Konsernirakenne ja johtaminen · maakunta järjestäjänä koordinaatioryhmää) Maakunnan toimielinrakenne ja johtamismalli mahdollistavat tuloksellisen palvelujen järjestämisen

Konsernirakenne ja johtaminen

Esivalmistelun II vaihe, 2. kokous

nh. Tammerkoski, Pellava-kokouskeskus (Kelloportinkatu 1B)

5.10.2017 klo 09.00-11.35

11.10.2017 www.pirkanmaa2019.fi1

Kokoukseen osallistuneet

Jukka Alasentie, Pirkanmaa2019, MAKU-projektijohtaja, puheenjohtaja

Tarja Puskala, Pirkanmaa2019, esittelijä

Jaakko Joensuu, Pirkkala

Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula

Isto Nordback, PSHP

Esko Kautto, Pirkanmaan pelastuslaitos

Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus

Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto

Mervi Saarinen, PSHP

Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto

Tuukka Salkoaho, Tampere

Arto Lemmetty, Tampere

Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto

Mikko Koponen, Pirkanmaa2019, asiantuntijasihteeri


Muistio 5.10.2017

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen, todettiin läsnäolijat. Käytiin läpi alustava suunnitelma KoJo-työryhmän kokoonpanoksi (dia 5).

2. Kansallisen ja Pirkanmaan valmistelun ajankohtaiset asiat ja aikataulut

Jukka Alasentie antoi ajankohtaiskatsauksen uudistusvalmisteluun ja käytiin läpi toimeenpanosuunnitelman luonnosta.

Esivalmistelun ensimmäisen vaiheen laaja-alaisesta ja törmäyttävästä valmistelusta siirrytään toisessa vaiheessa ratkaisukeskeiseen ja

toimeenpanevaan valmisteluun. Valtionrahoitus valmisteluun on niukka, mutta riittävä. Pirkanmaan valmistelussa korostuu kuitenkin

edelleen riippuvaisuus kumppaneiden työpanoksista. C21-keskustelun osalta todettiin, että on hyvä että kaupungit ovat heränneet

elinvoimatehtävään. Keskustelun painopisteen olisi kuitenkin hyvä siirtyä vastakkainasettelun sijaan keskinäisiin yhdyspintoihin.

3. KoJo-työryhmän tehtäväkokonaisuus ja aikataulu sekä suunnitellut alatyöryhmät

Käytiin läpi KoJo-työryhmän tehtäväkokonaisuudet ja suunnitellut alatyöryhmät esivalmistelun II vaiheessa (diat 10-13). Tiedusteltiin

ryhmän jäsenten kiinnostusta alatyöryhmiin osallistumisesta sekä ehdotuksia alatyöryhmien jäseniksi (diat 14-15).

4. Uuden maakunnan toimielinrakenne: käsittelyssä valiokuntamalli (LIITE 1)

Maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä linjasi jatkovalmistelua 18.9.2017. Toimielinrakenteen osalta linjattiin, että maakunnan

toimielinrakenteen valmistelua jatketaan esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta, kuitenkin ensisijaisesti tavoitellen modernia, suoraviivaista ja

erilaisen osallistumisen mahdollistavaa toimielinmallia. Jaakko Joensuu esitteli valiokuntamallia erityisesti Kempeleen ja Pirkkalan

mallien kautta. Käytiin keskustelu valiokuntamalleista ja pohdittiin päättävän ja valmistelevan valiokuntamallin heikkouksia ja

vahvuuksia (diat 16-21).


5. Työryhmän työskentelyn välineet ja muuta käytännön asiaa

Työryhmän käyttöön on mahdollista ottaa yhteinen työtila (Sharepoint) valmistelumateriaalin säilyttämiselle ja dokumenttien

yhteismuokkaamiselle. Tähän liittyen työryhmille toimitetaan erillinen ohjeistus.

6. Muut asiat

7. Seuraavat kokoukset ja kokouksen päättäminen

Sovittiin työryhmän syksyn kokousajankohdiksi

2.11. (klo 12-15)

24.11. (klo 12-15)

21.12. (klo 12-15).

Kokoukset pidetään kh. Valimossa (Pellava-kokouskeskus, Kelloportinkatu 1B, Tampere).

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.35.


Kojo-työryhmän kokoonpano esivalmistelun II vaiheessa, esityspäivitetty 5.10.2017


Konsernirakenne ja johtaminen Kari Hakari/Jukka Alasentie Pirkanmaa2019

Konsernirakenne ja johtaminen Tarja Puskala Pirkanmaa2019

Konsernirakenne ja johtaminen Jaakko Joensuu Pirkkala

Konsernirakenne ja johtaminen Janne Salonen Tampere

Konsernirakenne ja johtaminen Isto Nordback PSHP

Konsernirakenne ja johtaminen Olli-Pekka Ojanen PELA

Konsernirakenne ja johtaminen Juha Sammallahti ELY

Konsernirakenne ja johtaminen Esa Sirviö Mänttä-Vilppula

Konsernirakenne ja johtaminen Arto Lemmetty Tampere

Konsernirakenne ja johtaminen Tuukka Salkoaho Tampere

Konsernirakenne ja johtaminen Riku Immonen TE-toimisto

Konsernirakenne ja johtaminen Marko Mäkinen Pirkanmaan liitto

Konsernirakenne ja johtaminen Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseutu

Konsernirakenne ja johtaminen Mikko Koponen Pirkanmaa2019

Konsernirakenne ja johtaminen Riku Sirén Ylöjärvi

Konsernirakenne ja johtaminen Olli Madekivi ELY

Konsernirakenne ja johtaminen Mervi Saarinen PSHP

Pirkanmaan uudistuksen toimeenpanosuunnitelmasta (1/2)

• Toimeenpanosuunnitelman rakenne on laadittu valtakunnallisen järjestäjän käsikirjan mukaisestikolmeen kokonaisuuteen: palvelut, järjestäjätoiminnat ja strategiset konsernipalvelut. Näidenkeskinäisen tiedonvaihdon edistämiseksi perustetaan koordinaatioryhmä(t).

• Palvelut -kokonaisuudessa valmistellaan maakunnan sekä sosiaali- sekä terveydenhuollontehtäväkokonaisuudet. Järjestäjätoiminnat käsittävät maakuntahallinnon tehtäväkokonaisuudet.Strategiset konsernipalvelut kokonaisuudessa ratkaistaan kaikille yhteiset hallinto- ja tukipalvelut.

• Pirkanmaan sote- ja maakunta-asiat valmistellaan aiempaa tiiviimmin yhdessä, työryhmiä onyhdistetty.

• Pirkanmaa2019 jatkovalmistelu on vaiheistettu. Tavoitteet on asetettu väliaikaishallinnonaloittamiseen (30.6.2018), maakuntavaltuuston aloittamiseen (1.1.2019) ja järjestämisvastuunsiirtymiseen (1.1.2020) saakka.

• Tehtävien määrä on osoittautunut runsaaksi yksityiskohtaisuudessaan suhteessa käytettäväänmaakuntavalmistelun resursseihin. Tämän takia on tavoitteena priorisoida tehtäviä, hyödyntäänykyisten organisaatioiden nimeämiä jo toimivia alueellisia työryhmiä, hyödyntääesivalmisteluvaiheen teemaryhmien asiantuntijoita sekä nimetä tarpeellinen määrä uusiaasiantuntijoita aiheen mukaisesti.


Pirkanmaan uudistuksen toimeenpanosuunnitelmasta (2/2)

• Ratkaisukeskeinen orientaatio suunnataan yleisestä yksityiskohtaiseen päätösvalmisteluun. Laaja-

alaisesta toimeenpanevaan valmisteluun.

• Henkilöstöjärjestöt ovat keränneet nykyorganisaatioista ehdotuksia työryhmien jäseniksi. Jäsenet

ovat työryhmissä asiantuntijaroolissa.

• Pääperiaatteena on, että työryhmien koko ei kasvaisi enempään kuin 10-15 asiantuntijaan.

• Työryhmät voivat perustaa tarpeen mukaan muutosjohdon hyväksynnän mukaisesti lyhytaikaisia tai

tarpeen mukaan pidempiaikaisia alatyöryhmiä, jotka pyrkivät ratkaisemaan erityiskysymyksiä

nopeasti ja tehokkaasti. Alatyöryhmät voivat olla myös työryhmien yhteisiä.


Maakunnallisen valmistelun askelmerkit


9/16 7/17 7/18 1/19 1/20

Esivalmistelu-vaihe I

Esivalmistelu-vaihe II

Väliaikaishallinto(VATE)

Maakuntahallinto (maakuntavaltuusto)

SelvityksetMonialainen

kehitystyöLaaja-alaiset

teemaryhmät

RatkaisukeskeisyysProjektimaisuus

YT-foorumiToimeenpano

nykyisten organisaatioiden

toimesta

Toimeenpano VATE- valtuuksin

VaalitMaakuntahallinto-

valmistelu

Maakunnan hallinnollinen

järjestäytyminenTuotannon

organisoitumis-päätökset

Järjestämisvastuu siirtyy nykyisistä organisaatioista

Toimintaalkaa

Pirkanmaan valmistelun organisoituminen esivalmistelun II vaiheessa

Työryhmät

Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä

A) Palvelut1. Pelastustoimi ja varautuminen 2. Alueen kehittäminen3. Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen 4. Sote-liikelaitospalvelut5. Sote-keskuspalvelut6. Lasten ja perheiden palvelut7. Ikäihmisten ja vammaisten

palvelut8. Päihde- ja mielenterveys-

asiakkaiden palvelut sekä työikäisten sosiaalipalvelut

B) Järjestäjätoiminnot 1. Taloussuunnittelu ja tiedolla

johtaminen2. Osallistuminen3. Tutkimus-, kehittämis- ja

innovaatiotoiminta4. Yhteistyöalueasiat5. Ohjaus ja valvonta6. Strateginen hankinta ja

valinnanvapauden mallit7. Palveluverkko, kiinteistöt ja tilat8. Asiakas- ja palveluohjaus9. Maakunnan, kunnan ja muiden

toimijoiden yhteistyö

C) Strategiset konsernipalvelut1. ICMT ja digitalisaatio2. Henkilöstöasiat ja henkilöstön

osallistuminen3. Konsernirakenne ja johtaminen4. Tukipalvelujen ohjaus5. Hallinto ja laki6. Viestintä ja verkkopalvelut

KoJo-työryhmän toimeenpanosuunnitelma 2017-2019työryhmän tehtäväkokonaisuus ja aikataulu sekä suunnitellut alatyöryhmät

• Maakuntauudistuksen johtoryhmä jätti kokouksessaan 29.9. esivalmistelun II vaiheen työryhmien

toimeenpanosuunnitelmat pöydälle ja sopi jatkokokouksen 13.10.2017 klo 8 (joryn kommentit 6.10.

mennessä).

• Alkuvaiheen tehtävät on toimeenpanosuunnitelmissa kuvattu tarkemmin ja loppuvaiheen valmistelu

tarkentuu, kun lainsäädäntö ja toimeenpanolaki ovat käytettävissä.

• Suunnitelmat tarkentuvat edelleen työsuunnitelmissa

• Kojo:n suunnitelmassa on yhteensä 9 tehtäväkokonaisuuttaa, jotka ovat

1. Maakunnan toimielinmallin valmistelu sekä saattaminen poliittisen ohjausryhmän priorisoitavaksi ja linjattavaksi.

2. Suoran ja edustuksellisen osallistumisen työkalujen ja toimintamallien suunnittelu liittyen päätöksentekoprosessiin ja

toimielintyöskentelyyn

3. Arvioi ja tuo keskusteluun luottamushenkilöiden, erityisesti maakuntahallituksen jäsenten roolia ja tehtäväkuvaa uudessa

maakunnassa

4. Valmistelee omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohjeen.

5. Maakunnan johtamisjärjestelmän ja johtamismallin valmistelu sekä maakunnan konsernirakenteen muodostaminen ja

organisaation hahmottelu, esityksen tekeminen.

6. Maakuntakonsernin toiminta- ja johtamiskulttuurin periaatteiden valmistelu.

7. Maakunnan toiminnan ja tehtävien kokonaisuuden kuvaaminen: ydin- ja tukiprosessien tunnistaminen, maakunnan

prosessikartan laatiminen.

8. Palvelutuotannon organisoitumisen ja ohjausmallien valmistelu konsernirakenteen näkökulmasta.

9. Ottaa osaltaan kantaa ja tukee tarkoituksenmukaisten palvelukokonaisuuksien järjestämistä johtamisen ja

päätöksenteon sekä toimielinratkaisun näkökulmasta


Tavoitteet tehtäväkokonaisuuksittain

Esivalmistelun toisen vaiheen loppuun mennessä (30.6.2018)

Valtuuston 1.1.2019 alkuun mennessä

Järjestämisvastuun 1.1.2020 alkuun mennessä

Yhdyspinnat, työryhmät yms.

1 Maakunnan toimielinmallin valmistelu sekä saattaminen poliittisen ohjausryhmän priorisoitavaksi ja linjattavaksi.Sis. arviot toimielinten roolista (päätöksentekijä, valmisteleva, tarkoituksenmukaisuuteen perus-tuva hybridi toimielinmalli)

Esitys maakunnan poliittisen ohjauksen malliksi.Tuotettu hallintosääntöön sisältöä liittyen päätöksenteon tarkoituksenmukaiseen delegointiin ja (poliittisen) ohjauksen asemoitumiseen.

Linjaukset poliittisesta ohjausmallista ja toimielinrakenteesta tehty (VATEn päätös)

Poliittiset toimielimetjärjestäytyneet ja tarvittavat päätöksen uuden maakunnan käynnistämiseksi tehty.Päätöksentekoprosessi toimii.

• Viestintä• Yleishallinto ja lakiasiat• Maakunta järjestäjänä• Ohry ja jory• VATE (väliaikainen

toimielin=jory)

2 Suoran ja edustuksellisen osallistumisen työkalujen ja toimintamallien suunnittelu liittyen päätöksentekoprosessiin ja toimielintyöskentelyyn yhdessä osallistuminen työryhmän kanssa.

Uudenlainen päätöksentekoon osallistumisen toimintamalli ja työkalut V1 luotu (osallistumisenryhmän kanssa)

Uutta toimintamallia ja työkaluja kokeiltu.

Uuden ajan päätöksentekoon osallistumisen toimintamalli ja työkalut käytössä.

• Osallistuminen• Yleishallinto ja lakiasiat• Ohry ja jory• Muut tahot, mm.

osallistumisen ryhmän kautta mukaan

• Hyte-ryhmä

3 Arvioi ja tuo keskusteluun luottamushenkilöiden, erityisesti maakuntahallituksen jäsenten roolia ja tehtäväkuvaa uudessa maakunnassa(politiikan ammattimaistuminen)

Nykyisten mallien kartoitus (päätoimiset pj:t) ja niiden pohjalta keskustelut käyty.

Päätoimisuuden linjauksettoimielinrakenteen käsittelyn yhteydessä tehty.

• Viestintä• Osallistuminen• Yleishallinto ja lakiasiat• Ohry ja jory

4 Valmistelee omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohjeen.

Esitys omistajaohjauksen periaatteista laadittu. Konserniohjeen sisältö on valmis siltä osin kuin valmistelu edellyttää (mm. talouden suunnittelu ja ohjaus)

Esitys maakunnanKonserniohjeeksi on laadittu.

Pirkanmaan maakunnankonserniohje ja omistajaohjauksen periaatteet on hyväksytty maakuntavaltuustossa.

• Henkilöstöasiat• Yleishallinto ja lakiasiat• Tukipalvelujen ohjaus• Maakunta järjestäjänä


Konsernirakenne ja johtaminen tehtäväkokonaisuus ja aikataulutus

Tavoitteet tehtäväkokonaisuuksittain

Esivalmistelun toisen vaiheen loppuun mennessä (30.6.2018)




5 Maakunnan johtamisjärjestelmän ja johtamismallin valmistelu. Strateginen ohjaus ja konserniohjaus.

Maakunnan konsernirakenteen muodostaminen ja organisaation hahmottelu, esityksen tekeminen.

Esitys maakunnan johtamisjärjestelmä-ratkaisuksi on laadittu.Konserniohjauksen periaatteet on määritelty.

Konsernirakenne määritetty toiminnan suunnittelua varten (väliaikaishallinto).

Esitys väliaikaishallinnon 1.7.2018 organisaatioksi on tehty.

Johtamisjärjestelmä ja -mallion linjattu (VATE) ja toimeenpanon sekä koulutuksen suunnitelmat laadittu.

Esitys maakunta-hallinnon 1.1.2019 organisaatioksi on tehty.

Maakuntastrategia ja konserniohje hyväksytty.Johtamisjärjestelmä sisään ajettu maakunnan toiminnan suunnitteluun. Toimeenpanon vastuutusvuodelle 2020 tehty.

Maakunnan konsernirakenne on muodostettu ja esitys maakunnan 1.1.2020 organisaatioksi on tehty ja käsitelty.

• Maakunta järjestäjänä• Palvelut-työryhmät• Toiminnan ja talouden

suunnittelu• Henkilöstöasiat ja

hlöstön osallistuminen• Yleishallinto ja lakiasiat• Maakuntastrategia• ICMT, kokonaisarkkiteht• Yhteistyöalueasiat• Hyte-ryhmä• Ohry? ja jory ja VATE

6 Maakuntakonsernin toiminta- ja johtamiskulttuurin periaatteidenvalmistelu.

Ao. periaatteet linkitetty strategian ja johtamisjärjestelmään valmisteluun sekä viestintään.

Ao. periaatteet käsitelty (VATE). Toiminnan suunnittelu ja johtaminen on periaatteiden mukaista.

Periaatteet osana strategistajohtamisjärjestelmää. Johtamisvalmennuksia toteutettu.

• Henkilöstön osallistuminen

• Viestintä• Maakuntastrategia• Ohry ja jory

7 Maakunnan toiminnan ja tehtävien kokonaisuuden kuvaaminen: ydin- ja tukiprosessien tunnistaminen, maakunnan prosessikartan laatiminen.

Ydin- ja osaprosessit sekä tukiprosessit tunnistettu ja kuvattu ylätasolla. Maakunnan prosessikartta ja prosessien kuvausmallit laadittu.

Prosessityö kytketty maakunnan organisointimalliin.

Keskeiset prosessit kuvattu

• Maakunta järjestäjänä• Palvelut• Koord.ryhmät• Toiminnan ja talouden

suunnittelu


Tavoitteet tehtäväkokonaisuuksittain Esivalmistelun toisen vaiheen loppuun mennessä (30.6.2018)




8 Palvelutuotannon organisoitumisen ja ohjausmallien valmistelu konsernirakenteen näkökulmasta. Ohjausinstrumenttien määrittely monituottajamallissa konsernin johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.

Valmistelee tukipalvelujen asemoitumisen ja ohjausmallin konsernirakenteen näkökulmasta

Palvelutuotannon sopimusohjaus ja omistajaohjaus-mallit on laadittu.

Tukipalvelujen ohjausmalli maakuntakonsernissa on luotu.

Ohjausinstrumentit on määritetty osana

Ohjausmallit ja –instrumentit on jalkautettu.

• Maakunta järjestäjänä• Maakuntastrategia/ stra

teginen johtaminen• Yleishallinto ja lakiasiat• Toiminta ja talous• Tukipalvelujen ohjaus• Valtakunnall yhtiöiden

valmistelijat

9 Ottaa osaltaan kantaa ja tukee tarkoituksenmukaisten palvelukokonaisuuksien järjestämistä johtamisen ja päätöksenteon sekä toimielinratkaisun näkökulmasta (tukee maakunta järjestäjänä koordinaatioryhmää)

Maakunnan toimielinrakenne ja johtamismalli mahdollistavat tuloksellisen palvelujen järjestämisen.

• Maakunta järjestäjänä• Järjestäjän

koordinaatioryhmä• Hyvinvoinnin ja

terveyden edistäminen


Kojon alatyöryhmät, suunnitelma

1. Toimielinmallin suunnittelu

2. Maakunnan ohjausmallit

• Omistajaohjauksen malli, omistajaohjauksen periaatteet ja syötteet konserniohjeeseen

(konserniohjeen V1).

• Sopimusohjauksen mallit.

• Konserniohjaus osana järjestämistä.

• Palvelutuotannon organisoituminen ja ohjausmallit, tukipalvelujen ohjausmalli

3. Maakunnan johtamisjärjestelmän suunnittelu. Johtaminen ja johtajuus.

• Johtamismalli ja –kulttuuri.

4. Maakunnan prosessikartta. Ydin- ja tukiprosessien tunnistaminen. Maakunnan prosessien

kuvaamisen ja hallinnan malli.


AlatyöryhmätPäiv. 6.10.2017

Kojon asia kohta

Alatyöryhmän agenda Osallistujat

1 KojoATR1: Toimielinmallin suunnittelu• Tieto järjestäjän palvelukokonaisuuksista 30.6.2018 mennessä• Valiokunta-malli ensisijainen • Esityksen tekeminen toimielinrakenteesta • Linkitys osallistumisen alatyöryhmään, jossa valmistellaan toimielintyöskentelyyn

osallistumisen malli sekä suoran demokratian mallit

Tarja Puskala, Tuula Haapio, Isto Nordback, Jaakko Joensuu, Mikko KoponenArto LemmettyKristiina Karppi/ELYSari Mäkinen/hytePasi Virtanen, PSHP

4 KojoATR2: Maakunnan ohjausmallien valmistelu• Omistajaohjauksen mallin ja omistajaohjauksen periaatteiden valmistelu ja syötteiden

tuottaminen maakunnan konserniohjeeseen.• Sopimusohjauksen mallien valmistelu (monituottajamallissa)• Konserniohjauksen valmistelu siten, että konserniohjaus on osana palvelujen

järjestämistä.• Palvelutuotannon organisoituminen ja ohjausmallien valmistelu, tukipalvelujen

ohjausmallin valmistelu

Tarja Puskala, Riikka Hannelius, Vuokko Ylinen, Marika Pakkanen, Mikko Koponen, Tiina KonttajärviIsto Nordback, Janne Salonen, Arto LemmettyJanne Lintilä, ELY

Asiantuntijaksi tarvittaessa tarkastusjohtaja Markus Kiviaho/Tre , STM Linda Soikkeli?Konsulttipalvelujen osto harkittava.

5 KojoATR3:Maakunnan johtamisjärjestelmän suunnittelu. • Johtamismallin valmistelu• Johtamiskulttuurin periaatteiden valmistelu.• Itseohjautuvuuden vahvistaminen (vrt. Tampereen henkilöstö kehittäjänä-periaate)

Riku Sirén, Riikka Hannelius, Rami Nurmi, Tarja Puskala, Marika Pakkanen, Petri Räsänen Marko Mäkinen, Pmaan liittoJani Tulehmo/ELY, Raija Ruoranen?Konsulttipalvelun hankinta harkittava.

7 KojoATR4: Maakunnan prosessikartan laadinta. Ydin- ja tukiprosessien tunnistaminen. Maakunnan prosessien kuvaamisen ja hallinnan mallin luominen.

Tiina Konttajärvi, Marika Pakkanen, Rami Nurmi (linkki kokonaisarkkitehtuuriin), Taina Ketola? Mari Patronen?, Titta Pelttari? Matti Saura/ELY,Perusterv h (pete) /Sari M (Salunen Riitta?)Konsulttipalvelun hankinta harkittava.


Uuden maakunnan toimielinrakenne: käsittelyssä valiokuntamalli

Päättävä ja valmisteleva valiokuntamalli


Uuden maakunnan toimielinrakenne

• Konsernirakenne- ja johtaminen -teemaryhmä valmisteli esivalmistelun I –

vaiheessa kolme vaihtoehtoista maakunnan hallintomallia sekä arvion niiden

heikkouksia ja vahvuuksia.

Arvioidut vaihtoehdot:

A. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli

B. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot

C. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli

• Esivalmistelun johtoryhmä ja hallitus käsittelivät toimielinrakennemalleja

kokouksissaan keväällä 2017 ja esivalmistelun hallitus kävi 11.4.2017

alustavan keskustelun vaihtoehdoista.

• Maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä käsitteli 18.9.2017

maakuntauudistuksen valmisteluperiaatteita ja linjasi että maakunnan

toimielinrakenteen valmistelua jatketaan esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta,

kuitenkin ensisijaisesti tavoitellen modernia, suoraviivaista ja erilaisen

osallistumisen mahdollistavaa toimielinmallia.


Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli (KoJo-loppuraportti)

Kuvaus: Valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa

päätöksenteossa ja valmistelussa. Valtuuston asema suhteessa hallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokunnat toimivat päätöksiä

tekevinä toimieliminä. Hallituksen asemaa korostavassa valiokuntamallissa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole

delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat valmistelevina toimieliminä.

Vahvuudet:

• Tukee vahvasti edustuksellisuuden lähtökohtaa. Toteuttaa vahvaa ja suoraa demokratiaa

• Korostaa valtuuston roolia ja painoarvoa, laajentaa valmistelunäkökulman luottamushenkilötasolle

• Valiokuntatyöskentely varmistaa päätöksentekoa erityisesti strategisissa asioissa (esim. valinnanvapaus- ja palveluverkko-

valiokunta)

• Korostaa maakuntastrategian roolia

• Sitouttaa ja motivoi luottamushenkilöitä valmisteluun ja maakunnan asioihin.

• Politiikan näkökulmasta todellista maakunnallista vaikuttamista

• Malli sopii monitoimialaiseen johtamiseen

Heikkoudet/huomioitavaksi:

• Päätöksenteosta voi tulla ”jojoilua”, kun hankalat päätökset palautuvat valiokuntiin

• Valmistelevien valiokuntien mallissa riskinä valmistelun objektiivisuuden heikkeneminen, liiallinen politisoituminen

Muita huomioita: Erilainen, ennakkoluuloton ja rohkea vaihtoehto. Moderni ja perinteistä päätöksentekoa uudistava malli. Oleellista

miettiä, miltä osin valiokunnat olisivat valmistelevia tai päätöksiä tekeviä. Maakuntapolitikoinnin ammattimaistuminen, riittääkö

substanssiosaaminen ja aika? Toisaalta motivoi poliitikkoja. Keskeisissä valmistelevissa valiokunnissa olevien valtuutettujen rooli voi

ylikorostua päätöksenteossa. Osallistuminen: kuntalaisten osallistuminen, foorumit, työpajat, tilaisuudet julkisia ja avoimia, teema –

tilaisuudet (asiantuntijat apuna). Mahdollisuus perustaa päätöksentekoa pohjustavia iltakouluja tms. strategisten asiakokonaisuuksien

tueksi. Ehkä mahdollistavin osallistamisen näkökulmasta (tarkoituksenmukaiset hybridiratkaisut).


Päättävän ja valmistelevan valiokunnan arviointi

• Valiokuntamallien esittelyn pohjalta käydään keskustelu ja kirjataan mallien hyvät ja huonot

puolet sekä mahdollisia muita huomioita jatkovalmistelua varten

• Jaakko Joensuu asiantuntijana ja sparraajana


Päättävä valiokunta

Vahvuudet

+ Korostaa kansanvaltaa.

+ Asukkaat kokevat, että omat valtuutetut pääsevät

vaikuttamaan päätöksentekoon

+ Helppo siirtymä perinteisestä lautakuntamallista

+ Voi nopeuttaa päätöksentekoa

+ Imago

Heikkoudet

- Politiikka ei osallistu varsinaiseen valmisteluun

- Sitoutumisen taso heikompi kuin valmistelevassa

mallissa

- Sotkee helposti päätöksentekojärjestelmää (mikä

on hallituksen jäsenten ja viranhaltioiden rooli?)

9.3.2017 Konsernirakenne ja johtaminen20

Huomioita:

! Tuoko malli lisäarvoa, mikä ero lautakuntiin? Käytännössä perinteinen lautakuntamalli eri nimellä

! Kun toimielin on päättävä, on huomioitava mm. tasa-arvolaki

Valmisteleva valiokunta

Vahvuudet

+ Huomio strategisen tason linjauksiin ja ohjaamiseen. Sektorirajat ylittävä ja strateginen ote tekemiseen.

+ Mahdollisuus perustaa valiokuntia tarpeen mukaan (uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta)

+ Sitouttava malli. Sitouttaa poliitikkoja uudella tavalla.

+ Lisää päättäjien tietoisuutta taloudesta ja toiminnasta

+ Antaa tilaa luovuudelle, mahdollistaa joustavan toiminnan, lisää proaktiivisuutta

+ Valmistelu valtion suuntaan onnistuu hyvin

+ Mahdollistaa epävirallisemmat keskustelualustat

Heikkoudet

- Ajaudutaan helposti pienpiirteisyyteen ja yksityiskohtiin

- Haasteena valtuuston jäsenten ajankäyttö

- Voi sitoa näkemykset liian helposti ja nopeasti, koska

valiokunnan kanta voi mennä kaikista portaista läpi

9.3.2017 Konsernirakenne ja johtaminen21

Huomioita:

! Vaihtoehto perinteiselle kokousmallille: tarjoaa erilaisen väylän henkilöiden osallistumiselle, motivaatiolle ja ajatuksille

! Valiokunnat eivät voi olla liian isoja, eivätkä poliittisten valtasuhteiden edunvalvontapaikkoja

! Hallintosääntöön ei saa asettaa turhia reunaehtoja. Valiokuntien itseohjautuvalle työlle tulee antaa tilaa.

! Poliittinen harkinta ja linjaukset hallitukselle, muut asiat delegoidaan viranhaltijoille. Malli perustuu ensisijaisesti

luottamukseen!

! Haaste budjetissa pysyminen ja kokonaiskuvan saaminen taloudesta

! Politiikan tekemisen ammattimaistuminen

! Valiokuntatyön merkittävin lisäarvo on osana strategista suunnittelua ja ohjausta sekä toiminnan seurantaa

! Kuka ohjaa valiokuntatyöskentelyä (valtuusto vai hallitus)? Mikä jää valtuuston rooliksi? Kuinka usein valtuusto ja hallitus

kokoontuu?

! Tukee uuden julkisen hallinnan -ajatusta (New Public Governance)

Uuden maakunnan toimielinrakenne: käsittelyssä valiokuntamalli

Kojo-työryhmän kokous 5.10.2017


LIITE 1

Suuntaviivoja toimielinmallin suunnitteluun

• Toimielinrakenteen osalta poliittinen ohjausryhmä linjasi 18.9.2017, että maakunnan

toimielinrakenteen valmistelua jatketaan esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta, kuitenkin

ensisijaisesti tavoitellen modernia, suoraviivaista ja erilaisen osallistumisen mahdollistavaa

toimielinmallia. Valiokuntamalliin on suhtauduttu myönteisesti.

• Ohryn kanta oli, että toimielinmalli tulee olla linjattuna ennen vaaleja (käytännössä tarkoittaa

syyskuussa 2018). Myös toimielinten koot linjattuna ennen vaaleja.

Ohryn linjausten pohjalta lähdetään valmistelussa liikkeelle valiokuntamallin tarkastelusta.

Suunnitelmissa on maakuntien muutosjohtajille suunnattu valiokunta workshop 13.11.2017.

Toimielinmallin suunnitteluun on tarkoitus perustaa alatyöryhmä, jonka tehtävänä on esityksen

tekeminen (Kojo-työryhmälle) maakunnan toimielinmallista ja -rakenteesta syyskuun 2018

loppuun mennessä.


Maakunnan toimielimetMaakuntalakiluonnos HE 15/2017 vp

Maakunnassa on oltava maakuntavaltuuston lisäksi maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta.

Maakuntavaltuusto voi asettaa:

1) maakuntahallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä;

2) maakunnan toimielimen alaisena toimivia johtokuntia tietyn tehtävän hoitamista varten;

3) jaostoja maakuntahallitukseen, lautakuntaan ja johtokuntaan.

Maakuntahallitus ja maakuntavaltuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa

toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten.


Sipoon kunta, päättävät valiokunnat


• Sipoossa on neljä valiokuntaa ja lisäksi hallituksen alaisia jaostoja

• Sote-valiokunnassa on 9 jäsentä• Sote-valiokunnalla on yksilöasioiden jaosto (3

jäsentä).• Kaksi ns. pakollista lautakuntaa (tarla ja

keskusvaaliltk)

Sipoon malli on päättävä valiokunta -malli, jossa päätösvalta palveluista on valiokunnilla ja niiden jaostoilla. Maankäyttö- ja elinkeinoasiat ovat kunnanhallituksen alaisissa jaostoissa.

Kempeleen kunta, ohjaavat valiokunnat


• Kempeleen kunnassa siirryttiin vuoden 2009 alussa uuteen toimintamalliin, ja siinä yhteydessä luovuttiin lautakunnista, lakisääteisiä lautakuntia lukuun ottamatta. Valtuuston työskentelyä ohjaamaan perustettiin neljä valiokuntaa.

• Valiokuntien varsinaisten jäsenten tulee olla kunnanvaltuutettuja. Valiokunnissa on 7-9 jäsentä.

• Kunnanhallituksella on laaja päätösvalta.• Kunnanhallituksella on toimintasäännön mukaan

jaosto, joka ”tekee erityislakien tai asetusten mukaiset yksilöpäätökset, ellei päätösvalta kuulu viranhaltijalle ”

Kempeleen malli on valmisteleva valiokunta –malli. Päätösvalta palveluista on kunnanhallituksella, jolla on yksilöasioita varten jaosto.

Pudasjärven kaupunki, valmistelevat valiokunnat


• Pudasjärvellä on kolme valiokuntaa, jotka osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

• Kussakin valiokunnassa on yhteensä 9 jäsentä. Jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Valiokuntien jäsenille ei valita varajäseniä.

• Valiokuntien puheenjohtajina toimivat valtuuston varapuheenjohtajat.

• Valiokuntien kokouksista laaditaan muistiot.• Pudasjärven terveys- ja sosiaalipalvelut tuottaa

Oulunkaaren kuntayhtymä.

Pudasjärven malli on valmisteleva valiokunta –malli. Päätösvalta palveluista on kaupunginhallituksella ja virkamiehillä. Ei jaostoja.

Pirkkalan kunta, valmisteleva valiokunta

• Yksi valiokunta, tulevaisuusvaliokunta (kh 28.8.2017)• Kunnanhallitus voi nimetä valtuutetuista ja

varavaltuutetuista pysyvään tai määräaikaiseen tehtävään sisäistä työskentelyä varten valiokuntia. Valiokuntien kokoonpanosta, jäsenten ja valiokuntien lukumäärästä ja erityisistä tehtävistä päättää kunnanhallitus.

• Kunnanhallitus nimeää valiokunnat pormestarin esittelystä hallintosäännön määräämien reunaehtojen rajoissa.

• Valiokunnan kokoonpanossa huomioidaan ensisijaisesti kiinnostus aihepiiriin, toissijaisesti poliittiset voimasuhteet ja ristiriitatilanteessa arpa.

• Valiokunnan jäsenten lukumäärä arvioidaan valiokunnan tehtävän luonteen mukaan (min 5, max 11).

Pirkkalan malli on valmisteleva valiokunta-malli. Päätösvalta palveluista on lautakunnilla.


Tulevaisuusvaliokunnan tehtävät:• Talouden ennakointi ja skenaariot• Tulevaisuuden investoinnit• Tulevaisuuden palvelutarpeiden

arviointi

Documents

Konsernirakenne ja johtaminen · maakunta järjestäjänä koordinaatioryhmää) Maakunnan toimielinrakenne ja johtamismalli mahdollistavat tuloksellisen palvelujen järjestämisen