Lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen LAPE-muutoksessa

- lastensuojelu, muut erityistason palvelut, erikoissairaanhoito

LAPE-muutosohjelma 2016-2018

Työpaja 17.6.2016

Päivi Petrelius, THL

Parempaa hoitoa, tukea, huolenpitoa lastensuojelussa, erikoissairaanhoidossa ja muissa erityispalveluissa…

Mitä olemme lähdössä tekemään?

Kokoamaan erityispalveluiden voimavarat uudella tavalla yhteen, luomaan palveluille

yhteisen ytimen…

…paikantamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi parhaat tavat tehdä

yhteistyötä ja vaikuttavaa asiakastyötä.

Erityispalveluiden kokonaisuus

• Lasten ja nuorten erikoissairaanhoito • Lastensuojelu • Vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän

perheidensä erityispalvelut • Opetustoimen kanssa yhteistyönä toteutettavat

erityistason tukimuodot • Yhteistyössä poliisin kanssa toteutetut toiminnot • Rikosseuraamuslaitoksen erityispalvelut • Yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen

tuottamat erityispalvelut

Miten tähän on tultu?

• Toimiva lastensuojelu –raportit (2013,2014)

• Lastensuojelun laatusuositus (2014)

• LaskeTut-hankkeen tuottama tutkimustieto ja raportit (2016)

• Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983

• Muut lastensuojelun tilaa selvittäneet raportit

• LAPE-hanke, jossa lastensuojelu mukana (alkaen 2016)

– lastensuojeluun liittyvän kehittämiskokonaisuuden valmistelu, kevät 2016

– yhdistyminen erityispalveluiden ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuuksien kanssa, touko-kesäkuu 2016

• Nyt yhteisenä tavoitteena integroitu erityispalveluiden kokonaisuus, jonka osana lastensuojelun kehittäminen

Palveluiden haasteena moniulotteisiin tuen tarpeisiin vastaaminen

HuosTa-tutkimus, aineisto: 410 lasta, jotka sijoitettu tai sijoituksen uhan alla

• Mitä nuorempi asiakaslapsi on, sitä köyhempi ja huono-osaisempi on perhe

• Alle kouluikäisten asiakaslasten äideistä joka neljäs poissa työelämästä, eläkkeellä tai pitkäaikaissairas

• Useamman kuin joka toisen lapsen perheessä on uupunut vanhempi

• Lähes 60 % lasten vanhemmista mielenterveysongelmia, näistä kolmanneksella paljon

• Joka neljännen lapsen perheessä runsaasti alkoholinkäyttöä

• 70 lapsista ei ollut saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua

• Puutetta tukihenkilöstä, tukiperheestä, vertaisryhmistä, perhe- ja yksilöterapiasta, päivähoidon palveluista

• Yli 40 % lapsista oli seitsemän, jopa useamman palvelun piirissä

Tarja Heino ym. 2016: Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014-2015) päätulokset

Lastensuojeluun liitettyjä ongelmia

Palvelujärjestelmän kyvyttömyys suojella lapsia kaltoinkohtelulta Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu ja sijoitettujen määrän kasvu Palvelujen vaihteleva sisältö ja tarpeen mukaisten palveluiden saatavuus Korkeat kustannukset Puute koulutetusta henkilöstöstä Lastensuojelun työolosuhteet ja työntekijöiden vaihtuvuus Sijaishuollon valvonnan puutteet Toisaalta: Vuonna 2013 vain 8 alle 18 vuotiasta lasta oli vankilassa eivätkä korkeat huostaanottoluvut välttämättä kerro lastensuojelun epäonnistumisista. Huostaanottojen käyttö lastensuojelun keinona voidaan tulkita myös osaksi hyvinvointivaltion sitoutumista lapsiin. (Tarja Pösö)

TYÖPAJAPROSESSI Kootaan monipuolinen joukko eri puolilta maata yhteiseen työpajaprosessiin. Rakennetaan yhdessä ymmärrystä integroitujen erityispalveluiden toiminnan ja palveluiden ydinpiirteistä/mekanismeista, joiden avulla lasten ja nuorten hyvinvointi vahvistuu . Perustana monipuolinen tieto ja tutkimus. Tuotetaan mallinnuksia, jotka perustuvat ydinpiirteille/mekanismeille, kokemus- tiedolle ja edeltävää kehittämistyötä koskevalle tiedolle. Mallinnukset luovat perustaa maakuntien työlle.

INTEGRAATIOON LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ

1.Millainen ymmärrys

meillä on lapsuuden ja nuoruuden hyvinvoinnista? Miten

jaettu ymmärrys tai sen puuttuminen vaikuttaa palveluissa?

2. Millaiset kriittiset tekijät

- palveluiden suunnittelussa, - johtamisessa, - eri ammattilaisten ja/tai tiimien

välisessä yhteistyössä - asiakastyössä lisäävät erityispalveluiden toimintakykyä lasten, nuorten, ja perheiden hyvinvoinnin vahvistajina?

Esim. Statham 2011; Moore & Skinner 2010; Hewitt, Sims & Harris 2014

3. Miten pidämme kehittämistyön ytimessä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamisen? Millaista kehittämistyön tulisi olla, jotta sitä voi pitää aidosti hyvinvoinnin vahvistamiseen sitoutuneena?

4. Millaisia palveluiden alueellisen ja kansallisen koordinoinnin ja ohjauksen mekanismeja tarvitaan, jotta erityispalveluiden toiminta alkaa merkittävästi lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia?

Tavoitteena integroidut palvelut

• …most evaluations of the outcomes of interagency working do not report substantial measurable impact for service users themselves (i.e. for children and families).

• They report findings such as positive changes in the accessibility of services to users and an improved experience of service use, but not, in general, changes in the ‘holy grails’ that all enlightened administrations want to see – for example, measurably improved child health and well-being, reduced behavioural and emotional problems, better parenting, reduced child abuse and neglect.

Integroiduista palveluista on tutkimusten mukaan hyötyä palveluiden toimintakykyisyydelle ja ammattilaisille, mutta miten varmistetaan, että siitä on hyötyä myös lapsille, nuorille ja perheille? Statham 2010

Integroitujen erityispalveluiden perusteet

Keskeistä

• integroitujen, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavien erityispalveluiden toimintatapojen paikantaminen monipuolisen tiedon avulla

• keskeisten kriittisten tekijöiden/ ydinpiirteiden/mekanismien määrittely

Uuden kokonaisuuden ja sen keskeisten toimintatapojen kuvaus

Hyvinvointitavoitteisiin fokusoiva integraatio edellyttää jaettua ymmärrystä lapsuuden ja nuoruuden

hyvinvoinnista

Hyvinvoinnin moniulotteisuus

Lasten ja nuorten omat kokemukset ja näkemykset keskeisiä

Vahvuuksien ja vaikeuksien huomioon ottaminen

Hyvinvointi tässä ja nyt tärkeä, ei vain kehityksen näkökulma

Fyysinen ja emotionaalinen hyvinvointi

Lasten erilaiset elinympäristöt, niiden piirteet huomioitava

Eri ikävaiheet huomioitava

Kulttuurin, sukupuolen, iän ja muiden yksilöllisten ominaisuuksien huomioiminen

Lasten ja nuorten elinympäristöjen ja elämäntilanteiden moninaisuus huomioitava

Lähde: Statham & Chase 2010

Lasten kokemukset hyvinvoinnista

• Lapsille hyvinvointi on keskeisesti emotionaalista hyvinvointia ja hyviksi koettuja ihmisuhteita

• Lapset kokevat hyvinvoinnin sekä päämääränä että prosessina, kokemus hyvinvoinnista on liikkeessä ja vaihtelee

• Omanarvontunne, myönteisesti tunnistetuksi tuleminen, kuulumisen tunne

• Toimijuus, kyky vaikuttaa ja tehdä valintoja • Turvallisuus: vanhempien tarjoama suojelu, turvallinen koti,

luotettavat ihmissuhteet • Vapaa-aika • Vaikeuksista selviytyminen • Fyysinen ympäristö • Fyysinen terveys • Tunne moraalisesta toimjuudesta, ”olen hyvä/ok tyyppi”

Fattore, Mason & Watson 2008

Hyvä lapsuus ja nuoruus – lasten ja nuorten kokemana

1.Perhe

2.Ystävät

3.Vapaa-aika

4. Koulu ja oppiminen

5. Oma käyttäytyminen

6. Turvallinen ja toimintaa tarjoava lähiympäristö 7. Aikuisyhteisöjen

asenteet lapsia ja nuoria kohtaan

8. Riittävä raha

9. Oma elämän- asenne

10. Terveys

The Children’s society (2008) Happy – and they know it? Developing a well-being framework based on children and young people consultation. N= 14 000

Lapsella/nuorella on hoivaava ja huolta pitävä

paikka, jossa elää, oma perhe, joka saa

tarvittavan avun, tai muu asuinpaikka, jossa

hoiva ja huolenpito toteutuu. Lapsi /nuori saa tukea

oppimiseen ja taitojensa kehittämiseen sekä itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistumiseen kotona, koulussa ja muissa ympäristöissään.

Lasta /nuorta tuetaan mahdollisimman hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitämisessä, hän saa tarvitsemansa terveyspalvelut ja häntä tuetaan terveellisten valintojen tekemiseen.

Lapsi /nuori on turvassa laiminlyönniltä ja kaltoinkohtelulta kotona, koulussa ja muissa ympäristöissään.

Lapsia ja nuoria läheisineen autetaan ylittämään heitä uhkaava taloudellinen tai muista syistä johtuva eriarvoisuus.

Lasta/nuorta tuetaan aktiivisen roolin löytämiseen koulussa ja muissa ympäristöissä ja hän voi vaikuttaa yhteisönsä päätöksiin, jotka koskevat häntä.

Lapsi /nuori tulee yhdessä vanhempiensa/ huoltajiensa kanssa kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin.

Lapsella /nuorella mahdollisuus hyvää kasvua, kehitystä ja itseluottamusta rakentaviin toimintoihin, harrastuksiin ja liikuntaan.

Oppiminen, onnistuminen

Hoiva, huolenpito, vanhemmuus

Terveys

Turvallisuus

Vapaa-aika, virikkeet ja virkistys

Kuulluksi tuleminen

Vastuuseen kasvaminen

Yhdenvertaisuus, riittävä toimeentulo

Mallin pohjana Skotlannin hallituksen materiaali: GIRFEC, Wellbeing wheel

LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN VIITEKEHYS

5. Sijaishuollon valvonnan ja

seurantatiedon tuottamisen

malli

Kaikille palveluille yhteinen lapsen hyvinvoinnin viitekehys - yhteinen kartta

4. A Vaativimpien palveluiden integroitu malli (osaamis- ja tukikeskukset) organisointi yhteistyöalueilla

Kehittämisen kohteet erityispalveluissa

3. Lastensuojelun kuntouttavat

työskentelytavat

4.B Vaativinta hoitoa

ja suojelua tarvitsevien

laitoshoidon malli

3. A Perhekuntoutus

3. B Perhehoito

3. C

Laitoshoito

1. Moniammatillinen, yhteinen arviointi

palveluiden yhteensovittamisen

perustana

2. Erityispalvelut – integroitu palvelumalli • Palveluiden suunnittelu ja operatiivinen

johtaminen yli so-te- ja muiden rajojen • • Moniammatillinen yhteinen työ,

osaamisten joustava yhdistely ja moniammatilliset tiimirakenteet

• Tuki erityistasoilta perustasolle, yhteistyö, jalkautuvat työmuodot

• Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli ja tiimirakenne, kytkeytyminen erityispalveluiden kokonaisuuteen

• Lasten kaltoinkohteluun ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän viranomaistyön kytkeminen erityispalveluiden kokonaisuuteen

• Erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden asiakaslähtöiset,

integroidut toimintatavat

Voimavarat ja työpajaprosessin aikaraami

Ihmiset

• STM:n ja THL:n työntekijät • Koordinoiva rukkanen - Lasutekijät • Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto • Kehittämistyötä tukevat asiantuntijat • Tutkimuskatsausten tekijät (katsauksia

tekeillä) • Kokemusasiantuntijanuoret ja

vanhemmat • Työpajaprosessiin tulevat ryhmien

jäsenet, puheenjohtajat ja sihteerit/avustajat

• Työryhmiin mukaan tulevien taustaryhmät ja verkostot

• Netin ja somen kautta kehittämiseen osallistuvat

Yhteinen aikaraami syksyllä 2016 • 7 työpajapäivää • Sisältöryhmien puheenjohtajien

tapaamiset (5-7 kertaa työpajapäivien välillä)

• Työpajapäivien välillä tehtävä muu työskentely ja välitehtävät, joista sovitaan erikseen

• Mallinnukset valmiina joulukuussa

Lähteitä

Bradshaw J. (2014) Subjective Well-Being and Social Policy: Can Nations Make Their Children Happier? Child Indicators Research, March 2015, Volume 8, Issue 1, pp 227-241. Fattore, Toby, Mason, Jan & Watson, Elizabeth (2008) When children are asked about their well-being. Towards a framework of guiding policy. Heino, Tarja ym. (2016) Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014-2015) päätulokset Hewitt, Gillian, Sims, Sarah& Harris, Ruth (2014) Using realist synthesis to understand the mechanisms of interprofessional teamwork in health and social care. Journal of Interprofessional Care, 2014; 28(6): 501–506. Moore, Tim & Skinner, Alexandra (2010) A Background Paper. An integrated approach to early childhood development. Melbourne: Benevolent Society. Statham , June (2011) A review of international evidence on interagency working, to inform the development of Children’s Services Committees in Ireland. Dublin: Minister for Children and Youth Affairs. Statham, June & Chase , Elaine (2010) Childhood Wellbeing. A Brief Overview. Childhood Wellbeing Research Center.