TTIP-NEUVOTTELUT

PALKANSAAJIEN NÄKÖKULMASTA

PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

SAK

MIKSI TTIP?

OSUUDET MAAILMAN BKT:STA 2010

TTIP:

48,7%

Lähde: Eurostat, The EU in the world 2013

MIKSI TTIP? TULOTASO (2010) JA TALOUDEN

KESKIM. KASVUVAUHTI (2000-2010)

Lähde: Eurostat, The EU in the world 2013

EU ja USA ovat

varakkaita,

mutta kasvu laahaa

TTIP synnyttäisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen

2000-luvulla ja varsinkin finanssikriisin jälkeen EU:n ja USA:n

talouskasvu on ollut hyvin vaimeaa

Ikääntyvän Euroopan kasvu uhkaa jäädä kituliaaksi pidemmäksi

aikaa ja kutistuva Eurooppa ei kykenisi edistämään

tavoitteitaan globaalisti

Tarvitaan ratkaisuja, jotka vauhdittavat kasvua Euroopassa ja

USA:ssa

Maataloutta ja tekstiilejä lukuun ottamatta tariffitasot ovat jo

nyt maltillisia, mutta taloudellisia hyötyjä on saatavissa

muiden kaupan esteiden purkamisesta (esim. sääntelyn

yhteensovittaminen, ilman sääntelyn tason alentamista)

MIKSI TTIP?

Sekä EU:n että USA:n neuvottelemissa kauppasopimuksissa on

jo pitkään käsitelty kaupan yhteyksiä sosiaaliseen ja

ekologiseen kestävyyteen

Kestävän kehityksen luvussa on vahvistettava osapuolten

sitoutuminen ILO:n työelämän perusoikeuksiin ja decent work -

agendaan

Lisäksi on syytä vahvistaa käytännöt, joilla osapuolet edistävät

ko. oikeuksien toteutumista maailmantaloudessa

Kunnianhimoinen kestävän kehityksen luku näin merkittävässä

sopimuksessa toimii suunnannäyttäjänä globaalisti

➤ Tämä olisi myös suomalaisten yritysten etu

SOPIMUS TOIMISI TYÖELÄMÄN OIKEUKSIEN

SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ

Julkisten hankintojen kansainvälinen kilpailuttaminen on jo

todellisuutta meille EU:ssa

Mutta Yhdysvalloissa on tapana turvautua protektionismiin,

varsinkin talouden taantuma-aikana

Lähtökohtaisesti siis EU:lla ja Suomella voitettavaa

TTIP-sopimuksen yhteensopivuus hankintadirektiivin ja

eurooppalaisten käytäntöjen kanssa on varmistettava

JULKISET HANKINNAT

SUORAT SIJOITUKSET EU:STA JA EU:HUN

KESKIMÄÄRIN 2008-2010

Lähde: Eurostat, The EU in the world 2013

Tavoite: lisätään investointeja Suomeen ja parannetaan

suomalaisten yritysten suojaa USA:ssa

OECD:n FDI Regulatory Restrictiveness Indexin mukaan Suomi

on OECD-maiden vapaimpien investointikohdemaiden joukossa

luvulla 0,019; kun vastaavasti USA:n indeksiluku on 0,089

Päällisin puolin siis USA:ssa enemmän vapautettavaa

Kysymys investointisuojasta ja siihen liittyvästä riitojen

ratkaisumenettelystä on nostattanut suurta mielenkiintoa

➤ Hyvä niin: epäselvyyksiä ei saa jäädä

➤ Avoin kuuleminen selkiyttää tilannetta ja EU:n tavoitteita

INVESTOINTISOPIMUS

Perinteiset kolme investointisuojaa ovat olleet:

➤ Suojataan investoinnit pakkolunastusta vastaan

➤ Taataan investoijille oikeudet ’kohtuulliseen ja

oikeudenmukaiseen’ kohteluun

➤ Taataan investoijille tasapuoliset toimintaedellytykset

suhteessa paikallisiin investoijiin

USA:ssa ja EU:ssa on kehittyneet oikeusjärjestelmät, joissa on

selkeä omaisuudensuoja

Tarvitaanko muuta investointisuojaa kuin WTO:n periaatteiden

mukainen tasapuolisuuden vaatimus?

Varsinkin ”kohtuullisen ja oikeudenmukaisen” kohtelun

vaatimus voi olla tulkinnanvarainen

INVESTOINTISOPIMUS

EU:n ja USA:n välille olisi suotuisaa saada vapaakauppasopimus

➤ Lisäisi talouden kasvua ja työpaikkoja

USA:n protektionistisen politiikan vähentäminen olisi

hyödyllistä suomalaisille vientiyrityksille

➤ Esim. meriteollisuus ja siihen liittyvät palvelut

Sopimus toimisi merkittävänä mittapuuna edistettäessä USA-

EU –standardeja ja työelämän oikeuksia

Investointisuojasta on saatava sopimukseen niin selkeät

kirjaukset, ettei yleinen ja syrjimätön lainsäädännön

kehittäminen missään tapauksessa esty

Komission pyrkimys avoimuuteen ja konsultaatioon on

arvokasta

YHTEENVETO