SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT · Kuviot 10 Kotimaiset suhdanteet 11 Kuviot ja taulukot 16 Ennustetaulukot 18 SUOMI den lopulla ... tömiä työvoima- ja tuotantoresursseja

www.sampopankki.fi

SUHDANNEKATSAUS MAALISKUU 2012

Sisältö

Kansainvälinen talous 2

Kuviot 10

Kotimaiset suhdanteet 11

Kuviot ja taulukot 16

Ennustetaulukot 18

SUOMI

2010 2011

Ennuste

2012

Ennuste

2013

BKT, määrän muutos, % 3,7 2,9 -0,2 2,0

Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,9 8,0

Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 2,3

SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT

Syyskuu 13.9.2011

Kansainvälinen talous Odotukset korkeammalla

Ennakoivat mittarit kertovat keskus-

pankkien toimenpiteiden helpottaneen

taloustilannetta. EKP pitää ohjausko-

ron pohjalukemissa vuonna 2012.

Euroopan talouskasvu jää silti heikoksi.

Kotimaiset suhdanteet Tuotanto supistuu alkuvuonna

Tuotannon kasvu pysähtyi viime vuo-

den lopulla. Ennustamme kuluvan vuo-

den alkupuoliskolle pientä alamäkeä ja

koko vuodelle 0,2 prosentin supistu-

mista. Ensi vuonna tuotanto jo kasva-

nee kaksi prosenttia. Työttömyys li-

sääntyy hillitysti tänä vuonna, mutta

inflaatio hidastuu hieman. Valtionvelka

kasvaa, ja vaihtotase pysyy hieman

alijäämäisenä.

Julkaisu on luettavissa Internetissä www.sampopankki.fi. Katsaus ilmestyy kolmen kuukauden välein.


Maaliskuu 13.3.2012


Maaliskuu 13.3.2012

2 | www.sampopankki.fi

Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.

Kansainvälinen talous

Vain talouskasvu puuttuu

Euroalueen velkakriisi on saatu toistaiseksi hallintaan, mutta maailmanta-

louden kasvu ei osoita selviä voimistumisen merkkejä. Bruttokansantuote

nousi 2011 viimeisellä neljänneksellä Yhdysvalloissa, missä kasvu näyttäisi

jatkuvan vaalivuonna. Euroalueen, Japanin ja Iso-Britannian kokonaistuotan-

to kääntyi laskuun, mikä merkinnee taantumaa ainakin euroalueella. Kehitty-

vissä talouksissa kasvu hidastui, mutta etenkin Kiinalla pitäisi olla edellytyk-

siä tukea kotimaista kysyntää. Euroopassa velkakriisi helpotti EKP:n toimen-

piteiden ansiosta, mutta hallituksilla on edelleen massiivinen urakka julkis-

ten talouksien kestävyyden saavuttamisessa. Valtioiden tiukka finanssipoli-

tiikka rasittaa taloutta lyhyellä tähtäimellä ja epävarmuus pakottaa yritykset

lykkäämään investointeja. Uutena uhkana öljyn hinnan nousu voi heikentää

suhdannenäkymiä. Yhdysvaltojen keskuspankki pitää ohjauskoron erittäin

matalana vuoden 2014 puoliväliin. EKP:n odotamme pitävän ohjauskoron

1,0 prosentissa ja tarvittaessa tarjoavan lisää pidempiaikaista rahoitusta

pankeille. Euriborit voivat näissä oloissa hieman laskea nykyiseltä tasoltaan,

eikä niiden odoteta kääntyvän nousuun ensi vuonnakaan.

EKP avasi likviditeettihanat

Keskuspankkien taseet paisuneet rajusti

Vuoden 2011 lopulla talouskehitystä ennakoivat indikaattorit kertoivat euro-

alueen painuneen taantumaan ja päättäjät jahkailivat velkakriisin hoidossa.

Markkinat olivat jo pitkään odottaneet järeitä toimenpiteitä Euroopan keskus-

pankilta, joka pyrki melko oppikirjamaisesti pitämään kiinni alkuperäisestä teh-

tävästään hintavakauden vaalijana. Uuden pääjohtajan Mario Draghin kauden

aluksi EKP kuitenkin löysi uuden otteen rahoitusmarkkinoista.

EKP toteutti pitkin syksyä kriisivaltioiden velkakirjojen ostoja ja tarjosi pankeil-

le likviditeettiä ilman ylärajaa korkeintaan vuodeksi. Nämä keinot lievittivät

valtioiden ja pankkien rahoitusongelmia vain osittain. EKP:n päätös tarjota

Tuhatta miljardia

Source: Reuters EcoWin

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

2,75

3,00

3,25

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

2,75

3,00

3,25

EKP:n tase (euroa)

Federal Reserven tase (dollaria)


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


pankeille rahoitusta kolmeksi vuodeksi on toistaiseksi osoittautunut aikaisem-

pia välineitä tehokkaammaksi: pankit lainasivat keskuspankilta kahdessa

erässä yhteensä yli 1000 miljardia euroa, mikä lisäsi merkittävästi pankkien

maksuvalmiutta ja pudotti Italian sekä Espanjan valtionlainojen korot siedettä-

viin lukemiin. Samalla EKP:n tase paisui merkittävästi ja lainojen vakuuksiksi

saatujen velkakirjojen laatu todennäköisesti heikkeni, joten keskuspankkiin

muodostui potentiaalisesti suuri riski. Jatkuessaan poikkeustoimet lisäävät

myös riskiä inflaatiosta, mikä ei tällä hetkellä ole vakava. Korkea työttömyys ja

pankkien haluttomuus kasvattaa luottoriskejä jarruttavat löysän keskuspank-

kirahan muuntautumista inflaatiokierteeksi. EKP:n riskinotto näyttää toimivan.

Löysä rahapolitiikka kattaa tällä hetkellä lähes koko läntisen maailman. Suuret

kehittyneet taloudet näyttävät edelleen haurailta niin valtiontalouden, pankki-

järjestelmän kuin kiinteistömarkkinoiden osalta. Keskuspankit joutuvat tässä

tilanteessa todennäköisesti jatkamaan löysää rahapolitiikka usean vuoden

ajan, eikä suurten keskuspankkien politiikassa voi olla ratkaisevan suuria ero-

ja, jotka voisivat horjuttaa valuuttamarkkinoita ja orastavaa talouskasvua. Tu-

levaisuuden kannalta löysän rahapolitiikan ongelmana on moraalikato, eli pan-

kit ja valtiot voisivat ottaa suuria riskejä luottaessaan keskuspankkien autta-

vaan käteen. Rahoitusmarkkinoiden paineen lieveneminen saattaa heikentää

hallitusten halua uudistuksiin. Tätä taustaa vasten euroalueelle suunnitellut

tiukat sopimukset finanssipolitiikan rajoista ja pankkien vakavaraisuuden nos-

tamisesta ovat ymmärrettäviä. Lyhyellä aikavälillä tiukkuus tosin uhkaa rajoit-

taa haurasta kasvua, eivätkä nyt suunnitellut sopimukset poista riskejä esi-

merkiksi varallisuushintakuplien osalta.

Kreikan velkasaneeraus on viimein saatu aikaan yksityisen sektorin osalta.

Velkojen merkittävä leikkaus vähentää merkittävästi Kreikan mahdollisten

uusien maksuvaikeuksien potentiaalisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden

vakauteen. Kreikan oma taloudellinen tilanne sen sijaan säilyy vaikeana ja jul-

kiset rahoittajat saattavat joutua kärsimään tappioita tulevaisuudessa. Krei-

kan jälkeen katseet kohdistuvat Portugaliin, jonka mahdollisuudet hankkia

markkinaehtoista rahoitusta vuonna 2013 vaikuttavat erittäin heikoilta. Krei-

kan kaltainen velkasaneeraus saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta siihen

todennäköisesti liittyisi joutuminen talouspoliittiseen holhoukseen vuosiksi.

Todennäköisempää on tukipaketin jatkaminen. Euroalueen onneksi Portugalin

julkinen velka on puolet pienempi kuin Kreikan ja talouspoliittinen päätöksen-

teko näyttää helpommalta.

Julkisen velan kehitys

Velka % BKT:sta


2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

25

50

75

100

125

150

175

200

I maailmansota

Suuri lama

Yhdysvaltojen

II maailmansota

Euroalue

USA

Japani


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


2012 ja pitkä tähtäin Länsimaiden talouksien vuonna 2008 alkanut heikkous jatkuu edelleen, mutta

maailmantaloudessa toimii myös taantuman vastaisia voimia vuonna 2012.

Elintarvikkeiden hintojen lasku näkyy etenkin kehittyvissä talouksissa alhai-

sempana inflaationa, mikä lisää kulutusmahdollisuuksia. Japanissa jälleenra-

kennuksen pitäisi päästä kunnolla vauhtiin. Kiinassa talouspolitiikkaa on jo

maltillisesti kevennetty supistamalla pankkien vähimmäisvarantovaatimusta.

Odotamme uusia kevennystoimia Kiinan lisäksi myös muilta mailta. EU-

valtioiden talouksien kiristykset jatkuvat vielä 2012, mutta tarve lisäkiristyk-

siin vähenee vuonna 2013.

Öljyn hinnan nousuun liittyy merkittävä geopoliittinen riski Iranin

ydinaseohjelman takia 2012. Oletamme kuitenkin, että vasta öljyn hinnan

nousu merkittävästi yli 140 dollarin barrelihinnan alkaisi tukahduttaa talous-

kasvua.

Monet merkittävät vaalit leimaavat kuluvaa vuotta. Venäjällä presidentinvaalit

eivät tuottaneet yllätyksiä ja poliittinen linja pysynee ennallaan. Ranskan vaalit

sen sijaan voivat vaikuttaa politiikan suuntaan, erityisesti Euroopan budjettiku-

riin tähtäävä sopimus voi joutua vaakalaudalle jos Sarkozy häviää vaalit. Vuo-

den tärkeimmät vaalit ovat Yhdysvaltojen presidentin ja kongressin vaalit

marraskuussa. Niiden lopputulos voi johtaa nykyisen lukkiutuneen politiikan

jatkumiseen tai yhden puolueen hegemoniaan, joka voisi merkitä huomatta-

vaakin suunnan muutosta. Yleisesti ottaen politiikka tulee pysymään merkittä-

vässä roolissa taloustilannetta keskipitkällä aikavälillä arvioitaessa.

Syksyllä toteutetun pankkien vakavaraisuustarkastelun pohjalta useiden Eu-

roopan pankkien pitäisi vahvistaa vakavaraisuuttaan, minkä laskettiin tarkoit-

tavan yli 100 miljardia euroa lisäpääomavaadetta ennen kesäkuun loppua.

Kovan pääoman hankkiminen on tällä hetkellä vaikeaa, joten kyseiset pankit

pyrkivät kohentamaan vakavaraisuuttaan vähentämällä riskejä. Riskinottoha-

luttomuus rasittaa euroalueen taloutta ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon,

mutta kesäkuun jälkeen pankkien pääomituksen pitäisi olla tavoitetasolla ja

siten kyky kantaa riskejä aikaisempaa korkeampi.

Vaalien ja velkakriisin akuutin vaiheen tuolla puolen tulevaisuudessa euroalu-

een pitäisi muuttua kilpailukykyiseksi ja investointeja houkuttelevaksi talous-

alueeksi. Euroopan päättäjät muokkaavat parhaillaan EU:n ja euroalueen tule-

vaa arkkitehtuuria, joka näyttää euroalueen ytimen osalta vievän pidemmälle

integraation suuntaan. Suurista maista Iso-Britannia vetää omaa linjaansa,

joka esimerkkinä saattaa myöhemmin repiä myös muuta Eurooppaa hajanai-

semmaksi. Suunnitelmien puutteena on keskittyminen talouspoliittisten reu-

naehtojen luomiseen ilman vahvaa visiota kilpailukykyisestä Euroopasta. Kil-

pailukyvyn rakentaminen jääneekin kansallisvaltioiden rakenneuudistusten ja

toimintaympäristön houkuttelevuuden varaan. Kovin ripeään kasvuun ikäänty-

vä Eurooppa tuskin yltää, vaikka kriisin jälkeen mantereella onkin käyttämät-

tömiä työvoima- ja tuotantoresursseja.

Tiukka finanssipoliittinen kuri ei yksin riitä estämään kriisejä. Euroalueen mai-

den kriiseistä Kreikan kriisi on selkeimmin löperön finanssipolitiikan seuraus-

ta. Monien maiden kriiseihin vaikuttivat heikko kilpailukyky ja kiinteistömarkki-

noiden kuplat, joita ei valtiontalouden ylijäämällä voida estää. Finanssipolitiikan

Öljyn hinta noussut, ruoan hinta vakaa

Dollareissa


2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

23

28

33

40

48

57

69

82

99

119

142

171

205

246

295

23

28

33

40

48

57

69

82

99

119

142

171

205

246

295Elintarvikkeet, 2005 = 100

Öljy, Dollaria / tynnyri


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


lisäksi tarvitaan joustavaa talouden rakennetta kilpailukykyisen talouden dy-

namiikan ylläpitämiseksi ja tarkkasilmäistä finanssivalvontaa rahoitusmarkki-

noiden kriisien rajoittamiseksi. Tasapainoiseen tai ylijäämäiseen julkiseen ta-

louteen tähtäävällä finanssipolitiikalla on silti hyötyjä: puskurit seuraaviin krii-

seihin kasvavat ja valtion korkomenot pysyvät maltillisina.

Yhdysvaltojen talous kasvaa vaalivuonna

Yhdysvallat on toistaiseksi välttänyt taantuman ja ennakoivien indikaattorei-

den perusteella talouskasvu jatkuu maltillisena. Bruttokansantuote kasvoi

1,7% vuonna 2011. Loka-joulukuussa BKT nousi 0,7% edellisestä neljännek-

sestä ja 1,6% vuoden takaa.

Julkinen kulutus ja investoinnit vähentyivät Yhdysvalloissa 2% vuonna 2011,

mutta budjettialijäämä pysyi suurena. Budjettialijäämän rahoitus ei ole tois-

taiseksi aiheuttanut suuria ongelmia, koska keskuspankin odotetaan seisovan

valtion tukena. Budjettivaje pitäisi silti saada hallintaan seuraavalla president-

tikaudella, muutoin velkakierre uhkaa dollarin uskottavuutta ja asemaa kan-

sainvälisen talouden keskeisenä valuuttana.

Kotitalouksien kulutus jatkoi kasvua loppuvuodesta ja vuoden toisella puolis-

kolla jopa asuntoinvestoinnit nousivat hieman. Kulutuksen kasvua selittävät

kohentunut työllisyys ja vähentynyt säästäminen; kotitalouksien säästämisas-

te painui syksyllä alemmas kuin kertaakaan alkuvuoden 2008. Asuntovelkojen

sulaminen alemmalle tasolle sekä maltillinen korkotaso tuovat kenties turval-

lisuuden tunnetta. Työpaikkoja syntyi talvella nettona reilu 200 000 kuukau-

dessa, mikä riitti painamaan työttömyysasteen 8.3 %:iin helmikuussa. Työlli-

syys pysyy keskeisenä elementtinä talouden elpymisessä. Yksityisen kulutuk-

sen nousun ja kohtuullisen vakaiden ennakoivien mittareiden ansiosta odo-

tamme Yhdysvaltojen BKT:n nousevan noin 2 % vauhtia.

Keskuspankki muutti rahapolitiikan strategiaa ja viestintää merkittävästi

tammikuussa 2012. Rahapolitiikan kolme keskeistä tavoitetta ovat hintavaka-

us (noin 2% inflaatio), täystyöllisyys (työttömyysaste korkeintaan 6%) ja maltil-

liset pitkän korot. Viestinnän avoimuutta lisättiin kertomalla aikaisempaa täs-

mällisemmin keskuspankin päättäjien odotuksista ja oma ennuste ohjausko-

ron muutospaineista. Avomarkkinakomitean jäsenten enemmistö arvioi ohja-

uskoron pysyvän lähellä nollaa aina 2014 lopulle saakka. Tätä ei silti voi pitää

varmana lupauksena ja osa jäsenistä katsoo rahapolitiikan kiristyksen tarpeel-

liseksi jo tänä vuonna. Rahamarkkinakorkojen voi odottaa pysyvän varsin al-

haisina ainakin pari vuotta.

USA: Säästämisaste laskee

%


70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Kiinan talouspolitiikka jarrulta kaasulle

Reaalitalouden kasvu hidastui Aasiassa loppuvuodesta 2011 ja useiden mai-

den ostopäällikköindeksit painuivat taantumalukuihin. Tämä heijasti maail-

mantalouden yleisen hidastumisen lisäksi tietoista raha- ja finanssipolitiikan

kiristystä, jolla pyrittiin välttämään talouden ylikuumeneminen. Inflaatio muo-

dostui merkittäväksi haasteeksi Aasian maille 2011 alkupuolella, joten raha-

politiikkaa kiristettiin. Samaan aikaan kiinteistömarkkinoiden kehitys antoi ai-

hetta huoleen etenkin Kiinassa Jarrutus näyttäisi onnistuneen ja inflaatio

painui helmikuussa vain 3,2 prosenttiin. Kiinteistömarkkinoilla saattaa olla

paikallista ylikuumenemista, mutta Kiinan kokoiseen talouteen mahtuu eri

suhdannetilassa olevia alueita, ilman että kokonaisuus olisi uhattuna.

Viime vuonna Kiina ylsi 9,2 % bruttokansantuotteen kasvuun. Ostopäällik-

köindeksi ennakoi Kiinan kasvun jatkuneen hitaana alkuvuodesta 2012. Halli-

tus itse pyrkii 7,5% nousuun vuonna 2012, mikä vaikuttaa varovaiselta arviol-

ta ja tullee ylittymään. Kiinan hallituksen tavoite seuraavan 5-vuotiskauden

talouskasvuksi on 7 % vuodessa.

Kiinan kustannustaso ei ole enää ylivoimaisen halpa ja vienti länsimaihin ei voi

toimia maan kasvun moottorina. Kiinan ulkomaankaupassa tilastoitiin helmi-

kuussa poikkeuksellisen suuri kauppataseen vaje. Valmiiksi korkean investoin-

tiasteen vuoksi potentiaaliseksi kasvun lähteeksi jää yksityinen kulutus. Ylivel-

kaantuneisuus ei rasita kiinalaisia kotitalouksia ja talouspolitiikan kevennyksel-

lä pitäisi olla mahdollisuus tukea kotimaista kysyntää. Kiinan keskuspankki on

jo laskenut pankkien vähimmäisvarantovaadetta pari kertaa ja odotamme hal-

litukselta lisätoimia. Yuan on hieman heikentynyt suhteessa dollariin alkuvuo-

den aikana, mutta lähivuosina sen voi edelleen odottaa vahvistuvan ja Kiina

pyrkinee kasvattamaan valuuttansa roolia maailmantaloudessa.

Intian BKT nousi 7,1 % koko vuonna 2011 ja 6,1 % viimeisellä neljänneksellä,

eli kasvu on hieman hidastunut. Teollisuustuotannon kasvu likimain pysähtyi

vuoden 2011 lopulla, mutta ostopäällikköindeksi viittaa piristymiseen alku-

vuodesta 2012. Inflaatio hidastui tammikuussa 5,2 prosenttiin, eli alimmilleen

neljään vuoteen. Tämä mahdollistaa tarvittaessa rahapolitiikan kevennyksen.

Intian kasvupotentiaali on edelleen suuri, ja maa saattaa tulevina vuosina yltää

ripeämpään talouskasvuun kuin mihin jo nopeasti kehittyneellä Kiinalla on

mahdollisuuksia.

Pienempien Aasian talouksien vauhti on selvästi hidastunut nopean elpymisen

jälkeen. Odotamme kasvun jäävän melko alhaiseksi, mutta yksityisen kulutuk-

sen nousumahdollisuudet ylläpitävät kasvua alueella. Alueen kehittyvien talo-

uksien aikaisempaa vahvempi rahoitusasema ylijäämäisine vaihtotaseineen

luo vakautta ja mahdollistaa maailman kysynnästä riippumattomampaa Aasi-

an sisäistä kasvua, joka ei perustu velkaantumiselle.

Japanin kokonaistuotanto vajosi 0,8% vuonna 2011. Heikon tilanteen taustal-

la vaikuttivat Sendain maanjäristyksen tuho maaliskuussa ja vahvan jenin hyy-

dyttämä vienti. Heikon alkuvuoden jälkeen maassa alkoi jälleenrakennus, jonka

pitäisi voimistua 2012 ja nostaa Japanin bruttokansantuotetta.

Valtion nopea velkaantuminen on jatkunut ja 200 prosentin lukema ylittyy jul-

kisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion korkomenot ovat silti

Kiinan viennin ja tuonnin kasvu

Yuan vahvistunut suhteessa dollariin

Mrd. USD


2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

-50

-25

0

25

50

75

100

125

150

175

200

-50

-25

0

25

50

75

100

125

150

175

200

Kauppatase

Vienti

Tuonti


00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

0,0600

0,0625

0,0650

0,0675

0,0700

0,0725

0,0750

0,0775

0,0800

0,0825

0,0850

6,25

6,50

6,75

7,00

7,25

7,50

7,75

8,00

8,25

8,50

USD/CNY, asteikko vasemmalla

CNY/JPY, asteikko oikealla


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


vain noin 4 % bruttokansantuotteesta ja ne menevät lähinnä kotimaisille sijoit-

tajille, jotka omistavat valtaosan valtion velasta. Japanin yksityisen sektorin

suuret säästöt ovat mahdollistaneet valtion velkaantumisen ilman kriisiä ja

matalat korot ovat riittäneet sijoittajille. Yksityiset säästöt helpottavat myös

jälleenrakentamista. Japani on Euroopalle toisaalta lohdullinen esimerkki, vel-

kaantuva ja ikääntyvä maa on pystynyt nostamaan tuottavuutta ja säilyttä-

mään suhteellisen vakauden varsin erikoislaatuisissa oloissa.

Eurooppa kyntää taantumassa

Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1,4 % vuonna 2011. Hyvän alkuvuoden

jälkeen kasvu hidastui ja BKT supistui viimeisellä neljänneksellä. Arvioimme

kokonaistuotannon supistumisen jatkuneen 2012 alussa, joten euroalue on

todennäköisesti taantumassa. Julkisen talouden leikkaukset näkyvät talous-

kasvussa kaikkein velkaisimmissa maissa, joissa myös luottolama uhkaa

muodostua ongelmaksi. Yleinen epävarmuus ja kauppavirtojen hiljeneminen

näkyivät vahvemmissakin talouksissa: myös Saksan BKT supistui viimeisellä

neljänneksellä.

Kreikan velkasaneeraus ja erityisesti EKP:n massiiviset rahoitusoperaatiot

käänsivät 2011 lopun synkät tunnelmat valoisampaan suuntaan tammikuus-

sa. Ennakoivat mittarit lisäävät toiveita kasvun virkoamisesta kesää kohti,

mutta euroalueen ongelmat eivät poistu hetkessä. Velkojen sopeuttaminen,

väestön ikääntyminen ja rakenteelliset jäykkyydet rajoittavat talouskasvua.

Odotammekin edelleen, että varsinaista taantumaa seuraa pitkä heikon ja

epävarman kasvun aika. EKP:n rooli valtioiden pitkien korkojen kohtuullisen

tason takaajana jatkuu.

EKP:n lisäksi kriisienhallinnan työkalupakkiin kaivattaisiin muitakin tekijöitä.

EVM, tilapäinen ERVV ja IMF voivat tarjota rahoitusta kriisivaltioille, mutta

niiden kapasiteetti on edelleen rajallinen riittääkseen suurten euromaiden tu-

kemiseen. Joskus tulevaisuudessa ratkaisuvaihtoehtona voidaan harkita myös

eurobondeja, mutta toistaiseksi finanssipolitiikan koordinaation heikkous ei

tee niistä poliittisesti mahdollisia. EU tuskin muuttuu varsinaiseksi liittovalti-

oksi vielä pitkään aikaan.

Ennakoivat mittarit kuten ostopäällikköindeksi kertovat näkymien pysyneen

heikkoina alkuvuoden aikana, vaikka odotukset ovatkin viime vuoden loppua

optimistisemmat. Julkisten menojen leikkausten lisäksi teollisuus on haluton

investoimaan ja rakennusalan ahdinko jatkuu Espanjassa sekä Irlannissa vielä

kauan. Yksityinen kulutuskysyntä voi vielä sinnitellä, mikäli inflaatio laantuu

raaka-aineiden halventuessa. Viennin kannalta Yhdysvaltojen ja Aasian talo-

uskasvun jatkuminen olisi tärkeää; vienti voisi toimia oikotienä koko euroalu-

een elpymiseen. Taantuma ja sitä seuraava pitkäaikainen heikon kasvun jakso

ovat valitettavasti selkeitä riskejä, eivätkä poliittiset ratkaisut ole tarjonneet

vahvoja lääkkeitä näiden uhkien poistamiseen.

Saksa: kulutus jäänyt BKT:n kasvusta

Euromaiden 2-vuoden lainojen korot

1991 = 100, kausitasoitettu volyymi


91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

95

100

105

110

115

121

127

134

95

100

105

110

115

121

127

134

BKT

Kotitalouksien kulutus

%


2008 2009 2010 2011 2012

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Kreikka

Irlanti

Portugali

Suomi

Saksa

Espanja

Italia


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Euroalueen inflaatio ylittää sitkeästi EKP:n tavoitteen; helmikuussa kuluttaja-

hinnat kohosivat 2,7 prosentin vauhtia. Elintarvikkeiden maailmanmarkkina-

hintojen nousun katkeaminen helpottaa inflaatiopaineita 2012, mutta öljy ai-

heuttaa edelleen riskejä. Kotoisten työvoimakustannusten nousu pysynee lie-

vänä, mutta hyödykeverojen ja ALV:n korotukset heijastuvat kuluttajahintoihin

joissain maissa. Vaikka inflaatio edelleen ylittää Euroopan keskuspankin ta-

voitteen ja keskuspankki itse ennustaa inflaation ylittävän tavoitteen 2012, ei

keskuspankin päätehtävä eli hintavakaus ole sen vuoksi uhattuna. Monet jopa

toivovat korkeampaa inflaatiota painamaan velkojen reaaliarvoa, mutta EKP:n

johto ja suurimman euromaan Saksan tahto näyttäisi edelleen pysyvän hinta-

vakauden takana. EKP pystyykin lähitulevaisuudessa keskittymään rahoitus-

markkinoiden vakauden ja muun talouskasvun tukemiseen.

EKP laski joulukuussa ohjauskoron 1,0 prosenttiin ja odotamme keskuspankin

pitävän sen siinä tänä ja ensi vuonna. Keskuspankin kolmen vuoden rahoitus-

operaatiot (LTRO) ovat toimineet hyvin pankkijärjestelmän ja valtioiden rahoi-

tusongelmien helpottajana. Pankkijärjestelmässä on nyt runsaasti likviditeet-

tiä ja odotamme EKP:n tarkkailevan tilannetta ilman uusia suuria operaatioita

lähikuukaudet. Tarvittaessa useamman vuoden likviditeettiä tarjotaan lisää.

Likviditeetin ja pankkijärjestelmän epäluottamuksen hälvenemisen pitäisi nä-

kyä euriborien loivan laskun jatkumisena lähikuukausina. 12 kk euribor voi

painua 1,4 % tuntumaan jo kesällä. Odotamme tuottokäyrän pysyvän alhaalla.

Myös euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu näyttää

hyytyvän. Ruotsissa BKT nousi reilusti 4,0 % vuonna 2011, vaikka viimeisellä

neljänneksellä kokonaistuotanto kääntyi laskuun. Luottamusmittarit antavat

syyn odottaa heikohkoa vuotta 2012; ostopäällikköindeksi sentään toipui alku-

vuoden aikana. Odotamme keskuspankin laskevan ohjauskorkoa. Ison-

Britannian BKT kasvoi vain 0,8 % vuonna 2011; viimeisellä neljänneksellä

BKT supistui hieman. Teollisuuden luottamus antaa pieniä toiveita talouden

piristymisestä, mutta lähivuosina julkisen sektorin suuret leikkaukset vaikut-

tavat talouteen. Heikko punta on auttanut vientiä, mutta samalla inflaatio on

pysynyt korkealla. Rahapolitiikkaa ei silti uskalleta kiristää vielä pitkään aikaan.

Viron BKT nousi 7,7 % vauhtia vuonna 2011. Maan talous on toipunut kriisis-

tä muita Baltian maita nopeammin. Inflaatio on korkea kaikissa Baltian maissa

ja vaihtotaseen ylijäämä sulanut, mutta lyhyen tähtäimen näkymät vaikuttavat

suhteellisen vakailta.

Venäjän talouskasvu hyötyy öljyn nousseesta hinnasta, mikä tukee myös yksi-

tyistä kulutusta. Kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 4-5 % vauhtia 2012.

Inflaatio vajosi 6,1 prosenttiin vuonna 2011 ja helmikuussa 2012 raportoitiin

historiallisen matala 3,7%. Vuoden lopulla tariffien nousu kiihdyttänee inflaa-

tiota.

Maailmantalouden epävarmuus suurta

Tulevaisuus on aina epävarma. Taloudessa eletään päivästä ja kvartaalista

toiseen. Epävarmuudenkin kanssa voidaan silti elää ja riskejä hallita. Ennakoi-

vat mittarit kertovat kasvun hidastumisesta ja julkisten talouksien vakautta-

minen heikentää tilannetta entisestään. Riski taantumasta on suuri ja toteutu-

essaan sen vaikutukset voisivat olla laaja-alaisia. Lähi-idässä on nyt rauhallis-

ta, mutta geopoliittisia riskejäkään ei voi täysin unohtaa. Länsimaissa poliitti-

Euroalueen työttömyysaste korkea

%


94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

Euroalue

USA

Japani


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


sen päätöksenteon vaikeus ja yhteisen linjan puuttuminen näyttelevät suurta

roolia, mutta useimmat talousennustajat olettavat päättäjien lopulta päätyvän

järkevään ratkaisuun joka vakauttaa tilanteen. Näin ei välttämättä tapahdu,

vaan politiikka saattaa ajautua umpikujaan, joka ääritapauksessa voisi johtaa

jopa euron hajoamiseen. Nämä tekijät riittävät tekemään lähivuosista hermo-

herkkää ja jännittävää rahoitusmarkkinoilla. Onneksi inflaatio näyttää heiken-

tyvän ja Japani jälleenrakentaa, eikä rahapolitiikkakaan kiristy. Jos historiaa

katsotaan vaikkapa 50 vuotta taaksepäin, aikaan mahtuu maailman joutumi-

nen ydinsodan partaalle Kuuban kriisin aikaan, monia sotia Lähi-idästä Viet-

namiin, Japanin talouskriisi, AIDS, terrorismia ja öljykriisejä. Mikään näistä ei

ole riittänyt pysäyttämään maailmantalouden kasvua kuin tilapäisesti.

Pasi Kuoppamäki


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Kokonaistuotannon kasvu Kuluttajien luottamusindeksi

Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa Teollisuuden suhdanneodotukset

Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen tuottokäyrä

%, vuosikasvu neljänneksittäin


00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

-10,0

-7,5

-5,0

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

-10,0

-7,5

-5,0

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

Japani

Euromaat

USA


99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

25

35

45

55

65

75

85

95

105

115

125

135

145

USA (vasen ast.)

EU (oikea ast.)

Japani (vasen ast.)

Japani ja USA: 1985=100 EU: saldoluku

%, vuosikasvu neljänneksittäin


01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

-15

-10

-5

0

5

10

15

-15

-10

-5

0

5

10

15

Teollisuustuotanto

Bruttokansantuote

Kiina

Brasilia

Intia

Venäjä


99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

EU: teoll.luott.(vasen ast.)

(vasen ast.)

USA: ISM-indeksi(oik.ast.)

Japani: Tankan-barometri

%


1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

0

1

2

3

4

5

6

7

0

1

2

3

4

5

6

7

Japani

Iso-Britannia

EuroalueUSA

Government Benchmark Bonds

Julkaisupäivänä 3 kuukautta sitten

6 kuukautta sitten


1 v 2 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

Pro

sen

ttia

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.

Kotimaiset suhdanteet

Suomen tuotanto supistuu hieman

Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,9 prosenttia, eli hieman

hitaammin kuin edellisenä vuotena. Kuluvan vuoden ensimmäiselle puolis-

kolle odotamme pientä tuotannon supistumista, ja koko vuoden bruttokan-

santuotteen arvioimme supistuvan 0,2 prosenttia. Teollisuustuotannossa

etenkin metsäteollisuus sekä elektroniikkateollisuus ovat vähentämässä

tuotantoaan. Myös talonrakentaminen supistunee hieman. Ensi vuodelle en-

nustamme kahden prosentin nousua bruttokansantuotteelle. Työttömyyden

alamäki näyttää pysähtyneen, mutta sekä kuluvan että ensi vuoden työttö-

myysasteen odotamme kohoavan vain marginaalisesti. Inflaatio painuu alku-

vuoden runsaasta kolmesta prosentista hieman alle kolmeen prosenttiin

kesään mennessä. Vaihtotaseen jäätyä viime vuonna hieman alijäämäiseksi,

odotamme pientä alijäämää myös vuosille 2012-2013. Julkisen sektorin

talous säilyy hillityn alijäämäisenä kumpanakin vuotena, ja julkinen velka

kasvaa. Kotitalouksien velanhoitomenot pysyvät kohtuullisina.

Viennin määrä vähenee tänä vuonna

Viennin kasvu

Viennin volyymi jäi viime vuonna edellisen vuoden tasolle. Tavaraviennin mää-

rä oli vielä pari prosenttia suurempi kuin edellisenä vuotena, mutta palvelujen

viennin on arvioitu supistuneen lähes 9 prosenttia. Palvelujen osuus kokonais-

viennistä oli viime vuonna 24 prosenttia. Vuonna 2009 peräti 30 prosenttia

Suomen viennistä oli palvelujen vientiä. Viime vuonna eniten tavaraviennissä

supistuivat laivojen sekä puhelimien viennin arvot. Samalla kemianteollisuu-

den viennin arvo kasvoi huomattavasti. Metsäteollisuuden viennin euromää-

räinen arvo kasvoi hieman.

Alkaneen vuoden talousnäkymät ovat tärkeimmissä vientimaissamme viime

vuotta vaimeammat. Ennustammekin vuoden 2012 vientimäärän supistuvan

pari prosenttia, mutta vuodelle 2013 odotamme jo 3 prosentin kasvua.

%, volyymin vuosimuutos


2006 2007 2008 2009 2010 2011

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

Tavaroiden vienti

Palvelujen vienti

Koko vienti


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Investoinnit kääntymässä lievään alamäkeen

Vuonna 2011 investoinnit kasvoivat vajaat 5 prosenttia, kun asuntoinvestoin-

tien määrä kohosi runsaat 4 ja toimitilarakentaminen 6 prosenttia. Kone- lai-

te- ja kuljetusvälineinvestoinnit lisääntyivät 12 prosenttia, mutta maa- ja vesi-

rakennusinvestoinnit supistuivat hieman. Investointiaste eli investointien suh-

de bruttokansantuotteeseen oli 19 prosenttia. Se oli vajaan prosenttiyksikön

alempi kuin 2000-luvulla keskimäärin ja hieman alempi kuin euromaissa kes-

kimäärin.

Kuluvalle vuodelle ennustamme pientä investointien supistumista, mutta ensi

vuonna investoinnit jo kasvanevat maltillisesti. Etenkin talorakennusinvestoin-

nit ovat tällä hetkellä hieman vähenemässä, koska uusien rakennusten aloi-

tukset alkoivat supistua viime vuoden kuluessa.

Yksityisen kulutuksen kasvu hidastumassa

Vuonna 2011 yksityinen kulutus kasvoi 3,3 prosenttia, eli hieman nopeammin

kuin edellisenä vuotena. Kestokulutustavaroiden hankinnat lisääntyivät sekä

viime että edellisenä vuotena kymmeneksen. Samalla päivittäistavaroiden ku-

lutus lisääntyi määrällisesti vain prosentin. Kotitalouksien reaalitulot kohosi-

vat viime vuonna 1,4 prosenttia, joten säästämisaste aleni selvästi. Julkiset

kulutusmenot kasvoivat määrältään 0,8 prosenttia.

Kuluvan vuoden alussa kulutus on jatkunut vahvana. Tammikuun vähittäiskau-

pan myyntimäärä oli jopa 4,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Koti-

talouksien uusien henkilöautojen rekisteröinnit ovat tammi-helmikuussa kas-

vaneet vuodentakaisesta peräti 10 prosenttia, kun huhtikuussa tulossa oleva

autoveron korotus on vauhdittanut kauppaa.

Kotitalouksien reaalitulot voivat tänä vuonna kasvaa marginaalisesti. Ennus-

tamme tälle vuodelle 1,5 prosentin kasvua kulutusvolyymille, ja vuodelle 2013

odotamme samansuuruista nousua. Julkisen kulutuksen arvioimme tänä ja

ensi vuonna kasvavan puoli prosenttia vuodessa.

Investointien kasvu

Kuluttajien luottamus ja kaupan kasvu

Yksityisen kulutuksen kasvu

%, vuosimuutos neljänneksittäin


08 09 10 11

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet

Asunnot

Muut talorakennukset

Vuosikasvu, % ja saldoluku


88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16Kuluttajien odotukset omasta taloudesta

(asteikko vasemmalla)

Vähittäiskaupan volyymi3 kk:n liukuva keskiarvo


Source: Reuters EcoWin2008 2009 2010 2011

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

Palvelut

Kestokulutustavarat

Päivittäistavarat

Kulutus yhteensä (pylväät)


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Tuotannon kasvu pysähtyi loppuvuotena

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011, eli hieman

hitaammin kuin edellisenä vuotena. Teollisuustuotanto kohosi 2 prosenttia.

Metsäteollisuuden tuotanto supistui prosentin. Kemianteollisuuden tuotanto

kasvoi runsaat 4 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotantomää-

rä supistui yli 3 prosenttia, mutta muun metalliteollisuuden tuotanto kohosi

vajaat 9 prosenttia. Rakentamisen tuotantomäärä lisääntyi vajaat 4 prosent-

tia. Kaupan tuotantomäärä kasvoi 4 prosenttia ja liikennepalvelujen volyymi

3,5 prosenttia. Kaikkiaan palvelujen tuotanto kasvoi 2,6 prosenttia, kun julkis-

ten palvelujen tuotanto lisääntyi vain 0,3 prosenttia. Palvelujen osuus brutto-

kansantuotteesta oli viime vuonna 69 prosenttia. Viime vuoden viimeisen nel-

jänneksen bruttokansantuote oli samalla tasolla kuin edellinen neljännes.

Teollisuusyritysten luottamus on pysynyt pessimismin puolella aina viime ke-

sästä lähtien, joskin kuluvan vuoden tammi-helmikuussa kasvupessimismi on

lieventynyt. Rakennusyritysten luottamuskyselyt ovat viitanneet tuotannon

paikoillaan polkemiseen tämän vuoden puolella. Vähittäiskaupan ja palvelujen

luottamus laimeni tuntuvasti viime syksynä, mutta kuluvan vuoden tammi-

helmikuussa luottamus palasi kohtuullisiin lukemiin. Kuluttajien odotukset

kansantaloudesta ovat olleet synkkiä, mutta odotukset omasta taloudesta se-

kä erilaiset ostoaikeet ovat säilyneet kohtuullisen positiivisina. Helmikuussa

kuluttajien pessimismi kansantaloudenkin näkymistä lieveni huomattavasti.

Ennustamme Suomen bruttokansantuotteen supistuvan hieman vuoden

2012 ensimmäisellä puoliskolla. Loppuvuoden noususta huolimatta odotam-

me koko vuoden bruttokansantuotteen vähenevän 0,2 prosenttia. Vuonna

2013 tuotannon määrä jo kasvanee 2 prosenttia, vaikka finanssipolitiikkaa

joudutaan kiristämään.

Työttömyys kääntyy lievään nousuun

Työllisten määrä oli vuonna 2011 prosentin verran eli noin 26 000 henkilöä

suurempi kuin vuotta aiemmin. Päätoimialoista eniten työllisyys on kohonnut

rakentamisessa, 2,3 prosenttia. Kaupan työllisyys oli lisääntynyt lähes 2 pro-

senttia. Teollisten työpaikkojen määrä oli samalla supistunut vajaan prosentin.

Kuitenkin tehdyt tunnit lisääntyivät teollisuudessa noin prosentin.

Kausitasoitettuna työttömyysaste on alentunut tasaisesti aina vuoden 2010

tammikuusta alkaen, ja vuoden 2011 lopussa se oli painunut 7,5 prosenttiin.

Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 7,8 prosenttia eli 0,6 pro-

senttiyksikköä alempi kuin edellisenä vuotena. Kuluvan vuoden tammikuussa

työttömyysaste säilyi joulukuun tasolla.

Ennustamme työttömyysasteen kääntyvän kevään aikana hitaaseen nousuun,

ja syksyllä odotamme kausitasoitetun työttömyysasteen olevan hieman yli 8

prosentissa. Koko vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustamme

7,9 prosenttia. Vuodelle 2013 odotamme 8,0 prosentin työttömyysastetta.

Bruttokansantuotteen kasvu

Työttömyysaste

%, vuosimuutos


03 04 05 06 07 08 09 10 11

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

Tehdasteollisuus

Bruttokansantuote

%


90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Suomi

Euroalue


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Inflaatio painuu alle 3 prosenttiin

Vuoden 2011 keskimääräiset kuluttajahinnat olivat 3,4 prosenttia korkeam-

mat kuin edellisenä vuotena. Nopeimmillaan inflaatio oli heinäkuussa, jolloin

kuluttajahintojen vuosinousu oli 4,0 prosenttia. Elintarvikkeet ja asuminen

kallistuivat viime vuonna yli 6 prosenttia. Samalla viestinnän sekä kulttuuri- ja

vapaa-ajan palvelujen hinnat jopa laskivat hieman.

Vuoden 2012 tammikuussa inflaatio nopeutui 3,2 prosenttiin edellisen kuu-

kauden 2,9 prosentista, kun monet välillisten verojen korotukset astuivat voi-

maan. Kevään kuluessa inflaatio painunee hieman alle 3 prosenttiin, ja koko

vuoden keskimääräiseksi kuluttajahintojen nousuksi ennustamme 2,8 pro-

senttia. Ensi vuonna inflaatio asettunee 2,3 prosentin paikkeille.

Vanhojen asuntojen myyntihinnat kohosivat vuonna 2011 keskimäärin vajaat

3 prosenttia, kun ne edellisenä vuotena olivat kohonneet lähes 9 prosenttia.

Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen myyntihinnat nousivat viime vuonna vajaat

5 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä sekä vanhojen että uusi-

en asuntojen myyntihinnat alenivat hieman verrattuna edelliseen neljännek-

seen, mutta tammikuussa vanhojen asuntojen hinnat nousivat jälleen. Odo-

tamme asuntojen myyntihintojen pysyvän tänä vuonna jokseenkin ennallaan,

jolloin reaalihinnat alenevat hieman.

Palkansaajien bruttoansiot kohosivat vuonna 2011 keskimäärin 2,7 prosent-

tia, eli jokseenkin samaa tahtia kuin edellisenä vuotena. Palkkasumma kohosi

kuitenkin lähes 5 prosenttia, kun palkansaajien lukumäärä sekä tehdyt työtun-

nit lisääntyivät. Eläkkeitä korotettiin eläkeindeksillä viime vuoden alussa 1,4

prosenttia, ja vuoden 2012 tammikuussa korotus oli 3,6 prosenttia. Palkan-

saajien ansiotason odotamme kohoavan vuonna 2012 hieman yli 3 prosent-

tia. Tällöin kotitalouksien ostovoima voi hieman nousta. Vuonna 2013 ansio-

tason nousu jäänee jo noin 2,5 prosenttiin.

Vaihtotase pitkästä aikaa hieman alijäämäinen

Vaihtotase oli Suomessa ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen, kunnes

viime vuodelle kirjattiin miljardin euron suuruinen alijäämä. Vuonna 2010

vaihtotaseen tulot olivat vielä 3,3 miljardia euroa suuremmat kuin vaihtota-

seen menot. Tavarakaupan alijäämä oli viime vuonna 0,8 mrd. euroa, mutta

palvelujen ulkomaankaupassa ylijäämää kertyi 0,7 mrd. euroa. Myös tuotan-

nontekijäkorvauksia Suomeen saatiin nettomääräisesti 0,8 mrd. euroa. Kui-

tenkin tulonsiirtojen tase säilyi 1,7 miljardia euroa alijäämäisenä kehitysavun

sekä EU-maksujen vuoksi.

Ennustamme vaihtotaseen säilyvän hieman alijäämäisenä sekä tänä että ensi

vuotena. Täten ulkomaankaupan kilpailukyvyn parantaminen alkaa saamaan

uutta painoa talouspolitiikan tavoitevalikoimassa.

%, vuosimuutos


03 04 05 06 07 08 09 10 11

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

Tehdasteollisuus

Bruttokansantuote

Inflaatio ja palkkakehitys

Ulkomaankaupan tasapaino

%, vuosimuutos


2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Ansiotaso

Palkkasumma(3 kk:n liukuva keskiarvo)

Kuluttajahinnat

Mrd. euroa, liukuva vuosisumma


90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Vaihtotase

Kauppatase


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Valtionvelka jatkaa nousuaan

Valtion verotulot ovat vuoden 2011 tammi-marraskuussa olleet 11 prosent-

tia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Tuloverot kasvoivat 13 prosenttia ja ar-

vonlisäveroa kertyi 12 prosenttia edellistä vuotta enemmän, ja kaikkiaan valti-

on kassatulot kohosivat 11 prosenttia. Samalla kassamenot olivat kasvaneet

vain 2 prosenttia, joten valtiontalouden tuloalijäämä kapeni 3,3 miljardilla eu-

rolla 3,6 miljardiin euroon tammi-marraskuussa.

Kuluvan vuoden helmikuun lopussa valtionvelka oli 79 mrd. euroa, eli runsaat

40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouden pysähtyvä kasvu

hillitsee valtion tulojen nousua, ja velka lisääntyy ainakin muutaman vuoden.

Koko julkisen (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) velan odotamme kohoa-

van suhteessa bruttokansantuotteeseen viime vuoden lopun 48,6 prosentista

vuoden 2012 lopussa vajaaseen 51 prosenttiin ja seuraavana vuotena vielä

hieman lisää. Kuitenkin euromaiden vertailussa nämä lukemat ovat ehdotonta

eliittiä.

Riskejä maailmalla

Suhdanne-ennustetta laadittaessa maailmalla oli edelleen epävarmuustekijöi-

tä, jotka kärjistyessään voisivat johtaa ennustetta huonompaan talouskehityk-

seen. Toki perusennustetta suotuisampikin kehitys on nyt mahdollista. Euro-

kriisi on ainakin toistaiseksi lieventynyt, mutta paineet Persianlahdella ovat

samalla lisääntyneet. Tässä ennusteessa on oletettu, että mitään eurovaltioi-

den velkoihin liittyvää dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu ennusteperiodil-

la ja, että Persianlahti välttyy sotimiselta. Tällöin öljyn hinnan voi olettaa laske-

van nykytasoltaan.

Lauri Uotila

Valtion tulot ja menot

Valtionvelka

Mrd. eur, ilman lainoja, lyhennyksiä ja arvopaperisijoituksia


1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

26

28

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

Liu

ku

va

vu

osis

um

ma

26

28

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

Kassatulot

Kassamenot

Verotulot

% ja mrd. euroa


87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Velkakanta, mrd. euroa

Suhteessa bkt:een, %

Valuuttamääräinen, mrd. eur


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Tarjonta ja kysyntä, ennusteet vuosille 2012-2013 Tuotanto toimialoittain

Teollisuuden luottamus Kuluttajien luottamus

Rakennusalan luottamus Palvelualojen luottamus

%, volyymin vuosimuutos


2008 2009 2010 2011 2012 2013

-22

-20

-18

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

-22

-20

-18

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

Vienti

Tuotanto (pylväät)

Investoinnit

Kulutusmenot

Tuonti



2007 2008 2009 2010 2011

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

BKT

Rakentaminen

Tehdasteollisuus

Kauppa

Saldoluku, kausitasoitettu


99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

Suomi

EU-maat



99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

Suomi

EU-maat



2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

-70

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

-70

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

Suomi

EU-maat



2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

EU-maat

Suomi


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Asuntolainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys

Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys

%


90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

Lainakannan keskikorko

Uusien luottojen keskikorko

% (luottokorot kuukausikeskiarvoina), sis. lainat asuntoyhteisöille


2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5Alle miljoonan euron luotot

Yli miljoonan euron luotot

3 kk:n euribor (päivähavainnot)

1/2003 = 100, rahalaitosten luotonanto


2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

95

100

105

110

115

121

127

134

140

147

155

162

171

179

188

197

207

218

229

95

100

105

110

115

121

127

134

140

147

155

162

171

179

188

197

207

218

229Kotitalouksille Suomessa

Yrityksille Suomessa

2003 / 1 = 100

Source: EcoWin

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

95

100

105

110

115

121

127

134

140

147

155

162

171

179

188

197

207

218

229

95

100

105

110

115

121

127

134

140

147

155

162

171

179

188

197

207

218

229

Kotitaloudet Suomessa

Yritykset ja yhteisöt


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


SUOMI

Ennuste Ennuste

Kysyntä ja tarjonta 2009 2010 2011 2012 2013 Määrän muutos

Bkt -8,4 3,7 2,9 -0,2 2,0 Tuonti -16,4 7,7 0,1 0,0 1,5 Vienti -21,5 7,8 -0,8 -2,0 3,0 Kulutus -1,7 2,2 2,7 1,2 1,2 - yksityinen -2,7 3,0 3,3 1,5 1,5 - julkinen 1,1 0,2 0,8 0,5 0,5 Investoinnit -13,3 2,6 4,6 -1,5 2,0

Indikaattoreita 2009 2010 2011 2012 2013

Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,9 8,0 Ansiotaso, % 4,0 2,6 2,7 3,2 2,5 Inflaatio, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,3 Vaihtotase, mrd, EUR 3,4 3,3 -1,0 -2,0 -0,5 Vaihtotase/bkt, % 2,0 1,8 -0,5 -1,0 -0,2 Julkinen alijäämä/bkt, % -2,5 -2,5 -0,5 -1,2 -0,5 Julkinen velka/bkt, % 43,5 48,4 48,6 50,8 51,5 Ennusteet: Sampo Pankki/Ekonomistit

KANSAINVÄLINEN TALOUS

Ennuste Ennuste

Vuosimuutos, % 2009 2010 2011 2012 2013

Euroalue

BKT -4,2 1,8 1,5 0,3 1,5 Kuluttajahinnat 0,3 1,6 2,7 2,2 1,8 Iso-Britannia BKT -4,4 2,1 0,8 0,6 - Kuluttajahinnat 2,2 3,3 4,5 2,4 - Japani BKT -5,5 4,5 -0,7 2,5 1,6 Kuluttajahinnat -1,3 -0,7 -0,3 -0,1 0,2 Kiina BKT 7,9 11,1 9,5 8,5 9,1 Kuluttajahinnat -0,7 3,3 5,4 3,2 3,1 Ruotsi BKT -5,0 5,8 4,0 -1,4 1,5 Kuluttajahinnat -0,3 1,3 2,6 0,7 0,9 Yhdysvallat BKT -3,5 3,0 1,7 2,5 2,6 Kuluttajahinnat -0,3 1,6 3,1 2,3 1,7 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 9.3.2012


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


ENNUSTEVERTAILUA

Ennuste vuodelle 2012 Ennuste vuodelle 2013

Sampo

Pankki

VM ETLA PTT PT SP Sampo

Pankki

VM ETLA PTT PT SP

KYSYNTÄ JA TARJONTA

Määrän muutos, %

BKT -0,2 0,4 2,0 -1,5 2,1 0,4 2,0 1,7 3,0 .. .. 1,8

Tuonti 0,0 0,5 5,0 -0,5 2,6 0,0 1,5 2,3 4,5 .. .. 5,6

Vienti -2,0 0,6 5,5 -1,0 3,6 0,4 3,0 3,1 5,5 .. .. 6,0

Yksityiset kulutusmenot 1,5 0,4 2,5 3,7 1,8 1,2 1,5 1,3 2,0 .. .. 1,4

Julkiset kulutusmenot 0,5 0,8 0,5 0,5 0,5 0,4 0,5 0,7 1,0 .. .. 0,7

Kiinteät investoinnit -1,5 -1,9 2,5 5,0 1,9 1,5 2,0 2,2 4,0 .. .. 4,1

TALOUDEN TASAPAINO

Vaihtotase, mrd. Eur -2,0 1,7 .. .. 4,7 0,4 -0,5 2,2 .. .. .. 0,7

Kuluttajahinnat, % 2,8 2,7 2,6 1,5 2,6 2,6 2,3 2,2 1,9 .. .. 1,9

Ansiotason muutos, % 3,2 3,4 2,8 .. 3,1 3,0 2,5 2,6 3,0 .. .. 2,8

Työttömyysaste, % 7,9 8,1 7,7 8,3 8,0 7,9 8,0 8,0 7,4 .. .. 7,9

Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu:

Sampo Pankki Oyj Maaliskuu 2012 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Syyskuu 2011

Valtiovarainministeriö (VM) Joulukuu 2011 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Syyskuu 2011

Suomen Pankki (SP) Joulukuu 2011 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Elokuu 2011


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Pääekonomisti

Pasi Kuoppamäki

puh. 010 5467715

Julkaisun päätoimittaja

Johtava neuvonantaja

Lauri Uotila

puh. 010 5467714

Ekonomisti

Juhana Brotherus

puh. 050 3849479

ISSN 0788-6284

Sampo Pankki Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 SAMPO PANKKI. Y-tunnus 1730744-7


Er

ro

r! N

o t

ex

t o

f s

pe

cif

ied

st

yle

in d

oc

um

en

t.


Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:

Reuters EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus.

Tämä katsaus perustuu Sampo Pankki Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden

perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen

kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa

esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mis-

tään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisäl-

tämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot

edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoi-

tusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki

pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.

Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään

tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa

samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palve-

luita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden liik-

keeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja

taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen julkai-

semista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai ostotarjouk-

sena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä alueita,

joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.

Documents

SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT · Kuviot 10 Kotimaiset suhdanteet 11 Kuviot ja taulukot 16 Ennustetaulukot 18 SUOMI den lopulla ... tömiä työvoima- ja tuotantoresursseja