View
1
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Reima Ojala / 9.2.2018
Lounais-Suomen rakennuspäivä
Kosteudenhallinta-asetus ja Kuivaketju10
http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma
Rakentamista koskevat asetukset
uudistuvat vuoteen 2018 mennessä
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on rakentamista koskevan
sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja
ennakoitavuus. Uudistuksen yhteydessä sääntelyä myös
vähennetään.
Ympäristöministeriö täsmensi asuin-, majoitus- ja työtiloja koskevaa asetusta
Uutinen 6.2.2018 klo 16.16
Ympäristöministeriö on antanut asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun asetuksen muuttamisesta.
Muutos koskee asuinrakennuksen ja sen vastapäisen rakennuksen välisen vähimmäisetäisyyden määritelmää asetuksen 5 §:n 2 momentissa. Nyt
tehdyssä päivityksessä määritelmään palautettiin asemakaava koskeva kirjaus:
”Etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä
suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu.”
Vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa asetuksessa asemakaavaa koskeva sivulause oli poistettu, sillä tarkoituksena oli selkeyttää lainsäädäntöä
niin, ettei puhtaasti teknisessä asetuksessa käsiteltäisi kaavoitusta. Muutos nähtiin mahdollisena, koska asemakaava on juridiselta luonteeltaan
hallintopäätös ja esimerkiksi erityisen tiivistä kaupunkirakennetta suunniteltaessa kunnat olisivat voineet edelleen tehdä alueellisen
poikkeamispäätöksen.
”Saadun palautteen perusteella päätimme kuitenkin palauttaa asetukseen vuodesta 2004 käytössä olleen kirjauksen. Asetuksella ei ole ollut
tarkoitus vaikeuttaa asemakaavoitusta, joten sivulauseen lisääminen on perusteltua”, sanoo rakennusneuvos Teppo Lehtinen
ympäristöministeriöstä.
Asetuksen muutos astuu voimaan 14.2.2018.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
(voimassa 1.1.2018 alkaen):
1 §
Soveltamisala
Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja
rakentamista.
Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan
lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta.
30 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan tämän
asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170782
12 §
Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen
kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on
sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa,
toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä
kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on
sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä.
13 §
Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö
Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta
rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen.
Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja
selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 §:ää. Sen lisäksi työmaan
kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan
kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä.
Uutta asetusta sovelletaan seuraaviin rakennustoimenpiteisiin:
• uusi rakennus
• rakennuksen laajennus
• kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen
• korjaus- ja muutostyö
• käyttötarkoituksen muutos
Mikä on Kuivaketju10?
Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla
vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin
kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla.
Toimintamalli sisältää Kuivaketju10-riskilistan ja -todentamisohjeen, joissa on esitetty
kymmenen keskeisintä kosteusriskiä. Näiden kosteusriskien hallinnalla vältetään yli
80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.
http://kuivaketju10.fi/
http://kosteudenhallinta.fi/index.php/fi/
Kuivaketju10 alkaa siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä henkilö tai yritys tekee
päätöksen hankkeen toteuttamisesta toimintamallin mukaisesti. Päätös velvoittaa
kiinnittämään hankkeeseen jo alkuvaiheessa kosteuskoordinaattorin, joka valvoo ja
ohjaa tilaajan valtuutuksella Kuivaketju10:n toteutumista koko prosessin ajan.
Suunnittelijoiden tulee osoittaa, että he ovat huomioineet suunnitelmissaan
riskilistan ja todentamisohjeen. Suunnittelutyön aikana arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja
sähkösuunnittelijat tarkentavat Kuiva-ketju10-riskilistan ja -todentamisohjeen kyseisen
hankkeen erityispiirteisiin, millä varmistetaan kosteus-riskien kokonaisvaltainen
hallitseminen. Erityispiirteet voivat aiheutua esimerkiksi asemakaavasta,
rakennuspaikasta, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisuista tai materiaalivalinnoista.
Urakoitsija puolestaan toteuttaa suunnitelmat ja todentaa ja dokumentoi riskejä
sisältävien kohtien onnistuneen toteutuksen. Koordinaattorin yhtenä tehtävänä on
varmistaa ja hyväksyä suoritettu todentaminen.
Rakennuksen käyttöönotossa pääurakoitsija todentaa ja dokumentoi riskejä
sisältävien työvaiheiden toteutuksen. Koordinaattori arvioi koko hankkeen aikana
tapahtuneen seurannan ja raportoinnin perus-teella, kuinka hyvin toimintamallin
toteutuksessa on onnistuttu. Onnistuneelle hankkeelle voidaan hakea Kuivaketju10-
statusta.
Jotta rakennus säilyy kuivana ja terveellisenä koko sen elinkaaren ajan, on
toimintamallissa asetettu vaatimuksia myös rakennuksen ylläpidolle. Vaatimusten
täyttämiseksi muodostaa kosteuskoordinaattori yhteistyössä suunnittelijoiden ja
urakoitsijan kanssa rakennuksen huoltokirjaan Kuivaketju10-osion. Osioon
sisällytetään kaikki Kuivaketju10-riskilistan riskikohdat, joihin liittyy käytönaikaisia
ylläpito-toimenpiteitä. Riskikohteista täytyy esittää vaadittavat säännölliset
tarkastukset ja huollot sekä kunnossapitojaksot toimenpiteineen. Kuivaketju10-
statuksen säilyminen edellyttää sitä, että toimintamallin toteutuminen käytön aikana
arvioidaan uudelleen säännöllisesti.
Menettely Turussa rakennuslupavaiheessa
Paritaloa suuremmat kohteet:
• Luvan hakijan on nimettävä hankkeeseen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö
(tarvittaessa lupaehto)
• Lupahakemuksen liitteeksi on toimitettava kosteudenhallintaselvitys
• Jos kosteudenhallintaselvityksessä kerrotaan, että noudatetaan Kuivaketju10:ä, ei
tarvita muuta selvitystä.
• Rakennuslupapäätökseen asetetaan lupaehto: Ennen rakennuksen käyttöönottoa
rakennusvalvontaan tulee toimittaa selvitys Kuivaketju10:n noudattamisesta.
• Jos kosteudenhallintaselvityksen mukaan hankkeessa ei noudateta
Kuivaketju10:ä, pitää selvityksessä kertoa vapaamuotoisesti, miten
kosteudenhallinta toteutetaan:
• esim. ”noudatetaan xx:n laatujärjestelmää”
• Rakennuslupapäätökseen asetetaan lupaehto: Kosteudenhallintasuunnitelma
tulee toimittaa rakennusvalvontaan ennen rakennustöiden aloittamista.
• Selvityksestä riippuen harkitaan muiden lupaehtojen tarve päätöksessä.
• esim. Rakennusvalvontaan tulee toimittaa selvitys
kosteudenhallintasuunnitelman noudattamisesta ennen rakennuksen
käyttöönottoa.
Paritalot ja sitä pienemmät kohteet:
• Rakennushankkeeseen ryhtyvän pitää nimetä hankkeeseen kosteudenhallinnan
valvonnasta vastaava henkilö
• Tiedot kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä tulee pyynnöstä
toimittaa rakennusvalvontaan.
• Rakennushankkeeseen ryhtyvän (esim. pääsuunnittelijan) on huolehdittava
rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta.
• Kosteudenhallintaselvitys tulee pyynnöstä toimittaa rakennusvalvontaan.
• Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman
laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen.
• Kosteudenhallintasuunnitelma tulee pyynnöstä toimittaa rakennusvalvontaan.
• Lähtökohtaisesti vastaava työnjohtaja voi olla myös kosteudenhallinnan
valvonnasta vastaava henkilö.
• Paritaloissa ja sitä pienemmissä kohteissa ei edellytetä lupahakemuksen
liitteeksi erillistä selvitystä eikä suunnitelmaa ne voidaan pyytää
esittämään rakennusvalvonnalle tarvittaessa.
• Paritaloa pienemmissä kohteissa pitää kuitenkin huomioida, että
kosteudenhallintaselvitys ja –suunnitelma pitää olla olemassa ja mietittynä.
• Menettely hakee varmasti aluksi muotoaan. Käytännön selkiintyessä
arvioidaan, minkä tyyppisissä hankkeissa kosteudenhallinta on olennaista.
www.pksrava.fi
TOPTEN -rakennusvalvontojen yhtenäiset käytännöt 31.1.2018
• Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori ja
Kouvola
• Kauniainen, Vaasa, Lappeenranta ja Lohja
• TART?
• Yhteistyössä ovat mukana myös Rakennusteollisuus RT ry, RAKLI ry, SKOL ry
ja RALA ry
ENSIMMÄISET 31.1.2018 JULKAISTUT YHTENÄISET KÄYTÄNNÖT • 115 01, Rakennettavaksi sallitun kerrosalan ylitys
• 115 08 A, Asuinkerrostalon pinta-alataulukko (taulukko)
• 117 01 B, Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet –asiakirja
• 117 a 01 D, Rakennesuunnittelun ja pohjarakennesuunnittelun yleisiä periaatteita
• 117 a 02 C, Suunnittelijan kelpoisuus ja suunnitelmien tarkastaminen kantavan rakenteen suunnittelun
sisältyessä CE- merkintään
• 117 a 07 A, Kantavien metallipintaisten sandwichelementtien tuotehyväksyntä
• 120 f 02 B, Rakennesuunnittelijan kelpoisuus, tulkintaohje
• 120 f 03 A, Pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuus, tulkintaohje
• 122 e 01 A, Vastaavan työnjohtajan kelpoisuus, tulkintaohje
• 117 b 23, Irtaimistovarastot asuinkerrostalossa, alle 24 m
• 117 b 24, Aukkojen välinen pystyetäisyys ulkoseinällä yli 2 -kerroksisissa rakennuksissa
• 117 c 01 A, Kosteudenhallintaselvitys; merkitys ja sisältö
• 117 g 02 A, Asuinrakennuksen ilmanpitävyys
• OHJE ARK11, Rakennuslupahakemukseen liitettävät pääpiirustukset
• OHJE ARK12, Rakennushankkeen kaupunkikuvallinen esittelyaineisto
• OHJE ARK13, Kaupunkikuvallinen selvitys rakennuksen korjaus- ja muutoshankkeissa
• OHJE RAK01 A, Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma ja laadunvarmistusmenettelyt
• LOMAKE YL06 A, Selvitys rakennuksen terveellisyydestä
Lisää yhteisiä käytäntöjä julkaistaan maaliskuussa, mm. palo-,
ullakko- ja rakennuksen korkeuskortit
Recommended