Markku Niskanen: Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa -Lajit ja lajikkeet

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

16.3.2017 Omavaraista valkuaista karjatilalle

Tutkija Markku Niskanen

Luonnonvarakeskus /Seinäjoki

Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja

niiden viljelypotentiaali Pohjois-

Savossa

-Lajit ja lajikkeet

© Luonnonvarakeskus

Sisältö

Nurmipalkokasvit

- Puna-apila

- Valkoapila

- Mailaset

Muut palkoviljat

- Herne

- Härkäpapu

- Lupiinit

2 20.3.2017


Nurmipalkokasvit

• Kykenevät biologiseen typensidontaan

– Juurinystyräbakteerit

– Huomioitava lannoituksessa

– Typpilannoitus vähentää biologista typensidontaa

• Energiantarve

• Miksi ei laajasti viljellä ?

– Typpilannoituksen halpuus

– Viljelyn haastavuus

• Viljely seoksissa heinien ehdoilla

• Karjatilojen omavaraisuuden lisääminen

3 20.3.2017


Puna-apila

4

Viljelypaikkavaatimukset� pH 5,7- 5,9

oHivenravinteiden parempi saatavuus

o Typensidonnan onnistuminen

�Orgaanisen aineen määrä maassa

oApilanurmen kasvu parantuu

oSuojaa apilaa taudeilta

�Poudankestävä

oEi kestä vesipeittoa eikä

hapenpuutetta

�Viljelykierto

oApilamätä

oSeoskylvö

© Luonnonvarakeskus5

Apilapitoisuus

� Oikean korjuuajankohdan arvioiminen

o Sulavuus laskee nurmiheiniä hitaammin

o Apilapitoisuus nousee

o Myöhempi korjuu

o Seoksessa mukana oleva puna-apila ei paranna heinien sulavuutta

� Typensidonnan määrä ja ravinnetase

o Typensidonta 40-100 kg N/vuosi

o 40 % apilapitoisuus

o Typpitase positiivinen

o Apilapitoisuus 25-50%

o 30-60 kg N/ ha

� Lajikkeet

o Tetraploidit ja diploidit lajikkeet

o SW Yngve (2013), Raisa ja Selma (2017)


Puna-apilalajikkeiden sadot 2009-2016

Koko maa

20.3.2017

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

Kg

ka

/ha

Kok.sato

1. niitto


Puna-apilalajikkeiden sadot viljelyvyöhykkeittäin 2009-2016

7 20.3.2017

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000K

g ka

/ha

III

IV

V


Puna-apilalajikkeiden talvituhot viljelyvyöhykkeittäin 2009-2016

8 20.3.2017

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Talv

itu

ho

%

III

IV

V


Puna-apilalajikkeiden sadot eri ikäisissä nurmissa 2009-2016

9 20.3.2017

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000K

g ka

/ha

1. satovuosi

2.satovuosi

3.satovuosi


Puna-apilalajikkeiden valkuaissadot 2009-2016

10 20.3.2017

0

200

400

600

800

1000

1200

1400K

g /h

a

kok.sato

1. niitto

© Luonnonvarakeskus11 20.3.2017

Puna-apilalajikkeiden kukinnan alku

vrk 1.5 laskien

54

56

58

60

62

64

66

68

70vr

k


Puna-apilalajikkeiden osuus % kokanaisserdifionnista(sisältää myös tuonnin )

2013-2014 2014-2015

Altaswede1) 29 35

Betty 0

Bjursele 3 3

Ilte 11 10

Radan1) 1

Rajah1) 4

Saija 15 8

SW Ares1) 1

SW Yngve 37 39

Muut 4

Lähde: Eviran siementuotantotilastot

1) Eivät ole hyväksytty lajikelistalle


Puna-apilan lajikekoe Ylistaro 2010-2012

13

0

5000

10000

15000

20000

25000

SW Torun Saija Altaswede Betty SW Yngve SW Ares Bjursele Suez

Kg

ka/h

a

2012

2011

2010


Puna-apilakoe Maaninka 2010

14

0

5

10

15

20

25

30

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

SW Ares SW Yngve Saija Bjursele SW Torun Betty Suez Altaswede

Talv

itu

ho

%

Sato

kg

ka/h

a

kokonaissato1. Niiton satoTalvituho


Valkoapila

15 20.3.2017

– Monivuotinen matalakasvuinen palkokasvi

– Korkea valkuaispitoisuus, kuiva-aineessa jopa 25%

– Ei yhtä vaatelias kasvupaikan suhteen kuin puna-apila

– Kosteat ja ravinnerikkaat kivennäismaat

– Poudanarka

– Ei poutiville maille

– Kestää tallausta

• Laidunnurmet

• Täyttää aukkopaikat runsaalla rönsyjenmuodostuksella


Valkoapilan sato, valkoapilan lajikekokeet 2010-2012

16 20.3.2017

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

SILVESTER

JÖGEVA 4

Kg ka /ha

1. satovuosi

2.satovuosi

3.satovuosi


Mailaset

Sinimailanen � Monivuotinen ja syväjuurinen palkokasvi

� Valkuaispitoinen

� pH yli 6

� Viettävät savi- ja hietamaat

� Pellon kuivatuksen oltava kunnossa

� Hyvä odelmasato

� Ei kestä laidunnusta

Rehumailanen

� Sinimailasta viljelyvarmempi

� Juuristo syvä ja voimakas

� Valkuaispitoinen

� Rönsyilevä kasvutapa

� Kestää jatkuvampaa niittoa ja laidunnusta

17 20.3.2017


Sato, kasvuston korkeus, ja kehitysaste

18 20.3.2017

� Lajikkeiden välillä ei merkitseviä

eroja niittokertojen kuiva-

ainesadossa

� Lavon koko kasvukauden

kuiva-ainesato oli pienin

(p<0,05*)

� Kasvuston korkeuksissa eroja joka

niitossa

� Alexis ja Artemis tuottivat

korkeimmat kasvustot

� Kasvuston kehitysasteissa eroja

vain 2. niitossa

� Artemis pisimmällä kukinnassa

� Nexus kukkimassa

myöhemmin 0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

Alexis Artemis Lavo Live Nexus

kg ka/ha

Niitto 3

Niitto 2

Niitto 1

a a b* a ab*


Sadon valkuainen ja sokeripitoisuus

19 20.3.2017

� Valkuaispitoisuudet olivat korkeita

� Lajikkeiden välisiä eroja vain 2.

niitossa, jolloin Alexiksenvalkuaispitoisuus oli matalampi kuin muiden

� Pelkistävien sokerien pitoisuus oli

varsin matala, erityisesti

kolmannessa sadossa

� Ei lajikkeiden välisiä eroja

0

50

100

150

200

250

300

Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3

RV, g/kg ka

Alexis

Artemis

Lavo

Live

Nexus

0

20

40

60

80

100

120


Sokerit, g/kg ka

Alexis

Artemis

Lavo

Live

Nexus


Sadon sulavuus ja kuitupitoisuus

20 20.3.2017

� D-arvot olivat matalia, erityisesti 2.

niitossa

� Lajikkeiden välillä ei ollut merkitseviä

eroja

� NDF-kuidun pitoisuudet olivat

matalampia kuin heinissä

� Lajikkeiden välillä ei ollut merkitseviä

eroja

� iNDF-kuidun pitoisuudet olivat

suhteellisen korkeita erityisesti 2.

niitossa

� iNDF-pitoisuus oli tuolloin korkein

Alexiksella ja Artemiksella

� Tuhkapitoisuudet olivat maltillisia (70 –90 g/kg ka)

500

550

600

650

700


D-arvo, g/kg ka

Alexis

Artemis

Lavo

Live

Nexus

0

100

200

300

400

500


NDF, g/kg ka

Alexis

Artemis

Lavo

Live

Nexus

0

50

100

150

200


iNDF, g/kg ka

Alexis

Artemis

Lavo

Live

Nexus


Tulokset ja tulosten tarkastelu –Korjuuaikaoptimin määrittely?

21 20.3.2017

� Ensimmäinen ja mahdollisesti toinenkin niitto olisi järkevää tehdä viimeistään nuppuvaiheen lopulla

� Puhdas sinimailaskasvusto menettää

sulavuutensa nopeasti etenkin jälkikasvussa

� Satomäärämaksimi saattaa täyttyä aikaisin

sadon kehityksen aikana

� LAI-maksimit saavutettiin toisessa sadossa jo pari

viikkoa ennen niittoa suosituskehitysasteella

� Suomen oloissa jälkikasvun niiton optimi voisi

olla LAI-mittauksien perusteella 5-6 viikkoa ensimmäisen niiton jälkeen

� Kolmannen niiton järkevyys kyseenalainen,

mutta siitä saadaan lisätietoa tässä kokeessa

� Jos kokonaisniittorytmi aikaistuisi, myös kolmas

niitto olisi turvallisempi tehdä?


Herneen viljelytekniikka

� Ruoka- ja rehuherne

� 12 680 ha (2015) ja 10 000 ha (2016)

� Pohjois-Savo 200 ha

� Hyvä esikasviarvo viljoille

� -25- 30 kg N/ha

� Vuoroviljely

� Kasvitaudit

� Hietasavet ja hienot hiedat

� pH yli 6

� Starttityppi

� 20-30 kg/ha

� Fosfori ja Kalium

� Kylvötiheys 110-120 tainta /m2 (130-140

itävää siementä/m2 )

� Tukikasvin käyttö

22 20.3.2017


Herneen seosviljelykokeet 2002

23 20.3.2017

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

Sato

kg

/ha

Kaura

Herne

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Lako

-%


Herneen seosviljelykokeet 2004

24 20.3.2017

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

Kg

/ha

Kaura

Herne

0

5

10

15

20

25

Lako

-%


Miksi herneen viljely ei lisäänny ?

� Suuri siemenkustannus

� Suuri kuivaustarve

� Viljoihin verrattuna heikko viljelyvarmuus

� Rehuherneen heikko hinta

Lajikkeet

� Suomi, Ruotsi, Tanska

� Puolilehdettömät ja matalavartiset lajikkeet

25 20.3.2017Teppo Tutkija


Hernelajikkeiden sadot Viralliset lajikekokeet 2009-2016

26 20.3.2017

4453

4169 4160 40923914

3802

3568 3489 3408

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

Kg

/ha


Hernelajikkeiden sadot viljelyvyöhykkeittäin Viralliset lajikekokeet 2009-2016

27 20.3.2017

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

ROCKET JERMU ANTTI INGRID JYMY ROKKA SISU HULDA KARITA

Kg

/h

a

I

II

III

Keskisadot I 3403 kg/haII 3939 kg/haIII 4946 kg/ha


Hernelajikkeiden sadot maalajeittain Viralliset lajikekokeet 2009-2016

28 20.3.2017

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

INGRID ROCKET ANTTI JERMU SISU JYMY KARITA HULDA ROKKA

Kg

/ha

KarkeatkivennäismaatSavimaat

Keskisadot Karkeat kivennäismaat 4021 kg/ha Savimaat 3790 kg/ha


Hernelajikkeiden valkuaispitoisuudet Viralliset lajikekokeet 2009-2016

29 20.3.2017

876 806 787 777 755 746 734 730 670

23,1

22,6

22,1

23,4

21,4

24,6

22,7

23,6

23

19

20

21

22

23

24

25

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

INGRID SISU JERMU JYMY ROCKET HULDA ANTTI ROKKA KARITA

Va

lku

ais

-%

Va

ku

ais

ato

kg k

a/h

a

Valkuaissato

Valkuais-%


Hernelajikkeiden lämpösummavaatimukset ja lakoontuminen

Viralliset lajikekokeet 2009-2016

30 20.3.2017

998

10081009

1011

1015 1017

1025

1033

1043

0

10

20

30

40

50

60

70

970

980

990

1000

1010

1020

1030

1040

1050

La

ko

-%

Lä

mp

ös

um

ma

ke

rtym

ä

Lämpösumma

Lako

96 vrk

100 vrk

Maaningan säiden vertailuarvot 1981-201021.8 1003 astetta

26.8 1043 astetta

1000 10502016 6.8 10.8

2015 1.9 8.9

2014 9.8 12.8


Härkäpavun viljelytekniikka

� Vihantarehu ja siemensato

� Vuonna 2016 15 300 ha

� Pohjois-Savo 100 ha

� Pohjanmaa 900 ha

� E-Pohjanmaa 500 ha

� Kavutapa päätteetön

� Hankaloittaa puintia

� Savi- , hietasavi ja hietamaat

� pH 5,5-5,7

� Aikainen ja syvä kylvö

� Kestää hallaa

� 60-70 kpl /m2

� 30-40 kg N/ha

� Huono kilpailukyky rikkakasveja vastaan

� Butisan S, Basagran SG, Agil 100 EC


© Luonnonvarakeskus32 20.3.2017Teppo Tutkija

Härkäpavun viljelytekniikka

� Suklaalaikkutauti � Harmaahomeet

Botrytis fabaae

Botrytis cinerea� Nopeasti etenevä nekroosi

� + 15-20 astetta� Kosteat kasvuolot

� Tiheät kasvustot

� Torjunta ennen kukintaa� Amistar

� Kukinnan alusta palkojen

kehittymiseen

� Switch valmiste � Viljelykierto

� Puitavat ja säilörehulajikkeet


Härkäpapulajikkeiden sadot Viralliset lajikekokeet 2009-2016

33 20.3.2017

3692

34423328

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

Louhi Kontu Sampo

Kg

/h

a


Härkäpapulajikkeiden sadot viljelyvyöhykkeittäin Viralliset lajikekokeet 2009-2016

34 20.3.2017

Keskisadot I 3749 kg/haII 3226 kg/haIII 3748 kg/ha

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

SAMPO KONTU LOUHI

Kg

/ha

I

II

III


Härkäpapulajikkeiden sadot maalajeittain Viralliset lajikekokeet 2009-2016

35 20.3.2017

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

LOUHI KONTU SAMPO

Kg

/ha

Karkeatkivennäismaat

Savimaat

Keskisadot Karkeat kivennäismaat 4292 kg/ha Savimaat 3199 kg/ha


Härkäpapulajikkeiden valkuaispitoisuudet Viralliset lajikekokeet 2009-2016

36 20.3.2017

31,0

34,0

32,0

29,5

30,0

30,5

31,0

31,5

32,0

32,5

33,0

33,5

34,0

34,5

900

910

920

930

940

950

960

970

980

990

1000

1010

LOUHI SAMPO KONTU

Valk

uais

-%

Valk

uais

sato

kg

/ha

Valkuaissato

Valkuais-%


Härkäpapulajikkeiden lämpösummavaatimukset ja lakoontuminen

Viralliset lajikekokeet 2009-2016

37 20.3.2017

100 vrk

106 vrk

Maaningan lämpösumman vertailuarvot 1981-20101.9. 1086 astetta9.9. 1138 astetta

1086 11382016 14.8. 19.8

2015 1.9. 20.9

2014 16.8 21.81086 1138 1138

0

10

20

30

40

50

60

1050

1060

1070

1080

1090

1100

1110

1120

1130

1140

1150

SAMPO LOUHI KONTU

Lako

%

Läm

pö

su

mm

a

© Luonnonvarakeskus38 20.3.2017

Härkäpapukasvustojen kuiva-ainesadon kehitys

y = 146.5x - 3801R² = 0.7043

Lajike_vuosi

Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon –hankkeiden tuloksia

Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke

© Luonnonvarakeskus39

D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka)

Luke Rehutaulukoissa D-arvot:06043 Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 65006044 Härkäpapukasvusto, palon aiheet 60006045 Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560

Lajike_vuosi


Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5.

Aikavälillä 70-100 pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria

muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja

punainen D-arvo. Keskimäärin Pyramid, Fanfare ja Honey –lajikkeet

40Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke


Lupiinit

� Valkuaiskasvi (siemenet)

� Säilö- ja laidunurmet

� Energia- ja valkuaiskasvi

� Syvä ja haaroittunut pääjuuri

� Hyväkuntoiset hietamaat

� Alkaloidit

� Vaihtelee kasvukauden

mukaan

� Korkea

� Kukinta aikaan

� Siemenen muodostuksen

alkuvaihe



Lupiinit

Valkolupiini

� Puola , Saksa, entisen Neuvostoliiton alue

� Suuri satopotentiaali

� Pitkä kasvuaika

� Hyvä kilpailukyky rikkoja vastaan

� Heikohko kylmyyden sieto ja kasvitaudit

� Valkuais % n 36-40

Sinilupiini

� Australia

� Happamat maat

� pH 5-5,5

Keltalupiini

� Puola , Saksa , entisen Neuvostoliiton alueet

� Sietää jopa sinilupiinia paremmin happamuutta

� Heikko kilpailukyky rikkoja vastaan



Kokoviljasäilörehukokeet 2016

20.3.2017

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

KevätruisvehnäNagano härkäpapu

Louhi

KevätruisvehnäNagano sinilupiini

Iris

Kevätruisvehnä Logohärkäpapu Louhi

Kevätruisvehnä Logosinilupiini iris

KevätvehnäDemonstrant

härkäpapu Louhi

Kg

ka/h

a



20.3.2017

0

20

40

60

80

100

Kevätruisvehnä Nagano+ härkäpapu Louhi

Kevätruisvehnä Nagano+ rehutyypin sinilupiini

Iris

Kevätruisvehnä Logo +härkäpapu Louhi

Kevätruisvehnä Logo +rehutyypin sinilupiini

KevätvehnäDemonstrant +

härkäpapu Louhi

%Palkokasvi

Vilja



20.3.2017

0

20

40

60

80

100

120

140

160

580

590

600

610

620

630

640

650

Kevätruisvehnä

Nagano +

härkäpapu Louhi

Kevätruisvehnä

Nagano +

rehutyypin

sinilupiini Iris

Kevätruisvehnä

Logo + härkäpapu

Louhi

Kevätruisvehnä

Logo +

rehutyypin

sinilupiini

Kevätvehnä

Demonstrant +

härkäpapu Louhi

g/k

g ka

g /k

g ka

D-arvo

RV


Kiitos!

20.3.201746

© Luonnonvarakeskus47 20.3.2017Teppo Tutkija

Science

Markku Niskanen: Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa -Lajit ja lajikkeet