Mullistaako muuttoliike Suomen?

Mullistaako muuttoliike Suomen?

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

19.5.2016, Pori

Kunnallisjohdon seminaari

SISÄLTÖ

1. Muuttoliike, vetovoima ja elinvoima

2. Kaksi väitettä muutto-liikkeen pirullisuudesta

3. Suomen vetovoimai-simmat kunnat? (koko analyysi tulossa vkolla 21)

Aluetalous-dynamiikka

Työllisyys-dynamiikka

Osaamis-dynamiikka

Yritys-dynamiikka

Vetovoima-dynamiikka

Muu

dynamiikka

Kunnan mainekuva

Kunnan ulkoinen elinvoima

Kunnan sisäinen

elinvoima

Elinvoiman viitekehys…

Alueen ulkoisen elinvoiman osatekijät

MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME KUNTIEN VETOVOIMASTA?

Kuntien vetovoimasta, houkutte-luvuudesta, kiinnostavuudesta, tulevaisuuden potentiaalista jne.

muuttajien,

potentiaalisten muuttajien,

paluumuuttajien,

matkailijoiden ja kävijöiden,

yrittäjien ja yritysten,

sijaintipäätösten ja

investoreiden ja investointien näkökulmasta

Luonnollinen väestönlisäys

(105/313)

Nettomaahan-

muutto

(310/313)

Kuntien välinen

muuttoliike

(79/313)

Väestökehityksen osatekijät

1.Muuttoliike on pirullinen ilmiö tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkö-kulmasta

2.Muuttoliike on syy- ja seuraussuhteiltaan kiusallisen valikoivaa

väitettä muuttoliikkeestä

Muuttoliike on pirullinen ilmiö tasapainoisen

alue- ja väestörakenteen näkökulmasta

Aikaviive

Muutokset tapahtuvat hiipien, hitaasti, huomaamattomasti taustalla!

Polarisoi Vahvistaa samanaikaisesti sekä kasvavien alueiden elinvoimaa että heikentää supistuvien alueiden elinvoi- maisuutta

Kuntien välinen netto-muutto 1970-2014

Muuttovoittoa (6 maakuntaa)

Muuttotappiota (13 maakuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+245.097 +38.084

+47 431

+5.247 +11.575

-28.125

-29.997

-12.021

-11.314

-33.039 -35.711

-31.803

-22.438

-15.216

-12.513

-32.118 -33.775

-53.523

KYSE ON PITKÄÄN JATKUNEESTA JA JOHDONMUKAISESTA KEHITYKSESTÄ TIETYILTÄ ALUEILTA TIETYILLE ALUEILLE!

Uusimaa on saanut muuttovoittoa maan sisältä yhteensä 245 000 henki-löä vuosina 1970-2014, keskimäärin 0,40 % väestöstä per vuosi

Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat

saaneet muuttovoittoa yhteensä 85500 henkilöä: Pirkanmaa keskimää-rin 0,24 % ja Varsinais-Suomi 0,20 % väestöstä per vuosi

Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala ovat

kärsineet määrällisesti ja suhteellisesti suurimmat muuttotappiot: Lappi ja Kainuu keskimäärin -0,9 % väestöstä per vuosi

Kuntien välinen nettomuutto vuosina 1970-2014

muuttovoittoa (93 kuntaa)

muuttotappiota (224 kuntaa)


Helsingin seutu +231.810

Tampereen seutu

+68 897

Turun seutu

+41 792

Oulun seutu

+31 786

Muuttovoittoiset alueet ovat keskittyneet pääosin Etelä- ja Lounais-Suomeen ja muille suurille ja keskisuurille korkeakouluseuduille

Yksittäisistä kunnista ovat saaneet

eniten määrällisesti muuttovoittoa Espoo (+75.800), Vantaa (+55.468) ja Tampere (+31.588)

Yksittäisistä kunnista ovat eniten

kärsineet muuttotappiota pitkällä aikavälillä Kouvola (-8 775), Kuusa-mo (-7561) ja Savonlinna (-7666)

MUUTTOVIRRAT OVAT SUUNTAUTUNEET VUOSIKYMMENIÄ ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMEEN SEKÄ KORKEAKOULUSEUDUILLE

TOP 20 kuntien määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 1970-2014 SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO ABS.

1970-2014

1. Espoo 75 818 2. Vantaa 55 468 3. Tampere 31 588 4. Oulu 22 500 5. Jyväskylä 15 775 6. Nurmijärvi 14 794 7. Kirkkonummi 13 676 8. Järvenpää 11 445 9. Tuusula 10 636 10. Kerava 10 104 11. Vihti 9 899 12. Kaarina 9 887 13. Ylöjärvi 9 536 14. Seinäjoki 9 192 15. Porvoo 8 488 16. Pirkkala 7 916 17. Naantali 6 876 18. Mäntsälä 6 860 19. Lohja 6 810 20. Kangasala 6 764

SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI 1970-2014

1. Lemland 15,0 2. Pirkkala 14,6 3. Kempele 14,0 4. Masku 13,9 5. Muurame 13,7 6. Jomala 12,4 7. Kirkkonummi 11,7 8. Pornainen 11,6 9. Nurmijärvi 11,3 10. Rusko 11,2 11. Naantali 10,4 12. Vihti 10,3 13. Mäntsälä 10,2 14. Siuntio 9,9 15. Liminka 9,6 15. Lieto 9,6 17. Espoo 9,3 18. Kaarina 9,1 18. Ylöjärvi 9,1 20. Lempäälä 8,9

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike; Data ja analyysi: Timo Aro 2016

2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa

1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja ne ovat keskittyneet maantieteellisesti

2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäi-sessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia

3.Lisääntynyt maahanmuutto

+2 582

-2 016 +7 804

-2 057 -2 411

-1 175

-2 943

-4 182

-3 198

-1 298 -259

-973

-2 097

-1 389 -3 114

+228 -86

+16 244 +2 582

+7 804 -2 016

-86 +228

-3 114 -1 389

-973 -2 057

-2 411 -1 175

-2 943 -3 198

-4 182

-259 -1 298

-2 097

+17 109

+9 556

+4 538

+737

+3 650

+228

+470

+1 805

+2 697

+540

+104

+190

-2 118

-2 439

-1 659

-1 452

-1 455

-1 833

+470

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,

seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014

Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Muuttovoittoa Muuttovoittoa

Muuttotappiota Muuttotappiota

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+ 4 + 14 + 79

TOP 20 kuntien määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2010-2015 SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO ABS.

2010-2015

1. Helsinki 17 124 2. Tampere 6 365 3. Turku 4 805 4. Oulu 4 152 5. Espoo 3 760 6. Kuopio 3 261 7. Jyväskylä 1 958 8. Seinäjoki 1 945 9. Lahti 1 739 10. Pirkkala 1 323 11. Lempäälä 1 241 12. Joensuu 1 129 13. Ylöjärvi 1 109 14. Sipoo 906 15. Nokia 847 16. Kaarina 756 17. Kauniainen 743 18. Lieto 678 19. Hämeenlinna 642 20. Pori 559

SIJOITUS KUNTA KUNTIEN NETTOMUUTTO PRO-MILLEA PER VUOSI 2010-2015

1. Kauniainen 13,9 2. Jomala 12,6 3. Pirkkala 12,2 4. Lemland 11,3 5. Kustavi 10,5 6. Lempäälä 9,6 7. Sipoo 8,1 8. Lieto 6,6 8. Uurainen 6,6 10. Ylöjärvi 5,9 11. Kittilä 5,5 12. Seinäjoki 5,4 13. Kuopio 5,2 14. Tampere 4,9 15. Kontiolahti 4,8 16. Helsinki 4,7 17. Ylivieska 4,6 18. Turku 4,4 18. Nokia 4,4 20. Muurame 4,2


Ja erityisen

pirulliseksi

muuttoliikkeenn

tekee…

Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli noin joka kolman-nessa kunnassa vuosina 2015-2030

Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-polialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-eella ja osassa Lappia

Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla

VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN

Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)

> 10 % (33 kuntaa)

5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)

0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)

-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)

> -10 % (106 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231

Oulu + 30 768

Tampere +26 431

Turku + 16 066

Jyväskylä +12 669

Kuopio + 10 281

Väestöennuste kunnittain (muutos%) vuosina 2015-2030 SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS MÄÄRÄLLISESTI

(%) VUOSINA 2015-30

1. Helsinki 91 578 2. Espoo 49 391 3. Oulu 30 768 4. Vantaa 30 231 5. Tampere 26 431 6. Turku 16 066 7. Jyväskylä 12 699 8. Kuopio 10 821 9. Seinäjoki 8 571 10. Vaasa 7 105 11. Lahti 5 242 12. Pirkkala 5 106 13. Järvenpää 4 506 14. Nurmijärvi 4 469 15. Ylöjärvi 4 320 16. Joensuu 4 279 17. Lempäälä 4 169 18. Tuusula 3 959 19. Kirkkonummi 3 946 20. Kerava 3 824

SIJOITUS KUNTA VÄESTÖLISÄYS SUHTEELLISESTI (%) VUOSINA 2015-2030

1. Jomala 27,1 2. Pirkkala 26,7 3. Lemland 20,6 4. Geta 20,4 5. Luoto 18,7 6. Lempäälä 18,4 7. Espoo 18,3 8. Kauniainen 17,6 9. Oulu 15,5 10. Helsinki 14,6 11. Ylivieska 14,6 12. Lieto 14,5 13. Liminka 14,3 14. Vantaa 14,2 15. Kontiolahti 14 16. Seinäjoki 13,9 17. Ylöjärvi 13,2 18. Kempele 12,5 19. Hammarland 11,9 20. Tampere, Sipoo 11,7


Työikäisellä väestöllä tarkoitetaan tässä

yhteydessä keskimääräistä työmarkkinoille tulo- ja poistumisikää eli 22-62-vuotiaiden ikäryhmän muutosta kunnittain vuosina 2015-2030

Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa

Työikäisen väestön määrä kasvaa ensisijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenan-maalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa

Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)

JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN

Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030

> 15 % (3 kuntaa)

5 - 14,9 % (17 kuntaa)

0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)

-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)

-5 - -14,9 % (68 kuntaa)

> -15 % ( 164 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030 SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS

MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-30

1. Helsinki 34477 2. Espoo 18919 3. Vantaa 9868 4. Oulu 9326 5. Tampere 8146 6. Turku 5504 7. Jyväskylä 2849 8. Vaasa 2819 9. Seinäjoki 2260 10. Pirkkala 1786 11. Lempäälä 1340 12. Kuopio 1220 13. Nurmijärvi 882 14. Ylöjärvi 882 15. Lieto 847 16. Tuusula 733 17. Kirkkonummi 702 18. Sipoo 674 19. Liminka 650 20. Kauniainen 539

SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS SUHTEELLISESTI VUOSINA 2015-2030

1. Jomala 20,3 2. Pirkkala 17,6 3. Luoto 15,8 4. Liminka 14,2 5. Lemland 13,6 6. Espoo 12,5 7. Kauniainen 11,9 8. Lempäälä 11,6 9. Helsinki 9,1 10. Oulu 8,6 11. Lieto 8,5 12. Vantaa 8,2 13. Hammarland 7,7 13. Vaasa 7,7 15. Seinäjoki 7 16. Sipoo 6,7 17. Tampere 6,3 18. Ylivieska 6 19. Turku 5,3 19. Ylöjärvi 5,3


Muuttoliike on syy- ja seuraussuhteiltaan

kiusallisen valikoivaa

Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015

65,3 % Kuntien sisäisiä muuttoja

kunnan osa-alueelta toiselle

30 % Kuntien välisiä muuttoja

4,7 % Maahan- ja maastamuuttoja

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014


%

Kaikista kuntien välillä muuttaneista 15-29 –vuotiaita vuosina 2010-2014


Muuttotappiollisten kuntien ja seutukuntien määrä vuosina 2000-2015

Muuttajien rakenne

Määrällinen muuttoliike

Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014




Helsinki +25 009

Tampere +13 025

Turku +11 237

Oulu +6 505

Jyväskylä +6 200

NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014

Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kuntaa eli 10 % kunnista vuosien 2010-2014 välisenä aikana.

Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa suuret ja monipuoliset koulutuskaupungit

Nuorista kärsivät eniten muutto-tappiota suurten kaupunkien kehyskunnat ja yksittäiset maakunta- ja seutukeskukset.

Nuorten (15-24 –vuotiaiden) määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot

SIJOITUS KUNTA NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO ABS. 2010-2015

1. Helsinki 25009 2. Tampere 13025 3. Turku 11237 4. Oulu 6505 5. Jyväskylä 6200 6. Kuopio 3235 7. Joensuu 2708 8. Vaasa 2318 9. Lahti 1907 10. Seinäjoki 1316 11. Espoo 1001 12. Pori 628 13. Lappeenranta 620 14. Vantaa 565 15. Rovaniemi 399 16. Maarianhamina 322 17. Ylivieska 190 18. Kerava 134

SIJOITUS KUNTA NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NET-TOMUUTTO PROMILLEA 2010-2015

1. Turku 10,3 2. Tampere 9,9 3. Jyväskylä 7,7 4. Helsinki 6,9 5. Joensuu 6,1 6. Vaasa 5,9 7. Oulu 5,6 8. Kuopio 4,9 9. Maarianhamina 4,7 10. Seinäjoki 3,7 11. Lahti 2,7 12. Ylivieska 2,2 13. Lappeenranta 1,4 14. Pori 1,2 15. Rovaniemi 1,1 16. Espoo 0,6 17. Kerava 0,6 18. Vantaa 0,5 19. Mikkeli -0,1 20. Rauma -0,1


Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013

>200 ( 32 kuntaa)

100-199 (22 kuntaa)

1-99 ( 61 kuntaa)

-1- -99 ( 122 kuntaa)

-100 - -199 ( 40 kuntaa)

>-200 ( 70 kuntaa)

Helsinki +10 503 Vantaa +1 611 Espoo +839 Nurmijärvi +757

Pirkkala +915

Seinäjoki +880

Tampere -1 994

Jyväskylä -1 797

Joensuu -1 680

Turku -1 552

Oulu -1 388

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013

Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori myön-teisten tai kielteisten kerrannais-vaikutusten vuoksi

Yhden työllisen keskimääräiset tulot noin 30 000 euroa per vuosi ja työt-tömän sekä työvoiman ulkopuolella olevan noin 7 000 euroa

Työllisistä sai muuttovoittoa yhteen-sä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta

TOP 20 työllisten määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013 SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO

ABS. 2009-2013

1. Helsinki 10503 2. Vantaa 1611 3. Pirkkala 915 4. Seinäjoki 880 5. Espoo 839 6. Nurmijärvi 757 7. Nokia 686 8. Lempäälä 676 9. Lieto 674 10. Ylöjärvi 670 11. Tuusula 659 12. Mäntsälä 565 13. Vihti 513 14. Mustasaari 499 15. Kaarina 450 16. Sipoo 446 17. Kontiolahti 441 18. Kangasala 421 19. Hyvinkää 410 20. Kittilä 403

SIJOITUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO PROMILLEA 2009-2013

1. Kittilä 12,8 2. Pirkkala 10,4 3. Jomala 10,2 4. Lieto 7,3 5. Lempäälä 6,4 6. Utsjoki 6,3 7. Kontiolahti 6,3 8. Vesilahti 6,3 9. Lemland 6,0 10. Uurainen 5,7 11. Mäntsälä 5,6 12. Mustasaari 5,3 13. Rusko 5,1 14. Askola 5,1 15. Liperi 5,1 16. Siuntio 5,1 17. Laihia 4,9 18. Petäjävesi 4,9 19. Sipoo 4,8 20. Pyhtää 4,4


Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Korkea-asteen netto-muutto kunnittain 2009-2013



Pirkkala +854 Nokia +761 Lempäälä +736 Ylöjärvi +654 Espoo +1 425

Vantaa +759 Nurmijärvi +803 Tuusula +640

Kaarina +702

KORKEA-ASTEEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013

Korkea-asteen tutkinnon suoritta-neista sai muuttovoittoa yhteensä 178 kuntaa ja muuttotappiota 135 kuntaa

Suurten kaupunkien kehyskunnat saivat korkea-asteen tutkinnon suorittaneista määrällisesti ja suhteellisesti eniten muuttovoittoa

Muuttotappioista kärsivät eniten suuret ja monipuoliset opiskelija-kaupungit: Turku, Tampere, Jyväs-kylä, Oulu, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa jne.

TOP 20 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrälliset ja suhteelliset muuttovoitot 2009-2013

SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NETTO-MUUTTO ABS. 2009-2013

1. Espoo 1425 2. Pirkkala 854 3. Nurmijärvi 803 4. Nokia 761 5. Vantaa 759 6. Lempäälä 736 7. Kaarina 702 8. Ylöjärvi 654 9. Tuusula 640 10. Kangasala 623 11. Kirkkonummi 615 12. Sipoo 556 13. Lieto 555 14. Vihti 481 15. Mustasaari 440 16. Porvoo 436 17. Lohja 429 18. Hämeenlinna 427 19. Hyvinkää 408 20. Naantali 399

SIJOITUS KUNTA KORKEA-ASTEEN NETTOMUUTTO PROMILLEA 2009-2013

1. Pirkkala 9,7 2. Kökar 8,7 3. Kauniainen 7,1 4. Lempäälä 7,0 5. Sipoo 6,0 6. Lieto 6,0 7. Liminka 5,7 8. Hailuoto 5,6 9. Kustavi 5,5 10. Vesilahti 5,5 11. Luhanka 5,0 12. Nokia 4,8 13. Mustasaari 4,7 13. Toivakka 4,7 15. Kittilä 4,6 16. Kaarina 4,5 17. Muurame 4,4 18. Naantali, Kangasala 4,2 18. Uurainen, Ylöjärvi 4,2 18. Siuntio 4,2


Muuttoliikkeen laskennal-linen tulokertymä euroa per asukas 2009-2013

Tulokertymä positiivinen (180 kuntaa) Tulokertymä negatiivinen (133 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Kauniainen +1597 €/as.

Pirkkala +569 €/as.

Kittilä 397 €/as.

Sipoo 379 €/as.

Kustavi 376 €/as.

Lieto 332 €/as.

MUUTTOLIIKKEEN LASKENNAL-LINEN TULOKERTYMÄ EUROA PER ASUKAS 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tulo-kertymä kuvaa alueen tulo- ja lähtö-muuttajien kaikkien tulojen välistä erotusta: kartassa on tarkasteltu erotusta euroina asukasta kohden vuosina 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen 180 kunnassa ja negatiivinen 133 kun-nassa

Tulokertymä oli asukasta kohden las-kettuna yli 300 euroa yhteensä 15 kunnassa

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKEN-

NALLINEN TULOKERTYMÄ MILJOONAA EUROA 2009-2013

1. Helsinki 249,2 2. Espoo 92,2 3. Kauniainen 70,5 4. Vantaa 55,6 5. Pirkkala 50,1 6. Hämeenlinna 43,3 7. Nurmijärvi 43,1 8. Lahti 42,6 9. Seinäjoki 37,8 10. Tuusula 37,4 11. Sipoo 35,0 12. Nokia 33,6 13. Kirkkonummi 31,8 14. Ylöjärvi 31,0 15. Lieto 30,9 16. Lempäälä 30,8 17. Kaarina 29,0 18. Kangasala 28,4 19. Mäntsälä 27,2 20. Vihti 27,2

SIJOITUS KUNTA MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA ASUKASTA PER VUOSI KOHDEN 2009-2013

1. Kauniainen 1597,1 2. Lumparland 729,9 3. Kökar 576,4 4. Pirkkala 568,8 5. Jomala 537,2 6. Lemland 422,0 7. Kittilä 396,7 8. Sipoo 378,7 9. Kustavi 375,6 10. Lieto 332,1 11. Vesilahti 331,3 12. Siuntio 328,8 13. Toivakka 309,2 13. Luhanka 306,3 15. Vårdö 304,0 16. Lempäälä 293,7 17. Eckerö 284,0 18. Muurame 282,7 18. Mäntsälä 269,8 18. Uurainen 268,7


Summa summarum

Muuttoliike

mullistaa

Suomen!

1.Kovat vetovoimatekijät oltava kunnossa

2.Pehmeät vetovoimatekijät nousevat

3. Identiteettitekijät korostuvat

4. Sijainti, sijainti ja sijainti

5. Saavutettavuus ja yhteydet on oltava kunnossa

6.Mainekuva…hyvä tai huono, kunhan herättää jotain tunteita

7.Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä

(Muutto)vetovoimaisen

alueen 7 tunnusmerkkiä

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA (tulossa vko 21)

Indeksi sisältää 11 kuntien vetovoimaisuuteen

ja houkuttelevuuteen liittyvää mittaria

Kaikki 313 kuntaa on luokiteltu viiteen viidennekseen muuttujakohtaisten keskiarvojen perusteella. Jokaisessa viidenneksessä on yhteensä 62-63 kuntaa

Muuttujat: Kuntien väestön muutos (%) 2015-2030 Työikäisen väestön (22-62 v.) muutos (%) 2015-2030 Väestönlisäys (promillea) kunnittain 2010-2015 Kuntien välinen nettomuutto (promillea) 2010-2015 Kuntien nettomaahanmuutto (promillea) 2010-2015 Aktiivi-ikäisten (25-54 v.) nettomuutto kunnittain

(promillea) 2010-2014 Työllisten nettomuutto kunnittain (promillea) 2009-2013 Opiskelijoiden nettomuutto kunnittain (promillea) 2009-

2013 Korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto (promillea)

vuosina 2009-2013 Hyvätuloisten nettomuutto kunnittain (promillea) vuosina

2009-2013 Muuttoliikkeen laskenallinen tulokertymä kunnittain (euroa

per asukas) vuosina 2009-2013

KUNTIEN MUUTTOVETO-VOIMAINDEKSI 2010-LUVULLA

Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Vetovoimaisimmat kunnat olivat ensi-sijaisesti suurten kaupunkiseutujen ke-hyskuntia ja toissijaisesti keskisuurten kaupunkiseutujen kehyskuntia

Parhaassa viidenneksessä oli kehyskuntien lisäksi eräitä keskuskaupunkeja: Espoo, Seinäjoki, Vantaa, Hämeenlinna ja Porvoo

Parhaan viidenneksen kunnat keskittyivät erityisesti laajalle metropolialueelle, Suo-men kasvukäytävän vaikutusalueelle ja Ahvenanmaalle

Parhaasta viidenneksestä ”parhaimmistoa” olivat Manner-Suomen kunnista Kauniai-nen, Pirkkala, Lempäälä, Kittilä (!), Sipoo, Lieto, Tuusula, Nokia, Ylöjärvi, Nurmijärvi ja Kontiolahti

MUUTTOVETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

4

4,5

5

Kartta: Timo Aro 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Muuttovetovoimaisin viidennes kunnista 11 muuttujan sijoitusluvun perusteella (62 kuntaa)

62 1

MUUTTOLIIKKEEN VETOVOIMATEKI-JÖIDEN (11) KASAUTUMINEN

MUUTTOLIIKKEEN VETOVOI-MATEKIJÖIDEN MÄÄRÄ

KUNTIEN MÄÄRÄ

OSUUS (%) KAIKISTA KUNNISTA

11 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 3 1 %

10 POSITIIVISTA TEKIJÄÄ 26 8,3 %









1 POSITIIVINEN TEKIJÄ 58 18,5 % Data ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

MUUTTOLIIKKEEN VETOVOIMATEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN

Data ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

“On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa,

eikä koskaan saa antaa periksi.”

- Tove Jansson (Nuuska Muikkunen) -

Timo Aro @timoaro [email protected] tai [email protected]

Kiitos!

Lisätietoja

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Data & Analytics

Mullistaako muuttoliike Suomen?