Embed Size (px)
DESCRIPTION
Esitys
Citation preview
ALUEEN MUUTTOVETOVOIMA
– syitä ja seurauksia! Valtiotieteen tohtori Timo Aro
25.9.2014
Asumisen foorumi, Lahti
Elämän kolme tärkeintä
kysymystä?
1.Missä asun? 2.Mitä teen?
3.Kenen kanssa?
”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -
1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA ALUEIDEN VETOVOIMAAN? 2. 2010-LUVUN VETOVOIMAISET ALUEET JA LAHDEN SEUDUN POSITIO?
1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA
ALUEIDEN VETOVOIMAAN
–syitä ja seurauksia
Alueen vetovoima perustuu viiteen kasvu- ja kilpailuetua tuottavaan tekijään
Alkuetu
Sijainti- tai
saavutettavuusetu
Demografinen etu Rakennettu eli strateginen etu
Mentaalinen etu
Alueen veto-voima
Alueen mainekuva
Alueen sisäinen elinvoima
Alueen ulkoinen elinvoima
Alueen vetovoima on enemmän kuin osiensa summa!
Ulkoinen elinvoima: Isot Lahden seudun ulkoiset toimintaympäris-
töön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa
Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima: Lahden seudun sisäiseen toimintaympäristöön
vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.
Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Muuttovetovoima?
Alueen vetovoima/
houkutelevuus/ kilpailukyky/ elinvoima/
Alue- ja kuntatalous-
kehitys Sijainti:
saavutetta-vuus, etäisyys
ja tiheys
Osaamis-kehitys
Työpaikka- ja työllisyys-
kehitys
Yritys- kehitys Väestö-
kehitys (muuttoveto-
voioma)
TKI-kehitys
Muut kehitykseen vaikuttavat
tekijät
Muuttoliike on
pirullinen
yhteiskunnallinen
ja alueellinen
ilmiö!
Noin 900 000 muuttoa vuodessa
Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotias
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Nuorista 15-24 -
vuotiaista sai muuttovoittoa
27 kuntaa vuosina
2009-2013
Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin
Muuttoalttius eri ikäryhmissä 1970-luvulta 2010-luvulle
• Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita
• Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
• Muuttoalttius on korkein 20-24- ja 15-19 -vuotiaiden ikäryhmissä: muuttoalttius on peräti kaksinker-taistunut 1990-luvun alkuun verrattuna
• Huom! Nuoret aikuiset (20-24 v.) muuttavat 11 kertaa useammin kuin esim. 60-64 –vuotiaat. 0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa
Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
• Keskimäärin vain joka kolmas kunta sai muuttovoittoa (104/320)
• 20 määrällisesti eniten muutto-voittoa saanutta kuntaa olivat joko keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia: määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Kuopio ja Seinäjoki
• 20 määrällisesti eniten muutto-tappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maaseudun seutukeskuksia: eniten muuttotappiota saivat Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
• Keskimäärin vain joka neljäs seutu sai muuttovoittoa (17/70)
• Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat noin 90 % kaikkien seutujen muuttovoitosta (!)
• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli 80 000 asukkaan seutukuntiin
• Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- ja 3-keskukset ja niiden vaikutusalueet: seutukeskuksista eniten muuttotappiota saivat Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren ja Varkauden seudut
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
Kaupungistuminen ja urbaanit arvot
MIKSI MUUTETAAN?
PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:
Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.
Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet
Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva
liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa
NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin- ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot,
arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.
KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,
sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)
ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löyty-vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
”Paikka on aikamme keskeinen taloutta ja yhteiskuntaa jäsentävä yksikkö, jolloin paikka itsessään ratkaisee perinteisen muna-kana –ongelman, sillä paikka vetää ihmisiä työpaikkoihin ja työpaikkoja ihmisille. Yritykset siirtyvät sinne, missä on osaavia ja luovia yksilöitä eikä päinvastoin” - Richard Florida 2005 -
Asumisen heimot Juha Kostiaisen mukaan
Yhteisö Varikko Arvo Luonto
Omassa rauhassa
”Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella”
”Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa”
”Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto”
”Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen
kodiksi”
”Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan
panostaa”
”Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella lähellä
keskustaa”
”Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella
perheelle koti”
”Edullinen, rauhallinen ja kompakti”
”Keskustassa elämän keskellä ”
Kartanoasujat
Pesänrakentajat
Sosiaaliset Urbaanit
Arvoalueiden kodinrakentajat
Humun keskellä
Edullisesti lähiössä
Esteetikot
SIJOI-
TUS
KUNTA TYÖLLISTEN
NETTOMUUTTO
YHTEENSÄ
2008-2011
LUOVIEN
ALOJEN
TYÖLLISTEN
NETTOMUUTTO
YHTEENSÄ
2008-2011
LUOVIEN ALOJEN
TYÖLLISTEN
NETTOMUUTTO
PROMILLEA PER
VUOSI
LUOVIEN ALOJEN
MUUTTAJIEN
OSUUS (%)
TYÖLLISISTÄ
SAADUSTA
MUUTTOVOITOSTA
1. Helsinki 8793 2397 1,0 27,3
2. Espoo 1629 824 0,8 50,6
3. Vantaa 2396 359 0,5 15,0
4. Kirkkonummi 763 270 1,8 35,4
5. Pirkkala 803 179 2,6 22,3
6. Lempäälä 582 168 2,1 28,9
7. Nokia 659 151 1,1 22,9
8. Nurmijärvi 598 140 0,9 23,4
9. Kangasala 476 138 1,2 29,0
10. Vihti 774 137 1,2 17,7
11. Ylöjärvi 651 120 1,0 18,4
12. Tuusula 737 107 0,7 14,5
13. Sipoo 392 101 1,4 25,8
14. Porvoo 226 99 0,5 43,8
15. Lohja 358 91 0,5 25,4
16. Hämeenlinna 621 89 0,3 14,3
17. Hyvinkää 391 87 0,5 22,3
18. Kaarina 377 85 0,7 22,5
19. Lieto 452 74 1,1 16,4
20. Mäntsälä 715 69 0,9 9,7
”Luovan luokan” työllisiksi määriteltiin Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008) toimialat J (informaatio ja viestintä) ja M (ammatillinen tieteellinen, teknillinen ja taiteellinen toiminta)
Kahden valitun toimialan keskeiset ammat-tikvalifikaatiot liittyvät osaamiseen, asian-tuntijuuteen, tutkimukseen, tiedon tuotta-miseen, tiedon käsittelyyn, tiedon jakami-seen, tiedon hyödyntämiseen, ongelmien ratkaisemiseen, esittävään taiteeseen jne.
”Luovan luokan” muuttajista sai ”periaat-teessa” muuttovoittoa lähes joka toinen kunta ja joka kolmas seutukunta: määrällisesti merkittävät muuttovoitot keskittyivät kuitenkin vain kymmeneen kuntaan.
Helsinki ja Helsingin seutu olivat yliedustettuja ”luovasta luokasta” muuttovoittoa saaneiden kuntien joukossa: neljä viidesosaa luovan luokan edustajien muuttovoitosta keskittyi Helsingin seudulle (!)
"Luovan luokan" työllisistä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2008-2011
Lähde: Timo Aro 2014, julkaisematon käsikirjoitus
LUOVIEN TOIMIALOJEN (J JA M) TYÖLLISTEN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA VUONNA 2011
Luovilla toimialoilla (J ja M) työskenteli yhteensä 267 000 työllistä vuoden 2013 lopussa eli noin joka kymmenes (11,1 %) työllisistä
”Luovan luokan” työllisten osuus oli selvästi korkein Helsingin seudulla ja muilla suurilla korkeakouluseuduilla
”Luovan luokan” työllisten osuus kaikista työllisistä ylitti kunnittain tarkasteltuna 15 %:in rajan vain neljässä kunnassa: Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Kirkkonummi
Kaupunkiseuduittain tarkasteltuna ”luovan luokan” osuus ylitti 10 %:in rajan neljällä seudulla: Helsingin, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seuduilla
Lähde: Timo Aro 2014, julkaisematon käsikirjoitus
2. 2010-LUVUN VETOVOIMAISET
ALUEET JA LAHDEN SEUDUN POSITIO
Aluehierarkia de facto
• Metropolialue – Metropolialue erityiskysymyksenä – Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä): Lahden
seutu osana metropolialuetta ja tulevaa verkostometropolia?
• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden,
Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudun
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet
• Seutukaupungit – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
• Muut kunnat
– Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja
supistuvia)
Lahden seudun saavutettavuus on kasvava kilpailuetu aluerakenteen muutoksessa
• Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta
• Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä: Lahden seutu asema muuttuu metropolialueen reuna-alueesta paremmaksi
• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen
• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
Lahden seutu osana Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialuetta
Yhtenäinen työssäkäyntialue:
• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008)
Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkosto-metropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
• Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.)
• Lahden seudun vastaus em. haasteisiin!?
Lähde: Kuntaliitto
ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS
Tulevat vyöhykkeiset suur-alueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
② Pohjanmaiden työssäkäyntialue
③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue
④ Oulun työssäkäyntialue
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS
• Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vai-kutusalueelle
• Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla
• Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
22. 33. 4. 8. 8. 7. 8. 9. 59. 33. Lahden sijoitus muuttovetovoimassa
70 kaupunkiseudun joukossa vuosina 2005-2014
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 5000 10000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
LAHTI oli
7:nneksi muuttovetovoi-
maisin kunta (320) vuosina 2009-2013
20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
LAHDEN SEUTU oli
9:nneksi muuttovetovoimai-sin kaupunkiseutu (70) vuosina 2009-
2013
Lahden seudulle tulomuuttaneet henkilöt kaupunkiseuduittain vuosina 2007-2013
39 592 tulomuuttajaa 2007-2013: Lähtöseutu: 100 hlöä kohden
Helsingin 39,2
Tampereen 6,6
Kouvolan 6,1
Hämeenlinnan 4,4
Jyväskylän 4,2
Mikkelin 3,9
Turun 3,0
Lappeenrannan 2,7
Porvoon 2,5
Kouvolan 2,4
LAHDEN SEUTU
Alle 25-vuotiaita:
41,2 %
25-34 v.:
24 %
35-44 v:
11,9 %
45-54 v.:
8,4 %
55-64 v.:
9,6 %
65-74 v.:
4,1 %
Yli 75 v.:
0,9 %
Lahden seudulle Helsingin seudulta tulomuuttaneiden ikärakenne vuosina 2007-2013 (n=15 515 hlöä)
LAHDEN SEUDUN TULOMUUTTOVIRRAT
”Normimuuttajat”
päästään kiinni tulomuuttajien mää- rällisellä ja laadullisella profiloinnilla
Paluumuuttajat
henkilökohtaiset siteet Lahden seudulle, joihin päästään kiinni sekä kyselyiden että syntymäpaikan määrittelyn jälkeen
Potentiaaliset muuttajat
ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka ovat jollain tavoin ilmaisseet halunsa muuttaa Lahden seudulle
ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka voivat muuttaa Lahden seudulle, mutta eivät itse vielä tiedosta sitä
=Paikkojen välinen kilpailu ja paikan laatu ratkaisee muuttovalinnan. Lahden seutu kilpailee ensisijaisesti metropolialueen kehyskuntien ja vaikutusalueen reunoilla olevien vanhojen kaupunkien kanssa: Porvoo, Kotka, Hämeenlinna ja Lohja
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS
100 km
50 km
50 km
50 km 30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km 30 km
30 km
15 km
15 km 15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8
miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien
vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun,
Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu
noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai
elinvoimapolitiikan tarvetta
Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita.
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
”Alueen pitää panostaa telttojen eikä palatsien hankkimiseen. Teltan voi ottaa kainaloon ja jatkaa matkaa, mutta palatsin kanssa jää helposti paikalleen. Ketterän alueen pitää välttää kaikin tavoin liiallista konsensusta, tyytyväisyyttä, yltäkylläisyyttä, johdonmukaista ja insinöörimäistä rationaalisuutta” - Mukaillen Hedberg ym. -
”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
