Markku Karjalainen 2.10.2012: Suomalaisen puurakentamisen mahdollisuudet

Suomalaisen puurakentamisen mahdollisuudet

TkT, arkkitehti Markku Karjalainen

kehittämispäällikkö

TEM / MSO / Puurakentamisohjelma

Ti 2.10.2012, Porvoon Taidetehdas

Skaftkärr-seminaari Ilmastotavoitteita toteuttavasta kaavoituksesta

rakentamiseen

200 000 työntekijää

Tuotannon arvo noin

20 miljardia euroa/v,

kotimaisuus-aste

teknologiaa korkeampi

20% Suomen tavara-

viennistä

70 % Suomen uusiutuvasta

energiasta

3

Metsäteollisuus on Suomelle edelleen ratkaisevan tärkeä

Puu osana rakentamisen, tuoteratkaisujen ja palvelujen kansainvälistyviä arvoketjuja ”kasvun ja kansainvälistymisen toimintamallit”

Energiantarve

Ym

päristö

vaik

utu

kset

Energiatehokas Nykytilanne

uusiu

tuva

fo

ssiii

linen

Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia

Rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten

arviointikriteerit tulevat Suomen rakentamismääräyksiin

viimeistään 2017 (ERA17-linjaukset)

Rakennettu 2.10.2012 mennessä:

9:lle paikkakunnalle

13 kohdetta

37 taloa

649 asuntoa

YLÖJÄRVI, 1996;

3 taloa, 19 asuntoa

Suomalaiset puukerrostalot:

- 1.9.1997: max. 4-kerrosta

- 15.4.2011: max. 8-kerrosta

HELSINKI, VIIKKI, 2012;

5 taloa, 103 asuntoa

Suomen rakennuskannasta

Yli 70 % on (lukumäärän

mukaan) asuinrakentamista

- 5,386 milj. asukasta ja 2,85 milj. asuntoa

- 1,221 milj. kerrostaloasuntoa (= 43 % asunnoista)

- Asuinkerrostaloja yhteensä 58 000 kpl

Viimeisimmät asukasbarometrit:

Kerrostaloasumisen suosio on ollut kasvussa!

3.10.2012 Markku Karjalainen

Suomen tulevien

puukerrostalojen

hankekartoitus

Kesä – heinäkuu 2012

Invest in Finland

MSO / TEM

Puuinfo Oy

Tekijä: Janne Tolppanen

Tulossa: jopa 7 000

puukerrostaloasuntoa

Puukerrostaloasumisen verkkoaivoriihen 15.5. – 15.6.2012 lopputuloksia

• 2123 kävijää > 1781 vastaajaa

• 83 % pitää puukerrostaloasumista positiivisena asiana

• 14 % epätietoisia asiaa kohtaan

• 3 % pitää negatiivisena ilmiönä

• Asuinympäristön ja rakentamisen laatu tärkeämpiä kuin itse asunto!

> Kaivattiin asuntorakentamiseen uusia vaihtoehtoja!

• 91 % arvioi, että puukerrostalojen määrä kasvaa lähitulevaisuudessa

• Hintakilpailukyky ja kysynnän kehitys askarruttivat

METLA-TALO, JOENSUU

PILKE-TALO, ROVANIEMI

Metsä Wood, ESPOO

Puurakenteisia

toimistotaloja

Puun käytön kasvumahdollisuudet ovat kerrostalo- toimitila- ja hallirakentamisessa

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Omakoti Rivitalot Kerrostalot Julkiset ja

liikerakennukset

Teollisuus ja

varastot

Maatalous Muu

talonrakentaminen

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

Puun osuus runkorakenteissa % Puun osuus ulkoverhouksissa % Markkinoiden koko (M€)

Puurunko: Vapaa-ajan rakennuksista 99 %, Pientaloista 84 %, Kerrostaloista alle 1%

Platform-frame,

tolpparunko

Paljonko kerrostaloissa on puuta ja betonia?

6-kerrosta, 1 509 k-m2

Toteutettu v. 2012

rakentamismääräyksillä

Neljä eri talotyyppiä:

1) Rankapuukerrostalo

2) CLT-puukerrostalo

3) Sekatekniikkatalo

(kantava runko betonia,

muut puuta)

4) Sandwich-betonitalo

Paljonko kerrostaloissa on puuta ja betonia?

3.10.2012 Markku Karjalainen

0,22

0,58

0,07

0,02

0,26 0,26

0,58

0,66

0,11 0,09

0,02 0,01

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

RANKARUNKO (k-kork. 3,2 m) CLT-RUNKO (k-kork. 3,2 m) SEKARUNKO (kerrosk. 3,0 m) BETONIRUNKO (k-kork. 3,0 m)

m3 / kem2

Materiaalimenekki 6 krs. asuinrakennuksessa (1509 kem2) Huom! maanpäällisellä väestönsuojalla

Puuta / kem2

Betonia / kem2

Kipsiä / kem2

3.10.2012 Markku Karjalainen

Työn alla RunkoPES

- Vakioidaan rakenteiden

väliset liittymät

- Ei ota kantaa

rakennetyyppeihin

- Otetaan opetuskäyttöön

2012 syksyllä

- Julkaistaan 2013 yleiseen

käyttöön

Puubrändin luominen! • Ekologinen

• Suomalainen

• Kilpailukykyinen

• Korkeatasoinen arkkitehtuuri ja

design

Oulu, Puu-Linnanmaa,

12 ha, 308 asuntoa,

500 asuk., 25 000 k-m2

PUUPALKINTO 2003

Moderni puukaupunki

-hanke (1997 – 2013)

Kotimaiset resurssit tukevat kasvua puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen arvoketjuissa ”yhteistyö, koulutus ja osaaminen”