Avoin mediatuotanto

AVOINMEDIATUOTANTO

1

Published : 2012-06-02 License : GPLv2

2

JOHDANTO1. ALUKSI

3

1. ALUKSI

Avoin mediatuotanto -opas tarjoaa tukea pienimuotoisten video-ohjelmien tekoon ja julkaisuun. Opas on suunnattu ihmisille ja yhteisöille,jotka tahtovat käyttää videota viestinnässään ja julkaista ohjelmiaverkossa.

Ryhtyäksesi tekemään kiinnostavia ja toimivia ohjelmia ei sinullavälttämättä tarvitse olla alan koulutusta tai mittavia tuotantoteknisiäresursseja. Avoin media tarkoittaa matalan kynnyksen mediaa, jossatuotantoympäristönä toimivat kevyet laitteet, avoimen lähdekoodinilmaiset ohjelmistot sekä internetin vapaat sisällöt ja julkaisukanavat.

Oppaan tavoite on tarjota suomeksi käytännönläheisiä ohjeita jasuosituksia tähän uuteen tuotantoympäristöön. Video-, televisio- jaelokuvatuotanto ovat siirtymässä perinteisestä toimintakulttuuristauuteen avoimen julkaisun maisemaan, jonka tunnetuin edustajaWikipedia viettää oppaamme julkaisupäivänä 10-vuotisjuhlaansa.

Oppaan aluksi luomme katsauksen YHTEISÖMEDIAN MAISEMAAN.Verkko- ja yhteisömedian käytäntöjen lisäksi kuvaamme kevyen,nopean ohjelmatuotannon lähtökohtia ja esittelemme videotuotantoonja jakeluun soveltuvia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja jajulkaisualustoja. Luomme katsauksen myös verkosta löytyviin vapaansisällön resursseihin ja avoimiin lisensointimalleihin.

Jos video-ohjelmien tuotanto on sinulle uutta, löydät perustietojaohjelman suunnitteluun, kuvauksiin ja tarvittavaan kalustoon oppaanTUOTANTO-osiosta.

Mikäli olet jo tehnyt ohjelmia, voit oppaan avulla perehtyä tuotantoonja julkaisuun avoimilla välineillä Leikkaus ja JULKAISU -osioissa.Esittelemme videon työstöprosessin hyödyntäen avoimen lähdekoodinOpenShot-editoria, joka toimii Linux-ympäristössä, ja annamme ohjeitavideon julkaisemiseen ja jakamiseen internetissä.

Oppaan taustalla ovat kirjoittajien kokemukset Avoin media -työpajoista, joissa muutaman tunnin tuotantona on synnytetty toimiviaohjelmia open source -menetelmin. Kiitämme pajojen osallistujia hyvästäpalautteesta, joka siivitti oppaan toteutusta.

Toivomme että oppaaseen kootut ohjeet tuovat apua tuotantoosi.Tärkein ohjeemme on kuitenkin tekemällä oppiminen: harjoitus tekeemestarin myös avoimen median tuotannossa.

Helsingissä 15.1.2011

Kirjoittajat

4

YHTEISÖMEDIANMAISEMA2. VERKKO- JA YHTEISÖMEDIA3. KEVYT TUOTANTOTAPA4. AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOT5. AVOIMET LISENSSIT JA VAPAATSISÄLLÖT6. JULKAISUPALVELUT

5

2. VERKKO- JA YHTEISÖMEDIA

Tässä oppaassa ohjelmatuotanto tapahtuu yhteisöllisen mediantuotantoympäristössä. Avoimen median tuotantoympäristöön kuuluvat:

Kevyt tuotantotapa, jolla voit tuottaa sisällöltään kiinnostavaa jalaadukasta ohjelmaa vähäisin ajallisin ja teknisin panostuksin.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, joilla voit koostaa ohjelman jatuottaa siihen tulevat ääni- ja graafiset tehosteet.

Avoimet sisällöt ja lisenssit, joiden avulla voit hyödyntää verkontarjoamia sisältöjä omassa tuotannossa, ja tuoda myös oman ohjelmasimuiden käyttöön.

Verkko- ja yhteisömedian julkaisualustat ja käytännöt, joiden avullavoit julkaista ohjelmasi eri kanavilla ja jakaa sen muiden kanssa.

Sekä tuotantoon että julkaisuun on tarjolla lukuisia vaihtoehtoisiaratkaisuja. Oppaaseen on näiden pohjalta valittu käytännössätoimivaksi todettuja yhdistelmiä, joita suosittelemme käyttöösi.

VERKKOVIDEON NOPEA KEHITYS

Internetin mediaominaisuudet alkoivat kehittyä World Wide Webin jagraafisten selainten myötä 1990-luvun alkupuolella, jolloin multimediaaeli video- ja äänitiedostoja alettiin julkaista verkkosivuilla. Alussa mediankäyttö netissä oli kuitenkin vähäistä, sillä tiedostojen lataaminen vaatijulkaisijalta ja käyttäjältä laajaa kaistaa.

Taiteilijat ja aktivistit ovat olleet verkkovideon edelläkävijöitä.Tanskalaisen SuperFlex-taiteilijakollektiivin Superchannel-verkkoalustatarjosi video- ja radiokanavapalveluja kymmenille eurooppalaiselleyhteisöille jo 1990-luvun lopulla. 1999 käynnistyi myös Indymedia,globaali osallistuvan journalismin ja avoimen julkaisemisen verkosto,jonka puitteissa tuotettiin myös verkkovideota.

2000-luvulla verkkovideon kehitys on ollut räjähdysmäistä. Laajempaantietoisuuteen internet videoalustana nousi 2005 avatun YouTube -palvelun myötä. Samana vuonna avautui muita suosituksi tulleitavideopalveluja kuten Vimeo ja blip.tv. Myös perinteiset mediayhtiötkiinnostuivat verkkojakelusta ja toivat ohjelmiaan verkkoon VOD (videoon demand) -arkistoiksi. Suomen suurin nettitelevisio- ja radiopalveluYLE Areena avattiin 2007 .

2010-luvulla verkkovideo on jo monelle tärkeä itseilmaisun väline jaorganisaatioille keskeinen viestinnän muoto. Myös videopalvelujentehokkuus - videokuvan laatu ja siirtonopeus - on kehittynyt nopeastija videopalvelut toistavat jo HD (high definition) -laatuista mediaa.

YHTEISÖLLINEN JA SOSIAALINEN MEDIA

2000-luvulla verkkokulttuuria on rikastanut suuri joukko sovelluksia,joiden painopiste on käyttäjien tuotannossa ja yhteistyössä:

6

Blogit (englannin sanoista "web-log"). Blogi on verkossa oleva lehti,päiväkirja tai mielipidepalsta, joka esitetään verkkosivun muodossa. Videoblogit ovat blogin alalaji.

Wikit eli verkkopohjaiset yhteistyöalustat, jonka sisältöä käyttäjätvoivat itse muokata haluamallaan tavalla. Tunnetuin wikipalvelu onWikipedia-ensyklopedia.

Linkitys- ja mediapalvelut, joissa käyttäjät voivat jakaa esimerkiksilinkkilistoja (de.licious, Digg), valokuvia (Flickr) tai videoita (YouTube).

Yhteisöpalvelut, joissa käyttäjät voivat verkostoitua, pitää ylläsuhteitaan ja jakaa päivityksiä ja muita tietoja, esimerkiksi Facebook,Twitter ja MySpace.

Näitä sovelluksia ja niihin liittyviä käytäntöjä on ryhdytty kutsumaannimekkeellä sosiaalinen media. Sosiaalista mediaa luonnehtiikäyttäjälähtöinen, yhteisöllinen tuotanto ja jakelu: yhteistyö tiedon jasisältöjen tuotannossa, sisältöjen kommentointi ja jakaminen, jasisältöjen filtteröinti esimerkiksi soittolistoiksi tai podcast-lähetyksiksi.

Sosiaalisen, yhteisöllisen median käytännöt kuten vertaistuotanto jaavoin julkaiseminen tukevat mediademokratiaa, jonka osalta 2000-luvulla on puhuttu kansalaisjournalismin noususta. Luovan tuotannonosalta vastaava uusi ilmiö on remix-kulttuuri, jossa valmista media-aineistoa, teoksia ja niiden katkelmia muokataan ja miksataan uusiksiteoksiksi.

Myös video asettuu tähän avoimen julkaisun ja yhteistyön ympäristöön.YouTuben, Vimeon ja Blip.tv:n kaltaisten yleispalvelujen lisäksi verkossaon lukuisia eri kohderyhmien videojakeluun tarkoitettuja palveluita, sekävideon esittämiseen keskittyviä palveluita, kuten esimerkiksi avoinmediasoitin Miro (http://www.getmiro.com). Videon yhteisöllinentuotanto verkossa on vaikeampaa kuin tekstin, muttaeditointisovelluksia tähän kehittää esimerkiksi Kaltura(http://corp.kaltura.com).

7

http://www.getmiro.com

http://corp.kaltura.com

8

3. KEVYT TUOTANTOTAPA

Aloittaaksesi ohjelmien tekemisen tarvitset ennen kaikkea idean jainnostusta. Oman ohjelman tekeminen ei vaadi suurta kuvausryhmää tairaskasta kalustoa. Teknisen kehityksen myötä useimmat kamerat jamikrofonit ovat helppokäyttöisiä, mahtuvat reppuun ja ovat kevyitäkantaa. Kevyellä kalustolla kuvatessasi voit liikkua pyörällä tai bussillamihin tahansa. Teknisiä resursseja voi myös hyvin jakaa, eikä kaikillatarvitse olla omia kameroita ja leikkausyksiköitä.

Useimmat pienetkin kamerat, kuten kännykät, sopivat kuvaamiseen,kunhan valoa on riittävästi. Jos suunnittelet haastattelun tekemistä taimuuta puhetta sisältävää ohjelmaa tarvitset kameran lisäksi ulkoisenmikrofonin, jonka voi kytkeä kameraan tai audiotallentimeen.Leikkaamiseen sopivia tietokoneohjelmia on useita. Tässä oppaassaesittelemme avoimen lähdekoodin ohjelmia, jotka ovat ilmaisia javapaasti saatavilla. Tarvitset siis vain Linux-käyttöjärjestelmällävarustetun tietokoneen. Tarkemmat ohjeistukset teknisistävaatimuksista löydät oppaan Tuotanto-osiosta.

Kevyt tuotantotapasäästää aikaa ja rahaa. Kevyen ja edullisentekniikan hyödyntäminen, oman tekemisen suunnittelu ja kevytjälkituotanto nopeuttavat ohjelman valmistumista ja alentavattuotantokustannuksia. Hyvä ohjelma ei vaadi erikoistehosteita tai useitakameroita vaan mielenkiintoinen sisältö ratkaisee. Jos tekijä uskooasiaansa ja tuntee aiheensa, syntyy hyvää ja ripeästi. Suunnittelua voitehostaa seuraamalla, kuinka paljon työprosessi vie aikaa. Omaajulkaisukynnystä ei kannata laittaa liian korkealle, vaan mielumminjulkaista ohjelma mahdollisimman nopeasti, kunhan perusasiat ovatkunnossa. Seuraavalla kerralla voit tehdä asiat paremmin. Ohjelmantekoprosessia kannattaa harjoitella, koska vain tekemällä oppii.

Kevyt tuotantotapa on otettu käyttöön monissa projekteissa ja onkehitetty myös menetelmiä, joiden tavoite on opettaa ei-ammattilaisillevideon tekemistä. Yksi esimerkki on digitarina, jossa tekijäkäsikirjoittaa, kuvaa, äänittää puheen ja leikkaa oman tarinansamuutaman päivän aikana.

Kevyt tuotantotapa soveltuu hyvin monenlaisiin videotuotantoihin:järjestön kampanjavideoon, paikallishistorian tarinoihin, reportaasiinkaupunkitapahtumasta, lyhytelokuvan tekemiseen - tai mihin ikinäkeksitkään sitä soveltaa.

MIKÄ ON OHJELMA?

Ennen kuin tartut kameraan on ehkä hyvä miettiä, mikä ohjelmaoikeastaan on. Internet on täynnä videoita, mutta vain murto-osa niistäon varsinaisia ohjelmia. Jos kuvaat videota kännykälläsi taivideokameralla, syntyy kuvauksen tuloksena aineistoa. Aineisto onvideokuvaa, ohjelman raakamateriaalia. Ohjelma on kuitenkinraakamateriaalia pidemmälle viety viestivä kokonaisuus, jota katsojanon mahdollista seurata ja ymmärtää.

Voit työstää kuvamateriaalista helposti ohjelman kun otat huomioonseuraavat asiat:

9

Aihe ja näkökulma: Mistä ohjelma kertoo, mitä se haluaa sanoaja mistä näkökulmasta?Ohjelmatyyppi ja tyyli: Onko kyseessä ajankohtainen reportaasitai uutinen, henkilökuva, sketsi vai joku näiden välimuoto?Rakenne: Mistä ohjelma alkaa ja mihin se loppuu? Missäjärjestyksessä ohjelma etenee eli millainen juoni siinä on?Viimeistely: Kuvamateriaalin leikkaaminen, alku- ja lopputekstitsekä muu grafiikka, äänen tasojen tarkistaminen, ohjelmanexportoiminen eli tekeminen tiedostoksi leikkausohjelmasta.

10

4. AVOIMEN LÄHDEKOODIN

OHJELMISTOT

Tässä luvussa esitellään avoimen lähdekoodin ohjelmia, joita voitkäyttää videotuotannossasi. Ohjelmat ovat keskenään yhteensopivia, janiistä muodostuu avoimen tuotantostudion toimiva työkalupakki.

MITÄ OVAT AVOIMET OHJELMISTOT?

T ietokoneohjelma kirjoitetaan ihmisten ymmärtämällä ohjelmointikielellä(kuten C++), joka käännetään kääntäjän avulla konekielelle. Yleensä(suljetuista) ohjelmista toimitetaan vain tämä konekielinen versio, jolloinkäyttäjä ei pääse tutkimaan eikä muuttamaan ohjelmaa. Avoimistaohjelmista taas toimitetaan myös lähdekoodi, jolloin kuka tahansa voitutkia, käyttää ja muuttaa ohjelmaa. Avoimen lähdekoodin yhteisöissäsyntynyttä, hajautettua yhteistyötä sovelletaan nyt sosiaaliseenmediaan ja muuhun avoimeen, osallistuvaan tuotantoon.

Avoimen lähdekoodin ohjelmaa ja sen muokattua versiota saa myösjakaa vapaasti, mikä tarkoittaa että ohjelman lataaminen omaankäyttöön on ilmaista.

AVOIMET VIDEOEDITORIT

Videon tekemiseen tässä oppaassa käytetään avoimen lähdekoodinOpenShot- ja Kino -videoeditoreita.

Useimmat avoimen lähdekoodin videoleikkausohjelmistot ovat vielätoistaiseksi toimivuudeltaan hieman rajoittuneempia kuin suljetutkaupalliset editointiohjelmat, kuten vaikkapa Applen Final Cut tai AdobePremiere, mutta ovat silti hyviä työkaluja.

Ohjelmistot kehittyvät myös voimakkaasti. Vuoden 2010 lopussajulkaistiin avoimen lähdekoodin beta-versio Hollywoodinammattilaistuotannoissakin käytetystä Lightworks -editointiohjelmistosta. Tämä ilmainen ammattilaissofta toimiitoistaiseksi vain Windows-ympäristössä, Linux-versio on odotettavissaaikaisintaan vuoden 2011 lopussa.

OpenShot

OpenShot Video Editor on videon leikkausohjelma Linuxille. Se onilmainen avoimen lähdekoodin ohjelma. Editoiminen OpenShotilla onhelppoa, kunhan ohjelman pienet rajoitukset tulevat tutuiksi.

11

Projektin aloitti elokuussa 2008 Jonathan Thomas, jonka päämääränäoli tuottaa vakaa, ilmainen ja helppokäyttöinen videoeditori. Ohjelmaakehitetään aktiivisesti ja uusia ominaisuuksia julkaistaan jatkuvasti.Maaliskuussa 2010 OpenShot äänestettiin parhaaksi Linux-videoeditoriksi ja se on sisällytetty Linuxin Ubuntu-käyttöjärjestelmänjakeluversioon.

OpenShotin avulla voi leikata videota, lisätä siihen erikoistehosteita jasiirtymiä, sekä eksportoida eli viedä videon monissa eritiedostomuodoissa, sillä se käyttää videon pakkaamiseen ffmpeg-ohjelmaa.

Ohjelman etu on sen tarjoama mahdollisuus useamman video- jaääniraidan samanaikaiseen käyttöön. Ohjelma tarjoaa myös laajatkuvan editointimahdollisuudet. OpenShotiin voit tuoda hyvinmonenlaisia, vaikkapa kännykällä tai muistikorttikameralla kuvattujavideotiedostoja. OpenShot tukee esimerkiksi seuraavia videotyyppejä:AVCHD, QuickT ime, DVD, Xbox 360, Vimeo, Flickr, Picasa, Youtube,Nokia ja Metacafe. Tuetut videoformaatit ovat: Ogg Theora, MPEG-TS,MKV, ipod, vob, mov, mp4 ja mpeg. Jos materiaalisi on dv-kasetilla,joudut käyttämään kaappaamiseen jotain muuta ohjelmaa, esimerkiksiKinoa.

OpenShotin käytöön ja asennukseen löytyy oma opas FLOSS Manuals -kirjastosta.Uusimmat tiedot Open Shotista löydät projektinverkkosivuilta: http://www.openshotvideo.com/

Kino

Kino on ilmainen avoimen lähdekoodin videoeditori, jonka avulla voikaapata videota Firewire-johdon avulla tietokoneelle ja lisätä otsikoita,siirtymiä ja videoefektejä kuvamateriaaliin. Se toimii Linuxissa ja sitä eiole saatavilla Windows tai Mac OS X -käyttöjärjestelmiin.

Kino on vakaa ja käyttöliittymältään melko näppärä, kun siihen hiemanperehtyy. Kinossa suurin rajoite on yksiraitaisuus, mikä tarkoittaa ettäkuva ja ääni eivät ole erotettavissa toisistaan. Päälleäänitys- (eli dub-)toiminnon avulla kuvan ja äänen keskinäinen sommittelu on mahdollista,mutta käytännössä leikkaus Kinolla sujuu jouheasti silloin, kun ääni jakuva leikkautuvat aina samasta kohtaa tai jos kuvattua materiaaliakäytetään ilman ääntä.

Kinon käytöön ja asennukseen löytyy oma opas FLOSS Manuals -kirjastosta. Viimeisimmät tiedot Kinosta löytyvät verkkosivulta:http://www.kinodv.org

OHJELMAT ÄÄNEN JA GRAFIIKANMUOKKAAMISEEN

Vaativammissa tuotantotehtävissä kuten äänen ja musiikinmiksauksessa ja videografiikan työstössä voit käyttää seuraaviaohjelmia. Tarkemmat ohjeet niiden käyttöön löydät FLOSS Manuals -oppaista.

12

http://www.openshotvideo.com/

http://www.kinodv.org/

Audacity

Audacity on avoimen lähdekoodin äänieditori. Audacityä voi käyttäääänien editoimiseen, esimerkiksi musiikin ja puheen miksaamiseen taiäänen tasojen säätämiseen. Audacityllä voi myös äänittää puhetta.

Audacity on saatavilla Linux, Mac OS X ja Windows -käyttöjärjestelmiin.

Viimeisimmät tiedot Audacitystä löydät Audacityn verkkosivulta:http://audacity.sourceforge.net/

GIMP

GIMP eli GNU Image Manipulation Program on avoimen lähdekoodingrafiikkaeditori. Sillä voi muokata rasterigrafiikkaa, esimerkiksivalokuvia. GIMP on saatavilla ilmaiseksi moniin käyttöjärjestelmiin. GIMPvastaa käyttötarkoitukseltaan Adobe Photoshopia.

GIMPin voit ladata ilmaiseksi osoitteesta: http://www.gimp.org/

Inkscape

Inkscape on avoimen lähdekoodin vektorigrafiikkaeditori, jonkakäyttötarkoitus vastaa suunnilleen Corel Drawia. Inkscape tekeevektorigrafiikkaa XML-muodossa SVG-standardin mukaisesti. Se toimiimonissa eri käyttöjärjestelmissä.

Inkscapen voit ladata ilmaiseksi osoitteesta: http://inkscape.org/

13

http://audacity.sourceforge.net/

http://www.gimp.org/

http://inkscape.org/

5. AVOIMET LISENSSIT JA

VAPAAT SISÄLLÖT

Video-ohjelmia tekiessäsi törmäät tekijänoikeuskysymyksiin kahdellatasolla. Ensinnäkin sinun tulee huomioida tekijänoikeudet, jos käytätohjelmassasi jonkun muun tekemää materiaalia kuten musiikkia, kuviatai tekstiä. Toisaalta tekijänoikeudet koskevat myös omaa ohjelmaasikun se on valmis.

TEKIJÄNOIKEUS JA AVOIMET LISENSSIT

Suomessa ja useissa muissa maissa kaikki luovan työn tuloksenasyntyneet teokset eli esimerkiksi tekstit, musiikki, ohjelmat, elokuvat,valokuvat, tietokoneohjelmat, pelit ja taideteokset on lähtökohtaisestisuojattu tekijänoikeudella. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teostaluotaessa. Lain määrittelemä tekijänoikeus on hyvin kattava, muttasamalla rajoittava: kaikenlainen teoksen levittäminen, kopioiminen,hyödyntäminen, muokkaaminen ja jälleenmyymyinen on kiellettyä ilmantekijän lupaa.

Useissa tapauksissa toisen teoksen käyttöön tarvittavan luvanpyytäminen tekijältä on kuitenkin käytännössä työlästä, elleimahdotonta. Monet tekijät myös toivovat, että heidän työnsä leviää jasitä hyödynnetään uusissa yhteyksissä mahdollisimman vapaasti.Tekijänoikeuslainsäädännöstä on eräiden toimijoiden mielestä tullutmyös taakka ja este ideoiden ja luovan työn vapaalle leviämiselle.

Perinteisen tekijänoikeuskäytännön rinnalle on luotu joukko avoimialisenssejä ja käytäntöjä, joilla tekijä voi rajoittaa tekijänoikeuksiaan jasitä kautta varmistaa mahdollisimman suuren avoimuuden ja vapaudenoman työnsä levittämiselle ja hyödyntämiselle. Vapailla lisensseilläviitataan kulttuurisisältöjen yhteydessä esimerkiksi CreativeCommonsiin, ohjelmistopuolella vastaava lisenssi on GNU GPL. Tekijävoi lisensoinnin sijaan myös luopua tekijänoikeuksistaan kokonaan,jolloin hän antaa työnsä täysin avoimesti muiden käyttöön, yleiseksihyödyksi. Tällaiset teokset kuuluvat Public Domainiin, kuten myösteokset, joiden lisenssi on vanhentunut.

Jos haluat käyttää jonkun toisen tekemää materiaalia ohjelmassasi, otaensiksi selvää, minkälaiset tekijänoikeudet teosta koskevat. Avoinsisältö on yleensä julkaistu Creative Commons -lisenssillä tai se kuuluuPublic Domainiin. Tällaista sisältöä voit kierrättää omassavideojulkaisussasi laillisesti ja ilman korvausta, kunhan noudatatlisenssien mainitsemia ehtoja.

Jos haluat julkaista oman ohjelmasi avoimella lisenssillä, CreativeCommons-lisenssi on hyvä vaihtoehto. Muista, että sinun tulee tehdälisensointi erikseen, sillä kuten edellä jo sanottiin, täysi tekijänoikeussyntyy kaikille teoksille automaattisesti.

Huomaa, että Teostoon kuuluvien säveltäjien musiikista täytyy ainamaksaa, vaikka saisit henkilökohtaisesti luvan säveltäjältä.

MITÄ ON VAPAA SISÄLTÖ?

14

Avointen lisenssien ja Public Domainin yhteydessä puhutaan vapaastasisällöstä. Vapaan kulttuurin teosten määrittely(http://freedomdefined.org/Definition/Fi) tunnistaa seuraavatperusvapaudet, jotka minkä tahansa lisenssin täytyy tarjota, jotta työtävoidaan pitää "vapaana sisältönä":

Vapautta käyttää teosta ja nauttia sen käyttämisen hyödyistä.

Vapautta tutkia teosta ja soveltaa siitä hankittua tietoa.

Vapautta tehdä ja levittää kopioita, osaksi taikokonaisuudessaan, sen sisällöstä ja ilmaisusta.

Vapautta tehdä muutoksia ja parannuksia ja levittääjohdettuja teoksia.

Vain kolmea rajoitusta pidetään sallittuina:

Tekijät pitää mainita (alkuperäisteoksen tekijät on mainittava).

Lisenssin vapaudet pitää siirtää teoksen mukana(johdannaisteos pitää julkaista vastaavalla lisenssillä).

Vapaudet voidaan suojata (esimerkiksi pääsyä lähdekoodiinvaaditaan, kun teoksen johdannaisteoksia jaellaan uudelleen).

Vapaallakin sisällöllä on kuitenkin aina tekijä. Tekijyys säilyy teoksentekijällä, vaikka sisältö on määritelty vapaasti käytettäväksi. Tekijän jateoksen nimen mainitseminen, jos tiedossa, ja materiaalin käyttäminenreilussa hengessä sisältyy vapauden ja avoimuuden ideaan. Allakerrotaan tarkemmin edellä esitellyistä lisensseistä.

Public domain

Public domain on englanninkielinen termi, jolla tarkoitetaan vapaastiyleiseen käyttöön asetettujen teosten joukkoa. Usein public domainistakäytetään lyhennettä PD. Public domainissa olevan teoksen tekijä onluopunut tekijänoikeuksistaan siinä määrin kuin se on lainsäädännönmukaan mahdollista, ja teoksen käytölle on mahdollisimman vähänrajoituksia.

Useimmissa maissa tekijänoikeuslaki sallii teoksen tai sen osanlevittämisen esimerkiksi tietyn ajan kuluttua tekijän kuolemasta. Kaikkiteokset siirtyvät public domainiin näin myös vanhetessaan.

Creative Commons

15

http://freedomdefined.org/Definition/Fi

Creative Commons on Yhdysvalloissa vuonna 2001 perustettu voittoatavoittelematon yhteisö, joka pyrkii edistämään luovan työn tuotteidenlevittämistä laillisesti. Creative Commons eli CC on yksi tunnetuimmistaja laajimmin käytetyistä lisenssointijärjestelmistä, jossa tekijä voi itsemääritellä tekijänoikeuksiensa laajuuden valitsemalla erilaisistalisenssivaihtoehdoista. Samalla Creative Commons kokoaa verkkoonhelposti etsittävään muotoon tällaisia vapaasti levitettäviä teoksia.

Creative Commons -lisenssit on suomennettu vuonna 2004. SuomessaCreative Commons -sivuista ja lisensseistä vastaavat Taideteollinenkorkeakoulu sekä T ietotekniikan tutkimuslaitos HIIT .

Creative Commonsista löydät lisätietoa suomenkielisiltä sivuiltaosoitteessa: http://creativecommons.fi/

Creative Commons -lisenssiehdot

Creative Commonsilla on neljä vapaasti valittavaa lisenssiehtoa:

Nimi mainittava (englanniksi Attribution, lyhenne by)

Annat muiden kopioida, jaella, näyttää ja esittää sinun tekijänoikeuksiisikuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioitateoksestasi vain, jos he mainitsevat nimesi alkuperäisenä tekijänä.

Sama lisenssi (englanniksi ShareAlike, lyhenne sa)

Annat muiden levittää muokattuja teoksia vain samalla lisenssillä, jollaoma teoksesi on julkaistu.

Ei kaupalliseen käyttöön (englanniksi NonCommercial, lyhennenc)

Annat muiden kopioida, jaella, näyttää ja esittää sinun tekijänoikeuksiisikuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita vain ei-kaupallisessa käytössä.

Ei jälkiperäisiä (englanniksi NoDerivatives, lyhenne nd)

Annat muiden kopioida, jaella, näyttää ja esittää sinun tekijänoikeuksiisikuuluvaa alkuperäistä teosta, mutta et salli muokattujen versioidentekemistä teoksesta.

Erilaiset Creative Commons -lisenssit muodostuvat näiden neljän ehdonyhdistelmistä. Suomenkielisiä Creative Commons -lisenssejä on 11.

Esimerkiksi merkintä nc-sa tarkoittaa, että teosta ei saa käyttääkaupallisiin tarkoituksiin ja kaikki teoksesta muokatut versiot tai teostahyödyntävät uudet teokset pitää julkaista samalla nc-sa -lisensillä.

16

http://creativecommons.fi/

Pelkkä by merkintä taas tarkoittaa, että teosta saa käyttää jahyödyntää miten tahansa kunhan mainitsee alkuperäisen tekijän nimen.Lähes kaikki lisenssin käyttäjät valitsevat ainakin vaihtoehdon by.

GNU General Public Licence

GNU General Public License eli lyhennettynä GNU GPL tai pelkkä GPL onvapaiden ohjelmistojen julkaisemiseen tarkoitettu lisenssi, joka antaakenelle tahansa oikeuden tutkia, käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaaedelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia. Lisenssi takaa, että nämävapaudet säilyvät myös GPL-koodiin pohjautuvissa muunnelluissaohjelmissa. Mikäli GPL-ohjelmaa tai sen muunnelmaa levitetään edelleen,lähdekoodi on julkaistava samalla lisenssillä, eikä ohjelman käytölle tailevitykselle saa asettaa lisärajoituksia.

GPL-lisenssi ei estä ohjelmien kaupallista käyttöä. Ohjelman muokkaajasaa myydä tuotteen kopioita tai muunnelmia, kunhan noudattaalisenssin asettamia ehtoja. GPL-ohjelmiin perustuvia muunnoksiavoidaan myös ohjelmoida kaupallisesti, ja jos muunneltua ohjelmaa eilevitetä eteenpäin, lähdekoodiakaan ei ole pakko julkaista. On olemassamonia yrityksiä, joiden liiketoimintamalli perustuu siihen, että nemuokkaavat ja yhdistelevät GPL-ohjelmia muiden yritysten tarpeisiin.

GPL on selvästi käytetyin vapaiden ohjelmistojen lisenssi, ja muunmuassa lukemattomat erilaiset GNU/Linux-käyttöjärjestelmän versiotkoostuvat pääosin GPL-ohjelmista. Vaikka GPL-lisenssiä käytetäänpääasiassa ohjelmien lisensointiin, on esimerkiksi FLOSS Manualsinkäyttöoppaat julkaistu GPL-lisenssin alaisuudessa. Videoiden tapainenmateriaali kannattaa kuitenkin julkaista Creative Commons -lisenssillä.

GNU GPL -lisenssistä löydät lisätietoa osoitteesta:http://www.gnu.org/licenses/gpl.html

ESIMERKKEJÄ VAPAASTA SISÄLLÖSTÄ

Avoimilla lisensseillä on julkaistu verkossa avoimen lähdekoodinohjelmistojen lisäksi vapaasti erilaisiin tuotantoihin taiuudelleenmiksaukseen käytettävissä olevaa sisältöä.

Creative Commons ylläpitää listaa CC-lisensoidusta aineistostaosoitteessa http://wiki.creativecommons.org/Content_Curators. Allaesitellään muutamia avoimen sisällön lähteitä, joista voi olla apuatuotannossasi.

ccMixter

17

http://www.gnu.org/licenses/gpl.html

http://wiki.creativecommons.org/Content_Curators.

ccMixter (http://www.ccmixter.org) on Creative Commonsin luomayhteisöllinen musiikkikirjasto, jossa kaikki kappaleet on lisensoituavoimella cc-lisenssillä. ccMixteristä voit etsiä musiikkia ohjelmaasierilaisilla hakutoiminnoilla, ladata ne koneellesi ja tuodaleikkausohjelmaan. Voit myös uudelleenmiksata kappaleita ja jakaaomia biisejäsi muiden käytettäväksi lataamalla ja lisensoimalla neccMixteriin. Musiikin lataaminen omalle koneelle ei vaadirekisteröitymistä, mutta oman musiikin lisääminen sivuille kyllä.

Freesound

Freesound (www.freesound.org) on ääniin erikoistunut avoin tietokanta.Voit hakea esimerkiksi liikenteen ääntä tai tuulen huminaa ja ladatatiedostot koneellesi. Ladataksesi ääniä sinun tulee rekisteröityäkäyttäjäksi.

Internet Archive

Internet Archiven löydät osoitteesta http://www.archive.org/

Internet Archiven tavoitteena on internetin ja digitaalisen tiedontallentaminen, arkistointi ja säilyttäminen. Internet Archive lataa ajoittainmiltei kaikki mahdolliset verkkosivut, sekä indeksoi ja arkistoi ne. Tätäpalvelua kutsutaan nimellä WayBack Machine(http://www.archive.org/web/web.php) ja sen arkistoa on helppokäyttää. Voit nähdä oman sivustosi vanhemmat versiot tai lukeaverkosta poistuneiden sivujen sisältöä.

Tämän lisäksi Internet Archive tarjoaa varastointitilaa miltei milletahansa tiedolle, jonka tahdot ladata arkistoon. Voit tallentaaohjelmistoja, videota, tekstiä, ääntä, mitä tahansa. On olemassa tiettyjävaatimuksia, joista olennaisin on se, että sinun tulisi omistaa teokset, taiainakin saada lupa niiden lataamiseen. Sinun täytyy myös lisensoidatyöt Creative Commons -lisenssillä (tai vastaavalla). Tämä ei yleensäole ongelma, mikäli kyseessä on itse tekemäsi teos, mutta se voi ollaongelmallista, mikäli käytit tekijänoikeusten alaista materiaalia(esimerkiksi musiikkia videossa) työsi sisällä, tai jos lataat jotain jonkunmuun tekemää. Internet Archive sisältää myös valtavan määrän publicdomainiin kuuluvaa materiaalia, esimerkiksi vanhoja dokumenttifilmejä,joita voi käyttää oman teoksen kuvamateriaalina.

Wikimedia Commons

18

http://www.ccmixter.org/

http://www.freesound.org/

http://www.archive.org/

http://www.archive.org/web/web.php

Wikimedia Commonsin löydät osoitteestahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Wikimedia_Commons

Wikimedia Commonsia ylläpitää Wikimedia Foundation, voittoatuottamaton säätiö, joka ylläpitää myös Wikipediaa. Se onmediatiedostojen tietokanta, jota kuka tahansa voi käyttää mihintahansa tarkoitukseen. Avoimelle verkkosivulle voi lisätä tiedostojaanvapaasti.

Sivustoa ylläpitävät vapaaehtoiset toimittajat, jotka luovat myössuurimman osan sisällöstä lisäämällä omia töitään. Yhteisö onmonikielinen, kääntäjiä on saatavilla kymmenille eri kielille. Se kerää vainmateriaalia, joka on vapaiden sisältölisenssien alaista tai publicdomainissa. Se perustettiin syyskuussa 2004, vuoden 2010 alussasivuilla on lähes 6 miljoonaa tiedostoa.

Wikipedia on käynnistänyt myös Let's get video on Wikipedia-projektin(http://videoonwikipedia.org), jolla ensyklopediaan haetaan artikkelejahavainnollistavaa videosisältöä.

19

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikimedia_Commons

http://videoonwikipedia.org

6. JULKAISUPALVELUT

Videon verkkojulkaisuun on tarjolla on useita palveluita. Tässäoppaassa keskitytään ilmaisiin palveluihin, jotka soveltuvat ei-kaupalliseen, avoimen tuotannon ympäristöön. Ohjeet videonjulkaisemiseen näissä palveluissa löydät luvusta 10.

Vimeo

Vimeon löydät osoitteesta http://vimeo.com/

Vimeo on Internetissä toimiva videopalvelu, joka avattiin 2005. Sivustonensi kehittäjinä olivat elokuvan ja videon tekijät ja se tukee mm.videoiden näyttämistä muilla verkkosivuilla sekä pitkäaikaistavideovarastointia. Videoiden katsominen ja käyttäjäksirekisteröityminen on ilmaista. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätäsivustolle omia videoitaan, kirjoittaa videoiden yhteyteen kommenttejasekä liittää profiiliinsa käyttäjäkuvan.

Vimeo alkoi tukea HD-laatuista videota jo 2007 . Vimeo ei sallikaupallisten videoiden, pelitallenteiden tai pornon esittämistä. Vimeoonei myöskään saa ladata muuta kuin tekijän itsensä tuottamaa sisältöä.

Toisin kuin eräistä kilpailevista palveluista, Vimeosta on mahdollistaladata videotiedosto tietokoneelle ilman lisäohjelmia, kunhan videonlisääjä ei ole asetuksia muokkaamalla estänyt tallentamista.Peruskäyttäjien lisäämät videot ovat saatavilla alkuperäisessämuodossaan viikon ajan, minkä jälkeen vain pakattu versio ontallennettavissa.

WordPress

WordPressin löydät osoitteesta http://wordpress.org/ ja suomenkielistätietoa sivustolta http://fi.wordpress.org/

WordPress on sisällönhallintajärjestelmä (englanniksi "ContentManagement System" tai "CMS") ja bloggaustyökalu, joka avattiinkäyttäjille 2003.

On kaksi tapaa, joilla voit ottaa WordPressin käyttöön:

Rekisteröi käyttäjätunnus WordPress.com -sivustolla.Asenna oma WordPress -ohjelma palvelimelle, jota voit käyttää.

20

http://vimeo.com/

http://wordpress.org/

http://fi.wordpress.org/

Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi. WordPress ylläpitää omaaverkkosivustoaan, joka tarjoaa ilmaisia bloggaustilejä ja nykyisin jopa3GB varastotilaa mediatiedostoillesi. Voit luoda oman tunnuksen WordPress.com-sivustolla:

http://wordpress.com/signup/

Jos tahdot muutella WordPressin asetuksia, voit valita toisenvaihtoehdon ja asentaa WordPressin itse palvelimelle, jolloin tarvitsetpalvelintilaa. WordPressin lataus onnistuu lataussivulla:

http://wordpress.org/download/

Tätä toista vaihtoehtoa ei suositella, mikäli sinulla ei ole kokemustaohjelmien asentamisesta palvelimelle tai mikäli sinulla ei ole käytössäsibudjettia jonkin yrityksen toimeksiantamiseksi oman Wordpress-asennuksen ylläpitämiseksi.

Toinen vaihtoehto vaatii myös PHP:n ja mySQL:n asentamistapalvelimellesi.

Stadi.TV

Stadi.TV on osoitteessa: http://stadi.tv/

Stadi.TV on Forum Virium Helsingin, Helsingin kaupungin,ammattikorkeakoulu Arcadan ja Mediakulttuuriyhdistys m-cultinkehittämä yhteisöllinen televisiopalvelu helsinkiläisiltä helsinkiläisille.Loppuvuodesta 2010 auennutta Stadi.TV-palvelua kehitetäänmonikanavaisena sisältäen verkko-, kaapeli- ja mobiilijakelun. Stadi.tv:ssä voit perustaa itsellesi tai edustamallesi yhteisölle omankanavan tai lisätä yksittäisiä ohjelmia.

21

http://wordpress.com/signup/

http://wordpress.org/

http://stadi.tv/

TUOTANTO7. TUOTANTOKALUSTO8. OHJELMAN SUUNNITTELU9. KUVAUKSET10. LEIKKAUS

22

7. TUOTANTOKALUSTO

KAMERAT

Videota kuvataan nykyään lähes yksinomaan digitaalimuodossa, jaerilaisia digivideokameroita löytyy kaikissa hintaluokissa. Myös joillakinhintavammilla kännyköillä sekä monilla digitaalisilla järjestelmäkameroillavoi kuvata korkealaatuista, jopa full HD-videokuvaa. Kuvan laatu eitietenkään saa olla itseisarvo, vaan tärkeämpää on mitä, miten ja miksikuvataan. Ja lisäksi hyvälaatuinen ääni on toimivan kokonaisuudenkannalta tärkeä. Voit siis yhtä hyvin käyttää vaikka isäsi vanhaa VHS-kameraa kuvauksiin - tällöin toki tarvitset tietokoneeseesi videokortin,jossa on analoginen audio/video-sisäänmeno.

Kameraa valitessa on käyttötarkoituksesta riippuen hyvä tarkistaa,että siinä on sisäänmeno ulkoiselle mikrofonille (miniplugi tai XLR),kuulokeliitäntä ja FireWire-ulostulo.

MiniDV-kamera on verrattain yleinen kameratyyppi ja siinätallennusmediana on pieni MiniDV-nauha. Kuvausten jälkeen materiaalion kaapattava eli ajettava nauhalta tietokoneelle FireWire-kaapelia (IEEE1394) pitkin, eli tarviset tietokoneeseesi FireWire-portin. (Huom!Halvimmissa MiniDV-kameroissa ei välttämättä ole DV-FireWire-ulostuloa: sellaista kameraa et voi siis käyttää kuvaamasi materiaalinkaappaamiseen.) Nauha itsessään on kätevä ja kenties kiintolevyäluotettavampi arkistointimuoto, vaikka ei ikuinen sekään.

23

Muistikortilliset ja kiintolevylliset digivideokamerat ovatohittaneet suosiossa MiniDV-kameran. Niissä on usein suunnilleen samattoiminnot ja ominaisuudet kuin MiniDV-kameroissa, mutta niissä kuvattuvideo tallentuu suoraan kameran sdhc-kortille tai kiintolevylletiedostoksi, jonka voi siirtää tietokoneelle suoraan USB-kaapelia pitkin.Näiden kameroiden suurin ongelma on, että videotiedostoformaatitvaihtelevat valtavasti kameran valmistajasta riippuen, eikä videoitavälttämättä saa avattua leikkausohjelmassa ilman että niidenkonvertoimiseen joutuu ensin uhraamaan aikaa ja vaivaa. Jokatapauksessa kannattaa kokeilla käytössä olevan kameran jaleikkausyksikön välistä yhteensopivuutta pienellä testivideolla, jottamahdolliset ongelmat tulevat esiin ennen varsinaista tuotantoa.

Jotkut MiniDV-, muistikortti- ja kiintolevykamerat voivat tallentaavideota eri tarkkuuksilla. DV PAL -resoluutio (720x576 pikseliä) onriittävä tarkkuus televisiojulkaisuun. Useimmiten näissä kameroissa onvalittavana perinteinen 4:3 -kuvasuhde sekä 16:9 (eli wide) -kuvasuhde,joka on nykyään yleisempi.

HDV -kameroissa (nauha tai kiintolevy) sekä AVCHD -kameroissa(muistikortti) on 16:9-kuvasuhteinen teräväpiirtoformaatti, jossa on1280x720 tai 1440x1080 kuvapistettä. Tässä on siis enemmän pikseleitämutta kuva on pakatumpi kuin DV PAL -muotoisena ja HD vaatii myösenemmän tehoja leikkauskoneelta, joten usein on järkevämpää pysyäDV PAL -formaatissa.

MIKROFONIT

Mikrofoneja on useita erilaisia eri tarkoituksiin. Kameroissa onuseimmiten sisäänrakennettu mikrofoni, joka ottaa hyvin yleisääntätilasta, eli esimerkiksi liikenteen melun, taustamusiikin jne. Puheen taitehosteäänten äänittämiseen tarvitset ulkoisen mikrofonin. Mikrofonienominaisuuksiin vaikuttavat ennen kaikkea suuntakuviot.Haastattelumikrofoneissa on yleensä pallokuvio, eli ne ottavat ääntäkaikista suunnista tasaisesti. Haastattelumikrofoneja voi pitää kädessäja käännellä vapaasti eri puhujia kohden, sillä haastattelumikrofonista eitule juurikaan käsittelyääniä. Haastattelumikrofonia tulee pitää lähelläpuhujan suuta.

Suuntaavassa mikrofonissa suuntakuvio suuntautuu mikrofoninpäästä suoraan eteen päin. Tämä tarkoittaa, että suuntaavalla (elihaulikko-)mikrofonilla pitää osoittaa suoraan äänilähdettä kohti. Tämämikrofoni sopii hyvin tehosteäänien, esimerkiksi oven pamahduksenäänittämiseen. Suuntaavalla mikrofonilla voi niin ikään äänittää puhetta,mutta silloin puhujan pitää puhua mikrofoniin suoraan edestä päin eikäesimerkiksi sivusta tai takaa. Suuntaavassa mikrofonissa on ulkonaäänitettäessä hyvä olla tuulisuoja. Suuntaavaa mikrofonia ei myöskäänkannata pitää kädessä, sillä käsittelyäänet kuuluvat äänityksessäkopauksina ja huminana. Suuntaavat mikrofonit on usein kiinnitettykameraan tai puomiin tms. pidikkeeseen. Suuntaavaa mikrofonia eitarvitse pitää yhtä lähellä äänilähdettä kuin haastattelumikrofonia.

24

Hyvä tapa äänittää puhetta on käyttää nappimikrofoneja.Nappimikrofoneja on langallisia ja langattomia. Niiden etuna on, että neottavat puheen tarkasti eli niillä voi äänittää meluisessakin paikassa.Lisäksi ne ovat kuvassa huomaamattomia. Nappimikrofoni pitääkiinnittää lähelle puhujan suuta, esim paitaan, rinnan yläpuolelle niin ettämikrofoni osoittaa puhujan suuta.

Mikrofonityyppejä: haastattelu-, suuntaava ja nappimikrofoni.

Mikrofoneissa on yleensä XLR-liitäntä. Parempilaatuisiin kameroihin saakytkettyä suoraan XLR-piuhan, mutta pienempiin kameroihin mikrofoninsaa kiinni yleensä 3,5 mm miniplug-in:llä. Tällaisessa tapauksessamikrofonia ja kameraa yhdistää piuha jonka toisessa päässä on 3,5 mmminiplug-in uros ja toisessa XLR naaras. Kuvauksia suunnitellessasi otahuomioon, että useisiin kameroihin saa kiinni vain yhden mikrofoninkerralla. Näin ollen esimerkiksi haastattelutilanteissa, erityisesti jostilanteessa on useampi puhuja, haastattelumikrofoni on parasvaihtoehto, koska silloin kaikki haastateltavat ja haastattelija voivatpuhua samaan mikrofoniin. Haastattelussa esitetyt kysymykset javastaukset kannattaa aina äänittää samalla/samanlaisilla mikrofoneilla,sillä silloin ääniin tulee samanlainen akustiikka.

Vasemmalta oikealle: XLR-liittimen naaras- ja uroskappaleet, plugi,miniplugi.

TIETOKONE

Tarvitset videon leikkaamiseen tietokoneen, jossa on vähintään 600MHz prosessori, 256 MB muistia ja 1 GB kovalevytilaa. Lisäksi koneessaon oltava näyttö, äänikortti ja kaiuttimet tai kuulokkeet.

25

Sujuvamman työskentelyn kannalta on toki hyvä, jos käytössäsi onvähän edellä mainittua tehokkaampi kone. Myös kiintolevytilaa tarvitsetluultavasti nopeasti useamman gigatavun, mikäli työstät videotaesimerkiksi DV-PAL -laatuisena - ja jos materiaalia on enemmän kuinmuutama minuutti. Jos työstät videota esimerkiksi HDV -laatuisena,tarvitset jo huomattavasti tehokkaamman koneen.

Kone voi olla pöytäkone tai kannettava, ja jos siirrät materiaaliaMiniDV-nauhalta, siinä pitää olla videokortti, jossa on FireWire-portti(IEEE 1394). Jos siirrät materiaalia analogisesta lähteestä - esimerkiksiVHS-nauhurista - tarvitset videokortin, joka muuntaa analogisen A/V-signaalin digitaaliseksi. Tällaisia esimerkiksi USB-porttiin kytkettäviävideokortteja saa melko edullisesti (noin 15 euroa).

26

8. OHJELMAN SUUNNITTELU

Suunnittelu on koko ohjelman tekoprosessin perusta. Ohjelman hyväsuunnittelu auttaa sisällön rajaamisessa, näkökulmien valinnassa,kuvausten toteuttamisessa sekä leikkaamisessa. Kevyessä ja nopeastituotettavassa videotyöskentelyssä on suuri etu, jos materiaalia onkuvattu suunnitellusti, sillä silloin sen leikkaaminen on nopeampaa.Varsinkin jos kuvaukset tehdään nauhalle on huomioitava, että jopelkästään materiaalin siirtämiseen nauhalta tietokoneelle kuluu samaaika kuin mitä nauhalla on materiaalia (30 min kuvaa = 30 minsiirtoaika). Suunnittelun tarkoituksena on selvittää ja päättää, mistäohjelma kertoo, mitä kuvataan ja ketä/keitä haastatellaan, mitäkalustoa kuvauksiin tarvitaan, sekä milloin ja missä kuvaukset tehdään.

Kuvakäsikirjoitus auttaa ohjelman ja kuvausten suunnittelussa. Piirrostenviereen voi kirjoittaa selventäviä tekstejä.

OHJELMAN AIHEEN JA RAKENTEENSUUNNITTELU

Hyvä tapa aloittaa suunnittelu on miettiä minkälaisen ohjelman haluattehdä. Onko kyseessä uutinen tai reportaasi, tapahtumataltiointi,tietoisku, henkilökuva, sketsi tai keskusteluohjelma? Ohjelmatyypin jatyylin valitseminen helpottaa hahmottamaan, mitä ohjelmantekemiseen tarvitaan ja mistä se koostuu. Suunnitteluvaiheessa onmyös hyödyllistä miettiä, mikä on valmiin ohjelman kesto.Lähtökohtaisesti ohjelmatyypin tai tyylin valinta ei rajoita sisältöä vaanlähes mistä tahansa aiheesta voi tehdä kaikennäköistä ohjelmaa.

Ohjelman aihe liittyy luonnollisesti ohjelmatyypin valintaan, joten aiheenideointi kulkee alusta asti mukana suunnittelussa. Valitse aihe, jokakiinnostaa tai koskettaa sinua. Mieti, mistä näkökulmasta asiaakäsittelet ja mitä haluat ohjelmalla sanoa? Jos aihe on lähtökohtaisestilaaja voit valita punaiseksi langaksi sinua eniten kiinnostavankysymyksen tai näkökulman ja rakentaa ohjelman sen ympärille. Mitäselkeämpi ohjelman perusidea on, sitä helpompi myös katsojan onpäästä ohjelmaan sisään ja kiinnostua aiheesta. Erityisesti jos kyseessäon uutismainen reportaasi tai muu asiaohjelma, tekijän kannattaayrittää vastata aiheeseen liittyviin kysymyksiin kuten mitä, miksi, kuka /ketkä ja milloin ja tuoda vastaukset esille ohjelmassa mielenkiintoisellatavalla.

27

Toisaalta tekijänä kannattaa asettua hetkittäin katsojan asemaan jamiettiä esimerkiksi mitä taustatietoja katsoja tarvitsee, jotta hän voiseurata ohjelmaa, mikä tekee ohjelmasta muille kiinnostavan ja mitenkatsojan mielenkiinto säilyy. Voit tehdä ohjelmasta mielenkiintoisen jahelposti seurattavan suunnittelemalla ohjelmaan riittävästi erilaisiaelementtejä, jotka rytmittävät ohjelmaa. Ohjelma voi sisältäähaastattelua ja sen kuvitusta, kuvaa jonka taustalla soi musiikki tai muuäänimaisema, näyteltyjä osioita, suoraan kameralle tehtyjä juontoja,tilanteen dokumentointia, voice over -spiikkejä eli selittävää/kertovaapuhetta kuvan alla (vertaa uutisissa toimittajan lukemat selostuksetkuvituksen alla), grafiikkaa ja tekstiä.

Ohjelman rakenne voi puolestaan perustua esimerkiksi kronologiseenjärjestykseen tai kysymys-vastaus-malliin eli ohjelman alussa esitetäänkysymys, johon etsitään ohjelman aikana vastauksia ja lopussa tehdäänasioista yhteenveto. Rakenteellisia ratkaisuja on lukematon määrä,mutta pääasia on, että rakenne palvelee ohjelman sisältöä. Lopullisetrakenteeseen liittyvät ratkaisut tehdään usein leikkausvaiheessa.

KUVA- JA ÄÄNISUUNNITTELU

Sisällön suunnittelu videotuotannossa tarkoittaa myös kuva- ja ääni-ilmaisun suunnittelua. Kuvasuunnittelua auttaa huomattavasti jossinulla on mahdollisuus käydä kuvauspaikalla ja ottaa sieltä digikuvia.Voit myös visualisoida ohjelman aihetta esimerkiksi kirjaamalla ylösmielikuvia, joita aihe sinussa herättää ja assosioida kuva-aiheita niistä.Hyvä harjoitus on miettiä, miten ohjelman aiheen voisi kertoapelkästään kuvin. Kuvasuunnittelun tarkoituksena on siis suunnitellakuvia, jotka näyttävät ohjelman aiheesta jotakin, mitä ei sanoilla voikuvata, luovat tunnelmaa tai havainnollistavat esimerkiksihaastattelussa sanottuja asioita.

Äänisuunnittelussa kannattaa huomoida se, millaisia taustaääniävideoon halutaan. Puheen lisäksi on mahdollista äänittää ns.tehosteääniä, esimerkiksi raitiovaunun kolinaa tai oven aukaisemista. Josohjelma sisältää musiikkia niin se kannattaa huomoida jo suunnittelussa.Kuvan tapaan äänellä voi luoda lisää merkityksiä videoon. Kuvan jaäänen ei myöskään tarvitse kertoa aina samaa tarinaa yhtäaikaisesti.

Suunnittelutyön tehtyäsi olet siis päättänyt, mistä ohjelma kertoo,miten aihetta käsitellään, sekä miettinyt erilaisia kuvia ja ääniä, joitahaluat ohjelmaasi tehdä. Voit havainnoillistaa suunnitelman tekemällä ns.storyboardin eli kuvakäsikirjoituksen. Storyboardissa on tyhjiäruutuja, joihin voit luonnostella ainakin tärkeimmät ohjelmaan tulevatkuvat. Kuvan viereen voit kirjoittaa lisätietoja siitä, mitä kuvassatapahtuu ja miten kamera liikkuu. Kuvakäsikirjoitus on hyvä muistilistakuvaustilanteessa ja sen avulla on helppo kertoa myös muille, mitäohjelmassa tapahtuu. Kuvakäsikirjoitus on hyödyllinen työkalu erityisestifiktiivisiä ohjelmia ja elokuvia tehtäessä.

HAASTATTELU

28

Usein ohjelmiin sisältyy yksi tai useampi haastattelu. Haastattelulla voiolla ohjelmassa useampi tehtävä. Haastattelemalla voidaan välittäätietoa, mielipiteitä ja kokemuksia tai se voi tuoda esiin haastateltavanpersoonaa. Olipa tehtävä mikä tahansa on tärkeää valitahaastateltavat oikein ja esittää heille oikeita kysymyksiä. Haastattelu onhyvä sopia etukäteen ja varmistaa, että haastateltava on valmispuhumaan tekijän toivomasta aiheesta kameralle. Älä kerro valmiitakysymyksiä etukäteen, jotta haastattelutilanteessa säilyisi tietty jännite.Muotoile kysymykset selkeästi ja yksiselitteisesti eli kysy yhtä asiaakerrallaan. Hyviä kysymyksiä ovat miksi ja miten sillä niihin ei voivastata kyllä tai ei.

Kysymysten esittämistä voi harjoitella vaikka kaverin kanssa, sillä seauttaa hahmottamaan ovatko kysymykset ymmärrettäviä.

Haastatteluun kannattaa sisällyttää myös ns. lämmittelykysymyksiä,kuten kerro lyhyesti itsestäsi tai mitä olet tehnyt tänään, mitä kuuluu.Näin haastateltava saa hieman aikaa harjoitella mikrofoniin puhumista. Lämmittelykysymykset ovat hyödyllisiä myös kuvaajalle/äänittäjälle, silläniiden aikana hän voi testata, että ääni kuuluu hyvin ja kuva näkyy.

Yksi tärkein haastattelutilanteeseen liittyvä taito on kuunteleminen,koska vain kuuntelemalla voit tehdä tarkentavia ja kiinnostaviajatkokysymyksiä. Jos et ymmärrä, mitä haastateltava sanoo tai sinulletulee mieleen joku uusi aiheeseen liittyvä huomio, kysy uudestaan taiesitä jatkokysymys rohkeasti.

Katugallup poikkeaa edellisestä siinä, että haastatteluja ei voi sopiaetukäteen. Katugallupissa on erittäin tärkeää muotoilla kysymys niin,että kuka tahansa ymmärtää sen. Kysymyksen tulee olla lyhyt jaytimekäs. On hyvä huomioida, että ihmiset puhuvat helposti jamielellään omasta kokemuksestaan käsin, eli katugallupissa kannattaakysyä nimenomaan mielipidettä, ei faktatietoa. Haastateltavankokemuksista kysyminen ja käytännön esimerkkien antaminen ovathyviä keinoja kaikenlaisissa haastattelutilanteissa.

29

30

9. KUVAUKSET

Kuvauksissa pätee muutama hyödyllinen sääntö. Ensinnäkin kannattaavarata kuvauksiin riittävästi aikaa ja suunnitella kuvausjärjestysetukäteen. Toiseksi haastattelut on hyvä kuvata ensimmäisenä, silläniiden pohjalta on helpompi kuvata kuvitusta, tehdä juonnot ja voiceover speakit. Kolmantena kannattaa muistaa, että kuvituskuviin jahavaintokuviin kannattaa panostaa, koska hyviä kuvia ei koskaan oleliikaa.

KUVAUSLUVAT

Sananvapauden perusteella Suomessa saa kuvata julkisissa paikoissa jayleisölle avoimissa tiloissa ilman erillistä lupaa. Esimerkiksi kaupoissa,kauppakeskuksissa ja asemilla (paitsi lentoasemalla) saa kuvata, muttakäytännössä ainakin kaupoissa kannattaa sopia kuvauksista etukäteenepäselvyyksien välttämiseksi. Mitään perusteita kuvausluvaneväämiseksi ei näissä paikoissa ole. Sitä vastoin kodeissa jaasuinrakennuksissa, rappukäytävissä, talojen pihoissa, virastoissa jamuissa yksityisissä ja yleisöltä suljetuissa tiloissa pitää lupa aina kysyäetukäteen. Alle 16-vuotiaita saa kuvata vain vanhempien luvalla.

Kun teet haastattelua tai katugallupia kysy aina lupa haastatteluun,kerro mihin ja miten sitä käytetään sekä milloin ja milläkanavalla/verkkosivulla ohjelma esitetään. Muista, että kuvauslupa eitarkoita julkaisulupaa eli tarvitset suostumuksen molempiin.

Jos käytät esim yleiskuvaa kadulta kuvituksena, mieti ovatko ihmisettunnistettavia ja mitä aihetta ohjelma, johon kuvaa käytetäänkäsittelee. Tekijän tulee välttää väärien assosiaatioiden luomista kadullakulkeviin satunnaisiin ihmisiin.

ENNEN KUVAUKSIA

Muista ladata akku, tyhjentää muistikortti tai varata tarpeeksi nauhaa,jos kuvaat nauhakameralla. Kameran lisäksi tarvitset useimmissatapauksissa jalustan, mikrofonin ja piuhan sekä kuulokkeet. Testaalaitteet AINA ennen kuvausta ja varmista, että osaat säätää kameranoikein kuvaustilanteessa. Lue kameran käyttöohjeita, se kannattaa!

KUVAUSPAIKALLA

Tarkista onko paikassa tarpeeksi valoa ja mistä valo tulee. Suoraanvastavaloon on vaikea kuvata. Sisätiloissa lisävalo on yleensä ainahyväksi. Esimerkiksi katossa olevat loisteputket eivät yleensä oleriittäviä valonlähteitä.

31

Mieti, millaisia erilaisia kuvia paikassa saa ja mitä esimerkiksihaastateltavan taustalla näkyy. Kuuntele myös millainen äänimaisemapaikassa on. Jos teet haastattelun, tarkista ettei tilassa ole kovaahuminaa (esim jääkaappi), meteliä (liikenne) tai taustamusiikkia, silläpuhe hukkuu helposti.

KUVAUKSESTA JA ÄÄNITYKSESTÄ

Kuvatessa jätä ylimääräistä häntää alkuun ja loppuun, eli paina rec-nappia ajoissa (esim reilusti ennen kuin haastateltava aloittaa) ja jätäotoksen loppuun hieman löysää. Tämä helpottaa leikkaamista.Haastattelutilanteessa kuvaaja sanoo, koska kamera käy ja antaa luvanhaastattelijalle aloittaa.

Voit zoomata kameralla tai liikuttaa sitä kävelemällä itse lähemmäksitai kauemmaksi kuvauskohteesta. Voit panoroida eli liikuttaa kameraasivusuunnassa sekä tiltata, eli liikuttaa kameraa alas-ylös-suunnassa. Äläkuitenkaan zoomaa voimakkaasti/nopeasti tai liikuta kameraaäkkinäisesti ainakaan silloni kun kuvassa oleva henkilö puhuu tai tekeejotain tärkeää. Kameran liikkeitä kannattaa harjoitella etukäteen. Jalustaauttaa saamaan kameran liikkeistä tasaisempia, mutta ei ole misäännimessä välttämätön.

Pidä mikrofonia lähellä puhujan suuta. Äänen tasojen (näkyvät useinkameran näytössä) on oltava mahdollisimman lähellä 0 db, jotta äänikuuluu hyvin. Huomaa, että äänen tasot eivät ole sama asia kuin äänenvoimakkuus. Varmin tapa onnistua on laittaa kameraanautomaattiasetukset, pitää mikrofonia lähellä puhujaa/äänilähdettä sekävalita hiljainen äänityspaikka. Kuuntele AINA kuulokkeilla, miltä äänikuulostaa kun kuvaat. Jos ääni särkyy, kuulostaa metalliselta, taustallakuuluu kännykän häiriöääni tms. keskeytä kuvaukset, tarkista kalusto jasammuta kannykät.

HUOM! Äänen tasolla tarkoitetaan sitä voimakkuutta, jolla äänitallentuu kameraan tai nauhuriin. Äänen tasot voivat olla kohdallaan,vaikka ääni kuuluisi kuulokkeista hyvin heikosti, sillä kuulokkeidenäänenvoimakkuutta voi säätää ilman, että se vaikuttaa äänitystasoihin.Sama pätee toisin päin.

Jos äänen tasot ovat äänitystilanteessa alhaiset, niitä on vaikeamuokata leikkausvaiheessa, sillä kun äänen tasoa joutuu nostamaanleikkausohjelmassa rajusti, syntyy ääneen voimakas kohina. Toisaalta,jos äänitys on tehty liian korkeilla tasoilla, ääni menee niin sanotustirikki, eikä sitä voi leikkausohjelmassa korjata. Äänen tasoja on tärkeätarkkailla niin kuvatessa kuin leikatessa, sillä valmista ohjelmaa tulisivoida katsella tietokoneelta tai televisioista normaaleillavolyymisäädöillä.

Erilaisia kuvakokoja

yleiskuva (YK) kokokuva(KK) puolikuva (PK)

32

puolilähikuva (PLK) lähikuva(LK) erikoislähikuva (ELK)

KUVAAMINEN JA KUVAKERRONTA

Kuvakerronta koostuu kaikista erilaista kuvista, joita olet ohjelmaasivarten kuvannut. Jotta kerronta olisi mielenkiintoista ja vaihtelevaakannattaa kuvata erilaisia kuvia. Käytännössä tämä tarkoittaakuvakokojen ja -kulmien vaihtelua sekä erilaisten rajausten jakompositioiden tekemistä. Ylhäällä näkyy esimerkkejä erilaisistakuvakoista.

Havaintokuvat ja miljöökuvat

Kamera on hyvä väline havainnointiin. Kuvatessa kannattaa siis poimiavarsinaisen kuvauskohteen (esim. haastateltava henkilö) lisäksi erilaisiahavaintokuvia kuvauspaikasta. Havaintokuvilla voit näyttää ja kertoakatsojille lisää ohjelman aiheesta, sekä rytmittää esimerkiksihaastattelua.

33

Ota havaintokuvia eri kuvakulmista ja eri kuvakoissa. Laajatesittelykuvat, joissa kuvauspaikka, esimerkiksi tori, näkyykokonaisuudessaan, auttavat katsojaa paikantamaan ohjelmantapahtumat ja hahmottamaan tapahtumien puitteet. Laajojen kuvienlisäksi erilaiset yksityiskohdat ovat kiinnostavia. Erilaiset kuvakulmat,esimerkiksi ala- tai yläkulma, rikastuttavat kuvakerrontaa. Hyödynnälisäksi kuvan etu- ja taka-alaa, sillä näin kuvaan tulee syvyyttä. Kuvanetualalla voi esimerkiksi olla puun oksia, jotka eivät tarkennu täysin, jakuvan taka-alalla näkyy varsinainen kuvauskohde tarkkana.

Muista poimia erilaisia yksityiskohtia ja laajempia yleiskuvia erikuvakulmista kuvatessasi.

Haastattelukuvat

Ihmistä kuvatessa käytetään yleisesti edellä esiteltyjä kuvakokoja.Varsinkin pidemmissä haastatteluissa hyödynnä eri kuvakokoja, sillä nehelpottavat leikkaamista ja elävöittää ohjelmaa. Muuta kuvakokoakuvaustilanteessa haastattelijan kysymyksen aikana, jolloinhaastateltavan puhuessa kamera ei turhaan heilu tai zoomaa.

34

Haastattelutilanteessa kuvaaja, haastattelija ja haastateltava voivatasettua esimerkiksi kolmiomuodostelmaan. Kuvaaja saa pienillä paikanvaihdoksilla tai kameran zoomilla helposti erilaisia kuvia.

Haastattelutilanteessa kuvaaja voi sijoittua muutamalla eri tavalla.Nyrkkisääntö on, että kameran tulisi olla suurin piirtein samalla tasollakuin kuvattavan silmät. Tällöin kuva näyttää luonnolliselta ja kuvattavanhenkilön kasvot näkyvät. Reilusta ylä- tai alakulmasta kuvattuhaastattelu voi toimia tehokeinona, mutta pidemmän päälle se useinhäiritsee katsojaa.

Usein luonnollinen tapa kuvata haastattelua on sijoittaa haastattelijakameran viereen ja pyytää haastateltavaa katsomaan haastattelijaasilmiin. Näin haastateltava näkyy hyvin mutta hän ei puhu suoraankameralle, vaan aavistuksen verran linssin ohi. Suoraan kameraankatsominen on voimakas tehokeino, joka toimii esimerkiksi juonnoissatai suoraan katsojia puhuteltaessa.

Kuvakokojen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota kompositioon.Kompositio tarkoittaa kuvauskohteen sijoittamista kuvaruutuun. Sijoitahaastateltava kuvaan niin, että hänen katseelleen ja puheelleen jää tilaa.Joissakin tilanteissa voit mahduttaa myös haastattelijan kuvaanesimerkiksi niin, että kuvaat haastattelijan olan yli. T ämä ns. twoshottuo elävyyttä haastatteluun.

35

Kannattaa myös katsoa, että kuvattavan henkilön pään päälle jääsopivasti tilaa ja ettei kuva katkaise henkilöä esimerkiksi kaulasta. Mitätiukemmin kuva on rajattu haastateltavaan, sitä vähemmän kuvaanmahtuu taustaa ja päinvastoin. Tavoitteena on joka tapauksessa löytääkuvakoko ja kompositio, jossa haastateltava näyttää luontevalta jahänellä on tilaa sanoa sanottavansa.

Jos kuvaat useita haastatteluja samaa ohjelmaa varten saatkuvakerronnasta elävämpää jos sommittelet puhujat kuvan eri laitoihin,toisen oikeaan laitaan niin että katseen suunta on vasemmalle ja toisenvasempaan laitaan niin että katseen suunta on oikealle. Näin saatleikkausvaiheessa nämä kaksi ihmistä ikään kuin keskustelemaankeskenään vastakkain.

Suojaviiva

Kuvaamisen yhteydessä puhutaan usein suojaviivasta. Käytännössätämä tarkoitaa sitä, että kameran on esimerkiksi kahden henkilönkeskustelua kuvattaessa pysyttävä kuvattaviin nähden samalla puolellakoko keskustelun ajan. Jos kuvaat henkilöitä A ja B niin, että A on kuvavasemmassa laidassa ja B oikeassa ja kesken kuvauksen siirrytkinkuvaamaan henkilöitä heidän toiselta puolelta pomppaavat A ja Bkuvassa toisin päin. Tämä voi hämmentää katsojia.

Toinen esimerkki suojaviivasta on liikkeen suunnan säilyttäminen. Joskuvaat ohi ajavia autoja niin, että autot liikkuvat kuvan vasemmastalaidasta oikeaan laitaan, sinun pitää pysytellä koko ajan samalla puolellasuhteessa autoihin. Jos kuvaat autot myös toiselta puolelta ja yhdistätnämä kaksi kuvaa, lopputuloksessa autot liikkuu kuvassa edestakaisin.Suojaviivasääntöä rikotaan usein tietoisesti.

36

10. LEIKKAUS

Leikkaamisella vaikutetaan suuresti video-ohjelman lopputulokseenkokonaisuutena. Hyvällä leikkauksella voit välittää haluamasi viestin taivaikuttaa ohjelmasi yleistunnelmaan erilaisilla rytmityksillä jamontaaseilla. Yhdistämällä erilaisia kuvia peräkkäin luot mielikuvia jaassosiaatioita. Leikkaaminen on myös ajan hallintaa: lyhyessäkin ajassavoit kertoa suuren määrän tapahtumia ja asioita.

Yleisohjeina leikkaamisessa voit käyttää kuvien keston vaihtelua sekäkuvakokojen hyödyntämistä. Pitkään kestävät rauhalliset kuvat jatoisaalta lyhyet välähdykset luovat vaihtelevan rytmin. Eri kuvakokojakannattaa yhdistellä siten, että kuvakoon muutos on peräkkäisissäkuvissa tarpeeksi suuri. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksihaastateltavasta kannattaa laittaa peräkkäin kokokuva ja lähikuva,mieluummin kuin puolikuva ja puolilähikuva.

Leikkaaminen tarkoittaa kuvien järjestämistä kerronnalliseksikokonaisuudeksi. Kuvien kestoa vaihtelemalla syntyy leikkausrytmi.

OPENSHOTIN ASENNUS UBUNTUUN

Tässä oppaassa keskitytään pääsääntöisesti leikkaamiseenOpenShotilla.

OpenShot vaatii 600 MHz prosessorin, 256 MB muistia ja 1 GBkiintolevytilaa. Tämä merkitsee, että voi käyttää OpenShottia melkovanhassa koneessa.

Helpoin tapa asentaa OpenShot Ubuntu Linuxiin on asentaa sekomentoriviltä.

Voit asentaa OpenShotin Lucid Lynxissä (10.04 LTS) ajamallakomentoriviltä seuraavan komennon:

sudo apt-get install openshot

37

Huomaa, että joudut antamaan sudo-komennon vaatiman pääkäyttäjänsalasanan.

DV-MATERIAALIN KAAPPAAMINENKINOLLA

Koska OpenShot ei tarjoa mahdollisuutta kaapata materiaalia suoraanminidv-nauhalta, voit käyttää kaappaamiseen Kino -ohjelmaa.Kaappaamista varten tarvitset kameran (tai nauhurin) sekä Linux-tietokoneen, joissa on firewire-liitin.

Jos koneessasi ei ole Kinoa, voit asentaa sen ajamalla komentoriviltäseuraavan komennon:

sudo apt-get install kino

Kytke kamera dv-firewire-kaapelilla koneeseen ja tämän jälkeenkäynnistä kamera. DV-Firewire -piuhan liitin löytyy useimmistakameroista.

Jos koneessasi ei ole Firewire (IEEE 1394) porttia, voit ostaa siihenfirewire-videokortin, jollaisen saa kaupasta noin 15 eurolla.

-Avaa tietokoneen firewire-portti komentoriviltä alla olevallakomennolla ja anna järjestelmänvalvojan salasana.

sudo chmod 777 /dev/raw1394

Avaa Kino ja määrittele asetukset:Valitse normalisointi PAL, ääni 48 kHz stereo, kuvasuhde 16:9 tai4:3 (riippuen kameran kuvausasetuksista, ts. millä kuvasuhteellaolet kuvannut)Määrittele kaappauskansio ja valitse tiedostotyyppi AVI DV Type2. Jos laitat ruksin kohtaan "Jaa tiedostot automaattisesti kahtia",Kino tekee aina uuden videotiedoston alkaen siitä kohdin, milloinkamera on laitettu nauhoittamaan.Kaappaa materiaali. Voit ohjata kameraa (tai nauhuria) Kinonohjainpainikeilla.Voit avata kaapatut avi-tiedostot suoraan OpenShotissa. Muttajos on tarpeen, voit tässä välissä tehdä äänentasojen säädön,johon tarvitaan Audacity-ohjelmaa.

PROJEKTIN ALOITTAMINENOPENSHOTILLA

Valikon alla on neljä projektinappulaa.

Nämä nappulat ovat Uusi projekti, Tallenna projekti, Lisää tiedostoja Vie video.

Aloita painamalla uusi projekti -painiketta ja määritä projektillesi nimi,tallennuskansio, kesto (viitteellinen) sekä profiili (esim. DV PALwidescreen, jos olet kuvannut dv-kameralla 16:9 -kuvasuhteella).

38

Tämän jälkeen voit tuoda projektiin Kinossa kaapatut avi-tiedostot,sekä muita video-, kuva- ja äänitiedostoja, joita haluat käyttääprojektissasi, lisää tiedosto -painikkeella. Stillkuvat kannattaa skaalata(esimerkiksi Gimpillä) valmiiksi samaan resoluutioon, jota käytätvideoissasi. PAL-resoluutio kuvasuhteessa 4:3 (vanhan tv-kuvanmuotoinen kuva) on 720x576 px, 72 dpi ja kuvasuhteessa 16:9 (nykyäänyleisempi, suorakaiteen muotoinen laajakuva) 1024×768 px. Kaikkiohjelmaan tuodut materiaalit sekä tekstiplanssit näkyvät ohjelmanvasemmassa ylälaidassa listana ja niitä voi muokata aikajanalla mitentahansa ilman, että muutokset vaikuttavat listalla oleviin alkuperäisiinmateriaaleihin.

OpenShotilla leikatessa projekti kannattaa tehdä valmiiksikronologisesti eli aloita alusta -logiikalla. Tämä siitä syystä, ettätoistaiseksi OpenShotissa ei ole mahdollista käytännöllisellä tavallavalita ja siirtää useita leikkeitä samanaikaisesti aikajanalla eri kohtiin.Tästä johtuen projekti kannattaa aloittaa alkuteksteistä.

Tekstityksiin voit käyttää OpenShotin yksinkertaista otsikkoeditoria,joka löytyy ylälaidan tiputusvalikosta title/otsikko. Valitse Uusi jaaloita tekstin luominen seuraamalla oikeassa laidassa olevia painikkaitavaiheittain ylhäältä alas.

Huom! Käytä laajempaa editoria -nappula vie sinut Inkscapeen, joka onastetta monimutkaisempi graafisen suunnittelun työkalu ja varsinkinalottelijoille suhteellisen haastava käyttää, mutta harjaantuneemmillekäyttäjille hyvä väline.

Esikatseluruutu

OpenShot-ikkunan oikeassa yläosassa on videon esikatseluruutu, jossavoit katsoa yksittäisiä leikkeitä sekä aikajanalle valmistuvaa video-ohjelmaasi.

Ruudun alla on vierityspalkki, jonka avulla voit siirtyä eri paikkoihinvideossa.

Vierityspalkin alla näet ohjainnäppäimet, jotka ovat samanlaisia kuinDVD-soittimessa.

Nämä nappulat ovat Siirry alkuun, Edellinen merkki, Siirrytaaksepäin, Toista, Siirry eteenpäin, Seuraava merkki ja Siirryloppuun.

Vihje: Voit käyttää näppäimistön nuolinäppäimiä tarkkaan liikkumiseenaikajanalla tai leikkeen sisällä. Välilyönti-näppäin käynnistää ja pysäyttäätoiston.

Aikajana

Video-ohjelma rakennetaan aikajanalla oleville raidoille. Aikajana alkaanollasta minuutista ja jatkuu horisontaalisesti vasemmalta oikealle.Punainen pystyviiva on toistokärki, jota voit liikuttaa hiirellä taiesikatseluruudun ohjaimilla sekä nuoli- ja välilyöntinäppäimillä.

39

Luo projektiisi riittävä määrä raitoja. Oletusarvoisesti raitoja on kaksi,mutta voit lisätä niitä tarpeesi mukaan. Kukin raita on samanaikaisestivideo- ja ääniraita, mutta voit myös ruksia raidan pelkäksi ääni- taivideoraidaksi painikkeista raidan vasemmassa päässä. Jos käytätmusiikkia tai jotain muuta yhtenäistä äänitaustaa, työskentelyn kannaltaon selkeämpää, jos sijoitat ääniraidat videoraitojen alapuolelle.

Aikajanan komentonappulat ovat Lisää raita, Nuolityökalu,Leikkaustyökalu, Venytystyökalu, Tarraustyökalu ja Lisää merkki.

Videoraitojen zoomausta voit säädellä zoomauspalkin avulla. Tämämäärittelee, kuinka monta sekuntia on kahden videoraidan pisteenvälillä. Arvot voivat olla 1-200 sekuntia.

Jos laitat videokuvaa samaan kohtaan kahdelle tai useammalle raidalle,ylin videoraidoista toistuu. Huomaa kuitenkin, että kaikkienpäällekkäisten raitojen äänet toistuvat, ellei niitä ole mykistetty.Kustakin aikajanalle viedystä leikkeestä voit - kuvaketta napsauttamallatai hiiren oikealla näppäimellä - erikseen valita käytetäänkö siitäpelkästään video tai ääni vaiko molemmat.

Huom! Jos laitat samalle raidalle kaksi leikettä päällekäin, toistuuaikaisempi (alle jäänyt) leike (vaikka aikajanalla näkyykin nytmyöhemmin lisätyn leikkeen kuvake) - pyri välttämään tätäpäällekäisyyttä.

Napsauttamalla hiiren oikealla näppäimellä leikkeen päällä, voitmuuttaa leikkeen kuva- ja ääniasetuksia (esim. määrittää häivytyksiä),tai poistaa leikkeen.

Työkalut

Kun nuolityökalu on valittuna, voit siirtää projektisi leikkeitä aikajananraidoille sekä vaihtaa niiden sijaintia aikajanalla.

40

Valittuasi leikkaustyökalun voit napsauttaa leikkeen päällä, jolloin seleikkaantuu kahteen osaan.

Tämän jälkeen voit taas valita nuolityökalun ja vetää videopätkäterilleen.

Venytystyökalun avulla voit venyttää videoleikkeen ajallista kestoa, elimuuttaa aikajanalla olevan leikkeen alku- tai loppukohtaa. Tällätyökalulla on helppo poistaa leikkeiden turhat hännät.

Vihje: Voit etsiä soittokärjellä (punainen pystyviiva) haluamasileikkauskohdan ruudun (framen) tarkkuudella käyttämällänuolinäppäimiä. Sen jälkeen voit venytystyökalulla poistaa hännän,mutta varmista että tarraustyökalu on valittuna.

Tarraustyökalun avulla videopätkät tarttuvat toisiinsa. Milkälitarraustyökalu ei ole valittuna, on videoleikkeitä vaikeaa saadaalkamaan täsmälleen edellisen leikkeen lopusta.Tavallisestitarraustyökalu siis kannattaa pitää aina valittuna.

Huom! Voit halutessasi kokeilla myös ohjelman tarjoamia erilaisiasiirtymiä ja tehosteita.

MUSIIKIN TAI ÄÄNEN LISÄÄMINENCCMIXTERISTÄ JA FREESOUNDISTA

41

Helpoin tapa aloittaa musiikin etsiminen on mennä osoitteeseenwww.dig.ccmixter.org ja valita linkki Instrumental Music for Film,YouTube™ Videos and Soundtracks. Voit hakea musiikkiaenglanninkielisillä hakusanoilla tai käyttämällä advanced dig -toimintoa,jossa voit rajata hakuja erilaisilla määreillä, kuten genre, instrumentti jne.Voit kuunnella kappaleita napsauttamalla hiirellä kappaleen nimeä.Lataaminen onnistuu painamalla kappaleen nimen edessä olevaaalaspäin osoittavaa nuolta, josta avautuu latausikkuna. Latausikkunassaon uudestaan kappaleen nimi ja voit ladata sen pitämällä pohjassahiiren oikeaa näppäintä nimen kohdalla ja valitsemalla save link as.Kappale latautuu koneesi työpöydälle tai downloads/latauksetkansioon. Kappaleet ovat useimmiten mp3, wav tai aiff -muodossa, jane voi tuoda sellaisinaan OpenShotiin. Tuominen tapahtuu samallatavalla kuin videon tuominen eli Lisää tiedosto -toiminnon avulla(katso edellä).

Muista, että ccMixterin musiikkia voi käyttää pääsääntöisesti vainepäkaupallisissa tarkoituksissa ja kappaleiden nimet, tekijät ja lisenssit(esim. NonCommercial Sampling Plus 1.0) tulee mainita ohjelmanlopputeksteissä. Lisenssin nimen ja tarkat tiedot saat näkyviinnapsauttamalla kappaleen perässä olevaa cc-lisenssin ikonia.

OpenShotin tekstityökalusta löytyy valmis lopputekstiplanssi, johon voitäydentää musiikin tiedot.

Freesound.org etusivun vasemmassa laidassa löytyy linkki search,joka avaa hakutoiminnon. Kirjoita kentään englanniksi hakusana, esim.traffic. Kannattaa kokeilla erilaisia hakusanoja. Voit kuunnella äänenpienestä play-nappulasta joka löytyy haettujen äänitiedostojenyläpuolelta. Napsauttamalla ääniteidoston nimeä pääset lataussivulle javiimeistään tässä vaiheessa sinun tulee rekisteröityä tai kirjautua sisäänsivulle. Lataaminen onnistuu lataussivun oikeassa yläkulmassa olevastalinkistä download. Paina hiiren oikeaa näppäintä ja valitse save link as.Mainitse nettisivun osoite, ääninäytteiden nimet ja tekijätlopputeksteissä.

VIE VIDEO

Kun video-ohjelmasi on leikkauksen osalta valmis, sinun pitää vieläviedä eli exportoida video.

Paina punaista Vie video -nappulaa.

42

http://www.dig.ccmixter.org/

Määritä tiedostolle ensin nimi ja tallennuskansio. Sen jälkeen sinun tuleemäärittää videon profiili, tiedostopääte ja pakkaustapa.Yksinkertainen -valikossa on valittavana muutamia vaihtoehtoja,joista voit valita esimerkiksi kuvassa (yllä) näkyvät vaihtoehdot. Yksisuositeltava formaatti on uusi HTML5:een suunniteltu avoin webM,jonka asetukset löytyvät uusimmassa OpenShotin versiossa 1.3 suoraanyksinkertainen-valikosta. Esimerkiksi Youtube käyttää tätä Googlensponsoroimaa laadukasta formaattia, mutta ihan kaikkialle webM-päätteiset tiedostot eivät välttämättä vielä kelpaa. WebM edellyttäävähintään 0.6 versiota FFMpeg-koodausohjelmasta, joka uusimmissaUbuntuissa (10.10 alkaen) tulee mukana.

Paina lopuksi Vie videoksi, ja OpenShot tekee videon tiedostoksi, jotavoit katsella videosoitinohjelmilla ja jonka voit ladata verkkoon.

VINKKEJÄ PIDEMMÄLLE EHTINEILLE

Koska Kinon sekä OpenShotin äänenkäsittelyominaisuudet ovat hyvinrajalliset, kannattaa mahdolliset äänityöt tehdä Audacity-ohjelmalla.Voit tallentaa Kinosta kaapatun videon ääniraidan wav-tiedostona jaavata sen muokattavaksi Audacityssä. Huomaa ettei tällöin kannatamuuttaa äänitiedoston kestoa, jos siis haluat liittää äänen takaisinkuvaan. Voit tuoda muokatun, wav-muotoon tallennetun äänitiedostonprojektiisi Kinon äänisuotimen dubbaus-toiminnon avulla, joka löytyytehosteista. Tämän jälkeen sinun on vielä tallennettava elokuva uudenääniraidan kanssa.

Äänen työstäminen Audacityssa on hyödyllistä silloin jos haluat nostaaäänen tasoja tai tehdä vaativamman mixauksen esimerkiksi musiikista,tehosteäänistä ja puheesta. Huomaa, että voit viedä Audacityssätyöstämäsi äänen myös OpenShotiin. Käytännössä tämä tarkoitaa sitä,että käytössäsi on erillinen ääniraita, joka sinun tulee uudelleen synkatakuvan kanssa. Työprosessi on jossain määrin työläs, mutta eimahdoton.

Video-ohjelman lopputulokseen vaikuttaa kuvan ja äänen lisäksi myöspaljon graafinen ilme (tekstin fontit, logot, graafiset esitykset jne). Voithalutessasi työstää grafiikoita Gimpillä tai Inkscapellä. Inkscape onintegroitu OpenShotiin ja pääset ohjelmaan suoraan kun valitsetyksinkertaisesta otsikkoeditorista kohdan käytä laajempaa editoria.Inkscapen oppaan löydät FLOSS manualsin sivultahttp://fi.flossmanuals.net/inkscape/.

43

http://fi.flossmanuals.net/inkscape/

JULKAISU11. JULKAISEMINEN VERKOSSA12. JAKELU JA JAKAMINEN

44

11. JULKAISEMINEN VERKOSSA

Kun ohjelmasi on valmis, voit ladata sen verkkoon ja julkaista erikanavilla.

Julkaisukäytäntöjä on kahdentyyppisiä:

1. Lataaminen. Voit ladata ja julkaista ohjelman palvelussa, joka tarjoaavideollesi palvelintilaa (video hosting). Tällaisia palveluja ovat mm.YouTube, Vimeo, Archive.org ja suomalainen Stadi.TV ja needellyttävät, että olet rekisteröitynyt palveluun ennen käyttöä.Rekisteröityneillä käyttäjille syntyy näissä palveluissa usein oma"kanava" tai sivu. Monelle tämä jo riittää ohjelmien julkaisuympäristöksi.

2. Upottaminen. Kun videosi on ladattu, voit palvelun tarjoamanupotus (embed)-koodin avulla julkaista videon myös muissaverkkopalveluissa, esimerkiksi WordPress- tai Drupal-sivustolla - taivaikkapa Facebookissa. Upottamalla julkaiseminen on siksi kätevää,että se ei vie palvelintilaa omalta sivultoltasi. Lisäksi ohjelmasi näkyynyt verkkopalvelussa, jonka ulkoasun voit määrittää itse.

Kuvaamme ohessa videon lataamisen Vimeo- ja Stadi.TV -palveluihinsekä esimerkkejä upottamisesta eri sisältösivustoille.

VIDEON LATAAMINEN VIMEOON

Suositeltava tapa julkaista ohjelma on ladata se Vimeoon(www.vimeo.com), josta voit embedata (upottaa) videon eri sivustoille.

Kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi voit kirjautua palveluun. Napsautaetusivun linkkiä Upload a video.

Napsauta seuraavalla sivulla linkkiä Choose a file to upload...

Valitse kiintolevyltäsi video, jonka tahdot ladata, ja napsauta Avaa.Odota videon latautumista.

Napsauta nyt linkkiä Go to video...

Joudut luultavasti odottelemaan jonkin aikaa Vimeon prosessoidessavideotasi.

45

Upottaminen Vimeosta WordPressiin

Kun video on latautunut ja näet sen ruudulla, valitse ylhäällä olevastaTools-valikosta Embed This Video.

Kopioi kohdassa Get the embed code oleva koodi.

Mene nyt omaan Wordpress-blogiisi. Paina Uusi artikkeli -nappia.

Liitä nyt kopioimasi koodi Wordpressin editoriin.

Paina Julkaise.

46

Huom! WordPressin tarjoama ilmainen palvelin (wordpress.com) ei salliupotuskoodin lisäämistä. Tämä toiminto onnistuu siis vain silloin, jossinulla on WordPress asennettuna omalle palvelimelle.

Upottamisen sijaan voit ladata video-ohjelman myös suoraan esim.WordPress-pohjaiselle sivustolle, jos palvelimesi sallii sen. TällöinWordPressiin pitää ensin ladata ja asentaa esim. Flow Player –mediasoitin-plugin.

Upottaminen muille sivustoille

Verkkopalveluihin ja julkaisualustoihin luodaan jatkuvasti parempiakeskinäisiä rajapintoja, joiden avulla videoiden upottaminen helpottuu.Sinulle ehkä onkin jo tuttua esimerkiksi YouTube-videon jakaminenFacebookissa, joka tapahtuu yksinkertaisesti valitsemalla videon alta"Jaa" ja napauttamalla avautuvassa kentässä Facebookin kuvaketta.

Avoimissa sisällönhallintajärjestelmissä, kuten Drupal ja Joomla, onupottaminen myös helppoa. Drupal 6:lla toteutettuun sivustoonupottaminen tapahtuu siististi valitsemalla sisällön editointiin varatustakentästä html-näkymä (Edit html source) ja liimaamalla Vimeon taiYouTuben embed-koodi toivomaasi kohtaan.

Yhteensopivuus vaihtelee ohjelmistoversioittain, joten varaudukokeilemaan ja kenties etsimään lisätietoja sisällönhallintajärjestelmänfoorumeilta.

OHJELMAN JULKAISU STADI.TV-PALVELUSSA

YouTuben, Vimeon ja muiden kansainvälisten videopalvelujen lisäksitarjolla on myös kotimaisia vaihtoehtoja. Esimerkkimme kuvaa ohjelmanlataamisen Stadi.TV-palveluun, joka on helsinkiläisiltä helsinkiläisillesuunnattu yhteisöllinen videopalvelu.

Lisätäksesi Video-ohjelmasi palveluun, sinun tulee ensin rekisteröityäStadi.tv:n käyttäjäksi.

Kun olet luonut uuden käyttäjätilin, voit kirjautua sähköpostiisilähetetyllä salasanalla.

47

Jotta voit ladata video-ohjelmasi Stadi.tv:een, sinun on vielä ensinliityttävä johonkin ryhmään. Avoin.Stadi.TV on kaikille avoin ryhmä.Voit liittyä siihen napsauttamalla "Join".

Kun olet liittynyt ryhmään, napsauta kuvaketta "julkaise", minkä jälkeennapsauta "Lisää video". Valitse tiedosto koneeltasi (useimmat formaatitkäyvät, sillä palvelu konvertoi tiedostot) ja napsauta "Upload". Videonlatautuessa palvelimelle täytä ohjelmatiedot ja lataa videolletunnuskuva (joka on yleensä still-kuva videosta).

Kun olet täyttänyt kaikki tarvittavat tiedot, ja kun video on latautunutpalvelimelle, napsauta "Tallenna".

48

http://avoin.stadi.tv/

12. JAKELU JA JAKAMINEN

Ohjelmasi on nyt valmis ja julkaistu! Tv- ja elokuvatuotannossapuhutaan ohjelmien ja elokuvien levittämisestä ja jakelusta. Yhteisöllisenja sosiaalisen median maisemassa keskeinen käsite on jakaminen.

Ohjelma kannattaa jakaa usealla sivustolla yhdistämällä videopalvelujenja muiden sisältösivujen mahdollisuuksia. Palvelut tarjoavat RSS-syötteen, jonka avulla katsojat voivat tilata ohjelmasi ja jolla voit itseviestiä uusista päivityksistä toisilla sivustoilla, esimerkiksi Miro-palvelunohjelmalistauksissa.

METADATA

Ohjelmaan kannattaa julkaisun yhteydessä lisätä metadataa. Metadataon tietoa tiedosta, tapa kuvata ohjelman sisältöä: metadata vastaakysymyksiin kuten mitä, missä, milloin? ja sen avulla voi antaa katsojallehyödyllistä tietoa ohjelman tyypistä ja tyylistä. Palveluista löytyytekstikentät metadatan syöttöön: esimerkiksi WordPress-sivuilla näitäovat sivustolle luodut kategoriat ja vapaasti syötettävät tagit eliavainsanat.

Netin videopalvelut ovat suuria tietokantoja, joista halutun sisällönlöytäminen voi olla vaikeaa. Hyvän metadatan avulla ohjelman löytävätverkosta katsojien lisäksi myös sen mahdolliset uudet käyttäjät.

OHJELMAN CREATIVE COMMONS -LISENSOINTI

Myös ohjelman lisenssi on tärkeää metadataa ja siksi on suositeltavaakäyttää siihen tarkoitukseen kehitettyjä ratkaisuja ja palveluja. Voitvalita sopivan yhdestätoista erilaisesta Creative Commons -lisenssistäsivulta http://creativecommons.fi/lisenssit/valitse-lisenssi/

49

http://creativecommons.fi/lisenssit/valitse-lisenssi/

Kohdassa Haluatko lisenssisi koskevan myös kaupallistatoimintaa voit sallia tai kieltää lisenssin käytön myös kaupalliseentoimintaan.

Kohdassa Salli teoksesi muokkaaminen voit sallia tai kieltää teoksenmuokkaamisen. Voit sallia teoksen muokattujen versioidenjulkaisemisen myös ainoastaan siinä tapauksessa, että muokkaaja jakaateoksen samoilla ehdoilla.

Kohdassa Lisenssisi oikeusjärjestelmä voit valita lisenssinoikeusjärjestelmäksi kansainvälisen, suomalaisen tai jonkin muun maanoikeusjärjestelmän.

Lopuksi voit täyttää kohtaan Lisätietoa teoksesi tiedot ja napsauttaaValitse lisenssi -nappia.

Näkyviin tulee lisenssi, jonka voit liittää teokseesi.

50

LIITTEET13. TÄSTÄ OPPAASTA14. LISENSSI

51

13. TÄSTÄ OPPAASTA

Tämä käyttöopas on tuotettu FLOSS Manuals -dokumentaatiowikissä.Toteuttajina oli työryhmä Emmi Vainio, Kalle Kuisma, Tomi Toivio jaMinna Tarkka ja piirroskuvituksesta vastasi Tytti Viljanen.

Suomenkielinen FLOSS Manuals löytyy osoitteesta:http://fi.flossmanuals.net . Jos sinulla on parannusehdotuksia tähänoppaaseen, voit päivittää sitä vapaasti wikissä.

FLOSS Manuals on opaskirjasto ja dokumentaatiowiki vapaille jaavoimen lähdekoodin ohjelmille. Alussa palvelu oli tarjolla vainenglanniksi, mutta nyt se on lokalisoitu myös suomeksi, ranskaksi,persiaksi ja hollanniksi.

Lyhenne FLOSS tulee sanoista Free/Libre/Open Source Software.Suomeksi lyhenne käännetään yleensä sanoiksi Vapaat ja AvoimenLähdekoodin Ohjelmat eli VALO. FLOSS Manualsin voisi siis suomentaaVALO-käyttöohjeiksi.

Vapaan ohjelman tunnusmerkit ovat neljä perusvapautta (joidennumerointi aloitetaan yleisen ohjelmointitavan mukaan nollasta):

vapaus 0: ohjelmaa saa käyttää mihin tahansa tarkoitukseenvapaus 1: ohjelman toteutustapaa saa tutkia, ja ohjelmaa saamuokata omien tarpeiden mukaiseksivapaus 2: ohjelman kopioita saa jakaa edelleen lähimmäisenauttamiseksivapaus 3: ohjelman muokattuja versioita saa jakaa muille, niin ettäniistä on hyötyä koko yhteisölle.

FLOSS Manuals tarjoaa vapaille ohjelmille vapaita käyttöoppaita, jotkajulkaistaan ilmaiseksi useimpien ohjelmien käyttämän GNU GPL -lisenssinalla.

Uusi käyttöopas tuotetaan usein kirjapyrähdyksessä, jossa ohjelmastakiinnostuneet ihmiset kokoontuvat kirjoittamaan käyttöopasta.Kirjapyrähdys voi usein tuottaa uuden käyttöoppaan muutamassapäivässä.

FLOSS Manuals -verkosto on saanut maineen laadukkaandokumentaation tuottajana. Sitä tukevat avainprojektit, kuten OneLaptop Per Child ja Internet Archive. Kieliyhteisö laajenee nopeasti,käyttöoppaita käännetään nyt yli kahdellekymmenelle kielelle.

DOKUMENTAATION TARVE

Vapaiden ja avoimen ohjelmien maailmassa on paljon ohjelmoijia. Useinteknisistä kirjoittajista on kuitenkin pulaa. Yleisen vitsin mukaan uusikäyttäjä yrittää käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmaa, mutta häntäneuvotaan ohjelman keskustelupalstalla tai postilistalla lukemaanlähdekoodia.

52

http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU_GPL

http://laptop.org/en/

http://www.archive.org/

Tämän vuoksi tarvitsemme FLOSS Manualsia. Dokumentointi jatekninen kirjoittaminen on se alue, joka on toistaiseksi ollut heikoinavoimen lähdekoodin yhteisössä.

Ihannetilanteessa dokumentaatio vastaa tavallisten käyttäjientaitotasoa. Loppukäyttäjä ei luultavasti ole kiinnostunut käytetynohjelmointikielen hienouksista tai vastaavista teknisistä seikoista, jotkaovat äärimmäisen kiehtovia kehittäjille. Käyttäjä tahtoo käyttääohjelmaa.

Niinpä dokumentaatiossa käytetyn kielen tulisi olla ymmärrettävääkäyttäjille. Sitä ei tulisi kirjoittaa ohjelmointigurujen teknisellä jargonilla,kaikki dokumentaatio tulisi kirjoittaa henkilölle, joka ei ole opiskelluttietojenkäsittelytiedettä, mutta tahtoo tuottaa ohjelmiston avulla jotain.

Tarvitsemme FLOSS Manualsin kaltaisen wikin rakentaaksemme sillankoodaajan, dokumentoijan ja käyttäjän välille.

KÄYTTÄJIEN JA KIRJOITTAJIEN YHTEISÖNLUOMINEN

Pelkkä käyttöoppaan suomentaminen ei riitä. Sitä täytyy jatkuvastipäivittää, laajentaa ja lokalisoida sopimaan paikallisiin olosuhteisiin.Tämän vuoksi jokainen FLOSS Manualsin lokalisaatio tarvitseekirjoittajien ja lukijoiden yhteisöä.

Erilaisia osallistujia tarvitaan: uusia ohjelmien käyttäjiä ja pitkän linjanharrastajia, teknisiä kirjoittajia, kehittäjiä, graafikoita, kääntäjiä,lokalisoijia, oikolukijoita... Kuka tahansa voi osallistua FLOSS Manualsinkehittämiseen.

Wikiin pohjautuva yhteistyö merkitsee sitä, että lukemattomienkäyttäjien pienistä lisäyksistä muodostuu valtava määrä sisältöä.

FLOSS Manuals tahtoo antaa kaikille wikiin osallistuneille kunniankirjoituksistaan, minkä vuoksi kirjoittajia pyydetään rekisteröitymäänomalla nimellään.

FLOSS Manuals pyrkii luomaan ratkaisun uuden käyttäjän kohtaamaanongelmaan: mistä löydän käyttöohjeen tälle ohjelmalle?

SUOMENKIELINEN FLOSS MANUALS

FLOSS Manualsin suomenkielinen lokalisaatio on avattu vuonna 2009.Tavoitteenamme on sekä suomentaa englanninkielisen sivustonkäyttöohjeita että aloittaa uusien käyttöoppaiden kirjoittaminenSuomessa. Järjestämme käyttöoppaiden pohjalta myös työpajoja.

FLOSS Manualsin lokalisaatiosta vastaa Mediakulttuuriyhdistys m-cult.Lokalisaatio on toteutettu osana Medios-projektia, jossa keskitytääntukemaan avoimen lähdekoodin audiovisuaalisten työkalujen käyttöäkansalaismedian tuottamiseen. Osaprojektissa luomme työpajojakoulujen, kansalaismediakeskusten ja erilaisten käyttäjäyhteisöjenkanssa. Tarkoituksena on tuoda uusia käyttäjiä ja kirjoittajia avoimenlähdekoodin yhteisöön.

53

http://www.m-cult.org/

http://medios.metropolia.fi/

Suomen FLOSS Manuals on toteutunut osana EuroopanSosiaalirahaston ja Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa osallistuvanja sosiaalisen median Medios-projektia. Medios-projektinosarahoittajana on myös Helsingin Kulttuurikeskus. MetropoliaAmmattikorkeakoulun koordinoiman projektin toteuttajia ovat lisäksiHelsingin Kaupunginteatteri ja m-cult.

54

14. LISENSSI

Joidenkin tämän oppaan osien pohjana on käytetty Creative CommonsAttribution Share Alike -lisensoituja Wikipedian artikkeleita. CreativeCommons ja GNU GPL -lisenssien samankaltaisuus mahdollistaamateriaalin uudelleenkäytön GPL-lisenssin alla.

Kaikki kappaleet ovat kirjoittajien tekijänoikeuden alaisia. Jos muuten eisanota, kaikki luvut tässä käyttöoppaassa on lisensoitu GNU GeneralPublic License version 2 mukaisesti.

T ämä dokumentaatio on vapaata dokumentaatiota: voit jakaa sitäeteenpäin ja/tai muokata sitä Free Software Foundationin GNU GeneralPublic License mukaisesti; joko lisenssin version 2, tai (tahtoessasi)minkä tahansa myöhemmän version.

Dokumentaatiota jaellaan siinä toivossa, että se on käyttökelpoisa,mutta ILMAN MITÄÄN TAKUUTA; ilman edes MYYTÄVYYDEN taiT IETTYYN KÄYTTÖÖN SOPIVUUDEN oletettua takuuta. Katsolisätietoja GNU General Public Licensestä.

Tämän dokumentaation mukana olisi pitänyt tulla kopio GNU GeneralPublic Licensestä, mikäli sitä ei tullut kirjoita osoitteeseen Free SoftwareFoundation, Inc., 51 Franklin Street, Fifth Floor, Boston, MA 02110-1301,USA.

TEKIJÄT

ALUKSI

Muokkaukset: TomiToivio - Tomi Toivio 2012, 2011

VERKKO- JA YHTEISÖMEDIA

Muokkaukset: TomiToivio - Tomi Toivio 2012

KEVYT TUOTANTOTAPA


AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOT

Muokkaukset: TomiToivio - Tomi Toivio 2012 Otto - Otto Kekäläinen 2011

AVOIMET LISENSSIT JA VAPAAT SISÄLLÖT


JULKAISUPALVELUT


55

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Creative_Commons_Attribution-Share_Alike_3.0_Unported_-lisenssiehdot

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu

TUOTANTOKALUSTO

Muokkaukset: TomiToivio - Tomi Toivio 2011, 2012 Otto - Otto Kekäläinen 2011

OHJELMAN SUUNNITTELU


KUVAUKSET


LEIKKAUS


JULKAISEMINEN VERKOSSA


JAKELU JA JAKAMINEN


OPPAASTA


LISENSSI


AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOT © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Vainio 2011 Minna Tarkka 2010, 2011

LISENSSI © adam hyde 2006, 2007 Modifications: Tomi Toivio 2010, 2011

LEIKKAUS © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Vainio 2010, 2011 Kalle Kuisma 2010, 2011 Minna Tarkka 2010, 2011 Toimi Tytti 2011

56

https://plus.google.com/105755976891476798133?rel=author

ALUKSI © adam hyde 2006, 2007 Modifications: Minna Tarkka 2010, 2011 Tomi Toivio 2010, 2011

JAKELU JA JAKAMINEN © Minna Tarkka 2011 Modifications: Emmi Vainio 2011 Tomi Toivio 2011

JULKAISUPALVELUT © Minna Tarkka 2011 Modifications: Tomi Toivio 2011

JULKAISEMINEN VERKOSSA © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Vainio 2010, 2011 Kalle Kuisma 2011 Minna Tarkka 2010, 2011

KUVAUKSET © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Vainio 2010, 2011 Minna Tarkka 2010, 2011 Toimi Tytti 2011

OPPAASTA © Tomi Toivio 2011 Modifications: Minna Tarkka 2011

OHJELMAN SUUNNITTELU © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Henriikka 2010 Emmi Vainio 2010, 2011 Minna Tarkka 2010, 2011 Toimi Tytti 2011

AVOIMET LISENSSIT JA VAPAAT SISÄLLÖT © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Vainio 2010, 2011 Minna Tarkka 2011

KEVYT TUOTANTOTAPA © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Vainio 2010, 2011 Minna Tarkka 2010, 2011

57

TUOTANTOKALUSTO © Tomi Toivio 2010, 2011 Modifications: Emmi Vainio 2011 Kalle Kuisma 2010, 2011 Minna Tarkka 2010, 2011 Toimi Tytti 2010, 2011

VERKKO- JA YHTEISÖMEDIA © Minna Tarkka 2011 Modifications: Emmi Vainio 2011 Tomi Toivio 2011

Vapaat oppaat vapaille ohjelmille

GENERAL PUBLIC LISENCE

Version 2, June 1991

Copyright (C) 1989, 1991 Free Software Foundation, Inc. 51 Franklin Street, Fifth Floor, Boston, MA 02110-1301, USA

Everyone is permitted to copy and distribute verbatim copies of this license document, but changing it is not allowed.

Preamble

The licenses for most software are designed to take away yourfreedom to share and change it. By contrast, the GNU General PublicLicense is intended to guarantee your freedom to share and changefree software--to make sure the software is free for all its users. ThisGeneral Public License applies to most of the Free SoftwareFoundation's software and to any other program whose authorscommit to using it. (Some other Free Software Foundation software iscovered by the GNU Lesser General Public License instead.) You canapply it to your programs, too.

When we speak of free software, we are referring to freedom, notprice. Our General Public Licenses are designed to make sure that youhave the freedom to distribute copies of free software (and chargefor this service if you wish), that you receive source code or can get itif you want it, that you can change the software or use pieces of it innew free programs; and that you know you can do these things.

To protect your rights, we need to make restrictions that forbidanyone to deny you these rights or to ask you to surrender the rights.These restrictions translate to certain responsibilities for you if youdistribute copies of the software, or if you modify it.

For example, if you distribute copies of such a program, whether gratisor for a fee, you must give the recipients all the rights that you have.You must make sure that they, too, receive or can get the sourcecode. And you must show them these terms so they know their rights.

58

https://plus.google.com/111748831177280637349?rel=publisher

https://plus.google.com/111748831177280637349?rel=publisher

We protect your rights with two steps: (1) copyright the software, and(2) offer you this license which gives you legal permission to copy,distribute and/or modify the software.

Also, for each author's protection and ours, we want to make certainthat everyone understands that there is no warranty for this freesoftware. If the software is modified by someone else and passed on,we want its recipients to know that what they have is not the original,so that any problems introduced by others will not reflect on theoriginal authors' reputations.

Finally, any free program is threatened constantly by software patents.We wish to avoid the danger that redistributors of a free program willindividually obtain patent licenses, in effect making the programproprietary. To prevent this, we have made it clear that any patentmust be licensed for everyone's free use or not licensed at all.

The precise terms and conditions for copying, distribution andmodification follow.

TERMS AND CONDITIONS FOR COPYING, DISTRIBUTION ANDMODIFICATION

0. This License applies to any program or other work which contains anotice placed by the copyright holder saying it may be distributedunder the terms of this General Public License. The "Program", below,refers to any such program or work, and a "work based on theProgram" means either the Program or any derivative work undercopyright law: that is to say, a work containing the Program or aportion of it, either verbatim or with modifications and/or translatedinto another language. (Hereinafter, translation is included withoutlimitation in the term "modification".) Each licensee is addressed as"you".

Activities other than copying, distribution and modification are notcovered by this License; they are outside its scope. The act of runningthe Program is not restricted, and the output from the Program iscovered only if its contents constitute a work based on the Program(independent of having been made by running the Program). Whetherthat is true depends on what the Program does.

1. You may copy and distribute verbatim copies of the Program'ssource code as you receive it, in any medium, provided that youconspicuously and appropriately publish on each copy an appropriatecopyright notice and disclaimer of warranty; keep intact all the noticesthat refer to this License and to the absence of any warranty; and giveany other recipients of the Program a copy of this License along withthe Program.

You may charge a fee for the physical act of transferring a copy, andyou may at your option offer warranty protection in exchange for afee.

2. You may modify your copy or copies of the Program or any portionof it, thus forming a work based on the Program, and copy anddistribute such modifications or work under the terms of Section 1above, provided that you also meet all of these conditions:

a) You must cause the modified files to carry prominent noticesstating that you changed the files and the date of any change.b) You must cause any work that you distribute or publish, thatin whole or in part contains or is derived from the Program orany part thereof, to be licensed as a whole at no charge to allthird parties under the terms of this License.

59

third parties under the terms of this License.c) If the modified program normally reads commandsinteractively when run, you must cause it, when started runningfor such interactive use in the most ordinary way, to print ordisplay an announcement including an appropriate copyrightnotice and a notice that there is no warranty (or else, saying thatyou provide a warranty) and that users may redistribute theprogram under these conditions, and telling the user how to viewa copy of this License. (Exception: if the Program itself isinteractive but does not normally print such an announcement,your work based on the Program is not required to print anannouncement.)

These requirements apply to the modified work as a whole. Ifidentifiable sections of that work are not derived from the Program,and can be reasonably considered independent and separate works inthemselves, then this License, and its terms, do not apply to thosesections when you distribute them as separate works. But when youdistribute the same sections as part of a whole which is a work basedon the Program, the distribution of the whole must be on the terms ofthis License, whose permissions for other licensees extend to the entirewhole, and thus to each and every part regardless of who wrote it.

Thus, it is not the intent of this section to claim rights or contest yourrights to work written entirely by you; rather, the intent is to exercisethe right to control the distribution of derivative or collective worksbased on the Program.

In addition, mere aggregation of another work not based on theProgram with the Program (or with a work based on the Program) on avolume of a storage or distribution medium does not bring the otherwork under the scope of this License.

3. You may copy and distribute the Program (or a work based on it,under Section 2) in object code or executable form under the terms ofSections 1 and 2 above provided that you also do one of the following:

a) Accompany it with the complete corresponding machine-readable source code, which must be distributed under the termsof Sections 1 and 2 above on a medium customarily used forsoftware interchange; or,b) Accompany it with a written offer, valid for at least threeyears, to give any third party, for a charge no more than yourcost of physically performing source distribution, a completemachine-readable copy of the corresponding source code, to bedistributed under the terms of Sections 1 and 2 above on amedium customarily used for software interchange; or,c) Accompany it with the information you received as to theoffer to distribute corresponding source code. (This alternative isallowed only for noncommercial distribution and only if youreceived the program in object code or executable form withsuch an offer, in accord with Subsection b above.)

The source code for a work means the preferred form of the workfor making modifications to it. For an executable work, completesource code means all the source code for all modules it contains, plusany associated interface definition files, plus the scripts used to controlcompilation and installation of the executable. However, as a specialexception, the source code distributed need not include anything thatis normally distributed (in either source or binary form) with the majorcomponents (compiler, kernel, and so on) of the operating system onwhich the executable runs, unless that component itself accompaniesthe executable.

60

If distribution of executable or object code is made by offering accessto copy from a designated place, then offering equivalent access tocopy the source code from the same place counts as distribution ofthe source code, even though third parties are not compelled to copythe source along with the object code.

4. You may not copy, modify, sublicense, or distribute the Programexcept as expressly provided under this License. Any attemptotherwise to copy, modify, sublicense or distribute the Program is void,and will automatically terminate your rights under this License.However, parties who have received copies, or rights, from you underthis License will not have their licenses terminated so long as suchparties remain in full compliance.

5. You are not required to accept this License, since you have notsigned it. However, nothing else grants you permission to modify ordistribute the Program or its derivative works. These actions areprohibited by law if you do not accept this License. Therefore, bymodifying or distributing the Program (or any work based on theProgram), you indicate your acceptance of this License to do so, and allits terms and conditions for copying, distributing or modifying theProgram or works based on it.

6. Each time you redistribute the Program (or any work based on theProgram), the recipient automatically receives a license from theoriginal licensor to copy, distribute or modify the Program subject tothese terms and conditions. You may not impose any furtherrestrictions on the recipients' exercise of the rights granted herein. Youare not responsible for enforcing compliance by third parties to thisLicense.

7. If, as a consequence of a court judgment or allegation of patentinfringement or for any other reason (not limited to patent issues),conditions are imposed on you (whether by court order, agreement orotherwise) that contradict the conditions of this License, they do notexcuse you from the conditions of this License. If you cannot distributeso as to satisfy simultaneously your obligations under this License andany other pertinent obligations, then as a consequence you may notdistribute the Program at all. For example, if a patent license would notpermit royalty-free redistribution of the Program by all those whoreceive copies directly or indirectly through you, then the only way youcould satisfy both it and this License would be to refrain entirely fromdistribution of the Program.

If any portion of this section is held invalid or unenforceable under anyparticular circumstance, the balance of the section is intended to applyand the section as a whole is intended to apply in other circumstances.

It is not the purpose of this section to induce you to infringe anypatents or other property right claims or to contest validity of anysuch claims; this section has the sole purpose of protecting theintegrity of the free software distribution system, which isimplemented by public license practices. Many people have madegenerous contributions to the wide range of software distributedthrough that system in reliance on consistent application of thatsystem; it is up to the author/donor to decide if he or she is willing todistribute software through any other system and a licensee cannotimpose that choice.

This section is intended to make thoroughly clear what is believed tobe a consequence of the rest of this License.

61

8. If the distribution and/or use of the Program is restricted in certaincountries either by patents or by copyrighted interfaces, the originalcopyright holder who places the Program under this License may addan explicit geographical distribution limitation excluding those countries,so that distribution is permitted only in or among countries not thusexcluded. In such case, this License incorporates the limitation as ifwritten in the body of this License.

9. The Free Software Foundation may publish revised and/or newversions of the General Public License from time to time. Such newversions will be similar in spirit to the present version, but may differ indetail to address new problems or concerns.

Each version is given a distinguishing version number. If the Programspecifies a version number of this License which applies to it and "anylater version", you have the option of following the terms andconditions either of that version or of any later version published bythe Free Software Foundation. If the Program does not specify aversion number of this License, you may choose any version everpublished by the Free Software Foundation.

10. If you wish to incorporate parts of the Program into other freeprograms whose distribution conditions are different, write to theauthor to ask for permission. For software which is copyrighted by theFree Software Foundation, write to the Free Software Foundation; wesometimes make exceptions for this. Our decision will be guided by thetwo goals of preserving the free status of all derivatives of our freesoftware and of promoting the sharing and reuse of softwaregenerally.

NO WARRANTY

11. BECAUSE THE PROGRAM IS LICENSED FREE OF CHARGE, THERE ISNO WARRANTY FOR THE PROGRAM, TO THE EXTENT PERMITTED BYAPPLICABLE LAW. EXCEPT WHEN OTHERWISE STATED IN WRIT INGTHE COPYRIGHT HOLDERS AND/OR OTHER PART IES PROVIDE THEPROGRAM "AS IS" WITHOUT WARRANTY OF ANY KIND, EITHEREXPRESSED OR IMPLIED, INCLUDING, BUT NOT LIMITED TO, THEIMPLIED WARRANT IES OF MERCHANTABILITY AND FITNESS FOR APART ICULAR PURPOSE. THE ENT IRE RISK AS TO THE QUALITY ANDPERFORMANCE OF THE PROGRAM IS WITH YOU. SHOULD THEPROGRAM PROVE DEFECT IVE, YOU ASSUME THE COST OF ALLNECESSARY SERVICING, REPAIR OR CORRECT ION.

12. IN NO EVENT UNLESS REQUIRED BY APPLICABLE LAW OR AGREEDTO IN WRIT ING WILL ANY COPYRIGHT HOLDER, OR ANY OTHER PARTYWHO MAY MODIFY AND/OR REDISTRIBUTE THE PROGRAM ASPERMITTED ABOVE, BE LIABLE TO YOU FOR DAMAGES, INCLUDING ANYGENERAL, SPECIAL, INCIDENTAL OR CONSEQUENT IAL DAMAGESARISING OUT OF THE USE OR INABILITY TO USE THE PROGRAM(INCLUDING BUT NOT LIMITED TO LOSS OF DATA OR DATA BEINGRENDERED INACCURATE OR LOSSES SUSTAINED BY YOU OR THIRDPART IES OR A FAILURE OF THE PROGRAM TO OPERATE WITH ANYOTHER PROGRAMS), EVEN IF SUCH HOLDER OR OTHER PARTY HASBEEN ADVISED OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGES.

END OF TERMS AND CONDITIONS

62

Self Improvement

Avoin mediatuotanto