Embed Size (px)
DESCRIPTION
Demos Helsinki esitelmä City 2.0 - Helsinki Metropolitan Region Vision 2050 kilpailussa palkittu työ.
Citation preview
City 2.0
1
Demos Helsinki
• Suomen ensimmäinen itsenäinen ajatushautomo• Perustettu v. 2005• 4 työntekijää • Laaja kansainvälinen think tank -verkosto• Ensimmäinen korkean tason tutkimus “Yksilön
ääni - Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla” julkistettiin 2006, tilaaja SITRA
• Voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen, yhdistysmuotoinen, tutkimusmenetelmiltään ja -tuloksiltaan täysin avoin.
3
Mihin think tankkejä tarvitaan?
• Riippumattomuus Suomessa harvinaista,• Monimuotoisuus sinänsä arvokasta,• Osaamisten kohtauspaikka:
– Eri alojen eri tasoiset asiantuntijat ja tekijät, – Kansalaiset, kuluttajat, käyttäjät, erityisryhmät– Yritysmaailman innovaattorit,– Kansainvälinen verkosto.
• Thinking the unthinkable - poliittisesti vaikeiden ideoiden esittäminen maltillisesta ja perustellusti
• Ei päätöksentekoa ohjaavaa vaan demokratisoivaa tutkimusta.
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjät
Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Valtio
Suoritetalous (systeeminäkökulma)
Käyttäjä
Palveluntuottaja
Julkinen sektori
Suoritetalous (systeeminäkökulma)
Käyttäjä
Palveluntuottaja
Julkinen sektori
Suoritetalous (systeeminäkökulma)
Käyttäjä
Palveluntuottaja
Julkinen sektori
Suoritetalous (systeeminäkökulma)
Käyttäjä
Palveluntuottaja
Julkinen sektori
Osallistuva tuotanto (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjien yhteisöt Palvelun tuottaja
Osallistuva tuotanto (systeeminäkökulma)
Julkinen sektori
Käyttäjien yhteisöt Palvelun tuottajaPalvelu
Toimiva osallistuva tuotanto edellyttää
Käyttäjien yhteisöjen tunnistaminen ja tukeminen Palautteen keräämistä riittävän suoraan ja matalalla
tasolla Rohkeutta hyväksyä kokeileva asenne Käyttäjien informoimista heille relevantilla toiminnan
tasolla. Uutta roolia ammattilaisille: suunnittelijat, opettajat,
lääkärit jne eivät ole “oppineita” vaan palvelun kehittäjiä yhdessä käyttäjän kanssa.
Perinteinen hyvinvointivaltio
Suoritetalous Osallistuva tuotanto
Palveluiden tavoitteet
Poliitikkojen ja asiantuntijoiden määrittelemä
Asiakastutkimukset ja kyselyt kertovat
Dialogi palveluntarjoajien, käyttäjien ja rahoittajien välillä määrittää
Suorituskykyä mitataan
Panosten hallinnalla, hyvän hallinnon periaatteilla
Tehokkuudella, panosten ja tuotosten suhteella
Käyttäjäkokemuksen laadulla ja palvelun yhteiskunnallisella arvolla
Johtavien tavoitteet
Miellyttää poliittisia hallitsijoita
Urakoiden tehokkuustavoitteista huolehtiminen
Käyttäjätyytyväisyys, laajempi yhteiskunnallinen hyöty
Käyttäjä Auktoriteettia kunnioittava
Itsepalveluun tottunut kuluttaja
Osallistuva käyttäjä ratkaisemassa ongelmia ammattilaisen kanssa
Innovaatiot Institutionaalisia ja rakenteellisia
Keskittyvät suorituskyvyn parantamiseen
Ruohonjuuritason arkisia innovaatioita
Eetos Teknokraattinen, elitistinen
Markkinoiden ohjaama Demokraattinen, personalisoitu, käyttäjäkeskeinen
Suoritetaloudesta osallistuvaan tuotantoon (Leadbeater 2004, Mokka & Neuvonen 2006)
Demos NOW
• Roope Mokka• Aleksi Neuvonen• Hans Park• Tuomas Toivonen
GHV 2050
• Kaikki työt perustuivat samoihin kolmeen haastavaan trendiin– ilmastonmuutos– diversifikaatio– yhdyskuntarakenteen hajaantuminen
Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan
kaupungin?
City 2.0 peruskysymys
Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.
“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.
[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “
David Miliband: “We can -politics”
Encyclopedia Britannica
Modernistinen kaupunkisuunnittelu
Wikipedia Ihmisten suunnittelema
kaupunki
City 2.0
Ikääntyminen
City 2.0 trendianalyysi
Ageing
Ilmastonmuutos
City 2.0 trendianalyysi
Climate change
Liikkuvuus
City 2.0 trendianalyysi
Mobility
Itsensä rakentavat kaupungit
City 2.0 trendianalyysi
The Rise of Self-Built Cities
Yksilöllistyminen
City 2.0 trendianalyysi
Individualisation
Vertaisuus
City 2.0 trendianalyysi
Peer Power
Kuinka me voimme tuottaa näin valtavan muutoksen?
City 2.0 peruskysymys 1.
Ilmastonmuutos vaati disruptiivista muutosta, inkrementaalisuus ei riitä.
Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan
kaupungin?
City 2.0 peruskysymys 2.
Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.
“We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio
“We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio
• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi
“We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio
• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi
• 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta
“We-Can” aikakausi
• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio
• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi
• 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta
• 2010 -luku We can vertaisyhteiskunta
“We-Can” aikakausi
“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.
[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “
David Miliband: “We can -politics”
Sosiaalisten innovaatioiden järjestelmä
Arjen Demokratia
Sääntöjen ja työkalun muodostama toiminta-alusta
-Julkisesta tilasta “yksityiseen julkiseen” tilaan
-Yhteiskunnallinen yrittäjä-malli
-Monimuotoiset toiminnan tilat
-Jaettu luksus
-Wikidemokratia
-Avoin päivä
-Hajautettu koti
City 2.0 työkalut
City 2.0 säännöt
-Sissikansalaisten verkostot
-Verovapaat ihmisten väliset tukipalvelut
-Henkilökohtaiset päästöpisteet ja -kauppa
-etc.
City 2.0 hallinnonrakenteet
-Yhteiskunnallinen riskirahoitus
-Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto
-Pitkän aikavälin ennakointi
“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.
[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “
David Miliband: “We can -politics”
City 2.0 hallinnonrakenteet
-Yhteiskunnallinen riskirahoitus-Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto-Pitkän aikavälin ennakointi
Yhteiskunnallinen riskirahoitus
Yhteiseen hyväänperustuva tuotanto
Ennakointi
“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.
[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “
David Miliband: “We can -politics”
Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan
kaupungin?
City 2.0 peruskysymys
Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.
“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.
[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘
Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “
David Miliband: “We can -politics”
Kehitysjohtaja Roope Mokka [email protected] Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen [email protected]
www.demos.fiwww.demos.co.uk
Kehitysjohtaja Roope Mokka [email protected] Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen [email protected]
www.demos.fiwww.demos.co.uk
Energian tarve
Autojen määrä
Lentokilometrit
Globaalit materiaalivirrat
Eläinproteiinien kulutus
Hiilidioksidipäästöt
“Forecasting” menetelmäperustuu tähän päivääneikä saa aikaiseksivaihtoehtoisia tulevaisuuksia
Entä jos aloittaisimmetulevaisuudesta?
Forecasting Backcasting
Tutkimuskohde Toimintaympäristön analyysi
Toimijan vaikutuskeinojen
tutkiminen
Asema strategiaprosessissa
Skenaariot taustamateriaalia
strategioille
Strategioiden testaus skenaarioiden sisällä
KohderyhmäSuppea, yhtenäiseen toimintaan kykenevä
toimijaryhmä
Laaja toimijaryhmä, jonka intressejä pyritään
yhteensovittamaan
Tavoite Yleensä strateginen voitontavoittelu
Yleensä tarve suureen muutokseen
Keskeinen valintakriteeri
Haluttaessa selviytyä vaihtoehdoista, joihin ei
voi vaikuttaa
Pyrittäessä toteuttamaan visio, johon liittyvät
vaikutusmahdollisuudet ovat suuret toteuttamaan
jokin visio, johon liittyvät vaikutusmahdollisuudet
Forecasting
IlmastonmuutosUbicomp
IkääntyminenVäestönkasvuGeopolitiikka
VertaisyhteisötKiina
IntiaYksilöllistyminen
Demokratian muuttuminen
2008
2050
Counting backwardsHelsingin metropolialue 2050
co2-päästöt -80%
2007200820092019
20172015
20132011
201020302027
20252023
20212045
20422039
20362033
2048
Salmisaaren fuusiovoimalaKiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä
Gazprom Fortum rakentaa 1. fuusiovoimalan
100% 0-päästöistä uudisrakentamistaViimeinen hiilivoimala suljetaan
Helsinki-Pietari maglev-rata
Ruuhkamaksut
Länsiväylästä pyörätie
Henkilökohtaiset päästökiintiöt
Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta
2050
HKI keke-ohjelma
Counting backwardsHelsingin metropolialue 2050
co2-päästöt -80%
2007200820092019
20172015
20132011
201020302027
20252023
20212045
20422039
20362033
2048
Salmisaaren fuusiovoimalaKiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä
Gazprom Fortum rakentaa 1. fuusiovoimalan
100% 0-päästöistä uudisrakentamistaViimeinen hiilivoimala suljetaan
Helsinki-Pietari maglev-rata
Ruuhkamaksut
Länsiväylästä pyörätie
Henkilökohtaiset päästökiintiöt
Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta
2050 2020
CO2 -30%HKI keke-ohjelma
Teollinen massatuotanto
No CO2
Teollinen massatuotanto
No CO2
Design, kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen tuotanto, pro-am
Teollinen massatuotanto
No CO2
Design, kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen tuotanto, pro-am
Teollinen massatuotanto
No CO2
Design, kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen tuotanto, pro-am
Teollinen massatuotanto
No CO2
Design, kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen tuotanto, pro-am
Teollinen massatuotanto
No CO2
Design, kuluttajalähtöisyys
Yhteisöllinen tuotanto, pro-am
Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)
Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen
Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen
•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista
Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen
•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista
•Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä, kunnissa ja etujärjestöissä
Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate
Neutral Futures
•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)
•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen
•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista
•Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä, kunnissa ja etujärjestöissä
•Eri ryhmien skenaarioiden taustaoletukset helposti vertailtavia
