HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 5/5/1 Os. Yhden tuomarin kokoonpano

TUOMIO

18.3.2011

11/2879

Asiano: R 10/8693

Puheenjohtaja Eija Larinkoski, käräjätuomari

Syyttäjä Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen

Vastaajat RÄIHÄ JARMO JUHANI VOUTILAINEN PAAVO KULLERVO

Asianomistaja HELSINGIN KAUPUNKI

Asia VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN

Vireille 17.9.2010

KOHTA 1

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN (8010/R/0149050/09) Rikoslaki 40 luku 9 § 1 Laki julkisista hankinnoista 1 luku 1 § 1 2.6.2008 HELSINKI Voutilainen on Helsingin kaupungin sosiaalijohtajana, virkamiehenä virkaansa toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan hankkimalla Helsingin kaupungille 156.268 euron arvosta konsulttipalvelua kilpailuttamatta hankintaa julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetyllä tavalla. Voutilainen on 2.6.2008 tehnyt päätöksen yhteistyösopimuksesta Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kanssa kerjäläisten tilanteen kartoittamiseksi Helsingissä. Hanketta ei ole kilpailutettu eikä mahdollisia

suorahankintaperusteita ole asiaa valmisteltaessa huomioitu tai kirjattu hankintapäätökseen. Virkavelvollisuuden rikkomista ei voida hankinnan arvo ja tekijän asema huomioon ottaen pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Vaihtoehtoinen syyte:

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Rikoslaki 40 luku 10 § Mikäli katsotaan, ettei Voutilainen edellä kuvatulla tavalla menetellessään ole toiminut tahallaan vaan ainoastaan huolimattomuudesta, on hänet tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianomistajan vaatimukset

Vastaajan vastaus

Helsingin kaupungilla ei ole ollut vaatimuksia asiassa.

Voutilainen on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että se hylätään. Voutilainen ei ole syyllistynyt tahalliseen tai tuottamukselliseen menettelyyn. Joka tapauksessa kysymys on ollut vain vähäisestä laiminlyönnistä päätöksen kirjaamisen osalta. Voutilainen tulee sen vuoksi jättää rangaistukseen tuomitsematta. Voutilainen on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan valtion varoista 6.199,20 eurolla korkoineen.

Kerjäläisprojektissa on ollut kysymys usean eri toimijan yhteisestä tutkimus- ja kehittämishankkeesta, josta koitunut hyöty on jakautunut Helsingin kaupunkia laajemmalle piirille. Hankkeeseen ei sen vuoksi sovelleta hankintalain säännöksiä eikä kilpailutus tule kysymykseen lainkaan. Koska kysymys ei ole hankintalain tarkoittamasta suorahankinnasta, suorahankintaperustetta ei tule kirjata päätökseen.

Todistelu Syyttäjä Kirjallinen todistelu 1. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 7.8.2009 2. Ote sosiaalijohtajan päätösluettelosta 27/2008, 117 § 3. Ote sosiaalijohtajan päätösluettelosta 17/2009, 68 § 4. Helsingin kaupungin hankintasääntö 1.4.1998 5. Helsingin kaupungin hankintasääntö 12.11.2008 Henkilötodistelu 1. Vastaaja Paavo Voutilainen 2. Todistaja Sari Kyllönen

Vastaaja Voutilainen Kirjallinen todistelu 1. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 10.8.2009 6. Helsingin oikeuspalvelujen lausunto 20.8.2009 7. Muistio 1/2008 Romanian romanit-projektin ohjausryhmän kokous 18.4.2008

8. Hankesuunnitelma romanikerjäläisten tilanteen kartoittamiseksi 26.5.2008 9. Rom po drom-Romanit tiellä-projektin väliraportti 3.6.-31.10.2008 10. Rom po drom-projektin loppuraportti 14.6.2010 Henkilötodistelu 1. Vastaaja Voutilainen 2. Jarmo Räihä

RATKAISU Perustelut Näyttö

Voutilainen ja Räihä ovat kertoneet, että Helsingin kaupunginhallitus oli vuonna 2007 tehnyt periaatepäätöksen koskien Suomeen saapuneita ulkomaalaisia kerjäläisiä. Päätöksen mukaan kaupungin tuli seurata tilannetta ja tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa. Lisäksi pyydettiin valtion ohjausta tilanteeseen. Voutilainen oli määrännyt Räihän asian koordinaattoriksi. Keväällä 2008 Romanian suurlähetystö oli ilmoittanut, että Suomeen on tulossa suuri määrä romanialaisia kerjäläisiä. Tämän johdosta oli maaliskuussa 2008 pidetty suurten kaupunkien yhteinen keskustelutilaisuus aiheesta. Mukaan oli kutsuttu myös poliisin ja sosiaalitoimen virkamiehet. Tämä verkosto oli tutkimuksensa ja valmistelunsa perusteella tullut lopputulokseen, että maahan saapuvien kerjäläisten tilanne on pakko selvittää nopeasti ja monitahoisesti. Tämän vuoksi oli 18.4.2008 pidetty Romanian romanit-projektin ohjausryhmän kokous, jossa mukana oli ollut viiden eri tahon edustajia; Helsingin kaupungilta, Diakonissalaitokselta, Kirkon ulkomaanavusta, Helsingin poliisilaitokselta ja Suomen Romanifoorumista. Kokouksesta laaditun muistion mukaan Helsingin kaupungin tavoitteena oli ollut valmiusasteen nostaminen romanikerjäläisten kohtaamisessa sekä pitemmän tähtäimen tavoitteena romanien olojen selvittäminen ja mahdollisen avustusohjelman suunnittelu heidän kotimaahansa. Kokouksessa oli hyväksytty asiaa koskeva projektisuunnitelma. Diakonissalaitoksen hankkeena projektissa oli ollut selvittää humanitaarisen avun tarve ja sen kohdentaminen kahden romaniankielentaitoisen katutason kenttätyöntekijän avulla. Kirkon ulkomaanavun järjestäessä mahdollista keräystä, liittäisi se romaniasian temaattiseen toimintatapaan ja selvittäisi mahdollisuksia verkottua konkreettisesti parantamaan romanien asemaa heidän omassa kotimaassaan. Projekti nimettiin Rom po drom-projektiksi. Hankesuunnitelmassa 26.5.2008 oli määritelty Helsingin kaupungin päämäärät kerjäläisten tilanteen selvittämiseksi sekä Diakonissalaitoksen kerjäläisprojektin tavoitteet. Hankesuunnitelmassa on sovittu myös projektin aikataulu ja toteutus. Projekti on sovittu toteutettavaksi Helsingin sosiaaliviraston ohjauksessa. Voutilainen ja Räihä ovat katsoneet, että yksin Helsingin kaupungin omana virkatyönä projektia ei olisi voinut toteuttaa. Diakonissalaitos oli keväällä 2008 syntyneen verkoston aloitteesta kytketty mukaan hankkeeseen, koska sillä oli kokemusta romanityöstä ja kielitaitoiset kenttätyöntekijät. Kaupungin oikeuspalvelu oli ohjeistanut hankkeessa. Sosiaaliviraston päätösluettelon 27/2008 2.6.2008 mukaisesti Voutilainen on hyväksynyt

Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin välisen yhteistyösopimuksen koskien kerjäläisten tilanteen kartoittamista Helsingissä. Kulut on määrätty maksettavaksi sosiaalijohtajan kehittämisrahoista. Päätösluettelon 17/2009 8.5.2009 mukaisesti Voutilainen on päättänyt hyväksyä projektin vuoden 2009 kustannukset maksettavaksi edelleen sosiaalijohtajan kehittämisrahoista. Projektin väliraportin 3.6.-31.10.2008 ja Räihän mukaan yhteistyökumppaneita projektissa oli ollut kaikkiaan 30. Nämä kaikki olivat Räihän mukaan hyötyneet projektista yhtä paljon. Projektin loppuraportin 14.6.2010 mukaan keskeisiä asian parissa työskennelleitä viranomaisia ja toimijoita oli ollut 11 kappaletta, aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa Rastilan leirintäalue, Hämeenlinnan vankila, Vähemmistövaltuutetun toimisto ja Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat. Lisäksi Diakonissalaitoksella oli ollut ainakin neljä omaa sisästä yhteistyökumppania. Räihän mukaan projektin loppuraportti 14.6.2010 on nyttemmin poliisin ja 25 kaupungin käytössä. Raportilla on myös pohjoismaista ja kansainvälistä merkitystä, koska vastaavanlaista tutkimusta romanikerjäläisten tilanteesta ei ole aikaisemmin tehty. Projektin menoista suurimman osan oli maksanut Helsingin sosiaalivirasto, Diakonissalaitoksella oli ollut oma rahoituksensa, muut yhteistyökumppanit olivat antaneet työpanoksensa. Helsingin kaupungin sisäisen tarkastuksen päällikkö Kyllönen on kertonut, että kerjäläisprojektia koskevan päätöksen perusteluissa ei ollut käsitelty suhdetta hankintalakiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeesta ei myöskään ollut ollut mainintaa. Sen vuoksi sisäinen tarkastus oli joutunut hankintalain näkökulmasta arvioimaan projektin luonnetta esittelyn, päätöksen ja päätöksen liitteiden eli sopimuksen ja kustannusarvion kautta. Kerjäläisprojektin sisällön osalta tarkastaja oli todennut, että tutkintasuunnitelma ja tulosten raportointi olivat puuttuneet. Lisäksi projektin kahdella tutkijalla oli ollut suhteellisen alhainen, opistotasoinen koulutustaso, jotta kysymys voisi olla tutkimus-ja kehittämishankkeesta. Päätutkijaa ei ollut myöskään nimetty. Tutkimukselliset tunnusmerkit eivät olleet täyttyneet. Projektin kustannusten osalta oli havaittu ristiriitaisuuksia projektin esittelytekstin ja sopimuksen välillä. Todellisuudessa Helsingin kaupunki oli vastannut projektin kustannuksista, myös Diakonissalaitoksen kustannuksista. Kyllösen käsityksen mukaan kysymyksessä oli ollut käytännön projekti, jossa työntekijät olivat keränneet ja tuottaneet empiiristä tietoa sosiaalivirastolle, kaupungin hallinnolle ja lastensuojelulle sekä ohjanneet ja opastaneet kerjäläisiä muun muassa motivoimalla paluumuuttoa takaisin Romaniaan. Kysymys oli ollut kaupungin turvallisuusstrategiasta. Projektin hankinta olisi tullut kilpailuttaa hankintalain mukaisesti tai päätökseen olisi pitänyt ainakin kirjata miksi kilpailutusta ei suoriteta.

Näytön arviointi Julkisista hankinnoista annetun lain palveluhankintoja koskevan 8 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan lakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan. Lainkohtaa

koskevan hallituksen esityksen 50/2006 vp mukaan tutkimushankkeen tunnistamisessa merkityksellisiä seikkoja ovat tutkimuksen avoimuus ja tutkimuksen hyödynnettävyys mahdollisimman laajasti. Hankintalaki tulisi sovellettavaksi lähinnä vain alihankintatyyppiseen, hankintayksikön täysin maksamaan ja yksinomaan hankintayksikön käyttöön tulevaan tutkimus-ja kehitystyöhön. Tällaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi mittaus-ja laboratoriopalvelut sekä tavanomaiset konsultointipalvelut, jotka voidaan hankkia useammalta toimittajalta. Tilaaja määrittelee tällöin hankittavan palvelun sisällön ja vastaa kustannuksista kokonaisuudessaan. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät muun muassa yhteistyöluontoinen tutkimus, jossa osapuolet osallistuvat tutkimuksen sisällön määrittelemiseen ja tutkimuksen rahoittamiseen, jakavat riskin tutkimuksen onnistumisesta ja saavat tutkimuksen tulokset käyttöönsä.

Väliraportin ja loppuraportin mukaisesti projektissa mukana toimijoita oli ollut kymmeniä. Loppuraportti on poliisin ja useiden kaupunkien käytössä paitsi Suomessa, myös ulkomailla. Projektiin osallistuneiden ja loppuraportin käyttäjien määrään nähden hyöty hankkeesta ja sen lopputuloksesta on jakautunut huomattavasti laajemmalle kuin yksin Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle. Sosiaalivirasto oli rahoittanut projektia tietyn suuruisella, etukäteen määrätyllä rahasummalla, joka pääasiassa on käytetty Diakonissalaitoksen kenttätyöntekijöiden palkkoihin. Diakonissalaitoksen tai muidenkaan projektin toimijoiden osuudesta kustannuksiin ei ole esitetty selvitystä. Voutilaisen mukaan Diakonissalaitoksella on kuitenkin ollut omiakin kuluja. Samoin on kuluja ollut muillakin toimijoilla, ainakin projektiin uhratun työpanoksen verran. Edellä kerrottuun nähden ei voi katsoa, että sosiaalivirasto olisi yksin kokonaan korvannut hankkeen kulut. Rom po drom-projektilla oli ollut hankesuunnitelma ja projektin ohjausryhmä. Projektista oli laadittu väliraportti ja loppuraportti. Projektin esittelyn perusteella hanketta on pidettävä varsin käytännönläheisenä. Tähän nähden projektin tutkijoiden, eli kahden sosiaali-ja terveysalan opistotasoisen koulutuksen saaneen kenttätyöntekijän koulutustasoa ei voi pitää ensisijaisesti alhaisena, vaan työkokemuksen ja kielitaidon perusteella nimenomaan projektiin sopivana. Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit jäävät hankkeen osalta epäilemättä täyttymättä. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole asiassa merkitystä, koska hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä ei tieteellistä tasoa edellytetäkään.

Johtopäätös Edellä kerrotun perusteella Pro po drom-projektissa on ollut kysymys julkisista hankinnoista annetun lain 8 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu tutkimus- ja kehittämispalvelu. Kysymys on ollut romanien kanssa tekemisiin joutuvien eri toimijoiden ja viranomaisten yhteistyöluontoisesta tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Tutkimuksen sisällön ovat määritelleet hankkeeseen osallistuneet osapuolet yhdessä, ei yksin sosiaalivirasto. Osapuolet ovat kukin tavallaan ja eri määrin osallistuneet hankkeen rahoitukseen ja riski hankkeen onnistumisesta on

ollut yhteinen. Tutkimushankkeen tulokset ovat tulleet kaikkien osapuolten käyttöön ja sen lisäksi laajemmallekin. Sen vuoksi hankintalakia ja lain kilpailuttamis- tai suorahankintaa koskevia sääntöjä ei ole tullut soveltaa Pro po drom-projektiin.

Lopputulos Voutilainen ei ole syyllistynyt tahalliseen tai edes tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen sen vuoksi, että on jättänyt hankkeen kilpailuttamatta ja suorahankintaperusteen valmistelussa huomioimatta ja kirjaamatta hankintapäätökseen. Syyte on sen vuoksi hylättävä.

KOHTA 2.

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN (Voutilainen) AVUNANTO VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMISEEN (Räihä) (8010/R/0149050/09) Laki julkisista hankinnoista 1 luku 1 § 1 Rikoslaki 40 luku 9 § 1 Rikoslaki 5 luku 6 § 1.1.2009-8.4.2009 HELSINKI Voutilainen ja Räihä ovat: Voutilainen Helsingin kaupungin sosiaalijohtajana virkamiehenä virkaansa toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan hankkimalla Helsingin sosiaalivirastoon 71.900 euron arvosta kalusteita ilman, että hankintaa on julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetyllä tavalla kilpailutettu.

Räihä toimiessaan työsuhteessa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtavana asiantuntijana tahallaan auttanut Voutilaista rikoksen tekemisessä vastaamalla tämän toimeksiannosta hankinnan toteuttamisesta.

Voutilainen on vuoden 2009 alussa antanut Räihälle tehtäväksi valmistella Helsingin sosiaaliviraston johdon työtilojen kalusteiden uusimista koskevan hankinta-asian. Räihä on Voutilaiselta saamansa tehtävän mukaisesti valmistellut kalustehankinnan. Hanketta ei ole kilpailutettu vaan Räihä on ollut yhteydessä yhteen kalusteita toimittavaan yhtiöön, osallistunut kalusteiden valintaan, hyväksynyt kalustetoimittajan 6.3.2009 päivätyn tarjouksen ja vahvistanut kalustetilauksen 17.3.2009 lähetetyllä sähköpostilla. Voutilainen on sairauslomalta palattuaan tehnyt 3.4.2009 hankintapäätöksen, jonka mukaisesti kalusteet on myöhemmin toimitettu. Voutilainen ja Räihä ovat hankinnan ja sen valmistelun

yhteydessä laiminlyöneet selvittää, onko vastaavia kalusteita saatavissa myös muiden toimittajien kautta. Voutilainen on myös esimiehenä laiminlyönyt valvoa alaiselleen Räihälle antamansa tehtävän toteuttamista.

Virkavelvollisuuden rikkomista ei voida hankinnan arvo ja tekijöiden asema huomioon ottaen pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Vaihtoehtoinen syyte:

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Rikoslaki 40 luku 10 § Mikäli katsotaan, ettei Voutilainen edellä kuvatulla tavalla menetellessään ole toiminut tahallaan vaan ainoastaan huolimattomuudesta, on hänet tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tässä tapauksessa Räihän toiminta ei ole rangaistavaa.

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 2 Voutilainen ja Räihä on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajien vaatimukset

Helsingin kaupungilla ei ole ollut vaatimuksia asiassa.

Vastaajien vastaukset

Voutilainen on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että se hylätään. Voutilainen ei ole syyllistynyt tahalliseen tai tuottamukselliseen menettelyyn. Voutilaisen tuottamus on joka tapauksessa lievä ja teko vähäinen. Sen vuoksi Voutilainen tulee ainakin jättää rangaistukseen tuomitsematta. Voutilainen on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan valtion varoista kohdassa 1 kerrotulla määrällä. Hankintahetkellä vallinneen käsityksen mukaan vain yksi toimittaja oli kyennyt toimittamaan kalusteet kokonaisuutena. Lisäksi hankintaan oli ollut Voutilaisen terveydentilasta johtuva kiireinen ja ennalta-arvaamaton syy. Suorahankinnan perusteet ovat olleet olemassa eikä hankintaa ole ollut kilpailutettava. Voutilaisella ei ollut ollut aihetta epäillä Räihän suorittaman kalustehankinnan valmistelun asianmukaisuutta sekä valmistelun ja hankintapäätöksen tarkastaneiden lakimiesten näkemyksen oikeellisuutta.

Räihä on kiistänyt syytteen ja vaatinut, että se hylätään. Voutilainen ei ole syyllistynyt rikokseen. Sen vuoksi ja muutoinkaan Räihä ei ole syyllistynyt asiassa avunantoon. Joka tapauksessa teko on ollut

Todistelu

vähäinen. Räihä on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan valtion varoista 6.122,33 eurolla korkoineen. Kalusteet oli tullut hankkia tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena. Hankintahetken tiedon mukaan vain yhdeltä toimittajalta hankkiminen oli näin ollut mahdollista. Kalusteiden hankinnalla oli ollut äärimmäinen kiire Voutilaisen ennalta arvaamattoman sairastumisen ja työhön palaamisen vuoksi. Suorahankintaperusteet ovat olleet olemassa. Mahdollisella päätöksen puutteellisella perustelulla ei ole merkitystä asiassa.

Syyttäjä: Henkilötodistelu I. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 7.8.2009 I I . Marianne VVinterin sähköposti Riikka Haapasalolle 17.3.2009 12. Divaani Oy:n tarjous 6.3.2009 13. Divaani Oy:n tarjous 14.12.2007 14. Leena Karhu-VVestmanin sähköposti 24.3.2009 15. Hankintapäätös 3.4.2009 16. Voutilaisen selvitys sosiaalilautakunnalle 1.9.2009 17. Räihän selvitys apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle 24.4.2009

4. Helsingin kaupungin hankintasääntö 1.4.1998 5. Helsingin kaupungin hankintasääntö 12.11.2008 18. Jarmo Räihän työsopimus Henkilötodistelu 1. Vastaaja Paavo Voutilainen 2. Vastaaja Paavo Räihä 3. Todistaja Leena Karhu-VVestman 4. Todistaja Sari Kyllönen 5. Todistaja Marianne Winter 6. Todistaja Riikka Haapasalo

Vastaaja Voutilainen Kirjallinen todistelu 1. Sisäisen tarkastuksen selvitys ja muistio 7.8.2009 19. Voutilaisen sairauskertomus 2.-16.2.2009 (salainen)

Vastaaja Räihä Kirjallinen todistelu 5. Helsingin kaupungin hankintasääntö 12.11.2008

RATKAISU Perustelut Näyttö

Voutilainen on kertonut sairastuneensa vakavasti alkuvuodesta 2009 ja joutuneensa isoon leikkaukseen. Voutilaisen sairausloman aikana hänen sijaisekseen määrätty henkilö oli kuollut. Räihän vieraillessa helmikuussa 2009 Vuotilaisen luona sairaalassa, tämä oli pyytänyt Räihää laittamaan kiireellisesti uudelleen vireille sosiaalijohtajan ja sihteerin työhuoneiden vuodesta 2007 lukien keskeytyneenä olleen kalustamisasian. Aikaisempi sosiaalijohtaja oli ollut kooltaan huomattavasti Voutilaista pienempi, eivätkä entiset kalusteet sen vuoksi ja erityisesti Voutilaisen yllättäen

puhjenneen sairauden aiheuttamien säätö- ym. vaatimusten vuoksi olleet enää sopivia Voutilaisen käyttöön. Sijaisen kuoltua Voutilaisen oli ollut pakko palata töihin mahdollisimman pikaisesti.Töihin paluu oli tapahtunut 16.3.2009 niin, että Voutilainen oli kalustehankinnan aikana väliaikaisjärjestelyin hoitanut tehtäviään. Räihä on kertonut, että hän oli Voutilaisen sairausloman aikana valmistellut ja laittanut vireille kalusteasian vuoden 2007 suunnitelman mukaisesti. Tuolloin oli valmistunut suunnitelma sosiaalijohtajan ja sihteerin työhuoneiden, odotustilojen ja aulatilan kalustamisesta. Kalustesuunnitelmaan oli lisätty uusina hankintoina ainoastaan divaani ja mittatilaustyönä tehtäviä lisäosia ikkunaseinille asennettaville kaapistoille. Haapasalo , joka oli toiminut kalustettavien tilojen suunnittelijana on kertonut saaneensa 16.2.2009 pyynnön Räihältä, että kalustaminen etenisi nopeasti. Kalusteiden osalta toiveena oli ollut, että ne ovat pitkäikäisiä ja käyttäjien koolle mitoitettuja. Kaappien mitoituksessa oli lisäksi pitänyt ottaa huomioon rakennuksen ominaispiirteet. Vuoden 2007 kalustesuunnitelman päivitys oli valmistunut 6.3.2009. Räihä oli hoitanut asiaa Voutilaisen puolesta. Haapasalo oli 17.3.2009 saanut Voutilaisen sihteeriltä sähköpostin, jossa suunnitelma oli hyväksytty. Myöhemmin oli tullut vielä hankintaa koskeva päätösluettelonote. Divaani Oyrllä ei ollut yksinoikeutta hankittuihin kalusteisiin. Winter on kertonut kuten Haapasalo. Räihän mukaan mittatilauskaapit sisältänyttä kalustekokonaisuutta ei olisi saanut muualta kuin Divaani Oy:ltä. Näin Räihä oli asian ymmärtänyt keskusteltuaan suunnittelijan kanssa, erikseen Räihä ei ollut asiaa selvittänyt. Tilauksen mukaisia sohvia oli kaupungin muissakin tiloissa ja niitä olisi saanut muiltakin hankkijoilta, tosin kalliimpaan hintaan kuin Divaani Oy:ltä. Kaupungin sopimustoimittajilta kalusteita ei olisi saanut. Mikäli asiassa olisi järjestetty tarjouskilpailu, olisi hankintaan kulunut aikaa 3-4 kuukautta. Räihä ei ollut erikseen keskustellut Voutilaisen kanssa kalustehankinnan kilpailuttamisesta. Mikäli suorahankintaperusteita on useampia, yksikin peruste riittää hankinnalle. Voutilainen on kertonut luottaneensa Räihään kalustehankinnassa. Hankinnan rajat olivat kunnossa, kaupungin oikeuspalvelu oli hyväksynyt hankinnan ja Räihä oli kertonut, että kilpailutusta ei tarvita, koska kalusteita ei muualta kuin Divaani Oy:ltä saa. Lakimiesten ja sosiaalilautakunnan hyväksyttyä hankinnan, hankintapäätös oli laitettu toimeen. Voutilainen ei ollut halunnut käyttää omaa terveydentilaansa hankinnan perusteena. Sosiaaliviraston talouspäällikkönä 2009 toiminut Karhu-Westman on kertonut saaneensa 24.3.2009 kalustehankintapäätöksen. Päätös oli ollut suppeasti perusteltu eikä kalusteiden toimittaja Divaani Oy ollut ollut kaupungin sopimus- tai puitehankkija. Karhu-VVestman oli samana päivänä ilmoittanut Voutilaisen sihteerille VVinterille, että ei voi hyväksyä kalustehankintaa ja esittänyt, että asia valmistellaan uudelleen. Räihä oli tämän jälkeen soittanut ja ilmoittanut, että tilaus on jo tehty eikä sitä voi peruuttaa. Kalustehankinta oli kuitenkin otettu pois sosiaalilautakunnan esityslistalta. Hankintaa koskeva asia oli uudelleen ollut esillä 3.4.2009, jolloin päätösluetteloon oli merkitty suorahankintaperusteeksi se, että vastaavia kalusteita ei ole saatavana muualta. Sosiaalilautakunta oli 7.4.2009 hyväksynyt hankinnan. Räihä on 24.4.2009 antanut

10

apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle selvityksen kalustehankinnasta. Selvityksessä on suorahankintaperusteeksi kerrottu se, että kalusteita ei olisi muualta kuin Divaani Oy:ltä saanut. Voutilaisen selvityksessä sosiaalilautakunnalle 1.9.2009 on hankintaperusteena kerrottu myös Voutilaisen terveydentilasta johtuvat kalusteille asetettavat vaatimukset. Kyllönen on todennut, että kalustehankinta menettelynä oli sinänsä ollut kunnossa. Divaani Oy:n hinta kalusteista oli myös ollut kilpailukykyinen eikä hankinnasta ollut aiheutunut kaupungille vahinkoa. Kaupungin hankintakeskuksen vuonna 2009 tekemän markkinakartoituksen mukaan vastaavanlaiset kalusteet olisi voinut hankkia muiltakin toimittajilta kuin Divaani Oy:ltä. Sen vuoksi kalustehankinta olisi tullut kilpailuttaa. Nyt hankinnan valmistelu oli "pettänyt" niin, että peruste suorahankinnalle ei ollut pitänyt paikkaansa.

Näytön arviointi Julkisista hankinnoista annetun lain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan suorahankinta voidaan tehdä kun teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Hallituksen esityksen 50/2006 vp mukaan teknisenä seikkana voi tulla kysymykseen poikkeuksellinen uusi ratkaisu tai hankinnan kohteen edellyttämä tietty käsityötaito, jota hankinnan toteuttaminen edellyttää. Tällaisessa tilanteessa hankkijan eli sosiaaliviraston tulisi kyetä osoittamaan, ettei ole olemassa vastaavaa tuotetta, jolla sisustussuunnitelman lopputulos voitaisiin saavuttaa. Säännöksen käyttötilanteiden tulee olla perusteltuja. Syynä ei voi olla esimerkiksi hankintojen puutteellisesta suunnittelusta aiheutuvat tilanteet, jollainen voi olla kysymyksessä muun muassa hankintatarpeen tultua vajavaisesti kartoitetuksi etukäteen. Lainkohdan 3 kohdan mukaan suorahankinta voidaan tehdä myös, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Kohdan 3 mukainen peruste suorahankinnalle on olemassa silloin kun kiire johtuu hankintayksikön, tässä tapauksessa sosiaaliviraston ulkopuolisesta syystä, syy on äkillinen ja sitä kohtuudella ei ole voitu ennakoida. Sosiaaliviraston olisi lisäksi kyettävä näyttämään hankinnan välttämättömyys. Kiireen voidaan katsoa olevan olemassa esimerkiksi äkillisen luonnonilmiön tai onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen korjaamisessa.

Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella voisi katsoa hankittujen kalusteiden olleen teknisesti tai taiteellisesti ainutlaatuisia tai yksinoikeuden suojaamia niin, että niitä ei olisi saanut muualta kuin Divaani Oy:n kautta. Mittatilaustyönä teetettyjen kaapiston osien osalta ei ole selvitetty, että näiden valmistamisen edellyttämä käsityötaito olisi sekään ollut hankittavissa vain Divaani Oy:n kautta. Karhu-VVestmanin ja Kyllösen kertomana asiassa on sitä vastoin selvitetty, että kalusteita olisi saanut muiltakin toimittajilta kuin Divaani Oy:ltä. Tätä seikkaa ei vaan ollut selvitetty kalusteiden hankintaprosessin aikana. Voutilaisen sairastuminen on epäilemättä ollut sosiaalivirastosta

11

riippumattomasta syystä aiheutunut ennalta arvaamaton ja äkillinen seikka. Sosiaalijohtajan työpisteen uudelleen kalustamisen voidaan katsoa olleen välttämätöntä johtuen Voutilaisen sairauden aiheuttamasta kalusteiden lisätarpeesta ja niiden säätötarpeesta. Kalustaminen on ollut perusteltua myös edellisen sosiaalijohtajan ja Voutilaisen suuresta kokoerosta johtuneiden kalusteiden sopimattomuuden vuoksi. Voutilaisen sairaudesta johtuvan äkillisen ja ennalta arvaamattoman syyn ei kuitenkaan voi katsoa olevan peruste kalustaa myös sihteerin työhuone, tauko- ja aulatila.

Kalustehankintaa oli hoitanut yksin Räihä 17.3.2009 saakka, jolloin hän oli hyväksynyt kalustesuunnitelman. Voutilainen oli ollut vakavasti sairaana ja pois työpaikaltaan. Voutilaisen palattua töihin, Räihä oli informoinut häntä kalusteasiassa ja kertonut, että kilpailutusta ei tarvita. Tätä mieltä oli ollut myös kaupungin lakimies, joka oli tarkastanut kalustehankinnan lainmukaisuuden. Hankintaraja oli ollut kunnossa ja sosiaalilautakunta oli hankinnan hyväksynyt. Tässä tilanteessa Voutilaisella ei ole ollut aihetta epäillä kalustehankinnan lainmukaisuutta. Voutilaiselta ei ole voinut edellyttää enempää velvollisuutta selvittää suorahankinnan perusteita tai Räihän toimintaa.

Johtopäätös Suorahankintaperuste Edellä kerrotun perusteella kalustehankintaa on pidettävä puutteellisesti suunniteltuna niin, että kalusteiden hankintakanavat eli toimittajat oli vajavaisesti kartoitettu etukäteen. Kalusteet olisi asiassa esitetyn perusteella ollut hankittavissa muualtakin kuin Divaani Oy:n kautta. Sosiaalijohtajan päätösluettelossa 3.4.2009 kerrottua suorahankintaperustetta hankkia kalusteet Divaani Oy:ltä ei ole ollut olemassa. Voutilaisen sairaus on äkillisyytensä ja ennalta-arvaamattomuutensa vuoksi tehnyt välttämättömäksi nopeasti kalustaa sosiaalijohtajan työhuone. Tämä äärimmäinen kiire on muodostanut perusteen suorahankinnalle. Muiden tilojen kuin Voutilaisen työhuoneen osalta tätä suorahankintaperustetta ei ole ollut olemassa. Edellä kerrottuun nähden kalustehankinta olisi tullut kilpailuttaa Voutilaisen työhuoneen kalustusta lukuunottamatta.

Voutilaisen tahallisuus tai huolimattomuus Yllä kerrotuilla perusteilla Voutilaisella on ollut oikeus luottaa Räihältä saamiinsa tietoihin ja kaupungin lakimiehen käsitykseen siitä, että kalustehankintaa ei tarvitse kilpailuttaa. Voutilaisen ei voi katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan Räihän suhteen eikä siten menetelleen tahallisesti asiassa. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella Voutilaisen voisi katsoa menetelleen edes huolimattomasti asiassa.

Räihän tahallisuus Voutilainen ei ole syyllistynyt tahalliseen menettelyyn. Sen vuoksi Räihä ei ole voinut syyllistyä avunantoon tahalliseen tekoon.

12

Lopputulos Voutilainen ei ole syytteessä kuvatulla menettelyllään syyllistynyt tahalliseen tai edes tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Sen vuoksi syyte on hylättävä. Räihä ei ole syytteessä kuvatulla menettelyllään syyllistynyt avunantoon virkavelvollisuuden rikkomiseen. Sen vuoksi syyte myös Räihän osalta on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut Syytteen tultua hylätyksi Voutilaisella ja Räihällä on oikeus saada kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa korvatuksi valtion varoista. Syyttäjällä ei ole ollut huomauttamista vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrästä.

Asia on ratkaistu tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Muutoksenhaku Tähän tuomioon tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hovioikeuteen. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään perjantaina 25.3.2011.

Käräjätuomari Eija Larinkoski

SIVU 1 ( 1 )

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS OSASTO 5/1

18.3.2011 NO : 2879 TL: DNO: R 10/8693

VASTAAJA

Räihä, Jarmo Juhani 070453-1110

Anttilantie 305 07150 LAUKKOSKI

TUOMIOLAUSELMA

HYLÄTYT SYYTTEET

2) Avunanto virkavelvollisuuden rikkomiseen 1.1.2009-8.4.2009

KORVAUSVELVOLLISUUS

Todistelukustannukset 149,67 euroa jäävät valtion vahingoksi.

Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasiois­sa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan Räihälle korvaukseksi oikeudenkäynti­kuluista 6.122,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 18.4.2 011 lukien.

SIVU 1 ( 1 )

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS OSASTO 5/1

18.3.2011 NO : 2879 TL: 2 DNO: R 10/8693

VASTAAJA

Voutilainen, Paavo Kullervo 180852-015Y

Neilikkatie 18 D 013 00 VANTAA

TUOMIOLAUSELMA

HYLÄTYT SYYTTEET

1) Virkavelvollisuuden rikkominen/tuottamukselli­nen virkavelvollisuuden rikkominen 2.6.2008

2) Virkavelvollisuuden rikkominen/tuottamukselli­nen virkavelvollisuuden rikkominen 1.1.2009-8.4.2009

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasiois­sa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan Voutilaiselle korvaukseksi oikeuden­käyntikuluista 6.199,2 0 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 18.4.2011 lukien.