Embed Size (px)
Citation preview
Ilmastonmuutos lautasella
6.12.2009Pääsihteeri Leo Stranius
FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde.
•Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm
Maailman kasvihuonekaasupäästöt
Lähde: Baumert, K. A. et al. 2005. Navigating the Numbers – Greenhouse Gas Data and International Climate Policy. World Resources Institute.
Maatalouden päästöt tuotantolinjoittain Suomessa
Lähde: Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko /
Bionova Engineering. 2008.
Sisällys
Ilmastonmuutoksen seuraukset ja teollisuusmaiden päästövähennystarpeet
Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset: Tutkimustieto karttuu
• Mitä pitäisi tehdä?
• Yhteenveto
Ilmastokriisi: Hyviä ja huonoja uutisia
Huonoja uutisia
Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.
Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.
Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat.
Miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.
Tulossa satoja miljoonia ilmastopakolaisia
Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.
Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.
Hyviä uutisia
Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia.
Tarvittava teknologia on olemassa.
Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.
Vähähiilinen elämä on myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.
Ihmiset ovat valmiita muutokseen.
Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia
Lähde: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää
IPCC: Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve 80-95 % vuoteen 2050 mennessä
Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet
Lähde: IPCC / Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YM ilmastoseminaari 5.5.2009
Noin 15-20 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella ilmaston
hiilidioksidipitoisuus oli nykyisellä tasolla. Maapallon keskilämpötila oli 2,8 – 5,6 astetta korkeampi kuin nyt, ja merenpinta oli arviolta
22 – 36 metriä korkeammalla kuin tänään. Pohjoisilla merialuiella ei ollut pysyvää
jääpeitettä, ja Etelämantereella sekä Gröönlannissa oli hyvin vähän
(Lähde: Science-BBC-YLE (13.10.2009)
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus
Kioton jälkeiset kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta
Kööpenhaminaan
Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset:
Tutkimustieto karttuu
Tuotantoeläinten vaikutus ympäristöön
Tuotantoeläinten pitoon liittyy monia ympäristöongelmia Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, sademetsien
tuhoutuminen, eroosio, aavikoiden leviäminen, biodiversiteetin väheneminen ja puhtaan veden liikakulutus.
Maailmassa käytetään noin 60 miljardia tuotantoeläintä vuosittain.
Lihantuotannon on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä (FAO 2006, Livestock a Major Threat to Environment).
Tuotantoeläimille syötetään enimmäkseen viljaa ja soijaa. Noin 1/3 maailmassa tuotetusta viljasta ja 90 % soijasta menee
eläinten rehuksi. (FAO 2006)
Ruuan tuotannon ympäristövaikutusten osa-alueet
Alkutuotanto Rehut, lannoitteet, kuljetukset
Jalostus Infrastruktuuri (tehtaat, pakastinaltaat ja niiden
energiankulutus)
Kauppa Hävikki, jakelu, muu infrastruktuuri
Kotitalous Säilöntä, valmistus, kauppamatkat
Ruoka aiheuttaa Suomessa neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä
Mittatikkuhanke: Kulutuksen ympäristövaikutukset
elintarvikkeet
asuminen
autoilu
virkistys ja kulttuuri
Lähde: SYKE Mittatikkuhanke,http://www.ymparisto.fi/mittatikku
Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta
Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa.
Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon.
Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006-2008 toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.
Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)
Lähde: Kauppinen, Lähteenoja, Lettenmeier (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanops (MTT) http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf
Lähde: Kauppinen (2008) Elintarvikkeiden materiaalipanosten jaravintoarvojen tehokkuusanalyysi. Teknillinen korkeakoulu.
Esimerkkinä soijaruoheesta ja jauhelihasta tehdyn makaronilaatikon vertailu
JAUHELIHA-MAKARONILAATIKKO
14 annosta à 350 g
Raaka-aine Käyttöpaino (kg) TMRNaudan jauheliha kypsä 0,9 41,58Pasta SK-makaroni 10 kg 0,8 2,17Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg 0,1 0,20Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio 0,1 0,44Vesi 3,6 0,04Suola hieno 12x 1 kg 0,025 0,03Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis) 0,3 3,25Raakapaino yht.: 5,83 47,70Saanto yht.: 5
KASVIS-MAKARONILAATIKKO
14 annosta à 350 g Raaka-aine Käyttöpaino (kg) TMRSoijarouhe 0,4 kg 0,2 0,60Vesi 0,4 0,00Porkkanakuutio 4x2,5kg 0,3 0,61Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg 0,1 0,20Pasta SK-makaroni 10 kg 0,8 2,17Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio 0,1 0,44Vesi 3,6 0,04Suola hieno 12x 1 kg 0,017 0,02Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis) 0,3 3,25Raakapaino yht.: 5,82 7,33Saanto yht.: 5
Jauheliha-makaronilaatikon kokonaismateriaalintarve (TMR) yhtä annosta kohti 3,41, kasvis-makaronilaatikon 0,52.
Foodchain -hanke
Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.
Ruokajäte rasittaa ympäristöä merkittävästi
Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri.
Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/
Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.
Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö.
Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa.
Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.
Kasvihuonekaasupäästöt (kg co2-ekv)
Source: UNEP 2008: Examples of GHG emission amounts generated by different activities or goods
Mitä pitäisi tehdä?
”Lihaton päivä viikossa”
“Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.”
HS 7.9.2008
Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa
Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden
WHO suosittelee syömään 400 g kasviksia päivässä, suomalaiset syövät vähemmän.
80 prosenttia kuluttajista pitää virheellisesti lihaa oleellisena osana perheen hyvää ja monipuolista ruokavaliota.
Suomalaisista 3 prosenttia kasvissyöjiä, kriittisimmin lihan syöntiin suhtautuvat 25-34 -vuotiaat, joista 7 prosenttia ei syö lihaa tai lihavalmisteita lainkaan.0
10
20
30
40
50
60
70
80
1961 1970 1980 1990 2003
Meat total
Bovine
Mutton & goat
Pig
Poultry
Other
Esimerkkejä ohjauskeinoista
EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten
mukaan Haittavero esimerkiksi lihalle ja juustolle Kasvisruokapäivät Ilmastomerkinnät pakkauksiin
Ilmastomerkinnät
Ilmastomerkinnät ovat huomisen todellisuutta
70 prosenttia eurooppalaisista haluaa tuotteiden hiilijalanjälkimerkinnöistä pakollisia.
Ranskassa vireillä lakiesitys, joka tuo elintarvikkeisiin pakolliset ympäristömerkinnät vuoteen 2011 mennessä.
Suomalaisista 35 prosenttia valmis toimimaan ympäristön hyväksi ruokavalintojen kautta (Climate Focus Nordic -tutkimus)
Seitsemän vinkkiä:Mitä minä voin tehdä?
1. Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä.
2. Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen.
3. Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita.
4. Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita.5. Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä
mikroaaltouunissa.6. Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden lajittelu.7. Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan
edistämiseksi.
Luonnonvarat lautasella
Kokeile soijaa Vaihda naudanliha soijaan, säästät 3 kg / ateria
Pidä vegeviikko Vaihda naudan- ja sianliha kasviksiin ja kalaan, säästät
vähintään 30 kg / vko
Entä vegaaniviikko? Jos luovut viikoksi lihan lisäksi myös maitotuotteista,
säästät vähintään 50 kg / vko
Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-tutkimus / Luonnonsuojelija-lehti 5/2009
Yhteenveto
Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne.
Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset.
Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten.
Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.
