Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

6·2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

1

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä on tutkittu myös järjestäytymisen tarpeellisuutta ja näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 13.-23.5.2011 päivien välisenä aikana. Haastatte-luja tehtiin yhteensä 1.258. Vastaajat edustavat maamme 18 - 74 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen SAK:n toimeksiannosta. Suhtautuminen työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko työelämää ja sopimustoimintaa koskevia ehdotuksia. Enemmistö suomalaisista kannattaa 1.800 euron minimipalkkaa Valtaosa (88 %) suomalaisista ilmoittaa, että työnantajaa pitäisi sakottaa, jos se ei maksa palk-koja, ylityö- ja lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti tai irtisanoo työntekijän laittomasti. Juuri kukaan ei asetu tällaista ehdotusta vastaan. Niukka enemmistö (53 %) kansalaisista kannattaa sitä, että suuret työnantajat velvoitettaisiin työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työntekijän työkyky alentuu sairauden tai vammautumisen vuoksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että työelämässä määriteltäisiin kiintiöt osatyökykyisille. Vajaa viidennes (18 %) väestöstä haraa ehdotusta vastaan; näin tekevät etenkin johtavassa asemas-sa toimivat (52 %) ja yrittäjät (37 %). Ehdotus saa lämpimän vastaanoton etenkin alempien toimihenkilöiden ja SAK:n jäsenten keskuudessa. Kaksi kolmasosaa kansalaisista (64 %) katsoo, että kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuk-sen mukainen palkka tulisi olla vähintään 1.800 € kuukaudessa. Yksi kahdeksasta (12 %) vas-tustaa avoimesti ajatusta tämänkaltaisesta yleissitovasta 1.800 € minimipalkasta. Nykyisin mo-nissa ammateissa taulukkopalkka jää alle 1.800 € tason. Keskimäärää useammin ehdotusta 1.800 € minimipalkasta kannattavat alemmat toimihenkilöt, työntekijät sekä työttömät. Myös SAK:n ja STTK:n jäsenet lämpenevät ehdotuksen kuultuaan. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista suhtautuu myönteisesti ajatukseen 1.800 € mini-palkasta kokoaikaiselle työntekijälle. Keskimäärää useammin ehdotus saa tukea SDP:n, Perus-suomalaisten, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajilta. Moni ei osaa ottaa kantaa vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen Enemmistö (58 %) suomalaisista katsoo, että kaikille työntekijöille pitäisi taata yhdenvertaiset oikeudet työelämässä. Reilu viidesosa (22 %) kansalaisista torjuu ehdotuksen.

2

Yhdenvertaisia oikeuksia kaikille työntekijöille työelämässä kannattavat etenkin SAK:n jäsenet ja työttömänä olevat suomalaiset. Johtajista ja akateemisen koulutuksen saaneista reilu neljän-nes arvioi, että mitään takuita yhdenvertaisista oikeuksista kaikille ei tarvita. Kaksi viidestä (42 %) suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että vuokratyöntekijälle taataan vaki-tuinen työsuhde vuokratyönantajaan. Reilu neljännes (28 %) torjuu ehdotuksen. Ehdotus on ollut vaikea arvioitavaksi, koska vajaa kolmannes (30 %) ei pysty ottamaan kantaa. SAK:n jäsenillä on kuitenkin enemmistöinen mielipide; vuokratyöntekijälle tulisi taata vakituinen työsuhde vuokratyönantajaan (55 %). Ehdotus saa kannatusta myös työttömien ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Enemmistö yrittäjistä haraa ehdotusta vastaan. Kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutus Lähes kaksi kolmesta (72 %) antaa tukensa sille, että kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutukseen (lukiot tai ammatillinen koulutus). Ainoas-taan yksi kuudesta (15 %) asettuu vastustamaan ehdotusta. Niukka enemmistö (53 %) kannattaa oppioikeuden laajentamista siten, että siihen kuuluisi pe-ruskoulun lisäksi myös toisen asteen koulutus. Käytännössä ehdotus merkitsisi sitä, että kaikki nuoret saavat vähintään toisen asteen koulutuksen. Neljännes (25 %) suomalaisista vastustaa ehdotusta. Tuloksista näkyy, että toisen asteen ulottaminen kaikkiin nuoriin viehättää etenkin 50-60 vuotiai-ta suomalaisia. Johtajat ja 25-34 vuotiaat suhtautuvat keskimäärää useammin varauksellisesti. Selvä enemmistö (63 %) suomalaisista sanoo, että valtion pitäisi tarjota kaikille työttömille työl-listymispalveluja, kuten koulutusta, palkkatuettua työtä ja työharjoittelua viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä. Ehdotusta vastustaa viidennes (20 %). Ehdotus työllistymispalveluiden tarjoamisesta kaikille työttömille ilahduttaa erityisesti 50-60 vuo-tiaita suomalaisia. Johtajat, ylemmät toimihenkilöt ja 25-34 vuotiaat eivät syty samassa määrin ajatukselle. SAK:n jäseniä puistattaa ajatus neuvotella palkankorotuksesta henkilökohtaisesti ilman apuja Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvotte-lee ammattiliitto. Enemmistö (55 %) haluaa, että omasta palkankorotuksesta neuvottelee am-mattiliitto. Viidesosa (19 %) ei tätä halua tai tarvitse. Valtaosa SAK:n ja STTK:n jäsenistä sekä työntekijöistä haluavat, että ammattiliitto neuvottelee heidän palkankorotuksistaan. Tuloksista käy ilmi myös se, että aika moni nuori (60 %) haluaa ammattiliiton neuvottelevan. Kolmannes (34 %) suomalaisista haluaa tai haluaisi neuvotella itse omasta palkankorotukses-taan ilman ammattiliiton tai työntekijöiden edustajan apua. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) torjuu ajatuksen ja neljännes (23 %) ei kykene ottamaan kantaa. Ainoa ryhmä, jolla on haluja neuvotella itse, ovat johtavassa asemassa toimivat. Toisaalta kaikki heistäkään eivät halua. SAK:n jäsenet eivät halua neuvotella ilman apuja. Heitä ehdotus miltei puistattaa.

3

Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä? Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä ainakin melko tarpeellista Valtaosa suomalaisista (79 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjes-täytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista enemmän kuin kaksi viidesosaa (44 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvästi suurem-pi osa (70 %) kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin näkevät järjestäy-tymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin se, että lähes kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa pitävät järjestäytymistä aiheellise-na. Johtajien ja yrittäjien keskuudessa kuitenkin aika moni katsoo, että järjestäytyminen on enemmän tai vähemmän tarpeetonta. Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kan-nattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat ko-kevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden puolueiden kannattajat. Kuinka ammattiyhdistysliike toimii? Enemmistö on tyytyväinen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan Enemmistö (51 %) suomalaisista sanoo, että ammattiyhdistysliike toimii nykyään yleisesti ottaen vähintäänkin melko hyvin. Vajaa kolmannes (30 %) antaa huonon arvosanan. Vielä hieman suurempi osa (54 %) kansalaisista arvioi ammattiyhdistysliikkeen toimivan nyky-ään jäsenten kannalta hyvin. Tyytymättömiä on neljänneksen (26 %) verran. Ammattiyhdistysliike saa hyviä arvosanoja runsaasti etenkin palkansaajien keskusjärjestöjen jäseniltä. Myös työntekijät ja alemmat toimihenkilöt ovat keskimäärää tyytyväisempiä. Näkyväs-sä määrin nurinaa ja tyytymättömyyttä nousee yrittäjien, johtajien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudesta. Puoluekannan mukaan tyytyväisimpiä ovat SDP:n kannattajat. Näkyvässä määrin kritiikkiä kumpuaa Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajilta. Onko ammattiyhdistysliikkeellä liikaa vai liian vähän vaikutusvaltaa? Vain yksi kuudesta haluaa vähentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa Suomalaisista vain yksi kuudesta olisi valmis vähentämään ammattiyhdistysliikkeen vaikutus-valtaa. Ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan lisääjiä (31 %) on enemmän kuin vähentäjiä (16 %). Vajaa kolmannes (31 %) säilyttäisi ammattiyhdistysliikkeen ”muskelit” ennallaan. SAK:n jäsenten enemmistö (57 %) haluaisi lisätä ammattiyhdistysliikkeen valtaa yhteiskunnas-sa. Tämä ajatus saa tietyssä määrin tukea myös SDP:n ja Perussuomalaisten kannattajilta. Missään väestöryhmästä ei löydy enemmistöä, joka haluaisi lähteä vähentämään ammattiyhdis-tysliikkeen valtaa. Keskimäärää enemmän niitä, jotka olisivat valmiita riisumaan ammattiyhdis-tysliikkeen vaikutusvaltaa, löytyy johtajien ja yrittäjien keskuudesta.

4

Pitäisikö työnantajaa sakottaa, jos se ei (…) lakien ja sop. mukaisesti/irtisanoo laittom.Pitäisikö kaikille peruskoulunsa päättäville taata opiskelupaikka toisen asteen koul.

Pitäisikö kokoaik. työntekijän työehtosopimuksen muk. palkka olla vähint. 1800 euroa/kkPitäisikö valtion tarjota kaikille työttömille työllistymispalveluja, kuten koulutusta (…)

Pitäisikö kaikille työntekijöille taata yhdenvertaiset oikeudet työelämässäHaluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvottelee ammattiliitto

Pitäisikö suuret työnant. velvoittaa työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työkyky alentuu (..)Pitäisikö oppioikeutta laajentaa siten, että siihen kuuluisi myös toisen asteen koulutus

Pitäisikö vuokratyöntekijälle taata vakituinen työsuhde vuokratyönantajaanHalua(isi)tko neuvotella palkankorotuksestasi ilman ammattiliiton tai työnt. edust. apua

0 25 50 75 100

88

72

64

63

58

55

53

53

42

34

9

13

24

18

19

26

29

22

30

23

3

15

12

20

22

19

18

25

28

43

TNS Gallup Oy 2011 / PGraphics

KYLLÄ EIEOS

Kuvio 1/1-14.


SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ JA SOPIMUSTOIMINTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN (tekstejä lyhennetty, %).

5

SAKKaikki

SAKKaikki

SAKKaikki

SAKKaikki

0 25 50 75 100

9488

8355

1934

8964

49

1126

1323

924

23

619

6843

312


2) Haluatko tai haluaisitko, että palkankorotuksestasi neuvottelee ammattiliitto

3) Haluatko tai haluaisitko neuvotella itse palkankorotuksestasi ilman ammattiliiton tai työntekijöiden edustajan apua

KYLLÄ EIEOS


Kuvio 1sv1.

4) Pitäisikö kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukainen palkka olla vähintään 1800 euroa/kk

1) Pitäisikö työnantajaa sakottaa, jos se ei maksa palkkoja, ylityö- ja lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti tai irtisanoo työntekijän laittomasti

SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ JA SOPIMUSTOI-MINTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN: SAKn JÄSE-NET vs. KOKO VÄESTÖ (%).

6

SAKKaikki

SAKKaikki

SAKKaikki

0 25 50 75 100

7058

5542

6153

1519

2330

3029

1622

2128

918


KYLLÄ EIEOS


1) Pitäisikö kaikille työntekijöille taata yhdenvertaiset oikeudet työ- elämässä

2) Pitäisikö vuokratyöntekijälle taata vakituinen työsuhde vuokra- työnantajaan

3) Pitäisikö suuret työnantajat velvoittaa työllistämään osatyökykyisiä, mikäli työntekijän työkyky alentuu sairauden tai vammautumisen vuoksi (määritellään kiintiöt osatyökykyisille)

Kuvio 1sv2. SUHTAUTUMINEN TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIIN EH-DOTUKSIIN: SAKn JÄSENET vs. KOKO VÄES-TÖ (%).

10

2

8

35

44Erittäin tarpeellistaMelko tarpeellistaMelko tarpeetonta

Erittäin tarpeetontaEi osaa sanoa

0 20 40 60


Kuvio 2. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETON-TA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAA-JAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISES-TI (%).


7

Yleisesti ottaenJäsenten kannalta

0 25 50 75 100

5

7

46

47

19

20

24

21

6

5

EIOSAA

SANOA


MELKO HUO-NOSTI

ERITTÄIN HUO-NOSTI

Kuvio 3ab.

ERIT-TÄIN

HYVIN

MEL-KO

HYVIN

KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS-LIIKE TOIMII NYKYÄÄN: YLEISESTI OTTAEN vs. JÄ-SENTEN KANNALTA (%).


22

16

31

31SopivastiPitäisi lisätä

Pitäisi vähentääEi osaa sanoa

0 10 20 30 40 50


ONKO AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEL-LÄ VAIKUTUSVALTAA SOPIVASTI VAIPITÄISIKÖ SITÄ LISÄTÄ TAI VÄHEN-TÄÄ (%).

Kuvio 4.


8

Kaikki

NainenMies

Alle 25 vuotta25-34 vuotta35-49 vuotta50-60 vuottaYli 60 vuotta

Ei amm. koulutustaAmmattikoulu/-tutkinto

Opistoasteen ammatill.Amkk/ylempi opistot.

Akateeminen

Johtavassa asemassaYlempi toimihenkilöAlempi toimihenkilö

TyöntekijäYrittäjä/ammatinh.

OpiskelijaEläkeläinen

Työtön

SAKAKAVA

STTK

PääkaupunkiseutuKaupunkimainen kunta

Taajaan asuttu kuntaMaaseutumainen

UusimaaEtelä-Suomi

Itä-SuomiLänsi-Suomi

Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR

Ei äänestäisi0 25 50 75 100

55

5554

6054556046

5858505451

4055596526594248

836067

49575255

4955565954

44755649705142

26

3121

3622212032

3228242320

1918202322323724

111918

30242625

3125232129

23192227223346

19

1425

424241922

1114262329

41282012529

2128

62115

21182120

2020212017

347

22238

1612


KYLLÄ EIEOS

Kuvio 1-2. SOPIMUSPOLITIIKKA: HALUATKO TAI HALUAISIT-KO, ETTÄ PALKANKOROTUKSESTASI NEUVOT-TELEE AMMATTILIITTO (%).


9

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


34

3038

3040323336

2833344038

5440362569273434

193429

36303839

3834333524

47234134242934

23

2521

3321161929

3122182317

1713161913323429

131612

25242221

2525252020

20172221182341

43

4541

3639524835

4045473745

2946485618423237

685059

39464140

3741434556

33603745584725


KYLLÄ EIEOS

Kuvio 1-4. SOPIMUSPOLITIIKKA: HALUATKO TAI HALUAISIT-KO NEUVOTELLA ITSE PALKANKOROTUKSES-TASI ILMAN AMMATTILIITON TAI TYÖNTEKIJÖI-DEN EDUSTAJAN APUA (%).


10

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


64

6959

5859717755

6671715951

5353767957515377

896179

62627366

6558726759

51717055757372

24

2324

3220161634

2523192230

2925161412333616

92513

26242022

2427172228

28171632151823

12

717

1021137

11

96

101918

172276

3016117

3147

11148

12

1115111113

211214121196


KYLLÄ EIEOS

Kuvio 1-6. SOPIMUSPOLITIIKKA: PITÄISIKÖ KOKOAIKAISEN TYÖNTEKIJÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAINEN PALKKA OLLA VÄHINTÄÄN 1800 EUROA/KK (%).


11

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


58

6056

5955596653

6257576152

4751616354555480

705464

52605660

5559646152

52676447766452

19

1920

2718141425

2324151419

222212161032243

152110

20191821

1919161927

171713248

2429

22

2124

1426272022

1520272528

3127262137132217

162426

28202518

2622202121

31172329161120


KYLLÄ EIEOS

Kuvio 1-7. TYÖELÄMÄ: PITÄISIKÖ KAIKILLE TYÖNTEKI-JÖILLE TAATA YHDENVERTAISET OIKEUDET TYÖELÄMÄSSÄ (%).


12

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


42

3946

3837444942

4046484236

3532514333434156

554050

39463643

4342424342

34504835454733

30

3623

3927242635

3731222630

2931203115363717

232825

31263433

2727293236

25272335323032

28

2531

2336322523

2323293234

3637292652212227

213225

30283024

3030282622

41232930222336


KYLLÄ EIEOS

Kuvio 1-8. TYÖELÄMÄ: PITÄISIKÖ VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE TAATA VAKITUINEN TYÖSUHDE VUOKRATYÖN-ANTAJAAN (%).


13

14

15

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


44

4642

2443495049

3851504142

1740535521234750

704961

40494437

4145474640

28724529643633

35

3534

5038283429

3829264337

2743303131543027

193730

42323534

3833343236

46233245274626

10

129

258859

1812775

262787

201014

936

7118

14

101269

16

537

104

1426

8

611

110119

10

56

136

13

251275

321

109

2102

879

11

88

1098

182

141053

15

2

14

00434

12433

53409230

011

2154

32330

4036110


KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI-KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%).

Kuvio 2e.

EIOSAA

SANOA

ERITTÄINTARPEEL-

LISTA

MELKOTARPEEL-

LISTA

ERITTÄINTARPEE-TONTA

MELKOTARPEE-TONTA


16

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


5

55

63655

48832

21650555

926

6625

54572

31042760

46

4943

3650484747

4152454847

2348515434444539

625963

35495049

3753414757

42614550553827

19

2514

4914111019

3218131511

2113101621332118

8107

21181920

2118231717

179

1022182741

24

1829

1029272822

1916272929

4129272136172131

212417

32212224

3021232218

30182822172930

6

39

048

107

4675

10

139659287

256

6684

74875

93

135302


Kuvio 3ae.

EIOSAA

SANOA

MELKO HUO-NOSTI

ERITTÄIN HUO-NOSTI

ERIT-TÄIN

HYVIN

MEL-KO

HYVIN

KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS-LIIKE TOIMII NYKYÄÄN YLEISESTI OTTAEN (%).


17

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


7

67

96875

712725

24890858

1459

6748

58687

71463750

47

5044

4348475047

4446445646

3047485236474841

575961

38494951

4244514955

39594751604531

20

2317

4219131118

2821141814

1817111729331921

897

24191818

2220181917

187

1118162841

21

1725

623232724

1816281830

3625281829112224

192620

26202121

2424211818

29182623132227

5

37

04956

35765

146447267

213

6583

64473

72

115301


Kuvio 3be.

EIOSAA

SANOA

MELKO HUO-NOSTI

ERITTÄIN HUO-NOSTI

ERIT-TÄIN

HYVIN

MEL-KO

HYVIN

KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI AMMATTIYHDISTYS-LIIKE TOIMII NYKYÄÄN JÄSENTEN KANNALTA (%).


18

Kaikki

NainenMies




Akateeminen




Työtön

SAKAKAVA

STTK



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi

KOKSDP

PSKESK

VASVIHR


31

3032

3032313826

3436322921

1224324012302641

572736

31322633

3229313525

16484320362132

31

3229

2030323734

2632293634

2536373434233223

284143

27323927

2734303232

34382635373215

22

2718

4223201218

3122181620

2722162015312123

151811

27231621

2621231825

14111721224142

16

1121

814171322

99211825

361815640152213

01510

15142019

1516161518

35214245711

EI OSAASANOA


Kuvio 4e.

PITÄISILISÄTÄ

SOPI-VASTI

PITÄISI VÄHENTÄÄ

ONKO AMMATTIYHDISTYSLIIKKEELLÄ VAIKUTUS-VALTAA SOPIVASTI VAI PITÄISIKÖ SITÄ LISÄTÄ TAI VÄHENTÄÄ (%).


Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

News & Politics

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011