Upload
juusohe
View
12.581
Download
5
Embed Size (px)
Citation preview
24.9.2015
Palliatiivinen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
Tiina Saarto, Palliatiivisen lääketieteen professori,
Helsingin Yliopisto
• Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan
• Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla
• Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
hoitoketjusuunnitelma
The Hospices de Beaune, vuosina 1443 - 1971
Pallium (l) = viitta
Palliatus (l) = peitetty, suojattu
Palliate (e) = lievittää
Cicely Mary Saunders (22.6.1918–14.7.2005)
• Modernin saattohoidon äiti- sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri
• St. Christopher Hospice vuodesta 1967
- modernin palliatiivisen lääketieteen alku
WHO määritelmä
• Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kärsimystä lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa hoitoa, huomioiden fyysinen, psykososiaalinen ja henkinen kärsimyksen
• Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ajoittuen oletetun kuoleman ajankohdan välittämään läheisyyteen
• kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana
• tarkoituksena ei ole pidentää eikä lyhentää elämää
• autetaan potilasta elämään niin aktiivista elämää kuin mahdollista aina kuolemaan saakka
• autetaan läheisiä sopeutumaan ja tuetaan heitä heidän surussaan
Palliatiivisessa hoidossa
• Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan
• Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla
• Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
hoitoketjusuunnitelma
WHO arvio palliatiivisen hoidon tarpeesta
• Vuonna 2012 maalimalla kuoli 56 milj. ihmistä• Ei-tarttuviin tauteihin kuolee vuosittain 38 milj.
(68% kaikista kuolemista) • 38% kaikista kuolevista tarvitsee palliatiivista
hoitoa– 20 milj. potilaista tarvitsisi elämänsä
loppuvaiheessa palliatiivista hoitoa – noin 40 milj. varhaisemman vaiheen
palliatiivista hoitoa• 1/10 saa asianmukaista palliatiivista hoitoa
Vuonna 2011 19 milj. palliatiivista hoitoa tarvitsevan aikuisen kuolinsyyjakauma
Sydän ja verisuoni-sairaudet 38%
Syöpä 34%
HIV/AIDS 6%Diabetes 5%
Munuaissairaudet 2%Maksakirroosi 2%Dementia 2%Multiresistentti tuberkuloosi 1%
Kr. obstruktiiviset keuhkosairaudet 10%
Kuolemat Suomessa 2013• Vuonna 2013 Suomessa kuoli 51 478 ihmistä
– 19 548 verenkiertoelinten sairauksiin (38%)• aivoverisuonien sairaudet 4380, sydämen vajaatoiminta
1806
– 11 896 syöpään (23%)– 7543 dementiaan (15%)– 1892 hengityselinten sairauksiin (4%)
• keuhkoahtaumatauti 1152
– 1926 alkoholiperäisiin tauteihin (4%)– 1270 ruuansulatuselinten sairauksiin (2,5%)• 82% oli kuollessaan yli 65 vuotiaita
WHO suositusten mukainen tarve
• Palliatiivista hoitoa tarvitaan kroonisissa sairauksissa jo sairauden varhaisemmasta vaiheesta alkaen yhdessä perussairauden hoidon kanssa – arviolta 12-15 000 potilasta tarvitsee palliatiivista ja
saattohoitoa elämänsä loppuvaiheessa – arviolta yhtä moni potilas tarvitsee palliatiivista hoitoa
ennen viimeistä elinvuotta kuin viimeisen elinvuoden aikana 28 000
• Palliatiivinen hoito tulee integroida olemassa olevaan terveydenhuoltojärjestelmään
Palliatiivisen hoidon saatavuus
• 20 maassa (8%) palliatiivinen hoito on hyvin integroituna terveydenhuoltojärjestelmään– Australia, Belgia, Hong Kong, Islanti, Irlanti, Iso-Britania,
Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Singapore, Sveitsi, Uganda, USA
• 42% maassa ei ole palliatiivisen hoidon palveluja • 80% maailman väestöstä ei ole mahdollisuutta saada
edes asianmukaista kivun lievitystä
Palliatiivisen hoito Suomessa WHO kriteerein
Palliatiivisen hoidon yhteiskunnallinen asema
Yhteiskunnallinen tietoisuus palliatiivisen hoidon tarpeestaLainsäädäntöKansallinen hoitosuunnitelma
Yhteiskunnallinen aktiivisuus Kansalliset järjestötKansalliset hoitosuositukset
Hoidon saatavuus Vahvat kipulääkkeet saatavillaEri palvelumuodotPalveluiden saatavuus ja kattavuus
Opetus, koulutus ja tutkimus Yhteistyö yliopistojen kanssaOpetuksen ja koulutuksen tasoTutkimus
• Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan
• Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla
• Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
hoitoketjusuunnitelma
Hoitopaikkojen tarve Suomessa
• EU arvio erikoistuneiden hoitopaikkojen tarpeesta– 1 moniammatillista kotisaattohoitoyksikkö / 100 000
asukas– 1 saattohoitovuodepaikka / 10 000 asukas
• 550 saattohoitopaikkaa ja 55 kotisaattohoitoyksikköä Suomeen
• henkilökunnan vähimmäistarve 1,2 hoitajaa ja 0,15 lääkäriä / vuodepaikka
• erikoiskoulutettu henkilökunta
• 28 000 palliatiivista hoitoa tarvitsevaa potilasta
• 12-15 000 tarvitsee erityistason hoitoa elämän loppuvaiheessa
Palliatiivisen ja saattohoidon 3-portainen järjestämismalli
• A: Perustasoa – sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt
• B: Erityistaso: Alueelliset saattohoitoyksiköt, 24/7 – kotisairaala– kotisairaalan tukiosastot– saattohoito-vuodeosastot tai –paikat – vastaavat alueellisesta saattohoidosta,
konsultaatiotoiminnasta ja koulutuksesta • C: Vaativa erityistaso
– Yliopisto- ja keskussairaalat, saattokodit – hoitoketjuvastuu, alueellinen konsultaatiotoiminta– erikoissairaanhoidon potilaat – opetus, koulutus, tutkimus
Perustason saattohoito (A)
• Potilaat, jotka sairastavat vähäoireisia, hitaasti eteneviä sairauksia
• Terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on perusopetuksen antamat valmiudet
• Edellytetään valmiutta perustason saattohoitoon, jotta hoitopaikan siirroilta elämän loppuvaiheessa vältytään – Sairaanhoitoalueiden saattohoitoketjuissa tulee olla suunniteltu
toimiva erityistason konsultaatiotuki 24/7– Jokaisessa kuolevia potilaita hoitavassa yksiköllä tulee olla
käytettävissä saattohoitoon tarvittavat peruslääkkeet
Erityistaso (B)
• Potilaat, joilla on nopeasti etenevä tai monioireinen sairaus– hoito vaatii erityisosaamista – hoidon saatavuutta 24/7
• Yksiköt, mihin on keskitetty saattohoitoa– kokemus (väestöpohja ~ > 20-50 000 asukasta)
• Erityiskoulutettu henkilökunta – osaaminen
Käytännön kokemus• Iso-Britanniassa yleislääkäri (2000 väestöpohja)
– 20 kuolevaa potilasta vuodessa (1% kuolemia)– 9 uutta syöpäpotilasta vuodessa – 5-6 syöpään kuolevaa– 6 sydämen vajaatoimintaan, COPD tai munuaisten
vajaatoimintaan kuoleva potilasta– 7 dementiaan kuolevaa
• GP keskeinen rooli palliatiivisessa ja saattohoidossa
• Kokemusta ja asiantuntemusta ei kerry vaativan erityistason palliatiiviseen hoitoon
Murray & Kok 2008
• Kotisairaalaverkosto (24/7 palvelu) • Saattohoito-osastot
– toimivat myös kotisairaaloiden tukiosastoina turvaamaan siirtymisen vuodeosastolle ilman päivystyskäyntiä
• Moniammatillinen työryhmä – lääkärit, sairaanhoitajat, erityistyöntekijät
• Perustason jälkeistä koulutusta– Vähintään yhdellä lääkärillä palliatiivisen
lääketieteen erityispätevyys ja osalla sairaanhoitajista pitkä kokemus tai koulutusta
Alueelliset saattohoitoyksiköt (B)
Alueelliset saattohoitoyksiköiden tehtävät (B)
• Vastaavat oman alueensa erityistason palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta
• Hallitsevat mm.– oirehoidon erityistekniikat – hätätilanteiden hoidon – psykososiaalisen ja henkisen tuen antamisen
• Toimivat alueellisina konsultoivina ja kouluttavina yksikköinä– tuki perustasolle
Vaativa erityistaso (C)• Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt
ja saattokodit• Moniammatillinen työryhmä
– Lääkärit, sairaanhoitajat, erityistyöntekijät• Lääkäreillä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys ja
hoitohenkilökunnalla pitkä kokemus alalta ja lisäkoulutusta
– Eri erikoisalojen erityisosaamisen • Kivunhoidon, psykososiaalisen ja henkisen tuen erityisosaaminen • Osaamista ja kokemusta erityisryhmien hoidosta
• Hoitoketjuvastuu• Vastuu hoidon kehittämisetä, opetuksesta ja koulutuksesta
• Palliatiivisen hoidon järjestäminen ESH:ssa
Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuus Suomessa – ETENEN selvitys 2012
Tarve 540 paikkaa
• Saattohoitopaikoilla oli hoidettu 3 090 potilasta vuodessa• Heistä kotisaattohoidossa 16 %, 508 potilasta
Saattohoito Suomessa vuosina 2001, 2009 ja 2011–suunnitelmat ja toteutus. ETENE–julkaisuja 36
ETENE: johtopäätös
• Vain 25% erityistason saattohoitoa tarvitseva potilas on hoidettu asianmukaisissa hoitopaikassa
• Saattohoitosuunnitelmien yhtenä lähtökohtana tulisi olla alueellinen saattohoidontarve – Väestölukuihin perustuvaa suunnittelua ei juurikaan
ollut saattohoitosuunnitelmissa
ETENE: jatkoselvitystarpeet
• Erityistason saattohoitopaikkojen lisääminen (B, C)• Erityistason (B ja C) ja kaikkien kuolevien
potilaiden (A) saattohoidon eron selkiinnyttäminen• Moniammatillisen tiimityöskentelyn toteutuminen• Saattohoidon toteutuminen potilaan ja omaisten
tarpeiden ja toiveiden kannalta • Kansalaiskeskustelun tarve saattohoidon
järjestämisestä
• Mitä palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla tarkoitetaan
• Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ja saatavuus meillä ja maailmalla
• Miten palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi järjestää– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
hoitoketjusuunnitelma
Vaativa erityistaso HUS sairaanhoitopiirissä (C)
• HYKS palliatiivinen keskus (palliatiivinen hoito)• Terhokoti (saattohoito) • Järjestämisvastuu HYKS:llä, HYKS
Palliatiivisella keskuksella • Terhokodin palvelut rinnastetaan HYKSin
palveluihin
HYKS palliatiivinen keskus (C)- vuodesta 1999
• HUS alueen potilaat• Erikoissairaanhoidon potilaat
– palliatiivisen hoidon varhainen mukaantulo
• HUS ja HYKS-saattohoitoketjut • Konsultaatio pkl
– moniammatillinen ja monialainen työryhmä– jalkautuva konsultti
• Psykososiaalisen tuen yksikkö• Yhteistyö Meilahden kipuklinikan kanssa• Yliopistotoiminta
– opetus, koulutus ja tutkimus
Terhokoti (C)
• 17 vuodepaikkaa, päiväterho ja KSH• Saattohoidon erityisosaaminen• Psykososiaalisen tuen osaaminen, terapeuttipalvelut• Moniongelmaiset potilaat
– vaikea psykososiaalinen tai eksistentiaalinen kärsimys– sosiaalisesti haastava tilanne
• esimerkiksi lapsiperheet, nuoret potilas
– vaikeahoitoisia oireita – saattohoitovaihe edellyttää
erityisosaamista/toimenpiteitä
Vaativan erityistason hoidon kehittämien
• Vaativan erityistason hoitoon ohjaus HYKS Palliatiivisen keskuksen kautta– tasa-arvoinen hoitoonohjaus koko HUS alueella
• Terhokodin ja HYKS palliatiivisen keskuksen yhteistoimintana mobiilin konsultaatiotiimi palvelemaan koko HUS sairaanhoitopiirin aluetta vaativan erityistason palliatiivisen ja saattohoidon jalkauttamiseksi lähelle kotia
• Palliatiivinen osasto HYKSiin lyhyitä ongelmatilanteiden hoitojaksoja varten
Erityistason palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen HUS sairaanhoitoalueilla
• HUS sairaanhoitoalueilla tulee olla– saattohoitoketju, jossa on suunniteltu erityistason ja
vaativan erityistason palliatiivisen ja saattohoidon satavuus ja konsultaatiotuki perustasolle
– HUS sairaaloissa palliatiivisen hoidon poliklinikat• hoitoketjuvastuu
– kotisairaalaverkosto tukiosastoineen (palvelut 24/7)– erityistason saatto-osasto (1 saattohoitopaikka/10 000
asukasta)– lähipalveluiden turvaamiseksi paikallisissa sosiaali- ja
terveydenhuollon yksiköissä saattohoitopaikkoja, mihin on keskitetty saattohoidon osaamista (taso AB)
Alueelliset ESH ja PTH yhteiset palliatiivisen hoidon keskukset (B)
• Palliatiivinen PKL• Konsultaatiotiimi sairaaloihin• Kotisairaala • Päiväsairaala• Saatto-osasto
HUS sairaanhoitopiiriErityistason palliatiivinen hoito ja saattohoito
Tammiharjun sairaala
Kellokosken sairaala
Jorvin sairaala
Hyvinkään sairaala
Lohjan sairaalaPaloniemen sairaala
Peijaksensairaala
Lapinjärvi
Loviisa
Askola
Mäntsälä
Porvoo
PornainenJärvenpää
Sipoo
Kerava
Hyvinkää
Nurmijärvi
VantaaEspoo
Karkkila
NummiPusula
Kauniainen
KirkkonummiSiuntio
LohjaKarjalohja
Hanko
Raasepori Inkoo
Länsi-Uusimaan sairaala
Porvoon
sairaalaHelsinki
Tuusula
C-tasoB-tasoPerusteillaKotisairaalaSaatto-osastoPalliatiivinen poliklinikka
Onko hoitoketjuilla merkitystä?
0123456
Kotisairaalat
• HYKS sha saattohoitoketjun valmistui 2011– kotisairaalat 7 10 (EU suositus 11)
– saattohoitovuodepaikat 35 85 100 vuonna 2016 (suositsi
110) 2011 vuosi 2015 vuosi
Hoitoketjuilla on merkitystä
• Tietoisuus palliatiivisestä hoidosta ja saattohoidosta lisääntyy
• Alueelliset vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevat esiin– Palveluiden saatavuuden vertailu helpottuu
• Konsultaatiomahdollisuudet paranevat• Potilaat ohjautuvat oikeisiin hoitopaikkoihin
Yhteenveto
• Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa maailman laajuisesti – 2/3 väestöstä kuolee kroonisiin sairauksiin iäkkäänä
• Lääketieteen opetuksen ja terveydenhuoltojärjestelmän painopistettä tulee suunnata kroonisiin sairauksiin, palliatiiviseen hoitoon ja geriatriaan– Palliatiivinen hoito tulee integroida osaksi
terveydenhuoltojärjestelmää– Kaikkiin yliopistoihin ja terveysalan ammatillisiin
oppilaitoksiin tarvitaan palliatiivisen hoidon opetusohjelmat
• Suomessa hyvä tahtotila (poliittinen ja akateeminen)