EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja Suomi

Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti

7.2.2014

Johdanto

• Euroopan unioni ja Euroopan turvallisuus

• Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka

• Euroopan unionin ulkopolitiikka ja globaalirooli

Euroopan unioni ja Euroopan turvallisuus

• EU rauhan ja vakauden projektina

– Sodasta taloudelliseen yhteistyöhön ja integraatioon • Mikä on ollut integraation rooli rauhan edistämisessä Euroopassa?

• Entä muut taustavaikuttajat?

– Kylmän sodan jälkeinen murros ja laajentuminen • EU:n sisäinen kehitys ja kyky/halu laajentua

• Alueellinen turvallisuus NATO (laajentuminen ja Balkan)

• Taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen vakaus EU

• Naapuruuspolitiikka ja EU:n rajat

Suomi ja Euroopan turvallisuus

• Missä määrin EU on mielletty Suomessa rauhan ja vakauden projektina?

– Talousyhteistyötä Suomen jäsenyyshakemukseen asti

– Jäsenyys turvallisuuspoliittinen ratkaisu? • ”Jäsenyys Euroopan unionissa vahvistaa Suomen turvallisuuden

perustaa”… (VNS, 1995)

– Laajentuminen ja Euroopan vakaus (laaja turvallisuus) • Balkan

• Ukraina

EU:n turvallisuuspolitiikka

• Euroopan poliittinen yhteistyö (1980-luku)

• Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (Maastrichtin sopimus, 1992)

• Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (Amsterdamin sopimus, 1997)

• Uudet turvallisuusuhkakuvat (Euroopan turvallisuusstrategia, 2003, 2008)

• Eurooppa-neuvoston kokous joulukuussa 2013

EU:n turvallisuuspolitiikka • Kriisinhallintaa ja rauhanrakentamista?

– Ei kata alueellista puolustusta – Sotilaallinen kriisinhallinta EU:n lähialueilla ja globaalisti

• Euroopan hajaannus ja YK:n uudistustarpeet • Sotilaallinen toimintakyky (Helsinki Heal Line Goal EU:n taistelujoukot)

– Rauhanrakentaminen ja jälleenrakennus • Siviilioperaatiot (demokraattiset instituutiot, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet)

– Poliittinen toimintakyky?

• Puolustusyhteistyö – Yhdysvaltojen strateginen painopiste siirtymässä Aasiaan – Venäjän varustautuminen, perinteisen turvallisuusajattelun paluu? – ”Techflation” ja talouskriisi:

• EU-yhteistyö ja eurooppalaisten toimintakykyjen säilyttäminen ja kehittäminen (pooling & sharing konsepti)

• Uudet turvallisuusuhkat ja laaja turvallisuuden käsite – Terrorismin torjunta – Kyber – Ympäristö: elinolot ja vesi – Kokonaisvaltainen lähestymistapa: Ulkopolitiikka, kehityspolitiikka ja turvallisuuspolitiikka

(Afrikan sarvi ja Sahelin alue) Euroopan ulkosuhdehallinto

Suomi ja EU:n turvallisuuspolitiikka

• Keskeinen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa – Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja

– Yhteistoimintakyky EU:n ja NATO:n kanssa vahvistaa kansallista puolustusta

– CSDP:n mahdollinen hiipuminen Vaihtoehtojen vahvistaminen • Itsenäinen puolustuskyvyn säilyttäminen ja kehittäminen (varsin kallista)

• Kansainvälinen puolustusyhteistyö EU:n rinnalla: – NORDEFCO-yhteistyö

– NATO-yhteistyö

• Turvallisuuspoliittinen selonteko 2013: ”Suomi ei kuulu sotilasliittoon” (aiemmin: ”Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa”)

EU:n ulkopolitiikka ja globaali rooli

• Sisäiset ajurit – EU:n sisäisen järjestäytymisen ja kehityksen heijastuminen Euroopan

kansainvälisiin suhteisiin ja globaaliin asemaan: • Useille aloille levinneen integraation takia EU on globaali toimija halusi se sitä tai ei

(passiivinen valtakeskittymä)

• Ulkoiset ajurit – Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus, EU ei voi paeta globaalia valtaansa ja

vastuutaan (aktiivinen valtakeskittymä) • EU:n mallin ja arvojen edistäminen (esim. tehokas monenkeskisyys ja vahvat

globaalit instituutiot ja sitova kansainvälinen laki ja sääntely) • Euroopan yliedustuksen purkaminen globaalissa hallinnassa

– Kiristyvä kilpailu, nousevat vallat ja erityissuhde Yhdysvaltoihin (moninapaisuus ja ”valtion paluu” -teesit)

• Euroopan etujen ajaminen edellyttää yhä yhtenäisempää ulkoista toimintaa ja edustautumista

EU:n ulkopolitiikka ja globaalirooli

Lähde: . The National Intelligence Council’s report “Global Trends 2030: Alternative Worlds”

EU:n ulkopolitiikka ja globaali rooli

Lähde: BBC World Service and GlobeScan, 2010 http://www.globescan.com/news_archives/bbc06-3/index.html

EU:n ulkopolitiikka ja globaali rooli

• Ylikansallista vai hallitusten välistä? – EU-tasolle siirrettyjen politiikan osa-alueiden ulkosuhteet

• Esim. maatalous-, tulli-, kilpailu-, kauppa- ja rahapolitiikat – Euroopan komission ulkoinen toiminta

– Euroopan keskuspankin ulkoinen toimita

– Jaettu toimivalta jäsenvaltioiden kanssa • Yhteistoiminta ja koordinaatio

– Kehitysapu ja -politiikka » Euroopan komissio ja jäsenvaltiot

– Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka » EU:n neuvosto ja jäsenmaat

EU:n ulkopolitiikka ja globaali rooli

• Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus – EU:n ulkoinen toiminta saman katon alle Euroopan ulkoasianhallinto

(”EU:n ulkoministeriö”) • Toimivaltojen jako toistaiseksi ”ennallaan” • Ulkoisen toiminnan strateginen johtaminen ja EU:n sisäisen koordinaation

johtamisen virtaviivaistaminen – Eurooppa-neuvoston asema ja rooli (pysyvä presidentti koordinoi ja edustaa) – EUH:n asema (HR/VP:n koordinoi ja edustaa)

– EU:sta oikeushenkilö

• Toimeenpanon vaikeudet • Jäsenvaltioiden poliittinen tahtotila • EU:n toimielinten väliset valtataistelut

– Komissio vs. EU:n neuvosto – Komission puheenjohtaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan

• Kansainvälisen järjestelmän sopeutuminen EU:n toimijuuteen

EU:n ulkopolitiikka ja globaali rooli

• EU:n ulkopolitiikan nykytilasta – EUH:n toimintakyky: vahvistuuko lähitulevaisuudessa?

• Fokus siirtymässä hallinnon rakentamisesta ulkopolitiikan tekemiseen • Edustustoverkon (141) sisäinen ja ulkoinen vetovoima

– Laajentumisen vaikutukset • Sisäiset erimielisyydet • Ulkovaltojen vaikutusmahdollisuudet

– Talouskriisin vaikutukset • Yhtäältä:

– Lisännyt sisäistä hajaannus (esim. Britannian loittoneminen) – Sisäänpäin kääntynyt EU, EU:n ja jäsenvaltioiden fokus in kriisin ratkaisussa ja EMU:n

lujittamisessa

• Toisaalta: – EMU:n valuvikojen korjaaminen heijastuu ajanmittaa ulkoiseen toimintaa (esim. euroryhmän

ulkoinen edustautuminen, entistä keskitetympi talouspolitiikka?) – Kiristyvä maailmanlaajuinen kilpailu (pärjääkö edes Saksa Kiinan kanssa?) ja nousevien

talouksien ryhmittyminen

– Ulkoisen toimintaympäristön muutokset • Keskinäisriippuva ja postmoderni maailma (koordinoitu hajautettu ulkopolitiikka) • Moninapainen ja moderni maailma (keskitetty ulkopolitiikka)

Suomi ja EU:n ulkopolitiikka

• Suomi on investoinut paljon EU:n ulkopolitiikan kehittämiseen ja EU on Suomen ulkopolitiikan ja kasainvälisen vaikutusvallan keskeisin kanava

• EU:n ulkopolitiikan kehittämisen vaikeudet ovat heijastuneet myös suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun

– Vaihtoehtoiset järjestelyjen nouseminen EU-väylän rinnalle (kahdenväliset suhteet, pohjoismainen yhteistyö ja YK)

Kiitos!

Q&A