Embed Size (px)
Citation preview
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailukohteen kehittämisen malli
Täm
ä ha
nke
on ra
hoite
ttu
Euro
opan
kom
issio
n tu
ella
. Täm
ä ju
lkai
su h
eija
staa
ain
oast
aan
teki
jöid
ensä
näk
emyk
siä. K
omiss
iota
ei
void
a pi
tää
vast
uuss
a m
istää
n se
n sis
ältä
mie
n tie
toje
n kä
ytös
tä.
Proj
ect N
r.: 5
2777
5-LL
P-1-
2012
-1-F
I-ERA
SMU
S-EC
UE
Proj
ect:
Wel
Dest
Hea
lth a
nd W
ell-B
eing
in To
urism
Des
tinati
on
Telle TuominenSusanna SaariTurun ammattikorkeakoulu2014
2Back to Table of Contents Back to Table of Case Studies Back to Table of Figures
Matkailukohteen maine Autentti suus
Paik
allin
en k
ultt u
uri
Katkeamaton palveluketju sekä ystävällinen ja ammatti taitoinen henkilökunta yhtenäisen asiakaskokemuksen perustana
Vieraanvarainen asenne ja ilmapiiri matkailukohteessa
Kest
ävän
keh
ityks
en
peria
att e
iden
muk
aine
n to
imin
ta
Asiakaskeskeisyys
V I S I O&A R V O T
MATKAILUKOHTEEN JOHTAMINEN• Matkailukohteen johtamisen
organisointi sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden verkoston johtajuus
• Terveys- ja hyvinvointi matkailukon- septi en sekä niihin kohdistuvan
kysynnän ymmärtäminen• Operati iviset toiminnot• Laatutason arviointi sekä
kehitt äminen
MATKAILUKOHTEEN KEHITTÄMINEN• Järjestelmällinen, osallistava matkailu- kohteen strateginen suunnitt elu• Brändi-identi teeti n luominen ja johtaminen• Hyvinvointi a ja terveytt ä edistävää matkailua
ja yleisesti terveyden edistämistä tukeva matkailukohdetason suunnitt elu sekä poliitti nen päätöksenteko
• Jatkuva infrastruktuurin ja palvelutarjonnan arviointi ja kehitt äminen
TEKNOLOGIA
YHTEISKUNTA TALOUS
LUONNONYMPÄRISTÖP OLITIIKKA
Luonto, luonnon raaka-aineet, viehätt ävä maisema ja ympäristö
TUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN
TOIMIJOIDEN SITOUTUNUT YHTEISTYÖ
Laadukkaat majoitus-, ruoka- ja liikennepalvelut
Terveytt ä, hyvinvointi a ja rentoutumista
edistävä laaja ja laadukas palvelutarjonta: wellness-, hyvinvointi - ja terveydenhoitopalvelut, sauna- ja allasalueet, ulko- ja sisäliikuntapalvelut,
mahdollisuudet henkiseen virkistäytymiseen
3
Matkailukohteen maine Autentti suus
Paik
allin
en k
ultt u
uri
Katkeamaton palveluketju sekä ystävällinen ja ammatti taitoinen henkilökunta yhtenäisen asiakaskokemuksen perustana
Vieraanvarainen asenne ja ilmapiiri matkailukohteessa
Kest
ävän
keh
ityks
en
peria
att e
iden
muk
aine
n to
imin
ta
Asiakaskeskeisyys
V I S I O&A R V O T
MATKAILUKOHTEEN JOHTAMINEN• Matkailukohteen johtamisen
organisointi sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden verkoston johtajuus
• Terveys- ja hyvinvointi matkailukon- septi en sekä niihin kohdistuvan
kysynnän ymmärtäminen• Operati iviset toiminnot• Laatutason arviointi sekä
kehitt äminen
MATKAILUKOHTEEN KEHITTÄMINEN• Järjestelmällinen, osallistava matkailu- kohteen strateginen suunnitt elu• Brändi-identi teeti n luominen ja johtaminen• Hyvinvointi a ja terveytt ä edistävää matkailua
ja yleisesti terveyden edistämistä tukeva matkailukohdetason suunnitt elu sekä poliitti nen päätöksenteko
• Jatkuva infrastruktuurin ja palvelutarjonnan arviointi ja kehitt äminen
TEKNOLOGIA
YHTEISKUNTA TALOUS
LUONNONYMPÄRISTÖP OLITIIKKA
Luonto, luonnon raaka-aineet, viehätt ävä maisema ja ympäristö
TUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN
TOIMIJOIDEN SITOUTUNUT YHTEISTYÖ
Laadukkaat majoitus-, ruoka- ja liikennepalvelut
Terveytt ä, hyvinvointi a ja rentoutumista
edistävä laaja ja laadukas palvelutarjonta: wellness-, hyvinvointi - ja terveydenhoitopalvelut, sauna- ja allasalueet, ulko- ja sisäliikuntapalvelut,
mahdollisuudet henkiseen virkistäytymiseen
HYVINVOINTIMATKAILUKOHTEEN KEHITTÄMISEN MALLI
Malli (ks. kuvio) yhdessä tämän tekstin kanssa tiivistää kansainvälisen WelDest-hankkeen tutkimusosion, joka koostui primääritutkimuksesta (asiantuntijoiden haastattelut, asiakaskysely, kansalliset ja kansainväliset fokusryhmät) sekä sekundääritutkimuksesta eli olemassa olevien aiempien tutkimusten tarkastelusta. Tämä malli vastaa hankkeessa asetettuihin seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
• Miten matkailukohteesta voidaan kehittää hyvinvointimatkailukohde ?
• Mitä palvelutarjontaa, resursseja, henkilöstön osaamista sekä muita tekijöitä niin matkailijat kuin paikalliset asukkaatkin arvostavat hyvinvointimatkailukohteessa?
Lihavoidut alaotsikot alla nousevat tutkimuksesta, mutta ne eivät näy mallikuviossa. Sen sijaan sinisellä kirjatut tekstit näkyvät mallikuviossa ja niitä seuraa aina selittävä teksti.
LUONNOLLISET rESUrSSIT SEKÄ LAAdUKKAAT TErVEYTTÄ jA HYVINVOINTIA EdISTÄVÄT pALVELUT
Luonnolliset, perityt resurssit (mallin soikean osan uloin kehä) sekä laadukkaat hyvinvointia ja terveyttä
edistävät palvelut (mallissa pienempi oikealla alhaalla oleva soikio) muodostavat yhdessä ydintuotteen hyvinvointimatkailukohdetasolla. Kohteen maine nojaa pääasiassa näihin luonnollisiin, perittyihin resursseihin sekä laadukkaaseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään palvelutarjontaan. WelDest-hankkeen tutkimustulosten valossa seuraavat ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailukohteen keskeisiä luonnollisia resursseja:
• Luonto, luonnon raaka-aineet, viehättävä maisema ja ympäristö
• Paikallinen kulttuuri• Autenttisuus• Kohteen maine
Nämä luonnolliset, perityt resurssit ovat kohteen ydinvetovoimatekijöitä ja siten hyvinvointimatkailukohteen kilpailuetutekijöitä. Ne luovat perustan hyvinvointimatkailukohteen kilpailukyvylle. Avainasia on tunnistaa nämä resurssit matkailukohteen tasolla ja sen jälkeen hyödyntää niitä kestävällä tavalla terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden kehittämisessä. Asiakkaat arvostavat erityisesti luontoa, mutta myös paikallista kulttuuria, kulttuuriperintöä ja autenttisuutta, toisin sanoen alkuperäisyyttä, ainutlaatuisuutta, paikallisia resursseja sekä traditioita hyödynnettynä esimerkiksi ravintolapalveluissa, paikallisuuteen perustuvissa hoidoissa, luontoaktiviteeteissa sekä rakennetussa ympäristössä. Matkailukohteen kaikki toimijat ovat
vastuussa näiden autenttisten resurssien pitkän aikavälin vastuullisesta hyödyntämisestä.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailukohteen keskeinen palvelutarjonta:
• Terveyttä, hyvinvointia ja rentoutumista edistävä laaja ja laadukas palvelutarjonta; erityisesti hemmottelu-, hyvinvointi- ja terveydenhoitopalvelut, sauna- ja allasalueet, ulko- ja sisäliikuntapalvelut, mahdollisuudet henkiseen virkistäytymiseen
Valitessaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää matkailukohdetta asiakkaat arvostavat erityisesti modernia, kokonaisvaltaista ja moninaista palvelutarjontaa. Useimmilla asiakkailla näyttää olevan ns. laaja terveyskäsitys: halutessaan tehdä jotain terveytensä eteen he valitsevat loman, joka voi tarjota heille rentoutumista, henkistä virkistäytymistä ja pakoa arkipäivän paineista. Asiakkaat arvostavat erityisesti erilaisia altaita ja saunoja, hyvinvointia edistäviä hoitoja sekä ulkoaktiviteetteja samoin kuin kaunista luontoa. Lääketieteellisten, terveyttä hoitavien palveluiden kysyntä on selvästi vähäisempää, mutta niiden tarjonta näyttää jossain määrin vahvistavan matkailukohteen imagoa todellisena terveyttä ja hyvinvointia edistävänä kohteena. On tärkeää tunnistaa matkailukohteen tärkeimmät asiakasryhmät sekä näiden tarpeet, jotta palvelutarjontaa voidaan erilaistaa tarpeita vastaavaksi. Kriittinen massa erikoispalveluita on edellytys, jotta
4
matkailukohdetta voidaan markkinoida terveyttä ja hyvinvointia edistävänä kohteena. Esimerkiksi kylpylät voivat olla johtavia palveluiden tarjoajia hyvinvointimatkailukohteessa, mutta kriittinen massa voi muodostua myös monen pienemmän toimijan yhteistarjonnasta. Julkisen sektorin ylläpitämä tarjonta on usein myös oleellinen osa tätä palveluiden kriittistä massaa. Joka tapauksessa tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltainen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tarjonta, ts. tasapainoinen tarjonta keholle, mielelle ja sielulle.
MATKAILUN pErUSpALVELUTArjONTA
Toisin kuin yllä kuvattu ydintarjonta, perusmatkailupalvelut eivät normaalisti ole syy valita tietty terveyttä ja hyvinvointia edistävä matkailukohde. Siksi seuraavat palvelut voidaan nähdä varsinaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden tukipalveluina:
• Laadukkaat majoitus-, ruoka-, liikenne- sekä muut tukipalvelut
Useimmat palvelut sisältävät niin aineellisia (esimerkiksi ruoka ja sisustus ravintolassa) kuin aineettomiakin elementtejä (esimerkiksi ystävällinen asiakaspalvelu). Asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi on pystyttävä vastaamaan asiakkaan odotuksiin niin aineellisten kuin aineettomienkin elementtien
osalta. Asiakastyytyväisyyden kasvattamiseksi hyvinvointielementtien lisääminen näihin peruspalveluihinkin on suositeltavaa. Tämä pätee terveelliseen ruokaan, joka ei näytä olevan niinkään valintakriteeri kohdetta valittaessa, mutta kuitenkin monien paikan päällä arvostama seikka. Sama koskee myös majoituskokemusta. Matkailukohteen sijainti ja saavutettavuus sekä kohteen sisäinen saavutettavuus ovat tekijöitä, jotka jossain määrin vaikuttavat matkakohteen valintaan. Sisäinen saavutettavuus vaikuttaa erityisesti siihen, missä laajuudessa asiakas käyttää kohteessa eri palveluiden tarjoajien tarjontaa. Saavutettavuusasioissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö on avainroolissa.
KATKEAMATON pALVELUKETjU SEKÄ YSTÄVÄLLINEN jA AMMATTITAITOINEN HENKILöKUNTA YHTENÄISEN ASIAKASKOKEMUKSEN pErUSTANA
Yleinen vieraanvaraisuusosaaminen sekä erityiset ammatilliset terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen liittyvät tiedot ja taidot luovat perustan asiakastyytyväisyydelle. Asiakas odottaa kuitenkin henkilöstöltä erityisesti erinomaisia sosiaalisia taitoja. Tämä on erityisen tärkeää terveys- ja hyvinvointimatkailualalla, joka tarjoaa vieraanvaraisuutta ja henkilökohtaisuutta korostavia ns. high-contact -palveluita, kuten hoitoja sekä
ohjausta asiakkaan henkilökohtaisissa hyvinvoinnin tarpeissa. Asiakkaan odotusten tunnistaminen, palvelukuilujen havaitseminen, vuorovaikutustaidot sekä matkailukohteen tuntemus ovat henkilöstön osaamisalueita, joita on syytä korostaa. Näiden taitojen päivittäminen on tärkeää niin yrityksen kuin matkailukohteenkin tasolla.
Useat terveys- ja hyvinvointimatkailuasiakkaat käyttävät laajemmin kohteen palveluita sekä infrastruktuuria, jota tuottavat useammat yritykset, organisaatiot ja/tai julkisen sektorin toimijat yhdessä. Asiakkaat arvostavat katkeamatonta palveluketjua, joka tarjoaa heille kokonaisvaltaisen terveys- ja hyvinvointimatkailukokemuksen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä jokaisen toimijan panostus matkailukohteen menestymiseksi ovat tärkeitä. Palveluketju on mallissa kuvattu nuolen muotoon havainnollistamaan tarvetta jatkuvalle kehittämisprosessille kohti hyvinvointimatkailukohteen visiota ja arvoja.
Matkailukohde- ja -yritystason KEHITTÄMISTÄ OHjAAVAT OLENNAISET EdELLYTYKSET
Jatkuva panostus seuraaviin osa-alueisiin on tärkeää jokaiselle matkailukohteelle kilpailukyvyn säilyttämiseksi:
5
• Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta
• Vieraanvarainen asenne ja ilmapiiri matkailukohteessa
• Asiakaskeskeisyys
Kestävä kehitys käsittää kolme näkökulmaa eli sosiokulttuurisen, ekologisen sekä taloudellisen kestävyyden, jotka ovat perusedellytyksiä matkailukohteen ja siellä sijaitsevien yritysten menestykselle pidemmällä aikavälillä. Paikallisten asukkaiden positiivinen suhtautuminen vieraisiin on oleellista, jotta vieraat tuntevat olevansa tervetulleita. Asiakaskeskeisyyden pitäisi olla kaikkien henkilöstötasojen toimintaa ohjaava periaate liittyen johtamiseen, tuotekehitykseen, palveluiden tuotantoon jne. niin matkailukohde- kuin yritystasollakin. Asiakkaan odotusten sekä asiakastyytyväisyyden mittaaminen ovat osa asiakaskeskeistä toimintaa.
MATKAILUKOHTEEN jOHTAMINEN SEKÄ MATKAILUKOHTEEN KEHITTÄMISprOSESSI
Strategisesta matkailukohteen kehittämisen sekä johtamisen näkökulmasta keskeistä on tarve ylläpitää, kehittää ja viestittää kohteen kilpailuetua, toisin sanoen kohteen merkityksellisimpiä vetovoimatekijöitä, palveluita sekä osaamista kohteen kilpailukyvyn säilyttämiseksi makrotasolla. Mallikuviossa kohteen
kehittäminen on kaksisuuntaisella nuolella linkitetty kohteen johtamisen kanssa, sillä on olemassa tarve kaikkien toimijoiden sitoutuneelle yhteistyölle tai vähintäänkin niiden toimijoiden väliselle tiedonkululle, jotka vastaavat poliittisesta päätöksenteosta, matkailukohteen kehittämisestä, sen johtamisesta sekä palveluiden tarjoamisesta. Asiakastietoa ja -lähtöisyyttä, toisin sanoen tietoa asiakkaan odotuksista ja preferensseistä, tarvitaan palveluja tarjoavan yrityksen tasolla sekä matkailukohteen johtamisen ja kehittämisen tasolla. Toimijoiden yhteistyössä luomien matkailukohteen vision, mission sekä arvojen pitäisi ohjata kehittämistavoitteiden samoin kuin avaintulosmittareidenkin valintaa matkailukohteen pitkäntähtäimen strategiassa. Matkailukohteen kehittäminen on jatkuva prosessi – sitä kuvaa nuolimuoto mallissa.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailukohteen johtaminen kattaa seuraavat osa-alueet:
• Matkailukohteen johtamisen organisointi sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden verkoston johtajuus
• Terveys- ja hyvinvointimatkailukonseptien sekä niihin kohdistuvan kysynnän ymmärtäminen
• Operatiiviset toiminnot• Laatutason arviointi sekä kehittäminen
Koordinoiva, matkailukohteen johtamisesta vastaava organisaatio (esimerkiksi DMO eli Destination
management organisation, joka voi olla esim. matkailun alueorganisaatio tai matkailutoimijoiden yhdistys tai vastaava) näyttää olevan ensiarvoisen tärkeä minkä tahansa matkailukohteen menestymiselle. On monia vaihtoehtoisia malleja organisoida matkailukohteen johtaminen. Joka tapauksessa tällaisen tahon päätehtävä on koordinoida suunnittelutoimia, hoitaa viestintää sekä verkottaa aktiivisesti yksityisiä ja julkisia toimijoita, ts. ottaa vetovastuu kohteen ja sen matkailutoimijoiden johtamisesta.
On olemassa lukuisia terveys- ja hyvinvointimatkailun keskeisiä konsepteja, esimerkiksi wellness, fitness, vaihtoehtolääketiede tai holistinen retriitti, ja niihin liittyviä kysyntäprofiileja, jotka matkailukohteen johtamisesta vastaavan tahon tulee tuntea onnistuakseen tarjonnan erilaistamisessa, markkinoinnin kohdentamisessa valituille kohderyhmille sekä matkailukohteen kokonaistarjonnan kehittämisessä. Operatiiviset toiminnot kuten yhteisten markkinointi- ja myyntitoimien johtaminen ja arviointi sekä kohteen kokonaistarjonnan ja yleisen laatutason arviointi ja kehittäminen ovat myös matkailukohteen johtamisesta vastaavan tahon tärkeitä tehtäviä.
Matkailukohteen kehittäminen kattaa seuraavat osa-alueet:
• Järjestelmällinen, osallistava matkailukohteen strateginen suunnittelu
• Brändi-identiteetin luominen ja johtaminen
6
• Hyvinvointia ja terveyttä edistävää matkailua ja yleisesti terveyden edistämistä tukeva matkailukohdetason suunnittelu sekä poliittinen päätöksenteko
• Jatkuva infrastruktuurin ja palvelutarjonnan arviointi ja kehittäminen
Kaikkien oleellisten yksityisten ja julkisten toimijoiden sitoutuminen ja yhteistyö on tärkeää matkailukohteen strategisessa suunnittelussa. Tälle strategiaprosessille tarvitaan omistaja, mutta lisäksi on suositeltavaa luoda yhteistyörakenne, esimerkiksi ohjaustyöryhmä koostuen eri organisaatioista ja henkilöistä, joilla on kiinnostusta sitoutua kyseisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän kohteen kehittämiseen. Järjestelmällinen, kohdetason tiedonkeruu ja analyysi, trendien seuranta, aktiivisuus erilaisissa verkostoissa sekä makrotason muutosten havainnointi ovat osa strategista matkailukohteen suunnitteluprosessia.
Erilaistuminen, kohteen asemointi ja brändin rakentaminen ovat matkailukohteen strategian kulmakiviä. Hyvinvointimatkailukohteen brändi-identiteettiä tulee rakentaa alhaalta ylös (ts. matkailukohteen toimijoiden, matkailijoiden sekä paikallisten välisessä vuorovaikutuksessa), vahvistaa sekä viestiä sitä sisäisesti kaikille toimijoille kohdetasolla. Paikallisväestön tuki brändin ydinajatukselle on tärkeää, sen tulee uskoa siihen ja elää sitä todeksi. Matkailukohde tarvitsee yhteisen strategian brändi-identiteetin viestimiseen ulkoisille
kohderyhmille. Myös palvelujärjestelmät sekä kohteen fyysiset puitteet ja niiden laatu tulee saada vastaamaan brändi-identiteettiä. Viimeaikainen Internetiin pohjautuva kehitys on kuitenkin oleellisesti muuttanut brändin rakentamista ja markkinointia yleensä ja kasvattanut asiakkaiden osallisuutta. Asiakkaat ovat mukana luomassa matkailukohteen brändiä ja tavoitteena pitäisikin olla saada heistä matkailukohteen puolestapuhujia.
Kehitettäessä matkailukohdetta myös ylemmän tason strategiat, suunnitelmat ja päätökset tulee ottaa huomioon. Kohteen pitkäntähtäimen kehittäminen vaatii sellaista suunnittelua ja poliittista päätöksentekoa, joka tukee terveyttä ja hyvinvointia edistävän kohteen kestävää kehitystä. Tämä vaatii niin kohteen sisäisen kuin ulkopuolisenkin asiantuntijuuden hyödyntämistä samoin kuin poliittisten päättäjien sekä paikallisten osallistamista päätöksentekoon, jotta voidaan luoda paremmat edellytykset niin matkailijoiden kuin paikallistenkin terveyden edistämiselle sekä elämänlaadun kohottamiselle. Kohteen matkailustrategiassa määritettyjen toimenpiteiden toteutumista tulee seurata systemaattisesti. Vastuualueet, mittarit sekä toimenpiteiden aikataulutus ovat avain terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailukohteen infrastruktuurin ja palvelutarjonnan kehittymiseen ja samalla kohteen kilpailukyvyn säilyttämiseen.
Matkailukohteen strategiaa tulee päivittää säännöllisesti ja samalla etsiä myös eri toimenpiteisiin sopivia rahoitusvaihtoehtoja (yksityinen, julkinen tai näiden yhdistelmä).
MAKrOYMpÄrISTö
Seuraavat ulkoiset osa-alueet vaikuttavat matkailukohteen menestykseen:
• Yhteiskunta• Talous• Politiikka• Luonnonympäristö• Teknologia
Makrotaso kuvaa kaksisuuntaista vuorovaikutusta terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailukohteen sekä paikallisen, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön välillä kattaen niin yhteiskunnalliset, taloudelliset, poliittiset, ekologiset kuin teknologisetkin näkökulmat. Matkailukohdetasolla on seurattava muutoksia makrotason toimintaympäristössä sekä pyrittävä ennakoiviin toimenpiteisiin.
Susanna Saari, Senior Lecturer, M.Soc.Sc., Turku University of Applied Sciences | [email protected] | www.tuas.fi
Telle Tuominen, Senior Lecturer, MA and M.Sc. (Econ.), Turku University of Applied Sciences | [email protected] | www.tuas.fi
Donna Dvorak, Lecturer, BA in Cultural Anthropology, MA in TESOL and Applied Linguistics, The Institute of Hospitality Management in Prague | [email protected] | www.vsh.cz/en
Dr. Lucie Plzáková, Lecturer, PhD in System Engineering, The Institute of Hospitality Management in Prague | [email protected] | www.vsh.cz/en
FH-Prof. Dr. Mag. Kai T. Illing, PhD in Classical and Ancient Studies, FH JOANNEUM University of Applied Sciences | [email protected] | www.fh-joanneum.at/igm/en
Mag.(FH) Daniel Binder, Health Management in Tourism, Research Lecturer, FH JOANNEUM University of Applied Sciences | [email protected] | www.fh-joanneum.at/igm/en
Mag. Christian Husak, CEO of CHC, Christian Husak Consulting | [email protected] | www.husak.at
Dr. Steffen Lange, Head of Bachelor Regional Management, PhD in Marketing, University of Applied Science in Eberswalde (HNEE) | [email protected] | www.hnee.de/en
Robert Schmidt, Lecturer, MA in Business, University of Applied Science in Eberswalde (HNEE) | [email protected] | www.hnee.de/en
List of Authors
Tämä hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tämä julkaisu heijastaa ainoastaan tekijöidensä näkemyksiä. Komissiota ei voida pitää vastuussa mistään sen sisältämien tietojen käytöstä. Project Nr.: 527775-LLP-1-2012-1-FI-ERASMUS-ECUE
Lue lisää terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailukohteen kehittämisestä sähköisestä käsikirjasta Developing a Competitive Health and Well-Being Destination (ladattavissa osoitteessa http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165405.pdf)
we
lde
st.b
log
spo
t.co
m
