30...Kirkossa otettiin vuoden 2011 lopul-la käyttöön kolmas vuosikerta evanke-liumikirjasta. Evankeliumikirjan ohella on käynnissä hanke oman virsikirjan laatimiseksi. Vuonna

KANNATUS-JÄSENET

71

KANSAN - LÄHETYS OPISTO

30

HALLINTO JA TALOUS

34

TYÖ ULKOMAILLA

4

PIIRIJÄRJESTÖT

48

TYÖ KOTIMAASSA

24

SUOMEN EV.LUT.

KANSANLÄHETYS RY. SEKL

FINNISH LUTHERAN MISSION

Opistotie 1

12310 RYTTYLÄ

Puh. 019 779 20 (vaihde)

Faksi 019 757 055

Sähköposti: [email protected]

[email protected]

Kotisivu: www.sekl.fi

Pankkiyhteydet:

NORDEA: 207018-28325

FI83 2070 1800 0283 25 NDEAFIHH

OP: 504319-23452

FI14 5043 1920 0034 52 OKOYFIHH

SAMPO: 800018-224132

FI55 8000 1800 2241 32 DABAFIHH

Päätoimittaja: Mika Tuovinen

Toimitus: Anne Lepikko

Kannen ja ulkoasun suunnittelu:

Marko Kangas ja Annukka Inkinen-Sokka

Kannen kuva: Raimo Tuppurainen

ISSN 0785-787-X

Saarijärven Offset Oy

Saarijärvi 2012

Suomen Evankelisluterilainen Kan-

sanlähetys (SEKL) on vuonna 1967

perustettu yhdistys, jonka tarkoituk-

sena on toteuttaa Jeesuksen anta-

maa lähetyskäskyä sekä kotimaassa

että lähetyskentillä. Kansanlähetys

kuuluu kirkolliseen uuspietistiseen

liikkeeseen ja toimii työssään Raa-

matun sekä luterilaisen tunnustuk-

sen pohjalta. Kansanlähetys on Suo-

men evankelisluterilaisen kirkon lä-

hetysjärjestö. Sen tunnuksena on

”Evankelioikaa kansa evankelioimaan

kansoja”.

LÄHETYSJOHTAJAN TERVEHDYS

SUURESSA MUKANA

KANSANLÄHETYSTÄ ON aina kuvannut toiminta. Kansan-lähetys-kristitty haluaa tukeutua Raamattuun Jumalan ilmoi-tuksena, tehdä työtä ihmisten pelastumiseksi ja maailman muuttamiseksi. Tärkeää on elää itse siitä armosta, jota jae-taan muille.

VUOSI 2011 oli Kansanlähetyksessä muutosten vuosi. Pitkä-aikainen lähetysjohtaja Timo Rämä jäi eläkkeelle ja Mika Tuovinen aloitti lähetysjohtajan sijaisena lokakuussa. Talous-johtaja valittiin maaliskuussa eduskuntaan ja hänen tilalleen saimme nopeasti sijaisen. Merkittävää oli vuoden aikana val-mistunut Kansanlähetyksen ohjelma, joka antaa teologialle ja toiminnalle suuntaviivat.

ULKOMAAN TYÖSSÄ iloitsimme seurakuntien kasvusta Etu-Aasiassa ja Japanissa. Autoimme maailman köyhimpiä ihmi-siä Etiopiassa ja Keski-Aasiassa kylien kehittämis-, mielen-terveys ja lukutaitoprojekteissa. Strategiamme mukaisesti haluamme keskittää lähetystyötä sinne, missä sanomaa Jee-suksesta ei ole vielä kuultu sekä sinne, missä yhteistyökirkot toivovat Kansanlähetykseltä työntekijöitä. Lähetystyöntekijöitä meillä oli 76. Työntekijämäärältään vahvimmat työalueet oli-vat Japani, Etu- ja Keski-Aasia, Etiopia sekä Viro.

KOTIMAAN TYÖSSÄ olemme viime vuosina keskittyneet raamatunopetukseen. Kansanopisto, piirien toiminta sekä Radio Dei ja TV7 antoivat tähän hyvän mahdollisuuden. Ju-malanpalveluksia oli19 paikkakunnalla ja pienryhmiä oli 543. Vuoden aikana järjestimme evankelioimiskoulutusta usean kansanlähetyspiirin alueella. Vahvan raamatunopetuksen lisäksi meidän on tulevaisuudessa vahvistettava evankelioi-mistyötä. Kotimaassa paikallinen toiminta tapahtuu 17 piiri-järjestön kautta.

YHTEISTYÖ kristillisten järjestöjen kanssa on vahvistunut. Maaliskuussa järjestettiin ensimmäinen ”Kirkkokansan Raa-mattupäivä” viidesläisten järjestöjen kansaa Lahdessa. Tar-koituksena on kokoontua vuosittain. Viidesläisten kesken on suunniteltu ”Viisikielinen” laulukirjaa. Myös toisten herätys-liikejärjestöjen kanssa yhteydenpito on vahvistunut.

YKSITYISET IHMISET ovat toimintamme ydin. Monet rukouk-set, taloudellinen tuki ja erilainen avustaminen ovat pitäneet kansanlähetysliikettä pystyssä. Olemme halunneet jatkaa liikkeenä, joka korostaa tavallisten kristittyjen asemaa Juma-lan työtovereina.

KIRKKO on jatkanut lähetystyön tukemista. Olemme kiitolli-sia jokaiselle nimikkoseurakunnalle ja seurakuntien pienryh-mälle, jotka ovat olleet työssä mukana. Haluamme tarjota seurakunnille luotettavan lähetystyökanavan, jossa keskeistä on ihmisten pelastuminen ja kaikkien kansojen tekeminen Kristuksen opetuslapsiksi.

KIITOSMIELI herää kun katson, mitä olemme yhdessä tehneet evankeliumin levittämiseksi kotimaassamme ja lähetysaloilla.

MIKA TUOVINEN lähetysjohtaja

4 K A N S A N L Ä H E T Y K S E N V U O S I R A P O R T T I

TYÖ ULKOMAILLA

Japanin historian voimakkain maanjäris-tys (9.0 magnitudia) käynnisti 11.3.2011 Itä-Japanissa ennennäkemättömän ka-tastrofien sarjan. Maanjäristyksessä ja sen aiheuttamassa tsunamissa kuoli noin 16.000 ihmistä. Lisäksi tuhansia ihmisiä joutui kadoksiin tai loukkaantui. Maanjäristys ja sen jälkeinen tsuna mi vaurioittivat myös Fukushiman ydin-voimalaa aiheuttaen laajalle alueelle levinneet säteilypäästöt. Varolaskel mien pettäminen, tsunamivallien riittämättö-myys, ja turvallisen ydinvoiman unel-makuvan sortuminen on koettu maas-sa suurena järkytyksenä.

Katastrofi kuitenkin myös yhdisti kansaa, tuhannet vapaaehtoiset matkus-tivat toiselle puolelle Japania avusta-maan raivaustöissä. Myös rahaa ja ta-varaa lahjoitettiin. Rukoilemme, että ka-tastrofi voisi ajaa kaikkensa menettänei-tä japanilaisia etsimään myös pysyvän rauhan antajaa, Jeesusta Kristusta.

Työalan lähettikunnan kokoonpanos-sa tapahtui kuluneena vuonna useita osin odotettuja ja osin odottamatto-mia muutoksia. Maassa olevien työn-tekijöiden määrä on supistunut noin puoleen. Tämä on aiheuttanut työalalla monenlaisia haasteita ja vaatinut työn-tekijöiltä joustamista.

ETELÄ-NISHINOMIYA

Etelä-Nishinomiyan kuluneen vuoden toimintateema oli ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa”. Tämä toteutui konkreettisesti, kun seura-kunta sai rukous- ja taloudellisen tuen antamisen lisäksi vastaanottaa uusia jumalanpalveluskävijöitä Fukushiman läänistä alueelle muuttaneen kolmen perheen kautta. Seurakunnan pastori sekä yksi seurakuntalainen kävivät ka-tastrofialueella osallistumassa raivaus-työhön. Muut seurakuntalaiset osallis-

tuivat avustustyöhön puhdistamalla tsunamissa likaantuneita kuva-albu-meita ja ostamalla evakuointialueen käsitöitä myytäväksi eteenpäin.

Huhtikuussa seurakunta aloitti sään-

JAPANI

T Y Ö A L U E E N V A R A E S I M I E S D A N I E L N U M M E L A T E K S T I S U S A N N A K I V I R A N T A K U V A T

JAPANI Kansanlähetys aloitti työn Japanissa

vuonna 1968. Vuoden 2011 lopulla työntekijöitä oli

Japanissa yhteensä 13. Yhteistyökirkkomme on Länsi-Japa-

nin ev.lut. kirkko (LJELK). Kansan-lähetys on ollut Japan Evangelical Missionary Associationin (JEMA) jäsen vuodesta 1975.

YHTEYSHENKILÖ Aluekoordinaattori

Tapani Kaitainen, SEKL puh. 019 779 2228

K A N S A N L Ä H E T Y K S E N V U O S I R A P O R T T I 5

TYÖ ULKOMAILLA

nölliset pyhäkoulut ennen varsinais-ta jumalanpalvelusta. Keskimääräinen sunnuntai-läsnäolo oli kuusi lasta ja 17 aikuista. Muita tilaisuuksia järjestet-tiin noin kuusi kertaa viikossa. Kesäs-tä lähtien korealainen yhteistyölähetti osallistui toimintaan kuukausittaisen saarnan ja syksystä lähtien viikoittaisen koreanryhmän opettamisen muodos-sa. Muu toiminta muodostui raamattu-piireistä, kielipiireistä, kotikokouksista ja kasteopetuksesta.

AWAJI

Awajin seurakunnassa kulunut vuosi oli suurten muutosten vuosi. Seura-kunnassa lähes kuusi vuotta palvellei-den lähettien palattua pysyvästi Suo-meen seurakunnan vetovastuun otti nuoremman sukupolven lähettiperhe. Vaihdosta oli valmisteltu pitkään ja se näyttää sujuneen hyvin. Seurakunnan ikärakenne on tällä hetkellä melko van-ha ja jatkossa seurakunnassa halutaan panostaa myös nuoremman sukupol-ven japanilaisten tavoittamiseen. Ju-

malanpalveluksiin osallistui keskimää-rin 19 henkilöä.

Työntekijävaihdoksen ohella seura-kunnan elämässä merkittävä asia oli kirkkohankkeen eteenpäin nytkähtä-minen. Seurakunta on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja tilojen alkaes-sa käydä ahtaiksi joidenkin seurakun-talaisten mielissä jo vuosia ollut toive omasta kirkosta on saanut laajempaa kannatusta. Kuluneen vuoden aikana seurakunta etsi aktiivisesti tonttia tu-levaa kirkkoa varten ja loppuvuodesta sellainen löytyikin. Kaupat tontista sol-mittiin joulukuun ensimmäisenä päi-vänä. Seurakunta ei kuitenkaan pysty ilman ulkopuolista taloudellista apua rakentamaan kirkkoa, ja siksi se toivoo apua Suomesta.

HAT-KOBE

Työ lähetyksen uusimmassa työpistees-sä on jatkanut kasvuaan. Edellytykset mm. lapsityölle ovat hyvät, sillä alueel-la asuu runsaasti lapsiperheitä. Uuden-tyyppinen lasten pyhäkoulu, HAT-kids,

kokoontui sunnuntaisin ennen juma-lanpalvelusta paikallisen työntekijäpa-riskunnan johdolla. Lisäksi noin kerran kuussa järjestetyt teemakerrat ja muu-taman kerran vuodessa olleet isommat tapahtumat keräsivät kymmeniä lapsia kirkkoon. Pääsiäiskirkon käsikelloesi-tystä ja kynttiläkirkon joulukuvaelmaa katsomaan saapui lasten vanhempia ja sisaruksia, jotka muutoin eivät käy kir-kossa. Lapsena kylvetyt Sanan sieme-net ovat kantaneet hedelmää monen japanilaisen elämässä.

Toiminta jatkui muutenkin vilkkaana suuren työntekijäjoukon avulla. Uute-na työmuotona alkoivat HAT-gospel-lauluryhmä sekä koululaisten englan-ninkerho ja englanninkielinen musiikki-leikkikoulu. Jumalanpalveluksiin osallis-tui keskimäärin 16 henkilöä. Vuoden aikana kastettiin yksi henkilö, ja kolme henkilöä aloitti kasteopetuksen. Seu-rakunnan hyväksymistä Länsi-Japanin Ev.lut. kirkon neljännen asteen seura-kunnaksi sekä hautapaikan ostamista yhdessä toisen seurakunnan kanssa valmisteltiin.

Japanissa jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnutaan joko yhteiselle aterialle tai kahville.


TYÖ ULKOMAILLA

ETIOPIA

Etiopiassa kertomusvuosi oli pää-sääntöisesti rauhallinen. Teitä, silto-ja ja rakennuksia rakennettiin paljon varsinkin isommissa kaupungeissa kiinalaisten avustamina. Suuri Niiliin rakennettava Abbay-pato oli Etiopian uutisten vuoden ykkösaihe. Siihen ke-rättiin etiopialaisilta varoja monin eri tavoin. Kuivuus ja nälkä Etiopia–Ke-nia–Somalia raja-alueella ja miljoonat nälkää näkevät olivat esillä erityises-ti kansainvälisissä uutislähetyksissä. Inflaatio oli korkea ja erityisesti ruoka-tarvikkeiden hinnat kohosivat huo-mattavasti.

MEKANE YESUS -KIRKKO

Lähettien työlupia erityisesti kehi-tysyhteistyöhön on ollut erittäin vaikeaa saada uusituksi kuluneen vuoden aikana, lähetit ovat joutu-neet hakemaan business-viisumeja ja maksamaan sakkoja laittomasta maassa olosta odottaessaan työlu-paansa. Myös opiskelijoiden harjoi-tusmahdollisuudet pienenivät huo-mattavasti vaikeutuneen työlupakäy-tännön takia. Mekane Yesus -kirkon lähettien määrä on vähentynyt vuo-den 2003 maassa työskennellees-tä 300 lähetistä nykyiseen 62 lähet-tiin, joista lähes puolet oli suoma-laisia lähettejä. Omia lähettejämme oli maassa vuoden 2011 aikana 11. Mekane Yesus -kirkon jäsenmäärä oli 5 576 156.

JIMMAN ALUE

Maaliskuun alussa muslimit aloittivat kampanjan evankelisia kirkkoja vas-taan maaseudulla Jimman itäpuolella. Noin 50 km päässä Jimmasta olevalla alueella poltettiin kirkkoja ja kristitty-jen koteja. Yhteensä yli kuusikymmen-tä kirkkoa paloi. Kale Hiwot -kirkkoja poltettiin 43, Mekane Yesus -kirkkoja paloi 13, loput olivat muita evanke-lisia kirkkoja. Samantapaisia kristitty-jen vainoja on ollut ennenkin Jimman alueella. Aloitteentekijöinä ovat olleet ulkomailla koulutetut muslimit. Kris-tittyjen vastainen kampanja jäi kes-ken, kun Etiopian liittovaltion poliisi ja armeija tulivat rauhoittamaan tilan-netta. Viranomaiset saivat tilanteen hallintaan viikossa, sen jälkeen tuho-työn tekijät määrättiin rakentamaan uudelleen poltetut kirkot ja talot. Tässä pikarakennusohjelmassa valmistuivat tilapäiset kirkkorakennukset, joita voi-daan myöhemmin käyttää seurakun-tien pyhäkoulu-, kokous- ja toimisto-tiloina. Pysyvät kirkkorakennukset ovat vielä rakentamatta.

Tuhannet kristityt joutuivat pakene-maan kotikyliltään pelätessään hen-kensä puolesta. Monien omaisuus ja talot tuhottiin. Myös työntekijäper-heemme oli evakossa Addis Abebas-sa parisen viikkoa. Vainosta kärsinei-den avustaminen lähti pian käyntiin ja suurin osa ihmisistä pääsi palaa-maan kotikylilleen. Suomen Etiopian

suurlähetystön myöntämällä avustuk-sella Jimman rovastikunta hankki vai-noissa omaisuutensa menettäneille huone kaluja, siemenviljaa ja lannoit-teita. Kirkkorakennuksiin tai seurakun-tien työhön valtion rahaa ei käytetty. Avustettavien joukossa oli ainakin yksi muslimiperhe, joka myös joutui vainon kohteeksi. Suomessa oli keräys pala-neiden kirkkojen uudelleen rakentami-seksi ja lähetys saikin omaksi vastuu-alueekseen Dimtun kirkon rakentami-sen. Ensimmäiset perustan kaivaukset tehtiin 20.9.2011.

Jimman alueella oli myös käynnissä lähteensuojausprojektit Halleuworqis-sa ja Galleessan kylässä sekä kummi-lapsiluokan rakentaminen Bongassa.

T Y Ö A L U E E N E S I M I E S P I R K K O T U P P U R A I N E N T E K S T I J O A N N A A M E M O R I K U V A

ETIOPIA Kansanlähetys aloitti työn Etiopiassa


Etiopiassa yhteensä 11. Kansanlähetys toimii Etiopiassa

Mekane Yesus -kirkon (Ethiopian Evange lical Church Mekane Yesus, EECMY, www.eecmy.org) työyhtey-dessä.


Tapani Kaitainen, SEKLpuh. 019 779 2228


TYÖ ULKOMAILLA

Ammayan raamattukoululla tehtiin paljon käytännön korjaus- ja raken-nustöitä.

DIAKONIATYÖ

Airan sairaalaan toimitettiin maitopul-veria aliravittujen lasten ruokintakes-kukseen ja synnytysosastolle. Sairaalan avoterveydenhuollon kautta autettiin köyhiä koteja. Airassa autettiin opiskeli-jatyttöjä ja köyhiä perheitä teettämällä ja markkinoimalla ommeltuja kasseja.

Addis Abeban vammaisten naisten yhdistystä autettiin. Naisille opetettiin käsitöiden tekemistä ja valmiiden töi-den markkinointia. Ammayan vanki-lan vankien hyväksi järjestettiin vaa-tekeräys ja vilttilahjoitus. Vaate keräys järjestettiin myös niiden jimmalaisten auttamiseksi, joiden kodit ja omaisuus oli poltettu alueen levottomuuksien aikana. Euran ja Pyhäjärven Lions La-dyjen lahjoitus toimitettiin Ammayan ja Jimman seurakunnan pyhäkouluille. Lahjoitus sisälsi muun muassa askar-telumateriaalia. Jimman alueella aloi-tettiin naisten käsityöpiiri.

Lähetyksellä oli ennätysmäärä, 22 etiopialaista stipendiaattia, joista suurin osa opiskeli Addis Abeban, Airan, Me-tun ja Awasan seminaareissa sekä Am-mayan raaamattukoulussa. Kaksi opis-kelijaa valmistui kuluneen vuoden aika-na. Lisäksi lähetit tukivat henkilökohtai- sesti monia etiopialaisia opiskelijoita.

Kummilapsiohjelmassa Agaron, Bon-gan ja Sokorrun kaupungeissa huoleh-dittiin yhteensä 330 kummilapsesta.

Kansallisia työntekijöitä lähetyksel-lämme oli keittiöapulainen ja 8 vahtia. Projektit ja raamatunkäännös- ja luku-taitotyö työllistivät myös etiopialaisia projektityöntekijöitä.

Pitkästä aikaa aloitettiin myös suo-malainen koulu, jossa varsinaisia op-pilaita oli yksi.

Maassa, jossa ei ole minkäänlaista sosiaalihuoltoa, kaikkein heikoimmassa

asemassa ovat vammaiset naiset. Ammatti-taidon oppiminen auttaa heitä hankkimaan

elannon itselleen ja perheelleen ja antaa samalla tulevaisuuden toivoa.


TYÖ ULKOMAILLA

ETU-AASIA

SEKL tekee työtä turkkilaisessa maail-massa Istanbulin luterilaisen kirkon (ILK) työyhteydessä. SEKL kuuluu yhdessä Kylväjän, Sansan ja SLEF:n kanssa Tur-kin työn neuvottelukuntaan, joka toimii ILK:n yhteistyöelimenä Suomessa.

Julistustyön pääpaino on Istanbu-lissa ja Bulgarian Peshterassa, mutta myös linkki Mannheimissa tehtävään turkinkieliseen seurakuntatyöhön on tärkeä. Vuoden 2011 aikana alkoivat säännölliset kokoukset myös Izmirissä sekä Krusovon kylässä Bulgariassa. Vii-koittaiset turkinkieliset kokoontumiset keräävät keskimäärin noin 120 sanan-kuulijaa. Seurakunnissa tarjotaan pari kertaa vuodessa mahdollisuutta kaste-kouluun. Vuosittain kastetaan useita uusia jäseniä seurakuntiin.

Säännöllisten jumalanpalvelusten ja pienpiirien lisäksi tärkeä rooli on lapsi-työllä. Myös nuorten erityistarpeita pyritään resurssien mukaan ottamaan huomioon.

Kirkossa otettiin vuoden 2011 lopul-la käyttöön kolmas vuosikerta evanke-liumikirjasta. Evankeliumikirjan ohella on käynnissä hanke oman virsikirjan laatimiseksi.

Vuonna 2011 otettiin ILK:ssa käyt-töön strategia vuosille 2011–2017. Samalla pohdittiin mikä kirkon työs-sä on keskeisintä. Koska vain Jumalan Sana luo uskon, todettiin, että kirkon strategian onnistumista arvioitaes-sa on ennen kaikkea kysyttävä, onko Jumalan Sanaa julistettu. Strategian keskeisimpänä tavoitteena on tuoda

Jumalan sana yhä useamman ihmi-sen kuultavaksi turkkilaisessa maail-massa.

KIRJALLISUUTYÖ JA TEOLOGINEN KOULUTUSVuoden aikana valmistuivat turkinkielel-lä Iso katekismus, Martti Lutherin Kuin-ka rukoilla, ystäväni ja uudistettu painos Martti Lutherin elämänkerrasta.

Raamattuopetusta annetaan seu-rakunnissa säännöllisesti kokoon-tuvissa pienpiireissä. Turkinkielisen teologikoulutuksen rakentaminen jatkui edellisvuoden tapaan. Tavoit-teena on luoda koulutuspaketti, joka ordinaatiokoulutuksella täydennetty-nä antaa pätevyyden toimia pappi-

T Y Ö A L U E E N E S I M I E S T E K S T I S E K L I N A R K I S T O K U V A T

Istanbulin luterilainen seurakunta kokoontui syksyllä Marja-Liisa ja Risto Soramiehen läksiäisjumalanpalvelukseen. Soramiehet palasivat kotimaahan tehtyään neljäkymmentä vuotta kristillistä työtä ulkomailla.


TYÖ ULKOMAILLA

na Istanbulin luterilaisessa kirkossa. Koulutuksiin on osallistunut joitakin kansallisia teologiasta kiinnostuneita henkilöitä.

DIAKONIATYÖ

Bulgarian Peshteran seurakunnassa toteutettiin toista kertaa koruprojek-ti. Peshteran seurakuntalaiset tekevät koruja, joiden myyntivoitoilla kartu-tetaan seurakunnan diakoniakassaa. Projektin tuloilla taataan vaikeina tal-vikuukausina useille seurakunnan vä-hävaraisille perheille lämmitys, ruoka ja lääkkeet.

MEDIATYÖ

SEKL ja ILK toimivat Sat7Türk nimisen turkinkielisen kristillisen TV-kanavan partnereina (www.sat7turk.com). Oh-jelmia lähetetään neljä tuntia päivässä satelliitin kautta. Ohjelmia voi ladata myös Internetistä.

Istanbulin luterilaisen kirkon www-sivuilta (www.luteryenkilisesi.org) on ladattavissa turkinkielistä kristillistä kir-jallisuutta ja äänitiedostoina Istanbulin luterilaisen seurakunnan jumalanpalve-lusten saarnat.

TUTKIMUSTYÖ

SEKLin tukema Evankelisluterilainen uskontotutkimusinstituutti ELRIM aloit-ti toimintansa Istanbulissa (www.elrim.org). Istanbulissa toimiva instituutti an-taa entistä paremman mahdollisuuden kohdata paikallisissa islamilaisissa opin-ahjoissa toimivia muslimiopiskelijoita ja -opettajia. Syvällinen islamin ymmär-täminen on työmme kokonaisuuden kannalta tärkeää. Islamilaisen kontekstin sisällä toimiva instituutti voi olla avuksi myös länsimaisille akateemisille ja kir-kollisille toimijoille, jotka haluavat tulla paikanpäälle kohtamaan islamia.

Istanbulin luterilaisen kirkon teologi-koulutus tulee jatkossa toteutumaan enenevissä määrin ELRIM:n puitteissa. Tavoitteena on, että kristillisen teologian kursseja voidaan tarjota myös paikallisil-le islamilaisille tiedekunnille, joissa imaa-miksi opiskelevien opintoihin kuuluu myös kristinuskoon tutustuminen.

ETU-AASIA Kansanlähetys aloitti työn Etu-Aasias-

sa vuonna 1968. Vuoden 2011 lopulla työntekijöitä oli

Etu-Aasiassa yhteensä 14. Kansanlähetys toimii Etu-Aasiassa yh-

teistyössä Istanbulin luterilaisen kirkon (ILK, www.luteryenkilisesi.org) kanssa. Yhteistyösopimus solmittiin vuonna 2009.

Kansanlähetys on TNK:n jäsen. Muita yhteistyötahoja ovat SAT-7

TÜRK (www.sat7turk.com) ja ELRIM-tutkimusinstituutti (www.elrim.org).

YHTEYSHENKILÖ Kotimaisen ja

ulkomaisen työn johtaja Arto Hukari, SEKL

puh. 019 779 2225

1 0 K A N S A N L Ä H E T Y K S E N V U O S I R A P O R T T I

TYÖ ULKOMAILLA

KESKI-AASIA

Kansanlähetys toimii Keski-Aasiassa kansainvälisen kristillisen kehitysjärjes-tön palveluksessa terveyden ja kehityk-sen aloilla. Yhteistyöjärjestön 60 ulko-maista työntekijää toimivat seitsemäl-lä eri alueella. Ulkomaiset työntekijät ovat noin 30 jäsenjärjestön lähettämi-nä tulleet Keski-Aasiaan kymmenestä eri maasta. Paikallisia työntekijöitä on noin 500.

Vastuu turvallisuudesta on siirtymäs-sä paikallisille joukoille. Turvallisuus-tilanne on jatkuvan tarkkailun alla. Maan luoteisosassa se on huonontunut siinä määrin, että ulkomaalaisten tiimimme on pienentynyt huomattavasti, mutta projektit edelleen jatkuvat siellä.

PÄÄKAUPUNKI

Kansanlähetyksen työntekijät toimivat projektien vastuuhenkilöinä. Pääkau-pungissa työntekijämme vastasi kielen- ja kulttuurinkoulutusohjelmasta, johon kuuluu kahdeksan opettajaa ja noin viisi-kymmentä oppilasta.

Työntekijämme johti yhteistyöjärjes-tömme kieli- ja kulttuuriopetusohjel-man kielikoulua. Hän järjesti orientaatio-kursseja uusille tulokkaille. Yhdessä kieli-

konsultin kanssa uudistettiin ja kehitet-tiin kursseja ja niiden materiaaleja.

Kielen- ja kulttuurinkoulutusohjel-maan kuuluu kouluja viidellä eri paik-kakunnalla. Koulut palvelevat sekä jär-jestömme työntekijöitä että muita ul-komaalaisia. Kielikonsulttimme tehtä-viin kuului pääasiassa kielenopettajien koulutus, heidän työnsä ohjaaminen sekä opetusmateriaalin ja kielikurssien suunnittelu. Vuoden aika na hän kou-lutti eri paikkakunnilla 22 uutta kie-lenopettajaa opettamaan kolmella eri maassa pu huttavalla kielellä.

LÄNTINEN KAUPUNKI

Työntekijämme johti paikallista kieli-koulua ja osallistui kansainvälisen seu-rakunnan avustustoiminnan järjestä-miseen. Hän koulutti sairaanhoitajia ja kehitti työtä mielenterveysprojektissa. Paikalliset työntekijät vastaavat klinik-ka-, koulutus- ja hallintotehtävistä. Pro-jektin kuusi hoitajaa ohjaavat sairaan-hoito-opiskelijoita ja kouluttavat hoita-jia ja kätilöitä mielen terveystyöhön.

Työntekijämme on toiminut yhteis-työjärjestömme läntisen alueen tiimin johtajana. Aluetoimistossa ja projekteis-

sa oli vuoden lopussa kolme suoma-laista ja noin 75 paikallista työnteki jää. Hän vastaa alueen toiminnasta ja tukee ulkomaalaisia ja paikallisia työntekijöi-tä sekä projekteja. Toukokuusta alkaen Kansanlähetyksen työntekijä johti myös läntisen alueen paikallista kielikoulua.

FYSIOTERAPIA

Alkuvuonna työntekijämme vastasi luo-teisessa kaupungissa toimivasta orto - pedisestä työpajasta ja fysioterapiakes-kuksesta. Siirryttyään pääkaupunkiin hän tuki klinikan toimintaa fysioterapia-konsulttina ja kouluttajana. Samalla hän teki työtä pääkaupungin fysioterapia-instituutissa valmistamalla opetus mate-riaalia ja kouluttamalla opettajia.

Helsingin seurakuntayhtymä tuki fy-sioterapeuttien palkkausta.

OPETUSTYÖ

Työntekijämme opetti kaksiopettajai-sessa koulussa oppilaita esikouluta-solta neljänteen luokkaan sekä avusti tiimijohtajaa kiinteistöjen huoltotöissä. Muusta työstä Keski-Aasiassa kerrotaan Kehitysyhteistyö-osiossa.

KESKI-AASIA Kansanlähetys aloitti työn Keski-

Aasiassa vuonna 1968. Vuoden 2011 lopulla työntekijöitä oli

Keski-Aasiassa yhteensä 13. Kansanlähetys toimii Keski-Aasiassa

yhteistyössä kansainvälisen avustus-järjestön kanssa. Työhön saadaan hanke tukea Suomen Ulkoasiainmi nis-teriön kehitysyhteistyövaroista.


Elisabet Elo, SEKLpuh. 019 779 2219

T Y Ö A L U E E N E S I M I E S T E K S T I S E K L I N A R K I S T O K U V A

K A N S A N L Ä H E T Y K S E N V U O S I R A P O R T T I 1 1

TYÖ ULKOMAILLA

KEHITYSYHTEISTYÖ

ETIOPIA Maaseudun kehitysprojekti

Risiiniöljyn valmistus risiinikasvin sie-menistä oli projektin yksi osa. Siihen tarvittavat laitteet tulivat vuonna 2010 Intiasta. Tammikuussa 2011 intialaisen laitevalmistajan lähettämä teknikko oli asentamassa ne paikoilleen ja suoritta-massa koeajot. Risiiniöljystä tehtiin saip-puaa. Tarkoitus oli puhdistaa öljyä myös dieselpolttoaineeksi. Tämä puhdistettu, mutta muuten jalostamaton kasviöljy sopii lisänä tavalliseen dieselpolttoai-neeseen sekoitettavaksi, näin säästyy ostettavaa kaupallista polttoainetta. Tavoite jäi osin toteutumatta, viljelijät eivät kiinnostuneet tarpeeksi risiinikas-vin viljelystä, perinteinen kahvinviljely on tuottavampaa ja varmempaa. Myös laitteiston toiminnassa oli ongelmia.

Peltojen kasteluohjelmassa viljeli-jät käyttivät mielellään pieniä kastelu-pumppuja, joiden käsittely oli helppoa parin miehen voimin. Kastelualueilla viljeltiin vihanneksia kuten kaalia, si-pulia, tomaattia, perunaa, pippureita ym. kasveja. Syksyllä hankittiin ja luo-vutettiin vielä viisi uutta, pientä kaste-lupumppua viljelijöille.

Hunajantuottajille järjestettiin lisää koulutusta. Valtiolta lainattu asiantun-tija antoi neuvoja käytännön ongel-miin. Kurssilla mehiläishoitajat saivat jakaa kokemuksiaan ja tuoda esille kysymyksiänsä. Tuottajat saivat myös lisää mehiläispesiä.

Koulurakennus Tollay’hin valmistui syksyllä. Koulu luovutettiin Etiopian valtiolle 9.10.2011. Koulun luovutus-juhlassa eri uskontojen edustajat yh-dessä siunasivat koulun rakennukset ja niissä tehtävän työn.

HIV-projekti

Vuonna 2011 projekti on auttanut ta-loudellisesti 100 AIDS-orpoa, 100 HIV-positiivista, lisäksi on autettu noin 30 uutta riskiryhmään kuuluvaa nuorta työtoimintojen kautta. HIV-testauksia tehtiin Jimman maakunnassa yhteen-sä 2600 henkilölle. Heistä uusia HIV-positiivisia oli 22 henkilöä.

Vuonna 2011 projektin kautta keski-tyttiin erityisesti työtoimintojen kehit-tämiseen, jotta työpisteet voisivat tuo-da riittävästi tuloja elämiseen. Näin väl-tyttäisiin esimerkiksi uhalta, että nuo-ret tytöt ajautuvat seksityöläisiksi.

Uusi UM:n rahoittama Darimun maaseudun elinolosuhteiden kehityspro-jekti 2012–2014 myönnettiin järjestöl-lemme joulukuussa 2011.

KESKI-AASIA

Keski-Aasiassa Kansanlähetys vastasi UM:n rahoittamasta kylänkehityspro-jektin toiminnasta. Kuluneena vuonna projekti toimi seitse mässä maaseudun kylässä läntisen kaupungin pohjois-puolella. Työssä pyrittiin osallistavia menetelmiä käyttäen kehittämään ky-läläisten voimavaroja ja taitoja, jotta he jatkossa voisivat paremmin vastata omasta kehityksestään. Projektin eri-laiset toiminnot kehittivät mm. ter-veyden tasoa, lukutaitoa, taloudellista omavaraisuutta ja kyläläisten kykyä toi-mia yhteistyössä. Työ kahdessa kyläs-sä saatiin vuoden loppuun mennessä päätökseen.

Työntekijämme toimi yhteistyöjär-jestön terveysprojektien johtajana. Vas-tuualueeseen on kuulunut mm. laaje-neva mielenterveysohjelma, ortopedi-nen työpaja, fysioterapiainstituutti sekä osallistuminen yhteistyöjärjestön joh to-ryhmän viikoittaiseen työskentelyyn.

E T I O P I A N J A K E S K I - A A S I A N T Y Ö A L U E I D E N E S I M I E H E T T E K S T I J O H A N N E S H E I N O L A K U V A

KEHITYSYHTEISTYÖ Kansanlähetyksen työntekijöistä

neljä henkilöä toimi työalueilla ke-hitys yhteistyöprojekteissa vuonna 2011.

Hankkeita toteutetaan yhteistyössä Suomen Ulkoasiainministeriön (UM), Mekane Yesus -kirkon, Kansainväli-sen yhteistyöjärjestön ja paikal lis ten yhteistyötahojen kanssa.

YHTEYSHENKILÖ Kehitysyhteistyövastaava

Väinö Halonen, SEKLpuh. 019 779 2216

Tollayn koulun luovutusjuhlassa paikkakunnan ortodoksipappi Mamire Fekede ja muslimien edustaja Haji Sultan siunasivat koulun tilat sekä siellä tehtävän työn.


TYÖ ULKOMAILLA

LÄHI-ITÄ

Lähi-idässä Kansanlähetys toimii maas-sa, jonka terveydenhoito on Maailman terveysjärjestön tilastoissa 63. sijalla. Tähän tilastoon vaikuttaa se tosiasia, että kaikki parhaimmat hoitopaikat ja opiskelupaikat ovat maan pohjois osien suurkaupungeissa. Yhtenä toiminnan tavoitteena on viedä terveydenhoito-palveluja myös syrjäisten seutujen ih-misille.

KRISTILLINEN SAIRAALA

Kansanlähetys on ollut ylläpitämäs-sä kristillisen sairaalan toimintaa jo 20 vuotta. Sairaalan yhteydessä toimii evankelinen seurakunta.

Sairaalan käytössä on myös kiertävä klinikka, joka vie terveydenhoitopalve-luja sellaisille seuduille, missä väestöllä on hankaluuksia päästä hoidon piiriin. Kertomusvuonna hoitohenkilöstö teki klinikan kanssa viisi tällaista matkaa.

Vähemmistökansan alueella toimii klinikka, joka on rakennettu aikoinaan Suomen valtion kehitysyhteistyömäärä-rahoilla. Kansanlähetyksen työntekijä vastaa klinikan toiminnasta. Klinikalla toimii yksi lääkäri, joka käy kahdesti vii-kossa hoitamassa potilaita. Hoitotyössä on apuna sairaanhoitajamme koulut-tamia paikallisia työntekijöitä. Potilas-jonot ovat kuukauden mittaiset.

Erityisen paljon klinikalla käy dia-betespotilaita. Sen vuoksi tavoitteena on aloittaa erityinen diabetespotilail-le suunnattu kolmevuotinen ohjelma.

Sitä rahoittaa hollantilainen avustus-järjestö.

PERHELÄÄKÄRIPROJEKTI

Lähetyssairaalan tiloissa ja työyhtey-dessä on aloitettu perhelääkäriohjel-ma. Projektin yhtenä tavoitteena on saada lisää lääkärityövoimaa klinikan tarpeisiin. Tarkoituksena on antaa kris-tityille nuorille vastavalmistuneille lää-käreille tuoreimmat lääketieteelliset tiedot ja taidot. Samalla halutaan levit-tää Jeesuksen rakkautta potilaiden kes-kuuteen. Nuorten lääkäreiden kanssa on tehty vierailuja kyliin ja potilaiden luokse. Heillä on ollut paljon mahdol-lisuuksia keskustella ja rukoilla potilai-den kanssa. Jotkut ovat erittäin aktiivi-sia myös hengellisessä työssä.

Opiskelijoille on annettu mahdollisuus osallistua kristityille lääkäreille tarkoitet-tuihin seminaareihin ja kokoussarjoihin. Samalla on voitu kertoa projektista ja saada uusia opiskelijoita mukaan. Opis-kelijat ovat vierailleet paikallisissa lääkä-reiden kokouksissa, ja täten tietoa on levitetty valmiiden lääkäreiden ja lääke-tieteen opiskelijoiden keskuuteen.

Opiskelijat noudattavat kahden yli-opiston opetusohjelmaa, ja täten he voivat suorittaa erikoistumistutkinnon perhelääkäreiksi toisessa näistä yliopis-toista. Tammikuussa 2012 kaksi opiske-lijaa osallistui menestyksellisesti ensim-mäisiin tutkintoihin.

Huhtikuussa vuonna 2012 projektiin

tulee viisi uutta opiskelijaa.Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden läsnä-

olo on kohottanut sairaalan lääketieteel-listä tasoa ja ollut piristysruiskeena kai-kille sairaalan työntekijöille. Lähetys-sairaalan ja muiden kristillisten sairaa-loiden työn jatkumiselle tällainen pro-jekti on todella tarpeellinen.

Helsingin seurakuntayhtymä tuki kertomusvuonna sekä kiertävän klini-kan toimintaa että perhelääkärien eri-koistumiskoulutusta.

KUMMITYÖ

Kansanlähetyksellä on kummilapsityö-tä maan pääkaupungissa sijaitsevan tyttökodin yhteydessä. Kummeja on ol-lut 27. Osa tukee koko tyttökotia ja osa yksityisiä tyttöjä. Vallankumouksen aika oli vaikeaa tyttökodilla, sillä elintarvik-keita oli vaikea saada. Koululla on ollut myös taloudellisia vaikeuksia inflaation ja koulumaksujen nousun vuoksi.

Kummien lisäksi myös Rantakylän seurakunta tuki kertomusvuonna tyttö-kodin toimintaa.

SAT-7

Satelliittikanava SAT-7 tukee ohjelmil-laan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kris-tittyjä. Tasokkaat ja raitishenkiset oh-jelmat ovat suosittuja myös monen muslimin kodissa. Kanavan tarkoitus on tuoda toivoa alueen ihmisille ja vahvis-taa kirkkoja ja kristittyjä.

A L U E K O O R D I N A A T T O R I E L I S A B E T E L O J A T O I M I T U S P Ä Ä L L I K K Ö V U O K K O V Ä N S K Ä T E K S T I

S E K L I N A R K I S T O K U V A


TYÖ ULKOMAILLA

Kristityt näkyviksi Lähi-idässä

Viimeaikaiset muutokset Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabimaissa ovat vai-kuttaneet myös kirkkojen ja kristitty-jen elämään. Toisaalta kirkot ovat tul-leet entistä näkyvämmiksi, mutta pai-koin kristittyjen elämä on vaikeutunut suora naisten vainojen tähden. Kristilli-sellä satelliittikanavalla on ollut tapah-tumissa tärkeä roolinsa kristittyjen roh-kaisemiseksi. Merkittäviä TV-lähetyksiä oli viime uudenvuoden suora lähetys Tahririn aukiolta, jonne tuhannet kris-tityt kokoontuivat ylistämään Jeesusta ja rukoilemaan. Toinen esiintuleminen oli 11.11.2011 lähetetty kahdentoista tunnin ohjelma Kairon Luola-kirkon rukouskokouksesta, johon oli kokoon-tunut 70 000 uskovaa.

Katsojapalaute vilkastunut

SAT-7:llä on viisi eri kanavaa. Mittavin on arabiankielinen kanava. Erityisesti lasten kanavan katsojaluvut ovat jatku-vasti nousseet. SAT-7 KIDS -ohjelmilla on jopa 9.25 miljoonaa katsojaa.

Myös farsin- ja turkinkieliset ohjelmat ovat keränneet hyvin katsojia.

Merkittävä muutos viime vuosina on katsojapalautteen määrässä ja in-teraktiivisuuden lisääntymisessä. Sii-hen ovat vaikuttaneet uudet viestimet. Tuotannon alettua vuonna 1996 pa-lautetta tuli lähinnä kirjeiden, faksien ja puhelimen välityksellä. Nyt ihmisillä on käytössä sähköpostit, SMS-viestit, facebookit ja twitterit, joten palaute on kasvanut rajusti. Sen analysoimi-seksi on kehitetty automaattinen jär-jestelmä.

Yhteistyö yli rajojen

Suomesta työtä tukevat muun muas-sa Suomen Lähetysseura, Medialähe-tysjärjestö Sanansaattajat ja Kansan-lähetys.

Satelliittikanavan yhteistyöpohja on hyvin laaja. Kansainväliseen neuvos-toon kuuluu 31 jäsentä, joiden kirkolli-nen tausta vaihtelee ortodokseista hel-luntailaisiin. Kaikki sitoutuvat vuodelta 325 peräisin olevaan Nikealais-Kons-tantilaiseen uskontunnustukseen.

LÄHI-ITÄ Kansanlähetys aloitti terveyden-

hoitotyön Lähi-idässä vuonna 1975. Vuoden 2011 lopulla maassa oli yksi

järjestön työntekijä. Yhteistyösopimus SAT-7:n kanssa

solmittiin vuonna 2000 ja SAT-7 TÜRK:n kanssa vuonna 2004.

Aloitettiin valmistelut asiantun-tijaperheen lähettämiseksi SAT-7 työyhteyteen.


Elisabet Elo, SEKLpuh. 019 779 [email protected]

Perhelääkäriohjelma kouluttaa lääkäreitä klinikan tarpeisiin. Tavoitteena on antaa nuorille vastavalmistuneille lääkäreille tuoreimmat lääketieteelliset tiedot ja taidot.


TYÖ ULKOMAILLA

Kansanlähetys toimii Venäjällä Inkerin Evankelisluterilaisen kirkon yhteydes-sä. Tässä kertomuksessa keskitytään Inkerin kirkon toimintaan. Yleistilanne Venäjällä on suhteellisen vakaa. Talou-den ja rakenteiden kehitys on ollut varsin voimakasta. Käydyt parlament-tivaalit, valmistautuminen persidentin vaaleihin ja presidentti Vladimir Putinin ilmoitus paluusta presidentiksi aiheutti laajaa tyytymättömyyttä ja turhautu-mista kansalaisissa. Toisaalta mielen-ilmaukset kertovat jonkinasteisesti il-mapiirin vapautumisesta.

Kansanlähetys tukee Inkerin kirkkoa ja sen seurakuntia taloudellisesti ja lä-hettää lähetystyöntekijöitä sen työyh-teyteen. Kertomusvuonna lähetystyön-tekijät työskentelivät kirkon keskustoi-mistossa Pietarissa, Sodderissa Karja-lassa, Keski-Venäjällä Nizhnij Novgoro-dissa, Länsi-Siperiassa keskuspaikkana Omsk ja Itä-Siperiassa keskuspaikkana Minusinsk.

Inkerin kirkolle vuosi 2011 oli juhla-vuosi: Inkerin kirkko – 400 vuotta. Sipe-riassa vastaavasti muistettiin ensimmäi-sen luterilaisen seurakunnan perusta-mista alueelle 300 vuotta sitten. Juhla - vuodet huomioitiin vahvasti kirkon tie-dotuksessa.

SIPERIA

Kansanlähetys keskittyy Siperiassa tu-kemaan Inkerin kirkon seurakuntia ja niiden työntekijöitä laaja-alaisesti

kouluttaen, ohjaten ja varustaen. Kan-sanlähetyksen lähetti toimi Omskis-sa rovastikunnan rovastina. Lähetys-työntekijät tukivat Krasnojarskin alu-een työtä Minusinskista käsin. Inkerin kirkon Siperian rovastikunta käsittää tällä hetkellä seitsemän toimivaa seu-rakuntaa, saarnapaikkoja on liki kol-mekymmentä. Papeiksi tai diakoneiksi vihittyjä paimenia oli kolmetoista, ka-tekeettoja kymmenkunta. Rovastikun-nan paimenet kokoontuivat kahdesti: jokavuotinen seminaari pidettiin rovas-tin pappilassa Omskissa. Osanottajia oli parisenkymmentä, mukana Inkerin kirkon piispa. Kokoontuminen huipen-tui historialliseen pappisvihkimykseen 80 vuotta seurakunnalta suljettuna ol-leessa, edelleen sisäministeriön poliisi-museona toimivassa Pyhän Katariinan luterilaisessa kirkossa. Kesällä rovasti-kunta järjesti paimenille puolisoineen avioliittoleirin Baikalilla. Paimenten jo-kaviikkoisia kokoontumisia internet - puhelinten välityksellä jatkettiin. Kan-san lähetyksen lähetit pitivät pyhäkou-luja ja lastenleirejä.

Inkerin kirkon Siperian rovastikun-nassa ollaan siinä tilanteessa, missä muualla Inkerin kirkossa oltiin 15 vuot-ta sitten. Työ menee eteenpäin ja mo-nin paikoin on kipeä tarve kokoontu-mistiloista. Samalla Venäjän uskonnon harjoittamiseen tarkoitettuja tiloja ja niiden palauttamista koskeva lain-säädäntö on selkiytynyt. Rovastikun-nan voimakkain lähetysalue sijaitsee

Krasnojarskin alueen eteläosissa Ka-ratuskojessa, jonne Kansanlähetyksen avustuksella valmistui pappila. Kirkko-rakennusta varten Inkerin kirkolle osoi-tettiin suuri tontti kunnan keskustasta. Tarkoitus on siirtää Ala-Bulankan 1893 rakennettu hirsikirkko tontille kuluvan vuoden aikana. 1,8 miljoonan asuk-kaan Novosibirskistä Inkerin kirkko osti kirkkotilansa yläpuolella olevan toimistotilan 260 m2 ja näin hankki omistukseensa koko rakennuksen, jos-sa seurakunta toimii. Hanke maksaa it-sensä takaisin kymmenessä vuodessa

VENÄJÄ Kansanlähetys aloitti kirjallisuus- ja

radiotyön Venäjällä vuonna 1967 vainotun seurakunnan tukemiseksi.

Ensimmäinen lähetti lähti Neuvos-toliittoon vuonna 1991 Viron kirkon kutsusta. Yhteistyö Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa alkoi maan itsenäistyttyä vuonna 1991.

Järjestöllä on Venäjällä 9 työnteki-jää, joista kolme toimii määräaikais-lähetteinä ja yksi raamatunkäännös-työssä Suomesta käsin. Näiden lisäksi maassa käy noin 20 katekeettaa sekä Virosta käsin yksi työntekijä.



VENÄJÄ

T Y Ö A L U E E N E S I M I E S J U H A S A A R I T E K S T I J O O S E P I T K Ä S E N A R K I S T O K U V A


TYÖ ULKOMAILLA

vuokratuloin ja alentunein käyttömak-suin. Rakennus on tarkoitus kunnostaa myös ulkoisesti sakraalitilan näköiseksi. Minusinskin, Ulan-Uden ja Krasnojars-kin tilahankkeet realisoitunevat lähi-vuosina. Omskin 220 vuotta vanhan luterilaisen kirkon palauttamisprosessi nytkähti eteenpäin ja kirkon palautus tapahtunee lähivuosina.

Inkerin kirkko on tehnyt 10 vuot-ta laajaa vankilatyötä Novosibirskissa. Syksyllä 2011 Kansanlähetys yhdessä ruotsalaisen Valoa Itään -yhteistyöjär-jestönsä kanssa otti toiminnasta pää-vastuun. Kauan suunniteltu vapau-tuvien vankien rehabilitaatiokeskus -hanke lähti käyntiin ja Kansanlähetys on mukana vapautuvien vankien tuki-toiminnassa.

KESKI-VENÄJÄ

Kansanlähetys on tukenut vuosia seu-rakuntatyötä, viimevuosina erityisesti lapsi- ja nuorisotyötä Keski-Venäjällä

Mordvassa ja Nizhni Novgorodissa. Työ siirtyi uuteen vaiheeseen lähettin pa-lattua kotimaahan kesällä 2011.

Lisäksi tuetaan mordvan ja erzan kie-listä raamatunkäännöstyötä Suomen Raamatunkäännösinstituutin kautta.

KARJALA

Karjalassa erityisesti Sodderin seura-kunnan alueella toimi Suomesta kä-sin määräaikaislähetti. Hän on tuke-nut seurakunnan toimintaa yhdessä Kansanlähetyksen yhteistyöjärjestön Karjalan Abuniekkojen kanssa toimien Venäjällä pari viikkoa kuukaudessa.

PIETARI

Inkerin kirkko on kärsinyt pitkään ra-kennusalan ammattilaisten puuttees-ta kirkon keskushallinnossa. Tilanne parani Kansanlähetyksen lähetettyä syksyllä Venäjälle määräaikaislähettinä arkkitehdin. Kirkon rakennuskonsultti-

na hän saattaa loppuun keskeneräisiä rakennushakkeita ja on mukana suun-nittelemassa uusia.

MEDIATYÖ JA NUORISOTYÖN KOULUTUS

Viron Narvassa työntekijämme on tuot-tanut luterilaisia TV-ohjelmia, koulutta-nut Kelton koulutuskeskuksessa nuoria media- ja nuorisotyöhön sekä osallistu-nut nuortenleirien järjestämiseen.

AKTIOTOIMINTA JA KANSAINVÄLISYYS-LINJALAISET

Karatuskojen pappilan rakennustyö-maalla työskenteli neljä vapaaehtois-työntekijää. Kansanlähetysopiston kan-sainvälisyyslinjalaiset ovat tukeneet lä-hettilasten suomen kielen opiskelua ja auttaneet kielikoululaisten lastenhoi-dossa.

Kansanlähetys keskittyy Siperiassa tukemaan Inkerin kirkon seurakuntia ja niiden työntekijöitä. Joose Pitkänen (edessä oikealla) tekee nuorisotyötä Karatusan alueella.


TYÖ ULKOMAILLA

VIRO

LÄHETYSKESKUS

Kansanlähetys tuki edelleen merkittä-västi Viron kirkon lähetyskeskuksen toi-mintaa. Lähetyskasvatustyön ja musiikki - evankelioimisen kautta tavoitettiin yli 40 seurakuntaa, useita hoito laitoksia ja kouluja. Työntekijäperheemme antoi talousneuvontaa, osallistui Viron kirkon lähetysstrategiatyöryhmän työskente-lyyn ja toimi eri kirkkokuntiin kuuluvien virolaisten lähetystyöntekijöiden lähetti-kuraattorina.

Vuoden päätapahtuma oli Missio Lää-nemaa, jonka yhteydessä toteutettiin myös viikon mittainen kesäaktio “Nelja Tuule ristirännak”. Työntekijämme vasta-sivat missioviikon ja aktion järjestelyis- tä. Aktiolaisia tuli eri puolilta Viroa sekä Venäjältä Inkerin kirkon Uralin rovasti-kunnasta.

SAKU

Lääne-Harjun rovastikunnan lapsityön kehittämistä ja Sakun seurakunnan pe-rustavaa työtä jatkettiin. Syksyllä perus-tettiin seurakunnan rekisteröimistä val-misteleva toimikunta. Sakun seurakun-nan kirkkohankkeen valmisteluja jatket-tiin ja Hagerin seurakunta aloitti kirkko-hankkeen valmistelut kunnan kanssa.

Keväällä järjestettiin Lääne-Harjun ro-vastikunnassa pitkästä aikaa pyhäkou-lunopettajien kurssi, joka otettiin innol-la vastaan. Monet kurssilaisista aloittivat uudestaan katkolla olleen pyhäkoulu-työn ja rovastikuntaan saatiin nimettyä pyhäkoulutyöstä vastaava henkilö.

TARTTO

Tartossa jatkettiin venäjänkielistä työtä. Jumalanpalvelusten ja raamattupiirien kävijämäärä vaihteli. Tarton Paavalin seurakuntaan perustettiin vironkielinen lähetyspiiri tukemaan seurakunta lais- ten lähetyskasvatusta. Toinen Kansan - lähetyksen kesäaktio ryhmistä palveli Tartossa. Syksyllä Tartossa vieraili Kan-sanlähetysopiston maahanmuuttaja-linjan suomalais-sudanilainen ryhmä.

NARVA

Narvasta käsin jatkettiin työtä sekä Vi-rossa että Inkerin kirkon työyhteydes-sä Venäjällä. Työntekijämme osallistui nuorisonohjaajien koulutukseen Inkerin kirkon teologisessa instituutissa Keltossa sekä varhaisnuorisotyöhön ja humani-täärisen avun jakamiseen Narvassa.

Narvan seurakunnan yhteydessä teh-tiin viron- ja venäjänkielistä lapsi- ja var-

haisnuorisotyötä. Keväällä toimintaan tuli mukaan paljon uusia venäjänkielisiä lapsia. Vuoden kohokohta oli kaksikie-linen Narva-Jõesuussa järjestetty kesä-leiri, johon osallistui myös Kansanlähe-tyksen kesäaktioryhmä. Työntekijäm-me koulutti seurakunnan lapsityöhön paikallisen vastuunkantajan, joka loka - kuusta alkaen otti vastuulleen seura-kunnan venäjänkieli sen pyhäkoulun.

Luterilaisesta uskosta Venäjällä ja Bal-tiassa kertovan Vremja Tserkvi -ohjelma-sarjan tuotantoa jatkettiin. Ohjelmia esitettiin joka toinen torstai TV7:llä Suo-messa ja Virossa. Ohjelmia voi katsoa myös internetissä (www.evlut.net).

VIRO Kansanlähetys aloitti työn Virossa


Virossa yhteensä 7. Kansanlähetys toimii Viron Evankelis-

luterilaisen kirkon (EELK) ja sen Lähe-tyskeskuksen säätiön työyhteydessä.



Sakun pienen kirkon kävijämäärä kohosi pariinkymmeneen henkeen. Pastori Jukka Repo toimittamassa jumalanpalvelusta.

T Y Ö A L U E E N E S I M I E S K A I L A P P A L A I N E N T E K S T I M A R I A R E P O K U V A


TYÖ ULKOMAILLA

SAKSA

Kertomusvuonna Saksassa jatkettiin turkinkielistä seurakunta- ja tavoittavaa työtä. Kirja pöytätoiminnan kautta tavoi-tettiin turkin kieltä puhuvia kaupun-kilaisia Mannheimissa. Loppusyksystä jaettiin turkkilais-saksa laisia raamattu-

kalentereita. Marras kuussa mukana oli myös neljä Kansanlähetysopiston opis-kelijaa, jotka suorittivat opiston toimin-taviikon Saksan työalalla.

Noin kolme kertaa kuukaudessa pidettiin Skypen kautta Istanbulin lu-teri laisen kirkon eri seurakuntien ju-malan palvelusvastaavien valmiste-lukokoukset. Neuvotteluissa käytiin läpi seuraavan sunnuntain tekstejä turkin kielellä.

Saksasta käsin tuettiin pientä, vä-hemmistökansan parissa toimivaa lu-terilaista seurakuntaa Bulgarian Peshe-rassa. Seurakunta toimii turkin kielellä. Työntekijämme opetti Raamattua ja rohkaisi näitä syrjityssä asemassa elä-viä kristittyjä millet-turkkilaisia.

Syksyllä vierailtiin Istanbulissa. Ohjel-maan sisältyi kristittyjen ja muslimien välisen dialogi-illan alustus ja keskuste-luun osallistuminen vasta-avatussa EL-RIM-instituutissa. Työntekijämme osal-listui tulkkina jumalanpalvelusta valot-tavaan seminaariin ja Istanbulin luteri-laisen kirkon kirkolliskokoukseen.

Yhteistoiminta paikal listen toimijoi-den kanssa on tärkeää Saksassa. Mann-heimin kaupungin kirjapöytätyötä teh-dään Süd-Ost-Europa Missionin toimi-luvan puitteissa. Läheistä yhteistyötä tehdään myös Saksan itsenäisen luteri-

laisen vapaakirkon (SELK, Selbständige Evangelisch-Lutherische Kirche) kanssa. SELK on antanut St-Michaelin kirkon tilat turkkilaishartauk sien pitopaikaksi. Kirkon johdon kanssa on käyty alusta-via neuvotteluja yhteistyön lisäämises-tä. Orientdienst tekee työtä turkkilais-taustaisten ihmisten parissa ja järjestää muun muassa kerran vuodessa konfe-renssin Euroopan turkkilaistyöntekijöil-le. Työntekijämme ovat osallistuneet säännöllisesti näihin koulutuksiin.

Saksan työalan työntekijät osallistui-vat toukokuussa kahteen kokoukseen. Turkish Outreach Conference, Euroo-pan turkkilaistaustaisten parissa evan-keliumin työtä tekevien vuotuisessa konferenssissa yhtenä pääpuhujista oli pastori Risto Soramies. HOPE-konfe-renssin aiheena oli kristinusko Euroo-passa. Siellä oli myös mahdollista sy-ventyä Euroopassa muslimien parissa tehtävän työn kysymyksiin.

Lisätietoja: Istanbulin luterilainen kirkko (http://www.luteryenkilisesi.org/); Uskontotutkimusinstituutti EL-RIM (http://www.elrim.org/index2.html); Saksan itsenäisen luterilaisen vapaakirkon nettisivut: http://www.selk.de/.

Yksi työntekijöistä toimi arabiankieli-sessä työssä EMO:n työyhteydessä.

SAKSA Kansanlähetys aloitti työn Saksassa


Saksassa yhteensä 3. Kansanlähetyksen yhteistyötahot

Saksassa ovat: Evangeliumsgemein-schaft Mittlerer Osten (EMO), Orient Dienst (OD), Arbeitskreis für Migra-tion und Integration (AMIN), Selb-ständige Evangelisch-Lutherische Kirche, Itsenäinen evankelis-luteri-lainen kirkko (SELK), Evangelische Vereinigung für Bibel und Bekenntnis in Hessen und Nassau = Evankeli-nen yhdistys Raamatun ja tunnus-tuksen puolesta Hessenissä ja Nas-saussa (EVBB).



Kansanlähetys on tehnyt lähetystyötä Saksassa jo neljänkymmenen vuoden ajan.

T Y Ö A L U E E N E S I M I E S A R I S A L M I N E N T E K S T I J A K U V A


TYÖ ULKOMAILLA

ISO-BRITANNIA

PAKOLAISTYÖ

Isossa-Britanniassa jatkettiin työtä turkin-kielisten pakolaisten parissa Lontoossa Yeni Yaşam -seurakunnan yhteydessä.

Neuvontapäivässä autettiin viikoit-tain noin 15–25 turkkilaista. Keskuste-lujen kautta tuli mahdollisuuksia todis-tamiseen ja rukoukseen. Raamattuja ja DVD:tä annettiin usealle ja kaikki saivat turkinkielisen raamatunlause-kalenterin. Yeni Yaşam -seurakunnan toimintaa osallistui viikoittain noin 15–30 henkeä.

Vierailuilla sai keskustella ja rukoil-la naisten kanssa. Englannin opetus auttoi pakolaisia asettumaan maahan nopeammin.

2012 olympialaiset Itä-Lontoossa tulevat olemaan vuoden kohokohta. Paikallisseurakunnat valmistautuivat suunnittelemalla ohjelmaa tapahtu-man ajaksi. Ulkoilmavalkokankailta asukkaat voivat seurata tapahtumia samalla, kun heille tarjotaan mah-dollisuutta keskusteluun ja rukous-apuun; pubeissa järjestettävien tieto-kilpailujen lomassa voi keskustella; majoitusta tarjotaan vieraileville evan-kelistoille ja tiimeille. Osallistuminen muun muassa Open Air campaigners -järjestön evankelioiviin tapahtumiin Stratfordissa, olympiakylän läheisim-mällä asemalla, tarjoaa myös mah-dollisuuden tavoittaa vieraita evanke-liumilla.

KANSAINVÄINEN OPISKELIJATYÖLeedsissä jatkettiin opiskelijatyötä. Ko-hokohta oli Opiskelijaklubin 25-vuotis-juhla, johon osallistui 120 henkilöä.

Klubissa kävi noin 60 opiskelijaa. Raamattupiirissä kävi 3–10 opiskelijaa. Kasteopetusta annettiin neljälle opiske-lijalle, joista kolme kastettiin. Kotikäyn-tejä ja sairaalavierailuja tehtiin useita ja Uusia testamentteja annettiin kahdek-salle henkilölle. Klubin muita toiminta-muotoja olivat kokkikerho, retket lähi-alueiden kohteisiin sekä gospelkonser-tin järjestäminen.

Vuoden 2012 suunnitelmissa on klu-bin vapaaehtoistyöntekijöiden tuke-minen, työntekijöiden perehdyttämi-nen ulkomaalaistyöhön, raamatunope-tus sekä uusien ihmisten tavoittami- nen.

MAAHANMUUTTAJATYÖ

Maahanmuuttajatyötä tehtiin Birming-hamissa Operaatio Mobilisaation työ-yhteydessä.

Pojille pidettiin kahta kerhoa. Kävi-jöitä oli viikoittain noin 50. Pelien ja yhdessäolon merkeissä pienille pojille opetettiin Raamatun kertomuksia ja isojen poikien kanssa käytiin keskuste-luja eri maailmankatsomuksista.

Tyttökerhossa ja lomakerhossa py-rittiin välittämään omia kokemuksia rakastavasta Jumalasta Raamatun ker-tomusten kautta. Itsetuntoa kehittä-vässä tyttökerhossa osallistujia oli vii-koittain 20–30. Lomakerhoon saapui yli 60 lasta.

Uudessa äiti-lapsikerhossa kävi noin 5–10 muslimiäitiä lastensa kanssa. Om-pelupiirissä opetettiin ompelutaitoja ompelukoneilla ja solmittiin uusia ystä-vyyssuhteita.

Birminghamin keskustassa kirjapöy-dällä jaettiin ilmaisia Jeesus-elokuvia ja kristillistä kirjallisuutta eri kielillä.

ISO-BRITANNIA Kansanlähetys aloitti työn Englan-

nissa vuonna 1973. Vuoden 2011 lopulla työntekijöitä oli

Iso-Britanniassa yhteensä 4. Kansanlähetys toimii Englannissa

Operaatio Mobilisaation ja Crosslinks jär jestön yh teydessä.



T Y Ö A L A N E S I M I E S M A R I T T A T A Y L O R T E K S T I M A R I T T A T A Y L O R K U V A


TYÖ ULKOMAILLA

JUUTALAISTYÖ

Kansanlähetys toimii Lähi-idässä mes-siaanisen seurakunnan työyhteydessä lapsi- ja nuorisotyössä. Messiaanisten nuorten lukumäärä on moninkertaistu-nut viime vuosina. Nuoret ovat innos-tuneita ja halukkaita oppimaan uutta, kertomaan rohkeammin uskostaan ja osallistumaan toimintaan.

Työntekijämme ovat aloittaneet per-hetyötä. Toimintavuoden aikana järjes-tettiin kaksi seminaaria vanhemmuu-desta ja avioliitosta.

Vierastalon ja sen yhteydessä toimi-van seurakunnan toiminnan kautta ta-voitettiin vuoden aikana satoja ihmisiä. Suurimpia tapahtumia olivat avointen ovien päivät ja joulujuhla. Kirjallisuutta jaettiin vuoden aikana paljon. Kiinnostus kristinuskoa kohtaan on lisääntynyt.

CASPARI-KESKUS

Messiaanista seurakuntaliikettä hen-gellisesti varustavan Caspari-keskuksen henkilöstömäärä kasvoi ja kurssitoimin-ta kehittyi. Luentojen, pyhäkoulun-opettajien ja muiden vastuunkantajien koulutuksen lisäksi keskuksessa aloitet-tiin avioliittoon valmentava koulutus uskoville sinkuille.

Kertomusvuonna työntekijämme toimi kotimaasta käsin. Hän vastasi uutiskirjeiden, kirjojen, esitteiden, julis-teiden ja mainosten graafisesta suun-nittelusta. Viidennen hepreankielisen lasten pyhäkoulukirjan suunnittelutyö aloitettiin.

LONTOO

Kansanlähetys tekee tavoittavaa työ-tä Lontoossa. Juutalaistyötä tehtiin eri festivaaleilla. Monet evankeliumille

avoimet ihmiset saapuivat keskustele-maan, ja mahdollisuuksia syntyi joh-dattaa heitä uskoon.

Kirjapöytätyössä tavattiin useita, jot-ka halusivat lukumateriaalia omalla kie-lellään. Kahvilatyössä paikallisen seura-kunnan yhteydessä keskusteltiin ja ru-koiltiin seurakuntalaisten kanssa.

TOIMINTA SUOMESSA

Israel-toimikunta kokoontui neljä ker-taa puheenjohtajansa Esko Siljasen joh-dolla. Vuoden teemana oli ”Toivottakaa rauhaa Jerusalemille”. Keväällä järjestet-tiin yhdessä Helsingin Kansanlähetyk-sen kanssa Israel-juhla. Israel viikonvaih-teessa 30.9.–2.10. ulkomaisena vieraana oli Armin Bachor Evangeliumsdienst für Israel -järjestöstä Saksasta.

Kansanlähetyspäivillä järjestettiin Is-rael-aiheinen kanava, joka keräsi run-saasti kuulijoita Seinäjoella Lakeuden ristin kirkkoon.Kotimaassa osallistuttiin Juutalaisevankelioimisen Suomen työ-ryhmän työskentelyyn. JUST:n puheen-johtaja Juhani Koivisto osallistui myös LCJE:n kansainväliseen konferenssiin Lontoossa elokuussa.

JUUTALAISTYÖ Kansanlähetys on aloittanut juuta laistyön

vuonna 1968. Vuoden 2011 lopulla työntekijöitä oli juu-

ta laistyössä yhteensä 3. Yhteistyötahona on Caspari-keskus.


Juhani Koivisto, SEKLpuh. 019 779 2227

R A P O R T T I E N P O H J A L T A , A N N E L E P I K K O T E K S T I H E I D I T O H M O L A K U V A


TYÖ ULKOMAILLA

RAAMATUNKÄÄNNÖSTYÖ

ETIOPIA

Etiopiassa Kansanlähetys tekee raama-tunkäännös- ja lukutaitotyötä diraitan (gidolen) kielen parissa. Konsulttiapua annetaan zaysen- ja konsonkielisen Vanhan testamentin käännöstyöhön.

Diraitan projektin taloudellisesta tuesta on edelleen vastannut Norjan Evankelinen Luterilainen Kirkkoyhteisö (DELK) NLM:n kautta. DELK on luvan-nut jatkaa tukeaan vuoden 2012 lop-puun saakka.

Vuoden kohokohta diraytan työssä oli Jeesus-filmin valmistuminen. Ro-vastikunta valitsi laulaja-evankelista Abiyot Ageden, jolla on myös tekni-siä taitoja, kierrättämään filmiä ympäri dirayta-kielen aluetta. Filmin oikeudet omistava Great Commission -järjestö kuitenkin halusi, että työhön koulute-taan useampi henkilö, joten kahdek-san muuta evankelistaa ja yksi pappi suorittivat kolmipäiväisen koulutuk-sen. Heille opetettiin sielunhoitoa sekä projektorin ja generaattorin tekniikkaa. Kuluneen vuoden aikana Jeesus-filmin katsoi lähes 40.000 etiopialaista. Heistä noin 400 ilmaisi halunsa palata seura-kunnan yhteyteen ja yli 180 ilmaisi ha-lunsa uskoa Jeesukseen.

Toinen suurempi tapahtuma oli vii-kon kestävä Raamattu käyttöön omalla kielellä -kurssi. Mukana oli 119 osanot-tajaa noin 35 seurakunnasta. Käännös-tiimi toimi osin opettajana, osin kään-täjinä ja välillä kurssilaisina. Kurssilaiset

innostuivat opetuksesta ja veivät sitä seurakunnissaan käytäntöön. Kaupun-kiseurakunnassa alkuvuodesta lopetet-tu saarnojen tulkkaus amharan kielestä diraytaan aloitettiin uudelleen.

Alkueväästä tarkistettiin ja saatettiin painokuntoon diraitankielinen laulu-kirja. Kirjat saatiin painosta elokuussa ja niiden myynti lähti ilahduttavasti käyntiin. Laulukirjan ansiosta alueen naisten parissa on syttynyt intoa oppia lukemaan.

Loppuvuodesta tarkistettiin Uskossa kasvaminen -kirjan kieliasua ja kään-nöksen oikeellisuutta. Tavoitteena on saada kirja painokuntoon tammikuun 2012 aikana.

KAAKKOIS-AASIA

Raamatunkäännöstyötä jatkettiin durin kielelle kotimaasta käsin yhteistyössä paikallisten työtoverien kanssa. Vuoden aikana työntekijämme teki kaksi työ-hön liittyvän matkaa Kaakkois-Aasiaan. Duri-hankkeen painopiste on Vanhan testamentin kääntämisessä, mutta sii-hen kuuluu myös sanakirjan ja kieliopin tekeminen sekä muuta julkaisutyötä ja koordinointia. Vuoden aikana käännet-tiin Psalmeja, Danielin kirjaa ja Aamok-sen kirjaa. Vuoden lopulla valmisteltiin tiimin jäsenten taloudellisten mahdolli-suuksien parantamista. Työntekijämme toimi myös konsulttina ja auttoi erään toisen kielen Matteuksen evankeliumin tarkastustyössä.

PAPUA-UUSI-GUINEA

Kertomusvuonna ilmestyi Papua-Uusi-Guineassa boronginkielinen käännös, joka sisältää Ensimmäisen Mooseksen kirjan, Ruutin kirjan ja Joonan kirjan.

Kansanlähetyksellä ei ole lähettejä Pa-pua-Uudessa-Guineassa. Vuoden aikana tuettiin taloudellisesti kansallista BTA järjestöä sekä burum-mindikin- ja bo-ronginkielistä Vanhan testamentin kään-nöstyötä. Tämän kielen parissa työnteki-jämme ovat olleet käännöstyössä.

Kansanlähetys tuki taloudellisesti raa matunkääntäjien talon rakennus-hanketta. Vuoden lopulla suunnitel-tiin opetusharjoittelijoiden kutsumista Kansanlähetysopistoon.

R A P O R T T I E N P O H J A L T A , A N N E L E P I K K O T E K S T I M I R J A M I U U S I T A L O N A R K I S T O K U V A T


TYÖ ULKOMAILLA

VENÄJÄ

Raamatunkäännöstyö Venäjällä ja sen naapurivaltiossa Pohjois-Euraasian alueella jatkui jo kahdeksatta vuotta Suomesta käsin. Työntekijämme toimi usean käännöstiimin jäsenenä eri pro-jekteissa käännöstarkastajana, ekse-geettinä sekä kielikonsulttina.

Raamatun valmistuminen on loppu-vaiheissaan. Edessä ovat vielä vuonna 2001 julkaistun Uuden testamentin revi-sio, Psalmien saattaminen loppuun, jo julkaistujen Vanhan testamentin osien osittainen muokkaus sekä monenlai-set tekniset tarkastukset ja itse julkai-semiseen liittyvät käytännön asiat. Ta-voitteena on vuoden 2013 elokuuhun mennessä luovuttaa käännös julkais-tavaksi. Kysymyksessä on suhteellisen suuri kieli, jolla on puhujia kaiken kaik-kiaan yli 6 miljoonaa. Painatusproses-siin menee runsas vuosi, joten Raa-

mattu paikallisella vähemmistökielel-lä näkee päivänvalon suunnitelman mukaan vuonna 2014.

ITÄ-AASIA

Kansanlähetys toimii Itä-Aasiassa yh-teistyössä SIL Internationalin kanssa. Se on kielitieteellinen järjestö, joka palvelee maan vähemmistökansoja tukemalla vähemmistökielten kehi-tystä ja käyttöä sekä osallistumalla vähemmistökielten elinolojen kehit-tämiseen. Itä-Aasia on yksi maailman merkittäviä vähemmistökielten paino- pistealueita.

Kertomusvuoden aikana työnteki-jämme ovat jatkaneet kieliopintoja. He ovat myös saaneet runsaasti tietoa vähemmistökulttuureista ja niiden us-konnoista. Tavoitteena on, että he voi-sivat suorittaa yhteistyöjärjestön kieli-kokeen vuonna 2012.

Raamatunkäännöstyö on yhteistyötä. Mirjami Uusitalo on Etiopiassa kääntämässä Uutta testamenttia diraitan kielelle käännöstiimin kanssa. Hän osallistuu myös konsonkielisen Vanhan testamentin käännöshankkeeseen sekä auttaa muiden kielten tarkastamisessa tarpeen mukaan.

RAAMATUN-KÄÄNNÖSTYÖ

Kansanlähetys aloitti raamatunkään-nöstyön vuonna 1979.

Vuoden 2011 lopulla työntekijöitä oli raamatunkäännöstyössä yhteensä 7.

Yhteistyötahot ovat Suomen Wycliffe Raamatunkääntäjät, SIL- International, SIL Ethiopia ja Wycliffe Global Alli-ance.

Tähän mennessä on valmistunut seit-

semän Uuden testamentin käännöstä

vähemmistö kielillä sekä lisäksi muita

Raamatun kirjojen käännöksiä ja kieli-

tieteellistä, kulttuurista että kirkollista

kirjallisuutta.


Juhani Koivisto, SEKLpuh. 019 779 2227


TYÖ ULKOMAILLA

LÄHETYSLENTOTYÖ

Kansanlähetys tekee lähetyslento-työtä kansainvälisen Mission Aviation Fellowship (MAF) -järjestön työyhtey-dessä. Yksi työntekijäperhe on lähetet-ty MAF Kenian palvelukseen Nairobis-sa vanhalla Wilsonin kentällä toimi-vaan lentotoimintakeskukseen, jossa tapahtuu koneiden huollot ja korjauk-set sekä matkustajien ottaminen ja lentojen lähdöt ja paluut. Nairobin tukikohta palvelee koko itäistä Afrik-kaa, erityisesti somalialueita ja Etelä-Sudania. Suurin osa lennoista kohdis-tuukin nykyiseen Etelä-Sudaniin, jossa tärkeimmäksi tukikohdaksi on tullut Juban kaupunki. Etelä-Sudanin itse-näistyttyä lähetyslentäjät ovat tuke-

neet alueen toimintaa kuljettaen lä-hetys- ja seurakuntatyöntekijöitä vai-keakulkuisille alueille. Nairobissa kor-jataan myös muissa maissa toimi vien MAF-järjestön koneiden osia. Työn-tekijämme matkustaa myös muualle Afrikkaan tai Aasiaan lentokoneiden tarvitessa erityishuoltoja.

Kertomusvuonna lähettimme ovat kotimaanjaksonsa aikana vierailleet useissa lähettävissä seurakunnissa sekä kouluissa. Lähetyslentotyö kiinnostaakin erityisesti nuoria, jotka kyselevät omaa paikkaa evankeliumin palveluksessa.

Kesällä MAF Finland järjesti valta-kunnallisen nuorten ilmailuleirin 14–18- vuotiaille nuorille Vampulassa. Kansan-

lähetys oli leirin järjestämisessä muka-na yhtenä jäsenjärjestönä.

LÄHETYSLENTOTYÖ Kansanlähetys on solminut yhteis-

työsopimuksen Mission Aviation Fellow shipin (MAF) ja Suomen Lä - hetys lentäjien kanssa vuonna 1993.

Vuoden 2011 lopulla työntekijöitä oli lähetyslentotyössä yhteensä 2.



A L U E K O O R D I N A A T T O R I T A P A N I K A I T A I N E N T E K S T I H A N N U H E I N O N E N K U V A


TYÖ ULKOMAILLA

KIRJALLISUUSTYÖ

BUS4LIFE KIRJASTOAUTOTYÖ Kansanlähetys on vuodesta 2007 läh-tien tukenut Operaatio Mobilisaation kirjastoautotyötä. Kertomusvuon-na Bus4Life-kirjastoauto kiersi Itä-Euroop paa Unkarin asemapaikasta käsin. Vuoden aikana vierailtiin Puo-lassa, Tshekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Bosniassa, Romaniassa, Moldovassa ja Ukrainassa. Kirjastoautoa käytettiin erilaisten ohjelmien järjestämiseen OM:n kansallisten toimistojen ja kris-tillisten kustantamojen kanssa. Pai-kalliset seurakunnat olivat aktiivises-ti mukana tässä työssä lähettämäl-

lä useita satoja nuoria vapaaehtois-työntekijöitä.

Tavoitteena on viedä evankeliumi teille ja aitovierille sekä luoda itäeu-rooppalaisille nuorille mahdollisuuksia toimia kansainvälisessä lähetystyössä. Bus4Life-aktioissa oli mukana myös suomalaisnuoria.

Bus4Life-kirjastoauton matkaa voit seurata osoitteessa: www.fin.om.org/bus4life.

IDÄN KIRJALLISUUSTYÖ

Kansanlähetys tuki idän kirjallisuus-työssä Raamattujen, Raamatun osien ja kristillisen kirjallisuuden painamis-

ta. Kertomusvuonna kirjallisuutta pai-nettiin yhdeksälle eri kielelle yhteensä noin 317.500 kpl.

Keski-Aasiassa kristityt joutuvat usein kärsimään uskonsa tähden. Tilaisuuk-sien häirintä, kuulustelut, vangitsemiset, sakottamiset, ja omaisuuden takavari-koinnit eivät ole loppuneet. Kuluneen vuoden aikana julkaistiin tietoa niistä kristityistä ja seurakunnista jotka ovat joutuneet vainon kohteeksi. Tavoittee-na on ollut haastaa suomalaisia kristit-tyjä muistamaan vainottuja veljiään ja sisariaan esirukouksin.

Sekä Bus4Life- että idän kirjallisuus-työtä tehdään yhteistyössä Suomen Operaatio Mobilisaation kanssa.

KIRJALLISUUSTYÖ Kansanlähetys on aloittanut kirjal-

lisuustyön vuonna 1967. Kansanlähetyksellä on kanavointi-

sopimus Operaatio Mobilisaation kanssa.



Pienessä Keski-Moldovalaisessa kylässä paikallinen rouva ilostui saatuaan ensimmäistä kertaa elämässään Raamatun, jota hän pystyi sujuvasti lukemaan. Bus4Life-kirjastoautossa löytyi juuri hänelle sopiva erityispainos, romaniankielinen, kyrillisin kirjaimin kirjoitettu Raamattu.

K I R J A L L I S U U S T Y Ö N E S I M I E S T E K S T I J U H O O V A S K A K U V A


TYÖ KOTIMAASSA

KANSANLÄHETYKSEN KOTIMAINEN TYÖ

A L U E K O O R D I N A A T T O R I J U K K A K A L L I O I N E N T E K S T I P H I L I P P E G U E I S S A Z K U V A

Kansanlähetyksen vuositeema oli ”Hengellinen koti kutsuu ja hoitaa”. Kotimaan työssämme keskeisenä ta-voitteena oli yhteisöllisyyden vahvis-taminen niin jumalanpalvelus- kuin pienryhmätoiminnassakin sekä maal-likkovastuun syventäminen. Kutsuim-me kristittyjä innostavaan tehtävään rakentaa Kristuksen kirkkoa omilla lah-joillaan lähellä ja kaukana.

Kansanlähetys toimii Suomessa 17 paikallisen piirijärjestön kautta. Piirien jäsenmäärä oli 3158. Piirin ystäväkir- jeen saajia oli 17497. Palkattujen työn-tekijöiden rinnalla vastuuta kantaa suuri vapaaehtoisten ystävien joukko. Lisäksi 25 sopimusperusteista julistus-työntekijää tekee arvokasta työtään niin Suomessa kuin Ruotsissa.

JUMALANPALVELUS- TOIMINTAJumalanpalvelustoiminta piirien keskei-sillä paikkakunnilla on koonnut yhteen keskimäärin 100–150 henkeä. Vuonna 2011 Kansanlähetyksellä oli jumalan-palvelustoimintaa 19 paikkakunnalla 12 piirin alueella. Jumalanpalveluksia toteutettiin erimuotoisina joko yhteis-työssä seurakuntien ja muiden järjes-töjen kanssa tai itsenäisesti Kansan-lähetyksen omana toimintana.

PIENRYHMÄT

Työnäkymme mukaisesti kutsumme työmme ystäviä mukaan vireään pien-ryhmä- ja solutoimintaan. Erilaisia pien-ryhmiä oli vuoden lopussa yhteensä 538 kappaletta. Eniten pienryhmistä oli raamatturyhmiä (148), lähetyspii-rejä (57) ja rukousryhmiä (52). Soluja kokoontui piireissä 49. Kasvu oli huima, kun vuonna 2010 soluja kokoontui 31.

Vastuuryhmiä, jotka suunnittelivat ja toteuttivat omalla paikkakunnallaan kansanlähetysnäkyä, oli yhteensä 114.

EVANKELIOINTI

Evankelioimistyön tavoitteena oli uu-sien tavoittavan työn menetelmien ja kanavien löytäminen. Näitä etsit-tiin ja toteutettiin evankelioimiskou-lutuksissa, joita järjestettiin 4 piirin alueella. Muuta tavoittavaa ja kutsu-vaa työtä tehtiin piirien opetus- ja kokoustoimin taan liittyen. Alfakursseja järjestettiin piireissä yhteensä 14.

KOKO PERHEEN HUOMIOON OTTAMINENTavoitteemme oli vuoden aikana vah-vistaa tapahtumissa lasten ja juniori- ikäisten raamattuopetusta ja siten mah-

dollistaa koko perheen aktiivisen osal-listumisen toimintaamme. Uusi suku-polvi onkin ottamassa rohkeasti vas-tuuta Kansanlähetyksen työssä.

Koko perheen Raamatun äärelle kokoava tapahtuma, ”Paras Perintö”, kokosi runsaan osanottajamäärän Lä-hetyskeskukseen Ryttylään.

Perheet otettiin huomioon piirien järjestämillä avioliitto- ja perheleireil-lä sekä erilaisissa perhetapahtumis-sa. Avioliittoleirejä järjestettiin piirijär-jestöjen johdolla Kalajoen ja Karkun opistoilla. Lisäksi piireissä järjestettiin parisuhderisteilyjä, aviopari-iltoja sekä perhepyhäkouluja.

MEDIATYÖ

Ohjelmatuotanto Radio Deissä jatkui edellisvuosien malliin. Arkipäiväaamui-siin kuultiin Kansanlähetyksen Raamat-tuavain-opetusohjelmaan. Joka lauan-tai ohjelma lähetettiin uusin tana yh-dessä Raamattuavain Extra -ohjelman kanssa. Sunnuntaisin oli myös Raa-mattubuffet, jossa oli raamatunopetus sunnuntain saarnatekstistä sekä siitä nouseva keskustelu studiotiimin kans-sa. Lähetysavain -ohjelma oli eetterissä joka toinen lauantai-iltapäivä. Kahdel-la piirillä oli myös omia radio-ohjelmia paikallisradiossa.


TYÖ KOTIMAASSA

Kansanlähetys jatkoi myös Leif Num-melan toimittamia Cafe Raamattu -oh-jelmia TV7:ssa.

KANSANLÄHETYSPÄIVÄT

Kansanlähetysliikkeen suurin yhteinen tapahtuma, Kansanlähetyspäivät pi-dettiin heinäkuun alussa Seinäjoella, jonne kokoontui ennätyssuuri joukko juhlakansaa ajankohtaisen sanoman ja lähetyksen haasteitten äärelle. Päivien teema oli ”Hengessä mukana”. Moni-puolista ohjelmaa oli kolmen päivän ajan lapsille, nuorille kuin varttuneem-millekin. Ulkomaisena vieraana juhlille toi väriä pastori Boitshenko musisoivan perheensä kanssa Nisdni Novgorodin luterilaisesta seurakunnasta Venäjältä.

YHTEYDET SEURAKUNTIINKansanlähetyksen ja paikallisseurakun-tien yhteistyö on ollut pääasiassa hyvää ja rakentavaa. Toimintaa oli 274 seura-kunnassa. Seurakuntien kanssa solmittu-ja nimikkosopimuksia oli vuoden lopulla 290 (v. 2010, 280) ja kohdesopimuksia 24 (26) yhteensä 237 (241) seurakunnan kanssa. Lisäksi järjestöjen kanssa solmit-tuja nimikko sopimuksia oli 5 (4).

KAIKILLE KANSOILLE

Kotimaan työn tarkoituksena on tavoit-taa uusia ihmisiä evankeliumilla, kut-sua, hoitaa ja varustaa yhteiseen teh-täväämme. Toiminnan lähtökohdaksi ja päämääräksi on ymmärretty paikal-linen uskovien yhteys joko jumalan-palveluksen tai pienpiirin muodossa. Vahva ulkomainen työmme tarvitsee uudistuvaa ja ennakkoluulotonta työ-tä kotimaassa.

LUE LISÄÄ:www.sekl.fi

Hausjärven Ryttylän historiallisessa kartanomiljöössä sijaitseva Lähetyskeskus

on monille tuttu viikonlopputapahtumista, leireistä, opiskeluperiodeista ja perhejuhlista.


TYÖ KOTIMAASSA

NUORTEN MAAILMA

A L U E K O O R D I N A A T T O R I M I K A F A L K T E K S T I P H I L I P P E G U E I S S A Z K U V A T

Kansanlähetyksen nuorisotyö, Nuor-ten Maailma järjestää valtakunnallisia tapahtumia, leirejä, koulutusta, kou-luvierailuja sekä säännöllistä viikkotoi-mintaa eri ikäisille nuorille ympäri Suo-mea. Keskeistä toiminnassa on Raamat-tu, nuorten tukeminen, innostaminen ja aktivoiminen sekä lähetystyön esillä pitäminen. Ohjaamme nuoria elämään kristittyinä uskoa todeksi omassa asuin-ympäristössään, koulussaan, opiskelu-paikallaan ja harrastuksissaan. Tarjoam-me nuorille mahdollisuuksia kasvaa vastuunkantajina.

JUNIORITYÖ

Useissa KL-piireissä juniorityö on kasva-nut huimasti kuluneena vuonna ja on kiinteä osa piirin tekemää työtä. Uuden Juniorityöntekijän toimen perustaminen Ryttylään vuonna 2011 mahdollisti ju-niorityönvastaavan työajan suuntaami- sen täysillä piirien työn kehittämiseen.

Yksi juniorityön valtakunnallisista toi-mintamuodoista on Donkkis-kerhot, joi-den tavoitteena on junioreiden innosta-minen Raamatun lukemiseen ja kehit-tävien harrastusten pariin. Eri puolilla Suomea kokoontui 30 Donkkis-kerhoa, joissa kävi viikoittain 380 lasta.

Kouluikäisille ja heidän vanhemmil-leen suunnattuja Donkkis Big Night -toimintailtoja pidettiin 38 eri paikka-kunnalla. Ne keräsivät yhteen 1769 kou-luikäistä lasta. Toiminnassa oli mukana yli 400 vapaaehtoista vastuunkantajaa.

7–14-vuotiaille lapsille suunnattuja Donkki-toimintaleirejä järjestettin 32 ja ne kokosivat 1120 lasta.

Kansanlähetyspäivillä, Paras perintö -, ja koko perheen Raamattuloma tapah-tumien yhteydessä oli eri-ikäisille lapsil-le ja junioreille oma ohjelma.

Tietoa Kansanlähetyksen juniori-työstä löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.donkki.net

NUORISOTYÖ

Nuorisotyön (15–20-v) perustan muo-dostivat rippikoulutyö, viikoittain ko-koontuvat paikalliset nuorten ryhmät sekä valtakunnalliset nuorten tapah-tumat ja -leirit.

TAVOITTAVA TYÖ

Nuorisotyölinjan opiskelijat osallistuivat linjavastaavansa ja Nuorten Maailman työntekijöiden ohjauksessa käytännön harjoittelutehtäviä suorittaessaan Nuor-ten Maailman tavoittavaa ja kutsuvaa työtä. Opiskelijat järjestivät kouluja seurakuntavierailuja, joissa kertoivat evankeliumia todistuspuheenvuorojen, laulujen ja draaman keinoin. Kouluvie-railuilla he esittelivät myös Kansanlähe-tysliikettä sekä sen nuoriso- että lähe-tystyötä. Myös osa piirien työntekijöistä teki tavoittavaa työtä kouluissa.

Maakunnalliset tavoittavat nuoriso-tapahtumat kokosivat vuonna 2011 run-saasti nuoria. Johannesfestareille Kou-

volassa osallistui noin 250 nuorta, Älä pelkää -tapahtumaan Kuopiossa 700 nuorta sekä uuteen yhteiskristilliseen Gospel-Savo-tapahtumaan 800 nuorta.

14 paikkakunnalla järjestettiin vii-koittaisia Pointti-nuorteniltoja ja yh-teistyössä SLEY:n, OPKO:n ja Raamattu-opiston kanssa Nuotta-iltoja. Toimin-nassa oli mukana yli 130 nuorta ja va-paaehtoisia nuoria vastuunkantajia oli mukana 30.

Rukoustyö

Rukoustyö jatkui rukoushuone-toimin-tana valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Rukouspalvelutilanteissa nuorilla on mahdollisuus luotettavan aikuisen kanssa puhua elämänsä ajan-kohtaisista ja kipeistäkin asioista sekä suhteesta armahtavaan Jumalaan.

Rippikoulutyö

Nuorten Maailman rippikoulutyö vas-taa nuoren elämään liittyviin kysymyk-siin tuoreella ja innostavalla tavalla.

Isoskoulutuksessa (ISKO) Kansanlähe-tysopistolla yli 100 nuorta oppi käytän-nön taitoja niin ryhmän ohjaamisesta kuin iltaohjelmien valmistelusta ja to-teutuksesta.

Kertomusvuoden kesällä Kansanlä-hetysopistolla järjestettiin kuusi rippi-leiriä. Kahden perusleirin lisäksi toteu-tettiin kolme teemarippikoulua: luo-vantoiminnanripari, sporttiripari sekä


TYÖ KOTIMAASSA

tanssiripari. Lisäksi järjestettiin Confir-mation Camp, joka oli englannin kie-lellä erityisesti maahanmuuttajille to-teutettu rippikoulu. Rippikoululaisia Nuorten Maailman rippikoululeireillä oli yhteensä 105 ja leirejä toteuttamas-sa oli 51 opettajaa ja isosta.

Vuoden 2011 riparilaisille ja isosille järjestettiin Pointti-kasvuleiri, joka oli sa-malla Nuorten Maailman rippikoulujen jatkoripari. Pointti kokosi 130 nuorta.

Tietoa Kansanlähetyksen rippikou-luista ja isoskoulutuksesta löytyy Nuor-ten Maailman verkkosivuilta osoittees-ta www.nm.fi.

Nuorisotyön valtakunnalliset tapahtumat

Valtakunnallisia nuorisotapahtumia Kansanlähetysopistolla Ryttylässä kehi-tettiin nuoria aktivoivaan suuntaan.

Haaste-uudenvuodenleirillä teema-na olivat uskonsankarit. Leirillä tutus-tuttiin Raamatun henkilöihin. Leiri ko-

kosi Ryttylään 192 nuorta.Quiet Action -pääsiäistapahtumas-

sa nautittiin kristillisen gospelgenren helmistä, yhteislauluista ja rukoukses-ta. Mukana oli 220 nuorta.

Kansanlähetyspäivien nuorten ohjel-massa Seinäjoella ohjelmassa oli raa-mattuopetusta, konsertteja ja monia toiminnallisia kilpailupisteitä. Nuorten ohjelma kokosi viikonlopun aikana ar-violta 500 eri kävijää.

Nuorten kristillinen taide- ja toi-mintaleiri Life järjestettiin heinäkuus-sa Ryttylässä. Työpajoja leirillä oli yli kaksikymmentä, ja niissä harjoiteltiin mm. tanssia, laulua, tekstiilitaidetta, musisointia, valokuvausta, ratsastus-ta ja parkouria. Nuorille oli järjestetty myös mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin ja esirukoukseen. Life-leirille osallistui 256 leiriläistä sekä noin 60 vastuunkantajaa. Lifeleirin nettisivut löytyvät osoitteesta www.nm.fi/life.

Nuorten Kesä -festarit järjestettiin 29.7.–1.8. heti Life-leirin perään Ryt-

tylän lähetyskeskuksessa. Festareilla nuorilla oli mahdollisuus nauttia niin suomalaisesta kuin ulkomaisesta gos-pelmusiikista, raamattuopetuksesta, monipuolisesta yhteisestä tekemisestä ja kristittyjen yhteydestä. Tapahtuma kokosi noin 500–600 nuorta ja nuorta aikuista, joista osa oli vastuunkantajina tai talkoolaisina.

Vastuu-koulutus oli juniori-, nuoriso-, ja nuortenaikuistentyön vastuunkanta-jille ja -työntekijöille tarkoitettu koulu-tus. Koulutusviikonloppuun osallistui 80 nuorisotyön vastuunkantajaa.

Kesällä 2011 järjestettiin kaksi kes-toltaan 2 viikon aktiota Viroon, sekä lyhyempiä Suomessa järjestettäviä ak-tioita kuten festariaktio Provinssirockin aikaan Seinäjoella. Viron aktioon osal-listui 20 nuorta.

NUORET AIKUISET

Nuorten aikuisten työ tapahtui Nuor-ten maailmassa pääasiassa Kolme Koh-

NUORTEN MAAILMA

Nuorten Maailma toimii yhteistyössä luterilaisten paikallisseurakuntien nuo-risotyön kanssa ja tarjoaa näille koulu-tuspaketteja sekä ohjelma- että tapah-tumapalveluita. Nuorten Maailma te-kee yhteistyötä myös valtakunnallis-ten nuorisotyötä tekevien järjestöjen, kuten Opiskelija ja koululaislähetys ja Suomen luterilainen evankeliumiyhdis-tys sekä muiden lähetysjärjestöjen nuo- risotyön osastojen kanssa.

Nuorten Maailma jatkoi yhteistyötä kristillisen taiteilijajärjestön Creative Arts Europen (CAE) kanssa. Lyhytaikai-sen lähetystyön koulutuksessa ja lyhyt-aikaisessa lähetystyössä Nuorten maail-ma teki yhteistyötä Operaatio Mobili-saation kanssa.

Pallo hallussa. Yksi Kansanlähetyksen nuorisotyön tavoitteista on antaa nuorille valmiuksia tasapainoiseen ja kokonaisvaltaiseen elämään, jossa he voivat löytää omat lahjansa ja iloita taidoistaan.


TYÖ KOTIMAASSA

taamista -nimikkeen alla. Kolme koh-taamista illat kokosivat viikoittain noin 250 nuorta aikuista Raamatun sanan, laulamisen, rukoilemisen ja yhdessä tekemisen äärelle säännöllisesti neljäl-lätoista paikkakunnalla. Kolme kohtaa-mista iltojen lisäksi kokoontui 33 nuor-ten aikuisten pienryhmää kooten lähes 300 ihmistä. Monet nuoret aikuiset löy-sivät tiensä myös Kansanlähetyksen ju-malanpalvelusyhteisöihin.

Kolme kohtaamista -leirejä tai -tapah-tumia järjestettiin kymmenen ja ne ke-räsivät yhteensä 225 osallistujaa. Kolme kohtaamista -toimintaa pyrittiin linkit-tämään yhteisölliseen jumalanpalvelu-selämään siellä, missä se oli mahdollis-ta. Nuoren aikuisen on helpompaa si-toutua, kun hän löytää omankokoisen palvelupaikan ja tehtävän yhteisössä, jossa tulee kohdatuksi ja jossa saa toi-mia ja rakentua hengellisesti. Näin toi-mimalla nuori aikuinen voi kokea Kan-sanlähetysliikkeen omaksi hengelliseksi lähiyhteisökseen.

Lyhytaikaista lähetystyötä pidettiin esillä erityisesti alkuvuodesta Revolu-

zone-tapahtumassa Ryttylässä. Tapah-tuma järjestettiin yhteistyössä Operaa-tio Mobilisaation (OM) ja Opiskelija ja koululaislähetyksen (OPKO) kanssa ja se kokosi 70 osallistujaa. Tapahtuman tavoitteena oli sekä kouluttaa nuoria aikuisia lyhytaikaiseen lähetystyöhön että rohkaista heitä pohtimaan mah-dollisuutta tulevaisuudessa lähteä lä-hetystyöhön. Lyhytaikaisesta lähetys-työstä kiinnostuneet nuoret aikuiset ohjattiin aktioihin OM:n kautta.

Lisätietoa Kolme Kohtaamista -toi-minnasta löytyy osoitteesta www.kol-mekohtaamista.com

NUORTEN MAAILMAN JULKAISUT

Donkki-lehti on 9–14-vuotiaille suun-nattu harraste- ja raamatunlukulehti. Sen tavoitteena on ohjata junioreita

lukemaan säännöllisesti Raamattua. Nuotta on kristillinen nuorten media,

johon kuuluu lehti, nettisivusto ja netti-radio. Nuotta-lehti, nuoren seurakunnan sanoma ilmestyy 10 kertaa vuodessa ta-voittaen suuren osan kristillisessä nuo-risotyössä mukana olevista nuorista.

Nuotta.com nettisivustolla julkaistiin päivittäin nuorille suunnattuja opetuk-sia ja uutisia. Vuonna 2011 sivustolla kävi 300 000 uniikkia kävijää. Lisäksi Nuotta teki nuottataajuus nettiradiota, josta voi kuunnella gospelmusiikkia 24/7.

Suurta julkisuutta vuonna 2011 sai Nuotan Älä alistu -kampanja. Kampan-ja haastoi Youtube:ssa julkaistun Anni-videon sekä nuotta.com-nettisivujen kautta nuoria etsimään elämän suuriin kysymyksiin vastauksia yleisen mieli - piteen sijasta Raamatusta.

Nuotan kotisivut löytyvät osoitteesta www.nuotta.com

NUORTEN MAAILMAN toiminta tavoitti vuonna 2011 keskimäärin 10% enemmän lapsia ja nuoria kuin vuonna 2010.

Nuorten kristillinen taide- ja toimintaleiri Life järjestettiin heinäkuussa Ryttylässä. Työpajoja leirillä oli yli kaksikymmentä, ja niissä harjoiteltiin mm. tanssia, laulua, tekstiilitaidetta, musisointia, valokuvausta, ratsastusta ja parkouria. Luovuus kukki vielä oppituntien jälkeenkin.


TYÖ KOTIMAASSA

KUSTANNUS OY UUSI TIE

Vuonna 2011 yhtiössä panostettiin säh-köiseen uutispalveluun Seurakuntalai-nen.fi sekä kirjakustannustoiminnan uudelleen organisoimiseen unohta-matta varsinaisten tuotteiden, lehtien ja kirjojen, kehittämistä.

UUSI TIE -LEHTI

Lehden levikki pysyi vuoden aikana noin 9000 tilaajassa. Leif Nummela jatkoi päätoimittajana ja Vuokko Väns-kä toimituspäällikkönä.

SEURAKUNTALAINEN.FI

Uusi Tie -lehden toimitus panosti uutis-tuotantoon myös Seurakuntalainen.fi- sivustolla. Yhteistyössä olivat mukana

Elämään, Sanan, Ristin Voiton ja Suo-men Viikkolehden toimitusten lisäksi Radio Dei sekä uusina Radiolähetys-järjestö Sanansaattajat ja Nuotta.com. Sivuston kävijämäärät olivat tasaisessa nousussa saavuttaen toisena vuote-naan miljoonan vuosikäynnin rajapyy-kin. Eri kävijöitä sivustolla oli vuodessa noin 300 000 ja päivässä 2 000–7 000.

Uusi Tie -lehden toimituspäällikkö Vuokko Vänskä aloitti Seurakuntalai- nen.fi-päätoimittajana syyskuussa 2011.

VIE SANOMA

Lähetysaikakauslehti Vie Sanoma lä-hetettiin Uuden Tien tilaajaetuna yli 9 000 lukijalle sekä yli 300 julkiseen lai-tokseen Mediaenkeli-tilauksena.

DONKKI JA NUOTTA

Donkki-lehti on tärkeä osa Kansanlä-hetyksen juniorityötä. Kansanlähetys julkaisee lehteä yhdessä Raamatun-lukijain Liiton kanssa.

Nuorten Nuotta-lehteä kustannettiin yhdessä Suomen Luterilaisen Evanke-liumiyhdistyksen sekä Opiskelija- ja Koululaislähetyksen kanssa. Lehden päätoimittajana toimi Kansanlähetyk-sen nuorisotyön aluekoordinaattori Mika Falk.

KIRJAMYYNTI

Kustannus Oy Uusi Tie kustansi vuonna 2011 yhteensä 17 nimikettä, joista kak-si lastenkirjaa. Uusintapainoksia otet-tiin kahdesta teoksesta. Syksyn erityis-tapaukseksi nousi Danielle Miettisen kirjoittama elämänkerta Rashid – Juma-lan taistelija. Kirjan päähenkilö Rashid vieraili Suomessa lokakuussa.

NETTIKIRJAKAUPPA

Nettikirjakauppa.com-verkkokaupan valikoimassa oli noin 2000 eri tuote-nimikettä. Kristillisistä kirjoista annettiin ennakkotietoja ja tarjouksia 1700 asiak-kaalle sähköisellä uutiskirjeellä.

LEHTIEN PAINOSMÄÄRÄTLEHTI 2010 2011

Uusi Tie / viikko 9 442 9 600Uusi Tie / kk-painos 13 302 10 600Joulun Aika, Vie Sanoman joululehti 15 000 16 000Uuden Tien evankelioimisliite Ilon Aika 50 000 45 000Donkki (6x/v./painos) 1 600 1 975Joulu Donkki 2 500 –Nuotta nettolevikki / kk 2 600 2 700

S A N N A M Y L L Ä R I N E N T E K S T I

A R I E L N E U L A N I E M I K U V AAfganistanilainen pakolainen Rashid kertoo elämäntarinaansa Radio Dein suorassa lähetyksessä Helsingin kirjamessuilla lokakuussa. Tulkkina toimi kirjan kirjoittanut Danielle Miettinen.


KANSANLÄHETYSOPISTO


Kansanlähetysopiston toimintakerto-mus alkaa kesäkuusta 2011 ja päättyy toukokuuhun 2012. Näin se poikkeaa muiden osastojen toimintakertomuk-sista, jotka jaksottuvan kalenterivuoden mukaan. Tapahtumakalenteri ja kus-tannuslaskelma on kuitenkin esitetty kalenterivuodelta 2011.

Kansanlähetysopisto antoi koulu-tusta seitsemällä syys- ja kevätluku-kauden opintolinjalla sekä kahdella kesälinjalla. Uutuuksina toteutettiin kesällä 2011 teatteritiimi ja lukuvuo-den 2011–2012 maahanmuuttajalin-ja. Syyslukukaudella opiskelijoita oli 86 ja keväällä 74. Kesälinjoilla oli 17 opiskelijaa.

SYYS- JA KEVÄTLUKUKAUSI Syvälle SanaanRAAMATTULINJA perehdyttää Raa-matun sanomaan, antaa valmiuksia hengelliseen työhön ja auttaa opis-kelijaa kasvamaan kristittynä. Opin-toihin kuului pienryhmätoimintaa, käytännön evankeliointiharjoittelua, tenttejä, esseitä sekä opintomatko-ja. Opiskelijoita oli syyslukukaudella 31, keväällä 24. Linjavastaava: Jarkko Haapanen.

TEOLOGIALINJA tarjoaa kristillisel-le uskolle ja elämälle perusteet, jotka kestävät kriittisen tarkastelun. Linjalla opiskellaan Raamatun kirjoja ja tulkin-

taa, maailman uskontoja, apologiaa, luterilaista uskonoppia ja lähetysteo-logiaa sekä perehdytään ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin. Syyslukukaudella opiskelijoita oli kahdeksan ja kevätlu-kukaudella kolme. Linjavastaava: Vesa Ollilainen.

MAAHANMUUTTAJALINJA antaa kristityille maahanmuuttajille valmiuk-sia hengelliseen vapaaehtoistyöhön. Linjalla opiskellaan Raamattua, seura-kunnan vapaaehtoistyössä tarvittavia tietoja ja taitoja, evankeliointia ja lähe-tystyötä sekä suomen kieltä, Suomen historiaa ja englannin kieltä. Linjalla opiskeli 8 sudanilaista kristittyä. Linja-vastaava: Maiju Ollilainen.

R E H T O R I N I I L O R Ä S Ä N E N J A L I N J A V A S T A A V A T T E K S T I T O D E J U R V A N E N J A P H I L I P P E G U E I S S A Z K U V A T

Opiston elämää ja ilmapiiriä rikastuttivat virolaiset, venäläiset, papualaiset ja Sudanista Suomeen muuttaneet opiskelijat.



Sanasta tekoihin

NUORISOTYÖLINJA antaa opiskelijoil-le valmiuksia toimia vastuunkantajana kristillisessä lapsi- ja nuorisotyössä sekä auttaa kasvamaan Raamatun tuntevak-si kristityksi. Opiskelijat työskentelivät nuorten tapahtumissa, junnutyössä ja tekivät kouluvierailuja sekä aktio-matkan Bulgariaan. Nuorisotyölinjan alaosastona Nuotta-tiimissä opiskeli kristillistä nuorten mediatyötä syksyllä neljä ja keväällä kolme henkilöä. Syys-lukukaudella linjalla oli yhteensä 11

Documents

30...Kirkossa otettiin vuoden 2011 lopul-la käyttöön kolmas vuosikerta evanke-liumikirjasta. Evankeliumikirjan ohella on käynnissä hanke oman virsikirjan laatimiseksi. Vuonna