Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen

EMUN KEHITYS SAKSAN VAALIEN JÄLKEEN

Timo Miettinen, FT, yliopistotutkija

Eurooppa-tutkimuksen verkosto, Helsingin yliopisto

Timo.pa.miettinen@helsinki.fi // Twitter: @TimoMiettinen

Kysymyksiä

■ Miksi talous- ja rahaliittoa ollaan kehittämässä?

■ Mitä vaikutuksia eurokriisillä on ollut talous- jarahaliittoon?

■ Miksi kansallisilla vaaleilla on väliä?

■ Mitä konkreettisia ehdotuksia nyt on pöydällä?

Vaalivuosi eurooppalaisittain

■ Eurooppalaiset vaalit: populismista polarisaatioon?

– Hollannin parlamenttivaalit 15.3.2017

– Ranskan presidentinvaalit 23.4.2017

– Saksan liittopäivävaalit 24.9.2017

■ Eurooppalaisia tapahtumia

– Junckerin valkoinen kirja EU:n kehittämisestä 1.3.2017

– Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhla 25.3.2017

– Pohdinta-asiakirja (”reflection paper”) EMUn kehittämisestä 31.5.2017

Kaksi kehityskulkua: kansallinen ja EU-taso

Yksittäiset maat

Populismi

EU-skeptisyys

Keskustaoikeiston EU-linja: integraatiomyönteisyys vs. -kriittisyys

Oikeusvaltioperiaate (Puola, Unkari)

EU-taso

Junckerin valkoinen kirja: skenaariot

EMUn kehittäminen

Sosiaalisten oikeuksien pilari

Puolustusyhteistyö

Kreikan III tukipaketin ohjelma

Miksi vaaleilla on väliä?

■ Euroopan unioni ja sen toimintaympäristö on entistä epävakaampi talous- ja pakolaiskriisin sekä Britannian EU-eron johdosta.

■ Talouskriisi on sekoittanut instituutioiden välisiä valtasuhteita: Yleisesti voidaan kuitenkin puhua uudesta hallitustenvälisyyden ajasta, ei liittovaltiokehityksestä.

■ Hallitustenvälisyys tekee EU:n riippuvaisemmaksi yksittäisten maiden sisäpoliittisesta kehityksestä.

■ Luottamus EU-instituutioihin on silti edelleen verrattain hyvä.

Luottamus Euroopan unioniin

■ Usein esitetyn näkemyksen mukaan euroskeptisyys on lisääntynyt ympäri Eurooppaa

■ Luottamus Euroopan unioniin poliittisena toimijana korreloi vahvasti kansallisten instituutioiden kanssa

■ Se on silti edelleen vahvempaa kuin kansallisia instituutioita kohtaan koettu luottamus

■ Talouden heikko tila luo epäluottamusta poliittisiin järjestelmiin ylipäänsä

■ Euroskeptisyys ei erotettavissa koko politiikan legitimiteettikriisistä

Instituutiot murroksessa

■ Eräs Lissabonin sopimuksen (2008) keskeisistä tavoitteista oli selkiyttää Euroopan unionin institutionaalista rakennetta ja vahvistaa sen asemaa poliittisena toimijana.

■ Eurokriisin puhkeaminen vuosina 2009–2010 järkytti merkittävällä tavalla EU:n institutionaalista tasapainoa.

■ Komission aloitekyky heikkeni, Saksa ja Ranska ottivat vetovastuun

■ Unioni järjestelmänä mennyt sekavampaan suuntaan

– Talouskoordinaation ratkaisut EU-oikeuden ulkopuolella

– Euroryhmän korostunut rooli

– Euroopan keskuspankki joutunut ottamaan poliittisen roolin

Hallitustenvälisyys uusi normaali

■ Yhtäältä toimeenpanevaa valtaa edustavat instituutiot kuten Euroopan keskuspankki ovat nousseet keskeiseen asemaan talouspoliittisina toimijoina.

– EU-lain rinnalle uusia kv-oikeudellisia järjestelmiä: fiscal compact, two-pack, six-pack.

■ Toisaalta esimerkiksi vakausmekanismin säännöt varmistavat sen, ettei pelastuspaketeista tehdä päätöksiä ilman suurten maiden hyväksyntää.

■ Yleisesti voidaan puhua siirtymästä hallitustenväliseen suuntaan.

■ Hallitustenvälisen yhteistyön korostuminen merkitsee, että EU on entistä riippuvaisempi myös valtioiden sisäpoliittisesta kehityksestä

– Original Six –ajattelu korostuu, Eurooppa-neuvosto ja uusi konferenssidiplomatia

Peruskäsitteitä

■ Economic and Monetary Union eli talous- ja rahaliitto (EMU) muodostettiin Maastrichtin sopimuksen (1992) myötä. Finanssipolitiikan koordinaatio, yhteinen rahapolitiikka ja yhteinenvaluutta.

■ Euroalue, johon kuuluu 19/28 EU-jäsenmaata – ovat ottaneetyhteisen valuutan käyttöön

■ European Exchange Rate Mechanism (ERM) eli eurooppalainenvaihtokurssijärjestelmä, joka luotiin alunperin jo 1979. Sitoovaluutat European Currency Unit (ECU) eli Euroopanvaluuttayksikön kautta.

■ ERM II korvasi alkuperäisen ERM:n vuonna 1998.

15/11/2017 EU and the Euro / Miettinen 11

Euroalueen jäsenet

ERM-II jäsen (Tanska)

EU-jäsen jolla pysyvä erioikeus olla

liittymättä euroon

Loput EU-maat

EMUn kehittäminen: Komission tavoiteasiakirja

”Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät toimia kolmella keskeisellä osa-alueella:

1) aidon rahoitusunionin viimeistely;

2) yhdentyneemmän talous- ja finanssivakausunionin luominen;

3) demokraattisen vastuuvelvollisuuden ankkurointi ja euroalueen instituutioiden vahvistaminen.”

Saksa ja Ranska: erot lähestymistavassa

■ Saksalainen lähetymistapakorostaa sääntöjä

■ Sääntöjä vahvistettava: maatvastuussa omasta taloudestaan

■ Kriittinen yhteisvastuuta kohtaan –valtiot & sijoittajat vastuuseen

■ EMU enemmän talousliitto kuinpoliittinen unioni

■ Ranskalainen perinnetalouspoliittista harkintaa

■ Enemmän yhteisvastuuta: Eurooppaan luotavafinanssipoliittisia mekanismeja

■ Suhdannevaihteluita tasattava

■ EMU poliittisena unionina, demokratiaa vahvistettava

Fokus & prioriteetit: Saksa ja Ranska

■ Saksan prioriteeetti: Pankkiunioni

■ FOKUS: Kriisienratkaisu

■ Ranskan prioriteetti: Talousunioni & finanssipoliittinenunioni

■ FOKUS: EMUnkehittäminentalouspoliittisenaliittona

Hankkeet

1) Pankki-/rahoitusunioni

2) Talousunioni

3) Finanssipoliittinen unioni

4) Politiikka & hallinto

1. Pankkiunioni

■ Perusajatus: tavoite katkaista pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys

■ Valmistelu aloitettiin 2012, sovittiin 2014, voimaan 2016

■ Kaksi peruselementtiä: Pankkien valvonta Single Supervisory Mechanism ja kriisinratkaisu Single Resolution Mechanism

1. Kriisinratkaisurahasto (= Single Resolution Fund) helppo, muttamiten järjestetään & koko – EVM:n rooli?

2. Talletussuoja keskeinen: yhteinen vai kansallinen

3. Valtionlainat pankkien taseessa? Riskejä alettava karsia vähitellen?

2. Talousunioni

■ Miten koordinoida talouspolitiikkaa EMU-alueella / euroalueella?

■ Kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistaminen vs. heikentäminen?

1. European Semester = Eurooppalainen ohjausjakso ei toimi?– Yksinkertaistaa vai vahvistaa? Rakenneuudistukset?

– Vaihtotase-elementti keskeisemmin ohjaukseen? Saksan ylijäämäteuroalueen ongelma? Voidaanko integroida sosiaalipoliittisia elementtejä?

2. Kriisinratkaisu: EVM:n kehittäminen / tehostaminen.– EMF eli Euroopan valuuttarahasto kriisinratkaisumekanismina,

velkajärjestely?

– Kasvattaako EVM:n pääomaa?

3. Finanssipoliittinen unioni

■ Kysymys: Miten tehdä finanssipolitiikkaa euroalueella / miten luoda uusiarahavirtoja?

1. EU-budjettiin euroalueen linja?

2. Euroalueen yhteinen budjetti?

3. Finanssipoliittinen vakauttajat:

– epäsymmetriset shokit: vaikea toteuttaa, USA:n malli (liittovaltion budjetti)?

– symmetriset shokit: EMU toimi hyvin?

– Automaattiset vakauttajat kansallisella tasolla tärkeitä, voidaan kehittää eurooppalaisessa kehikossa (esim. työttömyysvakuutus)

4. Politiikka ja hallinto

■ Miten paikata EMU:n demokratiavajetta?

■ ”Tällä hetkellä EU:n perussopimuksissa ei ole kovin yksityiskohtaisia määräyksiä demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta euroalueen asioissa.” (Komission pohdinta-asiakirja)

■ Euroryhmän ongelmat: 1) Legitimaatio (kansallinen vs. EU-taso); 2) Julkisuusperiaate (ei asemaa perussopimuksissa); 3) Intressikonfliktit (PJ edustaa sekä omaa maata että euroryhmää)

■ EVM:n hätätilamenettely mahdollistaa päätökset 85 prosentin määräenemmistöllä = suurten maiden de facto veto-oikeus

■ EUROALUE: Euroalueen parlamentti: ei realistinen

– Valtionvarainministeriö: ajatus, että euroalueella oma, pysyvä edustaja komissiolla – ei välttämättä uutta finanssipoliittista valtaa

Suomen kanta

■ Positiiviset elementit: positiivinen suhtautuminen pankkiunioniin, sijoittajavastuun korostaminen sekä pankkiunionissa että tulevassa kriisinhoidossa ja Euroopan valuuttarahaston kehittäminen

■ Negatiiviset elementit: Kriittinen suhde ”yhteisvastuuseen”. Suomen kanta ei nykyisellään huomioi riittävästi niitä pyrkimyksiä, jotka liittyvät EMU:n ja euroalueen demokraattisen ja poliittisen luonteen vahvistamiseen

■ Suomen kanta on kirjoitettu ennen kaikkea kriisinhoidon näkökulmasta

■ Pitkällä tähtäimellä toimintaympäristön vakauttaminen sekä toimivaltakysymysten selkeyttäminen on myös pienen maan etu?

Kiitos!timo.pa.miettinen@helsinki.fi // p. 050 3004775