Terveyskeskustenkehittäminen

SDP:n tausta-aineisto kampanjalauantaiksi 20.10.2012

SDP haluaa toimivat julkiset terveyskeskukset

1. Tarvitsemme lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin, jotta ylipitkät jonotusajat saadaan kuriin.

2. Tarvitsemme monipuolisia palveluja terveyskeskuksiin.•Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö tiiviimmäksi ja raja-aita matalammaksi.•Sosiaalitoimen- ja terveystoimen yhteistoiminta mm. vanhuspalvelut.

3. Tarvitsemme panostusta terveyskeskusten johtamiseen.•Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön tulee lisätä ja sijaisten palkkaamista joustavoittaa.•Nuorille lääkäreille on taattava konsultaatiotuki sekä jatkokoulutus.•Uudet työaikamallit, mm. kuukausipalkan ja suoritepalkan yhdistäminen.

4.SDP pitää ensisijaisena satsausta julkisiin terveyspalveluihin, erityisesti terveyskeskuksiin.

10.04.23 nimi

Taustaa

• Lähes 80 % suomalaisista asuu alueella, jossa terveyskeskuslääkäriin pääsyä joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa. Suurimpana haasteena on lääkäripula julkisessa terveydenhuollossa.

• Suomessa valmistuu lääkäreitä enemmän kuin koskaan. Lääkäritiheydessä Suomi on Pohjoismaiden kärkeä. Siitä huolimatta julkisessa perusterveydenhuollossa kärsitään lääkäripulasta.

• Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna vähän vähemmän lääkäreitä, mutta kaksinkertaisesti enemmän muuta hoitohenkilökuntaa kuin EU-maissa keskimäärin.

• Lääkäreiden ja hoitajien työtehtäviä ja työnjakoa tulee arvioida, sekä lisätä yhteistyötä muodostamalla lääkäri-hoitajatyöpareja, joista on jo saatu hyviä kokemuksia.

10.04.23

Vahvemmat terveyskeskukset

Tarvitsemme vahvempia terveyskeskuksia, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolisia palveluja. •Vahvassa yksikössä on mahdollisuus oman työn kehittämiseen, sijaisjärjestelyihin, koulutukseen ja riittävään tukeen kollegoilta. Tämä vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja palveluiden laatuun.•Toimivan terveyskeskuksen henkilöstörakenne antaa mahdollisuuden elämäntilanteen mukaan joustaviin työaikaratkaisuihin heikentämättä palvelukykyä.•Erikoissairaanhoidon osaamista tulee tuoda enemmän terveyskeskuksiin, esimerkiksi erityistason konsultaatiota lisäämällä sekä siirtämällä joitakin perustason erikoissairaanhoidon tehtäviä osaksi perusterveydenhuoltoa.•Harvaanasutuilla alueilla palveluiden turvaamiseksi otetaan käyttöön uusia palveluinnovaatioita, kuten etäkonsultaatiomahdollisuudet tietotekniikkaa hyödyntäen.

10.04.23 nimi

Vahvemmat terveyskeskuksetTarvitsemme panostusta terveyskeskusten johtamiseen.•Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä tulee lisätä ja sijaisten palkkaamista joustavoittaa. •Nuorille lääkäreille on taattava vanhempien kollegoiden tuki sekä konsultaatio- ja jatkokoulutusmahdollisuudet yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.•Uudet työaikamallit, mm. kuukausipalkan ja suoritepalkan yhdistäminen, tuovat joustoa henkilöstön voidessa säädellä omaa työaikaansa.•Terveyskeskus tarvitsee johtajakseen hyvän johtamiskoulutuksen saaneen ja riittävän asiaosaamisen hallitsevan henkilön. •Myös terveystaloustieteellistä osaamista tulisi olla jokaisessa terveyskeskuksessa.•Tietojärjestelmät on saatava toimiviksi ja valtakunnallisesti yhteensopiviksi. Lääkäreiden työajasta menee arvion mukaan 200 työvuotta turhien todistusten kirjoittamiseen ja 600 työvuotta toimimattomiin tietojärjestelmiin. Tämä on pois potilastyöstä.

10.04.23 nimi

Henkilöstöpula

Työvoima- ja elinkeinoministeriön 1/2012 ammattibarometrin mukaan: (työhönhakijoista) •Lääkäreistä paljon pulaa kaikkialla Suomessa, vain Pirkanmaalla tasapainotila.•Sairaanhoitajista on kaikkialla paljon pulaa. •Perushoitajista, lääkintävahtimestareista, lähihoitajista: paljon pulaa Kainuussa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa, myös muilla alueilla hieman pulaa hakijoista, tasapainotila vain Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

10.04.23 nimi

Terveyskeskukset ja hoitojonot• Kiireettömän ajan saaminen terveyskeskuslääkärille huononi

maaliskuussa 2012 hieman lokakuusta 2011 ja lääkärin vastaanotolle pääsyssä oli suuria eroja terveyskeskusten välillä.

• Noin 28 prosenttia väestöstä asui sellaisten terveyskeskusten alueilla, joissa kiireettömän ajan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle sai kahden viikon kuluessa.

• 37 prosenttia terveyskeskuksista ilmoitti vähintään viikoittaisista vaikeuksista kiireettömien lääkärin vastaanottoaikojen antamisessa.

• Hoidon tarpeen arviointi onnistui lain mukaisesti kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta: vain yksi terveyskeskus raportoi ajoittaisista ongelmista hoidon tarpeen arvioinnissa.

• Terveydenhuoltolain mukaan terveyskeskuksen tulee julkaista tiedot odotusajoista vähintään neljän kuukauden välein: neljäsosa terveyskeskuksista ilmoitti kyselyssä julkaisevansa tiedot odotusajoista harvemmin kuin laki edellyttää (julkaistaan yleisimmin terveyskeskuksen verkkosivuilla)

10.04.23 nimi

Kunnan omat terveyskeskuksetSDP pitää ensisijaisena satsausta julkisiin terveyspalveluihin, erityisesti terveyskeskuksiin.•Kokonaisten terveysasemien ulkoistaminen ei ole kehittämistä, se on hätäratkaisu*.•Oma tuotanto luo pitkäjänteisyyttä, säilyttää kokonaisvastuun päättäjien käsissä. •Julkisessa terveydenhuollossa tuottavuus = kansanterveys ja mahdollisimman vähäinen tarve sairaanhoidon palveluille.•Yksityisessä terveydenhuollossa tuottavuus = yrityksen asiakasvirtojen ja voiton maksimointi, kulujen minimointi.•Järkevintä on, että yksityinen terveydenhuolto on täydentäjä, ei julkisten palveluiden pääasiallinen tuottaja = tasapaino säilyy!

*”ulkoistaminen voi parantaa hetkellisesti terveysasemien toimintaa, mutta pitkän tähtäyksen ratkaisuksi siitä ei ole” (Tiilikka ja Palukka 2010.)

10.04.23 nimi

Kunnan omat terveyskeskukset• Kelan tutkimuksen (2010) mukaan terveydenhuoltoalalla on liian

vähän yrityksiä ja etelässä sijaitsevat kuntayhtymät toivat esille, että yksi yritys hallitsee markkinoita

• Terveyskeskuspalveluissa yksityisen palveluntuotannon osuus on yli 30 prosenttia (TEM 2011)

• Hammashuollossa yksityisen tuotannon suuruus isompi kuin julkisen

• Kaikkiaan vuonna 2009 terveyspalvelualalla Suomessa oli 14 100 yritystä, ja ne työllistivät yli 26 300 henkilöä

• Terveyspalveluiden kannattavuus (käyttökate) koko maassa on ollut viime vuosina lähes 20 prosenttia

• Sosiaalipalveluyritysten kannattavuus on vaihdellut viime vuosina 5-14 % välillä, laitospalveluissa 12-14 %, sosiaalihuollon avopalveluissa 5-7 %. (Lähde: TEM 2011 ja TEM 2012.)

10.04.23 nimi

Faktaa kansanterveydestä

• Maailmanlaajuisessa elintaso- ja terveysvertailussa suomalaiset kuuluvat vauraiden ja terveiden kansakuntien joukkoon.

• Suomalaisten terveys on parantunut 30 vuodessa.– Sydän- ja verisuonitautien,

tartuntatautien, joidenkin syöpien ja hammassairauksien esiintyvyys on laskenut.

– Itsemurhien määrä on laskenut 1990-luvun alusta.

– Aikuisten elinajanodote on kasvanut 3-4 vuotta parissakymmenessä vuodessa.

10.04.23

Faktaa kansanterveydestä

• Suurimpia haasteita ovat terveyserot; elinajanodote kasvaa sosiaaliryhmien välillä ja sukupuolten välillä.

• Miesten elinajan odote on lyhyempi kuin naisten.

• Miesten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin EU:n suurin.

• Merkittävistä vajaakuntoisuutta aiheuttavista sairauksista tuki- ja liikuntaelinten sairaudet eivät ole vähentyneet. Riskitekijöitä ovat toistuva kuormitus, tapaturmat, ylipainoisuus, liikunnan puute ja tupakointi.

10.04.23 nimi

Faktaa kansanterveydestä

• Mielenterveyden häiriöiden merkitys vajaakuntoisuuden aiheuttajana ja muiden sairauksien riskitekijänä on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet on myönnetty mielenterveyden häiriöiden takia.

• Eläkkeitä myönnetään aiempaa enemmän masennuksen takia ja myös masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt.

• Pitkäaikaistyöttömyys, lapsiköyhyys ja muut sosiaaliset syrjäytymiseen liittyvät ilmiöt sekä tupakoinnin ja alkoholin ongelmakäytön sekä lihavuuden yleistyminen vähän koulutetuissa ryhmissä ovat terveyserojen kasvuun vaikuttaneita tekijöitä.

10.04.23 nimi

www.sdp.fi