Upload
harto-poenkae
View
5.810
Download
4
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Koulutuspäivä Kuopiossa peruskoulun ja lukion opettajille 22.2.2012. Harto Pönkä, Innowise
Citation preview
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa
oppimisen tueksi
Harto Pönkä, 22.02.2012, Kuopio
http://xkcd.com/802/
Lähde: Tuija Aalto, 2011, Suomalaiset verkossa -tutkimus: Netin käyttömotiivit Yle Internetin asiakasymmärryksen tukena, http://www.slideshare.net/Tuija/netin-kyttmotiivit-yle-internetin-asiakasymmrryksen-tukena
Kuvat: http://www.flickr.com/photos/harto/sets/72157628093339378/with/6330446408/
On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.
Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.
Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.
Yhteisöllinen oppiminen
• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)
Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!
Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.
Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.
Sosiaalinen verkosto - suora yhteys
Tieto leviää verkoston kauttaHenkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
Kuulostaa hienolta, mutta miten sitä käytetään opetuksessa?
1. Vaihe
• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen
• Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin– Pidä työskentely omissa käsissäsi
• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
Aloita jostakin tutusta ja helposta
https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/
Kurssiblogit
• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.
• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.
• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.
• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).
2. Vaihe
• Kehitä opetusta aiemman pohjalta• Siirrä lisää vastuuta oppijoille• Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,
seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit
• Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn– Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit
tai mikroblogi
Vähän enemmän ja paremmin
Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.
Blogi
http://www.23asiaa.net/
KurssiblogiKurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
Tiedon ja kokemusten jakaminen
http://www.mindmeister.com/
http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
http://docs.google.com/
http://docs.google.com/
Jaetut dokumentitToimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
Ryhmän sisäinen keskustelukanava
http://sometime2011.purot.net/
Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
http://sometime2011.purot.net/
WikiYhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua
Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Palaute-/vuorovaikutuskanava– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat jne.– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
Wikien käyttötarkoituksia
3. Vaihe
• Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta• Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!
Sosiaalisen median oppimisympäristö
Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien
jakaminen
Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,
tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos
Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,
oppimisen seuraaminen
Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu
asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen
Yhteisöllinen oppimisympäristö
oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien
tukeminen
Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,
verkostoituminen
(Pönkä & Impiö, 2009)
http://develope.wordpress.com/
YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ
Sosiaalinen media työskentely- ja
oppimisympäristönä
• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys
• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Ryhmistä massapalveluihin
• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit
• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista
Niina Impiö ja Harto Pönkä, [email protected] | develope.wordpress.com
Esimerkki tähtimallista
Seuranta-/kotisivu,aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat
Kurssin wiki
Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat
Tiedon prosessointija visualisointi
MindMeister
Kurssin aikataulutGoogle Calendar
LuentomateriaalienjakaminenSlideShare
Vertaistuki ja keskusteleminen
Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä
Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit
4. Vaihe ja siitä eteenpäin
• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
Yhteisöresurssit
Yhteisöresurssit
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531
http://twitter.com/hponka
http://www.tweetdeck.com/
• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Mitä se on:
– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät– osallistun keskusteluihin– saan tietoa– välitän tietoa– jaan tietoa– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
Twitterin hyötyjä
https://www.facebook.com/Senjaopettaa
Kurssin yhteinen blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta
Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta
2. Annetaan palikoita myös oppijoille
4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/
Suunnittele oppimispolku
• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on
Arviointi
Aloitus
Palaute ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?
Oppimisprosessin arviointi
• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui– Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim.
wikisivun tai miellekartan versiot)– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe– Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot– Opettajien havainnot
• 1) Aseta tiedot aikajanalle,2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Tavallisia kompastuskiviä
• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot
Sosiaalisen median haasteet opetuksessa
”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.”
- Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja
http://www.ustream.tv/recorded/3848950
Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.
16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:
Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan
varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa
firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun
tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun
olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän
teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi
sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.
Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/
”
• Sopimuksen tekeminen vaatii lain mukaan vähintään 18 vuoden ikää (oikeustoimikelp.).
• Useita sosiaalisen median palveluita saa käyttää myös alaikäiset huoltajan suostumuksella.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.
Mitä palveluita oppilaille?
Some-palvelujen ikärajoja
• Googlen palvelut– Googlen käyttäjätunnuksen luonti ja Google+: 13 vuotta– Google Docs, Blogger, Picasa: 18 vuotta– Google Apps for Education, oppilaiden käyttö opettajan vastuulla
http://www.google.com/a/help/intl/fi/edu/index.html • YouTube: 13 vuotta• Facebook: 13 vuotta• WordPress: 13 vuotta • Ning: 13 vuotta• Flickr: alle 13 vuotias vain perhetilin kautta• Second life: 13 vuotta• Twitter: ei ikärajaa• Qaiku: ei ikärajaa• Purot.net: ei ikärajaa• Everloop, < 15 vuotta (vanhemman luvalla)• Habbo, 10 vuotta (vanhemman luvalla)• IRC-Galleria, 12 vuotta (osittain vanhemman luvalla
Lähteenä mainitut palvelut sekä ttp://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/taulukko_sosiaalisen_median_palveluiden_kayttoehdoista
• ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun”
• Onko vanhemmilta kysytty ja saatu lupa?– Lupa kannattaa pyytää jokaisen lukuvuoden alussa– Lisää aiheesta:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/02/tarvitaanko-vanhempien-lupa-oppilaan-verkko-opiskeluun/
• Mitä oikeuksia oppilaiden tekemistä teoksista luovutetaan palvelun ylläpitäjälle?
• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa?
• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?
Muuta huomioitavaa
Netiketti ja somen etiikkaa
Keskustele oppilaidesi kanssa:Mikä on netissä oikein
ja mikä väärin?
• Älä puhu pahaa muista.• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.• Pyydä anteeksi, jos mokaat. • Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään. • Kiitä palveluksista.• Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.• Netissä on vaikea edustaa vain itseään.• Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä
tulevaisuudessa.
Netiketin alkeet
Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?
• ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia. Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa. Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora, sanallinen kiusaaminen. ”
• ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ”
Nettikiusaaminen
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168
Lähde: http://disqus.com/research/pseudonyms/
Miten sananvapautta käytetään netissä?Mitä minun nimelläni löytyy netistä?
Osa kuvaa, jossa on esitetty tekijänoikeuslain sisäiset viittaukset, http://tkvk.org/tekol.html (public domain)
Tulevaisuuden koulu?
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Facebook yleistyy
Suomessa
Web 2.0 -käsite
Sosiaalisen median käsite
?
Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011)
Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita
(Tilastokeskus 2011)
Internetin kehitys
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Facebook yleistyy
Suomessa
Web 2.0 -käsite
Sosiaalisen median käsite
Tietoyhteiskunnan toimintasuunnitelma vuosille 2010-2020
(arjentietoyhteiskunta.fi, viimeksi päivitetty 2010)
Perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteet 2004(TVT-taidoista
mainitaan tiedonhaku)
Seuraava OPS-uudistus 2016?
?
Tietokoneet yo-kirjoituksiin 2017?
Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011)
Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita
(Taloustutkimus 2011)
TVT:n opetuskäytön tutkimus (CSCL)
Suomi on 30. sijalla YK:n kansalaisten sähköisiä
osallistumismahdollisuuksia mittaavassa indeksissä
TVT:n opetuskäyttö Suomessa
Internetin kehitys
Millaisena haluaisit nähdä omankoulusi 10 vuoden päästä?
1. Etelä-Korea2. Australia3. Espanja4. Uusi-Seelanti4. Iso-Britannia6. Japani6. USA8. Kanada9. Viro9. Singapore10. Bahrain12. Malesia13. Tanska
14. Saksa15. Ranska15. Alankomaat17. Belgia18. Kazakstan19. Liettua20. Slovenia21. Itävalta21. Norja23. Kypros23. Ruotsi25. Kroatia26. Kolumbia
26. Irlanti28. Kirgistan28. Mongolia30. Suomi (2008: 45.)
30. Israel 32. Kiina32. Meksiko34. Chile34. Malta36. Guatemala36. Unkari36. Uzbekistan39. Bulgaria,
Nicaragua, Tunisia
Kansalaisten sähköiset osallistumismahdollisuudet (YK)
United Nations E-participation Index 2010, http://www2.unpan.org/egovkb/global_reports/10report.htm
http://prezi.com/zvdswrxcxazu/tulevaisuuden-koulu-kuten-sen-koen/
Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma/OPS
sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan.
(Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)
https://www.facebook.com/groups/294806730537020/
Sometu (verkosto ja yhteisöpalvelu) Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/
Ryhmätyöskentely
• Jakaannutaan 3-5 hengen ryhmiin• Aluksi:
– Päättäkää ryhmässä yksi mielestänne päivän tärkein teema tai kysymys
– Valitkaa isäntä tai emänä työskentelypisteellenne• Kiertävä Learning cafe –työskentely:
– Keskustelua työskentelypisteen aiheesta– Isäntä tai emäntä tekee muistiinpanoja wikiin– Pisteitä vaihdetaan myötäpäivään 5-10 min välein
• Lopuksi yhteenveto (pisteiden isännät/emännät)
Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/
KIITOS!