2
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. 1(2) Puheenvuoro ”Nuoret hyvinvoinnin tekijöinä” 11.1.2016 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. Punavuorenkatu 2Aa 00120 Helsinki www.nuva.fi Puheenvuoro ”Nuoret hyvinvoinnin tekijöinä” Kiitos puheenvuorosta sekä jo nyt kiitos edistyksellisestä luonnoksesta lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaksi a) Nuorten hyvinvoinnin osatekijät vuonna 2016 ohjelma on oikea askel siihen suuntaan, että nuorten hyvinvointi ja siihen johtavat tekijät nähdään laajimmassa merkityksessään o otettava huomioon tulevaisuuden kehityksen megatrendit, etenkin digitalisaatio tärkeä pitää huolta, että niin perheet, harrastukset, koulu kuin palvelut muodostavat yhden kokonaisuuden koulunuorisotyöstä vahtimestariin ja valmentajasta isovanhempaan perinteistä ajattelua sote-puolesta ei voida enää jatkaa: nuorten hyvinvointi on kaikkien nuorten parissa toimivien yhteinen tehtävä hyvinvointia rakentavat ja toisaalta myös vähentävät monet pienet asia, jotka saavat merkityksensä nuorten kokemuksien kautta, eivät välttämättä strategiamittareiden valossa palvelujärjestelmän tulee kohdata nuoret aidosti ja ammattimaisesti, ei vähätellä hyvinvoinnin omistajuus on kuitenkin aina nuorella itsellään ja hyvinvointia tulee tarkastella nuoren, ei järjestelmän tai palvelun, näkökulmasta muutos ennalta ehkäisyn ja matalan kynnyksen palveluiden piiriin ei voi tapahtua ilman nuorisoalan toimijoiden yhteistyötä o edellyttää vastuunottoa, mutta myös nuorten voimaannuttamista (empowerment) b) Nuorten omaehtoinen toimijuus tärkeää, että nuori itse nähdään aktiivisena toimijana omassa elämässään ja hyvinvoinnissaan, eikä passiivisena palveluiden kohteena toisaalta nuorilta nuorille tulee olla keskeinen periaate palvelumuotoilussa, se on ainut tapa pitää nuorten palvelut mukana kehityksessä nuoret ovat alihyödynnetty resurssi hyvinvointi- ja sote-puolella o Suomessa on noin 2000 nuorisovaltuutettua ja liki kymmenkertainen määrä oppilas- ja opiskelijakuntien jäseniä, jotka ovat vapaaehtoisesti ilmaisseet halukkuutensa yhteisönsä kehittämiseen o Miten heistä otetaan koppi ja hyödynnetään tässä työssä? o Esimerkit peruspalveluiden arvioinnista ja Lahden arvioinnista

Lape kick off Uosukainen Kimi

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Lape kick off Uosukainen Kimi

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. 1(2)

Puheenvuoro ”Nuoret hyvinvoinnin tekijöinä”

11.1.2016

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.

Punavuorenkatu 2Aa

00120 Helsinki

www.nuva.fi

Puheenvuoro ”Nuoret hyvinvoinnin tekijöinä”

Kiitos puheenvuorosta sekä jo nyt kiitos edistyksellisestä luonnoksesta lapsi- ja perhepalveluiden

muutosohjelmaksi

a) Nuorten hyvinvoinnin osatekijät vuonna 2016

ohjelma on oikea askel siihen suuntaan, että nuorten hyvinvointi ja siihen johtavat tekijät nähdään

laajimmassa merkityksessään

o otettava huomioon tulevaisuuden kehityksen megatrendit, etenkin digitalisaatio

tärkeä pitää huolta, että niin perheet, harrastukset, koulu kuin palvelut muodostavat yhden

kokonaisuuden

koulunuorisotyöstä vahtimestariin ja valmentajasta isovanhempaan

perinteistä ajattelua sote-puolesta ei voida enää jatkaa: nuorten hyvinvointi on kaikkien nuorten

parissa toimivien yhteinen tehtävä

hyvinvointia rakentavat ja toisaalta myös vähentävät monet pienet asia, jotka saavat merkityksensä

nuorten kokemuksien kautta, eivät välttämättä strategiamittareiden valossa

palvelujärjestelmän tulee kohdata nuoret aidosti ja ammattimaisesti, ei vähätellä

hyvinvoinnin omistajuus on kuitenkin aina nuorella itsellään ja hyvinvointia tulee tarkastella nuoren, ei

järjestelmän tai palvelun, näkökulmasta

muutos ennalta ehkäisyn ja matalan kynnyksen palveluiden piiriin ei voi tapahtua ilman nuorisoalan

toimijoiden yhteistyötä

o edellyttää vastuunottoa, mutta myös nuorten voimaannuttamista (empowerment)

b) Nuorten omaehtoinen toimijuus

tärkeää, että nuori itse nähdään aktiivisena toimijana omassa elämässään ja hyvinvoinnissaan, eikä

passiivisena palveluiden kohteena

toisaalta nuorilta nuorille tulee olla keskeinen periaate palvelumuotoilussa, se on ainut tapa pitää

nuorten palvelut mukana kehityksessä

nuoret ovat alihyödynnetty resurssi hyvinvointi- ja sote-puolella

o Suomessa on noin 2000 nuorisovaltuutettua ja liki kymmenkertainen määrä oppilas- ja

opiskelijakuntien jäseniä, jotka ovat vapaaehtoisesti ilmaisseet halukkuutensa yhteisönsä

kehittämiseen

o Miten heistä otetaan koppi ja hyödynnetään tässä työssä?

o Esimerkit peruspalveluiden arvioinnista ja Lahden arvioinnista

Page 2: Lape kick off Uosukainen Kimi

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. 2(2)

Puheenvuoro ”Nuoret hyvinvoinnin tekijöinä”

11.1.2016

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.

Punavuorenkatu 2Aa

00120 Helsinki

www.nuva.fi

c) Nuorten osallisuus

nuorten yhteiskunnallinen osallisuus ja hyvinvointi ovat vahvasti linkittyneitä toisiinsa, toinen tarvitsee

toista

o osallisuus voidaan mieltää kehinä, jotka lähtevät oman elämän hallinnasta ja

valinnanvapaudesta omaan perheeseen ja eteenpäin kaveriporukkaan päättyen aina

yhteiskunnan tasolle

o aktiivinen kansalaisuus ei näin ollen ole mahdollista ilman osallisuutta omaan elämään

Osallisuus on viime kädessä tunne

Suunniteltaessa pitkän aikavälin ratkaisuja, nuorten osallisuuden sisäänrakentaminen järjestelmään on

ainut tapa tehdä siitä kestävä ja joustava

laaja nuorten osallistuminen jo nyt, uuden palvelukokonaisuuden suunnitteluvaiheessa maksaa itsensä

takaisin prosessin myöhemmin vaiheissa

nuorten pitää voida kokea palvelut omakseen, ei ahdistaviksi tai vaikeasti saavutettavaksi, kuten

joskus nykyään