Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU)

Jarno Karjalainen

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

1.4.2015-31.3.2018

THL 8.4.2016

logo logologo

02.05.2023Esityksen nimi / Tekijä2

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU• SOSKU kehittää sosiaalista kuntoutusta• SOSKU-hankkeessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja

asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä.

• Uusi sosiaalihuoltolaki taustalla• Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat.• www.thl.fi/sosku

http://www.thl.fi/sosku


Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU: toteuttajat• Diakonia-ammattikorkeakoulu• Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä• Jyväskylän kaupunki• Järvenpään kaupunki• Kuntoutussäätiö• Laukaan kunta• Metropolia-ammattikorkeakoulu• Mikkelin kaupunki• Rovaniemen kaupunki• Seinäjoen kaupunki• THL• Vantaan kaupunki


SOSKU-hankkeen tavoitteet

• 1. Uusien asiakaslähtöisten toimintamallien ja työotteiden yhteiskehittäminen– Työtapojen kehittäminen– Uusien palvelumallien ja sisältöjen kehittäminen– Palvelupolkujen ja verkostoyhteistyön kehittäminen

• 2. Sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja arvioinnin kehittäminen – Prosessikuvaukset ja mallinnukset, hyvät käytännöt, raportit, oppimismateriaalit– Tietopaketti sosiaalisesta kuntoutuksesta– Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta– Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmien hyödyntäminen (mm. Kykyviisari)

• 3. Sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen ja valtakunnallinen teematyö– Diak: valtakunnallinen monimuotokoulutus– Metropolia: taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen– Vantaa: Työpaikkakoutsi-koulutus työtoimintapaikkojen ohjaajille– Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö


Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa

• Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:

1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen

yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

• Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.


Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta

• THL toteutti helmikuussa 2016 kuntakyselyn sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää1) kuntajohtajien näkemyksiä sosiaalihuoltolaista ja sen toimeenpanosta 2) kuntajohtajien näkemyksiä siitä, miten sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus käsitteenä ja palveluna konkretisoituu kunnissa palvelun kohderyhmien, tavoitteiden ja sisältöjen osalta

• Julkaistaan elo-syyskuussa 2016. Kirjoittajat: Hannamaria Kuusio, Henna Puromäki, Matti Tuusa, Jarno Karjalainen


Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta

• Kysely lähetettiin sähköpostitse (218) kaikille Manner-Suomen kuntien perusturvajohtajille, sosiaalijohtajille tai vastaaville.

• Vastaajia oli 127. Vastanneista palvelunsa itse järjestäviä kuntia oli 106, kuntayhtymiä 14 ja vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueita seitsemän.

• Kuntayhtymien vastaukset kattavat kaikkiaan 52 kuntaa ja vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueiden vastaukset 16 kuntaa. Yhteensä vastaukset kattavat 174 kuntaa, joka on 59 % Manner-Suomen kunnista (näissä kunnissa asuu 72% Manner-Suomen väestöstä (Kuntaliiton 31.12.2014 väestötiedot).


Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta: Vastaajat

• Vastaatteko kyselyyn…

Palvelujohtajan/toimialuejohtajan asemassa

Lähiesimiehen asemassa

Asiakastyötä tekevän asemassa

Sekä lähiesimiehen että asiakastyötä tekevän asemassa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

83 (66 %)

15 (12 %)

8 (6 %)

20 (16 %)


Sosiaalinen kuntoutus käytännössä

• Sosiaalinen kuntoutus määriteltiin käytännön näkökulmasta monella eri tavalla. Yhteistä useille määritelmille oli se, että sosiaalinen kuntoutus nähtiin asiakkaan tarpeista lähtevänä moniammatillisena ja monimuotoisena konkreettisena palveluna, asiakkaan vaikeaan elämäntilanteeseen paneutumisena asiakkaan edun mukaisesti.

• Palvelutarpeen arviointi koettiin tärkeäksi menetelmäksi asiakkaan palvelupolun löytämiseksi.

• Sosiaalinen kuntoutus palveluna kuvattiin: – Yksilöllisenä tukena– Ryhmätoimintana– Vertaistukena– Erilaisina aktivoinnin toimina esim. arkiliikunnan lisäämisenä tai

harrastustoimintana– Arjen- ja elämänhallinnan parantaminen sekä sosiaalisten suhteiden ja

tilanteiden tuki olivat yleisiä teemoja. – Useissa vastauksissa pidettiin tärkeänä, että sosiaalinen kuntoutus tuo jotakin

uutta olemassa oleviin palveluihin.



• Yleisimmin vastaajat katsoivat sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvan sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita.

• Yhteistä näkemyksille oli se, että sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ihmisen työelämävalmiuksia joko välillisesti tai välittömästi.

• Joissain vastauksissa painotettiin, että kyseessä ei ole pelkkä sosiaalityö, vaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tapaamisista erillinen prosessi.

• Työllistymistä edistävistä palveluista erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja päivätoimintaa pidettiin osana sosiaalista kuntoutusta, mutta työllistymiseen liittyviä ja työelämävalmiuksia parantavia palveluita mainittiin runsaasti palkkatukityöhön saakka.

• Vastaukset erosivat näkemyksissä siitä missä palveluprosessin vaiheessa asiakas hyötyisi eniten sosiaalisesta kuntoutuksesta. Toiset vastaajat ajattelivat sosiaalisen kuntoutuksen ennaltaehkäisevänä toimintana, jonka avulla ehkäistään mm. syrjäytymistä. Osalle vastaajista painotus oli kuntoutuksessa ja siinä vaiheessa, kun ongelmia jo oli.



• Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään erityisesti puuttumaan arjen- ja elämänhallinnan ongelmiin, edistämään osallisuutta ja vähentämään syrjäytymistä, auttamaan sosiaalisissa suhteissa ja –tilanteissa selviämistä sekä tukemaan asiakkaan voimaantumista ja itseen liittyviä asioita.

• Useimmissa kunnissa (85 %) sosiaalisen kuntoutuksen palveluita on järjestetty jo ennen nykyisen lain voimaantuloa.



• ”Se on sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, kotiin ja arkeen annettavaa tukea, vertaisryhmätoimintaa, harrastuksia. Se on yhteisöllisyyttä ja omaan lähiympäristöön kuulumista, omien voimavarojen löytämistä ja vahvistumista, itsensä näkemistä osana lähiympäristöä ja yhteiskuntaa. Se on oman paikan löytymistä, hyväksytyksi tulemista, avun saamista, yhteiskunnallisten valmiuksien kehittämistä. Se on työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaista edistämistä ja ihmisen näkeminen omana itsenään.”

• ”Siinä otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne eikä vain ns. puutteita. Otetaan huomioon asiakkaan vahvuudet ja huomioidaan voimassa oleva toimintakyky.”

• ”Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan ohjausta erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, opiskelupaikkojen etsimistä yhdessä asiakkaan kanssa, terveyspalveluihin ja kuntoutukseen ohjausta, etuuksien hakemisen opettelua, arjen hallinnan opettelua ym. yhteistyötä moniammatillisesti.”

• ”Sosiaalinen kuntoutus voi olla kotikäyntejä, arjen asioissa auttamista (rinnalla kulkemista), vertaistuen järjestämistä, vapaaehtoistoimintaan kannustamista tai osallistumista tai esim. asiakkaan voimavaroihin räätälöityä kuntouttavaa työtoimintaa.”

• ” Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaalle tarjottavia monipuolisia toimintakykyä vahvistavia toimintoja. Ohjattua ryhmätoimintaa, toiminnalliset ryhmät, asumisen harjoittelu, liikuntaa ja erilaisia luovien toimintojen ryhmiä, vertaistukea, ohjattua vertaistukea, tuettua asumista, päihdehuollon yksilö- ja ryhmämuotoiset tukitoiminnot, mielekästä tekemistä, vuorovaikutustaitojen vahvistamista”



• Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen välinen suhde ei ole selkeä ja vaihtelee kunnittain. Pääsääntöisesti kuntouttavan työtoiminnan katsottiin olevan osa sosiaalista kuntoutusta.

• Kuntouttava työtoiminta sosiaalisena kuntoutuksena jakoi vastaajien mielipiteitä. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalinen kuntoutus voi käytännössä olla myös kuntouttavaa työtoimintaa. Toiset vastaajat näkivät sosiaalisen kuntoutuksen ennemminkin arjen ja elämänhallinnan kuntoutuksena, joka on ensimmäinen askel kohti työelämävalmiuksia.

• Väitteen ”Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava työtoiminta” kanssa oli eri mieltä 38 % vastaajista ja samaa mieltä 42 % vastaajista. Joka viides ei ollut samaa eikä eri mieltä.


Näkemyksiä sosiaalisesta kuntoutuksesta

Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja on järjestetty kunnassamme jo ennen nykyisen lain voimaantuloa

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut tulee räätälöidä asiakaskohtaisesti

Sosiaalista kuntoutusta tulee kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä pitää hyödyntää kokemusasiantuntijoita

Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia

Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen osallisuutta yhteiskuntaan

Sosiaalisen kuntoutuksen avulla saadaan aikaan säästöjä syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kautta

Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava työtoiminta

10

0

0

0

16

0

4

48

9

6

2

19

12

3

8

26

108

121

124

108

99

123

115

53

Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä


Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestäjät

• Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan useimmiten sosiaalipalveluissa ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

• Myös järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat ovat yleisiä palveluiden tuottajia.

• Muita tahoja kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden lisäksi ovat mm. työllisyydenhoidon yksiköt. Työllisyyspalvelut voivat olla kunnan omia työllisyyspalveluita, TYP-toimintaa tai esimerkiksi työpajoja.

• Melko usein mainittiin myös vapaa-aika- ja liikuntatoimi, sekä sivistys- ja nuoriso-toimi.

• Yleisin ostopalveluna osittain tai kokonaan tuotettava palvelu on kuntouttava työtoiminta. Muita yleisiä ostettavia palveluita ovat päihde- ja mielenterveyspalvelut ja eri kohderyhmien työpaja- ja muut työtoiminnat.


Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestäjät: ketkä tuottavat sosiaalisen kuntoutuksen palveluita

Sosiaalityö

Perusterveydenhuollon toimijat

Erikoissairaanhoidon toimijat

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimijat

TE-toimisto

Kela

Opetustoimi

Järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat

Muu taho

0 20 40 60 80 100 120 140

123 (97 %)

53 (42 %)

18 (14 %)

102 (80 %)

60 (47 %)

49 (39 %)

31 (24 %)

69 (54 %)

40 (31 %)


Sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmät

• Sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettävistä työmenetelmistä yleisimpiä ovat sosiaalialan ammattilaisten ja tarjoama tehostettu tuki ja ohjaus, ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen sekä tuki elämänhallintaan ja suoriutumiseen arkipäivän toiminnoista.

Sosiaalialan ammattilaisten (sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien) tarjoama tehostettu ja pitkäjänteinen tuki ja ohjaus

Kuntoutusneuvonta ja -ohjaus

Elämänhallinta ja suoriutuminen arkipäivän toiminnoista

Ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen

Muut sosiaalista kuntoutusta edistävät toimenpiteet

0 20 40 60 80 100120140

119 (95 %)

62 (50 %)

99 (79 %)

99 (79 %)

51 (41 %)


Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden toteutuminen ja yhteistyö• Eri toimijoiden rooleissa ja vastuunjaossa sekä sosiaalisen kuntoutuksen johtamisessa on selkiyttämisen varaa.• Kunnissa ei myöskään aina ole riittävästi sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. • Sosiaalinen kuntoutus on useissa kunnissa lisännyt jonkin verran yhteistyötä sekä kunnan eri hallintokuntien

välillä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden (mm. TE-toimisto, Kela) suuntaan. • Sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyötahot:

AikuissosiaalityöNuorisotyö

TYP-palvelutTE-toimisto

KelaSeurakunnat

TyöpajatoimintaOppilaitokset

PerusterveydenhuoltoErikoissairaanhoito

Kunnan päihde- ja mielenterveyspalvelutKolmas sektori

HankkeetMuut palvelut

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

314

1114

3645

1342

2260

628

352

339

2924

4546

1442

4637

2132

268

11969

8284

3622

9529

4815

9754

454

Vähän Jonkin verran Paljon


Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen

• Erityisen tärkeänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä (98 % vastaajista).

Tiivis moniammatillinen yhteistyö

Kulttuurin muutos toiminnassa ja organisaatiossa

Kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden mukaan otto palveluiden suunnitteluun

Henkilökunnan osaamisen kehittäminen

Kunnan rahoituksen selkiyttäminen

Välineet vaikuttavuuden osoittamiseksi

0% 20% 40% 60% 80% 100%

124

106

104

120

105

115

2

17

16

6

17

9

0

2

5

0

3

1

Tärkeä Ei tärkeä mutta ei tarpeetonkaan Vähemmän tärkeä


Kiitos!

Presentations & Public Speaking

Jarno Karjalainen: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU)