Viron työmarkkinailmastotutkimus

3/2002

Viron työmarkkinailmasto-tutkimus

Kevät 2002

Tu

tkim

us

tiet

o

S U O M E N A M M A T T I L I I T T O J E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö

S A K - V I R O N T Y Ö M A R K K I N A I L M A S T O 2 0 0 2 1

Viron työmarkkinailmasto 2002

Sisällys:

Joka neljäs virolainen haluaisi tulla Suomeen töihin 3

Joka toinen kiinnostunut työskentelemään ulkomailla 8

Saksan työmarkkinat houkuttavat eniten 8

Palvelualan tehtävät Suomessa kiinnostavat 11

Neljäsosa tyytyisi suomalaisia alempaan palkkatasoon 13

Noin 40 000 virolaisella kokemusta suomalaisesta työelämästä 16

EU-jäsenyyden ei uskota nostavan palkkatasoa Virossa 17

Enemmistö kannattaa Viron EU-jäsenyyttä 19

Suomalaiset varovaisia vierastyövoiman suhteen 21

Liitteet 24

2 S A K - V I R O N T Y Ö M A R K K I N A I L M A S T O 2 0 0 2



Suomen Gallup on tutkinut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, SAK:ntoimeksiannosta kolmatta kertaa Viron työmarkkinailmastoa. Tutkimuksessaselvitettiin mm. virolaisten halukkuutta käydä työssä Suomessa, minkälaisettyötehtävät heitä Suomessa kiinnostaisivat ja millaisin ehdoin virolaiset tulisivatSuomeen töihin.

Kyselyssä kartoitettiin myös virolaisten työelämää koskevia asenteita, arvioitamahdollisen EU-jäsenyyden vaikutuksista työelämään sekä sitä, minkälaisiaodotuksia virolaisilla on maansa mahdolliseen EU-jäsenyyteen.

Tutkimus tehtiin Virossa 6.-27.3. 2002 ja vastanneet edustavat Viron 15-74-vuotiasta väestöä. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 1006. Virossa tutkimusaineistonkokoamisesta vastasi Emor AS, joka on osa Suomen Gallup ryhmää.

Joka neljäs virolainen haluaisi tulla Suomeen töihin

Tutkimuksessa virolaisilta tiedusteltiin yleistä halukkuutta tulla Suomeen töihinjoko lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Ehtona oli se, että Virosta tulee Euroopanunionin jäsenmaa. Kysymys oli seuraava:

“Neuvottelut Viron jäsenyydestä Euroopan unionissa ovat käynnissä. EU:n peri-aatteisiin kuuluvat yhteiset työmarkkinat ja työntekijöiden oikeus vapaasti hakeatyötä eri jäsenmaista. Jos Virosta tulee EU:n jäsen, niin kuinka halukas olisittetulemaan Suomeen töihin lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi?”

Tulosten mukaan virolaisista noin neljännes (25%) kokee olevansa vähintäänkinmelko halukas tulemaan Suomeen töihin. Tutkimusaineisto edustaa noin 1,1miljoonaa virolaista. Neljäsosa tästä joukosta eli noin 275 000 virolaista tunteejonkinlaista houkutusta Suomen työmarkkinoita kohtaan. Erittäin halukkaitatulemaan Suomeen töihin on neljä prosenttia virolaisista eli noin 44 000.

Taulukko 1. Kuinka halukas olisi tulemaan Suomeen töihin mikäli Virosta tuleeEU:n jäsen (%). Tulokset vuosilta 1998, 2000 ja 2002.

1998 2000 2002• Erittäin halukas ......................................7 6 4• Melko halukas......................................20 22 21• Melko haluton......................................18 21 25• Erittäin haluton ....................................47 47 47• Ei osaa sanoa ........................................8 4 2

Kun nyt saatuja vastauksia verrataan vuosina 1998 ja 2002 toteutettujen tutki-musten tuloksiin niin virolaisten innokkuus tulla Suomeen töihin on hieman hii-punut.Suomeen töihin haluavat ovat keskimäärää useammin nuoria alle 25-vuotiaita,opiskelijoita ja työttömiä. Merkillepantavaa tuloksissa on aiemman tutkimuksentapaan se, että Viron venäläiset ovat selvästi innokkaampia töihin tulijoita kuin


virolaiset. Sujuvasti Suomea puhuvat eivät ole kaikkein halukkaimpia käymäänSuomessa töissä.

Virolaisilta tiedusteltiin myös, kuinka todennäköistä on, että käytte aika ajoinSuomessa työtä tekemässä ja kuinka todennäköistä on se, että muutatte Suo-meen pidemmäksi ajaksi asumaan ja töitä tekemään.

200220001998

0 25 50 75 100

Suomen Gallup Oy 2002 by PGraphics


MIKÄLI VIROSTA TULEE EUn JÄSEN, KUINKAHALUKAS OLISI TULEMAAN SUOMEEN TÖI-HIN LYHYEKSI TAI PIDEMMÄKSI AJAKSI (%).

ERITTÄINHALU-KAS

MELKOHALU-

KAS

MELKOHALU-TON

ERITTÄINHALU-TON

EIOSAA

SANOA

4

6

7

21

22

20

2

4

8

25

21

18

47

47

47


Kaikki

MiesNainen

15-24 vuotta25-34 vuotta35-49 vuotta50-64 vuottaYli 64 vuotta

VironkielinenVenäjänkielinen

TallinnaSuuret kaupungit

Maakunnan keskusMuu kaupunki

Maaseutu

Vähän koulutustaKeskitason koulutus

Paljon koulutusta

YrittäjäPalkkatyössä

TyötönEläkeläinen

OpiskelijaMuu

JohtajaYlempi toimihenkilöAlempi toimihenkilö

Työntekijä

Ay-liikkeen jäsenEi ole jäsen

Sujuvasti suomeaPuhuu vähän

Ymmärtää, muttei puhuEi ymmärrä eikä puhu

0 25 50 75 100



Kuvio 3. MIKÄLI VIROSTA TULEE EUn JÄSEN, KUINKA HALU-KAS OLISI TULEMAAN SUOMEEN TÖIHIN LYHYEKSITAI PIDEMMÄKSI AJAKSI (%).

ERITT.HALU-

KAS

MELKOHALU-KAS

MELKOHALU-TON

ERITT.HALU-TON

EIOSAA

SANOA

4

54

9

551

0

4

3

44

464

542

2416

04

8

0

17

5

4

4

38

53

21

2021

34

252215

3

17

30

1932

161619

232013

112225

738

30

7

2021

27

28

20

1122

2420

2

22

1

023

7

2

3

22

023

312

220

62

0

3

14

1

2

2

21

22

25

3121

40

323114

2

24

30

2919

282426

252627

293124

837

22

41

3328

28

16

26

2732

2324

47

4153

17

384067

87

53

34

4542

525249

444956

564234

7919

40

49

4441

39

49

47

5838

4750


Taulukko 2. Kuinka todennäköisenä pitää seuraavia asioita mikäli Virosta tuleeEU:n jäsen (%). Käy aika ajoin Muuttaa Suomeen Suomessa töissä pidemmäksi ajaksi

• Todennäköistä .........................................................5 2• Melko todennäköistä..............................................19 6• Melko epätodennäköistä .......................................32 33• Epätodennäköistä..................................................39 55• Ei osaa sanoa...........................................................4 4

Virolaisista yksi kahdestakymmenestä (5%) pitää täysin todennäköisenä sitä, ettäViron EU-jäsenyyden toteutuessa tulee käymään Suomessa aika ajoin töissä.Tämä tietäisi sitä, että noin 55 000 virolaista harrastaisi ajoittaista pendelöintiäSuomeen. Kaksi prosenttia virolaisista pitää todennäköisenä sitä, että asettuisiSuomeen pidemmäksi ajaksi asumaan ja töitä tekemään. Se tarkoittaa noin 22000 virolaista.

Taulukko 3. Kuinka todennäköisesti käy Suomessa aika ajoin työtä tekemässämikäli Virosta tulee EU:n jäsen (%). Vuosina 1998, 2000 ja 2002.

1998 2000 2002• Todennäköistä .................................... 10 13 5• Melko todennäköistä........................... 18 23 19• Melko epätodennäköistä .................... 30 26 32• Epätodennäköistä............................... 34 31 39• Ei osaa sanoa........................................ 8 7 4

Virolaisten käsitykset todennäköisyydestä käydä Suomessa ovat muuttuneetvuodesta 2000. Todennäköisesti Suomessa aika ajoin työssä käyvien osuus onvähentynyt. Myös pidemmäksi ajaksi muuttavien osuus on alentunut edellisestätutkimuksesta. Kun vuonna 2000 kaikkiaan 140 000 virolaista piti todennäköise-nä ajoittaista työskentelyä Suomessa Viron EU-jäsenyyden toteutuessa, niinuusimpien tietojen mukaan tällä tavalla ajattelevia löytyy 55 000.

Viron EU-jäsenyyden toteutuessa Suomessa aika ajoin töissä käyvät ovat use-ammin miehiä kuin naisia, nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia, Viron venäläisiä,heikommin koulutettuja, työntekijöitä, opiskelijoita ja alempia toimihenkilöitä.Samat ryhmät erottuvat (joskin vähemmän selvästi) silloin kun tarkastellaan to-dennäköisyysarviota Suomeen pidemmäksi ajaksi muuttamisesta.

Suomen kieltä sujuvasti tai välttävästi puhuvien keskuudessa on keskimäärääenemmän niitä, jotka pitävät ajoittaista työssä käyntiä Suomessa todennäköise-nä. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että sujuvasti Suomea puhuvat eivät olekovinkaan halukkaita käymään Suomessa töissä mutta pitävät sitä kuitenkinkeskimäärää todennäköisempänä.


Kaikki

MiesNainen





Maaseutu


Paljon koulutusta



OpiskelijaMuu


Työntekijä




0 25 50 75 100



Kuvio 11-1. MIKÄLI VIROSTA TULEE EUn JÄSEN: KÄY SUOMES-

TODENNÄ-EI

TODENNÄ-NÄ-KÖISTÄ

EPÄTO-KÖISTÄ KÖISTÄ DENNÄK.

TODEN- MELKO MELKO EPÄ-

SA AIKA AJOIN TYÖTÄ TEKEMÄSSÄ (%).

0SAASANOA

5

5

5

8

106

2

0

3

10

9

47

4

1

6

45

7

6

51

9

4

0

59

7

45

9

6

55

19

21

17

29

2420

13

4

19

19

18

2014

17

23

20

1915

20

19

2110

26

29

13

1720

21

2219

41

25

2513

4

4

5

3

15

5

9

4

6

3

83

2

7

5

43

3

3

78

4

3

0

36

2

54

0

1

34

32

34

31

41

3639

27

9

28

42

38

3228

30

27

29

3538

37

39

4013

41

24

57

4628

35

3133

31

35

3133

39

37

41

19

2931

53

78

46

24

31

3648

47

42

40

3839

33

33

2768

21

40

30

2937

35

3939

19

32

3744


Joka toinen virolainen kiinnostunuttyöskentelemään ulkomailla

Joka toinen virolainen (48 %) on kiinnostunut työskentelemään ulkomailla, josViro liittyy EU:n jäseneksi. Joka toinen (50 %) taas ilmoittaa haluavansa jatkos-sakin työskennellä ensisijaisesti Virossa, vaikka työvoiman vapaa liikkuvuus to-teutuisikin. EU-maista eniten virolaisia houkuttelevat Saksan työmarkkinat.Työskentelyn Saksassa valitsisi ensisijaisesti 17 prosenttia virolaisista. Ensisijai-sesti Suomen valitsisi noin joka kymmenes (10 %). Kiinnostus Ruotsia kohtaanon kahden vuoden takaisesta hiukan vähentynyt: nyt työskentelyn Ruotsissavalitsisi ensisijaisesti seitsemän prosenttia virolaisista.

Haluaisi pysyä Virossa

Saksa

Jokin muu EU-maa

Ruotsi

Suomi

Tanska

Ei osaa sanoa

0 25 50 75 100


Kuvio 4&5. JOS VIROSTA TULEE EUn JÄSEN, MIHINMAAHAN OLISI HALUKAS MENEMÄÄN TÖI-


HIN (%).ENSISI- TOISEKSI

JAISESTI MIELUISIN

50

17

10

7

10

3

4

48

11

10

12

7

7

6

Saksan työmarkkinat houkuttavat eniten

Tutkimuksessa selvitettiin myös virolaisten käsityksiä Suomen työmarkkinoidenvetovoimasta suhteessa muihin EU-maihin. Vastaajilta kysyttiin, mihin maahanhe olisivat ensisijaisesti halukkaita menemään töihin lyhyeksi tai pidemmäksiajaksi jos Virosta tulee EU:n jäsen. Tämän jälkeen tiedusteltiin toiseksi mieluisintavaihtoehtoa. Vastaajilla oli mahdollisuus valita myös vaihtoehto ”haluaisin pysyäVirossa”.


Taulukko 4. Mihin maahan olisi halukas menemään töihin lyhyeksi tai pidem-mäksi ajaksi mikäli Virosta tulee EU:n jäsen (%).

Ensisijaisesti Toiseksi Yhteensä• Saksa………………………………… 17 11 28• Ruotsi………………………………… 7 12 19• Suomi………………………………… 10 7 17• Tanska………………………………… 3 7 10• Joku muu EU-maa…………………… 10 10 20

Vertailevassa tarkastelussa Saksan työmarkkinat houkuttavat virolaisia eniten.Ensisijaisesti Suomen valitsee kymmenesosa virolaisista. Ruotsi houkuttaa viro-laisia käytännössä yhtä paljon kuin Suomi. Puolet virolaisista ei edes ajatuksentasolla tunne minkäänlaista houkutusta lähteä Viron ulkopuolelle töihin.

Ensisijaisesti Suomen työmarkkinat valinneita virolaisia on kaikkiaan noin 110000. Keskimäärää useammin nämä ovat 15-34-vuotiaita, alempia toimihenkilöitä,työntekijöitä, työttömiä ja opiskelijoita. Keskimäärää useammin Suomen valitse-vat ne, jotka Suomessa voisivat hakeutua erilaisiin palvelutehtäviin (mm. hotellit),myyntitöihin, rakennus- ja siivousalan ammatteihin, sekä teollisuuden valmis-tustehtäviin.

Taulukko 5. Mihin maahan olisi ensisijaisesti halukas menemään töihin lyhyek-si tai pidemmäksi ajaksi mikäli Virosta tulee EU:n jäsen. Vuosina 2002 ja 2002(%).

2000 2002• Saksa ...................................................17 17• Ruotsi .....................................................9 7• Suomi.....................................................9 10• Tanska ...................................................4 3• Joku muu EU-maa................................8 10

Tulokset ovat muuttuneet vain hieman vuodesta 2000. Ruotsin vetovoima onehkä hieman vähentynyt. Suomea koskevat lukemat ovat käytännössä ennal-laan.


10

10

10

15

14

8

9

4

12

6

8

8

8

15

10

11

12

4

5

9

15

8

9

21

5

6

12

11

9

10

6

18

14

6

Kaikki

MiesNainen





Maaseutu


Paljon koulutusta



OpiskelijaMuu


Työntekijä




0 20 40 60



Kuvio 4-2. JOS VIROSTA TULEE EUn JÄSEN, MIHIN MAA-HAN ENSISIJAISESTI OLISI HALUKAS MENE-MÄÄN TÖIHIN: SUOMI (%).


Palvelualan tehtävät Suomessa kiinnostavat

Tutkimuksessa haettiin tietoa siitä, minkälaiset työtehtävät kiinnostaisivat Suo-messa. Koko virolaisen väestön keskuudessa päällimmäiseksi nousevat palvelu-alan työtehtävät (esim. hotellityöntekijät ja tarjoilijat) (14%), myyntityöt (esim.myyjät, esittelijät, kassatyöntekijät) (12%) ja rakennusalan työtehtävät (11%).

14

12

11

9

9

9

9

9

8

7

7

7

6

6

5

3

3

16

22

PalvelutyöntekijäMyyntityö

Louhinta- sekä rakennustyöntekijäKorkea-asteen koul. vaativa asiantuntijatyö

SiivoustyöntekijäMuu valmistustyöntekijä

Terveydenhoito ja muu hoitotyöFysiikan ja tekniikan alaan kuuluva työ

ToimistotyöntekijäOpetus- tai koulutustyö

Kuljetus- ja liikennetyöntekijäAsiakaspalvelukonttorityöntekijä

Kaivos-, valimo-, konepaja-, metallityönt.Koneiden käyttö, tuotteiden kokoonpano

SähkötyöntekijäElektroniikkatyöntekijä

Muusikko tai muu esiintyvä taiteilijaJokin muu

Ei osaa sanoa

0 10 20 30 40


Kuvio 6. JOS OLISI SUOMESSA TÖISSÄ, MINKÄLAISIIN TEH-TÄVIIN VOISI HAKEUTUA (ottaen huomioon oman am-


mattitaidon ja osaamisen, %).


2122

1416

33

57

46

89

45

23

56

911

89

1212

1114

57

78

67

119

119

109Korkea-asteen koul. vaativa asiantuntijatyö

Fysiikan ja tekniikan alaan kuuluva työ

Terveydenhoito ja muu hoitotyö

Opetus- tai koulutustyö

Toimistotyöntekijä

Asiakaspalvelukonttorityöntekijä

Palvelutyöntekijä

Myyntityö

Siivoustyöntekijä

Louhinta- sekä rakennustyöntekijä

Kaivos-, valimo-, konepaja-, metallit.

Elektroniikkatyöntekijä

Sähkötyöntekijä

Muu valmistustyöntekijä

Koneiden käyttö, tuotteiden kokoonpano

Kuljetus- ja liikennetyöntekijä

Muusikko tai muu esiint. taiteilija

Jokin muu

Ei osaa sanoa

0 10 20 30 40

2000


Kuvio 6t. JOS OLISI SUOMESSA TÖISSÄ, MINKÄLAISIIN TEH-TÄVIIN VOISI HAKEUTUA (ottaen huomioon oman am-


mattitaidon ja osaamisen, %).

2002


Tulokset eivät kokonaisuudessaan ole muuttuneet kovin paljon vuodesta 2000.Eräitä liikahduksia voi kuitenkin havaita. Palvelualojen töiden houkutusvoima onhieman lisääntynyt. Myös rakennusalan työtehtävistä kiinnostuneita löytyy ai-empaa enemmän.

Todennäköisenä tai melko todennäköisenä omaa työssä käyntiään Suomessapitävien keskuudessa korostuvat myynti- ja muiden palvelutehtävien ohella eri-laiset rakennus- ja siivousalan työt sekä terveyden- ja lastenhoito. Suomeenenemmän tai vähemmän töihin haluavien joukossa houkuttavat aiempaa use-ammin palvelutyöt, siivousala ja kuljetus/liikenne.

Suomeen todennäköisesti tai melko todennäköisesti töihin tulevat virolaisethaluaisivat hakeutua keskimäärää useammin seuraaviin tehtäviin (%)

1998 2000 2002- Palvelutyöntekijä 17% 14% 24% +10

(esim. hotellityöntekijät ja tarjoilijat)- Myyntityö 17% 18% 22% +4

(esim. myyjät, esittelijät, kassatyöntekijät)- Louhinta- ja rakennusalan työntekijät 13% 17% 19% +2- Siivoustyöntekijät 10% 8% 16% +8- Terveyden- ja lastenhoitotyö 8% 12% 13% +1- Fysiikan ja tekniikan alan työ 11% 13% 12% -1- Valmistustyöntekijät 12% 8% 12% +4

(esim. elintarvike- tai tekstiilityöntekijät)- Kuljetus- ja liikennetyöntekijä 9% 4% 12% +8- Korkea-asteen asiantuntijatyö 7% 11% 10% -1- Toimistotyö 7% 5% 10% +5- Asiakaspalvelukonttorityöntekijät 8% 4% 8% +4

(mm. pankit, vakuutusyhtiöt)- Kaivos-, valimo-, konepaja- ja

metallityöntekijä 8% 6% 7% +1- Koneiden käyttö, tuotteiden kokoonpano 8% 2% 7% +5- Muusikko ja muu esiintyvä taiteilija 8% 4% 5% +1- Elektroniikkatyöntekijä 5% 4% 5% +1- Sähkötyöntekijä 7% 4% 5% +1- Opetus- ja koulutustyö 7% 7% 4% -3

Neljäsosa tyytyisi suomalaisia alempaanpalkkatasoon ja heikompiin työehtoihin

Työmarkkinoiden kannalta oleellisia ovat tiedot, jotka koskevat virolaisten vaati-muksia tultaessa Suomeen töihin. Näitä kysymyksiä lähestyttiin useammastakineri näkökulmasta. Vaikka palkkatason suhteen virolaisilla onkin melko korkeatodotukset, siitä huolimatta reilu neljäsosa virolaisista tyytyisi hieman suomalaisiaalempaan palkkatasoon.


Mielipiteet eivät ole muuttuneet vuodesta 2000. Niiden osuus, jotka suostuisivattöihin alemmalla palkkatasolla kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet, on samakuin edellisessä tutkimuksessa (22%-->28%à28%). Enemmistö virolaisista(60%) kuitenkin sanoo, että palkkatason pitäisi olla ainakin samaa tasoa kuinsuomalaiset saavat samoista tehtävistä ennen kuin muuttaisi Suomeen töitä te-kemään.

200220001998

0 25 50 75 100


SAMAATASOA

EIOSAASANOA

PALJONVÄHEM-

MÄN

HIEMANVÄHEM-

MÄN

Kuvio 7t. JOS MUUTTAISI SUOMEEN TYÖTÄ TEKEMÄÄN,MILLAINEN PALKKATASON PITÄISI OLLA EN-


NEN KUIN LÄHTISI (%).

AINAKIN

60

59

67

11

13

11

28

27

21

1

1

1


200220001998

200220001998

200220001998

200220001998

200220001998

200220001998

200220001998

0 25 50 75 100

Kuvio 8t. JOS AJATELLAAN, ETTÄ MUUTTAISI SUOMEEN TEKEMÄÄN TYÖTÄ,



MIHIN KAIKKIIN ASIOIHIN SUOSTUISI SAADAKSEEN TYÖPAIKAN (%).

EOSKYLLÄ EI

Palkka on selvästi alempi kuin suomalaisilla

Työnantaja ei huolehdi sosiaaliturvamaksuista

Palkka tarvittaessa 'pimeänä' ilman veroja...

Valmis tekemään ylitöitä niin paljon kuin...

Valmis tekem. työtä ilman irtisanomissuojaa

Valmis osa-aikatyöhön

Valmis lyhyisiin työsuhteisiin ilman varm. jatk.

897

14149

354047

374449

232324

434340

393835

91111

111417

101419

111318

111316

111316

111419

837982

757274

554634

524334

666560

464443

504846

Suomalaista palkkatasoa hieman alempi palkka tyydyttäisi keskimäärää use-ammin niitä virolaisia, jotka pitävät Suomessa työssä käyntiä todennäköisenä.Suomen kieltä sujuvasti puhuvat puolestaan odottavat muita useammin samaapalkkatasoa kuin suomalaiset vastaavissa tehtävissä. Varsinkin nuoret ikäluokatodottavat saavansa samantasoista palkkaa kuin suomalaiset saavat samoistatyötehtävistä.

Reilu kolmannes (37%) virolaisista olisi Suomeen työmarkkinoille muuttaessaanvalmiita tekemään ylitöitä niin paljon kuin työnantaja haluaa sekä ottamaan pal-kan tarvittaessa vastaan “pimeänä” (35%). Huomattava osa virolaisista on valmisosa-aikatyöhön (43%) ja lyhyisiin työsuhteisiin ilman varmuutta siitä, että työtjatkuvat myös tulevaisuudessa (39%). Neljännes (23%) suostuisi tekemään työtäilman irtisanomissuojaa.


Suomalaisen mittapuun mukaan heikompiin työehtoihin suostuvat edustavat,palkkatasoa lukuun ottamatta, nuorempia ikäluokkia. Monet nuoret virolaisetodottavat palkan olevan suomalaisella tasolla, mutta ottaisivat työansiot vastaantarvittaessa myös pimeänä. Nuoret myös tekisivät muita useammin osa-aikatyötäja olisivat valmiita pätkätöihin.

Virolaisten mielipiteet ovat muuttuneet jonkin verran vuodesta 2000. Palkan vas-taanottaminen ”pimeänä” ilman veroja torjutaan aiempaa useammin ja haluk-kuus tehdä ylitöitä niin paljon kuin työnantaja haluaa on vähentynyt.

Noin 40 000 virolaisella kokemustasuomalaisesta työelämästä

Tällä kertaa tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajilta myös kokemuksia suomalai-sesta työelämästä. Haluttiin saada tietoa, kuinka moni on ollut Suomessa töissäjoko virallisesti tai epävirallisesti.

Virolaisista vajaa neljä prosenttia ilmoittaa olleensa Suomessa töissä joko viralli-sesti tai epävirallisesti. Virallisella työssäkäynnillä tarkoitetaan sitä, että veroista jasosiaaliturvamaksuista on huolehdittu ja epävirallisella työllä viitataan siihen, ettätyönantaja- yms. velvoitteista ei ole huolehdittu. Käytännössä tulos merkitseesitä, että noin 40 000 virolaista olisi jossain vaiheessa tehnyt työtä maassamme.Tulos sisältää myös sellaisen työkokemuksen, joka tapahtuu esim. yrittäjävetoi-sesti tai muuten Suomessa liiketoimia harjoittaen. Kokonaisuudessaan tuloskuitenkin kertoo, että noin 40 000 virolaisella on ollut tavalla tai toisella henkilö-kohtainen side suomalaiseen työelämään.

Niitä, jotka ovat olleet Suomessa töissä "pimeästi" siten, että työnantajavelvoit-teista ei ole huolehdittu, on tämän tutkimuksen tietojen mukaan ollut alle 20 000.Joukon eritteleminen ammattiryhmittäin ei ole aineiston perusteella mahdollista.Voidaan ainoastaan sanoa, että kaikissa ammattiryhmissä ilmenee "pimeätä"työkokemusta yrittäjistä ja johtajista työntekijöihin ja opiskelijoihin. Merkillepanta-va havainto on se, käytännössä kaikki "pimeästi" Suomessa töitä tehneet ovatniitä, jotka eivät ole Viron ammattiyhdistysliikkeen jäseniä.

Tällä hetkellä Viron kansalainen tarvitsee työluvan voidakseen työskennelläSuomessa. Työlupia myönnettiin ulkomaalaisille viime vuonna runsaat 14 000,joista virolaisille 4507. Viron arvellaan liittyvän EU:hun vuonna 2004, minkä jäl-keen Suomi voi vielä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta enintään seitsemän vuodensiirtymäajalla. On sovittu, että työluvista luopumista tarkastellaan ensimmäisenkerran kahden vuoden kuluttua jäseneksi liittymisestä – todennäköisesti siisvuonna 2006.


46

33

24

2

2

Ei koskaan Suomessa töissä eikä kukaan tuttukaan

Sukulainen/tuttu ollut töissä virallisesti

Sukulainen/tuttu ollut töissä "pimeästi"Ollut virallisesti ja kaikista maksuista huolehdittu

Ollut epävirallis. töissä ja saanut palkan "pimeästi"

0 20 40 60 80


Kuvio 13. TAPAHTUNUT TYÖSSÄKÄYNTI SUOMESSA - MITKÄ SEU-RAAVISTA VAIHTOEHDOISTA PITÄVÄT PAIKKANSA (%).


EU-jäsenyyden ei uskota nostavan palkkatasoa Virossa

Virolaisilta tiedusteltiin useampiosioisella työmarkkinoita ja työvoiman vapaataliikkumista sivuavalla kysymyssarjalla käsityksiä Viron mahdollisen EU-jäsenyyden seurausvaikutuksista.

Enemmistö (64%) virolaisista pitää epätodennäköisenä sitä, että palkat kohoaisi-vat EU-jäsenyyden seurauksena muiden EU-maiden tasolle. Niiden osuus, jotkauskovat palkkojen kohoavan EU-maiden tasolle on hienoisessa kasvussa.

Enemmistö virolaisista (64%) otaksuu sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuudenlisääntyvän entisestään Virossa mikäli maan EU-jäsenyys toteutuu. Tämä käsityssaattaa olla hieman heikentynyt vuodesta 2000.

Virolaisten käsitysten ristiriitaisuutta kuvastaa kuitenkin se, että puolet väestöstä(51%) arvioi EU-jäsenyyden seurauksena sosiaaliturvan paranevan. Työllisyy-den parantumiseen Virossa EU-jäsenyyden seurauksena luottaa 43% väestöstä.Usko työllisyyden parantumiseen on voimistunut aiemmista tutkimuksista. Ko-konaisuudessaan virolaiset ovat melko varovaisia arvioissaan jäsenyydenmyönteisistä seuraamuksista hyvinvointiin ja työllisyyteen

Virolaisten enemmistön mielestä maan mahdollinen EU-jäsenyys vaikuttaa suo-raan ay-liikkeen asemaan. Ammattiyhdistysliikkeen aseman uskotaan vahvistu-van Virossa jäsenyyden seurauksena.

Koska mielipidehajonta virolaisten keskuudessa on eräiden seurausvaikutusar-vioiden kohdalla suurta, tarkastellaan asenteita seuraavassa hieman lähemmin.


2002

2000

1998

2002

2000

1998

2002

2000

1998

2002

2000

1998

2002

2000

1998

2002

2000

1998

2002

2000

1998

0 25 50 75 100

KUINKA TODENNÄKÖISENÄ PITÄÄ SEURAAVIA


Kuvio 11t.ASIOITA, JOS VIROSTA TULEE EUn JÄSEN (%).


KÄYTTE SUOMESSA AIKA AJOIN TYÖTÄ TEKEMÄSSÄ

MUUTATTE ITSE SUOMEEN PIDEMMÄKSI AJAKSI ASUMAAN JA TYÖTÄ TEKEMÄÄN

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN ASEMA VIROSSA VAHVISTUU

PALKAT KOHOAVAT VIROSSA EU-MAIDEN TASOLLE

TYÖLLISYYS PARANTUU VIROSSA

SOSIAALITURVA VIROSSA PARANEE

SOSIAALINEN JA TALOUDELL. ERIARVOISUUS VIROSSA LISÄÄNTYY ENTISESTÄÄN

TODEN-NÄKÖIS-

TÄ

MELKOTODEN-

NÄKÖISTÄ

MELKOEPÄTO-

EPÄTO-DENNÄ-KÖISTÄ

EIOSAA

SANOA DENNÄK.

5

13

10

2

4

4

14

20

12

5

6

3

5

8

7

7

9

7

22

27

18

19

23

18

6

11

9

48

40

33

23

21

18

38

33

29

44

41

37

42

38

36

4

7

8

4

6

5

13

19

31

7

8

13

8

10

18

8

13

20

11

11

20

32

26

30

33

31

27

20

17

18

50

47

46

42

39

35

35

30

27

23

21

21

39

31

34

55

49

55

5

3

5

14

18

20

7

10

11

6

7

9

3

2

5


Uskovat sosiaaliturvan paranevan Virossa:• Kaikki 51%• Opiskelijat 63%• 15-24-vuotiaat 62%• Tallinnassa asuvat 58%• Miehet 58%• Ylemmät toimihenkilöt 56%

Uskovat palkkojen kohoavan EU-maiden tasolle:• Kaikki 28%• 15-24-vuotiaat 36%• Johtajat 35%• Ylemmät toimihenkilöt 35%• Tallinnassa asuvat 32%• Korkeasti koulutetut 30%• Opiskelijat 31%

Uskovat sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuudenlisääntyvän entisestään:

• Kaikki 64%• Alemmat toimihenkilöt 75%• 50-64-vuotiaat 72%• Yrittäjät 71%• Työttömät 71%• Työntekijät 69%

Nuoremmat ikäluokat, ylemmät toimihenkilöt ja suhteellisen korkeasti koulutetutluottavat muuta väestöä enemmän EU-jäsenyyden lisäävän sosiaalista hyvin-vointia Virossa. Keski-ikäisillä, työntekijöillä, työttömillä ja maaseudun asukkaillaon pessimistisempiä visioita tulevasta kehityksestä. Tämä sama jako näkyy myössiinä, kun kysytään, onko EU-jäsenyyden puolesta vai vastaan.

Enemmistö kannattaa Viron EU-jäsenyyttä

Vastaajien EU-kantaa tiedusteltiin seuraavalla kysymyksenasettelulla:"Viro on hakenut jäsenyyttä Euroopan unionissa. Jos nyt järjestettäisiin kansan-äänestys Viron jäsenyydestä, niin olisitteko jäsenyyden puolesta vai vastaan?"

Enemmistö (53%) virolaisista olisi maansa EU-jäsenyyden puolesta ja reilu kol-mannes (35%) vastaan. Reilu kymmenesosa (12%) ei osaa sanoa.

Keskimäärää innokkaammin maansa EU-jäsenyyteen suhtautuvat nuoret, Tal-linnan asukkaat, opiskelijat, johtajat ja toimihenkilöt sekä korkeasti koulutetut.EU-vastaisuus on keskimäärää korkeampaa maaseudulla asuvien ja työttömienkeskuudessa.


Kaikki

MiesNainen





Maaseutu


Paljon koulutusta



OpiskelijaMuu


Työntekijä




0 25 50 75 100



Kuvio 2. OLISIKO EU-JÄSENYYDEN PUOLESTA VAI VAS-TAAN, JOS NYT JÄRJESTETTÄISIIN KANSANÄÄ-

EOSPUOLESTA VASTAAN

NESTYS VIRON EU-JÄSENYYDESTÄ (%).

53

56

51

66

5652

4743

56

47

5947

54

59

42

5250

63

49

5643

43

66

59

7356

63

49

53

53

54

67

58

47

12

9

13

5

1210

1224

8

18

1513

12

10

7

1410

9

12

1011

21

7

6

010

13

10

6

12

7

5

9

14

35

35

35

29

3238

4133

36

35

2640

33

31

51

3440

28

39

3446

36

27

35

2735

23

41

41

35

39

28

32

39


Suomalaiset varovaisia työvoiman liikkuvuuden suhteen

EU:n periaatteisiin kuuluvat yhteiset työmarkkinat ja työntekijöiden oikeus va-paasti hakea työtä eri jäsenmaista. EU:n laajentumisen entisiin Itä-Euroopanmaihin on arveltu synnyttävän työvoiman muuttoa nykyisiin EU:n jäsenmaihin.Valtaosa (75% ) suomalaisista on sitä mieltä, että "Suomen tulisi olla varovainenja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muut-taa".

Toisessa aihe-aluetta sivuavassa kysymyksessä enemmistö (59 %) torjuu ajatuk-sen, että "kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaanja työtä tekemään, on saatava tulla tänne". Tällä tavalla kysyttäessä kaksi viides-osaa (40 %) kansalaisista avaisi rajat ulkomaalaisille työntekijöille ilman mitäänrajoitteita

Eläkeikäiset, maanviljelijät, työntekijät, eläkeläiset, maaseudulla asuvat ja Kes-kustan kannattajat suhtautuvat muita väestöryhmiä torjuvammin ulkomaalaistenmaahanmuuttoon. Keskimäärää myötämielisempiä ovat nuoret alle 25-vuotiaat,ylemmät toimihenkilöt, pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat sekä vih-reiden kannattajat.

Suomalaiset jakaantuvat kahteen leiriin kun kysytään Viron EU-jäsenyyden vai-kutuksista työllisyyteen Suomessa. Puolet (51 %) ei usko, että Viron jäsenyydentoteutuessa virolaiset työntekijät veisivät liikaa suomalaisten työpaikkoja. Kuiten-kin lähes yhtä moni tuntee uhkaa (46 %) suomalaisten työpaikkojen vuoksi.

Suomalaisten huolestuneisuus tässä suhteessa on samalla tasolla kuin vuonna2000. Kuitenkin vuoteen 1998 ero on tuntuva. Vuonna 1998 väestöstä vain 35prosenttia arvioi virolaisten vievän liikaa suomalaisten työpaikkoja. Tällä haavaajo joka toinen kantaa huolta asiasta.

Keskimäärää enemmän uhkaa kokevat maanviljelijät, työntekijät, työttömät,maaseudulla asuvat sekä SAK:n jäsenet. Ylemmät toimihenkilöt ja johtavassaasemassa sekä Akavan jäsenet ovat vähiten huolissaan.

Suomalaisista kolmannes (32 %) uskoo, että ”virolaisten suurempi työskentelySuomessa vahvistaisi suomalaista kilpailukykyä ja taloudellista hyvinvointia”.Suomalaisten mielipiteet ovat muuttuneet siten, että sekä väittämän torjuvienkannanottojen osuus on lisääntynyt jokaisessa tutkimuksessa sitten vuoden1998 (53 % à 56 % à 61 %).

Yrittäjät, alemmat toimihenkilöt, Akavan ja Suomen yrittäjien jäsenet sekä Ko-koomuksen ja vihreiden kannattajat uskovat muita enemmän kilpailukyvyn jataloudellisen hyvinvoinnin vahvistumiseen Viron EU-jäsenyyden myötä. Epäus-koa ilmenee etenkin työntekijöiden, työttömien, Pohjois-Suomessa ja maaseu-dulla asuvien sekä SAK:n jäsenten keskuudessa.


0 25 50 75 100


SUHTAUTUMINEN VIERASTYÖVOIMAAN (%).

Työmarkkinailmasto 2/2002

Kuvio 7a/16-19.

"KAIKKIEN NIIDEN ULKOMAALAISTEN, JOTKA HALUAVAT TULLA SUOMEEN ASUMAAN JA TYÖTÄ TEKEMÄÄN, ON SAATAVA TULLA TÄNNE"

"SUOMEN TULISI OLLA VAROVAINEN JA ASETTAA SELVIÄ RAJOITUKSIA SILLE, KUINKA PAL- JON ULKOMAALAISIA MAAHAMME MUUTTAA"

"JOS VIROSTA TULEE EUROOPAN UNIONIN JÄSEN, NIIN SUOMEEN MUUTTAVAT VIROLAISET TYÖNTEKIJÄT VIEVÄT LIIAN PALJON SUOMALAISTEN TYÖPAIKKOJA"

"VIROLAISTEN SUUREMPI TYÖSKENTELY SUOMESSA VAHVISTAISI SUOMALAISTA KILPAILU- KYKYÄ JA TALOUDELLISTA HYVINVOINTIA"

13

34

17

5

27

41

29

27

2

1

3

7

39

18

37

44

20

5

14

17

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ

TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA


2/20024/20013/20003/1998

0 25 50 75 100


Työmarkkinailmasto 2/2002 KUVIO 7a-18t.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAASANOA

"JOS VIROSTA TULEE EUROOPAN UNIONIN JÄSEN, NIIN SUOMEEN MUUTTAVAT VIROLAISET TYÖNTEKI- JÄT VIEVÄT LIIAN PALJON SUOMALAISTEN TYÖPAIK-KOJA" (%).

17

17

16

11

29

28

26

25

3

4

6

11

37

37

39

38

14

14

14

16

2/20024/20013/1998

0 25 50 75 100


Työmarkkinailmasto 2/2002 KUVIO 7a-19t.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAASANOA

"VIROLAISTEN SUUREMPI TYÖSKENTELY SUOMES- SA VAHVISTAISI SUOMALAISTA KILPAILUKYKYÄ JA TALOUDELLISTA HYVINVOINTIA" (%).

5

5

4

27

31

28

7

8

15

44

39

39

17

17

14


Kaikki

MiesNainen





Maaseutu


Paljon koulutusta



OpiskelijaMuu


Työntekijä




0 25 50 75 100



Kuvio 11-3. MIKÄLI VIROSTA TULEE EUn JÄSEN: AMMATTIYH-

TODENNÄ-EI

TODENNÄ-NÄ-KÖISTÄ

EPÄTO-KÖISTÄ KÖISTÄ DENNÄK.

TODEN- MELKO MELKO EPÄ-

DISTYSLIIKKEEN ASEMA VIROSSA VAHVISTUU (%).

0SAASANOA

14

15

14

12

1516

1511

14

13

1513

13

1811

14

16

13

121716

1010

18

2215

1716

14

14

2015

1315

48

50

46

54

4947

4940

55

34

5135

48

4956

45

48

57

475039

4258

49

5957

4943

47

48

5660

6238

13

10

15

14

1110

1124

11

17

820

15

1115

16

12

5

161017

2010

14

09

1211

6

14

125

816

20

20

20

17

1725

2017

15

31

2224

19

1813

19

20

22

192119

1919

17

1817

1925

30

19

1015

1525

5

4

5

3

72

57

5

5

47

5

34

6

3

4

639

82

3

11

25

3

5

35

26

Liitteet


Kaikki

MiehetNaiset


MaatalousyrittäjäYrittäjä

Johtava/ylempi toimihenk.Alempi toimihenkilö

TyöntekijäEläkeläinen

Opiskelija

TyössäTyötön/lomautettu

Työelämän ulkopuolella

UusimaaEtelä-Suomi

Itä-SuomiVäli-Suomi

Pohjois-Suomi

PääkaupunkiseutuMuu kaupunki

Maaseutu

SDPKESK

KOKVAS

VIHR

SAKSTTKAkava

MTKSY

Ei nyt, aiemmin kylläEi nyt, myöhemm. kyllä

Ei nyt eikä tulevais.

0 25 50 75 100



Kuvio 7a-16.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA

"KAIKKIEN NIIDEN ULKOMAALAISTEN, JOTK A HALU- AVAT TULLA SUOMEEN ASUMAAN JA TYÖTÄ TEKE- MÄÄN, ON SAATAVA TULLE TÄNNE" (%).

13

11

14

168

151310

16

1419

149

1318

129

14

19108

1810

20

1210

10

1116

1525

1110

1420

1813

2011

27

27

27

3027

292621

33

3535

3225

2333

3123

24

282926

1631

25

2826

29

2225

4534

2334

3729

3922

2528

2

1

2

20

213

0

02

10

32

10

3

031

00

1

22

0

11

00

22

05

01

02

39

40

39

4148

343444

46

3130

4242

3837

4035

39

363844

3845

34

3844

41

4141

2336

4335

3326

3845

3840

20

21

18

1117

192622

5

1915

1124

2210

1732

20

172022

2813

20

2118

20

2617

175

2319

1621

519

1719


Kaikki

MiehetNaiset





Opiskelija



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

SDPKESK

KOKVAS

VIHR

SAKSTTKAkava

MTKSY



0 25 50 75 100



Kuvio 7a-17.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA

"SUOMEN TULISI OLLA VAROVAINEN JA ASETTAA SELVIÄ RAJOITUKSIA SILLE, KUINKA PALJON UL- KOMAALAISIA MAAHAMME MUUTTAA" (%).

34

3831

2931

283945

28

2815

2039

4123

2742

39

3133

383837

34

3434

38

3633

2616

4129

1140

2338

2435

41

4041

4345

424033

59

4146

4840

3744

4535

37

3940

424145

37

3946

39

4241

2349

3749

4635

3744

4338

1

12

00

203

0

02

20

30

10

2

12

100

2

11

1

11

21

11

25

01

03

18

1620

2119

201417

13

2129

2216

1623

2015

18

2120

151414

18

2016

19

1523

4220

1618

3018

2114

2618

5

56

74

761

0

109

85

29

68

4

85

364

9

53

3

62

613

43

123

183

76


Kaikki

MiehetNaiset





Opiskelija



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

SDPKESKKOKVAS

VIHR

SAKSTTKAkava

MTKSY



0 25 50 75 100



Kuvio 7a-18.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA

"JOS VIROSTA TULEE EUROOPAN UNIONIN JÄSEN, NIIN SUOMEEN MUUTTAVAT VIROLAISET TYÖNTE- KIJÄT VIEVÄT LIIAN PALJON SUOMALAISTEN TYÖ-

17

1618

141416

2321

15

115823

2012

12

3020

12

16192722

131820

2223811

9

23

919121516

23

29

2533

323428

2726

33

26173134

2624

30

3527

25

31323026

233128

36312315

24

34

271332173424

29

3

23

212

26

0

2312

52

2

03

1

4302

133

2400

2

2

200052

4

37

4232

423739

3234

34

37474930

3649

40

2436

40

35363538

403539

34295249

48

29

516240453349

29

14

1512

101315

1813

18

23291111

1313

15

1113

21

1410712

231310

7121725

17

11

11241826139

15

PAIKKOJA" (%).


Kaikki

MiehetNaiset





Opiskelija



UusimaaEtelä-Suomi


Pohjois-Suomi


Maaseutu

SDPKESKKOKVAS

VIHR

SAKSTTKAkava

MTKSY



0 25 50 75 100



Kuvio 7a-19.

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAA

MIELTÄ


TÄYSINERI

MIELTÄ

EIOSAA

SANOA

"VIROLAISTEN SUUREMPI TYÖSKENTELY SUOMES- SA VAHVISTAISI SUOMALAISTA KILPAILUKYKYÄ JA TALOUDELLISTA HYVINVOINTIA" (%).

5

6

4

444

77

5

104

33

86

486

3

476

11

5

56

38

35

7

5

356

2167

6

27

28

27

303028

2620

20

4231

3922

2434

301926

33

281729

23

33

2821

2426

4130

37

20

313920

452232

29

7

5

10

836

615

7

87

56

117

6310

5

8127

3

6

79

69

62

6

5

2224

7119

7

44

44

43

475143

3643

64

3144

4047

4043

454543

45

414837

49

43

4150

5140

3443

42

46

504038

225040

39

17

17

17

121218

2515

4

814

1321

1711

162616

14

191721

13

14

1915

1617

1720

9

24

151410

51113

18

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rfHagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

News & Politics

Viron työmarkkinailmastotutkimus