View
225
Download
1
Category
Preview:
DESCRIPTION
Makasiinilehdessä kurkistetaan 2010-luvun maaseudulle. Lehden lyhyt ja ytimekäs nimi tulee Pohjois-Savon maaseudun perustan muodostavista kolme ämmästä - maidosta, marjasta ja metsästä - mutta samalla se jättää meille jokaiselle mahdollisuuden miettiä, mitä maaseutu merkitsee juuri minulle.
Citation preview
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI
Mmm…Marski, kolme seppää ja LAPINLAHDEN JÄTTIHAUKI
KYLIEN PUOLUSTAJAT
Amaze MeLEADER!
Kes
ä 2
011
Maaseutuyrittäjyyttä 100 megan laajakaistaa mutkatonta meininkiä maailmalla
HUASTELEPPALEVVEEMMIN !
Muuruveden ruuneperi ei pärjää ilman tuplakonsonantteja
Mmm…
2 • Mmm…
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI 2/2011
Julkaisijat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja maaseudun kehittämisyhdistykset
Vastaava toimittaja: Ohjelmatiedottaja Jari Sihvonen, puh. 0440 760 710
Ulkoasu ja taitto: Jari Sihvonen [jari.sihvonen@psmaaseututiedotus.fi]
Kansikuvassa: Timi Lexikon alias Timo Leskinen
Painomäärä: 4000 kpl
Painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio
ISSN 1799-5671
Saturinteen Sieni on Kiuruveden Rytkyllä toimiva perheyritys, joka on viljellyt osterivinokassieniä jo kymmenisen vuotta. Olkisäkeissä kasvatettavat osterivinokkaat ovat kevyttä ja terveellistä syötävää sekä helppokäyttöisiä. Saturinteen Sienen osterivinokkaita myydään Lähiseudun Aarteet -lähiruokakaupassa Kuopiossa. Lisäksi niitä on saatavilla muutamissa lähiruokapuodeissa Helsingissä.Lähde: personal.inet.fi/yritys/saturinteensieni
Sketsihahmo Marja Tyrni tuli taannoin tutuksi lähes kaikille suomalaisille, mutta hänen nimikaimansa tyrnimarja (lat. Hippophae rhamnoides) on jäänyt etenkin Sisä-Suomessa melko tuntemattomaksi. Sitä ei voi kuin ihmetellä, sillä tyrni on todellista superfoodia. Se on luonnonvaraisista marjoistamme ravintorikkain. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja, ravintokuitua sekä elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Siinä on C-vitamiiniä 10–20 kertaa enemmän kuin appelsiinissä. Tyrni on Satakunnan maakuntakasvi.Lähde: www.satakunnantyrniseura.fi
Kuopion Syvänniemellä sijaitsevalla Poijaksen marja- ja mahlatilalla on neljännesvuosisadan perinteet koivunmahlan valmistamisessa. Suurin osa Poijaksen luomumahlasta viedään tällä hetkellä Italiaan. Koivunmahla eli maitiaisneste ‘lypsetään’ koivujen runkoihin poratuista pienistä rei´istä huhti-toukokuussa. Yksi koivu tuottaa kevään aikana jopa 6o litraa ‘luontoäidin maitoa’. Keräämisen jälkeen mahla pastöroidaan 90-asteiseksi ja pullotetaan. Joukkoon lisätään hieman sitruunahappoa säilyvyyden parantamiseksi.Kuopion seudulla koivunmahlaa on myynnissä Lähiseudun Aarteet -lähiruokakaupassa Kuopiossa.
Suomen 100 -kirjasarjassa vastikään ilmestynyt Lähiruokakohteet -opas (Karttakeskus 2011) esittelee sata paikallista lähiruokakohdetta ympäri Suomea Itämeren kalavesien ääreltä aina Lapin poromaille. Oppaan avulla löytyy mielenkiintoisia kohteita niin kaupunkien vilkkaista keskustoista kuin maaseudun idyllisestä rauhasta.
152-sivuisessa kirjassa on monipuolinen valikoima erilaisia pientuottajia, paikallisten tuotteiden suoramyymälöitä ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin intohimoisesti suhtautuvia ravintoloita. Kohteet on ryhmitelty maakunnittain. Pohjois-Savosta oppaaseen ovat päässeet Vanhamäen luomutila, Kuopion kauppahalli ja tori, Alahovin viinitila, Topin maatilamyymälä, Väisäsen Kotiliha ja Kahvila-ravintola Iltalypsy.
Kirja on tehty yhteistyössä aitojamakuja.fi-hankkeen kanssa.
koonnut Jari Sihvonen
Satulamäen kotilammas on Kärkkäälän kylässä Suonenjoella toimiva lammastila, joka tuottaa luomukaritsanlihaa sekä taljoja ja lankoja. Kimmo Törrönen ja Jemina Koponen tekivät viime vuonna haaveestaan totta ja perustivat oman lammastilan. Tällä hetkellä katraaseen kuuluu 42 emolammasta ja pässi. Kevään aikana syntyi 80 karitsaa, joista osa jää kasvattamaan katrasta ja loput ilahduttavat kotimaisen lähiruuan ystäviä.Lähde: www.satulamaenkotilammas.fi
POHJOIS SAVOSTA
Aikaisemmin ilmestyneet numerot:
Oppaan avulla löytyy mielenkiintoisia kohteita
Saturinteen Sienen osterivinokkaita
Lähde: personal.inet.fi/yritys/saturinteensieni
Osteri-
vinokaskeitto
50 g voita
200 g osterivinokkaita
1 sipuli
2 rkl vehnäjauhoja
1,5 l kasvis- tai lihalientä
50 g koskenlaskija-
sulatejuustoa
(1 dl ranskankermaa)
Renja Raatikainen nuori yrittäjä ja Mansikka ry:n hallituksen nuorisojäsen
Yrittäjyyden lumo
Lokakuussa 2010 minä tein oman ratkaisuni. Halusin ko-
keilla siipiäni edes kerran ihan oikeana yrittäjänä kesän ajan.
Oli vain löydettävä paikka, joka tarjoaa sopivasti haas-
tetta, sillä halusin saada samalla itselleni paikan oppia uutta ja ke-
hittyä niin markkinoinnissa kuin käytännön asiakaspalvelussakin.
Päätimme yhdessä kouluni osuuskunnan kanssa tarttua tilai-
suuteen, joka meitä Tervossa kunnan karavaanialueella odotti. Al-
lekirjoitimme sopimukset lokakuun lopussa ja niin kesän 2011 ku-
viot olivat selvillä. Olisimme yrittäjiä, minä olisin yrittäjä. Hy-
västi säännöllinen palkkatulo! Karavaanarit kutsuvat!
Se miten tähän on tultu ja miksi juuri Tervo, on pitkä tarina. Lähdin
syksyllä 2009 opiskelemaan Jyväskylään Tiimiakatemiaan. Siellä olen
saanut entisestään vahvistusta haaveilleni oman yrityksen perustami-
sesta tulevaisuudessa. Tiimiakatemia on paikka, joka mahdollistaa ko-
keilut. Juuri sen ansiota on meidän kesän projekti Tervossa. On mahta-
vaa päästä kokeilemaan, mitä yrittäjän arki on todellisuudessa ja mikä
minulle vielä tärkeintä, tuoda omia oppeja käytäntöön omassa kotikun-
nassa. Olen myös kiitollinen siitä, kuinka hyvin meidät opiskelijat on
Tervossa otettu vastaan. Paikallisten yrittäjien yhteistyö on tiivistä ja se
välittyy myös meille, sillä neuvoja ja apuja on saanut aina tarvittaessa.
Paljon puhutaan siitä, kuinka maaseutu kuolee ja nuoret lähtevät
kasvukeskuksiin. Nuorten lähteminen on totta, koska etenkään korke-
ampaa koulutusta ei valitettavasti voi saada kahden tuhannen asuk-
kaan kunnassa. On hyvä, että nuoret kouluttautuvat, mutta mikä heitä
estää palaamasta takaisin kotikonnuille? Miksi yrittäjyys, joka ei ole
enää läheskään aina sidottu toimipaikkaan, on musta vaate monelle?
Mielestäni kaikki on asenteesta kiinni! Jos viihtyy kotiseu-
dulla tai maaseudulla yleensä, ei pitäisi nähdä vain esteitä. On totta,
että infra ei ole yhtä hyvä kuin pääkaupungissa, ei ole kaikkia pal-
veluita kilometrin päässä ja paljon joutuu tekemään jotta asiak-
kaat löytävät sinut. Tämä kaikki on kuitenkin sen arvoista. Itse olen
ollut muutaman viikon karavaanialuetta vetämässä, enkä ole ka-
tunut päivääkään. Ihmiset ovat mukavia, tutuilta on saanut apua
ja kaikki kaupungin minuuttiaikataulut ovat jo unohtuneet.
Suosittelen irtiottoa kaikille. Mikäpä sen mukavam-
paa kuin mieleinen työ, mahtavat ihmiset ja saat vielä kau-
panpäälle lukemattomia oppeja tulevaisuutta ajatellen.
Kenelle…Yritystukea maatalousyrityk-
sille, maaseudun mikroyrityksille
(jotka työllistävät alle 10 työnte-
kijää) ja yrittäjiksi aikoville. Han-
ketukea erilaisille yhteisöille mm.
kehittämisorganisaatioille, oppilai-
toksille, yhdistyksille ja kunnille.
Mihin…Yritystukea tuotannollisen toi-
minnan laajentamiseen tai palve-
lujen tuottamiseen. Tuki voi olla
investointitukea kone- ja laite-
hankintoihin tai rakentamiseen.
Se voi olla kehittämistukea tuote-
kehitykseen, markkinointiin sekä
yhteistyöhön tai käynnistystukea
ensimmäisen työntekijän palk-
kaamiseen. Hanketukea maaseu-
tuelinkeinojen toimintaedelly-
tysten kehittämiseen ja monipuo-
listamiseen tai maaseutualueiden
elämänlaadun parantamiseen.
Hanke voi olla luonteeltaan elin-
keinoja kehittävä tai koulutus-
hanke. Se voi olla asukkaiden
harrastus- tai kulttuuritoimintaa
edistävä tai sen avulla voidaan
toteuttaa yhteisöllinen investointi.
Mistä…Rahoitusta voi hakea joko Pohjois-
Savon ELY-keskuksen tai Leader-
toimintaryhmien kautta.
Kenelle…
Maaseutu-ohjelmasta rahoitusta
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 3
Rahoitustukea on
edelleen hyvin tarjolla
Ohjelmakaudella 2007–2013 maaseutuohjelman
yritystukea on hyödyntänyt Pohjois-Savossa kesä-
kuun 2011 loppuun mennessä lähes 500 yritystä
toimintansa kehittämiseen ja 170 yhteisöllistä han-
ketta on jo toteutettu tai käynnissä. Ohjelmakau-
den loppuvuosille rahoitustukea on edelleen hyvin
tarjolla. Maaseutuohjelman kokonaisrahoituksesta
(EU:lta ja valtiolta tuleva osuus) 55 miljoonasta
eurosta on käytettävissä vielä 21 miljoonaa euroa.
Tilaa Mmm...makasiinilehti ilmaiseksi kotiisi lähettämällä tekstiviesti TILAAMMM numeroon 0440 760 710. Kirjoita tekstariin nimesi ja postiosoitteesi. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2011.
16 • Mmm…
Mitä yhteistä on Johan Ludvig Runebergilla ja Timo
Leskisellä? No, nuori mies puhuu kuin ruuneperi. Hän on niitä tyyppejä, joita sanotaan
nykyajan runoilijoiksi ja moottoriturviksi. Puhua länkyttää savon murteella,mutta ei lässytä.
Hiphoppari. Räppäri.
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 5
Huaste leppa levveemmin
4 • Mmm…
teksti & kuva Jari Sihvonen
Voita Timi Lexikonin levy nimmarilla!
Mikä on mielestäsi paras savonkielinen sana, lause tai sanonta? Lähetä se 31.8.2011
mennessä sähköpostitse osoitteeseen jari.sihvonen@psmaaseututiedotus.fi ja osallistut Timin
nimikirjoituksella varustetun Vähät valitan -levyn (2 kpl) arvontaan. Lisäksi kaikki ehdotukset
lähetetään Timille, joten juuri sinun ehdotuksesi saattaa päätyä vaikkapa uusiin biiseihin...
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 5
Kuopiossa asunut J. V. Snellman, jota pidetään suomalai-
suuden isänä ja suomen kielen puolustajana, kirjoitti 1800-lu-
vulla, että ”paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin”.
Timo Leskinen alias räp-artisti Timi Lexikon on riimitellyt
150 vuotta myöhemmin, että ”jätän huolet ja murheet, kun
tuntuu, että ne tekevät musta vaan surkeen. Mullon kaikki
hyvin tänään.” Kuulostaa niin samalta!
Lehtemme kansikuvapoikia yhdistää sekin, että heidän
mielestään suomen kieltä voi käyttää myös rahvaan sivistä-
miseen. Nuoriso jos mikä on tavallista kansaa...
”Räppi on tosi tehokas keino kommunikoida nuorison
kanssa. Sillä saa asioita menemään perille. Itse opin 15-vuo-
tiaana monta asiaa pelkästään musaa kuuntelemalla.”
Savolaiset sukujuuret kuuluvat hyvin Timin sanoituksista
ja biiseistä. Hänen mielestään savolaisuus ja hyvässä mie-
lessä myös maalaisuus tulevat kuitenkin vielä paremmin
esille hänen jalat maassa -asenteessaan. Biisit, joissa pauku-
tellaan henkseleillä, eivät kuulu hänen tyyliinsä.
”Räppipiireissä on tavallista, että omasta paremmuudesta
pidetään isoa ääntä ja se on osa sitä kulttuuria, mutta ite en
koe sitä kauheen läheiseksi.”
Juankosken Muuruvedellä syntynyt ja lapsuutensa viettä-
nyt Timi nousi viime vuonna laajemman yleisön tietoisuu-
teen Vähät valitan -debyyttilevyltä radiohitiksi pongahtaneen
Reivaa-biisin myötä.
Savolaisille hän tuli tutuksi viimeistään Huasteleppa lev-
veemmin -biisistään. Kuopiossa kuvatusta musavideosta on
tullut pienimuotoinen Youtube-hitti.
Jo kappaleen nimestä voi päätellä, että siinä viännetään ja
kiännetään, murteella niäs. Timin mielestä ‘Huasteleppa lev-
veemmin’ on hyvä esimerkki siitä, että kotoisa murre, tupla-
konsonantit ja astetta levveempi puhe oli biisin arvoinen idea.
”Silloin kun kirjoitin sitä minulla ei ollut mitään tarinaa mie-
lessä, vaan rupesin tavallaan juttelemaan keskenäni savon
murteella ja kirjoitin paperille ajatukset ja riimiparit mieleen.
Oon huomannu sen tekemisen jälkeen, että uusiin biiseihin-
kin eksyy joitakin lyhyitä viittauksia tai sanontoja, joita kave-
riporukassa länkytetään ja heitellään toisillemme. ”
Timi on tehnyt sanoituksia myös muille artisteille. Hän
on saanut ujutettua savonkielisiä ilmauksia myös viimeisim-
mälle julkaistulle kappaleelleen, joka löytyy tamperelaisräp-
päri Seren levyltä:
”Peitän jälkeni huastellen savvoo, ja tästkään ei monet
vaan tajua / Mittee se oekeen länkyttää, jottaen jonniin joo-
tavoo änkyttää / On taenna ne Oriki-Orikinaattorit käävä käs-
kynkkään.”
Timin mukaan räppipiireissä savon murteeseen suhtau-
dutaan lämpimällä huumorilla. Savo on loppujen lopuksi
hyvin universaali kieli.
”Savon murretta on jumalattoman vaikeeta lukkee, mutta
se kuulostaa mukavalta. Siitä tullee tervetullut ja kotoisa fiilis.
En tiedä, kuinka moni savon ulkopuolinen ihminen ymmär-
tää mun sanoituksia, mutta ei varmaan kaikki savolaisetkaan.”
Voisiko savonkielisellä räpillä breikata maailmalla?
”Se olis tosi outoa, mutta samalla tosi hauskaa. Mikä not-
tei!”, hän nauraa.
Länkyttämisestä on pitkä matka lässyttämiseen. Lässyttä-
mään Timi ei halua sortua, vaan yrittää etsiä teksteihinsä pu-
naisen langan. Positiivisuuden kautta.
”Keikkailu on parasta tässä hommassa. Parhaimmat keikat
saa sillä, että on ite hyvällä fiiliksellä ja jakaa yleisölle sitä fii-
listä ja energiaa. Jos kertoo siitä, että voi kun masentaa, niin
ei sillä saa bailumeininkiä aikaiseksi”, innostuu Timi, jota on
sanottu yhdeksi Suomen energisimmistä artisteista.
Hänen sanoituksensa eroavat muista nyykoordimaisista
räppibiiseistä siinä, että niissä ei käsitellä pelkästään bilettä-
mistä, rennosti ottamista tai viinanjuontia, vaan tarinoinnin
taustalta löytyy aitoa sanomaa tasa-arvosta ja asenteesta.
”Tässä maailmassa jokainen voi olla oma itsensä. Siihen on
oltava vapaus ja oikeus”, hän linjaa.
Kantaaottavien sanoitusten tekemistä hän kuvailee työ-
lääksi, vaikka sanookin olevansa tosi närkästynyt nykyisestä
eriarvoistamisen ilmapiiristä.
”Viime viikolla istuin koneella ja koetin miettiä biisiä, jossa
olisin sivunnut rasismiaihetta. Jotenkin sitten kun rupeet kir-
joittamaan ja räppäämään ääneen, niin se kuulostaa jotenkin
vaan niin kornilta. Ehkä se johtuu siitä, että itelle nää asiat on
niin selkeitä, että miksi sitä sitten enää pitäisi sanoa ääneen.
Mutta kun kattoo tätä meininkiä, niin ei se taida olla ihan kai-
kille selkeetä. Rasismi ei kuulu tähän maailmaan.”
Toisen levynsä hän aikoo saada valmiiksi kuluvan kesän lop-
puun mennessä. Levy ilmestyy näillä näkymin viimeistään
ensi keväänä. Uutukaisesta tulee hämmentävä sekameteli-
soppa.
”Levylle tulee enemmän laulamista kuin eka levyllä. Vaikut-
teita on monestakin eri konemusagenrestä. Soundi- ja tuo-
tantopuoli kallistuu enemmän brittein saarten suuntaan. Se
ei ainakaan kuuulosta eka levyltä. Toivottavasti se on enem-
män hyvä kuin huono asia.”
Keskellä kesää räptähden mieli kääntyy jo jäälle ja Niira-
lan monttuun.
”Kalpalle haluaisin ehdottomasti tehdä kannustusbiisin.
Pitäisköhän se tehä, vaikka Kapasen Sami ei sitä pyytäskää.
Saattaa olla niinnii...”
Huaste leppa levveemmin
Hankkeen kohderyhmään kuuluu 1700 asukkaan
paikkakunnalla parisensataa alakoulu- ja yläkouluikäistä
lasta ja nuorta. Hankevetäjä Leena Nousiaisen
(kuvassa oik.) mukaan haasteellisinta ei ole se,
että nuoret pitäisi saada pois notkumasta
kaupan nurkalta Nuorisotalo Mantulle.
Suurin osa heistä on jo aktiivisesti mukana
mm. urheiluharrastusten parissa.
LisätietoaHankevetäjä Leena Nousiainen Puh. 045 3487554leena.nousiainen @jump.fi
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON TERVON
OSASTON NUORET AKTIIVISIKSI -HANKE ON SAANUT
LEADER-RAHOITUSTA MANSIKKA RY:LTÄ.
6 • Mmm…
Tervosta maailmalle ponnistanut Nightwish-
muusikko Marco Hietala on lohkaissut
syntymäpaikkakunnastaan, että hän voi lähteä
Tervosta, mutta Tervo ei lähde hänestä.
Marcon veli Zachary Hietala, kansanedustaja
Tuula Väätäinen ja runoilija Jouni Tossavainen
etunenässä ovat lupautuneet kummeiksi keväällä
käynnistyneeseen Nuoret aktiivisiksi -hankkeeseen,
jossa paikkakunnan nuoria aktivoidaan
järjestämään itselleen ja toisilleen toimintaa.
”Suurin haaste on saada jokin juttu elämään pidem-mäksi aikaa. Ta-voitteena on innos-taa nuo-ria järjestä-mään toi-mintaa ja tapahtumia, jotta Tervon nuo-risotoiminta kehit-tyisi ja säilyisi ak-tiivisena ja mielek-käänä”, Leena Nou-siainen sanoo.
Oikealla seisomassa Leena Nousiainen, istumassa Tiia Jääskeläinen (oik.), MLL:n Tervon osaston puheenjohtaja Katja Suhonen ja Hanna Turpeinen. Etualalla velmuilee Jere Kautto.
Tää on niin Tervoo !
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 7
Laajakaista-tv (IPTV)
PuhepalvelutPuhepalvelut
Etävalvonta- ja hälytyspalvelutEtävalvonta- ja hälytyspalvelut
Etätyöskentely ja -opiskelu
Pilvipalvelut
Laajakaista-tv (IPTV)
Internet-palvelut
Pilvipalvelut
Hyvinvointi- ja terveyspalvelut
Lisätietoa
Viestintäpäällikkö
Minna Jaakkola
Puh. 040 7269119
minna.jaakkola
@futuria.fi
Nopeat
yhteydet
avaavat oven
uusiin
palveluihin
teks
ti &
ku
vat
Jari
Sih
von
en
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS RAHOITTAA KAISTA SAVOON -HANKETTA EU:N MAASEUTURAHASTOSTA.
Laajakaista tuo aariatkin taimitarhaan
Rautavaaran Kangaslahdella
asuvien Timo ja Maarit Korhosen
perheyrityksen ja kuusihenkisen
perheen tietoliikennepalvelut
siirtyvät elokuussa mokkulasta
valokuituun. Samalla yhteysnopeus
kasvaa satakertaiseksi.
Kertamuutos on niin raju, että fyy-
siset välimatkat – Rautavaaran kir-
konkylälle 17, Nilsiään 38 ja Kuopioon
90 kilometriä – menettävät ainakin
osittain merkitystään.
Korhoset päättivät hankkia kerralla
kaksi valokuituyhteyttä Rautavaaran
Tietoverkko-osuuskunnalta.
Taimitarha Timo Korhonen Oy:öön
ei rakenneta runkoverkosta erillistä
piuhaa, vaan se vedetään sinne tien
toisella puolella sijaitsevan kodin
kautta. Toinen tulee heidän vuokra-
mökilleen.
”Kyllähän se lisää myös lomakiin-
teistön houkuttelevuutta”, he perus-
televat.
Korhosten mukaan huippu-
nopean laajakaistayhteyden
merkitys kirkastuu heille vasta
ajan kuluessa. He uumoilevat
sen luovan sellaisia uusia tar-
peita, joista eivät tiedä vielä
itsekään.
Tulevaisuudessa esimer-
kiksi taimitarhan robottien päi-
vitykset hoitunevat nettiyhtey-
dellä suoraan valmistajan palve-
limelta.
”Jos täysautomaattiseen istutus-
koneeseen tulee häiriö, niin tehdas
voi olla suoraan Hollannista yhtey-
dessä siihen ja tehdä lisäsäätöjä ja
sitten tyrkätä tänne takaisin”, Timo
suunnittelee.
Korhoset miettivät parhaillaan tai-
mitarhan etävalvontajärjestelmän
uusimista. Jatkossa pakkasvahtien ja
liike- ja savutunnistimien ilmoitukset
liikkunevatkin valokuitua pitkin.
Kotona laajakaista näkyy ehkä par-
haiten televisiokanavien kuvanlaa-
dussa. Kuva on ollut yleensä huono
erityisesti kehnolla ilmalla.
”No, on se näkynyt huonosti hyväl-
läkin säällä. Sumu, lumisade, vesisade,
ei näy. No signal”, Timo virnistää.
”Minä menisin ilman muuta Celicia
Bartolin konserttiin tai katsoisin jon-
kin hienon oopperan”, Maarit puoles-
taan haaveilee IPTV:stä.
Tää on niin Tervoo !
www.kaistasavoon.fi
14 • Mmm…
Maaseudulla toimivan mikroyrityksen asiakas-
työt eivät useinkaan kerro mitään yrityksen koosta.
Työt voivat olla hyvinkin monumentaalisia. Hyvä esi-
merkki on Lapinlahden Taidevalu Oy, jossa valmiste-
taan parhaillaan valuosia Suomen suurimpaan julki-
seen taideteokseen. 14 metriä korkea teos nousee ke-
sällä 2012 Helsingin Musiikkitalon piha-aukiolle.
Valimoyrittäjä Tomi Sinisalo on vakuuttunut, että
oululaisen kuvanveistäjän Reijo Hukkasen suun-
nittelemasta Laulupuut-patsaasta tulee yhtä tun-
nettu ja valokuvattu kuin esimerkiksi Mannerhei-
min ratsastajapatsaasta ja Kolmen sepän patsaasta.
Yhteistä kaikille patsaille on, että ne on va-
lettu Lapinlahdella. Sieltä löytyvät myös suoma-
laisen taidevalimotoiminnan juuret yli sadan vuo-
den takaa. Alan uranuurtajia olivat Halosen tai-
teilijasukuun kuuluneet Arttu ja Elias Halonen.
”Melkein kaikki valurit tulevat Lapinlahdelta. Minä
taidan olla ensimmäisiä, joka ei ole täältä lähtöisin.”
Laulupuut-taideteoksen muotokieli kumpuaa suo-
malaisen maaseudun ja Kalevalan kansalliskuvastoista.
Teoskokonaisuuden keskelle nousee 14-metrinen
hauki, jonka pronssinen pää tehdään Lapinlahden Tai-
devalussa. Pelkästään hauenpäällä tulee olemaan kor-
keutta 4,5 metriä! Lisäksi Lapinlahdella tehdään useita
satoja alumiinihalkoja, jotka pinotaan ja hitsataan Töö-
lönlahden rannalle liki nelimetrisiksi pinoiksi. Savolai-
nen maaseutu tuodaan Helsinkiin – alumiinihalkoina!
29-vuotias Tomi Sinisalo on kulkenut muu-
tamassa vuodessa taipaleen valimon harjoit-
telijasta ensin työntekijäksi ja sen jälkeen toi-
seksi yrittäjäksi ja toimitusjohtajaksi.
”Olihan se tosi iso riski lähteä yrittäjäksi ja ottaa
asuntolainan päälle lisää velkaa. Mutta usko tähän
hommaan on ollut vahva koko ajan. Työläisenä näin,
että hommia on ja paikalla on hyvä maine. Maine tulee
kestämään, kun tekee jatkossakin hyviä patsaita.”
Valimo työllistää kahden yrittäjän lisäksi
yhden työntekijän ja yhden harjoittelijan.
Mannerheim, kolme seppää ja jättihauki
teks
ti &
ku
va J
ari
Sih
von
en
LAPINLAHDEN TAIDEVALU JA KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI OVAT SAANEET EU:N MA ASEUTURAHASTON INVESTOINTITUKEA TOIMITILOJEN RAKENTAMISEEN JA KONEHANKINTOIHIN.8 • Mmm…
LuomupuuseppäKuopiolainen Antti Kolari on kuin
suoraan Pauligin kahvimainoksesta.
Tiedäthän ne tv-mainokset, joissa
alansa arvostetut kädentaitajat kerto-
vat työtään ohjaavista arvoista. Tinki-
mättömällä ammattitaidolla ja koke-
muksella syntyy tuotteita, joiden kor-
keaan laatuun voi luottaa.…
Ikä ja arvot ovat voimakkaasti
läsnä myös Kalusteveistämö A. Kola-
rin verstaalla valmistuvissa huoneka-
luissa.
”Hyvin tehty huonekalu vanhe-
nee arvokkaasti. Se näyttää hyvältä ja
huokuu omistajansa arvo-
maailmaa”, 23-vuotias yrit-
täjä pohtii.
Nuori mies ei pahastu,
vaikka häntä tituleerataan
vanhan ajan puusepäksi.
Hän tekisi mieluusti kaikki
työvaiheet perinteisesti kä-
sityökaluilla, jos se olisi
mahdollista.
”Monesti yksittäiset huonekalut on
nopeampi tehdä käsityökaluilla. Mitä
monimutkaisempi työ, niin sitä nope-
ampi se on tehdä käsin.”
Kolarin kohdalla voidaan puhua to-
dellisesta luomumuotoilusta. Tarvit-
taessa nuori luomupuuseppä valmis-
taa esimerkiksi höylätkin itse saadak-
seen haluamansa jäljen.
”Käsihöylällä tulee lastuja, puu ei
katoa pölynä puruimuriin.”
Hänen mielestään vintage ja uus-
vanha myyvät tänä päi-
vänä hyvin juuri sen takia,
että ostajat pitävät peit-
telemättömästi esillä ole-
vista virheistä. Näkyvissä
ovat paitsi elämisen mutta
myös tekemisen jäljet.
”Niissä näkyy tekijän
käden jälki. Se miten tuote
on tehty ja millä välineillä. Sitä kautta
saa ehkä myös viitteitä tekijästä. Näin
persoonallisuus tulee esiin massatuo-
tantoon verrattuna.”
Viime keväästä lähtien maaseutu-
yrittäjänä Riistavedellä toiminut Ko-
lari haluaisi viedä luomumuotoilun
vielä pidemmälle.
Hän haaveilee tuorepuuteknii-
kasta, jossa puuta ei tarvitse kuivata
koneellisesti, vaan huonekalut val-
mistetaan suoraan tukista.
teks
ti &
ku
vat
Jari
Sih
von
en
tahtoo jättää pysyvän jäljen
LAPINLAHDEN TAIDEVALU JA KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI OVAT SAANEET EU:N MA ASEUTURAHASTON INVESTOINTITUKEA TOIMITILOJEN RAKENTAMISEEN JA KONEHANKINTOIHIN.POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 9
ten vetoomus koulunsa säilyttämi-
sen puolesta ei auttanut. Blom ker-
too, että Maaningallakaan ei ole enää
jäljellä kuin muutama kyläkoulu.
Nuoret ihmettelevät, perustuvatko
poliitikkojen päätökset riittävään kau-
konäköisyyteen.
”Kyliä, joissa on eloa, on puolustet-
tava, jotta trendi kääntyy”, Blom nos-
tattaa henkeä.
Puhe kääntyy maaseudun muutto-
liikkeeseen.
”Moni haluaa muuttaa maalle,
mutta tyrehtyykö virta, jos kylillä ei
ole mitään palveluja.”
Blom jaksaa olla optimisti.
”Jokainen on oman onnensa
seppä, itse voi löytää omia juttuja.
Yrittäjyys voi olla yksi vaihtoehto,
nuorten yrittäjien määrä lisii. Siksi
sekä liikenne- että nettiyhteyksien pi-
täisi toimia.”
Sirviö on huolissaan maatiloista.
”Lopettavatko maatilat, jos tuotta-
jahinnat aina vain laskevat.”
Tikkanen ei ole asiasta huolestu-
nut. Hän on päättänyt jäädä jatka-
maan perheensä lypsykarjatilaa.
Komulainen ei aio muuttaa Sonka-
järveltä minnekään.
”Kaupungissa ei ole kivaa. Maalla
on rennompaa.”
”Ei tarvitse miettiä, miltä näyttää”,
Tikkanen tuo keskusteluun naisnäkö-
kulman.
”Ja tuntee kaverit. Mitä isompi kau-
punki, sitä etäisempiä ovat ihmiset”,
muotoilee Ojala.
Seuraavaan nuorten kylätuunaajien
tapaamiseen Maaningalle on tulossa
parikymmentä nuorta.
”Ja lisää odotamme. Olkaa minuun
tai jo mukana oleviin nuoriin yhtey-
dessä”, kannustaa Vinberg.
Osallistujan ei tarvitse olla maa-
seudulta – kunhan intoa riittää. Kai-
kista kunnista pitäisi olla vähintään
viisi nuorta poissaolojen varalta.
Tuunaa kylä -hanke myöntää ra-
hallisia avustuksia nuorten ideoiden
tukemiseen, esimerkiksi tapahtumien
järjestämiseen, musiikkilaitteiden tai
muun harrastusvälineistön hankki-
miseen. Avustuksien saajista päättää
tämä kylätuunareiden ryhmä.
Vinberg uskoo, että hankkeen
kansainvälisen yhteistyö vetää nuo-
ria mukaan. Kylätuunarien opinto-
matka tehdään ulkomaille, verkottu-
maan ja hankkimaan uusia ideoita.
Viisi nuorta Ruotsista ja Englannista
on tulossa vierailulle Ylä-Savoon sa-
moin ajatuksin.
”Kaikki on mahdollista. Nyt vain
hakemaan avustuksia, neuvomme
kyllä siinä”, Vinberg kannustaa.
”Facebookissa hankkeella on omat
sivut, käy tutustumassa”, Marita Han-
kila vinkkaa.
Lisää nuoria halutaan mukaan
maaseudun tulevaisuutta
koskevaan päätöksentekoon.
teks
ti &
ku
vat
An
na-
Liis
a P
ekka
rin
en
Kuusi nuorta istuu ideoimassa kylil-
leen toimintaa. Tomerat nuoret eivät
anna periksi tutulle virrelle maaseu-
dun autioitumisesta. Heidän mieles-
tään kylille on saatava lisää elämää,
eikä nykyisen saa antaa kuolla.
Areenan pohdinnoille tarjoaa Tuu-
naa kylä -nuorisohanke. Se on Ylä-Sa-
von Veturi ry:n hallinnoima ja EU:n
maaseuturahaston rahoittama kehit-
tämishanke, joka kestää vuoden 2012
loppuun.
Pilottihankkeen tavoitteena on in-
nostaa alueen kuntien nuoria päättä-
mään ja toimimaan yhdessä maaseu-
dun puolesta, ”tuoda äksöniä kylän
raitille”.
Hanke toimii Iisalmessa, Kiuru-
vedellä, Sonkajärvellä, Lapinlahdella,
Vieremällä, Keiteleellä, Pielavedellä ja
Maaningalla.
Hanketta vetää nuorisoaktivaattori
Laura Vinberg apunaan Marita Han-kila.
Sonkajärveläinen Henry Komulai-nen, kiuruvetinen Ellinoora Tikka-nen, iisalmelais-kiuruvetinen Leevi Ojala, maaninkalainen Ville Blom
sekä Iisalmessa asuvat Sonja Sirviö ja Jari Suominen tunnustautuvat elä-
vien kylien puolustajiksi.
Heidän mielestään moni nuori pa-
laisi opintojensa jälkeen mielellään
takaisin maalle, jos toimeentulo jär-
jestyisi.
”Tiet ovat huonossa kunnossa, ei
ole bussiyhteyksiä, ei koulua, ei kaup-
paa”, Sirviö kertoo haikeana kotikyläs-
tään.
Hän sai onnekseen käydä pientä
kyläkoulua oman kylän turvallisessa
yhteisössä. Nyt koulu on lakkautettu.
Vuolaasti kyynelehtivien koululais-
10 • Mmm…
Kylien puolustajat
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 11
Kylien puolustajat
Jari Suominen (vas.), Leevi Ojala, Ville Blom, Ellinoora Tikkanen, Sonja Sirviö ja Henry Komulainen.
Laura Vinberg (vas.) ja Marita Hankila.
����
�������
����������
��������
��
������
���
������
�����
������
����
������
������������
��
������
���
����
�����
�������
�����
�����
��� �����������������
��������
�
Amaze Me Leader!
Amaze Me Leader on ensimmäistä kertaa järjestettävä nuorten kansainvälinen
seikkailuseminaari, jossa 16–28-vuotiaat maaseutunuoret tutustuvat
autokunnittain suomalaiseen Leader-toimintaan Helsingin, Saarijärven,
Pihtiputaan, Ylä-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan Leader-alueiden kautta.
Seikkailuseminaariin tulee satakunta nuorta eri puolilta Eurooppaa: Ruotsista,
Virosta, Latviasta, Liettuasta, Englannista, Alankomaista, Belgiasta, Saksasta,
Ranskasta, Sveitsistä, Itävallasta, Unkarista, Espanjasta sekä tietysti Suomesta.
Ylä-Savossa heille järjestetään toimintarasteja, jotka sisältävät monenlaista
puuhaa Eukonkannosta ”traktoripilikseen”. Nuoret yöpyvät leirintäalueilla
ja kouluilla sekä tutustuvat Leader-hankeohjelman eri toimijoihin.
”Tarkoituksena on kertoa nuorille, mitä Leader-toiminta tarkoittaa Suomessa ja
auttaa paikallisia toimijoita verkostoitumaan ulkomaiden vastaavien toimijoiden
kanssa”, kertoo nuorisoaktivaattori Laura Vinberg Ylä-Savon Veturista.
Järjestäjäorganisaatioina ovat Ylä-Savon Veturin lisäksi Viisari ry,
Joensuun Seudun Leader ry ja Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry. Muina
yhteistyötahoina ovat 4H, seurakunta, partiolaiset, kuntien nuorisotyö,
kyläyhdistykset ja muut Leader-hankkeita toteuttaneet toimijat.
Kansainvälinen seikkailuseminaari
Ylä-Savossa elokuun lopulla
Mikä ihmeen Leader?Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä.
Suomessa toimii tällä hetkellä kaikkiaan 56 toimintaryhmää.Leader-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Ryhmät myös neuvovat tuen
hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa.
Poh
jois
-Sav
oss
a to
imii
kolm
e Le
ader
-to
imin
tary
hm
ää:
Man
sikk
a ry
, K
alak
ukk
o r
y ja
Ylä
-Sav
on
Vet
uri
ry.
Leader-tunnus >
22.–28.8.2011
www.maaseutu.fi/fi/index/leader.html
LisätietoaNuorisoaktivaattori Laura VinbergPuh. 0400 227 732laura.vinberg@ylasavonveturi.fi
4 • Mmm…
teks
ti A
nn
a-Li
isa
Pek
kari
nen
LEADER = Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale[Suom.] Yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä
12 • Mmm…
22.–28.8.2011
LEADER = Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale[Suom.] Yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä
POHJOIS-SAVONLEADER-TOIMINTARYHMÄT
AUTTAVAT SINUA KANSAINVÄLISTYMÄÄN!
Mustan teatterin toiminnanaloittaminen Sisä-Savossa
Sisä-Savon kansalaisopisto
Black LightTheatre
Mustan teatterin toiminnan
Sisä-Savon kansalaisopisto
Aktiiviset ja luovat maaseutunuoretkohtaavat kansainvälisen
ihmisyyden
Järvi-Kuopion seurakunta ja Setlementti Ukonhattu ry
Holy Youth in Action
Maaseutuyrittäjien ja -toimijoiden
kansainvälistymisen edistäminen
Kalakukko ry ja Mansikka ry
RuralPartners
Kansainvälistä ilmaisutaitoa ja katuteatteria
Kaavin, Juankosken ja Leppävirran 4H-yhdistykset
Ilmaiseiloisesti
Slow Travel -reitin luominen Järvi-Suomesta Itä-Virumaalle
Koillis-Savon matkailuyrittäjät ry
SlowLi
• Farmarit vaihtoon• Metsästäjävaihto• Maahanmuuttajalapset
ja -nuoret suomalaisessa luonnossa
• Rising Youth Bands – kansainvälinen bändivaihto
• Sticks and Stones – puu- ja kivirakentamisen osaamisvaihto
• Kulttuurimatkailu• Makumatkat, brändiperunat
ja hullut kisat maaseudun kehittämisessä
• Maaseudun mikroyritysten bisneskumppanihaku
Kv-hankkeitaideahautomossa
ja -nuoret suomalaisessa
Kansainvälistä ilmaisutaitoa ja katuteatteria
Kaavin, Juankosken ja Leppävirran 4H-yhdistykset
Leader avaa ikkunan
Eurooppaan
Kansainvälisiä yhteistyöhankkeita toteutetaan
paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta.
Yhteistyöhankkeiden odotetaan tuottavan alueelle
todellista lisäarvoa. Rajojen yli tapahtuvalla
yhteistyöllä tavoitellaan uutta tietoa ja uusia
ajatuksia, uuden oppimista toisilta mailta
sekä uusien innovaatioiden syntymistä.
Lisätietoja:
www.maaseutu.fi/fi/index/kansainvalisyys.html
Kalakukko ry:n ja Mansikka ry:n kv-hankkeita vuosina 2010–2011
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 13
Maaseudunkasvottutuiksi
Ohjelma-
päällikkö
Pekka
Kärkkäinen
on juuston
ystävä
teks
ti &
ku
va J
ari
Sih
von
en
Maaseutu tuntuu seuraavan Pekka Kärkkäistä kaikkialle, vaikka hän ei
ole omien sanojensa mukaan asunut
koskaan kilometriä kauempana Kuo-
pion torista.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen
maaseutuasioista vastaava ohjelma-
päällikkö istuu aamukahvilla Kuopion
torilla ja joutuu kuuntelemaan pitkä-
kaulaisten kurkien voimakasta ään-
telyä. Nostokurjet rakentavat uutta
mualiman napaa.
”Hyvin paljon kauhistellaan, että
hyvänen aika mitä menivät teke-
mään. Mutta minusta tämä on omalla
tavallaan komea ja mielenkiintoinen
ja osoittaa vaan elämän eteenpäin
menoa.”
”Sama on maaseudullakin. Kyllä
sielläkin tarvitaan investointeja ja
uuden rakentamista. Oli se sitten
maitotila, matkailuyritys tai mikä ta-
hansa”, hän rohkaisee.
Kuopion alatorihanke on yksi nä-
kyvimmistä rakennusurakoista Poh-
jois-Savossa, mutta myös maaseu-
dulla tapahtuu paljon sellaista, mikä
ei ole yhtä paljon esillä.
Sonkajärvelle valmistui kesäkuun
alussa Suomen suuri navetta. Mit-
takaavasta kertoo jotain, että Iskola
Oy on viime vuonna rakenteille tul-
leista pihattonavetoista Pohjoismai-
den suurin.
Pohjois-Savon ELY-keskus jakaa ku-
luvalla ohjelmakaudella (2007–2013)
yritys- ja hanketukirahoitusta 55 mil-
joonaa euroa. EU:n maaseuturahas-
tosta tuetaan myös muita kuin puh-
taasti alkutuotantoon liittyviä inves-
tointeja.
Kärkkäinen tervehtii ilolla esimer-
kiksi hoivapalvelu- ja bioenergiain-
vestointeja, jotka ovat tuoneet suh-
teellisesti tarkasteltuna melko paljon
uusia työpaikkoja maakuntaan.
Yritystukien määrä on Pohjois-Sa-
vossa valtakunnallisesti hyvällä ta-
solla, mutta parina viime vuotena ne
ovat olleet euromäärältään pieniä.
”Yrityksille ne ovat tietysti tärkeitä
ja tarpeellisia, mutta tuottavat suh-
teellisen vähän lisäarvoa aluetalou-
teen. Taloudellisen taantumankin ai-
kana on ollut vuosittain 2–3 selvästi
muita isompaa yritysinvestointia,
joista tietenkin on aina mielissään.”
Yksi asia on kuitenkin selvää.
Ruoka pitää maaseudun pinnalla.
”Jos kotimaista elintarviketuotan-
toa pystytään ylläpitämään, niin maa-
seudulla on vahva asema tulevaisuu-
dessakin. Mutta se vaatii kovasti työtä
etenkin ympäristöön, palveluihin ja
ikääntymiseen liittyvissä asioissa.”
Maaseutu seuraa Kärkkäistä myös
vapaa-ajan harrastuksiin. Hän toimii
Kuopion Juustoseuran puheenjohta-
jana. Se on jäsenmäärältään Suomen
Juustoseuran 22:sta alueellisesta ala-
seurasta toiseksi suurin. Jäseniä on
tällä hetkellä seitsemisenkymmentä.
Juusto osaa yllättää – monessa-
kin mielessä.
”Minulla oli pitkään sellainen kuvi-
telma, että pienjuustoloita olisi Suo-
messa. Selvityksen mukaan niitä on
kuitenkin alle 30 ammattimaisesti te-
kevää tuottajaa.”
Kotimainen ruoka tukevoittaa maaseutua
14 • Mmm…
Iisalmen kainalossa sijaitseva Son-
kajärvi on kesäisin yksi kansainväli-
sesti tunnetuimmista maalaispitäjistä
maassamme. Eukonkannon MM-ki-
sat houkuttelevat heinäkuun alussa
5000 asukkaan kuntaan satoja ulko-
maalaisia kilpailijoita ja median edus-
tajia.
Eukonkanto on leviämässä Sonka-
järveltä muuallekin Eurooppaan. Esi-
merkiksi Itävallassa suunnitelmat eu-
konkannon yhdistämiseksi puunlat-
vakävelyyn ovat jo varsin pitkällä!
Eukonkanto on saattanut yhteen
Sonkajärven ja Länsi-Virossa sijait-
sevan Väike-Maarjan kunnan. Väike-
Maarjassa pidettiin ‘naisekandmisen’
mestaruuskisat kesäkuun alussa.
Kuntien välillä on ollut melko aktii-
vista ja säännöllistä ystävyyskuntatoi-
mintaa jo parisenkymmentä vuotta,
mutta yhteistyö on toden teolla sy-
venemässä eukonkannon välityksellä.
Tulevaisuudessa Sonkajärven ja
Väike-Maarjan yhteistyötä aiotaan vi-
ritellä muun muassa käsityöopetta-
jien, taiteilijoiden ja esiintyjien kes-
kuuteen. Vaihtoja on suunniteltu
myös nuorten kuvataide- ja musiikki-
leirikoulujen välille.
Kansainvälisyydestä haetaan veto-
apua myös Sonkajärven kylien elä-
vöittämiseen. Kyläyhdistysten kan-
sainväliset ryhmävaihdot halutaan
vakiinnuttaa osaksi normaalia kylä-
toimintaa. Kansainvälisyys voisi tuoda
kivaa lisäväriä tapahtumiin.
”Toisaalta Sonkajärvellä on paljon
pieniä kylätapahtumia, joista on mah-
dollista kehittää kaikkien kylien yhtei-
siä tapahtumia”, ynnää hankevetäjä
Saara Patokoski.
Kansainvälistä yhteistyötä, kylätoi-
mintaa ja tapahtumien kehittämistä
yhdistellään Saaran luotsaamassa
Yhteistyöllä lähelle ja kauas -hank-
keessa. Ensi vuoden loppuun kestä-
vässä hankkeessa kehitetään kylien
tapahtumia, yhteismarkkinointia ja
kylätalojen toimintaa.
Lisäksi päivitetään jo olemassa
olevat kyläsuunnitelmat ja tehdään
suunnitelmat niille kylille, joilta ne
vielä puuttuvat.
Saaran mielestä maaseudun elin-
voimaisuuteen oman panoksensa
voisivat antaa myös nuoret ja maa-
hanmuuttajat.
”Ehkäpä kansainvälisyys voisi juur-
tua maaseudulle vakinaisen maa-
hanmuuttajaväestön myötä. Nuorten
osallistaminen kehittämiseen ja mo-
nikulttuuriseen toimintaan vaikut-
taa varmasti positiivisesti maaseudun
väestörakenteeseen”, hän miettii.
LisätietoaYhteistyöllä lähelleja kauas -hankeHankevetäjä Saara PatokoskiPuh. 040 160 3622
Saaran Sonkajärvi kurkistaa kyliltä kansainvälisyyteen
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 15
YHTEISTYÖLLÄ LÄHELLE JA KAUAS -HANKE ON SAANUT LEADER-RAHOITUSTA YLÄ-SAVON VETURI RY:LTÄ.
Tuemme intoa, uskallusta.
& kovaa työtä .
YRITYKSEN LIIKETOIMINTA-EDELLYTYSTEN SELVITTÄMINENAloittavan tai toimintaansa muutostilanteessa suunnittelevan yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittäminen esim. liiketoimintasuunnitelman laatiminen asiantuntijatyönä, erilaisiin selvitystöihin liittyen uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen tai asiakastarpeiden kartoittamiseen.
INVESTOINNIT • Koneiden ja laitteiden hankinta• Rakennusinvestoinnit • Aineettoman käyttö-omaisuuden hankinta
YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMINEN• Yritysten yhteismarkkinointi (vähintään 2 yritystä)• Yhteistyön syventäminen • Muu kehittäminen
KEHITTÄMINEN• Asiantuntijapalvelut• Tuotekehitys• Koulutus• Markkinoinnin tehostaminen
KÄYNNISTYS• Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen
YR TYSTUETmaaseudun mikroyrityksille, maatalousyrityksille ja yrittäjiksi aikoville
ALKAEN
1000,-
KÄYNNISTY
ALKAEN
500,-
ALKAEN
500,-
ALKAEN
1000,-
Aloittavan tai toimintaansa muutostilanteessa suunnittelevan
MAx
2700,-
JOPAJOPA
JOPA JOPA
JOPA
Ylä-Savo ja Maaningan kuntaKankaankatu 1 A 6, 74120 IISALMIPuh. 0440 760 773 www.ylasavonveturi.fi
Sisä-Savo, Karttula (ent.), Leppävirta sekä Varkauden maaseutualueetJalkalantie 6, 77600 SUONENJOKIPuh. 040 532 5310 www.mansikkary.fi
Koillis-Savo sekä Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueetHietapohjantie 926, 73460 MUURUVESIPuh. 040 510 3258www.kalakukkory.fi
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueViestikatu 1–3, 70600 KUOPIOPuh. 040 514 9316, 040 536 7468 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo
tttttttteeeeuuuuurraaaasstttaaaaaaaaajjjjaaaaaaaaaaaaaa
oooppppeettttttaaaajjaaa
amettsäääkoneeenkuulljjettaajja
kkkkiiirrrrjjjjaaaannppiittääjjää
hissiyrittäjä
p
oAAArrtttt ddiireectoo
kkyyläätaaaallonnmmiees
mökkivvuookrkrkrkraaaaaaaajajajj
tttttttaaaaaaakkkkkkkkooooooojjjaa
vapalveeluluulul yryryrrititttättäjäjä
mmmuuuuu
viiiniittillaallllinnen
kkääddeennttaaiittaajjjaaaa
viv nvnvointipaalveveluuyryryryry itittääääjäjj
o
k
tttatt kssiyyritttääjäjjää
kkkaupuppiass
siivvoooo jaaj
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 myöntää tukia maaseudun yritysinvestointeihin ja kehittämiseen.
www.maaseutu.fi
uelu
uusssssiikkkkkkkoooo
Maaseudullatilaa elämälle
Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahasto:Eurooppa investoi maaseutualueisiin
Recommended