View
46
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari. Yrittäjyyden merkitys. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
21.04.23 1
UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA
PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille
Hotel Arthur 30.3.2010
Suomen Yrittäjät
johtaja Martti Pallari
21.04.23 2
Yrittäjyyden merkitys
Yritystoiminnan merkitys kansantaloudelle on korvaamaton. Yli 80 % Suomen bruttokansantuotteesta tulee yritystoiminnasta. Kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Suurin osa uusista innovaatioista tehdään yrityksissä.
Suomessa kuitenkin noin 50 % yrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Kymmeniätuhansia yrittäjiä jää eläkkeelle nyt ja lähivuosina. Taantuma vähentää yrittäjyysaktiivisuutta ja samalla heikentää työllisyysastetta.
Uusien yritysten syntyminen (myös sukupolvenvaihdokset) on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Lähivuodet ovat kriittisiä.
21.04.23 3
Yrittäjyysaste 2008
Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus
0
5
10
15
20
25
30%, yrittäjät/työlliset
21.04.23 4
Keskiarvoyrittäjä 2008 – 2009
46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa) Toimii osakeyhtiömuodossa Omavaraisuusaste yli 40 % ja kokonaispääoman tuotto yli 9 % Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.) Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus Käteenjäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen
sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin
21.04.23 5
Pk-yritysbarometri 10.3.2010Aineiston rakenne
n = %PÄÄTOIMIALA Teollisuus 625 16
Rakentaminen 564 14Kauppa 821 21Palvelut 1890 48
HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Alle 5 henkilöä 1925 505 - 9 henkilöä 776 2010 - 19 henkilöä 549 1420 - 49 henkilöä 414 1150 + henkilöä 219 6
YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI 2005 - 805 212000 - 2004 594 151990 - 1999 1217 31-1989 1274 33
YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS Voimakkaasti kasvuhakuinen 402 10Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 1607 42Pyrkii säilyttämään asemansa 1283 33Ei kasvutavoitteita 533 14Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 46 1
YHTEENSÄ 3900 100
21.04.23 6
Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
I/90 I/91 I/92 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10
21.04.23 7
Odotukset henkilökunnan määrästä, saldoluku
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
-20
-10
0
10
20
30
40
I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10
21.04.23 8
Työllistämisen pahin este, % yrityksistä
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
17
18
17
15
18
15
15
29
34
18
16
12
14
15
17
26
11
9
18
18
20
16
16
15
9
8
9
7
8
7
6
4
6
5
6
5
6
6
6
5
5
5
6
5
8
4
4
3
3
3
3
3
3
2
2
2
2
1
1
1
2
2
5
7
1
3
6
3
4
34
35
35
34
28
27
24
32
29
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
I/02
I/03
I/04
I/05
I/06
I/07
I/08
I/09
I/10
Kysynnän epävakaus Työvoiman saatavuus Työn sivukulutIrtisanomiseen liittyvä riski Palkkataso Työlains./työehtosop.Toimitilojen ahtaus/puute Verotus Muu/eosEi tarvetta työllistää
21.04.23 9
Perusasteen jälkeisen tutkinnon suoritta-neen väestön osuudet ikäryhmittäin 2008
Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot
21.04.23 10
Kuinka paljon tutkinnon suorittamisesta oli sinulle hyötyä? (n=495)
1
1
16
53
29
0 20 40 60 80 100
En osaa sanoa
Ei lainkaan
Ei kovin paljon
Melko paljon
Erittäin paljon
%
21.04.23 11
Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät v. 2005 - 2009
21.04.23 12
TYKE –hankkeet Suomen Yrittäjien näkökulmasta
• Vuosina 2006 – 2009 tuettu lähes 350 hanketta, joissa on ollut mukana 900 tyke-tehtävän saanutta organisaatiota.
• Hankkeissa on löydetty konkreettisia ja pysyviä toimintamalleja pienyritysten kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi.
• Yli 80 % hankkeista on kohdistunut pienyrityksiin. Yrittäjät ovat olleet myös mukana hankkeiden suunnittelussa.
• Teemat ovat vaihtelevia aina maahanmuuttajien työelämätaitojen kehittämisestä yksittäisen toimialan erityistarpeisiin. Myös taantumaan on reagoitu nopeilla kehittämistoimilla.
• Hankkeet ovat kohdistuneet alueellisesti, valtakunnallisesti tai toimialakohtaisesti. Ne ovat painottuneet Etelä- ja Länsi-Suomeen.
• Työelämätahot ovat olleet mukana Oph:n johtamassa valtakunnallisessa tyke -koordinaatiossa. Tämä on monipuolistanut hankkeita, vähentänyt päällekkäisyyttä, lisännyt laatua ja helpottanut arviointia.
21.04.23 13
Kehittämis- ja palvelutehtävä yritysten näkökulmasta
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) 14. pykälään oli sisällytetty lausuma ammatilliseen lisäkoulutukseen liittyvästä palvelu- ja kehittämistoiminnasta.
Tämän pykälän valtuuttamana aikuisoppilaitokset olivat jo vuosien ajan tarjonneet perinteisten koulutuspalvelujen rinnalla työelämän kehittämispalveluja. Yritykset olivat yksi palvelutarjonnan kohde.
Vuoden 2006 alusta lukien ko. lakia haluttiin selkeyttää. Sen 1. pykälään kirjattiin, että kyseisellä kehittämis- ja palvelutoiminnalla ”tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja”.
21.04.23 14
Merkittävää oli se, että kehittämis- ja palvelutoiminta suuntautuisi erityisesti pienyrityksiin. Lain perusteluissa todetaan aivan oikein, että pienyrityksillä on yleensä suuria yrityksiä vähemmän ammattitaitoa henkilöstön kehittämisessä, ja että pienten yritysten työntekijät osallistuvat vähäisesti koulutukseen.
Jo silloin lainmuutosta perusteltiin ikäluokkien pienenemisellä ja pyrkimyksellä työurien pidentämiseen!
Lain perusteluissa todettiin lisäksi, että aikuiskoulutusta tuli voida seurata, arvioida ja kehittää kokonaisuutena sekä tarkastella myös erillään nuorten koulutuksesta.
Kuten edellä todettiin, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävähankkeita on käynnistynyt runsaasti. Tavoiteltavaa on, että hankkeiden toteutuksen myötä syntyneet uudet toimintamallit ja parhaat käytännöt saadaan tehokkaasti käytäntöön.
21.04.23 15
Siirryttäessä ELYjen aikakauteen pienyritysten näkökulmasta on tärkeätä, että tulevat hankkeet kohdistetaan jatkossakin pienyrityksiin. Valtakunnallinen seurantaryhmä tarvittaneen!
On myös tärkeätä, että ne ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät, jotka ovat saaneet järjestämisluvan myös työelämän kehittämis- ja palvelu-tehtäviin, vahvistavat ja monipuolistavat jatkuvasti toimintojaan.
Olisi myös hyödyllistä, jos ammatilliset aikuisoppilaitokset perinteisen palvelutoiminnan tuotteistamisen rinnalla kehittäisivät valmiuksiaan vastata nopeastikin pienyritysten palvelutarpeisiin. Päivystysklinikka pienyrityksiä varten?!
Recommended