Mitä ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa? Muutoksen ... › site › assets › files › 5037...

Mitä ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa?

Muutoksen tuomat vai viemät mahdollisuudet

työpajayhteistyössä?

Elise Virnes

27.4.2016

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassaKymmenen vuoden tavoitteet (10 – 20 vuotta)

• Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

• Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan

uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.

• Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

Hallituskauden tavoitteet (3 – 4 vuotta)

• Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan

mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.

• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen

keskeyttäneiden määrä on laskenut.

• Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.

• Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.

• Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.

1. Uudet

oppimis-

ympäristöt ja

digitaaliset

materiaalit

perus-

kouluihin

2. Toisen

asteen

ammatillisen

koulutuksen

reformi

3.

Nopeutetaan

siirtymistä

työelämään

4.

Parannetaan

taiteen ja

kulttuurin

saavutet-

tavuutta

6. Nuoriso-

takuuta

yhteisö-

takuun

suuntaan

Kärkihankkeet

5.

Vahvistetaan

korkea-

koulujen ja

elinkeino-

elämän

yhteistyötä

Miksi reformi tarvitaan?

Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti.

Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat.

Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät

pysyväisluonteisesti.

Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita.

Vähemmällä tehtävä

enemmän

Vaikuttavuus- ja tehokkuusloikka

(= uudet ajattelu- ja toimintatavat)

Mitä tavoitellaan?

• Vaikuttavampaa, nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa

vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin

osaamistarpeisiin työuran eri vaiheissa ja rakennemuutostilanteissa

• Siirtymistä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen -

osaamistarpeet osaamisen kehittämisen lähtökohtana

• Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen

kehittämispolkuja

• Tehokkaampia ja laadukkaampia osaamisen

kehittämisprosesseja

• Parempaa laatua ja vaikuttavuutta

• Vahvempaa työelämäyhteistyötä

• Vahvaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja

innovaatiotoiminnan tukemisessa

Toisen asteen ammatillisen

koulutuksen reformi

• Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista

merkitystä.

• Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-

opintokelpoisuus säilyttäen.

• Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä

tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä

vuorovaikutusta.

osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys,

tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu

Toisen asteen ammatillisen

koulutuksen reformi

• Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä.

• Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-

aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus

yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön

alle.

• Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjaus-

järjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus.

• Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen.

• Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

• Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa

hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.

Täsmennetyt suuntaviivat

• Yksi toimintalaki, jossa lähtökohtana osaamisperusteisuus ja

asiakaslähtöisyys

• Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan

– tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) sekä

– ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla

– Valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen

koulutukseen

• Yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto

• Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia ja joka soveltuu kaikille

ammatillisen koulutuksen asiakkaille ja asiakasryhmille.

• Osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa tukeva opiskelijavalinta.

• Ympärivuotisen ja jatkuvan hakeutumisen mahdollistavat hakuväylät ja -

menettelyt

• Uusi säätely- ja ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi jatkossa koulutuksen

järjestämisluvasta, rahoituspäätöksestä ja tulosohjausmekanismista

Täsmennetyt suuntaviivat

• Osaamisperusteista toimintaa tukeva, tulokselliseen ja tehokkaaseen

toimintaan ohjaava rahoitusjärjestelmä, joka on selkeä,

johdonmukainen, ennakoitava ja yhtenäinen

• Tietoarkkitehtuuri, joka tukee tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä

osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa

• Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa säätämällä,

että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on toimivat laadunhallinnan

menettelyt sekä vahvistamalla osaamisen arviointia.

• Siirretään tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta

työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen

järjestelmää

Tutkinnot, osaamisen hankkiminen ja

osoittaminen

• Tutkintojärjestelmä: perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot

• Tutkintojen määrää vähennetään tekemällä niistä laaja-alaisempia (erityisesti

at ja eat)

• Yksi tutkinnon suorittamistapa, joka on näyttöperusteinen ja osaamisen

hankkimistavasta riippumaton.

• Luovutaan ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen

perustutkinnon suorittamistavasta.

• Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia opiskelijoita

• Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi.

Keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

• Osaaminen osoitetaan yhdenmukaisella tavalla pääsääntöisesti aidoissa

työelämän tilanteissa.

Tutkinnot, osaamisen hankkiminen ja

osoittaminen

• Osaamisen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti. Arvioinnista vastaavat

työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä.

• Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen

osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella.

Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan

kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu.

• Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen

järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen

järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa. Järjestämislupa oikeuttaa

sekä tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen

järjestämiseen että osaamisen osoittamisen (näyttöjen/näyttötilai-

suuksien) järjestämiseen.

• Koulutusviennin esteet puretaan tutkintoihin liittyen.

Ammatillisen koulutuksen

opiskelijavalinnat ja hakupalvelut

• Mahdollistetaan ympärivuotinen ja jatkuva koulutukseen

hakeutuminen hyödyntämällä mahdollisimman laajasti sähköisiä

hakupalveluita, erityisesti erillishakuja ja jatkuvia hakuja.

• Kehitetään ja jalkautetaan koulutuksen järjestäjien käyttöön

ympärivuotista ja jatkuvaa hakeutumista edistäviä yhteisiä

menettelytapoja, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen

koulutukseen tai koulutusalan vaihtamisen.

• Suunnataan yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut

ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja

vahvistetaan erillishakujen ja jatkuvien hakujen roolia hakuväylänä.

• Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijaksi ottamisesta, poislukien

TE-hallinnon asiakkaat, joiden osalta TE-hallinto päättäisi

koulutukseen pääsystä

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

• Rahoitusmalli muodostuisi neljästä peruselementistä: perusrahoituksesta,

suoritusrahoituksesta, vaikuttavuusrahoituksesta ja strategiarahoituksesta.

• Rahoitusmallissa otettaisiin porrastamalla huomioon keskeiset koulutuksen

kustannuksiin vaikuttavat tekijät (esim. alat, erityinen tuki, majoitus, koulutuksen

järjestämismuoto).

• Lisäksi rahoitusta voidaan tarvittaessa kohdentaa myös kohderyhmien perusteella

(esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa

suorittamattomat).

• Tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan kannustettaisiin suoritus- ja

vaikuttavuusrahoituksen avulla.

• lisäksi kannustettaisiin oppisopimuskoulutuksen ja muun työpaikalla tapahtuvan

opiskelun järjestämiseen

• Riittävä ennakoitavuus ottaen huomioon suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus

• Rahoitus myönnettäisiin ja maksettaisiin koulutuksen järjestäjille

• Rahoitus olisi laskennallista ja yleiskatteellista

Reformin valmistelun alustava aikataulu

• 9/2015 Valmistelutyö käynnistetty

• 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu

• 4/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy

• 4/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi)

käynnistyvät

• 4-5/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät

• 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset

Eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt)

• 4-8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.)

• 11/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle

• 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t eduskunnalle

• 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu

• 2-6/2017 Asetusten valmistelu

• 6-8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista

• 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan

Työpajat ja reformin tavoitteet

• joustavuus, yksilöllinen opintopolku

• vaihtoehtoisia ja erilaisia oppimisympäristöjä

• tuettu ja turvallinen matalan kynnyksen työpaikka / työssäoppimisen

paikka

• työvaltainen oppimisympäristö osalle opiskelijoista

• työpajalta ammatillisiin opintoihin siirtyminen

Lähtökohtia yhteistyölle

• osaamista voi hankkia joka paikassa

• osaamisen tunnustaa ja todentaa koulutuksen järjestäjä ja

näyttötutkinnon järjestäjä

• kertynyt osaaminen oltava dokumentoitu huolellisesti (oman

osaamisen dokumentointi oppimisprosessi myös asiakkaalle)

• monipuolisia ja erilaisille opiskelijoille sopivia oppimisympäristöjä

tarvitaan

• vältettävä päällekkäistä toimintaa ja kehitettävä omia vahvuuksia sekä

toiminnan laatua

Käynnissä kaksi yhteistyöhanketta

Sakky ja Varia – hankkeissa kehitetään:

• malleja ja käytäntöjä työpajoille työssäoppimispaikkana ja

työvaltaisempana oppimisympäristönä toimimiseen

• monipuolistetaan työpajoja oppimisympäristöinä ja koulutuksen

järjestäjien oppimisympäristöjen valikoimaa

• kehitetään kertyneen osaamisen dokumentointia ja käytäntöjä sen

hyödyntämiseen

• kehitetään malleja siirtymiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen

• yhteistä laadunvarmistusta

• lisäarvoa, jota työpaja tuottaa ja josta koulutuksen järjestäjä on valmis

maksamaan xx euroa

KIITOS!