20 16...Vastuulsiluusraportti 2016 4 Vastuullisuus Finaviassa Osana yhteiskuntaa Turvallisuus Osaava a j hyvnvi oiva henkilöstö Ympärsitövastuu GRI

Vastuullisuusraportti 2016 1

Vastuullisuus Finaviassa Osana yhteiskuntaa Turvallisuus Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Ympäristövastuu GRI

2016



SisältöVastuullisuus Finaviassa 4Vastuullisuuden kohokoht ia 2016 5Vastuullisuuden teemat ja olennaiset näkökohdat 6Yritysvastuun johtaminen 8

Finavia osana yhteiskuntaa 9Sidosryhmäyhteistyö 10Yhteistyö toimit tajien ja kumppanien kanssa 13Helsinki Vantaan kehittäminen 14Hankintaperiaatteet 15Hankintojen ympäristövaikutukset 15Taloudellinen vastuu 16Taloudelliset tavoit teet ja toimintaedellytykset 16Tehokkuus ja kannattavuus 17Taloudellinen lisäarvomme sidosryhmille 20Suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset 21Finavia veronmaksajana 22Liikenteen jakautuminen 23Finavian lentoasemilla 24Helsinki Vantaalla 25Hyväntekeväisyys ja sponsoroint i 26

Turvallisuus on Finavian vastuullisuuden kulmakivi 27Turvallisuus Finaviassa 28Turvallisuudenhallintaorganisaat io 30Turvallisuudenhallintajärjestelmä 31

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on toiminnanperusedellytys 32Tietoa Finavian henkilöstöstä 33Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 36Työhyvinvointi 38Henkilöstön kehit täminen 40

Ympäristövastuu on olennainenosa päivit täistä työtämme 41Ympäristöasioiden johtaminen, tavoit teet ja saavutukset 42Ympäristövaikutukset 44Ympäristöluvat 46Ympäristöpalaute 47Ympäristöinvestoinnit 49Lentokonemelun hallinta 50Kiitoteiden käyttö 53Vesi- ja maaperäpäästöt 56Ilmanlaatu 59Energian- ja vedenkulutus sekä päästöt 60Jätteet 63

GRI 65Raportointiperiaat teet 66GRI-indeksi 69Olennaisuustaulukko 77



Vastuullisuus Finaviassa

Vastuullisuus FinaviassaVastuullisuuden kohokoht ia 2016 5Vastuullisuuden teemat ja olennaiset näkökohdat 6Yrit ysvastuun johtaminen 8



Vastuullisuudenkohokohtia 2016

14 001

Toiminnallamme on huomattavanlaajat taloudelliset vaikutukset. Vuonna2016 Helsinki Vantaan lentoasemankehityshankkeen työllisyysvaikutus oli

1 566henkilötyövuotta.

Finavialaisten työtyytyväisyys paranimerkit tävästi. Selviä vahvuuksiammeovat työmotivaation ja työhyvinvoinnintukeminen.

Panostimme palveluosaamisenja esimiestyön kehit tämiseen.

Merkit tävimmät ympäristöinvestoinnitkohdistuivat Helsinki Vantaan jäänpoistosta ja jäänestosta aiheutuvanvesistökuormituksen vähentämiseen.Ympäristöinvestointimme olivatyhteensä 14,1 miljoonaa euroa.

Helsinki Vantaa suuntaa vakainaskelin kohti hiilineutraaliut ta:uusi sunnitelma ohjaa tavoit teitaja toimintaa.

Ympäristöjärjestelmämmepäivitettiin ISO

standardin mukaisesti.



Lentokenttien suurimmatympäristö vaikutukset liittyvätlentokoneiden meluun jaliukkaudentorjunta aineidenkäyttöön.

turvallisuus sekä niin kutsuttu kyberturvallisuus, johon sisältyyesimerkiksi erilaisten järjestelmien toimivuuden varmistaminen.Finavian toimintaa lentoturvallisuuden osalta valvoo Liikenteenturvallisuusvirasto Tra .

Asiakkaan odotuksen mukainen palvelutasoTarjoamme matkustajille sujuvia, yksilöllisiä ja elämyksellisiä palveluita lentoasemilla. Panostamme jatkuvasti uusien palveluidenkehittämiseen ja sujuviin prosesseihin. Hyvä asiakastyytyväisyyson meille merkittävä kilpailutekijä. Haluamme että matkustajatkokevat lentoasemamme levollisiksi paikoiksi, joissa voi nauttiakiireet tömästi matkanteosta hyvien palveluiden äärellä. Lentoyhtiöille mahdollistamme esimerkiksi koneiden nopeat kääntymisajat. Lentoyhtiöasiakkaat odottavat meiltä proaktiivisuutta jayksilöllistä palvelua myös esimerkiksi reit tikehityksessä.

Tehokkuus ja kannattavuusFinavian operatiivinen tehokkuus ja kustannustehokkuus ovat kannattavan ja kilpailukykyisen lentoasematoiminnan edellytyksiä.Niiden myötä voimme pitää lentoliikennepalveluiden hintatasonkansainvälisesti kilpailukykyisenä ja varmistaa riit tävät lentoliikennepalvelut Suomessa. Tehokkuus on avainasemassa myös yhtiöninvestointikyvyn kannalta. Vilkkaan Helsinki Vantaan tuotoilla ylläpidämme ja kehitämme myös muita lentoasemia.

UudistumiskykyVaihtolentoasemien välinen kilpailu on kovaa. Finavian ja lentoasemiemme on uudistuttava jatkuvasti, jot ta voimme taata hyvätyhteydet Suomesta, Suomeen ja Suomessa. Finavian henkilöstöltä edellytetään hyvän ammattiosaamisen lisäksi vahvaa palveluosaamista ja jatkuvaa oma aloit teista kehittymistä. Uudistumiskyky tarkoit taa myös esimerkiksi digitalisuuden vahvaa hyödyntämistä ja kehittämistä lentoasemapalveluissa.

Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetLentokenttien suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät lentokoneiden meluun ja liukkaudentorjunta aineiden käyt töön kiitoteillä sekä maahuolintayritysten käyttämiin aineisiin lentokoneiden jäänpoistossa ja estossa. Teemme yhteistyötä lentoasemiennaapuruston, kuntien, ympäristöviranomaisten ja lentoliikennealan toimijoiden kanssa. Lentoasemien toimintaa koskevat tarkatympäristöluvat ja niitä valvovat alueelliset ELY keskukset. Vähennämme oman toimintamme ilmastovaikutuksia, vaikka ne ovatpienet suhteessa lentoliikenteen koko ketjuun. Voimme myötävaikuttaa myös lentoliikenteen ympäristötehokkuuteen muunmuassa vähentämällä lentokoneiden rullauksia lentoasemiensujuvalla toiminnalla ja lyhentämällä lentoreittejä ilmatilan tehokkaalla ohjauksella.

Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvoint iAvoin johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö ovat turvallisuuden,hyvän palvelun ja kustannustehokkuuden perusedellytys. Edistämme hyvää johtamistapaa ja huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista muun muassa työhyvinvointihankkeiden, avoimen viestinnän ja esimieskoulutusten avulla. Koulutamme jatkuvasti henkilöstöämme ja kannustamme oman osaamisen kehit tämiseen.Teemme säännöllisesti henkilöstötutkimuksia, joiden pohjaltamyös kehitämme toimintaamme.

Avoin sidosryhmätyöTärkeimpiä sidosryhmiämme ovat lentoyhtiö ja matkustaja asiakkaat, päättäjät ja viranomaiset , lentoasemien ympäristön asukkaat sekä Finavian oma henkilöstö ja yhteistyökumppanit lentoasemilla. Myös yhteistyökumppanit , alihankkijat sekä palvelun jatavarantoimit tajat , rahoittajat ja media ovat tärkeitä sidosryhmiämme. Edistämme hyviä sidosryhmäsuhteita avoimen ja aktiivisen vuoropuhelun keinoin.

Lainsäädäntö ja regulaatioLainsäädäntö ja muu regulaatio esimerkiksi EU tasolla ja kansallisesti ohjaavat vahvasti lentoasematoimintaa. Ennakoimme aktiivisesti lainsäädäntö ja regulaatiotyön vaikutuksia Finavian liiketoimintaan ja pyrimme vaikuttamaan sääntelyn kehittymiseenkäymällä aktiivista vuoropuhelua päättäjien, vaikuttajien ja viranomaisten kanssa.

Avoimuus ja hyvä hallintotapaFinavian toiminta on ennakoitavaa ja läpinäkyvää. Viestimme toiminnastamme, johtamisesta ja palkitsemisesta avoimesti. Noudatamme Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia siten kuin seon tarkoituksenmukaista huomioiden valtiollisen omistuksen jatoimintamme luonteen. Lisäksi noudatamme Talouspoliittisenministerivaliokunnan kannanottoa yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta valtionyhtiöissä.



Yritysvastuunjohtaminen

Finavian tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnankilpailukykyä, liikkumista ja kansainvälistymistä. Tämäedellyttää, että otamme yritys vastuun huomioon kaikessatoiminnassamme.

Finavian vastuullisuustyötä ohjaavat yhtiön arvot, toimintaperiaatteet, politiikat ja ohjeistukset , joita kaikkien Finaviassa työskentelevien ja yhtiön hallintoon osallistuvien henkilöiden tulee noudattaa.

Finavian toiminnan vastuullisuudesta vastaa yhtiön toimitusjohtaja johtoryhmän tukemana. Finavian hallitus seuraa aktiivisestiyritysvastuuasioiden johtamista ja käsit telee säännöllisesti yhtiöntaloudelliseen asemaan, tehokkuuteen, turvallisuuteen, ympäristöasioihin ja sosiaaliseen vastuuseen liit tyviä asioita. Muun muassa tehokkuus, sosiaalinen vastuu (esimiesindeksi) ja turvallisuusovat mit tareina konsernin tuloskortissa.

Vastuullinen toiminta ja sen edistäminen kuuluvat käytännössäjokaiselle navialaiselle. Viestintäyksikkö vastaa yritysvastuuraportoinnin koordinoinnista.

Ympäristöyksikkö ja kestävän kehityksen johtaja vastaavat ympäristövastuun koordinoinnista yhdessä liiketoiminta alueidenja niiden tulosyksiköiden, lentoasemien, kanssa. Talousyksikön jatalousjohtajan vastuulla on taloudellisen vastuun toteuttaminenkäytännön tasolla.

Sosiaalisen vastuun huomioiminen ja edistäminen on vastuutettu Finaviassa usealle taholle. Esimerkiksi konsernin henkilöstöasioista vastaavat henkilöstöyksikkö ja henkilöstöjohtaja. Turvallisuuden edistäminen kuuluu puolestaan erityisen vahvasti jokaiselle navialaiselle. Lentoturvallisuuden johtamista ja kehittämistäkoordinoi konsernin riskienhallintayksikkö.

Sitoudumme hyvään hallintotapaanFinavia käy viestintäyksikön koordinoimana aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa ja ot taa vastuullisuustyössään huomioon sidosryhmiltä saamansa palautteen. Pyrimme siihen, et tätoimintamme on ennakoitavaa ja läpinäkyvää, ja viestimme toiminnastamme avoimesti.

Finavia on sitoutunut kaikessa toiminnassaan hyvään hallintotapaan. Tehokas sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät Finavian tuloksellisuutta ja ovat olennainen osa konsernin hyvää hallintoa. Hallinnon läpinäkyvyys varmistetaan noudattamalla Suomenlistayhtiöiden hallinnointikoodia siltä osin kun se on tarkoituksenmukaista Suomen valtion omistamassa yhtiössä.

Vastuullinen toimintaja sen edistäminen kuuluvatjokaiselle navialaiselle.



Finavia osana yhteiskuntaa

Finavia osana yhteiskuntaaSidosryhmäyhteistyö 10Yhteistyö toimit tajien ja kumppanien kanssa 13Helsinki Vantaan kehittäminen 14Hankintaperiaatteet 15Hankintojen ympäristövaikutukset 15Taloudellinen vastuu 16Taloudelliset tavoitteet ja toimintaedellytykset 16Tehokkuus ja kannattavuus 17Taloudellinen lisäarvomme sidosryhmille 20Suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset 21Finavia veronmaksajana 22Liikenteen jakautuminen 23Finavian lentoasemilla 24Helsinki Vantaalla 25Hyväntekeväisyys ja sponsorointi 26



Olemme aktiivisesti mukanalentoliikennealan kehit tämisessä.

SidosryhmäyhteistyöKuuntelemme sidosryhmiämme tarkalla korvalla, jotta onnis-tuisimme toiminnassamme. Sidosryhmiimme kuuluu laajastierilaisia toimijoita suomalaisesta yhteiskunnasta yksittäiseenmatkustajaan.

Palvelemme päivittäin yli 50 merkit tävää lento yhtiöasiakasta javuosit tain yli 20 miljoonaa matkustajaa. Erityisen tiivistä vuoropuhelua käymme myös lentoasemalla toimivien kumppaniemme,viranomaisten, päättäjien ja lentoasemien naapureiden kanssa.

Teemme jatkuvasti yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa: tapaamme, kuulemme, keskustelemme ja suunnit telemme yhdessäparempaa lentoasematoimintaa. Keskitymme yhteistyössä erityisesti tärkeimpiin sidosryhmiimme, eli sellaisiin yhteisöihin ja toimijoihin, joilla on eniten vaikutusta Finavian liiketoimintaan ja joihinme omalla toiminnallamme vaikutamme.

Jokaisella tärkeällä sidosryhmällä on Finaviassa vastuuhenkilö,joka koordinoi yhteistyötä ja tuo terveiset muille navialaisille.

Jäsenyydet toimialajärjestöissäOsallistumme lentoasema ja lentoliikennetoimialan kehittämiseenuseissa järjestöissä ja työryhmissä. Olemme myös mukana suomalaisissa ja kansainvälisissä matkailualan kehit tämisfoorumeissa.

Finavia on muun muassa kansainvälisen lentoasemajärjestönACI Europen ja maailmanlaajuisen lennonvarmistuspalvelutarjoajien yhteistyöjärjestön CANSOn jäsen ja osallistuu niiden työryhmiin. Suomi on kansainvälisen siviili ilmailujärjestö ICAOn sekä eurooppalaisen lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin jäsenvaltio.

Vaikutamme myös Pohjois Euroopan ilmatilalohkossa NEFABissa, NORACON konsortiossa sekä Borealis Alliance liit toumassa. Lisäksi olemme mukana useissa kansallisissa työryhmissä jakäymme vuoropuhelua niin kotimaisten kuin kansainvälisten viranomaisten ja vaikuttajien kanssa.

Finavian tärkeimmät sidosryhmät

Lentoyht iöasiakkaat

Harrast eilmailijat

Sot ilas javalt ionilmailu

Media

Lentoasemienlähistöjen asukkaat

Yht eistyö kumppanit ,alihankkijat

ja toimit tajat

Päät t äjät

Henkilöstö

Matkust ajat

Rahoit t ajat jaomistajat

Viranomaiset

Olemme lisäksi perustajajäsenenä mukana Nordic Initiative forSustainable Aviation (NISA) yhteistyöverkostossa, jonka tavoitteena on saada biopolt toaineita ilmailualan käyt töön.

Olemme myös mukana kehit tämässä matkailualaa ja lentoasemien kaupallisia mahdollisuuksia kansainvälisesti World Travel &Tourism Councilin jäsenenä sekä Nordic Travel Retail Groupissa jaNordic Council of Shopping Centres’ssä.

Finavia on lisäksi Palvelualojen t yönantajat PALTA ry:n jäsen.



Sidosryhmä Sidosryhmien esille nostamia asioita Esimerkkejä Finavian toimista 2016 Yhteistyön muotoja

Lentoyhtiöasiakkaat

• Asiakaskokemuksen kehittäminen ja digitaaliset palvelut• Tehokkaat ja täsmälliset lentoasema ja lennonvarmistus

palvelut ja kilpailukykyinen hinnoittelu• Regulaation merkitys kustannustekijänä• Toiminnan jatkuva kehittäminen ja Finavian

aloitteellisuus• Tiivis ja avoin yhteistyö sekä viestintä• Helsingin ja Suomen tunnettuuden lisääminen reitt i

kysynnän luomiseksi

• Yhteistyö sujuvan matkanteon tehostamiseksi(automaation lisääminen matkustaja ja matkatavaraprosesseihin)

• Lentokenttämaksujen pitäminen edullisella tasolla• Helsinki Vantaa edelleen Euroopan 4. edullisin pää

lentoasema• Reittikehitys ja yhteismarkkinointi lentoyhtiöiden kanssa

(Match Made in HEL –tapahtuma)• Lapin reittiliikenteen menestyksellinen kehitys yhdessä

Lapin matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa

• Asiakaskohtaiset tapaamiset, jatkuva vuoropuheluja yhteistyö

• Helsinki Vantaan kehitysohjelman kvartaali infot jakonsultaatiotapaamiset

• Reittikehitysanalyysien valmistelu ja yhteinen arviointi• Finavian kansainvälinen näkyvyys

Matkustajat

• Lentoturvallisuus• Tarkoituksenmukainen lentoasemaverkosto ja moni

puoliset yhteydet Suomessa ja kansainvälisesti• Sujuvuus lentoasemalla, asiakaspalvelun korkea taso• Monipuoliset ostos ja palvelumahdollisuudet

• Jokapäiväinen työ lentoturvallisuuden takaamiseksi• Toiminnan tehostaminen lentoasemien ylläpitämiseksi• Lentoasemien elämyksellisyyden ja ostosmahdolli suuksien

lisääminen• Matkustamisen sujuvoittaminen automaation keinoin: esim.

digitaaliset matkalipunlukijat, eGatet ja uusien digitaalistenkanavien käyttöönotto

• Verkkosivujen ja mobiilisovellusten jatkuva kehittäminen• Lentoasemien toimijoiden yhteiset palvelu ja kulttuurikou

lutukset• Kiinankielentaitoiset asiakaspalvelijat

• Henkilökohtaiset palvelutilanteet• Asiakaspalautekanavat ja matkustajatyytyväisyys

tutkimukset• Internet, sosiaalinen media ja mobiilisovellus• Tapahtumat• Yhteistyö lentoasemien muiden palveluntarjoajien

kanssa yhtenäisen matkustuskokemuksen luomiseksi

Henkilöstö

• Työhyvinvointi• Kannustava ja oikeudenmukainen palkitseminen• Jatkuva, tiivis yhteistyö ja osallistuminen• Jatkuva osaamisen kehittäminen• Toiminnan tehostamiseen liittyvät kysymykset• Hyvä johtaminen ja esimiestyö• Eett iset toimintatavat

• Työhyvinvointihankkeet• Liikunta ja kult tuurietu• Henkilöstötutkimus• Muutostuki• Selkeämpi tavoitteiden asettaminen, suorituksen

johtaminen ja arviointi• Aloite ja ideajärjestelmän kehittäminen• Kevennetyn ja korvaavan työn mallien jalkauttaminen

• Kehitys ja tavoitekeskustelut• Intranet ja henkilöstölehti• Henkilöstötilaisuudet• Koulutukset• Laajennettu työterveyshuolto• Yhteistyö luottamusmiesten kanssa ja kuukausi tapaamiset

henkilöstöjärjestöjen kanssa• Puheenvuorot henkilöstöjärjestöjen luottamusmies päivillä

Viranomaiset

• Vaatimustenmukainen sääntelyn ja Finavian omienohjeiden noudattaminen

• Palvelualtt ius ja aktiivisuus viranomaisasioissa• Nopea reagointi mahdollisista ympäristövahingoista tai

asukasyhteydenotoista• Ajantasainen ympäristöraportointi

• Jatkuva sääntelyn ja Finavian omien ohjeistusten japeriaatteiden mukainen toiminta

• Vaikuttaminen toimialan sääntelyn kehittymiseen• Euroopan lentoturvallisuusviraston tulevien ilmailu

määräysten käyttöönoton valmistelu• Lentoasemien turvallisuustoiminnan suunnitelmien tarkas

taminen ja harjoittelu yhteistyössä Poliisin kanssa• Kattavat ja ajantasaiset ympäristölupa aineistot• Jäsennellyt aineistot ympäristölupahakemuksissa ja muu

toksenhakua koskevissa vastineissa• Selvitykset viranomaisille asukkaiden esille nostamista

ympäristövaikutuksista• Ympäristöraportoinnin prosessin kehittäminen

• Jatkuva vuoropuhelu, tapaamiset, viranomaistyöryhmät• Toimintaympäristön muutoksiin valmistautuminen ja rea

goiminen yhdessä (esim. Tulli, Poliisi, Rajavartiolaitos)• Avoin ja luotettava raportointi

Eri asiat ovat tärkeitä eri sidosryhmillemme – alla muutamia poimintoja yhteistyöstä ja esimerkkejä vuodelta 2016.



Sidosryhmä Sidosryhmien esille nostamia asioita Esimerkkejä Finavian toimista 2016 Yhteistyön muotoja

Valt io ja kunnat

• Kustannustehokkaiden lentoliikenteen palveluidentarjoaminen

• Suomen ja eri alueiden hyvä saavutettavuus• Elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn edistäminen toimivan

lentoliikenteen keinoin• Maankäytön suunnittelu lentoasemien ympäristössä• Paikallinen työllistäminen

• Toiminnan tehostaminen osana lentoliikenteenpalveluketjua

• Kilpailukykyinen hinnoittelu• Helsinki Vantaan kehitysohjelma• Tiivistynyt yhteydenpito EU:n suuntaan• Jäsennellyt aineistot ympäristölupahakemuksissa ja muu

toksenhakua koskevissa vastineissa• Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa maankäytön sekä

valumavesien ja melunhallinnan kysymyksissä• Lausunnot maankäyttösuunnitelmista• Helsinki Vantaan kehitysohjelman ja verkostolento asemien

investointiohjelman työllisyysvaikutukset

• Jatkuva vuoropuhelu, tapaamiset, työryhmät

Lentoasemienlähistöjen asukkaat

• Lentokonemelun ja muiden ympäristövaikutusten minimointi

• Avoin keskusteluyhteys, kuuleminen ja vaikuttaminen• Paikallinen työllistäminen

• Vesi ja maaperäpäästöjen pienentäminen, esimerkiksikeskitetyt jäänpoistopaikat

• Lentokoneiden jatkuvan liu’un laskeutumistenedistäminen

• Helsinki Vantaan kehitysohjelman ja verkostolento asemieninvestointiohjelman työllisyysvaikutukset

• Osallistuminen Kivistön kyläjuhlille Vantaalla ja ilmailutapahtumiin

• Ympäristöpalautekanava ja tiedusteluihin vastaaminen• Säännöllinen raportointi avoinna myös asukkaille• Internet, sosiaalinen media• Paikallistapahtumat• Osallistavan suunnittelun malli• WebTrak lennonseurantapalvelu

Yhteistyökumppanit ,alihankkijat ja toimittajat

• Molempia osapuolia hyödyttävät liikesuhteet• Avoin vuorovaikutus ja hyvät henkilösuhteet• Hyvä projektinjohto ja Finavian kyky vastata sovituista

velvoitteista• Reilujen kilpailuolosuhteiden luominen lentoaseman

toimijoille• Hyvä toimintainfrastruktuuri ja työolosuhteet• Tasapuolinen kohtelu• Finavian vastuullisuus ja hyvä maine kumppanina

• Yhteistyökumppaniverkoston laajentuminen jakansainvälistyminen

• Toimittajayhteistyön syventäminen• Helsinki Vantaan kehitysohjelman toteuttaminen

yhteistoiminnallisella urakkamallilla• Helsinki Vantaan kaupallisten toimijoiden asiakas

palvelukoulutukset• Vastuullisten hankintojen toimintasuunnitelma• Ympäristövaikutusten arviointi hankinnoissa

• Projektikohtaiset infotilaisuudet potentiaalisille tarjoajille• Sopimusneuvottelut• Päivittäiset yhteydet, seurantapalaverit ja turvallisuusko

koukset• Kehitysprojektit• Koulutukset

Rahoit tajat ja omistajat

• Tehokkuus ja kannattavuus• Taloudellisest i kestävästi johdettu liiketoiminta• Toiminnan ja raportoinnin läpinäkyvyys• Vastuullisuus• Osingonmaksukyky

• Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen• Finavian toimintaperiaatteiden ja ohjeiden mukainen

liiketoiminta

• Tapaamiset ja tiedotus• Taloudellinen raportointi ja tiedotus• Yhteydet valtion omistajaohjaukseen• Yhtiökokous

Media

• Luotettava, avoin ja ajantasainen t ieto• Johto ja viest intä median tavoitettavissa

• Akt iivinen tiedottaminen ja viestintä eri kanavissa • Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet• Haastattelut• Taustoittavat tapaamiset• Tapahtumat ja vierailut

Sot ilas- ja valt ion ilmailu

• Turvallisuus• Palveluiden taso ja sujuvuus (esim. lentoasemien

aukioloajat)• Tehokkuus

• Puolustusvoimien harjoitustoimintaan liittyvä yhteistyö jasopimukset

• Neuvottelut Suomenlahden ilmatilan valvonnan tehostamisessa yhteistyössä Ilmavoimien kanssa

• Paikallinen keskustelu ja asiakaspalvelu lentoasemilla• Säännölliset yhteistoimintakokoukset ja tapaamiset• Jäsenyys LVM:n ilmatilanhallinnan neuvottelukunnassa• Työryhmät

Harrasteilmailu

• Tuki ja palvelut lentoasemilla• Kuuntelu ja keskustelu• Kausikorttien hinnoittelu• Turvallisuus

• Kausikorttien hinnat edellisvuoden tasolla• Ilmailunäytösten ja muiden ilmailutapahtumien

mahdollistaminen verkostokentillä• Yleisilmailun sujuvuuden kehittäminen

• Paikallinen keskustelu• Finavian ja Suomen Ilmailuliiton yhteistyöelimen

tapaamiset• Suhteet etujärjestöihin ja lentokouluyrityksiin



Yhteistyö toimittajienja kumppanien kanssa

Olemme merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja sekäpaikallisesti että valtakunnallisesti. Vuoden 2016 hankinnatolivat yhteensä noin 303 (228) miljoonaa euroa. Investointienosuus hankinnoista on kasvanut Helsinki-Vantaan laajennus-hankkeen myötä.

Ostamme suuren osan käyttämistämme tavaroista, palveluistaja investointihyödykkeistä Suomesta. Vuonna 2016 Finavialla oliyhteensä 3 487 (3 603) tavaran ja palveluntoimit tajaa.

Finavian hankinnat jaetaan yhdeksään hankintakategoriaan. Finavia hankkii myös urakointipalveluja erityisesti verkostolentoasemien ja Helsinki Vantaan kehityshankkeissa.

Hankintakategoriat• Konekalusto, kunnossapito, polttoaineet ja kemikaalit• Kiinteistöt ja energia• Turvapalvelut• HR palvelut• Markkinointi ja viestintä• IM hankinnat• Terminaalipalvelut• Muut palvelut

Investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta. Vuoden2016 merkit tävimpiin investointeihin kuuluvat Helsinki Vantaannon Schengen terminaalin eteläsiiven rakentamisen aloit taminen, kunnossapitotukikohta ja pysäköintihallin P5 laajennus. Helsinki Vantaan kehitysohjelmaan käytettiin 105 (51) miljoonaaeuroa. Maakuntien lentoasemille tehtiin investointeja 21 miljoonalla. Suurin yksit täinen investoint i oli Rovaniemen lentoasemanliikennealueiden peruskorjaus.

Liiketoiminnan muihin kuluihin luet tavia, kuten vuokra , vakuutus ja viranomaismaksuja, henkilöstön sivukuluja sekä Kehärata hankkeeseen ja ympäristövaraukseen sisältyviä euromääriä ei ole sisällytetty edellä mainit tuihin lukuihin.

Suurin osa käyttämistämmetavaroista, palveluistaja investointi hyödykkeistä onkotimaisia.



Hankkeelle asetettu myösvastuullisuuden mit tareitaKiinnitämme Helsinki Vantaan kehitysohjelman johtamisessahuomiota seuraaviin vastuullisuuden indikaattoreihin ja niilleasetettuihin mittareihin:

Sosiaalinen vastuu• Turvallisuus: työturvallisuus, ilmailun turvallisuus,

lento asemalla liikkuvien turvallisuus• Häiriöt matkustajille terminaalin töiden aikana• Viiveet lentoliikenteelle• Harmaan talouden torjunta, vaatimukset alihankkijoille

(enintään kolme ketjutusta)• Työllisyysvaikutukset (rakentamisen aikaiset ja pysyvät)

Taloudellinen vastuu• Kotimaisuusaste• Verojalanjälki• Valtion saama tuotto• Arvoketjun kuvaus• Hankinnat

Ympäristövastuu• Maa aineksen kierrätys• Maaperälöydökset (pilaantunut tai arvokas maa aines)• Valumavedet (vaikutus pohjaveteen)• Energian kulutus• Jätteet• Biodiversideett i• Melunhallinta• Rakennusmateriaalit• Energiaratkaisut

Helsinki-Vantaan kehittäminenMittava investointihanke Helsinki-Vantaan lentoaseman ke-hittämiseksi on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Vuonna2016 aloitettiin rakennustyöt non-Schengen -terminaalinlaajentamiseksi uudenlaisella urakkamallilla.

Finavian tavoit teena on vahvistaa Helsinki Vantaan asemaa kansainvälisessä lentoasemien välisessä kilpailussa sekä Euroopanja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana. Tätä varten Finavia käynnisti vuonna 2013 kunnianhimoisen 900 miljoonan euronsuuruisen investointihankkeen lentokentän kehit tämiseksi ja laajentamiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Kehityshankkeessa Helsinki Vantaan non shengen alueen terminaalia on tarkoitus laajentaa 103 000 neliömetrillä. Laajennuksen tavoitteena on vaihtoliikenteen kapasiteetin ja palvelutasonkasvattaminen. Uuden laajennuksen ansiosta Helsinki Vantaapystyy palvelemaan yli 20 miljoonaa matkustajaa vuosit tain.

Vuonna 2016 kehitysohjelman investointeihin käytet tiin noin105 miljoonaa euroa poislukien operatiiviset investoinnit. Uusia investointipäätöksiä tehtiin noin 124 miljoonan euron edestä.

Finavialla on kehityshankkeeseen liit tyviä suoria sopimussuhteita rakennusurakoitsijoiden, suunnit telu ja rakennuttajakonsulttitoimistojen sekä matkustajaohjausjärjestelmien, matkustajasiltojen ja matkatavarajärjestelmien toimit tajien kanssa.

Vuonna 2016 solmimme puitesopimuksen ThyssenKrupp Airport Systemsin kanssa, joka toimit taa laajennettuun terminaaliin uudentyyppiset liikkuvat matkustajasillat.

Terminaalin laajennus on yhteistoiminnallinen urakkaHelsinki Vantaan kehitysohjelma on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Merkittävin askel vuonna 2016 oli terminaalin laajennusosan rakennustöiden käynnistäminen. Lisäksi valmistui parkkitaloP5:n laajennus ja matkustajille avattiin lisää odotusalueita ja läh

Vuonna 2016 kehitysohjelmaninvestointeihin käytettiin noin105 miljoonaa euroa poislukienoperatiiviset investoinnit.

töport teja. Vuonna 2017 valmistuu terminaalin eteläsiiven laajennus, jolloin käyttöön otetaan kokonaan uusi terminaalin osa uusinematkustajasiltoineen.

Hankkeessa on kaksi pääurakoitsijaa. Terminaalin laajennustoteutetaan projektinjohtourakkana Lemminkäisen kanssa. Asematasourakka puolestaan toteutetaan Destian kanssa allianssimallilla. Sopimusten arvo on noin 260 miljoonaa euroa. Urakkatyöttoteutetaan vaiheittain ja niihin on sisäänrakennettu kumppaneille asetetut kustannus , aikataulu , turvallisuus ja laatutavoit teetsekä kannustimet. Vaiheittaisuuden ansiosta Finavia voi tehdäuusia investointipäätöksiä samojen kumppaneiden kanssa vieläprojektin edetessä.

Lue lisää Helsinki Vantaankehitysohjelman taloudellisistavaikutuksista!



Finavian toiminnalle on asetettu taloudellisia tavoitteita, jottapystymme säilyttämään kilpailuasemamme, kehittämääntoimintaamme ja toteuttamaan toiminnallemme asetetuterityistehtävät. Taloudelliset tavoitteet olivat vuonna 2016samat kuin edellisvuonna.

Asetamme tulos , tase ja rahoitustavoitteemme siten, että pystymme vastaamaan toimintamme jatkuvuudesta ja kehit tämisestä lentoturvallisuuden ja asiakkaiden odotusten edellyttämällätavalla.

Finavialle on myös asetet tu erityistehtäviä liit tyen lentoasemaverkoston ylläpitämiseen sekä valt ion ilmailun tarvitsemien lentoasema ja lennonvarmistuspalvelujen tuottamiseen. Erityistehtävistämme toiminnan kustannustehokkuuden edistäminen onjatkunut suunnitelmallisesti ja hyvin tuloksin jo usean vuoden ajan.

Taloudelliset tavoit teemme

Tavoite Toteutuminen vuonna 2016Tehokkuus: kilpailukykyiset hinnat eurooppalaisessa vertailussa

Helsinki Vantaan lentoasema on säilyt tänyt asemansa neljänneksi edullisimpana lentoasemana Euroopan 23 päälentoaseman joukossa. Helsinki Vantaa on lentoyhtiöille edullisinliikenteen solmukohta Euroopassa: jopa 50 % keskiarvoa edullisemmat lentokenttämaksut.

Tulostaso: riit tävä tulorahoitus toiminnankehittämiseen ja rahoituksen turvaamiseen

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 97,7 milj. euroa (75,1), millä katettiin operatiivisentoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät rahoitustarpeet.

Omavaraisuusaste: vähintään 40 % 58,9 % (60,5)Osingot: Finavia maksaa osinkoa Suomenvalt iolle tuloksensa ja jakokelpoisten varojensapuitteissa.

Konsernin tilikauden tulos oli 28,3 milj. euroa (40,0). Hallitus esitti, että tilikaudelta 2016 eijaeta osinkoa.

Erityistehtävämme

Tehtävä Vuonna 2016Erityistehtävien kustannustehokas järjestäminenyhteiskunnalle

Finavian toiminnan tehostaminen on jatkunut suunnitelmallisesti ja hyvin tuloksin jouseamman vuoden ajan. Lentoasemainvestointien kohdentamista ja lentoasemaverkostontoiminnan mukauttamista jatkettiin vahvasti kysyntäperusteisesti. Luovuimme toiminnoistaHelsingin Malmilla Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2014 tehdyn maa alueen kaupanmukaisesti. Omistus ja hallintaoikeus Malmin lentoaseman alueeseen siirtyi kaupungillevuoden 2017 alusta alkaen.

Valtion ilmailun tarvitsemat lentoasema jalennonvarmistuspalvelut tuotetaan kustannusvastaavasti

Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos maksavat peruspalveluista palveluehtojen mukaisen hinnan jaerityispalveluista kustannukset kattavan sopimushinnan.

Toiminta rahoitetaan oman toiminnan tuotoilla Finavian toimintaa ei tueta verovaroilla. Finavia kattaa lentoasemaverkoston ja lennonvarmistuspalvelujen tuottamisesta syntyvät tappiot Helsinki Vantaan lentoaseman kaupallisten palveluiden tuotoilla.

Suomen valtio teki Finaviaan 200 milj. euron pääomasijoituksen Helsinki Vantaan kehittämisohjelmaa varten vuonna 2013. Sijoitus on pystyttävä palauttamaan valtiolle tuottona.Yhteensä 900 milj. euron kehitysohjelma käynnistyi vuonna 2013.

Lentoasemien rakentamiseen Finavia voi saadaosittaista julkista tukea

Finavia ei saanut julkista tukea rakentamishankkeisiin vuonna 2016.

Taloudelliset tavoitteet ja toimintaedellytykset

Lue lisää t ilikauden tuloksestatilinpäätöksestä!



Finavian tehokkuuden kehit tyminen

2012 2013 2014 2015 20160

50

100

150

Liikevaihto 1 000 eur/htv Matkustajaa/htv

Tehokkuus jakannattavuus

Finavian toiminnallinen tehokkuus kehittyi jälleen myöntei-sesti vuonna 2016. Lentoyhtiöiltä perittävät maksut olivatedelleen Euroopan alhaisimpien joukossa.

Finavian toiminnallinen tehokkuus merkitsee matkustajille sujuvaapolkua sekä lyhyttä vaihtoaikaa ja lentokoneen kääntymisaikaa.Kustannustehokkuus tarkoit taa, et tä yksikkökustannuksemmealenevat kutakin matkustajaa ja laskeutumista kohden. Kustannustehokkuus tukee kilpailukykyämme, sillä se mahdollistaa edulliset lentoyhtiöiltä perit tävät lentoasemamaksut. Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainvälinen kilpailukyky: lentoliikennemaksut 2016 – Airbus A320

Verot Lentoliikennemaksu

RIX=Riika,TLL=Tallinna, VNO=Vilna, HEL= Helsinki, ARN=Arlanda, WAW=Varsova, OSL=Oslo, DUB=Dublin, CPH=Kööpenhamina,PRG=Praha, AMS=Amsterdam, BRU=Bryssel, KEF=Ke avik, LIS=Lissabon, MAD=Madrid, BUD=Budapest , LED=Pulkovo, FCO=Fiumicino,ATH=Ateena, CDG=Charles De Gaulle, VIE=Wien, MUC=München, FRA=Frankfurt, LHR=Heathrow

eur

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0RIX TLL VNO HEL ARN WAW OSL DUB CPH PRG AMS BRU KEF LIS MAD BUD LED FCO ATH CDG VIE MUC FRA LHR

Tehokkuus luo pohjanlentoasemien kilpailukyvylle.



Finavian hinnoit telu Euroopan edullisimpiaEurooppalaisten päälentoasemien hintavertailussa HelsinkiVantaan lentoliikennemaksut olivat vuonna 2016 neljänneksi halvimmat 23 päälentoasemasta. Alhaisten lentoliikennemaksujenohella tuemme lentoyhteyksien laajentumista tarjoamalla alennuksia uusille reiteille. Finavia on pystynyt säilyttämään edullisethinnat jatkuvasti tehostuvan toimintansa ansiosta.

Finavian palveluiden hinnat ovat pitkällä aikavälillä alentuneet.Hinnat ovat alentuneet reaalisesti 11,7 prosenttia vuosien 2004–2016 aikana, eli prosentin verran vuosittain.

Lentoasemamaksut säilyivät malt illisinaFinavia noudatti kaikilla lentoasemillaan yhtenäistä hinnoit teluavuonna 2016. Lentoasemamaksujen maksut nousivat edellisvuodesta 1,9 prosenttia. Korotuksen taustalla on kustannustasonnousu, joka johtuu muun muassa viranomaisvaatimusten vuoksikasvaneista investointitarpeista turvallisuusteknologiaan.

Huolimatta edellisvuosien muutoksista hinnoit telurakenteeseen, lentoasemapalveluiden ja lennonvarmistuksen kustannuksista (ilman oman pääoman tuottovaatimusta) on viime vuosinakatet tu kyseisten toimintojen tuotoilla vain noin 90 prosenttia.Hinnoit telumuutosten ja toiminnan tehostamisen avulla kustannusvastaavuutta on saatu kuitenkin parannettua. Loput kustannuksista katetaan lähinnä Helsinki Vantaan kaupallisista palveluista saatavilla tuotoilla.

Euroopan komission pyrkimyksenä on yhtenäistää lentoasemien tarjoamia liikennemaksuja niin, että ne ovat yhtenevät kotimaanja kansainvälisen liikenteen osalta. Tästä johtuen matkustajamaksuun tehtiin vuoden 2017 alussa muutoksia, jotka nostavat hintojakotimaan liikenteessä ja laskevat hintoja kansainvälisessä liikenteessä. Kansainvälisen ja kotimaan liikenteen matkustajamaksuttasataan vuosien 2017 2018 aikana yhtenäiseen hinnoitteluun. Finavia korotti vuoden 2017 hintoja kokonaisuudessaan 1,2 prosenttia, eli noin in aatioennusteen verran.

40

30

20

10

0

Vaihtomatkustuksen maksut, 2016–2017

PRM=avustamispalvelumaksu TAX=Tra n valvontamaksu Infra=infrastruktuurimaksu SEC=turvamaksu PAX=matkustajamaksu

Helsinki-Vantaa ei kerää turvamaksua kansainvälisiltämatkustajilta joiden lähtömaana on EU-maa, Norja,USA, Islanti tai Sveitsi.

eur

HEL AMS ARN VIE CPH MUC FRA CDG LHR

Finavian palveluidenhinnat ovat pitkälläaikavälillä alentuneet.



Tulostaso verkostolentoasemillaVuonna 2016 kotimaan liikenne kasvoi matkailun ansiosta erityisesti Lapin lentoasemilla, mikä nosti koko verkoston matkustajamäärää. Verkostomme laajuuteen ja palvelukykyyn nähden matkustajamäärät ovat edelleen paikoin varsin alhaiset ja verkostontulos jäi tappiolliseksi.

Lentoasematoiminta on hyvin pääomavaltaista, ja huomattava osuus kustannuksista on kiinteitä sekä sääntelyn määrit tämiä.Henkilöstökulujen osuus on huomattava, keskimäärin noin 40 prosenttia. Yksittäisen lentoaseman taloudellisen tuloksen muodostumiseen vaikuttavat merkit tävimmin:

• Matkustajamäärä• Lentoliikenteen rakenne• Asiakasrakenne• Lentoaseman aukioloajat

Verkoston tiet tyjen lentoasemien tulostaso on kohentunut viimevuosina huomattavasti toiminnan tehostamisen ja niiden matkustajamäärien kasvun ansiosta. Lentoasemaverkoston tappiot katetaan Helsinki Vantaan lentoaseman kaupallisten palveluiden tuotoilla. Finavia ei raportoi yksit täisten lentoasemien taloudellistatulosta.

Keskisuurten lentoasemien kannattavuusKeskisuurten lentoasemien taloudellinen tulos oli selkeästi tappiollinen. Viereisessä kaaviossa on esitetty esimerkkinä eräänsuurehkon lentoaseman tuloksen muodostuminen vuonna 2016.Lentoaseman matkustajamäärä oli useampi sata tuhatta. Kasvusta huolimatta tappio oli 1,8 miljoonaa euroa ( 1,7).

Yhtenäishinnoit telu eri lentoasemillaSuomessa lentoyhtiöiltä perit tään samasta palvelusta samanlaista palvelutasoon perustuvaa maksua, yksit täisen lentoaseman kannattavuudesta riippumatta. Tätä kutsutaan verkostoperiaatteeksi. Ilman verkostoperiaatetta yhtenäishinnoit telu erilentoasemilla ei olisi mahdollinen.

EU sääntelyn mukaan kunkin lentoaseman tulisi olla kannattava, mutta verkostoperiaatteen myötä tappiollisia lentoasemiaon lupa tukea Helsinki Vantaan kaupallisilla tuotoilla. Ilman verkostoperiaatetta ja Helsinki Vantaan tuotoista annettavaa tukeaFinavian olisi nostettava merkittävästi verkostolentoasemiensahintatasoa, jot ta toiminta olisi taloudellisesti kestävällä pohjalla.Vähäisistä liikennemääristä johtuen mahdollisuudet kaupallistentuottojen kasvattamiseen muualla kuin Helsinki Vantaalla ja verkoston isoimmilla kentillä ovat rajalliset.

Kotimaan sisäisen lentoliikenteen vähentyminen jatkuneeusealla lentoasemalla pitkällä tähtäimellä. Syitä tähän ovatväestörakenteen muuttuminen ja muiden liikennemuotojenpalvelukyvyn parantuminen. Finavia arvioi, et tä sisäisen tuenlentoasemaverkostoon kasvaa investointimenoineen tämänvuosikymmenen loppuun mennessä 35–40 miljoonaan euroonvuodessa.

TUOTOT YHTEENSÄ

Liikennetuototlentoyhtiöidenmaksamistapalveluista

Tuototmatkustajienmaksamistapalveluista

Muuttuotot(esim.

vuokratulot)

2,4 meur 0,7 meur 0,2 meur

3,2 meur

LENTOASEMA

Turva-palvelu

Terminaali-palvelut MuutLiikenne-

palveluLennon-varmistus

1,8 meur 0,6 meur 0,5 meur 1,2 meur 1,0 meur

HELSINKI VANTAAN KAUPALLISILLA TUOTOILLAKATETTAVA TAPPIO VUONNA 2016

KULUT YHTEENSÄ

5,1 meur

-1,8 meur



Taloudellinenlisäarvommesidosryhmille

Liiketoiminnan kannattavuus ja kilpailukykyvyn kehittäminenmuodostavat taloudellisen vastuumme ytimen. Toimin-tamme huomattavin taloudellinen vaikutus suomalaiseenyhteiskuntaan syntyy tehokkaan lentoliikenteen mahdollista-misesta.

Taloudellisesti kannattava toimintamme perustuu asiakkaidemme tarpeiden täyttämiseen toiminnallisesti tehokkaasti jakustannustehokkaasti. Taloudellisesti kestävä toiminta on edellytys sille, että voimme huolehtia vastuullisesti henkilöstöstämme jaomaisuudestamme. Se myös edistää lentoasemiemme houkuttelevuutta uusille lentoyhtiöille ja matkustajille, mikä puolestaantukee Suomen kilpailukykyä. Olemmekin sitoutuneet kehit tämäänliiketoimintaamme tavalla, joka varmistaa lentoliikenteen toimintaedellytykset Suomessa. Huolehtimalla kilpailukyvystämmeluomme myös työtä Suomeen. Helsinki Vantaan kehit tämiselläluomme 5 000 pysyvää työpaikkaa lentoaseman yhteyteen.

Raportoimme läpinäkyvästi toiminnastamme ja sen taloudellisista vaikutuksista sekä taloudellisesta kehityksestämme. Finaviaakoskevien omistajastrategisten linjausten mukaan yhtiön yhteiskunnallista ja taloudellista kokonaistulosta arvioidaan sen perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla yhtiö täyt tää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä.

Loimme taloudellista lisäarvoa 384,8 miljoonaaeuroaVoidaksemme kehittää liiketoimintaamme taloudellisesti kestävällätavalla Finavian on täytettävä useiden sidosryhmien odotukset. Pal

Lisäarvomme sidosryhmille, meur 2016 2015 2014 2013Lisäarvon tuottaminenAsiakkaat Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot

(sisältäen valmisteveron)384,8 369,6 353,1 355

Luotu lisäarvo 384,8 369,6 353,1 355

Lisäarvon jakautuminenPalvelun jatavaran toimittajat

Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut(vähennetty Tra n maksut, kiinteistöverot ja vapaaehtoisethenkilöstökulut)

293,3 270,7 191,6 165,1

Henkilöstö Palkat ja palkkiot, eläkekulut, vapaaehtoiset henkilöstökulut 153,7 148,8 144,4 145Julkinen sektori Henkilöstösivukulut, tuloverot, arvonlisäverot, kiinteistöverot,

maksut Tra lle (ei sisällä lentoyhtiöiltä perittävää valvontamaksua)15,7 0,1 17,8 20,2

Rahoit tajat Korot ja muut rahoituskulut 9,9 6,8 38,4 12,2Omistajat Osingot 4,6 0,7 1,7 0,0Yhteisöt Lahjoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0Jaettu lisäarvo 445,8 426,9 394,0 342,6

Jätetty liiketoiminnan kehittämiseen -61,0 -57,4 -40,9 12,4

velujemme tulee kohdata matkustajien ja lentoyhtiöasiakkaidemmemuuttuvat tarpeet. Henkilöstölle Finavian tulee tarjota hyvät työolosuhteet ja kilpailukykyinen palkka sekä mahdollisuus kehittyä. Taloudellisesti kestävä toiminta edellyttää myös toimivia yhteistyösuhteita tavaran ja palveluntoimittajiin sekä muihin kumppaneihin.

Vuonna 2016 loimme taloudellista lisäarvoa sidosryhmillemme384,8 miljoonaa euroa (369,6).

Ostettuihin tavaroihin, materiaaleihin ja palveluihin liittyvätkulut olivat 293,3 miljoonaa euroa (270,7) johtuen ennen kaikkeainvestointien kasvusta. Investointitavaroihin ja palveluihin liit tyvätkulut olivat 182,8 miljoonaa euroa (169,6). Rahoituskulut olivat 9,7miljoonaa euroa (6,5).



Suorat ja epäsuorattaloudellisetvaikutukset

Finavian toiminnan huomattavin taloudellinen vaikutussyntyy tehokkaan lentoliikenteen mahdollistamisesta. Siitähyötyvät sekä matkustajat että koko yhteiskunta.

Lentoliikenne on kasvun ala ja Finavia käynnisti vuoteen 2020ulottuvan Helsinki Vantaan laajentamiseen tähtäävän kehitysohjelman vuonna 2014. Helsinki Vantaan kehitysohjelman suorat jaepäsuorat taloudelliset vaikutukset ovat varsin laajat .

Suorat vaikutukset Epäsuorat vaikutuksetSuomalainenyhteiskunta

Toimiva lentoliikenne tukee keskeisesti Suomen kansallista kilpailukykyä. Finavian vastuulla on huolehtia lentoasemienkilpailukyvystä kat tavien lentoyhteyksien ylläpitämiseksi. Maailman talousfoorumi (WEF) on kilpailukykyraportissaan arvioinutSuomen lentoasemaverkoston maailman 5. parhaaksi ja Pohjoismaiden parhaaksi.Helsinki Vantaan kehitysohjelman työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan koko rakennusaikana noin 14 000 henkilötyövuotta.Lisäksi lentoaseman matkustajamäärän kasvu synnyttää arviolta 5 000 pysyvää työpaikkaa. Vuonna 2016 työllisyysvaikutus oli1 566 henkilötyövuotta.Ilmailu tuottaa 3,2 % Suomen bruttokansantuotteesta ja työllistää noin 100 000 ihmistä Suomessa joko suoraan tai välillisesti.

Asiakkaat • Finavia mahdollistaa kattavat lentoyhteydet suomalaiselleyhteiskunnalle

• Lentoyhtiöasiakkaille Finavia tarjoaa kustannustehokkaitaja täsmällisiä lentoasemapalveluita.

• Finavia mahdollistaa lentoharrastuksen sekä yritysluonteisen lentotoiminnan edullisilla kausimaksuilla.

• Finavia on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansakestävällä tavalla, joka varmistaa lentoliikenteen toimintaedellytykset Suomessa.

• Finavia pyrkii tehostamaan jatkuvasti toimintaansa, mikätukee kilpailukykyistä hinnoittelua. Lentoyhtiöiltä peritytmaksut ovat eurooppalaisten päälentoasemien joukossaneljänneksi edullisimmat.

• Finavia edistää ilmailukulttuuria Suomessa ja tukee suomalaista harrasteilmailua vuosittain sadoilla tuhansillaeuroilla pitämällä yleisilmailijoiden kausikorttien hintatasonalhaisena.

Henkilöstö • Finavia konsernin palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa2 997 henkilöä (2 963).

• Finavia tarjoaa työpaikkoja eri puolilla Suomea, kaikillalentoasemillaan.

• Finavia panostaa nuorten työllistymiseen ja rekrytoi lentoasemilleen kymmeniä kesätyöntekijöitä.

• Maksetut palkat ja palkkiot vaikuttavat yksityiseen kuluttamiseen ja henkilöstön maksamat verot yhteis kunnallisenhyvinvoinnin tuottamiseen.

• Finavia investoi henkilöstönsä osaamiseen erilaisin koulutuksin, kannustaa lentoasemilla moniosaajuuteen ja tukeehenkilöstönsä hyvinvointia eri keinoin.

Tavaran japalveluidentoimittajat

• Finavia ostaa mm. kiinteistö , korjaus ja huoltopalveluja, vartiointi ja turvatarkastuspalveluja, rakentamis jaurakointi palveluja sekä asiantuntijapalveluja, kutensuunnittelu ja sääpalveluja.

• Merkittävimmät investoinnit liittyvät lentoasemien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Finavialla on käynnissä vuoteen2020 ulottuva 900 milj. euron investointi Helsinki Vantaanlentoaseman kehittämiseksi.

• Finavia pyrkii pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin. Toimintaakehitetään läheisessä yhteistyössä kumppaneiden kanssa,mikä tukee myös toimittajien liiketoimintamahdollisuuksia.

• Finavia tekee hankintoja sekä keskitetysti että paikallisesti.

Suomen valtio • Finavia maksaa tuloveroja, kiinteistöveroa ja arvonlisäveroa.• Finavia kerää Liikenteen turvallisuusvirasto Tra n puolesta

lentoliikenteen valvontamaksua. Vuonna 2016 maksuja oli 11,7 milj. euroa (11,0). Maksut tilitetään Tra lle.

• Finavia maksaa osinkoa Suomen valt iolle tuloksensa jajakokelpoisten varojensa puitteissa. Hallitus esitti, ettätilikaudelta 2016 ei jaeta osinkoa.

• Finavia tukee yhteiskunnan kehittymistä ja hyvinvointiamaksamalla veroja sekä tarjoamalla työpaikkoja Suomessa.

• Finavia pyrkii toimimaan taloudellisesti kestävällä tavallasiten, että se huolehtii oman toimintansa tehokkuudestavertailuryhmänään eurooppalaiset lentoasemat. Näin Finaviavoi tukea suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja suomalaisten hyvinvointia.

Rahoittajat • Finavian tavoitteena on rahoittaa ylläpitoinvestoinnit tulorahoituksella. Kasvun edellyttämiä laajennusinvestointejavoidaan rahoittaa pitkäaikaisin lainoin. Euroopan investointipankki myönsi 230 milj. euron lainan helmikuussa 2016.Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) myönsi joulukuussa2015 Finavialle 150 milj. euron lainan Helsinki Vantaanlaajennusta varten.

• Finavian tavoitteena on pitää omavaraisuusaste tasolla,joka mahdollistaa rahoituksen hankkimisen kustannustehokkaasti. Omavaraisuusaste 31.12.2016 oli 58,9 % (60,5).



FinaviaveronmaksajanaLiiketoiminnastamme syntyy vuosittain veronsaajille ve-rokertymää useiden verojen ja veroluonteisten maksujenmuodossa. Vuonna 2016 maksoimme ja tilitimme verojaja veroluonteisia maksuja yhteensä 85,8 (83,8) miljoonaaeuroa.

Finavialla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa, ja maksammetuloksestamme verot sekä muut veronluonteiset maksut Suomeen suomalaisen lainsäädännön mukaisesti. Finavia ei ole määritellyt erillistä verostrategiaa.

Verotukseen liittyvistä asioista vastaa Finaviassa talousjohtaja,joka raportoi tarvittaessa verotukseen liittyvistä asioista hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Finavia voi tarvit taessa ostaa verotukseen liittyviä asiantuntijapalveluita ja pyytää verottajalta ennakkopäätöksiä tulkinnanvaraisissa kysymyksissä.

Finavian veroihin liittyvään raportointiin ei liity arvioita.

Maksetut ja t ilitetyt verot ja veroluonteiset maksutvuonna 2016Konsernin liikevaihto oli 380,9 miljoonaa euroa (353,1) ja tilikaudentulos ennen veroja 32,6 miljoonaa euroa (49,9).

Finavia konsernilla on toimintaa ainoastaan Suomessa. Yhtiömaksoi kaikki veronsa Suomeen, kuten edellisvuonna. Maksettavia veroja ja veroluonteisia maksuja oli vuonna 2016 yhteensä 34,1miljoonaa euroja (33,4). Finavia ei maksa eikä tilitä veroja OECD:nmäärit telemiin veroparatiisivaltioihin eikä ole myöskään saanut tukea kyseisistä maista tukea.

Maksetut verot

Yhteisövero -0,1 meur Kiinteistövero 4,3 meur Työnantajamaksut 21,7 meur Muut lakisääteiset henkilösivukulut 7,3 meur Maksut Tra lle 1,6 meur

12 %

62 %

21 %

5 %

Kerätyt verot

Ennankonpidätykset, lähdeverot 31,5 meur Työntekijän sosiaalimaksut 8,5 meur Lentoliikenteen valvontamaksu 11,7 meur

61 %

23 %

16 %

Finavia sai vuonna 2016 EU:n investointitukia 1,3 miljoonaa euroa.Finavia puolestaan keräsi ja tilit ti veroja ja veroluonteisia maksujayhteensä 51,7 miljoonaa euroa (50,4). Kerätyt verot ja veroluonteiset maksut eivät jää Finavian tulokseen, vaan yhtiö toimii näidenosalta läpilaskuttajana.

Yhteisövero sisältää tilikauden tulokseen kirjatut verot sekä edelliseltäkaudelta kirjatut verot (ei sisällä laskennallisia veroja). Maksut Tra lle sisältävät infran valvontamaksut sekä muut ilmailuun liittyvät maksut.

Lentoliikenteen valvontamaksu on lentoyhtiöiltä kerättävä Liikenteenturvallisuusviranomaisen Tra n lakisääteinen valvontamaksu, jonkaFinavia tilit tää Tra lle. Maksu ei liity Finavian tuottamiin lentoasemapalveluihin ja se peritään eduskunnan vahvistamana viranomaismaksunakaikilta lentoyhtiöiltä.

Kerätyt ja tilitetyt verot vuodelta 2016 ja 2015 eivät sisällä arvonlisäveroa. Finavia sai vuonna 2016 arvonlisäveron palautuksiaenemmän kuin se keräsi ja tilit ti.



Liikenteenjakautuminen

Vuonna 2016 avautui 14 uuttakansainvälistä lentoreittiä.

Kittilä11

Ivalo5

Rovaniemi10

Oulu12

Turku8

Vaasa6

Kuopio3

HelsinkiVantaa Aasiaan

AmerikkaanEurooppaanja Lähi itään

Kansainvälisten suorien lentoreit tien määräFinavian lentoasemilta

Luvut sisältävät verkoston osalta myös charterit

Finavian lentoasemien matkustajat

miljoonaa matkustajaaHelsinki-Vantaalla

17,2

+4,6 %

miljoonaa matkustajaa

Yhteensä

20,8+3,5 %

Lentoliikenteen jakautumisessa alueellisia erojaVuonna 2016 Finavian lentoasemien matkustajamäärät kohosivatuuteen ennätykseen ja uusia reit tejä avautui Suomeen.

Kehitämme aktiivisesti lentoreit tejä ja markkinoimme niitä yhdessä lentoyhtiöiden ja matkailutoimijoiden kanssa. Suorien kansainvälisten reit tien määrä kasvoi erityisesti Lapin lentoasemilla.Erot matkustajamäärien kehityksessä eri lentoasemien välillä kuitenkin olivat suuria, minkä selittää eri liikennemuotojen välisen kilpailutilanteen muuttuminen ja erot alueiden veto voimassa.



Laskeutumiset Finavian lentoasemillaVuosi 2016 Muutos edelliseen vuoteen (%)

Lentoasema Liikenneilmailu Sot ilasilmailu Yleisilmailu Yhteensä Liikenneilmailu Sot ilasilmailu Yleisilmailu YhteensäEnontekiö 75 3 2 80 4,2 0,0 100,0 9,6Halli 3 1 288 115 1 406 50,0 14,1 12,7 14,0Helsinki-Malmi 14 58 28 918 28 990 17,6 19,4 19,3 19,3Helsinki-Vantaa 82 152 786 1 522 84 460 0,7 1,4 18,8 0,4Ivalo 863 110 110 1 083 5,9 41,0 5,8 8,6Joensuu 1 371 15 788 2 174 2,8 55,9 18,1 9,7Jyväskylä 963 10 992 1 461 13 416 16,8 0,9 0,1 0,7Kajaani 1 085 150 81 1 316 7,1 305,4 22,1 0,5Kemi-Tornio 618 1 310 929 11,5 90,0 36,0 0,7Kit t ilä 1 282 8 97 1 387 11,1 55,6 1,0 9,2Kokkola-Pietarsaari

1 625 85 1 499 3 209 9,3 347,4 92,7 24,0

Kuopio 2 048 5 818 4 257 12 123 1,5 1,5 35,4 8,9Kuusamo 460 20 17 497 3,1 150,0 46,9 2,3Maarianhamina 1 440 0 758 2 198 19,7 0,0 32,1 24,4Oulu 5 103 1 402 4 551 11 056 0,6 9,8 22,6 6,9Pori 196 53 7 947 8 196 54,5 55,8 2,7 6,0Rovaniemi 2 127 4 097 1 728 7 952 6,3 16,7 20,1 15,0Savonlinna 454 26 66 546 0,2 1200,0 37,5 8,1Tampere-Pirkkala

2 591 3 602 7 595 13 788 17,0 10,6 5,8 9,4

Turku 3 556 183 6 477 10 216 1,9 38,2 1,4 0,9Utti 2 2 381 640 3 023 0,0 11,7 17,9 13,1Vaasa 2 942 47 2 164 5 153 2,8 51,6 29,0 12,8Yhteensä 110 970 31 125 71 103 213 198 -2,1 -4,7 -6,8 -4,1

Finavian lentoasemillaFinavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20 786 846 matkustajaa (20 083 297), mikä oli 3,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 prosenttia ja kansainvälisillä lennoilla 74 prosenttia matkustajista.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen 110 952 (113 289) operaatioon, mikä oli 2,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärien kasvu ja laskeutumistenvähentyminen tarkoittaa, et tä lentoliikenne tehostuu jatkuvastilentokoneiden korkeiden täyt töasteiden ja koneiden kasvaneenkoon vuoksi.

Lentoliikenne tehostuujatkuvasti lentokoneidenkorkeiden täyttöasteiden jakoneiden kasvaneen koonvuoksi.



Helsinki-Vantaan lentoasemallaHelsinki Vantaan lentoaseman matkustajamäärä nousi ennätykseensä vuonna 2016. Matkustajia oli 17 184 681 (16 422 266). Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 4,9 prosenttia ja kotimaanmatkustuksessa nousua oli 3,4 prosenttia. Kotimaan kasvustasuurin osa tulee kansainvälisiltä lennoilta Lapin reiteille vaihtavistamatkustajista.

Helsinki Vantaan lentoaseman liikenne vaihtelee vuorokauden aikana voimakkaasti johtuen vaihtoyhteyksien järjestämisestä sekä Euroopan että Aasian suuntaan. Vuorokaudessa on yhteensä noin 500 liikenneilmailun lentoonlähtöä tai laskeutumista. Helsinki Vantaan lennoista yli 75 prosenttia suuntautuu ulkomaille.

Arkipäivät ovat lentoliikenteessä vilkkaimmat päivät. Vuonna2016 Helsinki Vantaan lentoasemalle saapui tai sieltä lähti kes

600

500

400

300

200

100

0

Liikenteen jakautuminen eri viikonpäiville Helsinki-Vantaanlentoasemalla

Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

50

40

30

20

10

0

Liikenteen jakautuminen tunneit tain Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Lentoonlähdöt Laskeutumiset

0–1 1–2 2–3 3–4 4–5 5–6 6–7 7–8 8–9 9–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20 20–21 21–22 22–23 23–24

kimäärin 372 (372) suihkukonetta ja 124 (124) potkurikonetta arkipäivisin. Potkurikoneilla operoidaan 23 prosenttia matkustajalennoista.

Lentoliikenne on vilkkainta Helsinki Vantaan lentoasemalla iltapäivisin sekä aamulla klo 8–9. Saapuvaa liikennettä on paljon klo14–16 ja lähtevää liikennettä klo 16–18. Yöaikaan klo 01–06 liikennettä on vähän ja suurin osa siitä on laskeutumisia. Vuoden 2016vilkkain kuukausi operaatiomäärällä mitat tuna oli syyskuu. Vähitenliikennettä oli tammikuussa.Vuonna 2016 vähämeluisten suihkukoneiden osuus kaikista koneista oli 68 (67) prosenttia. Laajarunkokoneiden osuus oli 7 (7) prosent tia. Potkurikoneilla lennettiin 23(24) prosenttia kaikista lennoista. Meluisampi konetyyppi MD80on poistunut kokonaan.

600

500

400

300

200

100

0

Liikenteen jakautuminen konetyypeit täin Helsinki-Vantaanlentoasemalla

Potkurikoneet Helikopterit , sot ilaskoneet Kapearunkoiset suihkukoneet

< 89 EPNdB

Laajarunkosuihkukoneet Muut suihkukoneet MD80

2005 2010 2014 2015 2016



Hyväntekeväisyys jasponsorointi

Lahjoitamme vuosittain rahaa yhteiskunnallisesti tärkeiksikatsomiimme hyväntekeväisyyskohteisiin. Viime vuosinaolemme tukeneet etenkin nuorten ja lasten hyvinvointia.Lisäksi sponsoroimme kohteita, joiden tukeminen edistääliiketoimintaamme.

Lahjoituksia tehdessämme noudatamme Finavian hyväntekeväisyys ja sponsorointilinjausta, emmekä anna lahjoituksia poliit tisille puolueille, poliitikoille tai poliit tisille instituutioille.

Vuonna 2016 käytimme hyväntekeväisyyteen ja sponsorointiinyhteensä noin 41 000 euroa (54 000).

Yhteensä Finavia lahjoit t i hyväntekeväisyyteen 4 500 euroavuonna 2016 (3 000). Finavia tuki kotimaan lapsiperheitä osallistumalla Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämään Hyvä Joulumieli kampanjaan. Lisäksi teimmelahjoituksen kehitysmaiden lapsille Plan International Suomi säätiön kautta.

Finavia on tehnyt vuodesta 2009 alkaen yhteistyötä Plan International Suomi säätiön kanssa ja yhteinen varainkeruu lentoasemilla on tuottanut vuoden 2016 loppuun mennessä yli 200000 euroa kehitysmaiden lapsille. Varainkeruu toteutetaan Pastilli lipaskeräyksellä ja palauttamalla turvatarkastukseen jääneetpullot. Vuoden 2016 aikana keräyksillä kertyi 47 000 euroa.

Sponsorointikohteen valinnassa perusteena on vastikkeellisuus,eli esimerkiksi mahdollisuus hyödyntää yhteistyötä muussa sidosryhmäyhteistyössä ja sponsoroinnista saatava medianäkyvyys.Sponsorointiyhteistyö World Cup Levi tapahtuman kanssa jatkui.

Olemme kohdistaneetlahjoituksemme erityisestinuorten ja lasten hyvinvoinnintukemiseen.

Lue lisää Plan International Suomiyhteistyöstä Uutishuoneesta!



Turvallisuus on Finavianvastuullisuuden kulmakivi

Turvallisuus on Finavian vastuullisuuden kulmakiviTurvallisuus Finaviassa 28Turvallisuudenhallintaorganisaat io 30Turvallisuudenhallintajärjestelmä 31



Turvallisuus FinaviassaLentoliikenteen ehdoton turvallisuus on toimintammeensisijainen lähtökohta kaikissa olosuhteissa. Vuonna 2016panostimme työturvallisuuteen sekä ennakkoturvallisuuttaja jatkuvan kehittämisen kulttuuria edistävään toimintaan.

Turvallisuudella tarkoitetaan Finaviassa ilmaliikenteen turvallisuutta, matkustajien ja tavaroiden turvatarkastamista, kiitotien jaasematason turvallisuutta sekä niin kutsuttua kyberturvallisuuttaja työnteon turvallisuutta. Turvallisuusnormien noudattaminen ontärkeä osa lentoasemien vaatimuksenmukaisuutta.

Lentoturvallisuus ja siihen liit tyvät järjestelmät perustuvatmerkit tävissä määrin sääntelyyn. Finavialla on käytössään määrämuotoiset, tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset menettelyt turvallisuuden ylläpitämiseksi. Menettelytapoja analysoidaan ja toimintaa havainnoidaan jatkuvasti osana turvallisuusprosesseja.Kehitämme turvallisuudenhallintaamme jatkuvasti ja seuraammesekä kansallista että kansainvälistä kehitystä turvallisten toimintatapojen löytämiseksi.

Lentoturvallisuutta korostava turvallisuuskult tuuri sisältäämuun muassa riskejä ehkäiseviä toimintatapoja ja aktiivisen poikkeamaraportoinnin. Kerättyä tietoa hyödynnetään tehokkaastiuusien poikkeamien ehkäisytyössä. Ennakointi ja turvallisuustyöulottuvat läpi koko toimintamme ja organisaation. Turvallisuusvastuut on määritelty selkeästi.

Turvallisuustarkastustoiminnan ylläpitämisen vuosikustannukset Finavialle olivat noin 43 miljoonaa euroa. Suurin osa kustannuksista tulee turvallisuusmääräysten mukaisen toiminnanjärjestämisestä (turvatarkastukset) ja investoinneista turvallisuusteknologiaan.

• Finaviassa käytössä oleva Just Culture toimintatapa liit tyypoikkeamaraportointiin ja raportoijan suojaan. Kannustavaja ei syyllistävä raportointikulttuuri rohkaisee henkilöstöäraportoimaan pienistäkin havainnoista poikkeama ja havaintoilmoitusjärjestelmään. Raportointijärjestelmän käyttö on vakiintunut osa päivittäistä toimintaa.

• Vuositasolla Finavian raportointijärjestelmään kirjataan turvallisuuteen (safety) liittyvistä poikkeamista noin 2600 ilmoitusta,jotka kaikki käsitellään ja luokitellaan mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

• Helsinki Vantaan kehitysohjelmaan liittyviä riskejä arvioidaanosakokonaisuus kerrallaan. Vuoden aikana laadimme useita ennakoivia turvallisuustarkasteluja liit tyen kehitysohjelman hankkeisiin. Riskiarvioinnit käsittelivät sekä vanhan infra struktuurinpurkua että uusien rakenteiden käyttöönottoa ja mahdollistivatasematasoalueiden käyttämisen ilmailu toimintaan myös poikkeusolosuhteiden aikana.

• Työturvallisuuden edistäminen oman henkilöstön parissaon tärkeää, mutta myös muiden lentoasemilla toimivienyritysten ja työmaidemme alihankkijoiden tehtävissä toimivientyöntekijöiden työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Työturvallisuusriskien ja vaarojen arviointeja on jatkettu liiketoiminnoissa ja konsernipalveluissa. Riskienarviointimenetelmiä onkehitetty vastaamaan paremmin Finavian toiminnan luonnetta.Eri sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa keskustelua työturvallisuuden edistämiseksi ja t iedonkulun varmistamiseksi.

• Räjähdysaineilmaisimet otettiin käyttöön muilla keskeisillä lentoasemilla Helsinki Vantaan ja Oulun jälkeen. Taustallaon Euroopan komission asetus lentoasemien turvatarkastuksista.

• Lentoaseman lupapalvelussa otett iin käyttöön uusi järjestelmä,jonka avulla henkilökort tien hakeminen on entistä sujuvampaa.Järjestelmän avulla voidaan tarkastaa esimerkiksi yritystenmaksuhäiriöt. Järjestelmän käyttöä laajennetaan vuoden 2017aikana.

• Finavian toiminta lentoaseman pitäjänä loppui Lappeenrannassa vuodenvaihteessa 2015–2016 ja Helsinki Malmilla 2016–2017.Molempien muutosten turvallisuusvaikutuksista laadittiinriskiarvioint i, jolla pyrit t iin varmistamaan toimintojen turvallinenja sujuva siirtyminen uuden toimijan vastuulle.

• EASA:n lentoasemasert i ointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamuutoksia tehtiin koskien lentoasemien infrastruktuuriaja johtamisjärjestelmää. Kaikki sert i ointihakemukset saatiintoimitettua Tra lle vuoden 2016 loppuun mennessä. Osanaserti ointiprosessia laadimme lähes 250 turvallisuusarviointiasen varmistamiseksi, että lentoasemillamme käytössä olevatrakenteet ja järjestelmät ovat turvallisia käyt tää.

• Järjestimme useita poikkeama ja hätätilanneharjoituksia lentoasemillamme. Osallistuimme yhteistoimintaharjoituksiin eriviranomaisten kanssa.

Vuoden 2016 tapahtumia



Lentoturvallisuus on erittäin hyvällä tasollaFinavian turvallisuuskulttuurille ominaista on oikeudenmukaisuusja avoimuus. Raportointikynnys eriasteisten toiminnallisten poikkeamien osalta on eritäin matala ja henkilöstöä kannustetaan aktiivisesti avoimeen raportointiin.

Keskeisin lentoturvallisuuden mittari on turvallisuusindeksi.Turvallisuusindeksi uusittiin vuonna 2016 enemmän riskipainotteiseksi. Uudessa indeksissä tapahtumille arvioidaan pistearvotapahtumasta tehdyn riskiarvion perusteella. Pisteet summataankuukausit tain.

Lennonvarmistuksen turvallisuustavoit teetSuorituskykysuunnitelman keskeisimmät turvallisuustavoit teetliittyvät kiitotieloukkausten ja mittarilentosääntöjen mukaisestilentävien ilma alusten välillä tapahtuvien porrastusminimien alitusten määrän vähentämiseen.

Lisäksi Finavia asetti omia turvallisuustavoitteita Suomen IlmailunTurvallisuusohjelmasta (FASP) valituille turvallisuusindikaattoreille,joihin Finavian toiminnalla on vaikutusta tai osallisuutta. Lennonvarmistuksen toiminta ei aiheuttanut onnettomuuksia eikä vakavia vaaratilanteita.

Kiitotieloukkausten osalta trendi kääntyi vuonna 2016 kasvavaksi suhteessa pitkäaikaiseen trendiin, joka on vuosina2012–2014 ollut laskeva. Vuoden 2016 osalta taso nousi yli edellisten vuosien tason. Kiitot ieloukkausten luonne on ollut pää

sääntöisesti hyvin hallittu, eikä niiden seurauksena ole aiheutunutvakavia vaaratilanteita.

Kiitot ieloukkaukset , jotka ovat johtuneetFinavian toiminnasta tai sen myötävaikutuksestaVuosi Kiitot ieloukkausten lukumäärä2016 302015 212014 112013 20

Porrastusalitusten trendissä on jatkunut voimakas vuosit tainen vaihtelu. Porrastusalitusten luonne on ollut pääsääntöisesti hyvin hallit tu, eikä niiden seurauksena ole aiheutunutvakavia vaaratilanteita.

Porrastusalitukset (mit tarilentosäännöt), jotka ovat johtuneetFinavian toiminnasta tai sen myötävaikutuksestaVuosi Porrastusalitusten lukumäärä2016 252015 332014 242013 31

Suomen Ilmailun Turvallisuusohjelman mukaisesti lennonvarmistuksen itse asettamien indikaattorien osalta tapahtui yksitapaus, joissa tavoitet ta ei saavutet tu. Siitä ei aiheutunut vakavia vaaratilanteita. Lisäksi ennakoivien indikaattorien osalta tunnistettiin neljä tapausta, joissa ilmailutietoon liit tyvässä työprosessissa havait tiin puute. Näillä ei ollut suoraa lentoturvallisuusvaikutusta.

Yleisesti ot taen lennonvarmistuksen turvallisuustaso on säilynyt korkeana, vaikka pitkäaikaisten trendien osalta eräiden poikkeamien lukumäärä on lisääntynyt .

Lentoturvallisuutta korostavaturvallisuuskulttuurisisältää riskejä ehkäiseviätoimintatapoja ja aktiivisenpoikkeamaraportoinnin.

Turvatarkastustoiminnanylläpitämisen vuosikustannuksetFinavialle olivat noin 43miljoonaa euroa.

TURVALLISUUS FINAVIASSA

• lentoturvallisuus• matkustajien ja tavaroiden

turvatarkastukset• kiitotien ja asematason turvallisuus• työturvallisuus• kyberturvallisuus



Turvallisuuden-hallintaorganisaatioTurvallisuudenhallinnassamme korostuu vahvasti johdonsitoutuminen turvallisuuteen. Huolehdimme, että turvalli-suusnäkökohdat huomioidaan kaikessa päätöksenteossa.

Finavian turvallisuusorganisaatio jakautuu konserni , liiketoimintaja toimintayksikkötasolle. Näin varmistamme, että johdolla on tarvittava tieto turvallisuuteen vaikuttavista asioista, ja et tä turvallisuusnäkökohdat huomioidaan päätöksenteossa ja johtamisessa.

Turvallisuusorganisaatio käsit telee järjestelmällisesti turvallisuustavoit teiden saavuttamista sekä mahdollisia turvallisuusuhkia ja puutteita. Havainnot kirjataan toimenpideohjelmaan, jonkatoteutumista seurataan säännöllisesti. Liiketoiminnoista riippumaton Riskienhallintayksikkö laatii turvallisuustiedoista raportin,jonka Finavian johtoryhmä ja hallitus käsit televät.

Turvallisuus asetetaan etusijallekaupallisiin, toiminnallisiin,ympäristön suojelullisiin jayhteiskunnallisiin tavoit teisiin nähden.

Turvallisuudenhallintajärjestelmän seit semänperusperiaatet ta

Viranomaisnormientäyttäminen

Johdonsitoutuminen

Turvallisuudenennakointi

Kannustava poikkeama raportointija ei-syyllistävä tutkinta

Tehokasomavalvonta

Henkilöstönpätevyys

Hyödyllisent iedon levittäminen



Turvallisuuden-hallintajärjestelmäFinavian turvallisuudenhallintajärjestelmä perustuuseitsemään pääperiaatteeseen.

Viranomaisnormien täyt täminen• Turvallisuudenhallintajärjestelmän on täytettävä merkit tävä

määrä kansainvälisiä ja kansallisia määräyksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto Tra seuraa järjestelmän vaatimuksenmukaisuutta.

• Tra n seuranta toteutetaan etukäteishyväksyntämenettelyn jasäännöllisten auditointien avulla. Vuonna 2016 Tra teki 15 (10)auditointia Lennonvarmistusliiketoiminnassa ja 5 (10) auditointia Lentoasemaverkosto liiketoiminnassa sekä ns. desktop auditoinnin Helsinki Vantaan lentoasemalle.

• Mikäli auditoinneissa raportoidaan poikkeamia, Finavia antaanäistä vastineensa Tra lle.

Johdon sitoutuminen• Turvallisuuden ensisijaisuus: riit tävän turvallisuuden saavutta

minen asetetaan etusijalle kaupallisiin, toiminnallisiin, ympäristönsuojelullisiin ja yhteiskunnallisiin tavoit teisiin nähden.

• Eri toiminnoille on asetettu turvallisuustavoit teet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

• Finavian johto on sitoutunut turvallisuudenhallintajärjestelmänperiaatteisiin ja sen tuottaman tiedon käyttämiseen päätöksenteossa.

Turvallisuuden ennakoint i• Turvallisuuskriit tisten muutosten, uusien järjestelmien ja mene

telmien turvallisuusvaikutukset arvioidaan etukäteen.• Tavoitteena on tunnistaa ja hallita muutoksiin liit tyvät riskit

sekä pienentää niitä erilaisilla toimenpiteillä ja varamenettelyillähyväksyttävälle tasolle.

• Vuonna 2016 tehtiin 395 (350) riskiarviointia.

Kannustava poikkeamaraportoint i ja ei-syyllistävätutkinta• Henkilöstön ilmoittamat poikkeamat luokitellaan ja analy

soidaan. Merkit tävimpien poikkeamien osalta käynnistetäänei syyllistävä ja riippumaton sisäinen tutkinta.

• Vuonna 2016 ilmoitusten määrä oli 2 575 (2 928), viiden vuodenkeskiarvon ollessa 2773.

Tehokas omavalvonta• Toimintayksiköiden oman seurannan lisäksi tehdään riippumat

tomia sisäisiä auditointeja, joiden sisällössä, laajuudessa ja painopistealueissa huomioidaan toiminnan turvallisuusvaikutukset.

• Havaitut poikkeamat käsitellään, selvitetään ja niiden edellyt tämät korjaavat toimenpiteet toteutetaan suunnitelmallisesti.

• Finaviassa tehtiin vuonna 2016 15 (11) sisäistä auditointia.

Henkilöstön pätevyys• Henkilöstöllä on koulutukseen, ammatt itaitoon ja kokemukseen

perustuva riit tävä pätevyys.• Henkilöistä pidetään koulutuskirjanpitoa, johon kirjataan erikois

koulutustiedot, kokemus sekä tehtävän edellyt tämät tasotarkastukset.

• Turvallisuusasioiden läpikäynti sisältyy jokaisen navialaisenkoulutusohjelmaan.

Hyödyllisen t iedon levit täminen• Tutkinnoista, auditoinneista, poikkeamaraport tien analysoin

nista, korjaavien toimenpiteiden tehokkuudesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä saatuja tietoja hyödynnetään laajasti henkilöstön koulutuksessa, ohjeistuksen kehit tämisessä ja sisäisessäviestinnässä.

• Turvallisuustietoa jalkautetaan henkilöstölle esitysten, turvallisuuskampanjoiden ja säännöllisten turvallisuuskoosteidenavulla.

• Aktiivinen palaute tukee henkilöstön sitoutumista yhteiseenturvallisuustyöhön.

395Vuonna 2016 tehtiin

riskiarviointia.



Osaava ja hyvinvoivahenkilöstö on toiminnan perusedellytys

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on toiminnanperusedellytysTietoa Finavian henkilöstöstä 33Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 36Työhyvinvoint i 38Henkilöstön kehit täminen 40



Henkilötyövuodet toiminnoittainEsikunta ja konsernipalvelut 282Lennonvarmistusliiketoiminta 388Helsinki Vantaan kehitysohjelma 13Helsinki Vantaan lentoasema 311Avia College 31Verkostoliiketoiminta 378

Enontekiön lentoasema 2Ivalon lentoasema 22Kajaanin lentoasema 18Kemi Tornion lentoasema 14Kittilän lentoasema 18Kuusamon lentoasema 11Oulun lentoasema 33Rovaniemen lentoasema 36

Pohjoinen Suomi ja Lappi 154Kuopio 34Joensuu 16Savonlinna 8

Itä Suomi 58Turku 28Pori 12Vaasa 28Maarianhamina 13Kokkola Pietarsaari 14

Länsi Suomi 95Tampere Pirkkala 31Jyväskylä 21Halli 5Utti 4Helsinki Malmi 10

Keski Suomi 71Yhteensä 1405

Henkilöstö sopimustyypeit täin ja sukupuolit tain

Mies Nainen

1 500

1 200

900

600

300

0Kokoaikainen Osa-aikainen Vakituinen Määräaikainen

Tietoa FinavianhenkilöstöstäFinavia Oyj:n palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa1570 henkilöä (1605). Konsernin palveluksessa oli2995 henkilöä (2963).

HenkilötyövuodetHenkilötyövuosi (htv) kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta. Finavian työntekijöiden palkalliset työtunnit pois lukienylityöt jaetaan ko. tehtävän mukaisen kokoaikaisen työntekijän laskennallisella vuosituntityömäärällä.

Finavia Oyj:ssa henkilötyövuosi vuonna 2016 oli 1 405 (1 406).Konsernissa keskimääräinen henkilöstömäärä henkilötyövuosinaesitettynä oli 2 394 (2 317).

Yhden henkilön htv voi olla vuodessa maksimissaan yksi. Palkattomat poissaolot vähentävät htv:tä.

Henkilöstö sopimustyypeit täinFinavia Oyj:n henkilöstöstä vakituisia vuonna 2016 oli 1 334 henkilöä (1 389) ja määräaikaisia 203 (209). Kokoaikaisina työskenteli1253 henkilöä (1 389) ja osa aikaisina 174 henkilöä (165).

Finavia konsernin henkilöstöstä vakituisia vuonna 2016 oli 2 371henkilöä (2 322). Finavialaisista 1 538 (1554) henkilöä eli 87,6 prosenttia (88,6) henkilöstöstä kuului kollektiivisesti neuvotellun työehtosopimuksen piiriin. Määraaikaisia työntekijöitä oli 98 ja tarvittaessa töihin kutsuttavia oli 44.



250

200

150

100

50

0

Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne

Nainen Mies

alle 20 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 yli 59

Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenneFinavian vakituisen henkilöstön keski ikä vuonna 2016 oli 44 (44).Henkilöstöstä vuoden 2016 lopussa oli miehiä 73 (74) prosenttia janaisia 27 (26) prosenttia.

Henkilöstön vaihtuvuus Kokonaisvaihtuvuus, % Lähtövaihtuvuus, % Tulovaihtuvuus, %Konsernipalvelut 10,3 6,0 3,9Lennonvarmistusliiketoiminta 5,4 4,9 0,5Helsinki Airport 6,0 3,9 2,7Helsinki Airport kehitysohjelma 21,4 8,3 16,6Lentoasemaverkosto 12,7 7,3 5,4Yhteensä 8,3 5,5 3,4

Henkilöstön vaihtuvuusVaihtuvuustunnusluku saadaan laskemalla aloit taneiden ja päättäneiden vakinaisten työntekijöiden lukumäärät yhteen ja vertaamalla summaa koko vuoden keskimääräiseen vakinaisen henkilöstön lukumäärään.

Finavia Oyj:n vuoden 2016 kokonaisvaihtuvuus oli 8,3 prosenttia (8,3). Tulovaihtuvuuden osuus oli 3,4 prosenttia (2,6) ja lähtövaihtuvuuden 5,5 prosenttia (5,7). Finaviasta on vuoden 2016 aikana eläköitynyt henkilöstöä erityisesti maakuntalentoasemilta.



200

150

100

50

0

Vakituisen henkilöstön rekrytoinnit ja poistumat

Poistumat Rekrytoinnit

2012 2013 2014 2015 2016

300

250

200

150

100

50

0

Työsuhteiden kesto

Alle vuoden 1–4,9 vuotta 5–9,9 vuot ta 10–14,9 vuot ta 15–19,9 vuotta 20–24,9 vuotta 25–29,9 vuot ta 30 vuotta ja yli

Työvoimakustannukset

Palkat ja palkkiot 85264 995 eur Eläkemaksut 14 943950 eur Sosiaaliturvamaksu 1 551191 eur Työttömyysvakuutusmaksu 3 150 283 eur Muut lakisääteiset sosiaalikulut 246 382 eur

Työsuhteiden kestoVuonna 2016 Finavian henkilöstöstä 13 prosenttia (16) oli ollut palveluksessa 1–4,9 vuotta. Henkilöstöstä 5–9,9 vuotta palvelleitaoli 19 prosenttia (17) ja 10–14,9 palvelleita 14 prosenttia (14). Yli 15vuotta palvelleita oli yhteensä 41 prosenttia (40).

Muutokset Finavian henkilöstössäFinavia on tarjonnut yhteistoimintaratkaisujen kohteena olevallehenkilöstölle mahdollisuuden siirtyä töihin toiselle lentoasemalletai lainmukaista muutosturvaa paremman tukipaketin irtisanomistilanteessa. Tähän sisältyy muun muassa työterveyshuollon tuki,uravalmennusta ja koulut tautumisraha, mikäli henkilö ei työllistyirtisanomisaikana. Aktiivisen työnhaun mahdollistamiseksi irtisanotulla henkilöllä ei ole myöskään työvelvoitetta irtisanomisaikana.

TyövoimakustannuksetVuonna 2016 työvoimakustannukset Finaviassa olivatyhteensä 105 156 802 euroa (103 997 572).



Tasa-arvo jayhdenvertaisuusHuolehdimme siitä, että Finaviassa on hyvä tehdä töitäsukupuolesta ja iästä riippumatta. Edistämme tasa-arvoatasaamalla yksiköiden sukupuolijakaumaa, helpottamallatyö- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tukemallaikääntyvien työssäjaksamista.

Työntekijöiden tasa arvoista kohtelua Finaviassa ohjaavat yhtiönhenkilöstöpolit iikka ja eettiset periaatteet sekä kahden vuodenvälein päivitet tävä tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.Tasa arvosuunnitelma käsitellään Finavian yt neuvottelukunnassa, jossa seurataan myös tasa arvoa edistävien toimenpiteiden toteuttamista.

Sukupuolijakauma on pysynyt tasaisenaFinavian tavoit teena on edistää tasaista sukupuolijakaumaa yksiköiden sisällä huolehtimalla asiasta rekrytoinneissa. Työnhakuprosessissa on aina mukana HR ammattilainen, joka huomioi myösyhdenvertaisen kohtelun näkökulman.

Finavian sukupuolijakauma on pysynyt useamman vuoden ajanmelko tasaisena. Vuonna 2016 Finavian työntekijöistä 74 prosenttia oli miehiä ja 26 prosenttia naisia.

Sukupuolijakaumaa selitt ää se, et tä monet Finavian työtehtävistä ovat miesvaltaisia ja fyysisesti kuormit tavia, joten niihin onperinteisesti hakenut miehiä. Esimerkiksi kunnossapidon tehtävis

sä naisia on vain kaksi prosenttia, kun taas palvelutehtävissä naisten osuus on 59 prosenttia ja asiantuntijatehtävissä 54 prosenttia.

Naisten osuus henkilöstöstä on lähtenyt hieman laskuun. Muutos edellisvuosiin ei ole suuri, mutta seuraamme tilannetta ja arvioimme, onko sukupuolijakauman tasoittamiseksi tehtävä erillisiätoimenpiteitä.

Vuonna 2016 oli havaittavissa, että myös naisten osuus työnhakijoista on laskussa. Tähän on suurimmalta osin vaikuttanut avoinna olevien työtehtävien laatu.

Naisen euro on suurempi kuin Suomessa keskimäärinFinavia seuraa naisten ja miesten keskipalkan eroa, eli niin kutsuttua naisen euroa, vertaamalla keskenään kokoaikaisten työntekijöiden säännöllisen työajan ansioita.

Suomessa naisen euro on keskimäärin 83 senttiä. Vuoden 2016palkkakartoituksesta selvisi, et tä Finaviassa naisen euro on 88prosenttia miesten eurosta kun tarkastellaan kuukausipalkkaa, ja85 prosenttia, kun tarkastellaan kuukausiansiota. Lennonjohtajialukuun ottamatta ero on viime vuodesta kasvanut: naisen euro onkuukausipalkasta 92 prosenttia ja kuukausiansiosta 88 prosenttia.Tämä johtuu siitä, et tä naiset tekevät vähemmän vuorotyötä jasaavat sen takia vähemmän lisiä.

Tavoitteena työ- ja perhe-elämänyhteensovit taminenFinavia tukee työ ja perhe elämän yhteensovit tamista tarjoamalla mahdollisuuden työaikajoustoihin, liukuvaan työaikaanja etätyöhön. Osa aikainen työskentely on mahdollista osit taisella hoitovapaalla pienten lasten vanhemmille, osa aikaeläkkeellä ikääntyville ja sosiaalisista syistä elämäntilanteen niin vaatiessa. Lisäksi Finavian pitkät lomat auttavat työ ja perhe elämänyhteensovittamisessa.

Finavia pyrkii kannustamaan naisia ja miehiä käyttämään perhevapaita tasapuolisesti. Naisten osuus hoitovapaista on viimeisimmässä tasa arvoselvityksessä suurempi kuin miesten. Osuuson kuitenkin pienentynyt hieman edellisistä vuosista ja on nyt 89prosenttia. Äitiys , isyys ja vanhempainvapaista naisten osuus onedellisiä vuosia suurempi, 59 prosenttia.

Finaviassa on hyvä tehdä töitäsukupuolesta ja iästä riippumatta.

Finavia tukee työ ja perhe elämänyhteensovit tamista tarjoamallamahdollisuuden työaikajoustoihin,liukuvaan työaikaan ja etätyöhön.

Finavian sukupuolijakauma on pysynytuseamman vuoden ajan melko tasaisena.Vuonna 2016 Finavian työntekijöistä 74prosenttia oli miehiä ja 26 prosenttia naisia.



Henkilöstötutkimuksessa 2016 kysyttiin työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten hyvin Finaviassa pyritään huomioimaan työn javapaa ajan yhteensovit tamiseen liit tyvät tarpeet. Naiset antoivatvastauksissaan posit iivisemman arvosanan kuin miehet. Naisten vastausten keskiarvo on 3,14 (arviointiasteikolla 1–4), kun taasmiesten vastaava arvio on 2,95. Koko Finaviassa arvio on 3,00.Henkilöstön kokemuksia aiheesta seurataan tulevissa henkilöstötutkimuksissa.

Tukea ikääntyville työntekijöilleFinavialaisten keski ikä on verrat tain korkea, 44 vuotta. Suurin osatyöntekijöistä on ikäryhmässä 45–49 vuotta (17,1 %). Seuraavaksieniten on ikäryhmissä 45–50 vuotta (15,9 %) ja 30–34 vuotta(15,4 %).

Finavian ikäohjelmassa on kirjattu keinoja tukea eläkeikää lähestyvien työntekijöiden työssä jaksamista. Seniorikeskustelu käydään osana kehityskeskustelua noin viisi vuotta ennen eläkeikää.Vuonna 2016 pilotoitu Parhaat työvuodet ryhmävalmennus puolestaan antaa ikääntyville henkilökohtaisia työkaluja tukea omaajaksamistaan.

Epäasialliseen kohteluun puututaanTyöntekijän kokiessa syrjintää tai epäasiallista kohtelua suositellaan henkilöä toimimaan Finavian ohjeiden mukaan. Työntekijäntäytyy tuoda asia esille omalle esimiehelleen tai HR yksikköön jakertoa millaisissa tilanteissa epäasiallisen kohtelun kokemus syntyy. Asiasta voi kertoa myös omalle työsuojeluvaltuutetulle tailuottamusmiehelle.

Työnantajan velvollisuus on selvittää tilanne ja suunnitella tarvit tavat korjaavat toimenpiteet, sopia niistä asianosaisten kanssaja seurata toimenpiteiden toteutumista. Henkilöstön kokemuksiaseurataan myös Finavian vuosit tain tehtävässä henkilöstötutkimuksessa, jossa kysytään, onko työntekijä edellisen vuoden aikanakokenut kiusaamista eikä asiaa ole pyynnöistä huolimatta käsitelty.Tarvittavat toimintaohjeet asiaan puuttumiseksi määritellään henkilöstötutkimuksen purkutilaisuuksissa.

88Finaviassa naisen euro on

senttiä miesten eurosta

83Suomessa naisen euroon keskimäärin

senttiä



TyöhyvinvointiVuoden 2016 painopistealueita Finavian työhyvinvoinnissaoli vuorotyöläisten ja ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen.Panostimme myös henkilöstötutkimuksen tulosten vaikutta-vuuteen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittämiseen.

Työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen on jatkuvatavoitteemme. Vuonna 2016 työhyvinvointihankkeemme painottuivat vuorotyöläisten kuormituksen pienentämiseen ja ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen. Halusimme myös parantaa henkilöstötutkimuksen tulosten purkamista ja vaikuttavuutta. Kehitystoimenpiteiden punaisena lankana oli yhdessä tekeminen jakaikkien navialaisten osallistaminen.

Työtyytyväisyys parani selvästiAlkuvuodesta 2016 julkaistun henkilöstötutkimuksen kokonaistuloksessa tapahtui selvä parannus edelliseen, vuonna 2014 tehtyyn,henkilöstötutkimukseen nähden. Lähes kaikkien yksittäisten kysymysten tulos pysyi vähintään samalla tasolla tai parani verrat tunaaiempaan tutkimukseen verrat tuna. Suurimmat positiiviset muutokset liittyivät työnantajakuvaan ja yhtiön johtamiskult tuuriin.

Työtyytyväisyyttä kuvaava PeoplePower indeksi nousi useamman pykälän verran. PeoplePower indeksi oli 65,7, kun se vuoden2014 vertailututkimuksessa oli 61,4. Finavian kokonaistulos on nytkuten suomalaisissa yrityksissä keskimäärin.

Finavian selkeitä vahvuuksia ovat työmotivaatioon liit tyvätasiat, yhteistyö yksiköiden välillä sekä työhyvinvoinnin tukeminen.Kehit tämisodotuksia kohdistuu selvimmin toiminnan byrokraattisuuteen, päätöksentekoon, t iedonkulkuun ja henkilöstön osallistamiseen.

Yhdessä tekemällä kohti parempaatoimintakult tuuriaFinavian johtoryhmä määrit teli henkilöstötutkimuksen tulostenperusteella yhtiötason kehityskohteet. Näitä olivat viestinnän jaosallistamisen parantaminen sekä johtamis ja toimintakulttuurinkehit täminen.

Konkreet tisena toimenpiteenä johtoryhmän jäsenet osallistuivat valit tujen yksiköiden tulosten purkutilaisuuksiin. Tavoit teena olikeskustella avoimesti yksikön haasteista ja vahvuuksista kartoit taahenkilöstön näkemyksiä siitä, minkälaisilla toimenpiteillä voitaisiinparantaa yhteishenkeä ja lisätä henkilöstön luottamusta ylimpäänjohtoon. Lisäksi johtoryhmän jäsenet lähtivät päiväksi operatiiviseen työhön tutustumaan työnteon arkeen eri yksiköissä.

Koko henkilöstön mahdollisuuksia tuoda esiin omia kehit tämisideoita ja ehdotuksia päätet tiin parantaa myös ottamalla käyttöönuusi läpinäkyvä aloitejärjestelmä. Niissä yksiköissä, joissa byrokratian koettiin haittaavan toimintaa, koottiin erikseen ehdotukset toimenpiteistä turhan byrokratian vähentämiseksi.

Tukea työssä jaksamiseen ja terveellisiinelämäntapoihinVuonna 2016 saimme päätökseen Jaksaminen vuorotyössähankkeen, jonka tavoitteena oli löytää keinoja vähentää vuoro

työn kuormit tavuutta erityisesti Finavian verkostolentoasemilla jaterminaaleissa. Hankkeessa analysoitiin työvuorolistat ja arvioitiintyön kuormit tavuutta pilottilentoasemilla. Lisäksi teimme kaikilla

verkostolentoasemille vuorotyökyselyn, joka auttoi tunnistamaankeskeisiä kuormit tavan työn ominaispiirteitä. Näitä ovat muunmuassa työn kesto ja ajoittuminen, tehtävien jakautuminen työpäivässä, työvuoron suhde vapaisiin sekä työntekijän työkyky jamieltymykset.

Hankkeen tulosten perusteella työn kuormit tavuuteen vaikuttaa samanaikaisesti useampi tekijä, joten emme nähneet tarkoituksenmukaiseksi määritellä yhtä selkeää suositusta vuorotyönkuormituksen vähentämiseksi. Sen sijaan päätimme, että jatkossa tarpeelliset prioriteetit ja toimenpiteet määritellään jokaisessayksikössä tilannekohtaisesti esimerkiksi vuorosuunnit telun yhteydessä.

Järjestimme toista kertaa myös Parhaat työvuodet ryhmävalmennuksen, joka on alun perin suunniteltu yhdessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamisen tukemiseksi. Osallistujat antoivat valmennuksestahyvää palautetta. Tulosten seurantaa jatketaan vuonna 2017, jolloin selvitämme miten valmennuksesta saadut opit ovat pysyneetmukana työntekijöiden arjessa.

Finavialla on töissä ammattiryhmiä, joilla on kovia kuntoisuusvaatimuksia. Pyrimme tukemaan näiden ammattiryhmien työkyvyn ylläpitoa jatkuvasti erilaisin toimenpitein ja tarjoamaan erityisille riskiryhmille esimerkiksi henkilökohtaisia valmennuksia. Vuonna2016 tarjosimme ensimmäistä kertaa terveellisiin elämäntapoihinkeskit tyvän Elämäsi kuntoon valmennuksen henkilöille, joilla onollut haasteita työssäjaksamisen kanssa.

Työtyytyväisyyt tä kuvaavaPeoplePower indeksi nousiuseamman pykälän verrantasolle 65,7 (61,4).



Sairauspoissaolot lyhenivätTeemme johdonmukaisesti työtä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Kiinnitämme huomiota erityisesti työkykyriskien tunnistamiseen sekä työntekijöiden työkyvyn aktiiviseen tukemiseen.

Vuonna 2016 sairauspoissaoloprosentti (3,49) pysyi lähessamalla tasolla kuin edellisvuonna (3,4). Näin ollen poissaoloprosentti jäi täpärästi alle Finavian neljän prosentin tavoitteen sekäpalvelusektorin keskimääräisen tason 4,3 prosenttia.

Sairauspoissaolojen lukumäärä laski hieman, 17 479 päivästä17 181 päivään, eli noin kahden prosentin verran. Sairauspoissaolokertojen määrä henkilöä kohti pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna (11,5 pv). Sen sijaan lyhyiden, eli 1–3 päivän, poissaolojen määrä kasvoi. Sairauspoloista suurin osa (29 %) johtui tuki jaliikuntaelimistön vaivoista. Nämä niin kutsutut TULES poissaolotovat kuitenkin vähentyneet edellisvuodesta (34 %).

Keskipitkät (4–30 pv) sairauspoissaolot olivat vuonna 2016 lyhyempiä kuin vuonna 2015. Keskipitkiä sairauspoissaolokertoja onenemmän kuin edellisvuonna, mutta niistä aiheutuu vähemmänpoissaolopäiviä. Näkemyksemme mukaan keskipitkien sairauspoissaolojen lyhenemiseen on vaikuttanut yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä kevennetyn ja korvaavan työn toimintamallit ,jotka Finavia loi vuonna 2015 yhteistyössä henkilöstöjärjestöjenkanssa helpottaakseen töihin paluuta sairauslomalta ja tukeakseen ikääntyvän henkilöstön jaksamista.

Työturvallisuudessa ennakoint i on tärkeääVuosi 2016 ei poikennut työtapaturmien osalta merkit tävästi edeltävästä vuodesta. Vakavien vahinkojen määrä oli lukumääräisestipieni, kun taas seurauksiltaan vähemmän vakavien vahinkojenmäärä oli edelliseen vuoteen nähden pienessä nousussa.

Tapaturmavakuutusyhtiön korvaamien työtapaturmien määränousi 62 tapaturmaan (58). Luku sisältää myös ne työtapaturmat,joista ei aiheutunut poissaoloa.Työtapaturmataajuus laski. Miljoonaa työtuntia kohden sattui 6,92tapaturmaa, kun vastaava luku edellisvuonna oli 7,6. Tapaturmataajuuteen on laskettu kaikki yli kolmen päivän poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat.

Työpaikalla aiheutuneita kuolemantapauksia ei ole ollut vuosien2009–2016 aikana.

Tapaturmia tapahtuu todennäköisimmin kunnossapidon, korjaamotyön tai laitehuollon tehtävissä. Määrällisesti suurin osa tapaturmista johtuu liukastumisesta tai kompastumisesta. Tähänvahinkotyyppiin liit tyivät myös vuoden 2016 seurauksiltaan vakavimmat vahingot.

Missä tahansa tehtävässä sattuva työtapaturma voi olla vakava,joten panostamme jatkossakin tapaturmavaarojen ennakointiinkaikissa yksiköissä ja työtehtävissä. Lisäksi kehitämme jatkuvastitapaturmien tutkintamenettelyä sekä raportointi ja viestintäkulttuuria.

Vuonna 2017 panostamme erit yisesti Finavian työturvallisuuden hallintamenetelmiin. Kehitämme uutta riskienarviointimalliaja sen sisältämiä riskienarviointityökaluja. Lisäksi pyrimme tunnistamaan tarkemmin eri työtehtävien sisältämiä riskejä hallintatoimenpiteiden tehokkaaksi kohdentamiseksi.

Sairauspoissaolot ja työtapaturmat

20 000

15 000

10 000

5 000

0

Työtapaturmien määrä 62 Sairauspoissaolopäivät 17 181

2014 2015 2016



Henkilöstönkehittäminen

Pyrimme kehittämään monipuolisesti navialaisten pal-veluosaamista, ammatillisia valmiuksia ja johtamistaitoja.Kannustamme työtekijöitämme myös sisäiseen työkiertoon.Vuonna 2016 tarjosimme lisäksi mahdollisuuden sisäisiintyöntekijävaihtoihin ja otimme käyttöön uraauurtavan verk-kopelin esimiestaitojen kehittämiseksi.

Finavian lentoasemien on uudistut tava jatkuvasti. Tämä edellyttää henkilöstöltämme vahvaa ammattiosaamista, erinomaistaasiakaspalvelua ja myönteistä suhtautumista kehittymiseen.

Työnantajana haluamme tarjota monipuoliset mahdollisuudetkouluttautumiseen ja kannustaa kaikkia työntekijöitä esimerkiksisisäiseen työkiertoon. Vuonna 2016 työtehtävien vaihtaminen olisuositumpaa kuin aikaisempina vuosina.

Työntekijävaihtoa ja syventymistä Kiinan kult tuuriinPalvelulupauksemme on, et tä matkustaminen on mahdollisimman sujuvaa. Kehitämme Finavialaisten palveluosaamista jatkuvasti, jotta henkilökuntamme pystyisi tarjoamaan saumattomanja yhtenäisen palvelukokemuksen kaikkialla Finaviassa.

Vuonna 2016 aloitimme Finavian sisäiset työntekijävaihdot,joiden tarkoituksena on vaihtaa oppeja ja osaamista lentokentältä toiselle sekä parantaa toistemme työn arvostusta. Viikon mittaisiin vaihtoihin haettiin 20 henkilöä kerrallaan ja ne saavuttivat

suuren suosion. Myös Finavian johtoryhmän jäsenet osallistuivattyöntekijävaihtoihin eri yksiköissä yhden työpäivän ajaksi.

Osa henkilöstövaihdosta kohdistui Finavian yhteistyölentoasemalle Pekingiin, jossa viisi työntekijää pääsi opiskelemaan kiinalaista kult tuuria ja tutustumaan kiinalaisten matkustajien palveluodotuksiin. Kiinan työntekijävaihdosta saatuja oppeja on tarkoitusjakaa Finavian yksiköissä Suomessa vuoden 2017 aikana.

Palvelukoulutusten sisältö painottui vahvasti Kiinan kulttuuriin.Tarjosimme aiheeseen liittyvää koulutusta asiakaspalvelijoille jajohtoryhmälle sekä Kiinaan työvaihtoon lähteville.

Pelaamalla parempia esimiestaitojaEsimiestyön ja johtamisen kehit täminen on yksi jatkuvista painopistealueistamme. Vuonna 2016 otimme pilot tihankkeena käyttöön Lapin yliopiston kehittämän Playgain verkkopelin, jonka avullasimuloidaan työhyvinvoinnin vaikutusta liiketoiminnan tulokseen.Pelin tarkoituksena on kehittää esimiesten kykyä hyödyntää hyviäjohtamiskäytäntöjä ja kasvattaa tiimien tuottavuutta ja kilpailukykyä. Vuoden mit tainen hanke alkoi syksyllä ja sen aikana esimiehetvoivat pelata peliä sekä itsenäisest i et tä tiimiensä kanssa.

Finavian tarjoama Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) jatkui vuonna 2016. Koulutuksen sisältö tukee Finavian kehittymistäpalveluyrityksenä. Lisäksi tarjosimme henkilöstöllemme Tekniikan

erikoisammattitutkintoon (TEAT) ja uuteen Raskaskoneasentajanammattitutkintoon valmistavia koulutuksia.

Käynnistimme myös oppilaitosyhteistyön Haaga Helia ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyöntavoit teena on tarjota harjoittelupaikkoja matkailualan opiskelijoille ja kouluttaa siten uusia osaajia asiakaspalvelutehtäviin.

Hyvät mahdollisuudet omaehtoiseenkoulut tautumiseenNoin 70 prosentilla Finavian henkilöstöstä on säännöllisesti pakollisia koulutuksia, jotka johtuvat toimialan erityisvaatimuksista. Keskimäärin navialaiset osallistuivat koulutuksiin 4,4 päivää/henkilö (4).Koulutusmäärät ovat tosiasiallisesti suuremmat, koska Finavia kouluttaa paljon henkilöstöä operatiivisen työn ohessa. Työnantajanjärjestämän koulutuksen lisäksi navialaisilla on mahdollisuus käyttää kymmenen palkallista päivää vuodessa opintoihin, jos koulutustukee ja edistää henkilön kehittymistä työssä. Nämä koulutuspäivät näkyvät tilastoissa palkallisina vapaina eivätkä koulutuksena.

Kehityskeskustelut käydään Finaviassa kerran vuodessa. Kehityskeskustelujen määrä on pysynyt viime vuosina samana. Kokohenkilöstö kuuluu kehityskeskustelujen piiriin.

70 prosentilla

Noin

Finavian henkilöstöstä on säännöllisestipakollisia koulutuksia, joita toimialanerityisvaatimukset edellyttävät.

Lue lisää työntekijävaihdostaUutishuoneesta!



Ympäristövastuu on olennainenosa päivit täistä työtämme

Ympäristövastuu on olennainenosa päivit täistä työtämmeYmpäristöasioiden johtaminen, tavoit teet ja saavutukset 42Ympäristövaikutukset 44Ympäristöluvat 46Ympäristöpalaute 47Ympäristöinvestoinnit 49Lentokonemelun hallinta 50Kiitoteiden käyt tö 53Vesi- ja maaperäpäästöt 56Ilmanlaatu 59Energian- ja vedenkulutus sekä päästöt 60Jät teet 63



Ympäristöasioidenjohtaminen, tavoitteetja saavutukset

Ympäristötyömme perustuu lainsäädäntöön, kansainvälisiinmääräyksiin ja sidosryhmien odotusten huomiointiin. Lisäksiympäristövastuutamme painottaa valtion omistajapolitiikka,joka edellyttää huolellista toimintaa ja täsmällistä raportoin-tia. Huomioimme toiminnassamme aina lentoturvallisuudenvaatimukset.

Vuosittaisia tehtäviämme ohjaavat ympäristölupien määräykset jaympäristöjärjestelmämme mukaisesti asetetut tavoit teet. Finaviahyväksyi ISO 14001 standardin mukaisen ympäristöjohtamisjärjestelmän päivityksen huhtikuussa 2016. Sen mukaisesti Finaviaon valmistellut toimintaohjelmat, jotka koskevat kahdeksaa eriympäristöaluetta. Ohjelmien perusteella on lokakuussa 2016 päätet ty ympäristötavoitteet vuodelle 2017.

Tekniikka ja ympäristö konsernipalvelu ja kestävän kehityksenjohtaja koordinoivat Finavian ympäristötyötä. Tavoitteemme onvähentää toimintamme ympäristövaikutuksia jatkuvasti sekä kehittää sidosryhmäyhteistyötä ja ympäristöasioihin liit tyvää viestintää.

Finavian ympäristöyksikön päävastuualueet• Toiminnan kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti• Ympäristölupaprosessit ja viranomaisraportointi• Ympäristölainsäädännön ja lupien edellyttämät selvitykset ja

suunnitelmat• Edunvalvontatyö lentoasemien toimintaedellytysten

varmistamiseksi

Esimerkkejä jatkuvista ympäristövastuunteemoista• Helsinki Vantaan melunhallinnan kehittäminen• Lentoasemien vesiensuojelun kehittäminen• Pilaantuneita maita koskevat selvitys ja kunnostustehtävät• Lennonvarmistuksen tukeminen Suomen ilmatilan ympäristö

tehokkuutta koskien• Ympäristöraportoinnin ja ympäristöviestinnän kehittäminen

Tärkeitä saavutuksia vuonna 2016• Verkostolentoasemien vesientarkkailua kehitettiin siten, että

tehtävät keskitettiin aiempaa pienemmälle määrälle palveluntarjoajia. Tämä mahdollist i myös tarkkailutulosten tehokkaansiirron paikkatietokantaan ja tehosti niiden analysointia.

• Helsinki Vantaan lentokonemelun hallintasuunnitelma päivitettiin vastaamaan nykyisiä käytäntöjä. Selvitys on saatavillainternetissä ja siitä tehtiin myös painotuote.

• Turun, Oulun ja Kajaanin oman kaluston polt toaineen jakelupaikat kunnostettiin vastaamaan nykymääräyksiä.

• Ympäristöjohtamisjärjestelmää koskeva ISO 14001 standardinmukainen käsikirja viimeistelt iin ja hyväksytt iin käyttöön.

• Helsinki Vantaan oman toiminnan hiilineutraaliutta koskevasuunnitelma laaditt iin pohjaksi lähivuosien tavoitteista ja toimenpiteistä päättämistä varten.

• Helsinki Vantaan vesiensuojelun kehittämisestä laaditt iin sisäinen suunnitelma lähivuosien toimenpiteiden aikatauluttamistaja resursointia varten.

Suoratlentoreit it ja

vapaa reit it ys

Jat kuvan liu’unlaskeutumiset

Lentokonemelualueenpienent yminen1990 luvulta

Vesistöpäästöjenhallinta

Ympäristötyömme onnistumisia



Tärkeimmät kehittämishankkeetja ympäristötavoitteetvuonna 2017

Vesiensuojelun kehit täminen Helsinki-Vantaanlentoasemalla• Kylmäojan ojajärjestelyjen ja ensimmäisen biosuodatusalueen

suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto• Suunnitelma kiitotien 3 pengeraltaiden toiminnan

tehostamisesta• Selvitys propyleeniglykolin talteenoton tehostamisesta• Kirkonkylänojan uoman tulvalevennys

Lentokonemelun hallinnan kehit täminenHelsinki-Vantaan lentoasemalla• Selvitys lentoonlähtömenetelmien ja lähestymismenetelmien

melunvähennyspotentiaalista eri kiitoteillä

Helsinki-Vantaan ympäristövastuun konseptin luominen ja hyödyntäminen Helsinki-Vantaalla• Kaupallisten palvelujen yritysvastuuselvitys ja kehitys

suunnitelma

Jäänpoistotoiminnan ja sen vesiensuojelunkehit täminen verkosto-lentoasemilla• Jäänpoisto ja kemikaalien varastoalueiden päällysteiden uuden

kunnossapito ohjeen toimeenpano kaikilla lentoasemilla• Suunnitelma Oulun lentoaseman glykolipäästöjen teknisestä

hallinnasta

Paloharjoitusalueiden pilaantuneisuuden tut-kimus ja tarvit tava kunnostus lentoasemilla• Osallistuminen ympäristöhallinnon PFAS yhdisteitä tutkivaan

PFARA hankkeeseen sekä oma tarkkailu Helsinki Vantaan jaTampere Pirkkalan lentoasemilla

Energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen• Helsinki Vantaan lentoasema saa ACI/ACA Level 3+ tason hy

väksynnän, jonka osana toteutetaan seuraavat toimenpiteet:• Asematasobussien siirtyminen uusiutuvan dieselin käyttöön• Aurinkoenergian tuotantoyksikön käyttöönotto

Finavian ympäristövastuuviestinnän ja Helsinki-Vantaan naapuriviestinnänkehittäminen• Finavian ympäristövastuutyön esittely vähintään kymmenelle

ei viranomaissidosryhmälle vuoden aikana• Kahden uuden ympäristövastuuvideon tuottaminen

Hankintojen ympäristövastuuvaatimukset• Ympäristövastuukriteerien laadinta tietotekniikkahankintoihin,

ensimmäisenä soveltamiskohteena Helsinki Airport in videoseinien ja näyttöjen hankinta. Kriteerit ulotetaan myös IM palvelutuottajien hankintaan.

Päivitimme ympäristöjohtamisjärjestelmämmeISO 14001 standardin mukaiseksi.



YmpäristövaikutuksetLentoasemien ja lentoliikenteen merkittävimmät ympäris-tövaikutukset syntyvät kiitoteiden liukkaudentorjunnasta,lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta sekä lentämisestä.

Vastaamme omien toimintojemme ympäristövaikutuksista.Lentoasemien pitäjänä meillä on osavastuu myös lentoasema alueella toimivien kumppaniemme ympäristövaikutuksista.

Finavian oman toiminnan merkit tävät ympäristövaikutuksetovat lentoliikenne ja sen ohjaaminen (melu, päästöt , energiankulutus), kenttäalueiden talvikunnossapito (päästöt vesiin ja maaperään), jät teiden käsittely (mukaan lukien rakentamisessa syntyvätmaamassat), rakennetun infrastruktuurin ylläpito (energiankulutus, päästöt) sekä maahuolintayritysten tekemät lentokoneidenjäänpoisto ja jäänestokäsit telyt (päästöt vesiin ja maaperään).

Seuraava kuva ja taulukko antavat tietoa lentoasemaan liittyvistä toiminnoista ja niiden ympäristövaikutuksista. Finavia vastaaosasta näitä toimintoja.

Ympäristövaikutuksiaaiheuttava toimenpide Toiminta Käytettävät aineet Ympäristövaikutus Vastuu toimenpiteestäKiitoteiden liukkaudentorjunta Liukkaudentorjunnassa

ensisijaisesti mekaanisetmenetelmät: harjaus jaauraus

Kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jäänpoistossa sekä ennakoivassa liukkaudentorjunnassa kemialliset aineet

Natriumasetaatti,kaliumasetaatti,natriumformiaatti jakaliumformiaatti rakeisessa ja nestemäisessämuodossa

Kuluttavat happeajoutuessaan vesistöön,mutta ovat ympäristöllemahdollisimman vähänhaitallisia

Finavia

Finavia

Lentokoneiden jäänesto ja poisto lentokoneen ohjattavuuden jasuorituskyvyn turvaamiseksi

Jäänesto ja poistoaineiden levitys lentokoneen pinnalle

Propyleeniglykoli Ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta kuluttaahappea hajotessaan jaaiheuttaa hajuhaittoja

Maahuolintayhtiöt (toiminta), Finavia (valumavesien hallinta)

Lentoyhtiöiden, yksityisten,viranomaisten ja Puolustusvoimien toiminta

Lentotoiminta, rullauksetmaassa, huoltokoekäytöt

Melu, päästöt ilmaan Lentotoiminnan harjoittajat (kalusto), kunnat(maankäytön suunnittelu), Finavia (lentomenetelmät, lennonjohdontoiminta)

Lentoasemien kiinteistöjenkunnossapito

Lämmitys, jätevesihuoltoja jätehuolto

Suorat tai välilliset päästöt ilmaan

Finavia

Teemme aktiivisesti töitä omantoimintamme ympäristövaikutustenminimoimiseksi. Kannammeosavastuun myös lentoasemaalueella toimivien kumppaniemmeympäristövaikutuksista.



2.

3.

5.

7.6.

8.

9.10.

15.

17. 18.

20.

19.

21.

12.

16.

13.

14.

11.

4.

1.

1. Tieyhteys lentoasemalle2. Pysäköinti ja maajoukkoliikenne3. Matkustajaterminaali4. Lennonjohtotorni (lennonvarmistus)5. Lentoaseman toimistorakennus6. Lentoaseman kunnossapitokaluston halli7. Lentokonehalli8. Kiitotie ja rullaustiet

Lentoaseman infra ja maaliikenne Lentokoneiden jäänesto ja valumavedet

Kiitoteiden liukkaudentorjunta ja valumavedet

Lentokoneiden polt toainehuolto Kunnossapitokalusto ja yhdyskuntatekniikka

Lentokoneiden liikkuminen

9. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto10. Jäänesto- ja poistoainesäiliöt (propyleeniglykoli)11. Asemataso ja sen vesien johtaminen

12. Kunnossapitokalusto ja liukkaudentorjunta13. Liukkaudentorjunta-ainesäiliöt (formiaatit, asetaatit)

14. Lentokoneiden tankkaus15. Lentokoneiden polt to-

aineiden varastointi

16. Kunnossapitokaluston polt toainehuolto17. Yhdyskuntajät teet18. Vaaralliset jät teet19. Tilojen yhdyskuntatekniikka (vesi ja lämmitys)

20. Lentokoneiden huoltokoekäyttö21. Lentokoneiden nousut, laskut ja rullaukset

(melu ja päästöt)

Seuraava taulukko antaa t ietoa lentoasemaan liit tyvistä toiminnoista ja niiden ympäristövaikutuksista. Finavia vastaa osasta näitä toimintoja.



YmpäristöluvatYmpäristöasioiden hyvä hallinta on lentoasemien olemassa-olon edellytys. Sen avulla lentoasemat voivat ansaita toimin-nalleen luvan ja yhteiskunnan hyväksynnän.

Ympäristölupa sisältää määräykset lentoaseman toiminnasta jaympäristövaikutuksista. Lupamääräysten tarkistamistarve arvioidaan 7–10 vuoden välein. Lentoasematoiminnan harjoit tamiseenvaikuttavat lisäksi useat kansainväliset ja kansalliset ilmailusäädökset.

Finavian 17 lentoasemalla on vuonna 2000 voimaan tulleenympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Muutamille lentoasemille ei tarvitse hakea lupaa, ellei lentoaseman toimintaolennaisesti muutu. Vuonna 2016 uusia lupia myönnettiin Vaasanja Kuusamon lentoasemille. Lisäksi Vaasan hallinto oikeus antoihelmikuussa päätöksensä Jyväskylän melumuutosasiassa ja Korkein hallinto oikeus (KHO) antoi joulukuussa päätöksensä Turunlentoaseman ympäristölupa asiassa. Vuoden 2016 lopussa lupaviranomaisten käsit telyssä olivat Kokkola Pietarsaaren ja Kajaaninlentoasemien lupahakemukset sekä Utin ja Maarianhaminan lentoaseman lupamääräysten tarkistamishakemukset.

Selvitysten ja suunnitelmien laatiminen jatkuu vieläympäristöluvan myöntämisen jälkeenYmpäristölupien määräyksissä on lukuisia selvitys ja suunnitelmavelvoit teita koskien muun muassa vesien ja melunhallintaa.Rovaniemen lentoaseman glykolivesien keräämistä koskeva selvitys on edelleen vireillä Pohjois Suomen aluehallintovirastossa.Finavia täydensi selvitystään kesällä 2016 lentoasemalla talvenaikana tehdyllä kokeilulla, jolla selvitettiin imuriauton toimivuuttapohjoisen olosuhteissa glykolivesien keräämiseksi asematasolta.

Etelä Suomen aluehallintovirasto antoi kesäkuussa päätöksensäHelsinki Vantaan lentoaseman Kylmäojan kunnostustarveselvityksestä. Selvityksestä tehdyn valituksen käsit tely on keskenVaasan hallinto oikeudessa. Finavia toimitti selvityksen koskienHelsinki Vantaan lentoasemien muita laskupuroja ja koko lentoasema aluetta koskevan hulevesiselvityksen Etelä Suomen aluehallintovirastolle.

Glykolivesien hallintaa koskevat selvitykset laaditaan vuonna2017 Joensuun ja Turun lentoasemille. Glykolin talteenoton tehostamista koskeva selvitys laaditaan Helsinki Vantaan lentoasemalle. Lisäksi Helsinki Vantaan lentoasemalla jatkuu vuonna 2016aloitet tu selvitys kiitotien 3 pengeraltaiden puhdistustehosta. Melunhallintasuunnitelmat tehdään muun muassa Kittilässä, Ivalossa, Kemissä, Turussa, Vaasassa, Porissa, Tampere Pirkkalassa jaKuusamossa. Helsinki Vantaalla, Savonlinnassa ja Joensuussa tehdään meluselvitykset sekä Jyväskylässä melumittaukset yhteistyössä ilmavoimien kanssa. Helsinki Vantaan lentoasemalla melumittaukset tehdään uuden lentokoneiden koekäyttöpaikan osalta.

Helsinki-Vantaan yölentorajoituksiakoskeva lupaprosessi jatkuu edelleenLentoliikenteen turvallisuusvirasto Tra antoi vuonna 2015 päätöksen, jossa se ei asettanut toimintarajoituksia Helsinki Vantaanyöliikenteelle, sillä meluntorjuntatavoite toteutuu ilman yöllisiätoimintarajoituksia, mikäli lentotoiminta kehit tyy ennusteidenmukaisesti. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto oikeuteen,

joka antoi päätöksensä joulukuussa 2016 hyläten kaikki valitukset.Päätöksestä on valitet tu korkeimpaan hallinto oikeuteen. Vuonna2015 lainvoimaiseksi tulleen luvan mukaisesti Finavia jatkaa nykyisiä melunhallintatoimia ja päivitet ty melunhallintasuunnitelma valmistui helmikuussa 2017.

Vuonna 2016 uusia lupiamyönnettiin Vaasan jaKuusamon lentoasemille.



YmpäristöpalauteLentokoneiden melu koskettaa erityisesti lentoasemiemmenaapureita. Suurin osa saamastamme ympäristöpalautteestaliittyykin juuri meluun.

Vuonna 2016 saimme Helsinki Vantaan lentoasemaa koskien 329(400) ympäristöaiheista yhteydenottoa. Näistä noin kolmannesoli toistuvia. Yhteydenottoja oli yhteensä 191 (267). 88 (93) prosenttia palautteesta koski melua. Poikkeuksellisten tilanteidenaikana, esimerkiksi käyttäessämme huonon näkyvyyden menetelmää, monet yhteydenotot ovat kyselyjä, jotka liittyvät havaittujen muutosten syihin. Muut yhteydenotot liit tyivät ilmapäästöihin,vesi ja maaperäasioihin sekä lupa asioihin. Kaikkien lentoasemienympäristöaiheisten yhteydenottojen määrä oli 412 (487).

Vastaamme kaikkiin ympäristöaiheisiin yhteydenottoihin jaraportoimme palautemäärän vuosittain ja Helsinki Vantaan osinmyös neljännesvuosit tain ympäristöviranomaisille. Neljännesvuosiraportit ovat nähtävissä Finavian nettisivuilla.

Ympäristöpalautejärjestelmän uudistaminen jatkui vuonna2016 ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön maaliskuussa 2017.

Ympäristöpalautteen tyypit Helsinki Vantaan lentoseman läheisyydessä



Ympäristöaiheiset yhteydenotot kunnit tain 2016,Helsinki-Vantaa

Erihenkilöitä

Yhteydenottojayhteensä

Espoo 36 46Helsinki 57 94Järvenpää 2 9Kauniainen 1 2Kerava 9 34Nurmijärvi 0 0Sipoo 2 12Tuusula 3 3Vantaa 46 79Muut 35 50Yhteensä 191 329

Ympäristöaiheiset yhteydenotot 2016,kaikki lentoasemat

Erihenkilöitä

Yhteydenottojayhteensä

Helsinki Vantaa 191 329Helsinki Malmi 24 41Turku 11 16Tampere Pirkkala 8 11Utti 1 6Kuopio 3 4Joensuu 2 2Kokkola Pietarsaari 1 1Oulu 1 1Rovaniemi 1 1Yhteensä 243 412

Ympäristöaiheiset yhteydenotot vuosit tain Helsinki-Vantaalla

1 200

1 000

800

600

400

200

0

Muut Melu

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



YmpäristöinvestoinnitTeimme suurimmat ympäristöinvestoinnit vuonna2016 Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentokoneidenjäänpoistotoiminnan infran parantamiseen jalentokoneiden koekäyttömelun hallintaan.

Finavian ympäristöinvestoinnit vuonna 2016 olivat yhteensä noin14,1 miljoonaa euroa (0,9). Merkittävimmät ympäristöinvestoinnitsuunnattiin Helsinki Vantaan lentoaseman lentokoneiden jäänpoistosta ja jäänestosta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseen.

Rakennamme Helsinki Vantaan kehitysohjelman yhteydessä jäänpoistokäyttöön tuleville lentokoneiden seisontapaikoillemaaperää suojaavat pohjarakenteet. Laajojen suojarakenteidenasentaminen on haasteellista lentokenttäympäristössä, jossa rakenteille on asetettu t iukat kantavuusvaatimukset. Rakentamistyöalkoi vuonna 2016 ja jatkuu kehitysohjelman edetessä vuoteen2020 asti. Vuonna 2016 valmistui kaksi uudistet tua konepaikkaa,glykolivesien viemäröintejä ja uusi glykolivesipumppaamo. Näidenympäristöinvestointien kustannukset olivat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.

Osana Helsinki Vantaan kehitysohjelmaa rakennettiin uusilentokoneiden huoltokoekäyttöpaikka. Uusi koekäyttöpaikka onmelunvaimennus ja virtauksenohjausseinillä varustet tu tekninenrakenne, jonka tilantarve on suojauksien ansiosta entistä pienempi. Sen seinäkkeet ovat jopa 18,5 m korkeat ja vaimentavat tehokkaasti koekäytöistä lentoasema alueen ulkopuolelle suuntautuvaa melua.

14,1miljoonaa euroa (0,9).

Merkittävimmät ympäristöinvestoinnitkohdistuivat Helsinki Vantaan lentoasemanlentokoneiden jäänpoistosta ja jäänestostaaiheutuvan vesistökuormituksenvähentämiseen.

Merkit tävimmät ympäristöinvestoinnit vuonna 2016• Helsinki Vantaan vanhemman R6 jäänpoistoalueen

länsiosan peruskorjaus, 4,9 milj. euroa• Helsinki Vantaan uusi glykoli imuriauto, 0,45 milj. euroa• Helsinki Vantaan valumavesien virtaamien ja kuormituksen

hallinta Veromiehenkylänpurossa, 0,7 milj. euroa• Rovaniemen seisontapaikkojen erillisviemäröinti, 0,1 milj. euroa• Polttoainejakelupisteiden peruskorjaus: Oulu, Kajaani ja Turku,

0,64 milj. euroa• Kehityshankkeen yhteydessä rakennettavat jäänpoistopaikat

ja glykolivesien hallinta sekä huoltokoekäyttöpaikka, 6,3 milj.euroa

Finavian ympäristöinvestoinnitvuonna 2016 olivat yhteensä noin

Lue lisää uudesta koekäyttöpaikasta Uutishuoneesta!



LentokonemelunhallintaVähennämme lentokoneiden melua kehittämällä muunmuassa kiitoteiden ja lentoreittien käyttöä sekä lentoon-lähtö- ja lähestymismenetelmiä.

Esimerkkejä vuoden 2016 melunhallintaanliit tyvistä toimista• Helsinki Vantaalla tehdään vuosittain noin 500 lentokoneiden

koekäyttöä. Uusi koekäyttöpaikka valmistui syksyllä 2016 ja seotettiin testauksen jälkeen käyttöön joulukuussa. Se parantaalentokoneiden koekäytöistä aiheutuvan melun hallintaa.

• Rajavartiolaitos helikoptereineen siirtyy Malmilta Helsinki Vantaalle alkuvuonna 2017. Suunnittelimme yhteistyössä melunhallintasuunnitelman ja teimme melumittauksia.

• Helsinki Vantaan lentokonemelun hallintasuunnitelma päivitett iin vastaamaan nykyisiä käytäntöjä. Selvitys on saatavillainternetissä ja siitä tehtiin myös painotuote.

• Helsinki Vantaan kiitotielle 1 (22L) suunnitelt iin uusi konekalustolle optimoitu lentoonlähtömenetelmä tulevaisuudenkapasiteetin lisäystä varten. Käyttöönoton jälkeen menetelmänmeluedut analysoitiin mittauksin. 7

1

2

6

5

9

4

8

3

Kiinteät melumit tausasemat Helsinki Vantaan ympäristössä1. Korso2. Tikkurila3. Martinlaakso4. Kalajärvi5. Palojoki

10

6. Kerava7. Kivistö8. Laaksolahti9. Maaniittu10. Koekäyttöpaikka

Helsinki Vantaan melumit tausasemat

Lue lisäämelunhallintasuunnitelmastaUutishuoneesta!



Lähestymisistä 70 prosentt ia jatkuvanliu’un menetelmälläJatkuvan liu’un laskeutumisessa lentokone lähestyy kiitotietäilman vaakalentovaihetta, joka edellyt tää lentämistä muutamansadan metrin korkeudessa suurella moottoriteholla. Jatkuvanliu’un lähestymisessä melua hallitaan avaamalla laipat ja laskutelineet mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa sekä säätämällänopeutta tasaisesti.

70 prosenttia Helsinki Vantaalle saapuvista koneista laskeutuivuonna 2016 jatkuvaa liukua käyttäen (68). Ympäristöluvan tavoitearvot lähestyvät, mutta eivät aivan vielä täyty. Kehitys on ollutnousujohteista, mikä on saavutet tu yhteistyöllä lennonjohdon jalentoyhtiöiden kanssa. Muilla lentoasemilla menetelmän käyttömahdollisuus on lähtökohtaisesti suurempi, sillä ilmatila on vähemmän liikennöity.

Muut vaikuttajat lentokonemelun kehityksessä

VÄHÄMELUISEMMATLENTOKONEET

Lentokonetekniikan kehittyminenja konekokojen kasvu

KAAVOITUSYhteistyö kaavoitus-

viranomaisten kanssa lentokone-melualueiden huomioimiseksi

Melua vähentävien lento-menetelmien aktiivinen käyt tö

Finavian melunhallintatoimenpiteet pähkinänkuoressaVähennämme lentokonemelua monin eri tavoin. Tavoitteena on,että lentokonemelualue on mahdollisimman pieni ja alueella onmahdollisimman vähän asukkaita. Lentoliikenteen turvallisuus jasujuvuus ovat aina etusijalla.

FINAVIAN TOIMINTA

KIITOTIEN 15 LASKEUTUMISTENVEKTOROINTILaskeutuvia koneita ohjataanNurmijärven kirkonkylän ohi

KIITOTEIDEN KÄYTTÖTAPAEnsisijainen lentoonlähtö- jalaskeutumiskiitotie

LP/LD MENETELMÄLLÄlentoasun optimointi

LENTOREITTIEN OPTIMOINTILentoonlähtöreit it kiertävätmahdollisimman paljonasuinalueiden ulkopuolella

CDO MENETELMÄTjatkuvalla liu’ulla laskeutuminen

MELURAJOITUKSETLENTOONLÄHTÖREITEILLÄOsa reiteistä vain hiljaisempienkoneiden käytössä



Melualue Helsinki-Vantaalla on pienentynytkolmasosaan pitkällä aikavälilläHelsinki Vantaan melunseurantajärjestelmässä (ANOMS) onkymmenen mittausasemaa. Finavia käyttää järjestelmää melutilanteen seurantaan ja erilaisten selvitysten laatimiseen. WebTrakpalvelu näyttää ANOMSin keräämää tietoa avoimesti interne

tissä. Halutulla ajanjaksolla voidaan tarkastella lentokoneiden reittien mit taustuloksia sekuntikohtaisesti eri mit tauspisteissä.

Pitkällä aikavälillä melualueen pinta ala on pienentynyt kolmasosaan muun muassa lentokoneiden tekniikan ja lennonjohdon

toimintatapojen kehittymisen vuoksi. Vuonna 1990 lentokonemelualueella asui 97 000 ihmistä. Vuonna 2015 asukkaita oli lentokonemelualueella 19 000. Melualueen muoto ja asukasmäärä vaihtelevat vuosit tain tuuliolosuhteiden ja kiitoteiden kunnostustöidenvuoksi. Vuonna 2015 melualueen muotoon vaikutti eniten kiitotie1:n sulkeminen peruskorjauksen ajaksi. Helsinki Vantaan lentoaseman mittava kehitysohjelma ei vaikuta kiitoteiden käyttöön, eikäsiis muuta lentokonemelun suuntautumista.

Suomessa käytetään EU:n meludirektiivin mukaisesti lentokonemelun kuvaamiseen päivä ilta yömelutasoksi kutsuttua tun

Lentokonemelualueellaasuvien ihmisten määrä onpienennyt kolmasosaan kahdenvuosikymmenen aikana.

nuslukua Lden. Tunnusluku kuvaa vuositasolla meluenergian vuorokauden ajalla painotet tua keskiarvoa, jossa ilta ajan (klo 19–22)lentomelutapahtumiin on lisät ty 5 desibeliä ja yöajan (klo 22–07)lentomelutapahtumiin 10 desibeliä. Painotusta käytetään, jottamelun häiritseväksi kokemisen erot eri vuorokauden aikoina voidaan ot taa huomioon.

Lentokonemelumelualueen (Lden55 dB) kehit tyminenHelsinki Vantaalla vuodesta 1990 vuoteen 2015 Lentokonemelualue (Lden55 dB) Helsinki Vantaalla vuonna 2015



Kiitoteiden käyttöHelsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joitakäytetään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristön edel-lyttämällä tavalla. Turvallisuus on aina etusijalla kiitotienvalinnassa.

Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen.Kiitotien valinnassa noudatetaan ensisijaisuusperiaatetta: tuulen suunnan ja nopeuden lisäksi huomioidaan melu ja liikenteenmäärä. Kiitoteitä joudutaan välillä sulkemaan erilaisten korjaus jarakennustöiden vuoksi. Kesällä 2016 remontoitiin rullausteitä sekäkiitoteiden 1 ja 2 risteys. Helsinki Vantaalla vuonna 2014 käynnistynyt kehitysohjelma ei vaikuta kiitoteiden käyt töön eikä siten lisäämeluhaittoja.

Käytössä noin 20 kiitot ieyhdistelmääNousu ja laskukiitotiet valitaan aina olosuhteet ja liikenne huomioon ot taen. Valinnat riippuvat toisistaan. Kiitotieyhdistelmiä onnoin kaksikymmentä.

• Ensisijaisesti laskeudutaan kiitotielle 2 (15) luoteen, eli Nurmijärven suunnasta, tai kiitotielle 1 (22L) koillisesta Keravan suunnasta. Lentoon lähdetään ensisijaisesti kiitotieltä 3 (22R) lounaaseen Länsi Vantaan ja Espoon suuntaan. Vähämeluisillakoneilla voidaan nousta samaan aikaan kiitotieltä 1 (22L) etelään. Iltapäivän kiireisimpien tuntien aikana Keravan suunnaltalaskeutuu koneita myös kiitotielle 3 (22R).

• Pohjois ja itätuulilla laskeudutaan yleensä kiitotielle 3 (04L) jakiitotielle 1 (04R) lounaan, eli Länsi Vantaan ja Espoon suunnasta ja lähdetään lentoon kiitotieltä 1 (04R) koilliseen Keravansuuntaan.

Laskeutumisreit tien sijoit tuminen

Lentoonlähtöreit tiensijoit tuminen



Kiitoteiden käytön vertailu

Koko vuorokauden liikenne 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 201604L lentoonlähdöt (kiitotie 3 koilliseen) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 %04R lentoonlähdöt (kiitotie 1 koilliseen) 32 % 31 % 17 % 25 % 26 % 27 % 16 % 28 %22L lentoonlähdöt (kiitot ie 1 lounaaseen) 7 % 9 % 7 % 23 % 8 % 8 % 7 % 5 %22R lentoonlähdöt (kiitotie 3 lounaaseen) 59 % 57 % 72 % 49 % 64 % 63 % 67 % 62 %15 lentoonlähdöt (kiitotie 2 kaakkoon) 2 % 2 % 3 % 3 % 2 % 2 % 9 % 5 %33 lentoonlähdöt (kiitotie 2 luoteeseen) 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %04L laskeutumiset (kiitotie 3 lounaasta) 23 % 23 % 13 % 15 % 18 % 18 % 11 % 20 %04R laskeutumiset (kiitotie 1 lounaasta) 9 % 8 % 5 % 10 % 8 % 10 % 6 % 9 %22L laskeutumiset (kiitotie 1 koillisesta) 26 % 25 % 34 % 39 % 37 % 37 % 33 % 44 %22R laskeutumiset (kiitot ie 3 koillisesta) 2 % 2 % 4 % 3 % 4 % 4 % 20 % 5 %15 laskeutumiset (kiitotie 2 luoteesta) 40 % 42 % 42 % 33 % 32 % 37 % 29 % 22 %33 laskeutumiset (kiitotie 2 kaakosta) 0 % 0 % 2 % 1 % 1 % 0 % 1 % 0 %

Kiitoteiden käytön vertailu – koko vuorokaudenliikenneKiitoteiden sulkemiset remonttien vuoksi vaikuttavat vuosittainkiitoteiden käyttöjakaumaan. Vuoden 2016 remontit rullausteilläsekä kiitoteiden 1 ja 2 risteyksessä vaikuttivat ajoit tain kiitoteidenkäyttöön.



Lentoliikenteen ohjaaminen yöaikana

YÖAIKAINEN KIITOTEIDENKÄYTTÖTAPA

Ensisijainen lentoonlähtö-ja laskeutumiskiitotie

LENTOONLÄHTÖ JALASKEUTUMISMAKSUTMaksuilla ohjataan kaluston

käyttöä ja liikennöintiä

Kiitotien valinnalla minimoidaan meluhaitatLentoliikenne pyritään hoitamaan niin, että melualueella asuvienmäärä on mahdollisimman pieni. Yöllä laskeudutaan ensisijaisesti kiitotietielle 2 (15) luoteen, eli Nurmijärven suunnasta, ja lentoon lähdetään kiitotieltä 3 (22R) lounaaseen, eli Länsi Vantaan jaEspoon suuntaan. Suihkukoneiden laskeutumisia kiitotielle 2 (33)kaakon suunnasta ja lentoonlähtöjä kiitotieltä 2 (15) kaakon suuntaan vältetään tiheän asutuksen vuoksi. Yöaikaan operaatiot kaakon suuntaan ovat kiellettyjä, jos lentoturvallisuus ei muuta vaadi.Lentoturvallisuuden vuoksi melunhallinnan kannalta parasta kiitotietä ei voida kuitenkaan aina valita

Vuonna 2016 ensisijaista laskeutumissuuntaa, eli kiitotietä 2(15), käytti 22 prosenttia kaikista laskeutumisista ja yöaikaan (klo22–07) 42 prosenttia. Aiempia vuosia vähäisempi käyttö johtuituuliolosuhteista ja kiitotie 2:n säännellystä käytöstä tammi toukokuussa. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa, eli kiitotietä 3 (22R),käytti 62 prosenttia kaikista lentoonlähdöistä ja yöaikaan 73 prosenttia. Lentoonlähdöistä 5 prosenttia tehtiin kaakon suuntaan.

0

029

53

63

0

028

55

62

0

025

11

73

42

231

02

23

26

1 43

16

23

22

544

09

20%

%

%

Kiitoteiden käyt tö eri vuorokauden aikoina

Lentoonlähdöt Laskeutumiset

Koko vrkliikenne

Liikenne illalla(19–22)

Liikenne yöllä(22–07)



Vesi- jamaaperäpäästötLentoasemiemme merkittävimmät ympäristövaikutuksetvesiin syntyvät kiitoteiden liukkaudentorjunnasta sekä lento-koneiden jäänestosta ja -poistosta.

Asetaatit ja formiaatit ovat liukkaudentorjunta aineista vähitenympäristölle haitallisia. Ne hajoavat nopeasti luonnossa, eivätkäsisällä typpeä. Jäänpoistossa ja estossa käytet tävää propyleeniglykolia ei ole luokiteltu haitalliseksi, mutta se aiheuttaa vesistökuormitusta lisäämällä hapenkulutusta.

Seuraamme pohjaveden laatua 14 lentoasemalla ja pintavesienlaatua 21 lentoasemalla yhteensä noin 300 tarkkailupisteessä.Tavoit teenamme on minimoida aineiden kuormitus vesistöön jamaaperään.

Vuonna 2016 keskityimme Helsinki Vantaan hulevesien hallinnan parantamiseen ja jatkoimme investointia keskitet tyyn jäänpoistoon.

Näin vähennämme liukkaudentorjunnanympäristövaikutuksia• Lumi poistetaan kiitotieltä ensisijaisesti harjaamalla tai auraa

malla. Kannustamme lentoyhtiöitä käyttämään myös lentokoneiden lumen poistossa mekaanisia keinoja, esimerkiksi paineilmapuhallusta.

• Liukkauden torjunnassa käytetään asetaatti ja formiaattipohjaisia aineita. Ne hajoavat nopeasti, eivätkä sisällä typpeä.

• Rakennamme ja remontoimme jäänpoisto ja jäänestopaikkoja,joilta käytet tävät aineet saadaan tehokkaammin talteen. Olemmeinvestoineet jäänpoistoalueisiin vuosina 2010–2016 yhteensä

Näin vähennämme vesi- ja maaperäpäästöjä

Lumenpoist aminenmekaanisest i

Nopeast ihajoavat

liukkaudent orjunt a aineet

Keskitet ytjäänpoist opaikat

Tarkkakelinseuranta

Yhtenäisetohjeet

maahuolint ayrit yksille

62 miljoonaa euroa. Helsinki Vantaan lisäksi glykolia kerätään talteen Tampereen, Jyväskylän, Oulun ja Kuopion lentoasemilla.

• Seuraamme kenttäalueen kunnossapidossa tarkasti säätietojaja kehitämme kelinseurantajärjestelmäämme.

• Ohjeistamme maahuolintayrityksiä yhtenäisesti.

Vuoden 2016 toimenpiteitä• Helsinki Vantaan vanhemman R6 jäänpoistoalueen remontin

toinen osa valmistui.• Talvikaudella 2015–2016 Helsinki Vantaalla käytetystä noin 1,6

miljoonasta glykolilitrasta 93 prosenttia (84) kerättiin talteen.Vuonna 2016 keräysaste oli Tampereella 45 prosenttia (71) jaOulussa 39 prosenttia (58). Keräysasteissa on vaihtelevien sääolosuhteiden aiheuttamaa vuosit taista vaihtelua. Osa glykolistakiinnit tyy lentokoneiden pintaan ja kulkeutuu keräyksen ulot tumattomiin.

• Helsinki Vantaan laskupurojen kunnostustarveselvitys valmistui alkuvuodesta 2016. Selvitys sisältää ehdotuksen toimenpiteistä vesien määrän ja laadun hallintaan. Selvitys on toimitet tuEtelä Suomen aluehallintovirastolle.

• Helsinki Vantaalla Kylmäojaan johdettavien hulevesien hallinnanja ojajärjestelyjen suunnit telu aloitet tiin. Suunnitelmat toimitetaan Uudenmaan ELY keskukseen hyväksyttäväksi keväällä 2017.

Lue Uutishuoneesta, millaisiavaiheita vesienhallintaan kuuluuHelsinki Vantaan lentoasemalla!



• Syksyllä 2016 aloitet tiin Helsinki Vantaan hulevesien käsittelyynkäytet tävien pengeraltaiden toiminnan selvitys, joka jatkuu syksyyn 2017.

• Helsinki Vantaalla rakennettiin keväällä 2016 Veromiehenkylänpuron latvaosiin tulva altaat, joilla tasataan lentoasemaltatulevien hulevesien virtaamia. Puron sivuojalla kokeiltiin keväällä2016 konttiin sijoitetun vedenpuhdistuslaitteen toimivuuttahajun ja kuormituksen vähentämisessä.

• Lentoasemaverkoston vesitarkkailun kilpailutus saatiin päätökseen vuoden 2016 keväällä ja sopimukset solmit tiin kahdentoimijan kanssa. Toiminnan keskit tämisen toivotaan tuovantehokkuutta vesitarkkailujen koordinointiin, tulosten arviointiinja raportointiin viranomaisille.

• Rakensimme Rovaniemen lentoaseman seisontapaikoille viemäröinnin, joka mahdollistaa glykolipitoisen veden erilliskeräyksen.

Liukkaudentorjunta-aineiden käyttöLiukkaudentorjunta aineiden kokonaismäärästä noin kolmannes käytetään Helsinki Vantaalla. Suurinta käyttötarve on lauhantalvisään aikaan. Myös liikennemäärät vaikuttavat käyttömääriin.Sääolosuhteiden vuoksi kemikaalien käyttö on vaihdellut viimevuosina. Käyttömäärien opt imointiin pyritään jatkuvan koulutuksen, yhteisten toimintaohjeiden ja kelinseurantajärjestelmienavulla. Vuonna 2016 liukkaudentorjunta aineiden käyttö kasvoi Helsinki Vantaalla edellisiin vuosiin verraten. Sääolosuhteidenvuoksi liukkaudentorjunnan kannalta hankalimpia kuukausia olivathelmi , marras ja joulukuu.

Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuvahapenkulutus- ja typpikuormitusLiukkaudentorjunta aineista aiheutuva kuormitus vesistöihin onvähentynyt merkit tävästi vuosituhannen vaihteesta urean käytöstä luopumisen myötä. Typpikuormitus on loppunut lähes kokonaan ja hapenkulutuskuormitus on laskenut parhaimmillaan noinkolmasosaan 1990 luvun alusta. 2000 luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjunta aineiden kulutuksenkasvusta. Olemme siirtyneet useilla lentoasemilla vähiten ympä

ristöä kuormit tavan nestemäisen formiaatin käyt töön. Viime vuosina muutoksia kuormituksessa on aiheuttanut säätiloista aiheutunut käyttömäärien vaihtelu.

Jäänpoisto- ja jäänestoaineiden hapenkulutuskuormitusHelsinki Vantaan lentoasemalla lentokoneiden jäänesto ja poistoainepitoisia vesiä kerätään talteen imuriautoilla ja johtamallavedet jätevesiviemäriin. Valtaosa hapenkulutuskuormituksestasaadaan johdettua käsit telyyn. Ne hulevedet, joita ei kerätä jätevedenpuhdistamolle, purkautuvat kuuden uoman kautta Vantaanjokeen ja Keravanjokeen. Ponnistelumme hulevesien hallinnassa ovat tuottaneet hyvää tulosta esimerkiksi Helsinki Vantaanlentoaseman itäpuolen Kylmäojassa. Veden laadun paranemisenmyötä esimerkiksi taimen on palannut Kylmäojaan.

Happea kulut tavien aineiden määrää kuvataan kemiallisella taibiologisella hapenkulutuksella. Lentoasemalta tulevien pintave

Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva biologinen hapenkulutus ja typpikuormitus

Biologinen hapenkulutus (BOD) Typpikuormitus t (N)

tonnia

1 200

1 000

800

600

400

200

02006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

sien lisäksi läheisten soiden humuspitoiset vedet vaikuttavat kemialliseen hapenkulutukseen ojavesissä. Kylmäojan kuormitus onvähentynyt merkittävästi 2000 luvun alusta, kun glykolivesien hallinta on parantunut ja lentokoneiden jäänesto ja poistokäsit telyjätehdään keskitetyillä alueilla.

Helsinki Vantaan lisäksi glykolipitoisia hulevesiä kerätään imuriautoilla Tampere Pirkkalan, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän lentoasemilla.

PaloharjoitustoimintaOlemme tehneet yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssaper uorattujen yhdisteiden esiintymisestä lentoasemien paloharjoituspaikoilla. Eräät näistä yhdisteistä ovat olleet yleisestikäytössä polttonestepalojen sammutusvaahdoissa vuoteen 2011saakka, jonka jälkeen niiden käyt tö on Euroopan yhteisön alueellakiellet ty. Finavian paloharjoitustoiminnassa kalvovaahtonesteitäei enää käytetä, vaan harjoituksissa sammutus tapahtuu vedellä.



Liukkauden-torjunta jajäänesto-kemikaalit

Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalitvuosi 2016

Lentoasema Urea

t

Ase-taatt i100%

t

Formi-aatt i

100%t

Beta-iini

100%t

Glykoli100%

m3

Enontekiö 0 0 8 0 21Halli 0 20 0 0 0Helsinki Malmi 0 0 3 0 0Helsinki Vantaa 0 0 996 0 1979Ivalo 0 52 0 0 52Joensuu 0 0 36 0 19Jyväskylä 0 42 0 14 11Kajaani 0 0 22 0 15Kemi Tornio 0 24 0 0 9Kittilä 0 94 0 0 98KokkolaPietarsaari

0 34 0 0 10

Kuopio 0 73 0 0 34Kuusamo 0 0 37 0 22Maarianhamina 0 12 0 0 7Oulu 0 0 134 0 107Pori 0 0 2 0 1Rovaniemi 3 92 0 0 77Savonlinna 0 0 5 0 3TamperePirkkala

0 65 0 0 32

Turku 0 89 0 0 50Utti 0 0 4 0 0Vaasa 0 0 68 0 35Yhteensä 3 596 1315 14 2580

200

150

100

50

0

Kemiallinen ja biologinen hapenkulutus eri purkuojiinHelsinki-Vantaan lentoasemalla talvikaudella 2015–2016

CODCr

BOD7

Kylmäoja Veromiehen-kylänpuro

Kirkon-kylänoja

Viinikan-metsänoja

Mottisuonoja

t/vuosi

Biologinen hapenkulutuskuormitus käsit telyyn ja purkuojiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla

BOD7 kuormitus käsit telyyn BOD7 kuormitus purkuojiin

t /vuosi

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

02005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16

Seuraamme pohjavedenlaatua 14 lentoasemallaja pintavesien laatua21 lentoasemallayhteensä noin 300tarkkailupisteessä.



Ilmanlaatu Helsinki-VantaallaSeuraamme lentoasema-alueen ilmanlaatua jatkuvasti osal-listumalla pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausohjel-maan. Lisäksi teemme omia mittauksia säännöllisin väliajoin.

Lentokoneiden päästöt muodostavat suurimman osan lentoasema alueen kokonaispäästöistä, mutta nämä päästöt laimenevatnopeasti päästökorkeuden kasvaessa. Maanpintatason ilmanlaatuun vaikutus on vähäinen. Maassa olevien päästölähteiden vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun on suurempi.

Vuonna 2016 toteutet tiin loka–joulukuussa kolmen kuukaudenmit tainen typpidioksidin mit taus passiivikeräimillä 22 eri mit tauspisteessä. Samanlainen mit taus lähes samoissa pisteissä ja samaan vuoden aikaan tehtiin vuosina 2006 ja 2011.

Ilmanlaatu on parantunut kaikissa mit tauspisteissä verrat tunavuoteen 2011. Korkeimmat pitoisuudet mitat tiin kenttä alueen ulkopuolella terminaali 2:n edustalta ja lentoasemalle johtavan tien(ilmakehä) risteyksessä, missä on paljon autoliikennettä. Lentoaseman aidan sisäpuolella korkeimmat pitoisuudet mitat tiin lentokoneiden seisontapaikalla, missä on paljon lentokoneiden rullauksia ja maahuolintayhtiöiden liikennettä. Kiitoteiden välit tömässäläheisyydessä pitoisuudet olivat alle 20 lug/m3.

Terminaali 2:n edessä ilmanlaatu on parantunut merkittävästijunayhteyden avauduttua – bussiliikenne terminaalin edessä on vähentynyt. Vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut mit taatyppidioksidia ja hiukkasia terminaali 1:n lähistöllä koko vuoden ajan.

Päästöt rajoit tuvat lentoaseman välit tömäänläheisyyteenOlimme mukana Ilmatieteen laitoksen pääkaupunkiseudun päästöjen leviämisselvityksessä. Selvityksessä mallinnettiin autoliikenteen, energiantuotannon sekä laiva ja lentoliikenteen päästöjenleviämistä. Lentoliikenteen ja lentoasematoiminnan typenoksidipäästöjen vaikutus ilmanlaatuun on paikallinen ja rajoit tuu lähinnälentoasema alueelle ja sen välit tömään läheisyyteen.

Ilmanlaadun mittauspisteet 2016 ja tulokset kartalla

Typpidioksidipitoisuudet (lug/m3) Helsinki Vantaan lentoasema alueella passiivikeräinmit tauksissa loka–joulukuussa 2016.Tuloksia on verrat tu typpidioksidin vuosiraja arvoon 40 lug/m3.



Energian- javedenkulutussekä päästötFinavian energia- ja ilmasto-ohjelma ohjaa energiatehok-kuustyötämme lentoasemilla. Energiankulutuksemme matkustajaa kohden on kehittymässä hyvään suuntaan.

Lentoasemilla kuluu energiaa muun muassa lämmitykseen, ilmanvaihtoon, jäähdytykseen ja valaistukseen sekä konekalustossa.Tulevaisuudessa ohjaamme järjestelmien käyttöä yhä enemmänautomaattisesti käyttötarpeen mukaan. Vuonna 2016 laadimmeselvityksen toimenpiteistä, joita tarvitsemme saavuttaaksemmeACA ohjelman mukaisesti Helsinki Vantaan lentoasemalle hiilineutraalin toiminnan tason 3+.

• Finavia huomioi BREEAM standardin mukaiset tavoitteet monipuolisesti Helsinki Vantaan lentoaseman kehitysohjelmansuunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoit teet ohjaavat esimerkiksienergiatehokkuutta. Uudet terminaalirakennukset ovat ensimmäinen kohde, jonka Finavia vie rakennusten BREEAM ympäristöserti ointijärjestelmään. Terminaalin katolle asennetaanaurinkoenergian tuotantoyksikkö, joka otetaan käyttöön kesällä2017.

• Vuonna 2017 Helsinki Vantaan lentoasema haetaan lentoasemajärjestö ACI:n hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmaACA:n (Airport Carbon Accreditation) tasolle 3+ (carbon neutral). Finavia kompensoi päästönsä hankkimalla kansainvälisten standardien mukaisia päästövähennysyksiköitä.

Energian ja veden kulutus lentoasemit tain

LentoasemaSähköMWh

LämpöMWh

Vesim3

Enontekiö 446 253 302Halli 73 232 97Helsinki Malmi 1128 2143 1913Helsinki Vantaa 54 067 22711 115 145Ivalo 560 1799 1681Joensuu 706 1203 1030Jyväskylä 1098 1296 4 498Kajaani 525 896 1038Kemi Tornio 545 856 915Kittilä 1392 1818 3 965Kokkola Pietarsaari 508 743 1344Kuopio 1639 2084 4 099Kuusamo 566 832 758Maarianhamina 471 908 544Oulu 4 129 4 849 5284Pori 512 1184 1329Rovaniemi 3 414 3 165 5895Savonlinna 451 0* 225Tampere Pirkkala 1524 1739 3311Turku 2319 1041 3 879Utti 45 128 79Vaasa 1390 2157 2299Yhteensä 77507 52 037 159 630

Lämmön, sähkön ja veden kulutusFinavian kiinteistöissä vuonna 2016

Vuosi 2016 Muutos, %Lämpöenergian kulutus 52 GWh 9,0Lämpöenergian kulutus matkustajaakohti

2,4 kWh/pax 5,5

Sähköenergian kulutus 78 GWh 2,5Sähköenergian kulutus matkustajaakohti

3,7 kWh/pax 0,7

Veden kulutus 160 000 m3 0,1Veden kulutus matkustajaa kohti 7,6 l/pax 3,4Maakaluston energiankulutus 26 GWh 8,3Maakaluston energiankulutusmatkustajaa kohti

1,3 kWh/pax 8,3

Matkustajat 20,8 milj. 3,5

* Sähkölämmitys

Matkustajaa kohtijyvitettyjen arvojenlaskennassa eivät olemukana Hallin, Utin jaMalmin lentoasema,joille ei ole säännöllistälentoliikennettä.



Lentokoneiden LTO-syklipäästöt (Landing and Take off Cycle) jaoteltuna lentoasemit tain

LentoasemaLTO-sykli

(kpl)CO

[t/a]HC

[t/a]NOx[t/a]

SOx[t/a]

CO2[ t/a]

Polttoaine[t /a]

Enontekiö 100 1 0 0,6 0 200 50Halli 100 1 0,1 0 0,001 0 1Helsinki Malmi 27600 180 3,1 1,7 0,2 1000 330Helsinki Vantaa 83900 680 70 630 50 158 200 50 600Ivalo 900 10 1 7,5 0,6 1900 590Joensuu 2100 10 0,2 3,5 0,3 1100 340Jyväskylä 3000 20 0,6 2,5 0,2 800 260Kajaani 1200 2 0,1 2,5 0,2 800 250Kemi Tornio 900 3 0,1 1,5 0,1 400 140Kittilä 1400 10 1,4 11,3 0,9 2700 880Kokkola Pietarsaari 3 100 20 0,4 3 0,3 1000 320Kuopio 5 400 30 1,4 7,5 0,7 2300 700Kuusamo 500 3 0,3 2,4 0,2 700 210Maarianhamina 1900 10 0,6 1,9 0,2 700 210Oulu 8 500 70 5,6 31,9 2,9 9 100 2900Pori 8 100 100 2,6 1 0,1 700 210Rovaniemi 2700 30 3 15,4 1,3 4 300 1400Savonlinna 500 1 0,1 0,6 0,1 200 70Tampere Pirkkala 9 500 80 2,5 10,1 0,9 3 100 1000Turku 8 200 60 2,6 13,7 1,3 4 100 1300Utti 700 16 0,3 0,03 0,003 40 14Vaasa 4 300 20 0,9 8,2 0,8 2500 800Yhteensä 174 600 1350 90 760 60 195 700 62 600

Matkustajaa kohti jyvitettyjen arvojen laskennassa eivät ole mukana Hallin, Utin ja Malmin lentoasemat, joilla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä.

• Helsinki Vantaan pysäköintitalo P5:n laajennukseen asennettiinenergiatehokas led valaistus älykkäällä ohjauksella.

• Helsinki Vantaan pysäköintitaloon P5 tehtiin myös 32 paikkainensähköautojen latausalue, joka on Suomen suurin. Latauspisteitäasennettin myös Kittilään, Rovaniemelle ja Ouluun.

• Rovaniemen lentoaseman kiitotieremontin yhteydessä otet tiinkiitotievalaistuksessa käyttöön led tekniikkaa ensimmäisenäverkostolentoasemana Suomessa. Energiankulutusta saadaanvähennettyä jopa 80 prosenttia.

Lentoasemien kunnossapito eli lämmitys, jätevesihuolto ja jätehuolto aiheuttavat sekä suoria että välillisiä päästöjä ilmaan. Lentoasematoimijana meidän on olennaista tarkastella myös lentokoneiden päästöjä ja polt toaineen kulutusta.

Viereisessä taulukossa on esitetty lentokoneiden polttoaineenkulutus ja päästöt alle 915 metrin (3 000 jalkaa) lentokorkeudessa (ns. LTO syklin aikana). Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritetylle LTO syklille (Landing and Take off Cycle).Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen janiihin liit tyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3 000 jalan (915 m)korkeuteen asti. Tämä tarkoit taa päästöjä noususuunnassa noinkuuden kilometrin matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 kilometrin matkalta.

Vuonna 2016 lentokoneiden LTO syklin aikaisten päästöjenja polttoaineen kulutus kasvoi noin 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.



Finavian maakaluston päästöjen ja polt toaineen kulutuksenkokonaismäärät kasvoivat keskimäärin 7 prosenttia (10) lumisemman talven vuoksi. Maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Päästöt lasketaan polt toaineenkulutus ja kalustotietojen perusteella.

Finavian maakaluston päästöt

LentoasemaCO(t)

HC(t)

NOx(t)

Hiukkaset(t)

SO2(t)

CO2(t)

Polttoaine(t)

Enontekiö 0,4 0,1 0,5 0,03 0,001 60 20Halli 0,3 0,1 0,6 0,03 0,001 70 20Helsinki Malmi 0,2 0 0,2 0,01 0 30 10Helsinki Vantaa 10 3,8 22,8 1,29 0,03 3000 950Ivalo 0,6 0,3 1,7 0,09 0,002 190 60Joensuu 0,4 0,2 1,2 0,07 0,001 150 50Jyväskylä 0,8 0,3 1,8 0,1 0,002 210 70Kajaani 0,3 0,1 0,8 0,05 0,001 100 30Kemi Tornio 0,4 0,2 1 0,05 0,001 120 40Kitt ilä 1,2 0,5 3,1 0,16 0,004 340 110Kokkola Pietarsaari 0,3 0,1 0,9 0,05 0,001 100 30Kuopio 0,9 0,4 2,7 0,14 0,003 290 90Kuusamo 0,4 0,2 1,1 0,06 0,001 130 40Maarianhamina 0,2 0,1 0,5 0,03 0,001 70 20Oulu 1,1 0,5 3,5 0,19 0,004 400 130Pori 0,2 0,1 0,5 0,03 0,001 60 20Rovaniemi 1,5 0,7 4,4 0,23 0,005 490 150Savonlinna 0,1 0,1 0,3 0,02 0 50 10Tampere Pirkkala 0,7 0,3 2,2 0,12 0,002 250 80Turku 1,4 0,5 2,6 0,14 0,003 290 90Utti 0,4 0,1 0,7 0,04 0,001 100 30Vaasa 0,7 0,3 1,6 0,09 0,002 190 60Yhteensä 20 10 50 3 0.07 6 670 2 120

Finavian oman toiminnan CO2-päästöt

40

30

20

10

0

tonnia

Ajoneuvot Lämpö Sähkö

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



JätteetVähennämme lentoaseman toiminnasta syntyvän jätteenmäärää ja toimitamme jätteen ensisijaisesti hyötykäyttöön.Helsinki-Vantaan kehitysohjelmassa edellytämme alihankki-joiltamme yksityiskohtaista raportointia esimerkiksi purkutöi-den yhteydessä syntyvän jätteen käsittelystä.

Olemme vuoden 2016 aikana uudistaneet lentoasemien jätetietojen raportointijärjestelmää, minkä ansiosta saamme koottuaaiempaa tarkempaa tietoa muun muassa jät teiden sijoituspaikoista. Lentoasemillamme energiajätteen keräys on lisääntynyt .Sekajätettä käytetään enenevässä määrin kuntien tai yritystenenergialaitoksissa. Edellä mainituista syistä sekajät teen osuus onvähentynyt ja vastaavasti hyötyjätteen osuus lisääntynyt .

Lentoasemien toiminnassa syntyneet jätemäärät on esitettytaulukossa. Jätemäärissä on mukana myös Finavian lentoasema alueen toimijoilta sopimusperusteisesti vastaanottama jäte,mutta ei lentoasemilla käynnissä olleiden suurten rakennushankkeiden jätteitä.

Taulukossa on esitetty muutos edelliseen vuoteen verrattuna.Hyötyjät teeseen sisältyy kaikki materiaalina tai energiana hyödynnetty jäte. Pilaantuneita maita on vuonna 2016 toimitet tu käsit telyyn Helsinki Vantaalla ja Oulussa.

Jätemäärät lentoasemit tain

LentoasemaSekajäte

tHyötyjäte

t

Vaarallinenjäte

tEnontekiö 0,1 35,9 0,1Halli 1,9 2,3 4,0Helsinki Malmi 0,0 61,8 1,0Helsinki Vantaa 0,9 2137,8 31,8Ivalo 24,1 4,3 0,5Joensuu 0,0 16,9 0,4Jyväskylä 0,0 50,0 1,8Kajaani 7,5 22,3 3,6Kemi Tornio 0,0 12,5 0,2Kittilä 3,6 60,7 12,0Kokkola Pietarsaari 0,0 16,1 0,1Kuopio 0,0 64,0 0,0Kuusamo 3,8 24,7 0,1Maarianhamina 2,1 11,0 7,8Oulu 0,0 162,5 0,6Pori 6,5 16,6 13,3Rovaniemi 9,2 67,1 0,0Savonlinna 5,8 3,5 15,9Tampere Pirkkala 56,0 6,9 13,8Turku 0,1 53,8 0,1Utti 0,0 3,7 7,2Vaasa 7,6 110,5 0,0Yhteensä 129 2 945 114

Lentoasemien sekajätteenosuus on vähentynyt jahyötyjätteen lisääntynyt.



Materiaalitehokkuustavoit teet ohjaavatHelsinki-Vantaan rakentamistaPurkujätteiden ja rakentamisjät teiden hyödyntämiselle on asetet tu Helsinki Vantaan kehitysohjelmassa tavoitteet, joita urakoitsijoiden on noudatet tava. Kartoitamme lisäksi, millä tavalla kehitysohjelman rakennushankkeissa kaivetut maa ainekset voidaanparhaalla mahdollisella tavalla käyttää hyödyksi. Pilaantuneitamaita kunnostet tiin yhteensä noin 600 tonnia osana kehitysohjelmaan liit tyviä rakennushankkeita.

Vuonna 2012 Finavia sai ympäristöluvan asfalttirouheen hyötykäyttöön Helsinki Vantaan lentoaseman alueella. Kiitotien ja rullausteiden päällystyksen yhteydessä jyrsittyä asfalt tirouhetta hyötykäytet tiin vuonna 2016 muun muassa huoltoteiden päällysteinäyhteensä noin 4 500 tonnia.

Turun öljyvahingon ympäristövaikutukset jäivätvähäisiksiTurun lentoasemalla syksyllä 2014 tapahtuneen öljyvahingon kunnostustyöt saatiin päätökseen kesällä 2015. Pohjavedentarkkailuajatkettiin vuonna 2016, jolloin pohjavedessä ei todettu kohonneitaöljypitoisuuksia. Tämä tukee jo aiemmin tehtyä havaintoa, ettävahingosta ei ole aiheutunut merkit tävää vahinkoa ympäristölleripeiden torjuntatöiden ansiosta.

Finavian lentoasemilla vuonna 2016 kertyneen jät teenjakautuminen seka-, hyöty- ja vaaralliseen jät teeseen

Sekajäte 4,0 % Hyötyjäte 92,4 % Vaarallinen jäte 3,6 %

Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 2016 kertyneen jätteenjakautuminen seka-, hyöty ja vaaralliseen jätteeseen

Sekajäte 0,0 % Hyötyjäte 98,5 % Vaarallinen jäte 1,5 %

Helsinki Vantaan kehitysohjelmassa on määriteltypurku ja rakentamisjätteidenhyödyntämiselle tavoit teet, joitaurakoitsijoiden on noudatettava.



GRI

GRIRaportoint iperiaat teet 66GRI-indeksi 69Olennaisuustaulukko 77



RaportointiperiaatteetFinavian yritysvastuuraportointi noudattaa Global ReportingInitiative (GRI) G4-ohjeiston perustason (core) sovelluslaa-juutta. Lisäksi raportoinnissa on käytetty lentokenttäope-raattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators SectorSupplement, AOSS) tunnuslukuja. Raportoinnissa on myöshuomioitu Suomen valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtio-neuvoston periaatepäätös sekä sen vaatimukset valtionyhti-öiden yritysvastuuraportoinnille.

Raport in kattavuusTämän vuosikertomuksen yritysvastuuraportoinnin tiedot kat tavat Finavia konsernin. Osa t iedoista kattaa vain Finavia Oyj:n, jolloin tästä on erikseen mainit tu. Raportointi ja tunnusluvut kat tavatajanjakson 1.1.–31.12.2016. Vuosikertomuksessa on lisäksi otettuesille yksittäisiä tietoja tammi maaliskuulta 2017, jotka on erikseenmainittu.

Yritysvastuun asiantuntija Mitopro Oy on tarkastanut Finavianvuosikertomuksen 2016 vastaavuuden GRI G4 ohjeistoon ja vahvistaa raportoinnin täyt tävän core sovellustason mukaiset vaatimukset.

Taloudelliset tunnusluvutEsitetyt taloudelliset tunnusluvut kattavat Finavia konsernin toiminnan. Luvut perustuvat yhtiön kirjanpitoon ja tilinpäätökseen.Taloudellisessa raportoinnissa noudatetaan FAS tilinpäätöskäytäntöä. Taloudelliset tunnusluvut ovat tilintarkastettuja.

Finavia noudattaa soveltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistysry:n vuonna 2015 hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

LentoliikennetiedotTiedot lentotapahtumista saadaan lennonvarmistuksen järjestelmistä. Lentoyhtiökohtaiset tiedot matkustaja , rahti ja postimääristä kerätään lentoasemilla toimivilta huolintayhtiöiltä. Tiedotkerätään liikennetietokantaan. Lentoliikennetilastot perustuvat liikennetietokannan tietoihin.

Ympäristötiedot

Liikennet iedot , kiitoteiden käyt tö ja konetyyppijakaumaLiikennetiedot, kiitoteiden käyt töjakauma sekä konetyyppitiedotsaadaan Cognos järjestelmästä, johon tiedot kirjautuvat lentoasemien Airport2020 järjestelmästä.

Lentoreit tien sijoit tuminen ja melut iedotFinavialla on käytössään Helsinki Vantaan lentoasemalla jatkuvatoiminen melun ja reit tien seurantajärjestelmä (ANOMS),johon tallentuvat tutkasyötteestä lentokoneen reit tien tiedotsekä yhdeksältä melumit tausasemalta melumit taustiedot. Järjestelmän tiedoilla saadaan raportointiin reittien jakauma ja reititmelualueiden laskentaa varten.



Liukkaudentorjunta-aineetLentoasemat kirjaavat kunnossapidon sähköiseen päiväkirjaanliukkaudentorjuntatoimenpiteet ja kemikaalien kulutusmäärät,josta Ympäristöyksikkö hakee tiedot raportointia varten. Helsinki Vantaan osalta lentoaseman kunnossapito ilmoittaa kuukausittain kemikaalien käyttömäärät ja lähettää ne Ympäristöyksikköön.Tietojen oikeellisuuden tarkistaa Liikennealuepalvelut yksikkö.

Liukkaudentorjunta aineiden kulutus on vuosikertomuksessa esitet ty 100 prosenttisena, joka on saatu vähentämällä nestemäisten aineiden käyt tömääristä veden osuus, joka on 50prosenttia. Liukkaudentorjunta aineista aiheutuva hapenkulutuskuormitus lasketaan käyttämällä kunkin tuotteen biologisenhapenkulutuksen kerrointa (BOD7). Poikkeuksena on urea, jonkalaskentakertoimena on käytetty sen muista poikkeavan hajoamisprosessin vuoksi teoreettista hapenkulutusta (ThOD). Käytetytkertoimet ovat alla olevassa taulukossa.

BOD7 mg/gNestemäinen asetaatti 300Rakeinen asetaatti 670Nestemäinen formiaatti 90Rakeinen formiaatti 170Nestemäinen betaiini (Betafrost) 720Kiinteä betaiini 1 440Urea (ThOD) 2 100

Liukkaudentorjunta aineista typpikuormitusta aiheuttavat ureaja betaiini. Urean aiheuttaman typpikuormituksen laskennassakäytetty kerroin on 0,466 g/g, nestemäisen betaiinin (Betafrostin)typpikuorman laskennassa 0,06 g/g ja kiinteän betaiinin 0,12 g/g.

Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestoaineetLentokoneiden jäänpoisto ja jäänestokäsittelyjä tekevät maahuolintayritykset pitävät kirjaa suoritetuista käsit telyistä ja käytetyistä nestemääristä (tyypit I ja IV). Maahuolintayritykset toimit tavat kuukausit tain päiväkohtaiset tiedot nesteiden käyt tömääristäja käsit telyjen lukumääristä Ympäristöyksikköön ja lentoasemienlaskutukseen niillä lentoasemilla, joilla glykolin keräys on järjestetty. Muiden lentoasemien osin maahuolintayritykset toimittavatYmpäristöyksikköön kuukausittain tiedot nestetyyppien käyttömääristä.

Ympäristöraportissa vuosit taiset käyttömäärät on esitetty100 prosenttisena propyleeniglykolina, joka on saatu vähentämällä käyttömääristä veden osuus. Tyypin I nesteen käyt tömäärässäse on 20 prosenttia ja tyypin IV nesteessä 50 prosenttia.

Lentokoneiden päästötLentokoneiden päästöt lasketaan ns. LTO (Landing and take off )syklin mukaisesti, mikä on kansainvälinen standardi. Päästöt las

ketaan alle 915 metrin (3000 ft) lentokorkeudessa ja laskennassaotetaan huomioon konetyypit ja moottorityypit. Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liit tyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan korkeuteen asti. Päästökomponenteille on omat kertoimet. Ne saadaan EDMS tietokannasta (Emissions and Dispersion Modeling System), joka on USA:nilmailuviranomaisen kehit tämä ja ylläpitämä tietokanta. LTO syklinlaskentaan Finavialla on oma ohjelma.

Finavian maakaluston päästötEri päästökomponenteille kertoimet saadaan VTT:n ylläpitämästäLipasto järjestelmästä. Polt toaineen kulutukseen perustuva laskenta ot taa huomioon kaluston ominaisuudet.

Finavian kokonaispäästöt (CO2)Sähkön ja lämmön päästöt on laskettu kokonaiskulutuksesta lentoasemakohtaisin kertoimin, jotka on saatu eri lähteistä. Eri lentoasemilla käytetty lämpö tuotetaan eri tavoin (pelletti, kaukolämpöjne.) ja sähkön kerroin vaihtelee vuosit tain sähkön tuotannonmukaan. Kokonaispäästöt käsit tää Finavian sähkön, lämmön jamaakaluston päästöt yhteensä.

Sähkön, lämmön ja veden kulutusLentoasemat lukevat sähkön, lämmön ja veden kulutuksen mit tarit kuukausit tain ja syöttävät tiedot Granlund Manageriin. FinavianKiinteistöpalvelut ja energia yksikkö tarkastaa tietojen oikeellisuuden. Ympäristöyksikkö saa tiedot Kiinteistöpalvelut ja energiayksiköstä ympäristöraportointia varten.

Matkustajakohtaiset kulutusmäärät lasketaan jakamalla kokonaiskulutukset vuoden matkustajamäärällä. Ennen laskutoimitusta kokonaiskulutuksista vähennetään Hallin, Utin ja HelsinkiMalmin lentoasemien kulutukset, koska näillä lentoasemilla ei olevarsinaista matkustajaliikennettä.

Jät teetLentoasemat saavat tiedot vuosit taisista jätekertymistä jätehuoltoyrityksiltä saamistaan vuosiraporteista ja lentoaseman saamista laskuista. Lentoasemat syöttävät tiedot Finavian Ympäristötietojärjestelmään, josta Ympäristöyksikkö hakee ne ympäristöraportointia varten.

Jätekertymät on jaoteltu raportissa seka , hyöty ja vaarallisiinjätteisiin. Hyötyjätteisiin sisältyy erilliskerätyt biojäte, metalli, lasi,muovi, keräyspaperi ja pahvi, energiajäte, voiteluöljyjäte, käytetytrenkaat, SER jäte sekä lajit teluun mennyt rakennusjäte ja polt toonmennyt sekajäte.



Polt toaineetAjoneuvojen ja kaluston polt toaineiden tankkausmäärien seuranta tehdään lentoasemilla. Bensiinin tankkaus tapahtuu yleisillähuoltoasemilla ja tankkausmäärien seuranta tapahtuu maksukuittien avulla. Lentoasemat kokoavat vuosittain tiedot maakaluston käyt tämistä polt toaineista Finavian Ympäristötietojärjestelmään, josta Ympäristöyksikkö hakee ne ympäristöraportointia varten.

Ympäristöpalaut teetYmpäristöpalautteet (mukaan lukien WebTrak palvelun kauttatulleet palautteet) kirjautuvat selaimella käytet tävään palautejärjestelmään, mistä palautteet arkistoidaan tietyn ajan kuluessaFinavian arkistointijärjestelmään (Kronodoc). Ympäristöpalautejärjestelmästä palautteiden määrä ja laatu haetaan ympäristöraportointia varten.

Henkilöstöt iedotHenkilöstötiedot tunnuslukuja varten saadaan henkilöstöhallinnon eri järjestelmistä. Tunnusluvut kattavat Finavia konsernintai Finavia Oyj:n, mikä on mainittu tunnuslukujen yhteydessä.Tunnus lukujen laskentaa ohjaa myös kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksessa ilmoitettavien henkilöstötunnuslukujen laskemisesta.

Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylityötä eikä muuta normaalin työajanylit tävää työaikaa. Palkattomat jaksot pienentävät henkilön htv:tä.Työsuhteiden kesto on laskettu työntekijöiden yhdenjaksoisenpalvelussuhteen aloituspäivästä. Ikä ja sukupuolijakauma kuvaavuoden 2016 keskimääräisen henkilömäärän mukaisesti henki

löstöä vakituisessa aktiivisessa työsuhteessa olevien henkilöidenmäärää jaoteltuna iän ja sukupuolen mukaan. Vaihtuvuus kuvaavakituisen henkilöstön vaihtuvuutta siten, et tä lähtövaihtuvuus onlähteneiden prosenttiosuus henkilöstöstä ja tulovaihtuvuus rekrytoitujen prosenttiosuus henkilöstöstä.

Tapaturmat ja sairauspoissaolot on laskettu kalenteripäivinäsiten, että poissaolopäivä lasketaan kun tapaturma tai sairaus onaiheuttanut kokonaisen päivän poissaolon. Myös koulutuspäiväksilasketaan kokonainen päivä.

Kehityskeskusteluiden piirissä on koko henkilöstö. Kehityskeskustelussa molempien osapuolten tulee allekirjoittaa sähköinenlomake, minkä perusteella saadaan tieto kehityskeskusteluidenmäärästä.

MatkustajatyytyväisyysVerkoston matkustajatyytyväisyystutkimuksen tiedonkeruu ontehty henkilökohtaisina haastat teluina 15 lentoasemalla lähtöporttialueella. Haastattelujen määrä on suhteutettu matkustajamääriin, ja haastat teluja on vuodessa 100–600 per lentoasema(yhteensä noin 4 500 vuonna 2016).

Tulos lasketaan yhdeksän mitat tavan asian keskiarvojen keskiarvoista. Vuonna 2016 tutkimuksen toteutti Red Note. Tutkimuksen on toteuttanut vuosina 2013–2015 TNS Gallup.

Helsinki Vantaan lentoasemalla asiakastyytyväisyyt tä mitataankansainvälisellä lentoasemien matkustajatyytyväisyyttä mittaavalla Airport Service Quality tutkimuksella. Helsinki Vantaallatiedon keruu tapahtuu henkilökohtaisina haastat teluina port tialueilla matkustajarakenteen mukaisesti. Haastatteluja tehdääntasaisesti vuoden ympäri, ja vuonna 2016 haastateltiin noin 4 212matkustajaa.

Palautetta Finavian yritysvastuuraportoinnista voi lähettää osoit teeseencomms@ navia. .



GRI-indeksiMitopro Oy on tarkastanut raportin vastaavuuden GRI G4 -ohjeistoon.

Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaStrategia ja analyysiG4 1 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsausG4 2 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Vastuullisuuden teemat ja olennaiset

näkökohdatToimintaympäristöYmpäristöasioiden johtaminen, tavoitteetja saavutuksetStrategia (Finavia. )Hallituksen toimintakertomus

Organisaation taustakuvausG4 3 Raportoivan organisaation nimi Finavia OyjG4 4 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut Finavian liiketoiminta (Finavia. )

Hallituksen toimintakertomusG4 5 Organisaation pääkonttorin sijainti Vantaa, SuomiG4 6 Toimintamaat, joissa organisaatio toimii Finavia toimii ainoastaan Suomessa.G4 7 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Hallituksen toimintakertomus

Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäG4 8 Markkina alueet Finavian liiketoiminta (Finavia. )G4 9 Raportoivan organisaation koko Avainluvut

Liikenteen jakautuminenHallituksen toimintakertomus

G4 10 Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan raportoituna

Tietoa Finavian henkilöstöstä

G4 11 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö Tietoa Finavian henkilöstöstäG4 12 Organisaation toimitusketju Yhteistyö toimittajien ja kumppanien

kanssaG4 13 Merkit tävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa

tai toimitusketjussa raportointijaksollaHallituksen toimintakertomus Ei merkittäviä muutoksia organisaation koossa, omistusrakenteessa

tai toimitusketjussa.



Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaG4 14 Varovaisuuden periaatteen noudattaminen Finavia noudattaa toiminnassaan varovaisuuden periaatetta. Finavia

varautuu kaikessa toiminnassa ennalta ympäristöön liittyvien riskien jahaitallisten vaikutusten välttämiseen tai vähentämiseen.

G4 15 Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteettai aloitteet

Jäsenyydet toimialajärjestöissä

G4 16 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Jäsenyydet toimialajärjestöissäTunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajatG4 17 Konsernin laskentaraja Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyhtiöt. Osak

kuusyritys Taxi Point Oy on jätetty huomioimatta sen epäoleellisenvaikutuksen takia konsernin omaan pääomaan. Vuosikertomuksenyritysvastuuraportoinnin tiedot kattavat Finavia konsernin. Osa tiedoista kattaa vain Finavia Oyj:n, jolloin tästä on erikseen mainittu.

G4 18 Raportin sisällönmäärittely RaportointiperiaatteetVastuullisuuden teemat ja olennaisetnäkökohdat

Finavia on määritellyt yritysvastuuraportin sisällön GRI G4 ohjeistonraportointiperiaatteiden mukaisesti. Lisaksi raportoinnissa on käytettylentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja. Vastuullisuusraportt i heijastaamyös uuden, vuonna 2016 annetun Suomen valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen sisältöä.

G4 19 Olennaiset näkökohdat OlennaisuustaulukkoG4 20 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä RaportointiperiaatteetG4 21 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation ulkopuolella Tietoja ei ole kerätty Finavian organisaation ulkopuolelta.G4 22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Ei olennaisia muutoksia aiemmin raportoiduissa tiedoissa..G4 23 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa Ei olennaisia muutoksia raportin laajuudessa tai näkökohtien

laskentarajoissa.SidosryhmävuorovaikutusG4 24 Luettelo organisaation sidosryhmistä Finavian tärkeimmät sidosryhmät

SidosryhmäyhteistyöG4 25 Sidosryhmien määrittely ja valintaperusteet SidosryhmäyhteistyöG4 26 Sidosryhmätoiminnan periaatteet SidosryhmäyhteistyöG4 27 Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet SidosryhmäyhteistyöRaport in kuvausG4 28 Raportointijakso RaportointiperiaatteetG4 29 Edellisen raportin päiväys Finavian edellinen vuosikertomus julkaistiin 29.3.2016.



Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaG4 30 Raportin julkaisutiheys Kerran vuodessaG4 31 Yhteystiedot, josta voi kysyä raporttiin liittyviä lisätietoja Raportointiperiaatteet

Yhteystiedot (www)G4 32 GRI sisältövertailu GRI indeksiG4 33 Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen Raporttitietoja ei ole varmennettu.HallintoHallintorakenne ja kokoonpanotG4 34 Hallintorakenne ja valiokunnat Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäG4 35 Vastuunjako Yritysvastuun johtaminen

Hallituksen toimintakertomusSelvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästä

G4 36 Vastuuhenkilöt Yritysvastuun johtaminenG4 38 Hallituksen kokoonpano Hallitus (Finavia. )

Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäG4 39 Hallituksen puheenjohtajan asema Hallitus (Finavia. )

Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäG4 41 Eturistiriitojen välttäminen Hallitus (Finavia. )

Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäHallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssäG4 42 Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä Hallitus (Finavia. )

Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäHallituksen rooli riskien hallinnassaG4 45 Hallituksen rooli riskien tunnistamisessa ja hallinnassa Yritysvastuun johtaminen

Hallitus (Finavia. )Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästä

G4 46 Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi Yritysvastuun johtaminenHallitus (Finavia. )Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästä

G4 47 Riskiarviointien frekvenssi Yritysvastuun johtaminenHallitus (Finavia. )Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästä



Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaHallituksen rooli taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun suorituksen arvioinnissaG4 51 Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen Palkka ja palkkioselvitysG4 52 Palkitsemisjärjestelmät Palkka ja palkkioselvitysLiiketoiminnan eettisyysG4 56 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Strategia

Yritysvastuun johtaminenSelvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäTasa arvo ja yhdenvertaisuus

Eettisiin ohjeisiin perehtyminen on osa navialaisten työhön perehdytystä. Esimiesten tehtävänä on valvoa, että ohjeita noudatetaan jamyös toimia itse esimerkillisesti. Toimintapolitiikat, eett iset periaatteet sekä toimintakäsikirjoihin ja toimintalinjauksiin liittyvät ohjeet ontallennettu yht iön intranetiin ja niihin on pääsy koko henkilöstöllä.

Erityinen sisältöJohtamistavan kuvaus

Yleinen johtamistavan kuvaus (DMA) Vastuullisuuden teemat ja olennaisetnäkökohdatYritysvastuun johtaminenHankintaperiaatteetTaloudelliset tavoitteet ja toimintaedellytyksetTurvallisuudenhallintajärjestelmäOsaava ja hyvinvoiva henkilöstö on toiminnan perusedellytysYmpäristöasioiden johtaminen, tavoitteetja saavutukset

Taloudellinen vastuuTaloudelliset tuloksetG4 EC1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen Taloudellinen lisäarvomme sidosryhmilleG4 EC4 Valtiolta saadut avustukset Taloudelliset tavoitteet ja toiminta

edellytyksetMarkkina asemaAO1 Vuosit tainen matkustajamäärä jaoteltuna kotimaan ja ulkomaan lentoihin Avainluvut

Hallituksen toimintakertomusLiikenteen jakautuminen

AO2 Vuotuinen lentojen kokonaismäärä Hallituksen toimintakertomusAO3 Rahdin määrä Finavia.



Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaVälilliset taloudelliset vaikutuksetG4 EC7 Infrastruktuuri investointien ja yleishyödyllisten palvelujen tuen kehitys ja

vaikutuksetHelsinki Vantaan kehittäminenHallituksen toimintakertomusHyväntekeväisyys ja sponsorointi

G4 EC8 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset

OstokäytännötG4 EC9 Paikallisten ostojen osuus HankintaperiaatteetYmpäristövastuuMateriaalitG4 EN1 Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan Vesi ja maaperäpäästöt Liukkaudentorjunta ja jäänestokemikaalitG4 EN2 Kierrätettyjen materiaalien osuus Talvikaudella 2015–2016 Helsinki Vantaalla käytetystä noin 1,6 miljoo

nasta glykolilitrasta 93 prosenttia (84) kerättiin talteen. Vuonna 2016keräysaste oli Tampereella 45 prosenttia (71) ja Oulussa 39 prosenttia(58). Glykoli pyritään käyttämään uudelleen jäänpoistossa ja estossa.

EnergiaG4 EN3 Organisaation oma energian kulutus Energian ja veden kulutus sekä päästötG4 EN6 Energiakulutuksen vähentäminen Energian ja veden kulutus sekä päästötG4 EN7 Vähennykset tuotteiden ja palveluiden energiatarpeessa Energian ja veden kulutus sekä päästötVesiG4 EN8 Kokonaisvedenotto Energian ja veden kulutus sekä päästötAO4 Hulevesien laatu Vesi ja maaperäpäästötLuonnon monimuotoisuusG4 EN11 Omistetut, vuokratut tai hallinnoidut toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnonsuo

jelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla tai niidenläheisyydessä

Luonnonsuojelu ja Natura alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Turun, Kajaanin ja Joensuun lentoasemat. Helsinki Vantaan,Vaasan, Oulun ja Maarianhaminan lentoasemat sijaitsevat noin200–500 metrin etäisyydellä luonnonsuojelu tai Natura alueista.

PäästötG4 EN15 Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1) Energian ja veden kulutus sekä päästötG4 EN16 Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 2) Energian ja veden kulutus sekä päästötG4 EN17 Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 3) Energian ja veden kulutus sekä päästötG4 EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Energian ja veden kulutus sekä päästötG4 EN21 Typen oksidien (NOx) ja rikkioksidien (SOx) päästöt sekä muut merkittävät

päästöt ilmaanEnergian ja veden kulutus sekä päästöt



Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaJätevedet ja jätteetG4 EN22 Päästöt vesistöön Vesi ja maaperäpäästötG4 EN23 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti JätteetG4 EN24 Merkit tävät vuodot Ei raportoituja vuotoja vuonna 2016.AO6 Lentokoneiden ja kiitoteiden jäänestoaineiden käyttö ja käsittely Vesi ja maaperäpäästötTuotteet ja palvelutG4 EN27 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentäminen Vesi ja maaperäpäästöt

Lentokonemelun hallintaMääräystenmukaisuusG4 EN29 Merkit tävät ympäristölainsäädäntöön ja säännösten rikkomiseen liittyvät

sakot ja ei rahalliset sanktiotEi sakkoja tai sanktioita vuonna 2016.

YleisetG4 EN31 Ympäristösuojelun kokonaiskustannukset ja investoinnit YmpäristöinvestoinnitYmpäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismitG4 EN34 Ympäristöasioihin liittyvän valitusmekanismin kautta rekisteröityjen,

käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumääräYmpäristöpalaute

MeluAO7 Lentokonemelualueella asuvien asukkaiden määrä Lentokonemelun hallintaSosiaalinen vastuuHenkilöstö ja työolosuhteetTyöllistäminenG4 LA1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön

vaihtuvuusTietoa Finavian henkilöstöstä

Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteetG4 LA4 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisirtisanomisaika YT neuvotteluissa noudatetaan työehtosopimuksen ja lain mukaisia

aikoja.Työterveys ja turvallisuusG4 LA6 Tapaturmat, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät

kuolemantapauksetTyöhyvinvointi

KoulutusG4 LA9 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden jaoteltuna

sukupuolen mukaan ja henkilöstöryhmittäinHenkilöstön kehittäminen

G4 LA11 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus



Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaMonimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudetG4 LA12 Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma Tietoa Finavian henkilöstöstä

Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästäFinavian hallituksessa oli vuoden 2016 lopussa 7 jäsentä joista 3 olinaisia. Hallituksen keski ikä oli 54,1 vuotta. Finavian johtoryhmässäoli vuoden 2015 lopussa 10 jäsentä joista 1 oli nainen. Johtoryhmänkeski ikä oli 49,5 vuotta.

Tasa arvoinen palkitseminenG4 LA13 Naisten ja miesten tasa arvoinen palkitseminen Tasa arvo ja yhdenvertaisuusTyöoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismitG4 LA16 Työoloihin liittyvän valitusmekanismin kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja

ratkaistujen epäkohtien lukumääräVuonna 2016 ei esitetty työoloihin liittyviä valituksia virallisen valitusmekanismin kautta.

IhmisoikeudetSyrjinnän kieltoG4 HR3 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet Vuoden 2016 aikana Suomen tuomioistuimissa oli vireillä yksi tapaus,

jossa Finavia Oyj:n työntekijä vaati Finavialta hyvitystä väitetynsyrjinnän perusteella. Vantaan käräjäoikeus hylkäsi kanteen 11.3.2016ja katsoi päätöksessään, ettei näyttöä sukupuoleen perustuvastasyrjinnästä ole. Työntekijä on valit tanut asiasta hovioikeuteen, jossaprosessi on kesken.

YhteiskuntaLahjonta ja korruption vastaisuusG4 SO4 Korruption vastaisiin polit iikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä koulutus Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmästä Eettisiin ohjeisiin perehtyminen on osa navialaisten työhön

perehdytystä kaikissa liiketoimintayksiköissä.G4 SO5 Lahjontatapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet Lahjontatapauksia ei ole ilmennyt vuonna 2016.Poliittinen vaikuttaminenG4 SO6 Poliitt isten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edunsaajittain Hyväntekeväisyys ja sponsorointi Finavia ei ole antanut poliit tisille puolueille, poliitikoille tai poliittisille

instituutioille raha tai muita lahjoituksia.Kilpailun rajoituksetG4 SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän

markkina aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimetTähän liittyviä oikeustoimia ei ole kohdistunut Finaviaan.

MääräystenmukaisuusG4 SO8 Lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvät sakot ja ei rahalliset

sanktiotFinavia ei ole maksanut lainsäädännön ja säännösten rikkomiseenliittyviä sakkoja tai sanktioita vuonna 2016.



Tunnus GRI:n sisältö Sijaint i raport issa HuomioitaTuotevastuuAsiakkaiden terveys ja turvallisuusG4 PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys ja turvallisuusvaikutusten arviointi Turvallisuus Finaviassa

TurvallisuudenhallintaorganisaatioTuote ja palvelutiedotG4 PR5 Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset AvainluvutMääräystenmukaisuusG4 PR9 Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten

rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojenrahamääräinen arvoEi tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvistä rikkomuksista aiheutuneita sakkoja tai sanktioita vuonna 2016.



OlennaisuustaulukkoFinavian olennaiset teemat suhteessa GRI G4:n vastuullisuusnäkökohtiinGRI G4:n mukainen näkökohta Finavian kannalta olennainen näkökohtaTaloudellinen vastuu

Taloudelliset tulokset Tehokkuus ja kannattavuusMarkkina asema Tehokkuus ja kannattavuusVälilliset taloudelliset vaikutukset Uudistumiskyky

Tehokkuus ja kannattavuusOstokäytännöt Avoin sidosryhmäyhteistyö

Tehokkuus ja kannattavuusYmpäristövastuuMateriaalit Tehokkuus ja kannattavuus

Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetEnergia Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymykset

Tehokkuus ja kannattavuusVesi Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetLuonnon monimuotoisuus Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetPäästöt Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetJätevedet ja jätteet Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetTuotteet ja palvelut Asiakkaan odotuksen mukainen palvelutaso

UudistumiskykyYmpäristönsuojelu ja ilmastokysymykset

Määräystenmukaisuus Lainsäädäntö ja regulaatioYleiset Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetYmpäristöasioihin liittyvien epäkohtienvalitusmekanismit

Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymykset

Melu Ympäristönsuojelu ja ilmastokysymyksetSosiaalinen vastuuHenkilöstö ja työolosuhteetTyöllistäminen Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi

Avoin sidosryhmäyhteistyöHenkilöstön ja työnantajan välisetsuhteet

Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointiAvoin sidosryhmäyhteistyö

GRI G4:n mukainen näkökohta Finavian kannalta olennainen näkökohta

Työterveys ja turvallisuus TurvallisuusKoulutus Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointiMonimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet

Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointiAvoin sidosryhmäyhteistyöAvoimuus ja hyvä hallintotapa

Tasa arvoinen palkitseminen Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointiTyöoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit

Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointiAvoin sidosryhmäyhteistyöAvoimuus ja hyvä hallintotapa

IhmisoikeudetSyrjinnän kielto Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi

Avoin sidosryhmäyhteistyöAvoimuus ja hyvä hallintotapa

YhteiskuntaLahjonta ja korruption vastaisuus Avoin sidosryhmäyhteistyö

Avoimuus ja hyvä hallintotapaLainsäädäntö ja regulaatio

Poliittinen vaikuttaminen Avoin sidosryhmäyhteistyöAvoimuus ja hyvä hallintotapa

Kilpailun rajoitukset Avoin sidosryhmäyhteistyöAvoimuus ja hyvä hallintotapaLainsäädäntö ja regulaatio

Määräystenmukaisuus Lainsäädäntö ja regulaatioAvoimuus ja hyvä hallintotapa

TuotevastuuAsiakkaiden terveys ja turvallisuus Turvallisuus

Asiakkaan odotuksen mukainen palvelutasoLainsäädäntö ja regulaatio

Tuote ja palvelutiedot Asiakkaan odotuksen mukainen palvelutasoMääräystenmukaisuus Lainsäädäntö ja regulaatio

Asiakkaan odotuksen mukainen palvelutaso

Documents

20 16...Vastuulsiluusraportti 2016 4 Vastuullisuus Finaviassa Osana yhteiskuntaa Turvallisuus Osaava a j hyvnvi oiva henkilöstö Ympärsitövastuu GRI