22.5. Suomen rakennuskannan energiankulutuksen laskentamalli

1 23.5.2012

OK

T 2

01

0 n

orm

i

OK

T 1

98

0->

OK

T 1

96

0-1

97

9

OK

T <

-19

60

RA

T 2

01

0 n

orm

i

RA

T 1

98

0->

RA

T 1

96

0-1

97

9

RA

T <

-19

60

LP

R 2

01

0 n

orm

i

LP

R 1

98

0->

LP

R 1

96

0-1

97

9

LP

R <

-19

60

MÖ

K 2

01

0 n

orm

i

MÖ

K 1

98

0->

MÖ

K 1

96

0-1

97

9

MÖ

K <

-19

60

Tilojen lämmitys

Lämmin käyttövesi

Talotekniikan sähkö

Huoneistosähkö

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

Energian kulutus vuosittain, GWh

22.5.2012 Pekka Tuomaala VTT Technical Research Centre of Finland

Suomen rakennuskannan energian-

kulutuksen laskentamalli (REMA)

2 23.5.2012

RAKENNUSKANNAN EKOTEHOKKUUS

Rakennuskannan energiantarve

Energ

iatu

ota

nnon

ym

päristö

kuorm

itta

vuus

Energiatehokas Nykyinen

Uusiu

tuvat

Fossiil

iset

http://marketingmirror.files.wordpress.com/2010/04/carbon-footprint1.jpg

http://www.whataretheywaitingfor.com/wp-content/uploads/2010/02/Carbon-Footprint-Calculator.jpg



3 23.5.2012

REMA –LASKENTAMALLI

• REMA –mallin rakennuskannasta tarvittavat lähtötiedot (pinta-alat, etc) on jaoteltu seuraaviin kategorioihin

• Rakennustyyppi (pientalot, rivi- ja asuinkerrostalot, palvelurakennukset, vapaa-ajan rakennukset)

• Ikäryhmä (– 1960 ; 1961–1980; 1981–2000; 2000–2010; 2010 – )

• Muun muassa Tilastokeskuksen aineistoista kerättyjen tietojen avulla on arvioitu kunkin kategorian lähtötilanteen ominaisenergiankulutukset (lämmitys, lämmin käyttövesi ja sähkön käyttö) sekä lämmitystavat

• Erityyppisiin ja –ikäisiin rakennuksiin kohdistettavien vaihtoehtoisten energia-tehokkuutta parantavien (korjaus- ja uudisrakentamis-) toimenpiteiden vaikutuksia koko rakennuskannan energiankulutukseen voidaan arvioida haluttuina tarkastelu-ajanjaksoina

• Energiahuollon ekotehokkuutta parantavien vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida mallin laskemien energiatuotannosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen avulla

4 23.5.2012

SUOMEN RAKENNUSKANNAN ENERGIATEHOKKUUDEN

SKENAARIOIDEN LASKENNASSA KÄYTETYT LÄHTÖTIEDOT Uudis-

rakentaminen

Korjaus-

rakentaminen

20

10

10

10

50

1 %

50

30

30

30

140

3,5 %

BAT - Best Available Technology – tehostus- ja korjaus-

toimenpiteet kaupallisesti saatavilla parhailla tuotteilla alla

esitettyyn ominaiskulutustasoon [kWh/m2, a]

Lämmitys (sis. IV)

Kiinteistösähkö


Huoneistosähkö

Ominaisenergiankulutus

yhteensä [kWh/m2, a]

Volyymi* [%/a]

BAU – Business as usual

Volyymi* [%/a]

Määräystason

2010 täyttäviä Ei lainkaan

toimenpiteitä

1 % 0 %

* Nettomääräinen

uudisrakentaminen kun

lisärakentaminen 1,5% ja

poistuma 0,5% vuodessa

koko rakennuskannasta



5 23.5.2012

Perusskenaario 2010 - 2050 (Business as Usual, BAU)

• EI lainkaan korjausrakentamista

• Vanhat rakennukset korvautuvat poistuman mukaan uusilla rakennuksilla

Energiankulutus TWh/a

0

20

40

60

80

100

120

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys

Sähkö (ei lämmitys)


CO2 -päästöt MT/a

0

5

10

15

20

25

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys





6 23.5.2012

Energiatehostusskenaario 2010 – 2050

(Best Available Technology, BAT)

• Korjausrakentaminen 3,5% vuodessa; uudisrakentaminen 1% vuodessa

• Lähtötiedot muuten kalvon 4 taulukosta, mutta asuintaloissa vuotuinen lämmitysenergian tarve 15 kWh/m2 ja muissa 9 kWh/m2

Energiankulutus TWh/a

0

20

40

60

80

100

120

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys




0

5

10

15

20

25

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys





7 23.5.2012

BAU

- Tarkasteluvuosi 2020 -

OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

Energiankulutus tarkasteluvuonna, GWh

• Rakennuskannan kokonaisenergiankulutus –0,5% vuoden 2010 tasoon verrattuna

2020


8 23.5.2012

Energiatehostusskenaario


OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000



2020


9 23.5.2012

BAU


OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000



2030


10 23.5.2012



OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000



2030


11 23.5.2012

BAU


OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000



2040


12 23.5.2012



OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000



2040


13 23.5.2012

BAU


OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000



2050


14 23.5.2012



OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000



2050


15 23.5.2012

RAKENNUSKANNAN ENERGIAHUOLLON

EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

Energiantuotannon ympäristömyönteisyyden parantaminen • kaikissa uudisrakennuksissa 15 % aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä)

• kaikki vanhat rakennukset korjataan 3,5 % vuodessa 15 %:lle aurinkolämpöä (vähennykset

sähkö- ja öljylämmityksestä),

• kaikki jäljelle jäävä sähkö- ja öljylämmitys kaikissa rakennustyypeissä (uudet ja vanhat)

korvataan lämpöpumpuilla

• kaukolämpö tuotetaan 2050 mennessä kokonaan puupolttoaineella

• sähköntuotanto muutetaan 2050 mennessä päästöttömäksi

http://www.tulikivi.fi/www/tltuoteU.nsf/ByProductCode2/TU1450_1?OpenDocument&id=kaikki__kaikki&id2=

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:2005-08-30-district-heating-pipeline.jpg

16 23.5.2012

Rakennuskannan energiatehokkuuden

vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

N.B. Ei muutoksia rakennuskannan energiantuotantoon


0

5

10

15

20

25

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys




0

5

10

15

20

25

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys



BAU Optimistinen skenaario



17 23.5.2012


0

5

10

15

20

25

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys




0

5

10

15

20

25

2010 2020 2030 2040 2050

Kaikki energia

Tilojen lämmitys



Rakennuskannan energiatehokkuuden ja

ympäristömyönteisen tuotannon

vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin

Energiantuotannon ympäristömyönteisyyden parantaminen: kaikissa uudisrakennuksissa 15 % aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja

öljylämmityksestä), kaikki vanhat rakennukset korjataan 3,5 % vuodessa 15 %:lle aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä),

kaikki jäljelle jäävä sähkö- ja öljylämmitys kaikissa rakennustyypeissä (uudet ja vanhat) korvataan lämpöpumpuilla, kaukolämpö tuotetaan

2050 mennessä kokonaan puupolttoaineella, sähköntuotanto muutetaan 2050 mennessä päästöttömäksi

Sekä optimistinen rakennusskenaario että

ympäristömyönteinen energiantuontanto

Optimistinen rakennusten

energiatehokkuusskenaario



18 23.5.2012

BAU - BAU


N.B. Ei muutoksia rakennuskannan

energiatehokkuuteen eikä energiantuotantoon

Rakennuskannan

CO2 –päästöt

–5,1% vuoden 2010

tasoon verrattuna

OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kT

2020


19 23.5.2012

BAT - BAU


N.B. Optimistisia muutoksia rakennuskannan energiatehokkuuteen,

mutta ei muutoksia energiantuotantoon

Rakennuskannan

CO2 –päästöt

–26,1% vuoden 2010

tasoon verrattuna

OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800


2020


20 23.5.2012

BAT - BAT


N.B. Optimistisia muutoksia sekä rakennuskannan

energiatehokkuuteen että energiantuotantoon

Rakennuskannan

CO2 –päästöt

–39,3% vuoden 2010

tasoon verrattuna

OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800


2020


21 23.5.2012

BAU - BAU


N.B. Ei muutoksia rakennuskannan

energiatehokkuuteen eikä energiantuotantoon

Rakennuskannan

CO2 –päästöt

–26,1% vuoden 2010

tasoon verrattuna

OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800


2050


22 23.5.2012

BAT - BAU


N.B. Optimistisia muutoksia rakennuskannan energiatehokkuuteen,

mutta ei muutoksia energiantuotantoon

Rakennuskannan

CO2 –päästöt

–67,7% vuoden 2010

tasoon verrattuna

OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800


2050


23 23.5.2012

BAT - BAT


N.B. Optimistisia muutoksia sekä rakennuskannan

energiatehokkuuteen että energiantuotantoon

Rakennuskannan

CO2 –päästöt

–92,5% vuoden 2010

tasoon verrattuna

OK

T u

udet

OK

T 1

980->

OK

T 1

960-1

979

OK

T <

-1960

RK

T u

udet

RK

T 1

980->

RK

T 1

960-1

979

RK

T <

-1960

LP

R u

udet

LP

R 1

980->

LP

R 1

960-1

979

LP

R <

-1960

MÖ

K u

udet

MÖ

K 1

980->

MÖ

K 1

960-1

979

MÖ

K <

-1960

Tilo

jen lä

mm

itys

Läm

min

käyttö

vesi

Sähkö (e

i läm

mity

s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800


2050


24 23.5.2012

REMA –laskentamallin antamien tulosten yhteenveto – eri

toimenpiteiden vaikutusten arviointi Suomen rakennuskannan

energiantarpeeseen sekä hiilidioksidipäästöihin

• Suomen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen • Perusskenaariossa (ei energiatehostusta korjausrakentamisessa - ainoastaan nykytasoinen

uudisrakentaminen) saavutetaan 5,3% parannus Suomen koko rakennuskannan energia-tehokkuudessa vuoteen 2050 mennessä (verrattuna vuoden 2010 kulutustasoon)

• Suomen rakennuskannan energiankulutusta voidaan vähentää 22% vuoteen 2020 ja 57% vuoteen 2050 mennessä ottamalla aktiivisesti käyttöön markkinoilta jo löydettävät energia-tehokkaimmat vaihtoehdot

• Rakennuskannan ekotehokkuuden parantaminen • Nykyisellä energiahuoltorakenteella rakennuskannasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan

pienentää aktiivisilla energiatehostustoimilla 26%, ja jos myös energiahuollon ekotehokkuutta parannetaan voidaan hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää 39 % vuoteen 2020 mennessä

• Rakennuskannan energiatehokkuuden aktiivisella parantamisella voidaan saavuttaa 67% hiilidioksidipäästöjen vähennys, ja samanaikaisella energiahuollon ekotehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa yli 90% vähennykset CO2 –päästöihin vuoteen 2050 mennessä

• Yksityis- ja kansantalouden näkökulmasta tarkasteltuna tarvitaan pikaisesti nykyistä kattavampaa talouspuolen tietoa eri vaihtoehdoista kustannustehokkaimpien ratkaisujen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi, sillä mitä nopeammin rakennuskannan energia- ja ekotehokkuutta parannetaan sitä helpommin kansalliset ja kansainväliset päästöjen vähennystavoitteet voidaan saavuttaa.

25 23.5.2012

VTT creates business from

technology