Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 850

Antamispäivä29.3.2012

DiaarinumeroR 11/391

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Helsingin käräjäoikeus 8/8 os. 21.12.2010 nro 12392(liitteenä)

Asia Työturvallisuusrikos

Valittajat Lea Karj alainenTyöttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry

Vastapuolet Kihlakunnansyyttäjä Antti SimolaRitva Anneli Valli

Kuultava Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

Asian käsittely hovioikeudessa

Hovioikeudessa on toimitettu pääkäsittely 20.1.2012.

Valitukset

Lea Karjalainen ja Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjes-tö - TVY ry (yhdistys) ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, Karjalai-nen, että syyte hylätään, hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudestaja valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoi-keudessa 4.027,29 eurollaja hovioikeudessa 1.894,61 eurolla, molemmatmäärät korkoineen, sekä yhdistys, että se vapautetaan korvausvelvollisuu-desta Ritva Vallille ja Valli velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäynti-kulut käräjäoikeudessa 955,36 eurolla ja hovioikeudessa 1.894,61 eurolla,molemmat määrät korkoineen.

Karjalainen oli tarkoittanut Vallille antamallaan ilmoituksella ikuisesta yli-työ- ja matkakiellosta, että myös Vallin kohdalla noudatettiin yhdistyksen15.6.2004 tekemää päätöstä töiden jakamisesta siten, ettei ylitöitä syntynyt.

2

Tällainen ilmoitus ei ollut työturvallisuuslain tarkoittamaa epäasiallista koh-telua. Ylitöistä päättäminen kuului työnantajalle. Ilmoitus ei voinut aiheut-taa vaaraa tai haittaa Vallin terveydelle ja oli perustunut yhdistyksen halli-tuksen eikä Karjalaisen tekemään päätökseen.

Karjalainen oli tarkoittanut Valli11e antamallaan ilmoituksella matkatyökiel-losta, että Vallin tehtäviin ei vuonna 2008 kuulunut yhdistyksen Kokkolassapidettyyn vuosikokoukseen osallistuminen. Ilmoitus ei ollut ollut työturval-lisuuslaissa tarkoitettua epäasiallista kohtelua, vaan laillista työnjohto-oi-keuden käyttämistä. Vallin työsopimuksen mukainen työnsuorituspaikka oliollut yhdistyksen keskustoimisto Helsingin Sörnäisissä eikä Vallilla ollutollut oikeutta eikä velvollisuutta matkustaa työssään.

Karjalaisen kielenkäyttö oli ajoittain terävää ja äänekästä. Hän ei ollut kui-tenkaan haukkunut tai puhunut selän takana pahaa Vallista. Karjalainen olilisäksi kohdellut muitakin työntekijöitä samalla tavoin kuin Vallia. Objek-tiivisesti arvioiden kohtelu ei ollut ollut epäasiallista eikä se ollut voinut ai-heuttaa Vallin terveydelle vaaraa tai haittaa.

Karjalainen oli ryhtynyt toimenpiteisiin Vallin kuormitustekijöiden selvittä-miseksi ja terveyden menettämisen vaaran välttämiseksi. Karjalainen oli oh-jannut Vallin Kansaneläkelaitoksen järjestämään koulutukseen ja paranta-nut työpisteen ergonomiaa Vallin pyytämällä tavalla. Karjalainen oli vähen-tänyt Vallin henkistä kuormitusta keventämällä hänen työtaakkaansaja ot-tamalla häneltä pois erään aiemmin hänelle kuuluneen työtehtävän. Karja-lainen oli myös järjestänyt Vallille mahdollisuuden käyttää seurakunnantyönohjauspalveluja.

Syy-yhteyttä Karjalaisen menettelyn ja Vallin sairastumisen välillä ei ollut.Tuomittu vahingonkorvaus oli kohtuuttoman suuri Karjalaisen taloudellisiinolosuhteisiin nähden. Karjalainen ei ollut menetellyt tahallisesti. Vahingon-korvausta tuli siten joka tapauksessa sovitella ja Karjalainen tuli määrätävastaamaan vahingonkorvauksesta vain siltä osin kuin sitä ei voitu saadatyönantajalta.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että Karjalaisen valitus hylätään ja hänet velvoitetaankorvaamaan todistelukustannukset hovioikeudessa valtiolle.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Karjalainen oli menettelyllään aiheuttanutsen, että Valli oli menettänyt terveytensä ja joutunut jäämään eläkkeelle.

Ritva Anneli Valli on vaatinut, että valitukset hylätään ja Karjalainen jayhdistys velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyn-tikulunsa hovioikeudessa 2.160 eurolla korkoineen.

Karjalainen oli kohdellut Vallia epäasiallisesti jo vuosia. Hän ei ollut ryhty-nyt riittäviin toimenpiteisiin ja oli suhtautunut asiaan piittaamattomasti saa-tuaan tietää Vallin kokemasta epäasiallisesta kohtelusta. Karjalainen oli pe-runut ensimmäisen ja lähtenyt kesken pois toisesta työterveyshuollon järjes-

Kuultavan lausuma

Todistelu

Hovioikeuden ratkaisu

Näyttö

3

tämästä kolmikantapalaverista. Karjalainen ei myöskään ollut suostunutkeskustelemaan Vallin kanssa tämän tilanteesta.

Karjalaisen Valliin kohdistama kielenkäyttö oli ollut törkeää. Hän oli anta-nut sinänsä sallitut työnjohdolliset määräykset huutamalla ja kiroilemalla.Kysymys oli ollut työturvallisuuslain tarkoittamasta epäasiallisesta kohte-lusta. Karjalaisen kielenkäyttöä Vallia kohtaan ei oikeuttanut se, että hän olikäyttänyt samanlaista kieltä muitakin työntekijöitä kohtaan.

Valli oli sairastunut Karjalaisen Valliin kohdistaman menettelyn johdosta.Vallin elämässä ei ollut ollut mitään muuta tapahtumaa, joka olisi aiheutta-nut Vallille masennuksesta johtuvan pitkän työttömyysjakson. Lääketieteel-linen syy-yhteys Vallin sairastumisen ja Karjalaisen menettelyn välillä olisiten ilmeinen.

Karjalaisen menettely Vallia kohtaan oli ollut tahallista. Karjalainen oliyrittänyt salata yhdistyksen hallitukselta sen, että Valli oli ottanut yhteyttäasiassa työsuojelupiiriin, ja Vallin sairausloman todellisen syyn. Karjalaisentuli vastata vahingonkorvauksesta yhteisvastuullisesti yhdistyksen kanssa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on katsonut,että Karjalaisen ja yhdistyksen valitukset olivat perusteettomia.

Työnantajan edustaja Karjalainen oli kohdellut Vallia epäasiallisesti ja lai-minlyönyt tahallisesti ryhtyä selvittämään ja poistamaan Vallin ilmoittamaaepäasiallista kohtelua. Asiassa eivät olleet keskeisessä asemassa ylitöiden jamatkatöiden kieltämistä koskevat asiat. Epäasiallista kohtelua oli joka ta-pauksessa ollut Karjalaisen harjoittama Valliin kohdistunut huutaminen,haukkuminen ja selän takana puhuminen, josta oli aiheutunut vaaraa Vallinterveydelle. Käräjäoikeuden Karjalaisen syyksilukema menettely oli kaikil-ta osin ollut epäasiallista kohtelua. Karjalainen oli itse toteuttanut epäasial-lista kohtelua, mistä hänen oli siten täytynyt luonnollisesti tietää. Sinänsäsallitut työnjohtomääräykset ylityökiellosta voitiin katsoa epäasialliseksikohteluksi, jos ne esitettiin esimerkiksi riitatilanteessa asiattomasti.

Karjalainen ja yhdistys ovat vedonneet kirjallisina todisteinaan työntekijöi-den työohjesääntöön ja yhdistyksen hallituksen kesäkuun 2004 pöytäkir-jaan. Valli ja syyttäjä ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviinVallin kirjallisiin todisteisiin.

Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa Ritva Vallia, Lea Karja-laista, Matti Nygreniä ja Seija Kyllöstä sekä todistajina Kirsi-Marja Viska-ria, Ritva Anneli Vauretta ja Raija Helena Korhosta.

Valli, Karjalainen, Nygren, Kyllönen, Viskari, Vaure ja Korhonen ovat

4

hovioikeudessa kertoneet olennaisilta asian ratkaisuun vaikuttavilta osin ku-ten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu.

Valli on lisäksi kertonut, että hän oli jo vuonna 2004 lähettänyt kirjelmänyhdistyksen hallitukselle ahdistuksestaan. Hallitus ei ollut käsitellyt asiaakokouksessaan eikä ollut lupauksestaan huolimatta keskustellut asiasta Kar-jalaisen kanssa. Karjalainen oli hallituksen kokouksissa laittanut Vallinsyyksi asioita, joita tämä ei ollut tehnyt. Karjalainen oli suuttunut pienistä-kin virheistä Vallin tekemässä työssä. Karjalainen ei kuitenkaan ollut tullutsanomaan asiasta suoraan Valli11e.Karjalainen oli ottanut Vallilta pois sel-laisia työtehtäviä, joissa Valli oli onnistunut. Valli oli kuullut muilta, etteiKarjalainen pitänyt siitä, että Valli sai hyvää palautetta. Valli oli lisäksikuullut, että hallitus oli hänen ollessaan sairauslomalla halunnut keskustellaVallin kanssa tilanteesta. Karjalainen ei ollut suostunut siihen eikä hän ollutottanut Valliinkaan yhteyttä keskustelupyynnön vuoksi. Valli ei ollut ennennäitä tapahtumia ollut sairauslomalla masennuksen vuoksi. Valli oli vielämuilta työntekijöiltä kuullut, että Karjalainen oli haukkunut muun muassahänen pukeutumistaan ja meikkaamistaan.

Karjalainen on lisäksi kertonut, että yhdistyksen hallitus oli tiennyt Vallintilanteesta. Karjalaisella ei ollut johtamiskoulutusta eikä hän ollut osannutpuuttua Vallin ahdistukseen. Yhdistyksen työvaliokunta oli käsitellyt Vallinvuonna 2004 hallitukselle toimittamaa kirjettä. Hallitus ja työvaliokunta oli-vat puolestaan paheksuneet Vallin koko henkilöstölle toimittamaa kirjettä.Työterveysasemalla pidetyssä palaverissa oli toistettu näitä samoja asioitaeikä Karjalaiselle ollut kerrottu etukäteen palaverin tarkoitusta.

Karjalainen oli ollut sairauslomalla vuoden 2011 marraskuun lopulta lukien.Hän oli palaamassa ainakin vähäksi aikaa töihin, mutta sairaudella oli mer-kitystä hänen tuloihinsa ja kykyynsä maksaa mahdollista vahingonkorvaus-ta.

Nygren on lisäksi kertonut, että yhdistyksen hallitus oli käsitellyt Vallinvuonna 2004 lähettämää kirjettä ja antanut Valli11emoitteita kirjeenjohdos-ta. Hallituksen oli myöhemmin eräässä kokouksessaan ollut tarkoitus käsi-tellä Vallin tilannetta, mutta hallituksen puheenjohtaja oli estänyt käsittelyn,koska Valli ei ollut ollut paikalla kuultavana. Hallitus ja työvaliokunta oli-vat Karjalaisen pyynnöstä ohjeistaneet Karjalaista siitä, miten tämän tulisimenetellä Vallin suhteen.

Kyllönen on lisäksi kertonut, että hallitus oli keskustellut Vallin sairauslo-mista, mutta hallituksen tietoon ei ollut saatettu Vallin sairausloman olleentyöperäinen. Hallituksen kokoukset olivat yleensäkin olleet hyvin riitaisia.Karjalaisella oli ollut hallituksessa niin dominoiva asema, että hän oli pys-tynyt ratkaisevasti vaikuttamaan päätöksiin. Hallitus oli halunnut kuullaVallia näistä asioista, mutta Karjalainen oli estänyt kuulemisen. Aikaisem-min ulospäin suuntautunut Valli oli vähitellen muuttunut sulkeutuneeksi.Karjalainen oli syyttänyt Vallia muiden tekemistä virheistä sekä moittinutmuun muassa Vallin vaatetusta. Karjalainen oli aikaisemminkin niin sano-tusti "järjestänyt ulos" itselleen epämieluisan henkilön yhdistyksestä.

5

Viskari on lisäksi kertonut, että hän oli kerran lähettänyt Karjalaiselle säh-köpostin, jossa hän oli pyytänyt Karjalaista sopimaan asiansa Vallin kanssa.Karjalainen ei ollut vastannut viestiin. Viskari oli myös eräässä vuonna2008 pidetyssä viikkopalaverissa, jossa oli ollut mukana myös hallituksentai työvaliokunnan miesjäsen, halunnut puhua Vallin tilanteesta. Viskarilleoli ilmoitettu, ettei kyseisestä asiasta puhuta.

Vaure on lisäksi kertonut, että Karjalaisen kielenkäyttö oli ollut värikästä jakohdistunut samalla tavalla kaikkiin toimiston työntekijöihin. Vaure ei ollutkokenut Karjalaisen sanomisia loukkauksiksi. Valli oli Karjalaisen kieltäy-dyttyä antamasta kesälomaa Vallin pyytämänä ajankohtana todennut Vau-reelle, että hän hakee sen sijaan sairauslomaa.

Korhonen on lisäksi kertonut, että hän, Valli ja Karjalainen olivat vuonna2007 pidetyssä palaverissa keskustelleet Vallin ja Karjalaisen väliseen vuo-rovaikutukseen liittyvistä ongelmista. Korhonen oli ehdottanut Vallille ul-kopuolista työnohjausta. Korhonen oli vuonna 2008 antaessaan työnohjaus-ta yhdistyksen hallitukselle havainnut hallituksen jakaantuneen kahteen"leiriin". Karjalainen oli kertonut kokevansa, että Valli pahoittaa helpostimielensä. Karjalainen oli ollut pahoillaan tilanteesta. Valli oli ollut ennenhyvin iloinen, mutta hän oli viimeisessä Korhosen ja Vallin yhteisessä ta-paamisessa ollut hyvin syrjäänvetäytynyt.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Asianosaisten ja todistajien kertomukset Karjalaisen käytöksestä Valliakohtaan sekä Karjalaisen ja yhdistyksen hallituksen puuttumisesta Vallinkokemaan kohteluun ovat olleet hyvin ristiriitaiset. Viskarin mukaan Vallinja Karjalaisen välit olivat olleet hyvin tulehtuneet ja Karjalaisen huuto ja ki-roilu oli kohdistunut erityisesti Valliin. Myös Kyllönen on kertonut Karja-laisen muun muassa syyttäneen Vallia aiheettomasti virheistä. Sitä vastoinVaure ja Nygren ovat kertoneet, etteivät he olleet havainneet Valliin koh-distunutta kiroilua tai huutoa. Vaureen mukaan toimiston työilmapiiri oli ol-lut hyvä.

Toisaalta Kyllösen mukaan hallituksen tietoon ei ollut tullut Vallin sairaus-lomien syitä ja Karjalainen oli lisäksi estänyt Vallin kuulemisen asian vuok-si hallituksen kokouksissa. Viskari on kertonut, että Karjalainen ei ollutViskarin pyynnöistä huolimatta halunnut selvittää Karjalaisen ja Vallin vä-lejä. Nygrenin mukaan hallitus oli taas koko ajan tiennyt Vallin ja Karjalai-sen ongelmista. Hallitus oli ohjeistanut Karjalaista Vallin tilanteen käsitte-lyssä.

Asianosaisten ja todistajien kertomuksista on ilmennyt, että yhdistys on ja-kaantunut kahteen "leiriin" ja Karjalaisella on ollut yhdistyksen hallitukses-sa dominoiva asema. Nämä seikat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet asian-osaisten ja todistajien kertomuksiin. Karjalainen on itsekin myöntänyt käyt-täneensä voimakasta kieltä ja että hän ei puutteellisten johtamistaitojensavuoksi ole osannut puuttua Vallin tilanteeseen. Tähän nähden hovioikeus onpäätynyt pitämään Vallin, Viskarinja Kyllösen kertomuksia luotettavina.

Vahingonkorvaus

6

Epäasiallisen kohtelun tulee työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyt-tääkseen olla terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistätunnusmerkistössä ei edellytetä. Vallin sairauslomien syistä on esitetty kir-jallisina todisteina kuusi B-Iääkärinlausuntoa. B-Iausunto on lääkärin teke-mä perusteellinen selvitys työkyvystä. Se tarvitaan yli 60 päivän pituisissasairauslomissa. B-Iausunnot kirjoitetaan Kansaneläkelaitosta varten. Muunohessa 22.5.2008 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan Valli on kertonut ah-distuneensa työpaikkansa ilmapiiristä. Jutussa esitettyjä lääkärinlausuntojaei ole laadittu oikeudenkäyntiä varten, joten niissä ei ole lääkärin arviotatyökyvyttömyyden syystä. Valli on kuitenkin kertonut hovioikeudessa ma-sentumisensa ja työkyvyttömyytensä syyn. Hän ei kertomuksensa mukaanollut ollut koskaan aikaisemmin sairauslomalla masennuksen tai ahdistuk-sen vuoksi. Vallin kertomusta ei ole syytä myöskään epäillä. Vallin, Viska-rinja Kyllösen kertomukset Karjalaisen Valliin kohdistamasta käytöksestähuomioon ottaen hovioikeus katsoo näytetyksi, että Valli on menettänyt ter-veytensä ja joutunut jäämään ennenaikaisesti eläkkeelle Karjalaisen epä-asiallisen kohtelun johdosta.

Karjalainen on itse esimiehenä kohdistanut Valliin epäasia1lista kohtelua.Menettely on jatkunut neljä vuotta. Näillä ja käräjäoikeuden tuomiosta il-menevillä perusteilla hovioikeus katsoo, kuten käräjäoikeuskin, että Vallinon täytynyt pitää Vallin terveyden menettämistä varsin todennäköisenä.Karjalainen on siten menetellyt tahallisesti.

Hovioikeudella ei muutoinkaan pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun pe-rusteella ole aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin käräjäoi-keus on tehnyt. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen syyksiluke-misen osalta ei ole.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuk-sesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei sii-tä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Vahingonkorvausta voidaansovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaenhuomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot jamuut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysikorvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaakorvausta.

Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään muunohessa, että vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laimin-lyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harki-taan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, va-hingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet.Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei eri-tyisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Karjalainen on menetellyt tahallisesti. Hovioikeus katsoo, ettei pelkästäänKarjalaisen sairausloman perusteella ole erityisiä syitä alentaa korvausta va-hingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentin tai 4 luvun 1 §:n nojalla. Ai-

7

hetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen vahingonkorvauksen osalta eiole.

Todistelukustannusten korvaaminen

Vallin ja Kyllösen kuulemisesta aiheutuneita kustannuksia ei Valli11e korva-tun 451,20 euron suuruisen lentomatkan kustannuksen ja Kyllöselle korva-tun 323,28 euron suuruisen matkakustannuksen vuoksi ole pidettävä oikeu-denkäynnistä rikosasioista annetun lain 9 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoi-tetulla tavalla kohtuuttomina.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmasta,

HELSINGIN HOVIOI;KEUSDNO: R 11/391

VASTAA.JAKarjalainen, Lea Hellevient. Lea230550-024J

TUOMIOLAtrSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

LAINKOHbAT1) Rikoslaki 47 luku 1 § 1/1

Rikoslaki 47 luku 1 § 1/2Työturvall.isuuslaki '8 §, 1O§, 25§ ja 2,8 §Lainkohtia on oikaistu.KORVAUSVELVOLLISUUS

SIVU1 (1 )

TL: 1

Lea Karj al aiuen veIvoitet aan korvaa'tTi.a-anva l,t io 1-le todistelukustannukset höviöik@udes,S,a 905,35euröa.

HEL.SINGIN HOVIOTKEUSDNO: R11/391

TtJÖMIQLAUSEtMA.

Käräjäoikeuden tU9miota ei muuteta.YHTEISET LAVSUNNOT

SIVU1 (i )

Lea Karjalainen ja Työttömien VaI takunria.LlinanYh teis·toim_in tajärjes t_ö TVY ry velvo i tetaan yht ei 5'-vastuullisesti korvQ:amaan Ritva Vallin oikeu-denkäyntiku.lut hovioikeudessa 2.160 eur-o a kor-kolain 4 §:.n1 momentin mukaisine viivästys-korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeudentuomiqnantami spä.i väst ä lukien ..

Muutoksenha ku

Asian ovat ratkaisseet:

Vai mistelij a:

Ratkaisu on yksimielinen.

Muutosta tähän-ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalra oikeudelta valitta-malla vain, jos korkein oikeus niillä, erityisillä perusteilla, jotka ilmenevätoheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja vali-tuksen tekemiseen päättyy 28.5.2012.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

hovioikeudenneuvos Risto Jalankohovioikeudenneuvos Harri Karatamääräaikainen hovioikeudenneuvos Mikko Saleva

asessori Anne Norrkniivilä

1

HElSiNG~N KÄRÄJÄOIKEUS8/80s.kåråjätuornari Kari Airakorpi

TUOMiO 10/12392Annettu kansliassa

Asiano:21.12.2010 R 10/422

Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Antti Simola

L1ITE_(Helsingin hovioikeuden rat-kaisu asiassa R \1/3.91 )

Vastaaja(i} KARJALAINEN LEATYÖTTÖMIEN VALTAKUNNALLINEN YHTEISTOIMINTAJÄRJESTÖ -TVYRY

Aslanomlstajalt) VALLI RITVA ANNELI

Kuultava ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TYÖSUOJELUNVASTUUALUE (ENTINEN UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI)

TYÖTURVALLISUUSRIKOSAsia

Vireille 19.1.2010

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. TYÖTURVALLISUUSRIKOS(6070IRl0193770/08)Rikoslaki 47 luku 1 § 1-2Työturvallisuuslaki 8,10,25 ja 28 §§

24.5.2004 - 4.4.2008 HELSINKI

Karjalainen on Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVYry:n puheenjohtajana 24.5.2004 - 4.4.2008 välisenä aikana laiminlyönythavaittuaan yhdistyksen työntekijän Ritva Anneli Vallin työssäänkuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla ryhtyä kaikkiinkäytettävissään olleisiin toimiin Vallin kuormitustekijöiden selvittämiseksisekä terveyden menettämisen vaaran välttämiseksi,sekä harjoittamalla painostusta saadakseen Vallin siirtymään eläkkeelle,jättämällä huomioimatta Vallin kesälomatoiveet, kieltämällä ylityöt jamatkat yöt, aiheettomasti huutamalla ja haukkumalla sekä selän takanapahaa puhumalla kohdellut Vallia epäasiallisesti niin, että Vallinhenkinen kesto kyky on murtunut, hän on menettänyt terveytensä jajoutunut jäämään eläkkeelle. Teoillaan ja laiminlyönneillään Karjalainenon rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja omalla toiminnallaanmahdollistanut työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisentyöpaikalla.

2

Syyttäjän muut vaatimukset

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelu kustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajan vaatimukset

Valli on yhtynyt syytteeseen ja vaatinut, että Karjalainen ja TyöttömienValtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry velvoitetaan korvaamaanhänelle yhteisvastuullisesti ansionmenetyksestä 15.211 euroa laillisinekorkoineen 4.4.2008 lukien sekä oikeudenkäyntikulut 2040 euroalaillisine korkoineen kuukausi tuomiosta lukien.

Vastaajien vastaukset

Karjalainen Karjalainen on kiistänyt syytteen. Karjalainen ei ole laiminlyönyttoimenpiteitä kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä terveysvaaranvälttämiseksi. Karjalainen ei ole harjoittanut painostusta eläkkeellesiirtymisestä. Kesäloman kieltämisessä ja ylityö- ja matkatyökiellossakyse oli työnantajan määräämisoikeudesta. Karjalainen ei ole huutanuteikä haukkunut Vallia. Karjalainen on katsonut ettei epäasiallinenkäyttäytyminen ollut sellaista, että se täyttäisi työturvallisuuslaintunnusmerkistöä.

Karjalainen on kiistänyt asianomistajan korvausvaatimuksenperusteeltaan ja myöntänyt sen määrältään oikeaksi. Joka tapauksessa -'korvauksen määrää tulee sovitella, koska määrä on kohtuuttoman suuri.

Karjalainen on pyytänyt, että valtion varoista maksetaan hänenoikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen kuukausi tuomiosta lukien.

Karjalainen on lisäksi katsonut, että syyte on siltä osin vanhentunut kuinteot ovat tapahtuneet haasteen tiedoksiantopäivää 18.3.2010 vastaavaavanhentumispäivääaikaisemmin. Kyse on erillisistä teoista.

TVY ry TVY ry on kiistänyt asianomistajan vaatimuksen perusteeltaan.Määrältään vaatimus on myönnetty oikeaksi.

TVY ry on vaatinut, että Valli velvoitetaan korvaamaan TVY ry:noikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukausi tuomiosta lukien.

TODISTELU

Henkilötodistelu Ritva ValliLea KarjalainenMatti Nygren

3

Seija KyllönenKirsi-Marja ViskariRitva VaureRaija Korhonen

Kirjalliset tod isteet Asianomistajan nimeämät:Vallia koskevat lääkärinlausunnot (sivut 59-70):- työterveyshuollon erikoislääkäri Mari Tuominen 22.05.2008- psykiatrian erikoislääkäri Roope Raassina 25.06.2008- työterveyshuollon erikoislääkäri Mari Tuominen 11.09.2008- psykiatrian erikoislääkäri Roope Raassina 15.10.2008- työterveyshuollon erikoislääkäri Mari Tuominen 01.12.2008- työterveyshuollon erikoislääkäri Mari Tuominen 16.01 .2009

Vastaajan nimeämät:Työntekijöiden työohjesääntöYhdistyksen hallituksen pöytäkirja kesäkuu 2004, kohta 20.4Työvaliokunnan kokous pöytäkirja 2.4.2008

Muu oikeudenkäyntiaineisto

Uudenmaan tyäsuojelupiirin lausunto 22.12.2009

TUOMION PERUSTELUT JA SYYKSILUKEMINEN

Väite erillisten osatekojen vanhentumisesta

Käräjäoikeus katsoo, että kyseessä on jatkuva rikos jonka osateot eivätvanhene itsenäisesti. Haaste asiassa on annettu vastaajalIe tiedoksiennenkuin kaksi vuotta on kulunut vastaajan menettelyn päättymisestä,joten teko ei ole miltään osin vanhentunut.

Näyttö

Valli on kertonut, että Karjalainen oli työssä käyttänyt epäasiallista kieltäpuhutellessaan häntä, muun muassa huutanut ja kiroillut. Karjalainen onmyös tärkeällä tavalla puhunut hänestä selän takana pahaa, mistäVallille on kerrottu. Karjalainen on myös julkisissa tilaisuuksissa nolannutperusteetta Vallin useita kertoja. Karjalainen oli asettanut Vallin ikuiseenylityö-ja matkatyökieltoon, mikä oli vastoin Vallin toimenkuvaa. Viimeisetkaksi vuotta, minkä Valli oli ollut työssä, oli ollut pahinta aikaa.

Valli kertoi turvautuneensa ahdistuksessaan lääkärin apuun. Karjalainenoii saanut iääkärintodistusten välityksellä tiedon siitä, miten raskaanaValli Karjalaisen menettelyn oli kokenut, mutta ei ollut muuttanutkäytöstään. Lääkäri oli ehdottanut kolmikantakeskusteluja, muttaensimmäisen sovitun Karjalainen oli perunut ja toisestakin oli lähtenytkesken pois.

4

Karjalaisen menettelyn seurauksena Valli ei ollut jaksanut enäätyöpaikalla pelon ja ahdistuksen takia. Hän oli selittänyt asian lääkärilleja tämä oli katsonut Vallin työkyvyttömäksi. Mitään muuta ahdistuksenaihetta, kuin Karjalaisen menettely, Vallilla ei ollut ollut hakeutuessaanlääkäriin.

Valli oli useita kertoja pyrkinyt sovittelemaan asiaa Karjalaisen kanssa,mutta Karjalainen ei ollut tähän suostunut. Karjalainen oli sanonut, ettäheidän välinsä eivät ikinä parane.

Eläkeasiasta Valli kertoi keskustelIun kaksi kertaa. Hän oli kuitenkinkokenut, että Karjalainen haluaa hänestä eroon.

Kesälomatoiveet oli jätetty huomiotta yhden kerran.

Karjalainen on kertonut, että hän käyttää törkeää kieltä ja että tämä onhänen heikkoutensa ja vahvuutensa. Hän ei ole pyrkinyt erityisesti Vallinpainostamiseen, vaikkakin on tälle huutanut ja puhunut varsinkinpuhelimessa sellaisia, että ne voi kokea "seläntakana puhumiseksi".Ikuinen yli- ja matkatyökielto on sanamuodostaan huolimattaväärinkäsitys ja kohdistui vain yhteen, Kokkolan, kokoukseen. Ylitöistä oliolemassa päätös, että ylitöitä ei periaatteessa tehdä. Ylitöidentekemiseen, jos tarve vaati, ei tarvinnut lupaa ja ylityöt korvattiin.

Karjalainen kertoi, että hän oli vuosien mittaan havainnut Vallin, kuormittumisen ja että tämän vuoksi oli palkattu lisää työntekijöitä jaVallin töitä oli siirretty muiden tehtäväksi. Vallia oli myös koulutettuerilaisilla kursseilla. Lisäksi oli järjestetty työhönohjauspalveluja.

Karjalainen ei muistanut kehottaneensa Vallia jäämään eläkkeelle ..

Valli ei ollut voinut pitää kesälomaansa toivomanaan aikana, koska hänoli ollut esimiesasemassa ja muita esimiehiä ei työnantajalla ollut ollutkäyttää työpaikalla silloin, kun Vallin toivoma kesäloma-ajankohta oliollut.

Yhteispalaverit Vallin ja lääkärin kanssa eivät johtaneet mihinkään, vaanolivat saman asian toistoa uudelleen ja uudelleen.

Valli oli yrittänyt käydä neuvottelemassa Karjalaisen kanssa, mutta tämäei ollut voinut neuvotella Vallin kanssa, koska Valli aina alkoi itkeäKarjalaisen huoneessa ja tämän vuoksi Karjalainen oli aina pyytänytVallia poistumaan huoneestaan, kun Valli oli tullut ehdottamaankeskusteluja. Valli oli ollut aivan liian herkkä ihmisenä.

Matti Nygren (yhdistyksen hallituksen jäsen) on kertonut, että Vallinosa-aikaeläkkeelle siirtyminen tuli esille työvaliokunnassa ja että asiastaneuvoteltiin Vallin kanssa.

5

Vallin kesälomatoiveiden, yhdistyksessä tehtävien ylitöiden osalta jaKarjalaisen kielenkäytön osalta Nygren kertoi samalla tavalla kuinKarjalainen.

Nygren kertoi vielä, että Vallia pyrittiin tukemaan muun muassatyönohjauksella ja sillä, että Vallilie kuuluvia töitä siirrettiin muille.Yhdistyksessä tiedettiin Karjalaisen ja Vallin välisistä ristiriidoista. Hallitusoli huomauttanut Karjalaiselle, että värikäs kielenkäyttö ei aina ole parasmahdollinen tapa.

Seija Kyllönen (yhdistyksen hallituksen varajäsen) on kertonut, ettäyhdistyksessä hallitukselle tuotiin tietoon Vallin sairauslomienjatkuminen, mutta sairauslomien syystä ei annettu tietoa. Vastatyösuojelupiirin ottaessa asian esille asia paljastui. Hallitus olisi halunnutVallin kuultavaksi, mutta tätä ei saatu puheenjohtajan vastustuksenvuoksi toteutettua;

Kyllönen kertoi, että Karjalainen käyttää karkeaa kieltä ja hän raivostuuherkästi. Raivostuttuaan Karjalainen huutaa niin, että seinät raikuvat.Karjalainen ei toimittanut työsuojelu piirin yhteydenottoa hallitukselletiedoksi ja Karjalainen halusi salata asian hallitukselta.

Kyllönen kertoi vielä, että työpaikalla vallitsi Karjalaisen diktatuuri ja ettäValli ei ole sen herkempi ihminen kuin muutkaan. Valli hoiti työnsäerinomaisesti ja Vallin jäätyä pois työstä, tämä näkyy asioidenhoitamisen osalta selvänä tason laskuna.

Kirsi-Marja Viskari (joka on ollut työssä ry:ssä) on kertonut, ettäasianosaisten välit olivat olleet hyvin tulehtuneet. Huutoa, kiroilua japainostusta oli kohdistunut erityisesti Valliin. Matkustus- ja ylityökieltoVallille annettiin huutamalla. Karjalainen oli sanonut Vallille, että heidänvälinsä eivät tule koskaan olemaan kunnossa.

Karjalainen ei halunnut neuvotella Vallin kanssa, vaan huusi ja kiroili.Hän haukkui Vallia tämän selän takana ja jopa epäili Vallinsilmäleikkausta kosmeettiseksi ja haukkui Vallia puhelimessasilmä leikkauksen vuoksi. Valli oli usein itkenyt Karjalaisen menettelynvuoksi.

Karjalainen kielsi puhumasta toimiston asioista kenellekään.Viikkopalaverissa eräs hallituksen jäsen oli halunnut keskustella Vallinasiasta, mutta Karjalainen oli todennut, että tästä asiasta ei puhuta.

Ritva Vaure (joka on työssä ry:sssä) on kertonut, että eläkeasiastakeskusteitiin työvaliokunnassa ja ei käsitelty haiiituksessa. Vallin kanssaneuvoteltiin asiasta ja Valli oli suostunut ehdotettuun osa-aikaeläkkeeseen.

Lomatoiveiden täyttämisestä Vaure on kertonut samalla tavalla kuinKarjalainen.

6

Työpaikan ilmapiiri ei ollut ollut painostava. Karjalainen ei ollut huutanut,ei kiroillut eikä haukkunut ketään. Karjalainen ei ollut painostanut Vallia.Vallin kanssa oli ongelmia, mutta Karjalainen yritti parhaansa mukaantoimia, mutta Valli vain mökötti. Valli ei ollut oppinut power-pointohjelman käyttöä, eikä osannut perehdyttää ketään työhönsä.

Raija Korhonen on kertonut, että hän oli yhdistyksen yhteistyökumppanija että Karjalainen oli ottanut häneen yhteyttä ja pyytänyt neuvoja Vallinkilometri rahoja ja työtunteja koskevassa asiassa. Oli myös keskusteltutulehtuneen henkilösuhteen muodostamasta ongelmasta.

Edellä olevan lisäksi näyttönä jutussa on esitetty kuusilääkärintodistusta. Niistä käy ilmi, että Valli on hakeutunut lääkäriinahdistuttuaan työpaikan ilmapiiristä ja että hän on joutunutsairauslomalla ja ollut lopulta kykenemätön palaamaan töihin.

Muu kirjallinen todistelu ei anna iisäarvoa juttuun.

Näytön arviointi ja johtopäätökset näytöstä sekä oikeudellinenarviointi

Vallin kertomus on ollut tarkka ja siitä on välittynyt vaikutelma, että Vallikertoo kokemistaan asioista. Mitään sellaista, mikä heikentäisikertomuksen luotettavuutta ei ole tullut esiin.

Kyllösen ja Viskarin kertomukset tukevat Vallin kertomusta.

Mikään ei viittaa siihen, että muu kuin Vallin lääkärille esittämä syy, olisisyynä Vallin sairastumiseen ja työkyvyttömäksi tulemiseen. Lääkäri ontodennut Vallin sairastumisen ja työkyvyttömyyden.

Karjalainen on oslttain myöntänyt huonon kohtelun tapahtumisen.

Edellä selostettu näyttö osoittaa, että Karjalainen on kieltämällä ylityöt jamatkat yöt, aiheettomasti huutamalla ja haukkumalla sekä selän takanapahaa puhumalla kohdellut Vallia epäasiallisesti niin, että Vallinhenkinen kesto kyky"on murtunut, hän on menettänyt terveytensä jajoutunut jäämään eläkkeelle. Karjalainen on jatkanut menettelyäänuseiden vuosien ajan. Hän ei ole välittänyt sopia asiaa Vallin kanssa senenempää kuin on välittänyt tuoda asiaa organisaatiossa esille niin, ettäongelma voitaisiin ratkaista. Asiassa on näytetty Karjalaisen vieläpäsalailleen asiaa.

Kun Karjalaisen on täytynyt teon pitkään jatkumisen, aiheutuneidensairauslomien ja Vallin ahdistuneisuuden ja itkeskelyn perusteella pitääseurauksen syntymistä ainakin varsin todennäköisenä, on tekoapidettävä tahallisena.

Edeilä olevan perusteella Karjalaisen on näytetty syyllistyneen siihen

TUOMIOLAUSELMA

7

mistä hänelle on rangaistusta vaadittu jäljempänä kesä lomia jaeläkeasiaa koskevia poikkeuksia lukuunottamatta.

Jutussa on jäänyt näyttämättä, että kesälomista päättämiseen taieläkeasiaan liittyisi rikosta. Näistä ovat kertoneet Nygren ja Karjalainenerityisesti.

Kesälomista päättäminen kuuluu työnantajalle ja työnantaja on esittänyttähän ainoaan kertaan, kun lomatoiveeseen ei ollut suostuttuhyväksyttävän syyn. Hyväksyttävä syy on Vallin esimiesasema ja tästäjohtuva uusien työntekijöiden valvonta. .

Eläkeasia on ollut Vallin kertomin tavoin esillä 2006 Karjalaisen toimesta,mutta muuten jutussa on jäänyt näyttämättä Karjalaisen olleenaloitteellinen asiassa tai että Karjalainen olisi painostanut Valliaeläkeasiassa.

Vahingonkorvausvaatimus

Vallin jutussa esittämä näyttö osoittaa, että työpaikan ahdistava ilmapiiri,joka johtui Karjalaisen menettelystä, oli syynä Vallin sairastumiseen jatyökyvyttömäksi tulemiseen. Lääkäri on todennut Vallin sairastumisen jatyökyvyttömyyden. Valli on sairauspäivärahan ja eläkkeen pienuudenvuoksi kärsinyt taloudellista vahinkoa. Korvausvaatimus on myönnettymäärältään oikeaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä säädetään, että työnantaja onvelvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tailaiminlyönnillään aiheuttaa.

Karjalainen ei ole kiistänyt-olevansa työntekijän asemassa. Tämänlisäksi Karjalaista on pidettävä työnantajan direktio-oikeuden alaisena janäinollen työntekijänä. Karjalaisen menettely on tapahtunut hänenhoitaessaan työtehtäviään.

Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä, sen 2 momentissa säädetään, ettäjos vahinko on aiheutettu tahallisesti on täysi korvaus tuomittava, jolleierityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Tekoa on edellä kerrotuin tavoin pidettävä tahallisena. Mitään erityistäsyytä alentaa tai sovitella korvausta ei ole tullut esille. Sen vuoksi, ettäkyseessä on tahallinen teko ei vahingonkorvauslain kanavointisäännöstäsovelleta.

Rangaistusseuraamus

Teosta on tuomittu yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus.

Käräjäoikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmista.

:SII1U.1(1)

HELS.INGIN KÄRÄJÄOIKEUSOSASTÖ ·8/8

2.1.],2, .z010 NO: 12~92 TL: 1PNO: R 10/422

VASTAAJA

Karjalainen, Lea230550-024J

Mäkikuja 3 A 121100 NAANTALI

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET1) Työt~rvallisuusrik6S 24.5.200~-4.4,2008

RANGAISTOSSEURAAMUKSET

SAKKOSyyksi luettu rikos 150 pä.ivåsakkoa a 38 ,etlroa 1. 90Ö euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 47 luku 1§ 1Rikoslaki 47 luku 1 § iTyöturvallisuuslaki .8§, 10§, 25 § j.a2:8§

KORVAUSVELVOLLISUUSValtion'varoista maks~taan oikeuteen kutsutulleasianomistaja Ritva' Anneli Vallilie päivärahaa36 euroa ja matkakuluista 490 euroa, yhteensä526 euroa.Karjalainen velvoitetaan korvaamaan valtiolletodistelukustannukset 526 euroa (Valli) ja 471,92euroa (Kyllönen), eli yhteensä 997,92 euroa.

Karjalainen velvoitetaan korvaamaan todistajaSeija Kyllöselle ansionmenetyksestä 32,76 euroa.

Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuusyhteisellä tuomiolauselmalla.

SIVU1 (1)

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEU$OSASTO 8/8

21. J.2 .2.010 NO: 12392 '):'L: 2DNO; R 10/422

VASTAAJA

Työttörtlien VaI t.akunna Lr i.nen Yhte~stoimintaj äl':jestö - TVY ry

Sörnäisten rantatie 27 C 4OOSOO HELSINKI

TUOM 1O'tAUS EL M)\

KORVAUSVELVULLISUUS

Yhteisvastuullinen korvausvelvollisllusy::hte i se llä tuomiol.auselmalla .

SIVU1 (1)

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUSOSASTO 8/8

21.12',2010 NO : 123-92DNO:·R 10/422

TUOMIOLAUSELMA

YHTEISET LAUSUNNOT

Karjalainen ja Työttömien ValtakunhallinenYhtedstoimint,ajä;rj es t.ö TVY ry ve.Lvodt.e t a.anyh teiavaat.uuTl i se'Stikoryaamaall ae i anom i.s taj a.Ritva Arineli vallilIe:- korvaukseksi ans.i.onmenet.yke est.ä 15.211 eur eav i Lvå strysko rkcd.neen 4.4,2'0'08 lukien sekä

- korvaukseksi .oikeudenkäynt-ikuluist,a 2, .049: euroavii västyskorkoineen yksI kuukauaa tuomios-talukien.

V\lotuinen viivåstyskor~o Q}1 korkolain 4: §1 m.ontentin mukainen. korko,