Embed Size (px)
Citation preview
Muuttoliike ja kaupungistuminenValtiotieteen tohtori Timo Aro
17.3.2015, Helsinki
Esityksen pääkohdat
1.Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitys-kuva 2010-luvulla
2.Muuttoliikkeen kaupungistumisen muutosvoimana
1. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuva 2010-
luvulla
Aluehierarkia de facto keväällä 2015
• Metropolialue– Metropolialue– Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä)– Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäynti-
alue
• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut– 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden,
Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan)
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopi-muksellisten järjestelyiden piirissä
• Seutukaupungit, seutukeskukset– Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia– Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
• Muut kunnat– Pienet kunnat– Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja
supistuvia)
SUURET JA KESKISUURET KAUPUNKISEUDUT N Y T !
Asuu 2/3 suomalaisesta
Tuottaa 2/3 BKT:sta
Sijaitsee 2/3 työpaikasta ja yrityksestä
Vastaa 4/5 tutkimus-jatuotekehitystoiminnasta
ENTÄ TULEVINA VUOSIKYMMENINÄ?
BKT EUROA ASUKASTA KOHTI SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2012
Maarianhaminan BKT oli peräti 70 000 €/asukas. Luku oli täysin omaa luok-kaansa muihin seutuihin verrattuna vuonna 2012
BKT ylitti 40 000 asukasta kohden vain viidellä seudulla vuoden 2012 lopussa: Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan, Rauman ja Tunturi-Lapin (!) seuduilla
BKT ylitti 35 000 euron rajan em. lisäksi seitsemällä muulla seudulla: Tampereen, Turun, Pietarsaaren, Lappeenrannan, Oulun, Loviisan ja Kokkolan seuduilla
Lähes joka toisen seudun (38) BKT alitti 30000 euron rajan ja kolmella seudulla jäätiin jopa alle 20 000 euron rajan asukasta kohden: alhaisin BKT euroa asukasta kohdeo oli Kyrönmaan, Koillis-Savon ja Sisä-Savon seuduilla
Maarianhaminan70.046 €/as.
Helsingin49.450 €/as.
Rauman43.051 €/as.
Vaasan43.409 €/as.
Tunturi-Lapin41.702 €/as.
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpitoKartta: Timo Widbom 2015Analyysi: Timo Aro 2015
Tampereen
Turun Loviisan
Lappeenrannan
Pietarsaaren
Kokkolan
Oulun
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpitoKartta: Timo Widbom 2015Analyysi: Timo Aro 2015
BKT:n MUUTOS % ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2000-2012
BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja Äänekosken seudut) vuosien 2000-2012 välillä
BKT:n muutos nousi suhteellisesti eniten Tunturi-Lapin, Ahvenanmaan maaseudun ja Pohjois-Lapin seuduilla: Tunturi-Lapin muu-tos % oli peräti 163 % vuosina 2000-2012.
Muutos % ylitti 50 %:in tason kaikkiaan 38 seudulla: suurista tai keskisuurista seuduis-ta joukossa olivat Vaasan, Kokkolan, Seinä-joen, Kuopion, Rovaniemen, Mikkelin ja Tu-run seudut
Muutos % jäi alle 20 %:iin kahdeksalla seudulla: Salon (-47,8 %), Äänekosken (-6,3 %), Jämsän (2,4 %), Kouvolan (6,5 %), Kemi-Tornion (7,3 %), Etelä-Pirkanmaan (14,8 %), Oulun (18,7 %) ja Sydösterbottensin (19 %) seuduilla.
Tunturi-Lapin+163,5 %.
Pohjois-Lapin+93,5 %.
Pielisen Karjalan+76,7 %.
Nivala…+90,6 %.
Ålands landbygds+100,4 %.
5 aluerakenteeseen vaikuttavaa muutosvoimaa
MUUTOS-VOIMAT
2.Polarisaatio
3.
Vyöhykkeisyys
4.
Liikkuvuus
5.
Moni-kulttuurisuus
1.Piikikkyys
6 tilastollista faktaa suurten kaupunkiseutujen merkityksestä 2010-luvulla
1. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunki-
seudulla
2. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa, joiden pinta-ala on alle 2 % koko
maan pinta-alasta
3. 13 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys oli noin 400 000 hlöä ja muun 57 seudun väestön-
vähennys -112 000 hlöä vuosina 2000-2014
4. Vain yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013. Koko
maapinta-alasta noin 93 % oli poismuuttoaluetta
5. Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu alle viides suomalaisista (17,9 %). Maa-
seutualueiden väestö vähentyi noin 218 000 henkilöllä vuosina 1990-2013
6. 13 suurimman kaupunkiseudun osuus oli yli 2/3 osaa BKT:sta, työpaikoista, yrityksistä ja asukkaista
sekä yli 4/5 osaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista
Helsingin seutukunta (1)
+ 203 869
Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3)
+134 224
Keskisuuret seudut* (9)
+61 882
Muut Manner-Suomen
seudut (54)
- 111 753
* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013
Sisempi kaupunkialue
+267 304
Ulompi kaupunkialue
+257 368
Kaupunkien kehysalue
+120 317
Maa-seudun paikallis-keskus
-11 331
Kaupungin läheinen
maaseutu
+27 385
Harvaan asuttu
maaseutu
-113 705
Ydin-maaseutu
-92 724
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu…
• Globaali trendi• Kaupunkien ja
kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat:– tuottavuuskehitys – korkeampi arvonlisäys,
asiantuntijatyön kes-kittyminen
– keskittymät: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja innovaatiot liikkeelle
– kilpailu ja luova tuho– väestönlisäys luo palve-
lukysyntää
…mutta Ruotsin tasoon on vielä matkaa…
• Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä.
• Suomessa edelleen noin 400 000-600 000 ihmisen muuttopoten-tiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuo-teen 2030 mennessä, jos kehitysnoudattaa esim. Ruotsinkehitystä.
Suomen kaupungistumis-aste on noin 70 %
15
…eikä keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö!
NordRegion tutkimus Pohjoismaiden
kehityksestä eri osa-alueilla 2000-
luvulla
Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri
alueiden väestönkehitystä vuosina
2000-2013: sinisellä olevat alueet
kasvavia ja harmaalla olevat
supistuvia
Punaisella viivalla kuvatuille alueille
keskittynyt neljä viidesosaa koko
maan kasvusta: Suomessa Helsinki-
Turku-Tampere-Lahti –vyöhykkeen
sisällä oleva alue ja Oulun seutu
Väestöllisesti kasvavat alueet em.
lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän,
Seinäjoen, Vaasan, Kuopion,
Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla
sekä pistemäisesti muualla maassa. Lähde: NordRegio
2. Muuttoliike kaupungistumisen muutosvoimana
Muuttoliike on
pirullinen yhteiskun-
nallinen ja alueel-
linen ilmiö…
Noin 900 000 muuttoa vuodessa
Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita
0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012
Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavan-ikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä
Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaidenikäryhmässä: ikäryhmän muutto-alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna
Nuorten 15-19 –vuotiaidenmuuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana
Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013
8860
5963
5149
3699
3346
2111
1935
1085
1663
726
829
579
406
295
528
15760
7098
5789
2665
2770
995
593
1087
469
559
314
110
166
235
-132
-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000
Helsinki
Tampere
Turku
Jyväskylä
Oulu
Kuopio
Joensuu
Vaasa
Lahti
Seinäjoki
Espoo
Pori
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
15-19 v. 20-24 v.
Nuorista 15-19 -
vuotiaista sai muuttovoittoa
31 kuntaa vuosina
2009-2013
Nuorista 20-24 -
vuotiaista sai muuttovoittoa
ainoastaan
24 kuntaa vuosina 2009-
2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunki-seutu saa muuttovoittoa
KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS
Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina 2009-2013. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki
Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle
Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla
Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014Kartta: Timo Widbom 2014
Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.
Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.
Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN VUOSINA 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta: Timo WidbomAnalyysi: Timo Aro
2009-2013
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
10 eniten muuttovoittoa
saaneen kunnan osuus
65,6 %kaikkien kuntien muuttovoitosta
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
-539
-557
-599
-600
-660
-663
-712
-729
-761
-767
-801
-843
-870
-898
-925
-1023
-1075
-1089
-1226
-1501
-1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0
Mänttä-Vilppula
Rovaniemi
Savonlinna
Alajärvi
Kitee
Siikajoki
Pudasjärvi
Jämsä
Pietarsaari
Kauhava
Tornio
Vantaa
Varkaus
Salo
Kuusamo
Kotka
Kemi
Raahe
Kouvola
Kajaani
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Muuttoliikkeen valikoivuus lisää alue-eroja
Muuttajien profiili,rakenne
Muuttajien määrä
Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
7.700 €
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
29.000 €
Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-vuotiaat
Tulo
mu
utt
ajie
n k
esk
imää
räis
et
tulo
t
Työlliset muuttajat Muut muuttajat Graafin luvuissa ovat mukana kaikki tulo-muuttajat, jotka ovat muuttaneet kuntien välillä vuonna 2012
Työllisten ja ei-työllisten muuttajien keskimääräi-set tulot kasvoivat tasaisesti iän mukana
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot olivat 2-3 kertaa kor-keammat kuin ei-työllisten eri ikäryhmis-sä
TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT MAAKUNITTAIN VUOSINA 2010-2012
Työllisten nettomuutto on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen indikaattoreista sen suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannais-vaikutuksten vuoksi: työllisten muutoilla on keskeinen vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan elinvoimaan!
Vain neljä maakuntaa sai muuttovoittoa työllisistä (=työssä olevat) muuttajista vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme
Työllisten muuttovoitot keskittyivät erittäin vahvasti vain Uudellemaalle: Uusimaa sai muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-2012
Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muut-totappiota Pohjois-Pohjanmaa (-2227), Keski-Suomi (-1163), Lappi (-1142) ja Pohjois-Karjala (-1073)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpitoKartta: Timo Widbom 2015Analyysi: Timo Aro 2015
Uusimaa
Kanta-Häme
Päijät-HämePirkanmaa
Pohjois-Karjala
Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
KainuuKainuu
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Etelä-KarjalaKymen-laakso
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa Keski-
Suomi
Keski-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT SEUTUKUNNITTAIN VUOSINA 2010-2012
Vain 15 seutukuntaa sai muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012
Helsingin seudun työllisten muuttovoitto oli täysin omaa luokkaansa muihin seutuihin verrattuna: Helsingin seutu sai työllisistä 10 300 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2013
Tampereen seutu sai työllisistä muutto-voittoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-2012. Muiden muuttovoittoisten seutujen muuttovoitot vaihtelivat 9-370 henkilön välillä
Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-totappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015Analyysi: Timo Aro 2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi-Lapin
Vaasan
LahdenHämeen-linnan
Tampereen
Pohjois-Lapin
Vaasan
Case Helsingin seutu
+298 miljoonaa euroa
(laskennallinen hyöty työllistenmuuttovoitto x työllisten
keskimääräiset tulot)
Nurmijärvi –ilmiöstä Helsinki –ilmiöön!
HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?
Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuutot hiipuneet
Onko kyse a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä
Käänne vuoden 2008 finanssi-kriisin jälkeen : talouden taantuma varovaisuus ja epäluottamus talou-den kehittymisen suhteen pankkien kiristyneet lainaehdot vakuusarvojen eriytyminen
16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-2004 2005-2009 2010-2014
Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)
Suurten keskuskaupunkien muuttovoitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-2014 vuosiin 2005-2009 verrattuna!
Helsingin muuttovoitto (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlasketusta muuttovoitosta : Helsinki sai vielä muuttotappiota vuosina 2000-2004 ja Turku vuosina 2005-2009
Suurten kaupunkien kehyskuntien muuttovoitot vähentyivät merkit-tävästi vuoden 2010 jälkeen: 12 kehyskuntaa 44:stä sai muuttotap-piota vuosina 2010-2014
SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN (44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
KESKUS-KAUPUNGIT
2000-2004
2005-2009
2010-2014
Helsinki -1652 518 13244
Tampere 5706 2861 5164
Oulu 6177 1705 3497
Turku 1112 -1541 3555
Jyväskylä 4807 1471 1189
KESKUSKAUPUNGITYHTEENSÄ 16150 5014 26649
Viisi suurinta keskuskaupunkia saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 47 800 henkilöä vuosina 2000-2014
Helsinki sai muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa ja pientä muuttovoittoa vuosina 2005-2009, jonka jälkeen muuttovoitot ovat 25 kertaistuneet
Turun muuttovoitto on kasvanut merkittävästi, Tampereen säilynyt samalla korkealla tasolla ja Jyväskylän ja Oulun vähentyneet 2000-luvun aikana
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO-LIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT
2000-2004
2005-2009
2010-2014
Metropolialueen kehyskunnat 17930 10855 3232
Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791
Oulun kehyskunnat 2727 2246 15
Turun kehyskunnat 4210 4364 741
Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562
SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341
Viiden suuren keskuskaupungin kaikki kehyskunnat saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä muut-tovoittoa yhteensä 69 000 henkilöä vuosina 2000-2014
Kehyskunnat saivat noin neljä kertaa vähemmän muuttovoittoa vuosina 2010-2014 kuin aikaisemmin 2000-luvulla
Helsingin, Oulun ja Turun seudun kehyskuntien muuttovoitot ovat vähentyneet vuosina 2010-2014 eniten aikaisempaan kehitykseen verrattuna: metropolialueen kehyskunnat saivat vuosina 2010-2014 noin kuusi kertaa vähemmän muuttovoittoa kuin 2000-luvun alussa
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
KUNTA 2000-2004
2005-2009
2010-2014
Espoo 5981 331 2170
Helsinki -1652 518 13244
Hyvinkää 354 688 284
Järvenpää 493 -120 75
Kauniainen -178 -16 487
Kerava 469 1057 -84
Kirkkonummi 1852 1570 -296
Lohja 968 1021 -44
Mäntsälä 1062 1173 295
Nurmijärvi 2848 1296 331
Sipoo 798 1096 550
Tuusula 1996 947 106
Vantaa 47 676 -680
Vihti 1240 1166 38METROPOLI-ALUE 16278 11403 16476
METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
Metropolialueen kunnat saivat muutto-voittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000-2014: muuttovoitto oli määrällisesti sa-malla tasolla 2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta suurin muutos on tapah-tunut kehyskuntien ja Helsingin välisessä suhteessa
Helsingin kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta
-0 % vuosina 2000-2004
4,5 % vuosina 2005-2009
80,4 % vuosina 2010-2014
Helsingin seudun kehyskuntien muut-tovoitot vähentyivät merkittävästi (kuusin-kertaisesti) vuosina 2010-2014 aikai-sempaan kehitykseen verrattuna lähes kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja ja Vantaa saivat muuttotappiota vuosina 2010-2014. Helsingin ohella vain Kauni-aisten muuttovoitot kasvaneet viime vuosina.
KUNTA 2000-2004
2005-2009
2010-2014
Hämeenkyrö 136 346 101
Kangasala 1475 1178 144
Lempäälä 1261 1532 1059
Nokia 1352 1640 574
Orivesi 138 205 24
Pirkkala 1653 1160 1183
Pälkäne 192 307 -121
Tampere 5706 2861 5164
Vesilahti 251 584 56
Ylöjärvi 1226 1675 771
TAMPEREENSEUTU 13390 11488 8955
TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
Tampereen seutu sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000-2014: muuttovoitto oli määrällisesti suurimmillaan vuosina 2000-2004
Tampereen kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta
42,6 % vuosina 2000-2004
24,9 % vuosina 2005-2009
57,7 % vuosina 2010-2014
Tampereen seudun kehyskuntien muut-tovoitot vähentyivät vuosina 2010-2014 aikaisempaan kehitykseen verrattuna erityisesti Kangasalalla, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli ainoa seudun kunnista, joka kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2014
KUNTA 2000-2004
2005-2009
2010-2014
Kaarina 1218 1348 415
Lieto 776 517 681
Masku 576 816 130
Mynämäki 217 25 -128
Naantali 736 699 67
Nousiainen 162 241 -96
Paimio -36 361 39
Raisio 100 85 -413
Rusko 389 109 63
Sauvo 72 163 -17
Turku 1112 -1541 3555
TURUNSEUTU 5322 2823 4296
TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
Turun seudun kunnat saivat muutto-voittoa maan sisäisestä muuttoliik-keestä yhteensä 12 400 henkilöä vuosina 2000-2014: muuttovoitto oli määrällisesti samalla tasolla 2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta suurin muutos tapahtui kehyskuntien ja Turun välisessä suhteessa
Turun kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta
20,9 % vuosina 2000-2004
-0 % vuosina 2005-2009
82,8 % vuosina 2010-2014
Turun seudun kehyskuntien muutto-voitot vähentyivät merkittävästi (noin kuusinkertaisesti) vuosina 2010-2014 aikaisempaan kehitykseen verrattuna lähes kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa. Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo kärsivät muuttotappiota vuosina 2010-2014.
”PAIKKOJEN LAATU” RATKAISEE ASUKKAIDEN, YRITYSTEN JA INVESTOINTIEN SIJOITTUMISEN ALUEELLE
• Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, työ- ja työpaik-kakehitys, koulutustarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainti
• Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin- ja elinympä-ristön laatu, mieli- ja maine-kuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, vetovoimamarkkinat, vapaa-aika, tapahtumat jne.
• Kolmannet tekijät: kotipaikka, ystävät, sukulaiset, henkilö-kohtaiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.
ENNEN:Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletettiin löyty-vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA:Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevai-suuden kannalta poten-tiaalisiksi paikoiksi
Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-2013
Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä
Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita
Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui kaikissa suurissa kaupun-geissa alle neljännesvuosisadassa.
Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistuivuosina 1990-2013
31949
78469
27515
16704
13835
5976
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
1990 1995 2000 2005 2010 2013
Espoo Helsinki Vantaa
Turku Tampere Oulu
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
220000
240000
260000
280000
300000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 2015 2020 2025 2030
Helsinki Pääkaupunkiseutu yht.
Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030
Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % kokoväestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä). Vuonna 2013 osuus oli 12,1 % (72 950 hlöä)
Väestöennusteen mukaan vieras-kielisten osuus nousee 21,2 %:iinvuoteen 2030 mennessä (146 186)
Pääkaupunkiseudulla asuu väestö-ennusteen mukaan noin 267 000 vieraskielistä vuonna 2030
ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN:Miten vieraskieliset vaikuttavatasuntomarkkinoihin ja millaisiinasuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu?
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
54,6 %1980-1984
66,9 %2005-2009
12,3 %1995-1999
Maahanmuuton osuus Helsingin väestönlisäyksestä viisivuotisjaksoittain vuosina 1980-2013
40,0 %1985-1989
47,3 %1990-1994
54,6 %2000-2004
43,5 %2010-2013
Asuminen ja muuttoliike kietoutuvat toisiinsa
Asuminen erilaistuu ja moninaistuu…• Asuinalueet erilaistuvat SIJAINNIN, maineen,
kulkuyhteyksien, palveluiden ja hinnan perusteella: ”Monta Helsinkiä, monta metropolialueen sisäistä asuntomarkkinaa”.
• Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti, mutta eriytymiskehitys jatkuu eri alueiden ja väestöryhmien välillä: pienten asuntojen kysyntä lisääntyy, täydennys-rakentamista, rakennusten käyttötarkoituksen muut-tamista, korkeampia rakennuksia jne.
• Elämänapojen sukupolvenvaihdos: asumiseen liittyvät arvot ja arvostukset, vuokralla-asuminenyleistyy. Suuret kaupungit kasvavat sisäänpäin. Nurmijärvi –ilmiöstä siirrytään Helsinki ilmiöön!
• Asuntojen arvonmuodostus eriytyy alueellisesti. Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaatimukset kiristyvät, asuntomarkkinat polarisoituvat.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUNTO-MARKKINOIDEN ERITYISPIIRTEITÄ
Lisääntyvä pendelöinti: Pääkaupunkiseudulle pendelöi 123 000 hlöä (2012)
Joka viides pk-seudulla työskentelevä tulee alueen ulkopuolelta
Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä
Väestönkasvu keskittyy edelleen Helsingin vaikutusalueelle (noin 100 km kehä) ja pääkaupunkiseudulle Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen 50 vuoden
aikana noin 930 000 henkilöllä, josta Uudenmaan osuus on lähes neljä viidesosaa (77 %)
Helsingin väkiluku kasvaa väestöennusteiden mukaan noin 84 000 henkilöllä ja Helsingin seutu noin 228 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä
Kaupunkiseudun sisäisten lähimuuttojen ja maahanmuuttojen merkitys kasvaa
Helsingin seudun krooninen asuntotuotantotarve: VTT:n laskelmien mukaan alueelle tarvitaan 179000-
206000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä eli noin 10 000 uutta asuntoa vuodessa
Asuntokunnat pienenevät edelleen (nyt 1,9 hlöä) ja samanaikaisesti asumisväljyys kasvaa
Pääkaupunkiseudun osa-alueiden välinen segregaatio-kehitys voi kiihtyä nykyiseen verrattuna.
Yhden henkilön asuntokuntien osuus (%) Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuosina 1985-2013
Yhden henkilön asuntokuntia olinoin 117000 vuonna 1985 ja230000 vuoden 2013 lopussa(muutos 96,6 %)
Helsingissä oli yhden hengenasuntokuntia 40 % vuonna 1985 ja noin 49 % vuoden 2013 lopussa
Espoossa ja Vantaalla oli yhdenhengen asuntokuntia 23-24 % vuonna 1985 ja 36-38 % vuoden2013 lopussa
Yhden henkilön asuntokuntia olipääkaupunkiseudulla
44 %kaikista asuntokunnista vuoden2013 lopussa.
20
23
26
29
32
35
38
41
44
47
50
53
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013
Helsinki Espoo Vantaa
Lähde: Tilastokeskus, asuminen -tietokanta
Krooninen asuntopula pienistä asunnoista jatkuu…
Asuntotuotantotarpeen ennakointi Helsingin seutukunnassa vuoteen 2030 mennessä
Lähde: Vainio, Belloni ja Jaakkonen 2012
Asunnontuotantotarve = asuntokysynnän ja -tarjonnanvälinen erotus
Asuntotuotantotarpeenennakointi perustuu kolmeenvaihtoehtoiseen skenaarioon
Skenaario A =maksiminetto-maahanmuutto + matalarakennuskannan poistuma
Skenaario B = Tilastokeskuksennormaali väestöennuste + normaali rakennuskannanpoistuma
Skenaario C = KELA:n väestö-ennuste + maksimi rakennus-kannan poistuma
7000
7500
8000
8500
9000
9500
10000
10500
11000
11500
12000
2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2121-2025 2026-2030
Skenaario A Skenaario B Skenaario C
Tarve:8420-10590
uutta asuntoa per vuosi (2011-
2030)
Lopuksi yhteenvetona…
Liikkuminen, vyöhykkeet ja nauhakaupungit nousevat keskiöön
• Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä. Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin yhteydet). Vähitellen muodostuu suuralueen tai laajan työssäkäyntialueen yhtenäiset työmarkkinat
• Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen tai menestymättömyyden elinehdoksi: keskeinen huomio liikkuviin ihmisiin ja keskeisiin avainryhmiin
• Asemanseudut nousevat kaupunkipolitiikan keskiöön elävinä kaupunkiympäristöinä: kohtaa-mispaikkoja / keskittymiä, joihin hakeutuu yksi-tyisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
• Kevyt- ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa ja kasvavien kaupunkiseutujen sisäiset liikenneratkaisut
PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN!
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ-paikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere)
② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-Seinäjoki-Kokkola)
③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-Joensuu)
④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu)
Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitosAnalyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023 välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana
Työikäisten määrä vähenee 57 500 henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä
Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina 2013-2023 ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle
Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA 2013-2023
Lähde: Tilastokeskus,Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)
MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ ALUERAKENTEEN KEHITYKSESTÄ VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA ? Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen ja elämäntyylien muuttuminen:
• Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa
• Jälkijättöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot, senioriasuminen, maahanmuuttajat jne.
Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue:
• Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008)
Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueenkaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
• Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuunsekä asuinalueiden brändäykseen liittyvillä tekijöillä
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinenilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaaelämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.
Kartta: Tilastokeskus, Kuntaliitto
13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2013-2040
• 13 suurimman kaupunkiseudun väestö lisääntyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 456 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä!
• Helsingin seudun väkiluku lisääntyy 315 000 henkilöllä eli hieman yli viidenneksellä nykyiseen verrattuna.
• Oulun, Tampereen ja Turun yhteen-laskettu väestönlisäys yhteensä noin 162 000 henkilöä
• Väestö lisääntyy suhteellisesti eniten Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vaasan seuduilla
KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU 2013 VÄKILUKU 2040 MUUTOS ABS. MUUTOS %
Helsingin 1461191 1776599 315408 21,6
Oulun 236473 285760 49287 20,8
Tampereen 386625 462344 75719 19,6
Vaasan 95618 111524 15906 16,6
Jyväskylän 179031 207707 28676 16
Hämeenlinnan 95322 109415 14093 14,8
Seinäjoen 126437 141775 15338 12,1
Turun 315962 352745 36783 11,6
Kuopion 124218 134242 10024 8,1
Lahden 203522 219893 16371 8
Joensuun 124294 127728 3434 2,8
Lappeenrannan 89886 90764 878 1
Porin 137594 136826 -768 -0,6
YHTEENSÄ 13 SEUTUKUNTAA 2179907 2636227 456320 16,3
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ”
- Argentiinalainen sananlasku -
Lisätietoja:Valtiotieteen tohtori Timo Aro
@timoaro045 6577890
