Paikalla

Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tietää kaiken, mitä eteläsuoma­laisilla junaradoilla tapahtuu.

Sähkö­radan paimenet

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Teksti Jaana Ahlblad, Kuvat Junnu Lusa

RINGG. Paimiolaisen maanviljelijän kevättyöt pyräh­tävät Helsingin keskustaan yhdellä puhelinsoitolla. Junaradalle ajolankojen päälle on pellolta lennähtänyt kasvuharson pala. Veturin päälle joutuessaan kangas

voi aiheuttaa sähkökatkon tai rikkoa sähkövirtaa välittävän vir­roittimen.

Jarkko Kärhä soittaa Turun alueen kunnossapitoon, joka lähtee kalastamaan harsoa. Kun ihmiset ovat valmiina toimen­piteeseen ja liikenteenohjaus antaa liikenteen puolesta luvan, Kärhä katkaisee rajatulta alueelta jännitteen parilla hiirennäpäy­tyksellä. Sähköistetyllä junaradalla ei tehdä mitään ilman tätä elintärkeää toimenpidettä.

Rataverkon sähköjärjestelmän käyttökeskuksia on Suomes­sa neljä. Verkon omistaa Liikennevirasto ja sitä valvoo Finrail Oy. Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tarkkailee sähkörataa valvovaa järjestelmää Helsingissä suurasetinlaitteessa – rakennuksessa, joka eittämättä kuuluu pääkaupunkiseudun maisemakonttorien parhaimmistoon: ikkunoista avautuu 300 asteen avoin näkymä Töölönlahdelle, ratapihalle, Tuomiokirkolle, Eduskuntatalolle...

Ikkunan alta junien kyydissä kulkee kiireisimpinä päivinä jopa 100 000 ihmistä. Ruuhka­aikaan sähkökapasiteetti ei aina tah­do riittääkään, kun junat kiihdyttelevät yhtaikaa.

Tässä maisematoimistossa vuosikymmeniä istuneet liiken­teenohjaajat ovat jo siirtyneet uusiin, nykyaikaisempiin toimitiloi­hin muutaman kilometrin päähän Pasilaan. Sinne käyttöpäivystä­jätkin muuttavat. Suoraa näköyhteyttä junarataan ei modernien tietojärjestelmien myötä tarvita.

Seuraavana Pasila, nästa BöleABB:n raideteknologia näkyy pääkaupunkiseudun junaliikenteessä vihreävalkoisten Flirt­junien raken­teissa. Kohta seitsemän vuotta lähiliikenteessä palvelleiden junien moottorit sekä sisävalaistus, lämmitys, ilmastointi, automaatti ovet ja matkusta­jainformaatiojärjestelmät saavat virtansa ABB:n toi­mittamien veturimuuntajien kautta. Koko sähköinen voimalinja on siten ABB:n käsialaa.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä Flirt­junia on liikenteessä tällä hetkellä 41 kappaletta, kahden vuoden päästä niitä saapuu Sveitsistä 34 lisää.

Melkein säältä suojassaJuniin ja ratatekniikkaan sähköä tuot­

tavat jännitemuuntajat ovat tehomyllyjä. Henkilöautossa on tehoa keskimäärin 100 kilowattia, sähköradan päämuuntajissa jopa 12 500 kilowattia. Kun ratajohtoon osuu lintu tai ajolanka putoaa esimerkiksi mur­tumisen takia, suojaustoimena katkaisija laukeaa ja sähkö katkeaa automaattises­ti. Tieto kulkee valvontajärjestelmästä Kär­hän ruudulle saman tien. Tarvitaan hetki neuvonpitoa liikenteenohjauksen kanssa ja päätös sähköjen palauttamisesta tai nii­den sulkemisesta jatkoselvittelyjen ajaksi.

Sää vaikuttaa kaikkeen liikenteeseen, mutta ei juurikaan sähköverkkoon. Myrs­kyssä ajolangoille kaatuneet puut työllistä­vät. Talvisin sähköverkkoa voi kuorimittaa sankka lumisade, jos vaihteita joudutaan sulattamaan sähköllä.

Junarataverkkoa kunnostetaan aktiivi­sesti ja useasta syystä. Lumitöiden ja laa­jojen vuosihuoltojen lisäksi esimerkiksi säh­köasemien akkuja testataan säännöllisesti. Huoltotöiden aikahaarukka suunnitellaan etukäteen ja vasta hetkeä ennen katkais­taan sähköt, jotta työ häiritsisi mahdolli­simman vähän junaliikennettä. Helsingissä huollot tehdään yleensä öisin, pohjoises­sa ehtii päivälläkin.

Veturitalliin uusi maalipintaRINGRING. Kärhä vastaa. Päivän

ohjelmassa on jännitekatkopyyntö nume­ro 94615 Helsingin Ilmalassa veturitallin remonttia varten. Maadoituksen teosta vas­taava henkilö pyytää lupaa lähteä paikalle. Kärhä soittaa liikenteenohjaukseen selvit­

01

Paikalla

– Sähkörataverkon kaukokäyttö hoidetaan Suomessa ABB:n MicroSCADA­järjestelmällä kol­messa valvomossa neljästä.

– ABB on toimittanut järjestel­mää Liikennevirastolle vuodes­ta 2003.

– Järjestelmä otettiin käyttöön Helsingissä vuonna 2011.

– MicroSCADA on yleises­ti käytössä teollisuudessa ja energiayhtiöissä.

2 400 raidekilometrin valvontaa

02 03

tääkseen, ettei alueella ole junia liikkeellä. Kun lupa saadaan, hän katkaisee sähköt ratapihalta ja tarkastaa ruudulla näkyvästä kaaviosta, että tehty katko vastaa kaavio­kartan kuvaa. Soitto takaisin katkoa pyy­täneelle henkilölle, käyttökeskuksen puo­lesta etenemislupa myönnetty.

Kärhä saa tiedon, että Paimiossa karan­nut hallaharso on korjattu talteen ja että sähköt on turvallista palauttaa.

Voiko sähköä kuulla?Suomen liki 6 000 liikennöidystä juna­

ratakilometristä on sähköistetty yli puolet. Ensimmäinen sähkörata avattiin vuonna 1969 Helsingin ja Kirkkonummen välille. Seuraavana suunnitelmissa on sähköis­tää Kemijärvi–Isokylä–Patokankaan raa­kapuuterminaalin välinen osuus. Kokkolan ja Ylivieskan välistä uutta kaksoisraidetta sähköistetään parhaillaan.

Entä voiko junamatkustaja kuulla säh­kötekniikkaa? Kyllä. Jarkko Kärhä antaa vinkin. Kun seuraavan kerran kuljet junal­la, kuuntele katolla olevaa puhallinta. Kun juna ajaa maadoitetun erotusjakson yli, puhallin sammuu. Kun sähköistetty alue taas alkaa, puhallin käynnistyy.

TUUUT. Sumutorvimainen ääni rikkoo käyttökeskuksen hiljaisuuden. Jarkko Kärhä katsoo ja kuittaa järjestelmän lähettämän viestin tilapäisestä häiriöstä. Kaikki taas kunnossa eteläsuomalaisilla junaradoilla.

Jarkko Kärhän lisäksi juttuun on haas-tateltu käyttöpäivystäjä Harri Hämeto-jaa sekä kunnossapitopäällikkö Markku Granlundia Liikennevirastosta ja toimiala-johtaja Juha Muhosta ABB:lta.

01 Käyttökeskus on sähköjunaliikenteen hermokeskus. Kuten kaikki tiet vievät Roomaan, kaikki junaratojen vikatilanteet ja huoltotyöt raportoidaan johonkin Suomen neljästä valvomosta.

02 Helsingin käyttökeskus tarkkailee rataosuuksia muun muassa Turkuun ja Pohjois­Riihimäelle sekä ratoja Sköldvikiin ja Vuosaaren satamaan ja pian avattavaa Kehärataa. Muut valvomot sijaitsevat Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa.

03 Erilaisia työpäiviä, vaihtelevien asioiden ja vikatilanteiden selvittelyä.Käyttöpäivystäjänä viisi vuotta työskennellyt Jarkko Kärhä pitää työstään. Hän on koulutukseltaan sähkövoimatekniikan insinööri.