Energiatehokkuus rakentamises- sa ja rakennuskannassa

Ylijohtaja Helena Säteri

EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet v. 2030

• Euroopan komissio esitteli 22.1.2014 uudet v. 2030 ulottuvat puitteet: • kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 prosentilla

vuoden 1990 tasosta • EU:n laajuinen sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden

saamisesta vähintään 27 prosenttiin • kunnianhimoisemmat tavoitteet energiatehokkuudelle

Helena Säteri, ympäristöministeriö 2

Hallitusohjelman 2011 ilmasto- ja energia-asioita ”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia päivitetty

+ ohjelma öljyriippuvuuden alentamiseksi

Kansallinen EU-strategia ilmasto- ja energiasioista

Energiaverotarkennuksia - mm. energiaintensiivinen teollisuus,

maatalous, liikenne.. TEM:n energiatehokkuus- toimikunnan esitykset

ERA 17

Ilmastopaneeli

Tiekartta v. 2050 (2014) - sisältäen aikaikkunan 2030-2035?

EU-päästötavoitteen 30 % nostamisen vaikutukset (2014?)

Ilmastolaki (2014?) - esitys + päätös ilmastolain säätämisestä

- päästökaupan ulkopuolinen sektori

Rakennusten energiatehokkuussäädösten tiekartta lähes 0-energiarakentamisille

2020 mennessä (2012)

3 Helena Säteri, ympäristöministeriö

Hiilineutraali yhteiskunta tavoitteena

Kataisen hallitusohjelma 2011: ”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi.”

Ajan lyhyt oppimäärä

2007 2010 2012 2013 2015 2017

2019-2021

Kokonais-

energiamall

i

-30 %

vaatimukset

Uusiutuvan

energian

vähimmäis-

määrät

I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Korjausra-

kentamisen

määräykset

Le0

rakentaminen

VN Tiekartta 2050 työ 2014

VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013

Energiatod.

laki

RAKENTAMINEN JA KORJAAMINEN EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030

2020 tavoitteet - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % - Uusiutuvat energialähteet 20 % - Energiatehokkuuden parantaminen 20 %

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

(EPBD)

Energiatehokkuusdirektiivi (EED)

Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit

Uusiutuvien energia-lähteiden edistämistä

koskeva direktiivi (RES)

2030

RES-direktiivi tuo velvoitteet uusiutuvan energian käytöstä rakennuksissa 31.12.2014

• Vaatimukset uusiutuvista lähteistä

peräisin olevan energian vähimmäis-

tasosta uusissa ja perusteellisesti

kunnostettavissa rakennuksissa

• Vähimmäistasojen saavuttaminen

mahdollista mm. kaukolämmöllä ja

kaukojäähdytyksellä, joka tuotetaan

käyttämällä merkittävää uusiutuvien

energialähteiden määrää

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

450000

500000

Kauko- tai aluelämpö

Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, turve Maalämpö Muu, tuntematon

Rakennustenlkm

Erillisten pientalojen lämmitystapa v. 2008

7 Helena Säteri, ympäristöministeriö

8

Rakennuskanta

• kiinteistökannan palvelukyky? • kustannukset, arvo? • korjauspalvelujen laatu, käyttäjälähtöisyys? • rakennusperintö, arkkitehtuuri? • materiaalitehokkuus?

Korjaustarpeen kasvu

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Energiankulutuksen vähentäminen

Väestön ikääntyminen

Sisäilmaongelmat

Korjausrakentamisen merkitys korostuu

Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus- ja muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä – asetus • Saatetaan osittain kansallisesti voimaan rakennusten

energiatehokkuusdirektiivin 2010/31/EU artiklat 4,6,7, ja 8.

• Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen korjaus- ja

muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun se on

teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

• Velvollisuus koskee laajamittaisia korjauksia, rakennuksen vaippaa ja

taloteknisiä järjestelmiä.

• Velvollisuus energiatehokkuuden parantamiseen on sidottu muihin

korjauksiin ja toimenpiteen luvanvaraisuuteen.

• Hankkeeseen ryhtyvä päättää ajankohdan ja valitsee toteutusvaihtoehdon.

• Asetus tuli voimaan julkisten rakennusten osalta 6/2013 ja muiden

rakennusten osalta 9/2013

MRL, 13 § Suomen rakentamismääräyskokoelma

UUSI (alk 1.1.2013)

Ympäristöministeriö ylläpitää

Suomen

rakentamismääräyskokoelmaa,

johon kootaan tämän lain nojalla

annetut rakentamista koskevat

säännökset ja määräykset sekä

ministeriön ohjeet. Suomen

rakentamismääräyskokoelmaan

voidaan koota myös valtion

muiden viranomaisten antamia

rakentamista koskevia määräyksiä.

10

VANHA Asianomainen ministeriö antaa tätä lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä ja näitä vastaavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita, jotka julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Ministeriö myös huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteensovittamisesta. Määräyskokoelmaan voidaan ottaa myös muun lainsäädännön nojalla annettuja rakentamista koskevia määräyksiä. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

MRL, 117 § Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää

kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Rakennus on rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä

rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen

yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen

117 a-117 g §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja

muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös

sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.

Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja

erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta

rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa

heikentyä.

Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.

Korjausrakentamisen jousto

• Korjausrakentamisen jousto jakaantuu kahteen järjestelmään, voimassa olevaan ja uuteen:

1. MRL 13.3 § jää siirtymäsäännöksin voimaan viideksi vuodeksi, jolloin nykyisten rakentamismääräysten korjausrakentamista koskeva tulkinta ei muutu.

2. MRL 117 a– 117 g §:ien olennaisten teknisten vaatimusten yhteydessä asetuksenantovaltuus sekä uuden rakennuksen rakentamista että rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten. Uusissa asetuksessa maininta, mikä koskee uutta rakentamista ja mikä korjausta.

• Säännöksen oltava täsmällinen ja tarkkarajainen, ei voida soveltaa soveltuvin osin.

Korjausrakentamisen jouston kaksi järjestelmää

Olennaiset tekniset vaatimukset

MRA 50 §

Rakentamismääräykset MRL 13.3 §

siirtymäsäännös

MRL 117 a–117 g §

Asetukset

- Uuden rakennuksen rakentaminen

- korjaus- ja muutostyöt

Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: www.ym.fi Ylijohtaja Helena Säteri etunimi.sukunimi@ymparisto.fi