View
583
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
Miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa ja siihen liittyvässä tiedonhallinnassa? Luento 3.4.2014 Yhteisöt ja sosiaalinen media tietojohtamisessa kurssilla.
Citation preview
Miten sosiaalista mediaa
voidaan hyödyntää
liiketoiminnassa ja siihen
liittyvässä tiedonhallinnassa?
TLO-35030 Yhteisöt ja sosiaalinen media tietojohtamisessa
Jari Jussila / TTY, Novi
jotta sosiaalista mediaa voidaan
kunnolla ymmärtää yrityskontekstissa,
on ymmärrettävä:
3.4.2014 2
Sosiaalisen median hyödyntäminen
liiketoiminnassa ja siihen liittyvässä
tiedonhallinnassa
Web 2.0
työkalujen
mahdollisuudet
Kollektiivisen
älykkyyden
hyödyntäminen
Yhteisöllisyyden
mahdollisuudet
ja yhteisöjen
johtaminen
Yritysten some
tarpeet, rajoitteet
ja hyvät toimintamallit
mm. riskienhallinta
Web data,
Some data,
Big data
Muokattu lähteestä: Kärkkäinen 2013 Yhteisöt ja sosiaalinen media tietojohtamisessa
Sosiaalinen media ja
kollektiivinen älykkyys
• Sosiaalisen median uudet ja tehokkaat keinot saavuttaa tarvittava
– Diversiteetti
– Tarvittaessa joko päätöksenteon itsenäisyys ja toisistaan riippumattomuus (ns.
wisdom of crowds) – tai kollektiivinen päätöksenteko
– Hajautuneisuus
– Keinot yhdistää joukon mielipiteet eri tavoilla (averaging/yhdistäminen)
– Tietokoneen erilaiset mahdollisuudet (algoritmien hyödyntäminen ihmisten ja
asioiden yhdistämisessä, ryhmäpäätöksenteon mahdollisuudet)
• Uudet keinot saavuttaa nopeasti ”joukot” ja erilaiset asiantuntijat (Jussila
2013)
– GrabCAD yli miljoona koneinsinööriä
– TopCoder yli 600 000 koodaajaa
– 99designs lähes 300 000 graafista, ym. suunnittelijaa
• Heikkojen linkkien tehokas hyödyntäminen
• Ei-hierarkkiset yhteisöt (mm. innovointi)
• Uudet yhteisölliset insentiivit osallistaa ihmisiä; kilpailullisuuden ja
pelillisyyden (gamification) hyödyntäminen (Jussila 2013)
3.4.2014 3
Sosiaalinen media ja Web 2.0
4
Muokattu lähteestä: Kärkkäinen 2013 Yhteisöt ja sosiaalinen media tietojohtamisessa
• Web 2.0: Tim O’Reilly 2005
– Väljempi termi kuin sosiaalinen media: termit eivät ole synonyymejä
vaikka tällä tavoin usein käytetäänkin
– Web 2.0 viittaa online- palveluihin ja teknologioihin, joissa ei välttämättä
ole media-näkökulmaa eikä välttämättä myöskään sosiaalista toimintaa
(Lietsala & Sirkkunen, 2008)
• Mm. Google Drive, monet pilvipalvelut: mahdollista käyttää myös ei-
yhteisöllisillä tavoilla (esim. dokumenttivarastona)
• Sosiaalinen media (n. 2008 -)
– Sosiaalinen media rakentuu sisällöistä, yhteisöistä ja Web 2.0 –
teknologioista tai ohjelmistoista
– Sosiaalinen media tarkoittaa sovelluksia, jotka perustuvat joko
kokonaan käyttäjien tuottamaan sisältöön, tai joissa käyttäjien
tuottamalla sisällöllä ja käyttäjien toiminnalla on merkittävä rooli
sovelluksen tai palvelun arvon lisääjänä. (Kangas et al. 2007)
– Perinteisessä mediassa käyttäjät lähinnä seuraajia ja kuluttajia.
Sosiaalisessa mediassa yhtenä kantavana ideana on käyttäjien
toimiminen sekä käyttäjänä että sisällöntuottajana
Käyttäjien luoma lisäarvo
• Käyttäjät ja itse sovellukset luovat perussisällölle
lisäarvoa (vrt. WoC/CI) erilaisten toimintojen
kautta, mm.
– Luokittelu
– Sosiaalinen taggaus
– Suosittelu
– Jakaminen
– Kommentointi
– Arviointi
– …
3.4.2014 5
Lähde: Kärkkäinen 2013 Yhteisöt ja sosiaalinen media tietojohtamisessa
Enterprise / Yritys 2.0
• Enterprise 2.0, Yritys 2.0
– Käsite joka kuvaa sosiaalisen median ja ohjelmistojen käyttöä yrityksissä ja
liiketoimintakontekstissa
• Yksi tärkeä piirre ja ero verrattuna perinteisiin yritysten ohjelmistoihin on
siinä, että usein Yritys 2.0:ssa ohjelmistojen ja sovellusten käyttö voi
edeltää struktuuria. (mm. McAfee, 2006)
• Toinen ero perinteisiin järjestelmiin (McAfee, 2006):
– Perinteisesti organisaatioiden ja tiedon määrän kasvaessa ihmisten on
yhä vaikeampi löytää itselleen hyödyllistä informaatiota (tosiasiat,
informaatio, asiantuntemus, henkilöt) järjestelmistä.
– Yritys 2.0 –järjestelmät voivat tehdä muutoksen täsmälleen
päinvastaiseen suuntaan (etsittävyys / analysoitavuus / navigoitavuus),
mitä enemmän ihmisiä osallistuu järjestelmien käyttöön, sitä helpompaa
on löytää itselleen hyödyllistä tietoa (tieto, asiantuntijat), mm. kollektiivista
älykkyyttä eri tavoin hyödyntäen (esim. xTune)
3.4.2014 6
Lähde: Kärkkäinen 2013 Yhteisöt ja sosiaalinen media tietojohtamisessa
Tuottavuuden toinen aalto
7
Transaktioiden automatisointi Yhteistyön ja osallistumisen mahdollistaminen
ERP, CRM, SCM käyttöönotto
- Johto määrittelee käyttäjät
- Käyttäjien täytyy noudattaa
sääntöjä
- Usein monimutkainen
teknologiainvestointi
Web 2.0 työkalujen käyttöönotto
- Käyttäjäryhmät saattaa
muotoutua
odottamattomasti
- Käyttäjät osallistuvat tiiviisti
- Usein kevyt
teknologiainvestointi
olemassa olevan
infrastruktuurin päälle
Perinteiset
IT-järjestelmät
Web 2.0 työkalut
Aika
2009 1990-luku
Lähde: McKinsey 2009. Saatavissa: http://bit.ly/6waysMcKinsey2009
Tuottavuus
Sosiaalisen median
käyttökohteet ja hyödyt
3.4.2014 8
Lähde: Kärkkäinen 2012; McKinsey 2010; Saatavissa:
http://bit.ly/some2010mckinsey
Sosiaalisen median vaikutuksia
yrityksiin ja niiden liiketoimintaan
Käyttö asiakasrajapinnassa
(mediaaniparannus%)
Lisääntynyt
asiakastyytyväisyys
18%
Lyhentynyt
tuotteiden
markkinoilletuloaika
20 %
Uusien
innovaatioiden
määrä
15%
Sisäinen käyttö
(mediaaniparannus%)
Nopeampi tiedon
ja sisäisten
asiantuntijoiden
saavutettavuus
30%
Lyhentynyt
tuotteiden
markkinoilletuloaika
20%
Uusien
innovaatioiden
määrä
20%
9
Sosiaalisen median vaikutuksia
yrityksiin ja niiden liiketoimintaan (2011)
3.4.2014 10
Liikevaihdon kasvaminen
Työntekijöiden tyytyväisyydenlisääntyminen
Tuotteiden ja palveluidenmarkkinoille tuloajan lyhentyminen
Menestyneiden (tuote- ja palvelu-)innovaatioiden määrän
lisääntyminen
Sisäisten asiantuntijoidennopeampi saatavuus
Tiedon nopeampi saatavuus
15%
20%
20%
20%
30%
30%
Mediaaniparannus sosiaalisen median käytöstä sisäisesti
(n=1598)
Liikevaihdon kasvaminen
Markkinointikustannuksienvähentyminen
Menestyneiden (tuote- ja palvelu-)innovaatioiden määrän
lisääntyminen
Asiakastyytyväisyyden parantuminen
Bränditietoisuuden parantuminen
Tuotteiden ja palveluidenmarkkinoille tuloajan lyhentyminen
10%
15%
15%
18%
20%
20%
Mediaaniparannus sosiaalisen median käytöstä
asiakasrajapinnassa (n=1708)
Lähde: McKinsey 2011
Aktiivisten suomalaisten B2B-
käyttäjien kokemat hyödyt
10 Jussila et al. 2012. Saatavissa: http://www.tut.fi/soita/asiakaskokemus.pdf
Täysin verkottuneet yritykset
saavuttavat parhaimmat hyödyt
3.4.2014 12
Vähemmän
verkottuneet
(n=1711)
Sisäisesti
verkottuneet
(n=287)
Ulkoisesti
verkottuneet
(n=100)
Täysin
verkottuneet
(n=76)
Sisäiset hyödyt 5 % 19 % 9 % 31 %
Asiakashyödyt 4 % 8 % 19 % 24 %
Partnerihyödyt 5 % 10 % 17 % 27 %
Sosiaalisen median avulla saavutetut keskimääräiset parannukset (%)
vertailtuna organisaatiotyypeittäin
Lähde: McKinsey 2011
Sosiaalisen median vaikutuksia
tietotyöläisten tuottavuuden
parantumiseen
3.4.2014 13
Sähköpostien
lukeminen ja
vastaaminen
Tiedon
etsiminen ja
kerääminen
Roolikohtaiset
tehtävät
Sisäinen
viestintä ja
kollaboraatio
Yhteensä
28 %
19 %
14 %
39 %
100 %
% keskimääräisestä työviikosta
kulunut aika
työtehtäviin
lisääntynyt arvoa lisäävä
aika % työviikosta
7,0-8,0 %
5,5-6,5 %
3,5-5,0 %
4,0-6,0 %
20-25 %
tuottavuus parannus-%
25-30
30-35
25-35
10-15
20-25
Lähde: International Data Corporation (IDC); McKinsey Global Institute
10 tapaa arvon lisäämiseen
sosiaalinen media avulla (B-to-B)
yrityksien sisällä ja välillä
3.4.2014 14
Myynti ja
markkinointi
Asiakaspalvelu
Liiketoiminnan
tuki
Tuotanto ja
jakelu
Tuotekehitys
Koko
yrityksen
laajuisesti
1. Asiakastarpeiden selvittäminen
2. Tuotteiden luominen yhdessä
asiakkaiden / käyttäjien kanssa
3. Sosiaalisuuden hyödyntämien
ennustamisessa ja seurannassa
4. Liiketoimintaprosessien sosiaalinen
työnjako
(1. Asiakastarpeiden selvittäminen)
5. Markkinointiviestintä ja vuorovaikutus
sosiaalisessa mediassa
6. Liidien generointi
7. Sosiaalinen kauppa
8. Sosiaalisen median asiakaspalvelu
9. Sosiaalisen median
hyödyntäminen yrityksen
sisäisen ja yrityksien välisen
viestinnän ja kollaboraation
parantamiseen
10. Sosiaalisen median
hyödyntäminen lahjakkuuden ja
tehtävien yhteensovittamiseen
Lähde: McKinsey 2012
Sosiaalinen media tietojohtamisessa
• Knowledge management –kirjallisuus on korostanut viime aikoina
voimakkaasti vuorovaikutteisten tiedonhallintateknologioiden merkitystä
(Kuhlen, 2003; Hazlett, 2005; Lee & Lan, 2007; Paroutis & Al Saleh, 2009)
• Yksi merkittävimmistä ilmiöistä vuorovaikutteisessa tiedonhallinnassa on
sosiaalinen media ja sen tukema yhteisöllisyys
– Tällaisten järjestelmien vuorovaikutteisuuden ja järjestelmien
helppokäyttöisyyden kautta mm. saada tiedonhallintaan liittyvä inhimillinen ja
kokemusperäinen hiljainen tietämys paremmin hyödynnettyä
– Toiseksi, järjestelmät mahdollistavat huomattavasti aiempaa paremmin sekä
yritysten sisäisen henkilöstön että yrityksen ulkopuolisten tahojen (asiakkaat,
kuluttajat ja loppukäyttäjät, innovaatiopartnerit, toimittajat) osallistamisen
tiedonhallintaan ja innovointiin, ja näiden läheisen yhteistyön yrityksen kanssa
– Järjestelmien kautta tapahtuva tiedon jakaminen ja yhteistyö toisaalta edellyttää
luottamusta muihin käyttäjiin, mutta samanaikaisesti, ym. käyttö rakentaa
yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja ja lopulta käyttäjien välistä luottamusta
• Sosiaalinen media ei kuitenkaan korvaa perinteisempiä
tiedonhallintajärjestelmiä (PDM, CRM, …) vaan täydentää niitä ja tuo uusia
mahdollisuuksia esimerkiksi tiedon keräämiseen ja rakentamiseen mm.
sosiaalisella tiedolla
3.4.2014 15
Lähde: Kärkkäinen 2013 Yhteisöt ja sosiaalinen media tietojohtamisessa
Lähde: Lakkala 2011. http://www.slideshare.net/hrry/some-tut-innovaatiot
Miten sosiaalisen media muuttaa
toimintatapoja yrityksen sisällä?
Esim. sähköpostin ja wikin käyttö
Wiki
Sähköposti Wiki
16
Sosiaalisen median
yritysesimerkit
3.4.2014 17
Yhteisöt
3.4.2014 18
Konecranes nosturin komponentin
kehittämiseen liittyvä ideointi GrabCAD
yhteisössä
3.4.2014 19
Lähde: Ketonen-Oksi et al. 2014; Multasuo 2013
99designs – joukkoista yrityksellesi
logo, käyntikortti, web-sivut…
3.4.2014 20
Yrityksen ilmeen joukkoistaminen
(esim. FORGE Service Lab)
3.4.2014 21
Lähde: 99designs, @ForgeFriends,
Pia Erkinheimo
uTest: testaisitko meidän
pankkisovellusta? vedonlyöntisovellusta?
mobiilisovellusta? …?
3.4.2014 22
Virtuaalimaailmat
3.4.2014 23
• Amerikkalainen arkkitehti- ja suunnittelutoimisto
• Hyödyntää virtuaalisia designeja ja rakenteita, joiden avulla
asiakas voi kokeilla erilaisia materiaali- ja värivaihtoehtoja,
lisäksi mm. erilaiset viimeistelyvaihtoehdot ja maisemointi
Tuotekonseptien testaus
virtuaalimaailmassa
3.4.2014 24
• Arkkitehti, asiakas ja loppukäyttäjä
voivat liikkuvat yhteisessä tilassa
ja siirrellä esimerkiksi seiniä,
ikkunoita, ja kattoja, design-
muutoksien tekemiseksi ennen
kiinteistön rakentamista
Lähde: Kärkkäinen & Jussila 2011
Crescendo Design: suunnittelua
yhdessä asiakkaan kanssa
3.4.2014 25
Lähde: Crescendo Design (linkki ei enää toimi)
Yhteiskehittelyä
virtuaalimaailmassa
3.4.2014 26
https://www.youtube.com/watch?v=R7bXu2ozXo0&list=PLFCB7D9D8D3B306CA
Esimerkki virtuaalisista
prototyypeistä useilla alustoilla
(virtuaalimaailmat + pelimoottorit)
3.4.2014 27
1. prototyyppi
rakennuksesta
Second Lifessä
2. prototyyppi
rakennuksesta ja
ympäristöstä
OpenSimissä
3. protyyppi valmiista
(CAD) piirustuksista ja
BIM malleista Unity3D
pelimoottorissa
Joukkorahoitus
3.4.2014 28
Suomalaisia joukkorahoituksen
esimerkkejä
3.4.2014 29
Kickstarter yhteisöllisenä
rahoitustyökaluna prototyyppien
tai tuotteiden kehittämiseen
3.4.2014 30
Lähde: Kärkkäinen, Jussila & Multasuo 2012
Suomalainen yhteisörahoituspalvelu
3.4.2014 31
Wikit
3.4.2014 32
Esimerkkinä uudesta yhteisöllisestä
työtavasta: laatukäsikirja wikissä
• Työohjeiden luojina ja muokkaajina
– työnsuunnittelija
– työnjohtaja
– työntekijä
• Työohje tarkentuu kerta kerralta, tarpeen mukaan
• Muokkaus vaatii hyväksynnän
– toimii tarkastuksena; oikeellisuus, luettavuus
3.4.2014 33
”ongelmana oli laatujärjestelmän etäisyys käytännöstä
ja sen heikko jalkauttaminen tuotantoon”
Lähde: Lassi Otranen 2012, Reifer Oy
Saatavissa: http://www.teknologiateollisuus.fi/file/13263/Reifer_Lassi_Otranen_15022012.pdf.html
Työkalut helpottavat (sisäistä)
ideointiprosessia
3.4.2014 34
Lähde: Lakkala 2012 – Kokemuksia sosiaalisen median ristiretkeltä suomalaisiin teollisuusyrityksiin
Saatavissa: http://bit.ly/someristiretki
”Meillä kaikki
tuotekehitysprojektit on wikissä”
3.4.2014 35
Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa – Kilkku, Fastems Oy, 15.2.2012
Suora linkki videoon: http://vimeo.com/36921830
Big data-analytiikka
Miten hyödyntää sosiaalisen median
dataa liiketoiminnassa?
3.4.2014 36
Lähde: Yli-Pietilä & Backman 2013. Management by analytics. Commercial and technical applications in the Big Data
era; Valli, K., Alhgren 2013. Informaatiosta kilpailuetua teollisuusyrityksiin. Teknologiateollisuus.
http://www.teknologiateollisuus.fi/file/16270/Informaatiostakilpailuetua.pdf.html
Big Data transaktioista interaktioihin
3.4.2014 37
WEB
BIG DATA
ERP
CRM
ostotiedot
maksutiedot
segmentointi
tarjoustiedot
asiakaskohtaamiset
tukikontaktit
weblogit
tarjoushistoria A/B testaaminen
Dynaaminen
hinnoittelu
Hakukonemarkkinointi
ja optimointi
Mainosverkostot
Käyttäytymispohjainen
kohdentaminen
Dynaamiset
funnellit
Sentimentti
Ulkopuolinen demografia
Kuvat ja videot
Puheen muuttaminen tekstiksi
Feedit
Anturi/sensoridata
Tuote / palvelu logit
SMS/MMS
Sosiaaliset verkostot
Sosiaalinen media
Käyttäjien luoma sisältö (UGC) Mobiilidata
Navigointihistorian analyysi
Sijaintidata
Big datan dimensiot (V:t)
3.4.2014 38
Volyymi Vauhti Variaatio Varmuus
Data at Rest Data in Motion Data in Many Forms Data in Doubt
Terabittejä olemassa
olevaa dataa
prosessoitavaksi
Striimattua dataa, nopea
vasteaika millisekunneista
sekunteihin
Strukturoitua, ei-
strukturoitua, ja
semistrukturoitua dataa
Epävarmuutta liittyen
datan epätäydellisyyteen,
puutteellisuuteen, tai
virheellisyyteen
Lähde: Russom 2011 Big Data Analytics; Laney 2001 (3V:tä); Salo 2013
Starbucks hinnoittelun korjaaminen
twiittien perusteella
3.4.2014 39
Lähde: Kaisler 2014 Introduction to Big Data
• Huoli siitä kuinka asiakkaat
pitävät uuden kahvituotteen
mausta
• Seurattiin sosiaalista mediaa
• Maku oli hyvä, mutta hinta oli
liian suuri
• Hinta laskettiin saman päivän
aikana
Case esimerkki some data-analyysistä:
mikä on Tekesin rahoittamien yrityksien
sosiaalisen median näkyvyys
3.4.2014 40
In the case study, we investigate the social media
presence of the companies that were active
participants of Tekes Young Innovative Companies
(IYC) program during June 2013.
Total of 88 companies were collected from the list of
companies currently funded by Tekes. For each
company individual Twitter and Facebook account
names as well as blog URLs were manually curated
to form an initial, sampling dataset. After curating the
implemented data importers were ran to gather the
data. Data from each importer was sampled by
choosing only maximum of 10 of the latest items
available (Blog post, Facebook status update, Twitter
updates).
Overall statistics of the gathered data are the
following:
• 250 individual blog posts by 67 unique authors
• 401 Facebook wall posts by 42 unique authors
and 1277 unique users with likes or follow-up
comments
• 494 Tweets by 52 unique authors and 244
mentions of distinct users Nodes from separate data sources are illustrated with colour encoding (light blue for Facebook,
purple for Twitter and green for blogs, and other colours for nodes with multiple data sources).
Lähde. Salonen et al. 2013. http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-201312191527
Big data: are we making a big mistake?
3.4.2014 41
• Professor Viktor Mayer-Schönberger of Oxford’s Internet Institute, co-author
of Big Data, told me that his favored definition of a big data set is one where
“N = All” – where we no longer have to sample, but we have the entire
background population. When “N = All” there is indeed no issue of sampling
bias because the sample includes everyone.
• But is “N = All” really a good description of most of the found data sets we
are considering? Probably not. “I would challenge the notion that one could
ever have all the data,” says Patrick Wolfe, a computer scientist and
professor of statistics at University College London.
• An example is Twitter. It is in principle possible to record and analyze every
message on Twitter and use it to draw conclusions about the public mood.
(In practice, most researchers use a subset of that vast “fire hose” of data.)
But while we can look at all the tweets, Twitter users are not representative
of the population as a whole. (According to the Pew Research Internet
Project, in 2013, US-based Twitter users were disproportionately young,
urban or suburban, and black.)
Lähde: Tim Harford, FT Magazine, March 28, 2014
http://www.ft.com/cms/s/2/21a6e7d8-b479-11e3-a09a-00144feabdc0.html#axzz2xZPsz4L8
Sosiaalisen median tila
Suomessa
3.4.2014 42
Sosiaalisen median palveluiden
käyttäjiä Suomessa (2013)
3.4.2014 43
Lähde: Yle Uutiset: Täällä somelaiset elävät –katso lista historiallisesta Facebookista juuri avattuun Pheediin (3/2013)
* Tom Laine (10/2013)
n. 1 700 000
451 000
*546 450
n. 74 609 47 625
n. 300 000
n. 2 100 000
Facebook LinkedIn Twitter
Foursquare Google+
Suomalaisten pörssiyhtiöiden
toimitusjohtajien mukana olo
keskeisimmissä sosiaalisen median
palveluissa 2011 (n = 126)
3.4.2014 44
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Ei missään
Kaikissa kolmessa
48%
3%
7%
11%
51%
Lähde: Isokangas & Kankkunen 2011. Suora yhteys: näin sosiaalinen media muuttaa yritykset
Sosiaalisen median hyödyntäminen
teknologiateollisuudessa (2011)
toimialoittain (100% B-to-B)
3.4.2014 45
Hyödyntää
sisäisesti *
Hyödyntää
asiakas-
rajapinnassa *
Hyödyntää
partnerien
kanssa *
Kaikki
kyselyyn
vastanneet (ja
%-osuus
kaikista
vastanneista)
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
36% 20% 20% n=25 (18%)
Kone- ja
metalliteollisuus
20% 7% 3% n=75 (52%)
Metallien
jalostus
45% 18% 18% n=11 (8%)
Suunnittelu ja
konsultointi
31% 0% 23% n=13 (9%)
Muut 43% 7% 7% n=14 (10%)
*= hyödyntää vähintään kohtuullisesti
(% vastanneista saman kokoluokan yrityksistä)
Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa –selvitys (2011)
Suomi jäljessä sosiaalisen median
hyödyntämisessä (esim. LinkedIn
käyttö indikaattorina)
3.4.2014 46
Lähde: LinkedIn & LinkedIn demographics and statistics / July 2011 / Amodiovalerio Verde
0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %
Finland
Denmark
Norway
Sweden
United Sates
Germany
United Kingdom
India
Russian Federation
China
Brazil
Indonesia
Käyttö-% Kasvu-%
Lisätietoa
3.4.2014 47
3.4.2014 48
Raportit
Linkki Linkki Linkki
Julkaisut
Linkki Linkki Linkki
3.4.2014 49
Hyvää kirjallisuutta, mm.
Linkki Linkki
Recommended