KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ...

KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ 28.09.2013

Limnologi Reijo Oravainen

www.kvvy.fi

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)• Perustettu 1961

• Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet

• Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

• Työntekijöitä 70

• Lähes 120 jäsentä

• Jäseninä kunnat, teollisuus ja muut toimijat

• Jäsenmaksut 3 % kokonaistuloista

• Liikevaihto n. 4,9 milj.€ (2012)

Vesilaboratorio

• Monipuolista vesikemiaa ja mikrobiologiaa

• Vesitutkimukset- Vesistöt- Talousvedet- Vesilaitokset- Uimarannat ja - Uima-altaat- Jätevedet ja lietteet- Prosessivedet

• Valvontasuunnitelmat

• Näytteenottopalvelut

Elintarvikelaboratorio

• Elintarvikemikrobiologia

• Elintarvikekemia

• Omavalvontanäytteet

• Viranomaisvalvontanäytteet

• Alkutuotannon tutkimukset

• Näytteenottopalvelut

• Omavalvontasuunnitelmat

• Omavalvontakoulutusta

Laboratoriopalveluitamme

• Jätetutkimukset– Kaatopaikka- ja

hyötykäyttökelpoisuus

• Asumisterveystutkimukset– Sisäilmatutkimukset

• Maa- ja sedimenttinäytteet– mm. haitta-aineetutkimukset

• Tulokset ”online”-palveluna

• Monipuoliset raportointimahdollisuudet

Vesistötutkimukset• Kunnostussuunnitelmat ja

kunnostukset• Vesikasvikartoitukset ja

levätutkimukset• Sedimenttitutkimukset

- Haitalliset aineet- Paleolimnologiset tutkimukset

• Pohjaeläintutkimukset- Lajisto- ja tiheys- Epämuodostumat

• Ympäristölupahakemukset• Selvitykset ja raportoinnit

Jätevesipalvelut

• Kuormitustarkkailut • Näytteenotto• Jätevesien

analysointipalvelut • Ympäristölupahakemukset• Lietelausunnot • Puhdistamoiden

hoidon ohjaus • Haja-asutuksen

jätevesineuvonta• Koulutukset

Kalatutkimukset

• Koekalastukset ja koeravustukset, saaliskirjanpitoaineistot

• Kalojen kasvu ja ikärakenne pyyntinäytteistä

• Kalastustiedustelut

• Pyydysten likaantuminen havaskokein

• Kalojen käyttökelpoisuus– Haitta-aineet– Makutestit

Näytteenottopalvelut

• Vesinäytteenotto– Jätevedet– Vesistö– Pohjavesi– Verkostovesi– Uimavedet

• Pohjaeläimet

• Sedimentti

• Likaantunut maaperä

• Asumisterveys (mm. sisäilma)

• Omavalvonta (elintarvikkeet)

• Biologiset näytteet

Palvelut poikkeustilanteissa

• Poikkeustilanteiden palvelut tarpeen mukaan

• Näytteenottopalvelut

• Laboratoriopalvelut

• Kenttämittaukset

• Konsultaatiot

• Vaikutusaluearvioinnit

• Pikamenetelmiä käyttöön (esim. vesimikrobiologiaan)

Palveluja kehitetään

• Palveluja kehitetään aktiivisesti

• Hyvä yhteistyöverkosto, laajat palvelumahdollisuudet

• Asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden

• Palveluista saadun palautteen perusteella

• Antakaa tietoa palvelutarpeistanne sekä palautetta palveluistamme!

– www.kvvy.fi

Kokemäenjoki

• Kokemäenjoki 231 m3/s

• 7% Suomen valumista

• 5. suurin jokivesistömme

• 20 milj.m3/d = 7.300 milj.m3/a

• Selkämerellinen 630 vuodessa

• Pihlavanlahdellinen 5 vrk

ITÄMERI/SELKÄMERI

• Pinta-ala 370.000 km2

• Tilavuus 21.000 km3

• syvyys max 450 m

• valuma 450 km3/a

• 2 % tilavuudesta

• 66.660 km2 18%

• 4.600 km3 22%

• syvyys max 249 m

• suolaisuus 6 %o

• valuma Suomesta

• 100 km3 3.200 m3/s

Nuori limnologi taivastelemassa veden laatua

Metsäteollisuus oli merkittävin BHK-kuormittaja. Enää jäljellä vain 1% orgaanisesta kuormituksesta.

0,000

50,000

100,000

150,000

200,000

250,000

300,000

350,000

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE

BHK-KUORMITUS 1972-2011

T/D

MUU TEOLL

TAAJAMAT

METSÄTEOLL

Fosforikuormituksen pääpaino oli asutuksen jätevesissä. Fosforikuormitus vähentynyt yli 90 %. Puhdistustehot nykyisin 95 %.

0,0

200,0

400,0

600,0

800,0

1000,0

1200,0

1400,0

1600,0

1800,0

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE

FOSFORIKUORMITUS 1972-2011

KG/D

MUU TEOLL

TAAJAMAT

METSÄTEOLL

Typpikuormitus polkenut paikallaan. Hyvä niin…

0,0

1000,0

2000,0

3000,0

4000,0

5000,0

6000,0

7000,0

8000,0

9000,0

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE

TYPPIKUORMITUS 1972-2011

KG/D MUU TEOLL

TAAJAMAT

METSÄTEOLL

Happitilanne korjaantunut monin paikoin radikaalisti. Tässä yhtenä esimerkkinä Vilppulankoski, jossa polskivat nykyisin lohet.

0

5

10

15

20

25

30

35

0

2

4

6

8

10

12

14

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

t/dHappi mg/l

BHK T/D

maalis

elo

Näsijärven alusveden happitilanne loppukesällä vesistöalueen parhaimpia.

0

2

4

6

8

10

12

1967

1969

1971

1974

1976

1978

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

mg O2/l Aitolahden edustan (NP4) happipitoisuus loppukesällä

1 m 10 m 20 m p -1 m

Jäteliemi on poissa ja vesi on karuuntunut. Näsijärvestä on tullut Päijänteen veroinen raakavesilähde.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

1965

1967

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

mg O2/l Aitolahden edustan (NP4) CODMn-arvot lopputalvella

1 m

20 m

30 m

p -1 m

Myös Kokemäenjoen happitilanne on nykyisin hyvä.

0

35

70

105

140

175

210

245

280

315

350

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1965

1967

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

KOKEMÄENJOEN YHTEISTARKKAILUBHK-KUORMITUS T/D JA HAPPIKYLLÄSTYSASTE YLÄJUOKSULLA

BHK

MAALIS

ELO

Fosforipitoisuus säätelee yksiselitteisesti järvien rehevyyttä

• Kun fosforipitoisuus on alle 20 µg/l järvi ei ole enää rehevä

• Pitoisuudella alle 10 µg/l se on jo karu

• Yhtään karua järveä, jossa fosforipitoisuus olisi yli 50 µg/l en ole tavannut

• Sen sijaan sellaisia karuja järviä olen nähnyt useita, joissa typpipitoisuus on yli 5000 µg/l

• Kaikki on kiinni fosforista

Rehevyys on vähentynyt voimakkaasti pistekuormitetuilla alueilla mm. Tampereen Pyhäjärvessä.

0

30

60

90

120

150

180

210

240

0

20

40

60

80

100

120

140

160

1965

1967

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

kg P/dµg P/l PYHÄJÄRVI, LEHTISAARI NP8 Fosforikuormitus ja fosforipitoisuus päällysvedessä 1965-2010

kok.P

MAALISKUU

ELOKUU

Kokemäenjoen fosforipitoisuus on laskenut jopa 40 µg/l. Kun tämä kerrotaan joen keskivirtaamalla (230 m3/s) saadaan ainevirtaaman vähenemäksi 800 kg/d. Kyseessä ei ole mikään pieni muutos, jos huomioidaan, että nykyinen pistekuorma on koko vesistöalueella vain 100 kg/d.

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1965

1967

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

kg/dµg/lKOKEMÄENJOEN YHTEISTARKKAILU

FOSFORIKUORMITUS KG/D JA FOSFORIPITOISUUS YLÄJUOKSULLA

FOSFORI

MAALIS

ELO

Typpikuormitus polkenut paikalla. Hyvä niin…

0,0

1000,0

2000,0

3000,0

4000,0

5000,0

6000,0

7000,0

8000,0

9000,0

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE

TYPPIKUORMITUS 1972-2011

KG/D MUU TEOLL

TAAJAMAT

METSÄTEOLL

Typpikuormitus on pysynyt koko lailla samalla tasolla.

Typpi ei ole samalla lailla minimiravinne kuin fosfori. Jos vedessä ei ole fosforia, typpi ei yksinään pysty levää tuottamaan. Mutta ilman typpeäkin levää muodostuu, jos fosforipitoisuus on koholla. Seurauksena ovat sinilevien massaesiintymät, koska sinilevillä on kyky sitoa kaasumaista veteen liuennutta typpeä, ja sitähän riittää…

Typen vähäisestä merkityksestä rehevyyden lisääjänä on useita käytännön esimerkkejä. Kyllä näihin pitäisi uskoa eikä lueskella vain EU-määräyksiä typen haitallisuudesta ja vaatia sillä perusteella typen poistoa.

Olen laatinut lupahakemuksiin useita typpeä käsitteleviä kannanottoja korostaen typenpoiston vähäistä merkitystä verrattuna mm. hajakuormaan.

Tampereen Pyhäjärven typpipitoisuus on koko ajan lisääntynyt. Fosfori on

vastaavasti vähentynyt selvästi. Miten on käynyt rehevyyden?

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

198

1

198

2

198

3

198

4

198

5

198

6

198

7

198

8

198

9

199

0

199

1

199

2

199

3

199

4

199

5

199

6

199

7

199

8

199

9

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

201

0

µg N/lTampereen Pyhäjärv i, Lehtisaari NP8

Typpipitoisuudet loppukesällä

1 m

10 m

15 m

20 m

p -1 m

Tampereen Pyhäjärven rehevyys on laskenut huomattavasti typpikuorman

lisääntymisestä huolimatta. Fosfori siis säätelee rehevyyttä eikä typpi. Kulo-

Rautavedellä rehevyys on nousussa !

0

5

10

15

20

25

Näsijärvi NP3 Näsijärvi NP4 Pyhäjärvi NP8 Pyhäjärvi NP10 Kulovesi NP14 Rautavesi NP19

µg/lTAMPEREEN SEUDUN YHTEISTARKKAILU

Keskimääräiset klorofyllipitoisuudet vuosina 1977-2010

1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010

Hajakuormitus on se joka vielä jyllää

Kuormitushuiput hurjia

Esimerkiksi syksyllä 2012, jolloin virtaamat kohosivat tulvalukemiin, Kokemäenjoessa virtasi vettä 600 m3/s, kun keskivirtaama on 230 m3/s. Syyskuussa virtaama oli vielä 150 m3/s. Kokemäenjoessa, johon Loimijoki laskee, fosforipitoisuus oli jopa 180 µg/l ja typpipitoisuus 2400 µg/l. Edellissyksyn vastaavat pitoisuudet olivat 53 µg/l ja 1500 µg/l. Kokemäenjoki purki Selkämereen fosforia 9300 kg ja typpeä 124 000 kg vuorokaudessa. Fosforia kulkeutui mereen neljässä päivässä saman verran kuin kaikilta puhdistamoilta koko vuonna. Liuenneen fosforin osuus oli 30 % kokonaisfosforista, joten sitäkin valui mereen 3 100 kg/d (pistekuorma 100 kgP/d). Typpeä meni koko vuoden pistekuorman verran 20 päivässä (typpikuorma 6000 kgN/d).

Tulevaisuuden haasteet

• Ylivoimaisesti suurin haaste on tulevaisuudessa hajakuormitus ja vähentäminen

• Pistekuormitus on mielestäni jo hoidettu

• Kuormituksen vaikutuksia raportoidessa olen todennut, että enää vaihtelee lähinnä säätila

• Säätila määrää nykyään pääosin happitilanteen ja ravinnetason vaihtelut

• Pistekuormitus on enää pieni nyanssi

Talvivalumat kasvussa, samoin hajakuormitus

Tampereen seudun vedenlaatu 1970-luvun alussa

Aitolahti

© Maanmittauslaitos, lupa nro 478/MML/11

TAMPERE

Pyhäjärvi

5 km

Näsijärvi

Lielahti

NOKIANokianvirta

Tampereen seudun vedenlaatu vuonna 2010

Aitolahti

© Maanmittauslaitos, lupa nro 478/MML/11

TAMPERE

Pyhäjärvi

5 km

Näsijärvi

Lielahti

NOKIANokianvirta

Hajakuormaa

Vanajanselkä oksensi kesällä 1976 vanhat lipeät

Siirryn vähitellen vapaa-ajan kalastajaksi• Tällaisia saaliita on Nippon verkoilla odotettavissa ?