5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

5.1.1. Eriyttäminen

Opetuksen eriyttämisellä on tärkeä rooli oppilaan koulunkäynnin tukemisessa ja opetuksen

järjestämisessä. Eriyttämisen tarkoitus on turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisuus itsensä

kehittämiseen, kasvuun ja oppimiseen omista edellytyksistään ja elämäntilanteestaan lähtien.

Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavaa, eri ikäkausiin sekä erilaisiin

oppimistehtäviin ja – tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla

tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Opetuksen eriyttäminen

on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja

oppilaiden erilaisuus. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista,

opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen

arviointia.

Eriyttäminen koskee kaikkia oppilaita, sekä heitä, jotka etenevät nopeasti ja kaipaavat lisähaasteita

(lahjakkaat oppilaat), että heitä, joilla on oppimisessaan erilaisia vaikeuksia tuen muodoista

riippumatta. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja

etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua opetuksen sisältöihin, käytettäviin

opetusmateriaaleihin ja – menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja

käytettävissä olevaan aikaan. Eriyttäminen voi olla oppilaiden tilapäistä ryhmittelyä tai

oppimisympäristön muokkaamista eriytyväksi. Opetuksen eriyttäminen voi tapahtua

ryhmämuotoisena tai yksilöllisenä. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja

edistymisensä näyttämiseen. Kokeita voidaan tehdä suullisena ja kokeisiin annettua aikaa voidaan

säädellä.

5.1.2. Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan

lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta1. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen

liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella

1 Perusopetuslaki 16 § 1 mom. (642/2010)

voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti

kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus

siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten

oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa

samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti.

Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien

aikana.

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät,

ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja

materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on

pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa

tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetus yleisen tuen aikana

Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen

ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin

liittyvistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana

annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen

alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja

järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin

tilapäisiin tuen tarpeisiin.

Tukiopetus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana

annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen

alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen

tarpeisiin.

5.1.3. Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista

erityisopetusta muun opetuksen ohessa2. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan

oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista

erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin

liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa,

sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista

erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä

tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan

saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista

arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen

erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan

tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen

järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista

vastaavien kanssa.

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja.

Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada

tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu.

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen

2 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)

aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen

erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan

oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä

opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-

aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen

arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen

tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

5.1.4. Luokkamuotoinen erityisopetus

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain

mukaan annettavasta tuesta3. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen

tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös,

opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan

suunnitelman mukaisesti.

HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja.

Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet,

sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin

laatimisen yhteydessä luvussa Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. on ohjeistettu.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun

opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.

Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta

sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.4 Opetusryhmiä muodostettaessa

tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet5.

Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa6.

3 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)

4 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010)

5 Perusopetuslaki 30 § 2 mom.

6 Perusopetusasetus 2 § (893/2010)

5.1.5. Oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin

oppimääriin7. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla

siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa.

Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen

ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei

tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan

yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen

opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta

tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää

yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason

määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle

riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä.

Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä

tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos

pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan

oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä

yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella

oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos

yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi

pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt,

oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen

opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut

HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-

asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä

soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä

ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.

7 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen

numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa.

Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt

oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän

suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt.

Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on

muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta

opetusta tai ohjattua toimintaa8

5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki

5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa9. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä

kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa

mukaista opetusta, ohjausta ja tukea10

. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun

vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan

kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa

lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvolli-

suutensa11

. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta

kouluyhteisön jäsenenä12

. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä,

turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.

On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettami-

seen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava

yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja

koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

8 Perusopetusasetus 5 § 1 mom.

9 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.

10 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.

11 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.

12 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2 § 2 mom.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö

edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista

huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri

osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden

erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä

arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdolli-

suudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja

turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja.

Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle13

. Koulun tulee antaa huoltajille

tietoa oppilashuollon toiminnasta14

sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä

erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa

oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon

liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn

kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys

oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa15

.

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan

pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua

tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä

kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään

parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö

järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan

koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa

tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja

mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa16

.

Kouluilla voi toimia myös vanhempainyhdistykset, joiden tehtävänä on mm.:

13

Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003) 14

Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja Lastensuojelulaki 9 ja 12 § 15

Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom. 16

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 § 3 ja 4 mom.

tukea toiminnallaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä (esim. järjestää tapahtumia, joissa

perheet kohtaavat toisiaan)

olla järjestelyapuna koulun juhlissa ja tapahtumissa (esim. kahvitukset, urheilupäivät, luokka-

retket)

toimia vanhempien edustajana silloin, kun kaikkia vanhempia ei voida kuulla (esim. vanhem-

pien mielipide sovittaessa koulua ja lapsia koskevia asioita, yhteiset päätökset)

toimia vaikuttajana, mielipiteen ilmaisijana ja esitysten tekijänä kuntaan ja muihin päättäviin

tahoihin koulua koskevissa asioissa (esim. rakentaminen, liikennejärjestelyt)

tukea koteja ja koulua niiden kasvatustyössä (esim. järjestämällä vanhemmille tarkoitettua

koulutusta, luentoja, teemailtoja)

ehdottaa, miten toiminnasta kertynyt mahdollinen tuotto voitaisiin kohdentaa lasten ja koulun

toiminnan tukemiseksi (esim. arpajaisilla tuetaan luokkaretkiä)

Yhteistyön toteutumisen ja seurannan arviointia varten tullaan kehittämään välineitä.

5.2.2. Ohjauksen järjestäminen

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta17

. Ohjaustoiminnan tarkoituksena

on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja

itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusope-

tuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden

vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja

sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen

tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen

tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1–2, 3–6 ja 7–9 täsmennetään luvussa

7.2118

.

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat

valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat

opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko

perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.

17

Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) 18

Opetussuunnitelma 2004

Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-

alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen

tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla

tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta,

joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnan-

mahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On

tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan

opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

Ohjaus osana yleistä tukea

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa

edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien

syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja

osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle

annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden

kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikana

Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen

tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana

saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen

alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät

tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai

yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja

opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan

tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle

tulevaisuudelle.

Ohjaus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana

annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtu-

vaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin

kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan

opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen

vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-

opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea

suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös

oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun

henkilöstön asiantuntemusta.

5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen

osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut19

. Tulkitse-

mis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin

perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista

esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta

tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten

kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina

koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä.

Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan

tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa

tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen

kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumi-

seen.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa

hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan

sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti

tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai

useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa

viittomien tai muiden symbolien avulla.

19

Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä

myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta

siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.

Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilas-

kohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä

arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja

koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa

opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa

oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan

tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppi-

lashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten

koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea

Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun

tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.

Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommuni-

kaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja

vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja

koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen

tuen tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja

avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana,

arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan

oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden

tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai

tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan

oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana

Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus

sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä.

Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.20

Oppilaalle

laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät

tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja

tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään

yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein

yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.

5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta

opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa21

. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja

laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden

suunnitelmallista tukea.

5.3. Joustavan perusopetuksen toiminta

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9

vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa22

. Joustavan perusopetuk-

sen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

mukaan

järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti

koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja

neuvontapalveluita käyttäen.23

Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriu-

tumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen

20

Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010) 21

Perusopetuslaki 47 § 22

Perusopetuslaki 5 § (1707/2009) 23

Perusopetusasetus 9 a § (1768/2009)

jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea

saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa

käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun

mukaisena.24

Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella.

Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita

toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.25

Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus,

tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa.

Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen

koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota

kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa

työskentelevien yhteistä kasvatustyötä.

Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunni-

telman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja

ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden

yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta

tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena

ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten

asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne

vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja

työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen

yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistys-

työnoppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan

muodostaa ohjausryhmä.

Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuolto-

työssä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo

aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan

24

Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009) 25

Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)

perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen

yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen

oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös

erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla

henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan

perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä,

tehdään siitä hallintopäätös.

Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryh-

män muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä.

Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa

perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun

tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa

oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille

opetussuunnitelmantavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät

arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai

muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa

oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja

huoltajan kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja

koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa

oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien

varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat

henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin

säädöksiin.

Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu

nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki-

ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä.

5.4. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

5.4.1. Oppilashuolto

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden

sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää

toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman

mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu

kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.26

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista

vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.27

Oppi-

lashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren

oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä.

Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa

oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan

edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä.

Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä

puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja

kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön

hyvinvointia.

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja

ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä

terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa28

.

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden

ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman

varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä

lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeen-

mukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja

26

Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007),

Lastensuojelulaki 9 § 27

Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. 5 kohta (626/2007),

Lastensuojelulaki 9 § 28

Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15 §,

Lastensuojelulaki 9 §

tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja

toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä.29

Oppilashuollon tehtävänä

on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua

hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa.

Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluter-

veydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee

ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä

olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus

lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.30

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja

huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan

näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa

oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan

oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.31

Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä,

esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpa-

noon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa32

sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista

ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön

järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai

muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä

kysymyksissä.

Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät

periaatteet ja toimintatavat.

5.4.2. Oppilashuollon rakenne ja erilaiset oppilashuoltoryhmät

Pyhäjärven kaupungissa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla:

29

Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a § (642 /2010), Lastensuojelulaki 3 ja 3a § (88/2010), 8, 9 ja 12 §, Koulu- ja

opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4, 7 § 2 ja 3 mom., 8, 9 § 1 mom. 4 kohta, 2 mom., 13, 14 ja 15 § 3 mom. 30

Lastensuojelulaki 25 § 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 ja 18 § 31

Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010) 32

Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

1. Kunnallisena oppilashuoltoryhmä

kunnallisena oppilashuoltoryhmänä toimii Nuorison ohjaus- ja palveluverkosto (NOP)

ryhmä käsittelee kunnan yleisiä oppilashuollollisia asioita 1-2 kertaa lukuvuodessa.

oppilashuollollisia asioita käsiteltäessä mukaan kutsutaan tarvittaessa myös muita asianosaisia

ja yhteistyötahoja

2. Koulun oppilashuoltoryhmä

Jokaisella koululla toimii säännöllisesti kokoontuva, nimetty oppilashuoltoryhmä, jota johtaa ja

jonka laillisuuden toteutumisesta vastaa koulun rehtori. Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen

työryhmä, joka toteuttaa ja koordinoi koulun oppilashuoltoa, käsittelee oman yksikkönsä yleisiä

oppilashuollollisia asioita, vastaa yhteistyöstä ja tiedonsiirrosta nivelvaiheissa ja toimii tarvittaessa

koulun kriisiryhmänä. Koulun oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on kehittää koulun

oppilashuollon käytänteitä siten, että oppilaiden olisi turvallista käydä koulua. Yleisimpiä

oppilashuoltoryhmissä käsiteltäviä asioita ovat oppimisvaikeuksiin, tehostetun ja erityisen tuen

tarpeeseen, kiusaamiseen, oppituntien työrauhaan, mielenterveysongelmiin, luvattomiin

poissaoloihin, koulussa esiintyvään väkivaltaan, varkauksiin, näpistyksiin, perheväkivaltaan ja/tai

päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat. Koulun oppilashuoltoryhmän toinen keskeinen tehtävä on

ongelmien ennaltaehkäisy. Oppilashuoltoryhmä voi toimia esimerkiksi oppilaan, vanhempien tai

opettajan tukena. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi

ja/tai koulukuraattori (soveltuvin osin), terveydenhoitaja sekä opettaja, sosiaalitoimen edustaja

(soveltuvin osin) sekä muut yksikön esimiehen määräämät tahot.

Oppilashuoltoryhmien kokoontumisajat sovitaan lukukauden alkaessa, jotta kaikki ryhmään

vakituisesti kuuluvat henkilöt pääsevät tulemaan. Kokoontumisajat ilmoitetaan myös koulun

henkilökunnalle ja oppilaiden vanhemmille Wilmassa.

Oppilashuoltoryhmä tekee lukukauden alkaessa oppilashuollon suunnitelman ja tarkistaa vuosikel-

lon. Vuosisuunnitelmaan merkitään ryhmän kokoonpano ja roolit, kokoontumisajat, lukuvuoden

painopistealueet ja tavoitteet. Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran

lukukaudessa. Lukuvuoden lopulla ryhmä arvioi omaa toimintaansa ja oppilashuollon toimivuutta

koululla seuraavan lukuvuoden pohjaksi. Oppilashuoltoryhmän toiminnasta tiedotetaan

vanhempainyhdistykselle; aiheena esimerkiksi yleinen kouluhyvinvointi.

Koulukohtaisesti sovitaan toimiva tapa, miten asiat tuodaan oppilashuoltoryhmän käsittelyyn.

Asialista kootaan etukäteen, jotta ryhmään kuuluvilla työntekijöillä on mahdollisuus perehtyä

käsiteltäviin asioihin ennen kokousta. Rehtori ilmoittaa asiat edellisellä viikolla niille ryhmän

jäsenille, jotka eivät ole koululla. Muiden kuin koululla olevien ryhmän jäsenten velvollisuus on

myös ilmoittaa rehtorille etukäteen niistä mahdollisista asioista, jotka haluavat ottaa ryhmän

käsiteltäväksi. Syksyn ensimmäisessä oppilashuoltoryhmässä sovitaan toimintamalli siitä, miten

ilmoittaminen tapahtuu.

Oppilashuoltoryhmän kokouksesta laaditaan muistio. Oppilaan asioita käsittelevä muistio on salassa

pidettävä asiakirja, joka säilytetään asianmukaisesti turvallisessa paikassa. Muistion laatimisessa

tulee huomioida henkilörekisterilaki. Muistiot arkistoidaan henkilöittäin siten, että yksittäisen

oppilaan tiedot ovat helposti saatavilla.

3. Oppilaskohtainen oppilashuoltoryhmä

Kun oppilaan huoltajalla, opettajalla tai jollakin muulla oppilaan kanssa työskentelevällä henkilöllä

herää huoli oppilaan koulunkäyntiin liittyvästä tai siihen vaikuttavasta asiasta, hänen tulee ottaa

huoli puheeksi. Tavallisimmin luokanvalvoja on ensin yhteydessä huoltajiin ja sopii tarvittaessa

tapaamisen, jossa mietitään, millä tukitoimilla asiaan saataisiin helpotusta. Tarvittaessa mukaan

voidaan kutsua myös muita työntekijöitä tilanteesta riippuen: kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja,

rehtori tai kuraattori/ koulupsykologi. Paikalle pyydetään ne henkilöt, joiden on tarpeellista olla

mukana keskustelemassa ja sopimassa asioista. Tästä ryhmästä muodostuu ns. oppilaan

oppilashuoltoryhmä, joka on oppilaan tukena vaikeassa tilanteessa. Luokanvalvoja voi konsultoida

oppilashuoltoryhmän jäseniä, mutta koko ryhmän mukana olo kaikissa oppilaspalavereissa ei ole

välttämätöntä, eikä edes suotavaa. Mahdollisissa seuranta- ja jatkopalavereissa jatkaa tämä ns.

oppilaan oma oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan. Tapaamisia

jatketaan niin kauan, että tilanteeseen on saatu pysyvä ratkaisu eikä seurantakaan ole enää tarpeen.

Oppilaskohtainen oppilashuoltoryhmä eroaa koulun oppilashuoltoryhmästä siinä, että se käsittelee

yksittäisen oppilaan asioita ennalta sovitusti (verkostopalaveri). Ryhmä kokoontuu oppilaan

asioissa tarvittaessa ja läsnä voivat olla ainoastaan ne henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian

käsittely välittömästi kuuluu. Verkostopalaverit toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen

huoltajiensa kanssa. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi

osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksikön esimies vastaa ryhmän toiminnan laillisuudesta ja

vastuutuksesta.

5.4.3. Oppilashuollon toimijat

Rehtori vastaa koko oppilashuoltotyön johtamisesta oppilaitoksessaan. Tämän takia rehtorin

tehtäviin kuuluu oppilashuollon ohjeistuksiin ja lainsäädäntöön perehtyminen. Rehtori vastaa

oppilashuollon toimijoiden työnjaosta. Hänen vastuullaan on myös toiminnan seuranta ja arviointi.

Rehtori toimii oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana. Hän vastaa siitä, että oppilashuoltoryhmän

kokoontumiset järjestetään säännöllisesti. Lisäksi hänen vastuullaan on huolehtia siitä, että

kokoontumiset noudattavat ohjeistusta osanottajien, käsiteltävien asioiden sekä huoltajille

tiedottamisen osalta. Rehtori vastaa myös siitä, että oppilashuoltoryhmän kokoontumisista laaditaan

muistiot.

Kouluilla tulee olla varahenkilö niitä tilanteita varten, kun varsinainen rehtori on pois. Näin

varmistetaan, että asioiden käsittely ei tietojen puutteen takia pitkity.

Rehtori tarkistaa ja allekirjoittaa pedagogiset arviot ja pedagogiset selvitykset, oppimissuunnitelmat

ja HOJKSit.

Vanhemmat, koti

Oppilaan kasvatustehtävässä päävastuu on kodilla ja koulu tukee kotia tässä tehtävässä. Onnistunut

yhteistyö perustuu molemminpuoliseen avoimuuteen ja kuunteluun. Koululla on erityinen vastuu

pyrkiä luomaan myönteinen yhteistyösuhde oppilaisiin ja huoltajiin sekä tukea heidän

osallisuuttaan. Koulun tulee myös informoida oppilaita ja huoltajia oppilashuoltotyöstä.

Jos huoltajat eivät halua asian käsittelyä oppilashuollollisesti, on koollekutsujan (rehtorin) tehtävä

päätös mahdollisesta asian käsittelystä ilman vanhempien suostumusta, mikäli asia on

koulunkäynnin kannalta välttämätön.

Mikäli oppilaan kotona tapahtuu muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa oppilaan koulutyöhön (esim.

perhetilanteen muutokset, ero, muutot, läheisen kuolema, onnettomuudet), tulee vanhempien

tiedottaa asiasta luokanvalvojalle/koululle.

Erityisopettajan tehtävät oppilashuollossa ovat pääosin samoja kuin opettajallakin. Erityisopetta-

jan tehtävässä korostuu erityispedagoginen asiantuntemus. Osa-aikainen erityisopettaja on

keskeisessä asemassa oppilaan tehostettua tukea suunniteltaessa ja sen toteuttamisessa. Lisäksi hän

konsultoi opettajia ja vanhempia oppilashuollollisissa asioissa. Osa-aikainen erityisopettaja seuraa

ja kartoittaa oppilaiden oppimisen edistymistä tarkasti yhdessä opettajien kanssa ja pyrkii

suunnittelemaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Koulupsykologi auttaa ja tukee oppilaita, heidän perheitään ja opettajia kasvatukseen, kehitykseen

ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Oman asiantuntemuksensa kautta koulupsykologi

tukee kokonaisvaltaisesti oppilaan kasvua ja kehitystä

auttaa erityisopetuksen oppilaiden henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnittelussa

auttaa oppilaita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia

ohjaa oppilaita tarvittaessa jatkotutkimuksiin, -hoitoon ja kuntoutukseen

tekee oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä tutkimuksia ja arviointia

konsultoi opettajia ja muuta oppilashuollon henkilöstöä

ohjaa ja antaa neuvoja oppilaiden vanhempia

osallistuu oppilashuoltotyöryhmien toimintaan sekä

tukee kouluyhteisön toiminnan kehittämistä yhteistyössä opettajakunnan kanssa.

Koulupsykologinen työ painottuu alakouluille, jotta oppilaiden koulunkäyntivaikeudet tunnistettai-

siin ja niihin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhain. Aloitteen psykologisiin tutkimuksiin

lähettämisestä tekevät opettajat ja huoltajat yhdessä. Psykologi selvittää oppilaan kehitystason ja

yksilöllisten edellytysten huomioimisen opetuksessa. Selvittelyt ja tukitoimenpiteiden suunnittelu

tehdään yhteistyössä oppilaan huoltajien, opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden

kanssa. Myös erilaisten psyykkisten ongelmien vuoksi oppilas voidaan ohjata keskustelemaan

koulupsykologille, joka ohjaa tarvittaessa oppilaan asian eteenpäin perheneuvolaan tai

erikoissairaanhoitoon. Aloite keskusteluihin ohjaamisesta voi tulla opettajilta ja/tai

oppilashuoltoryhmän jäseniltä ja pääsääntöisesti yhteistyössä vanhempien kanssa.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden

koulunkäynnin tukeminen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen koulussa. Koulukuraatto-

rin tehtävänkuvaan kuuluu oppilastyö ja tukikeskustelut, koulun ja kodin yhteistyön sekä

vanhemmuuden tukeminen, koulujen oppilashuoltotyöryhmiin osallistuminen, konsultaatio sekä

verkostoyhteistyö. Koulukuraattorin keskeisimmät yhteistyökumppanit oppilaan ja perheen lisäksi

ovat rehtori, opettajat, koulupsykologi, kouluterveydenhoitajat ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät.

Koulukuraattori toimii tehtävässään vastuullisesti oppilashuoltoryhmää johtavan rehtorin

alaisuudessa.

Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan silloin, kun lapsi ja perhe

ovat lastensuojelun asiakkaina. Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen

kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja

perhekohtaista lastensuojelua. Kyse on lastensuojelutyöstä, jota tehdään lastensuojelun

sosiaalityössä, kun on päätetty, että lapsi tai nuori on asiakas. Lastensuojelun asiakkaiksi tullaan

lastensuojeluilmoituksen kautta. Lastensuojeluntyöntekijät osallistuvat kouluilla oppi-

lashuoltoryhmään, kun käsitellään heidän asiakkaita.

Perheneuvola on lasten ja nuorten psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen (tunne-elämä) sekä

mielenterveyden ongelmiin erikoistunut yksikkö. Pyhäjärven perheneuvola on osa peruspalvelu-

kuntayhtymä Selänteen psykososiaalisia palveluita. Pyhäjärven perheneuvola kuuluu Pyhäjärven

mielenvireyskeskukseen ja siellä työskentelevät psykologi ja sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva

lasten/nuorisopsykiatri. Perheneuvolaan ohjaudutaan yleisimmin vanhempien yhteydenoton kautta.

Esimerkiksi kouluterveydenhoitaja saattaa myös ohjata nuoria arviointikäynneille. Perheneuvola

osallistuu oppilaskohtaiseen oppilashuoltoryhmään silloin kun kyseessä on perheneuvolan

asiakkaana oleva oppilas/perhe tai oppilaan ohjaamista perheneuvolaan pidetään todennäköisenä.

Koulun oppilashuoltoryhmään perheneuvolan työntekijät osallistuvat mikäli koululla ei ole

käytettävissään omaa oppilashuoltohenkilöstöä (koulukuraattori / koulupsykologi.)

Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on osallistua kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseen, koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden seuraamiseen ja

edistämiseen, oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraamiseen, arviointiin ja edistämiseen. Lisäksi

hän osallistuu oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja

selvittämiseen yhteistyössä vanhempien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulutervey-

denhuoltoa toteutetaan terveydenhoitajan ja koululääkärin kanssa. Koululääkäri toimii

kouluterveydenhuollon lääketieteellisenä asiantuntijana.

Koulunkäyntiavustajan tehtäviin kuuluu mm. tukea tarvitsevan oppilaan/ oppilaiden avustaminen

ja ohjaaminen oppimistapahtumassa ja koulupäivän aikana tapahtuvissa siirtymävaiheissa.

Koulunkäyntiavustaja toimii opettajan antamien ohjeiden mukaan.

Avustajaresurssi mietitään vuosittain loppukeväästä.

Erityisasiantuntijat. Oppilashuollon tueksi kutsutaan tilanteen mukaan erityisasiantuntijoita.

Asiantuntijoiden kannanotot huomioidaan oppilashuoltotyöskentelyssä. Näitä voivat esimerkiksi

olla erikoislääkäri, koululääkäri, kunnan nuorisotyö, puheterapeutti, toimintaterapeutti tai poliisi.

5.4.4. Terveyden – ja sairaudenhoito ja tuki (sis. suun terveydenhuolto)

Kouluterveydenhuolto ja ehkäisevä suun terveydenhuolto perustuvat valtioneuvoksen asetukseen

(380/2009) ja siinä viitattuihin ohjeisiin ja suosituksiin. Laatusuositukset painottavat koko

kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, moniammatillista yhteistyötä, varhaisen

puuttumisen periaatetta ja perheiden sekä kotien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilaiden terveystarkastusten sisällöt määräytyvät oppilaan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen

mukaan. Määräaikaiset terveystarkastukset suoritetaan kaikille oppilaille vuosittain: 1., 5. ja 8.

luokalla laajat terveystarkastukset lääkärin ja terveydenhoitajan suorittamina, välivuosina

terveydenhoitajan luona. Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan myös perheen hyvinvointi

vanhempia haastattelemalla. Vanhempien kirjallisella luvalla opettaja antaa arvion oppilaan

suoriutumisesta koulussa, jos se on välttämätöntä oppilaan hoidon ja tuen järjestämiseksi. 8.luokalla

arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalintaa ja jatko-opiskelua varten sekä käynnistetään

tarvittavat tukitoimet. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa, jossa ei ole

oppilaskohtaisia tietoja, käytetään hyväksi arvioitaessa luokka- ja koko kouluyhteisön tilaa ja

oppilashuollon yhteistyönä käynnistettäviä mahdollisia lisätoimenpiteitä.

Terveysneuvonta tapahtuu yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti. Tavoitteena on tukea oppilaan

ja hänen perheensä terveyttä, mukaan lukien mielenterveys sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin

edistäminen, oppilaan itsenäistyminen, opiskelukyky, terveelliset elämäntavat, hyvä kunto ja

mielenterveys sekä koulukiusaamisen ehkäisy. Terveysneuvontaan kuuluu myös oppilaan

seksuaalisen kypsymisen ja kehityksen tukeminen ja seksuaalineuvonta.

Kaupunki järjestää kouluterveydenhuollon kautta oppilaan terveydentilan selvittämiseksi tarpeen

mukaiset näön tai kuulon erikoislääkärin tutkimukset sekä psykiatrin tai psykologin tutkimukset.

Terveyskeskuksen poliklinikalle on varattu kerran viikossa vastaanottotunti, johon terveydenhoitaja

voi tarvittaessa antaa oppilaille lääkäriaikoja.

Kouluterveydenhuolto osallistuu järjestämään ensiapua sekä kouluaikana sairastuneen oppilaan

ohjaamisen kotiin tai sairaanhoitoon ottamalla ensisijaisesti yhteys oppilaan huoltajaan. Oppilaan

kasvuun ja koulunkäyntiin liittyvät oireilut kuuluvat kouluterveydenhuoltoon. Oppilaan erityistuen

tarve tulee tunnistaa ja tehdä selvitys, jos hänen perheessään tai ympäristössään on terveyttä ja

kehitystä vaarantavia tekijöitä. Tuen järjestämiseksi laaditaan suunnitelma yhteistyössä tukea

tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti tarvittaessa hänen perheensä sekä kunnan eri toimijoiden

kanssa.

Kouluyhteisön ja – ympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi.

Kouluterveydenhoitaja osallistuu näihin tarkastuksiin yhteistyössä koulun johdon, terveys-

tarkastajan, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa henkilöstön työterveyshuollon kanssa.

Suunterveydenhuolto järjestetään hammashuollon toimesta määräaikaistarkastuksina sekä suun

hygieniaan liittyvänä neuvontana ja ohjauksena. Määräaikaistarkastukset järjestetään vuosittain.

Pyhäjärven kaupungissa kouluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa Peruspalvelukuntayhtymä

Selänne ja sen Lasten ja Perheiden palvelualue.

5.4.5. Kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja

ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria33

. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla

tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti

tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja

sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä.

Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä

tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön

kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan

tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden

hoitoon liittyvissä tarpeissa.

5.4.6. Koulukuljetukset, odotusajat

Pääsääntö oppilaan oikeudesta saada koulukuljetus tai kuljettamis- ja saattoavustus on perusope-

tuslain (myöh. PL) 32 §:ssä, jonka mukaan perusopetuksen ja lisäopetuksen viittä kilometriä

pidempi matka oikeuttaa maksuttomaan kuljetukseen tai avustukseen.

Jos viittä kilometriä lyhyempi koulumatka kuitenkin muodostuu oppilaan ikä tai muut olosuhteet

huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, maksutonta koulukuljetusta

voi hakea sivistyslautakunnalta.

33

Perusopetuslaki 31 § 2 mom.

Kunnan tulee tarkistaa koulukuljetusperiaatteet riittävän usein, jotta oppilaiden oikeusturvan

kannalta yhdenvertainen kohtelu turvataan. Kunnan tai koulun kuljetusstrategiassa tai -periaatteissa

määritellään mm. kuljetusreitit, kuljetusperusteet/kuljetusoppilaat, kuljetettavien matkojen pituudet

ja koulumatkan mittauksen määrittely sekä kuljetusten turvallisuus/vaarallisuus ja sen määrittelyn

perusteet.

Koulukuljetusten järjestäjät ovat velvollisia perehdyttämään kaikille koulukuljetuksissa mukana

oleville kuljettajille Opetushallituksen julkaiseman Koulukuljetusoppaan sisällön.

5.4.7. Toimintamallit erityistilanteissa

Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamal-

leista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Ongelma- ja kurinpitotilanteet

Ongelma- ja kurinpitotilanteiden selvittelemiseksi ja ratkaisemiseksi voidaan käyttää seuraavia

tapoja: opettajan puhuttelu, luokanvalvojan puhuttelu, rehtorin puhuttelu, keskustelu kuraattorin/

koulupsykologin kanssa, palavereita huoltajien kanssa ja jälki-istunto. Rangaistuksena voidaan

oppilaalle antaa kirjallinen varoitus tai hänet voidaan erottaa koulusta määräajaksi.

Poissaolot

Koulupoissaoloilla voi olla monenlaisia seurauksia lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Runsaat

poissaolot voivat johtaa oppimisen ongelmiin, mikä vaikeuttaa jatko-opintomahdollisuuksia

heikkenevien arvosanojen kautta. Toisaalta myös oppimisvaikeudet ja opiskeluongelmat sekä

esimerkiksi kiusatuksi tuleminen saattavat johtaa siihen, että oppilas jää pois koulusta. Koulupois-

saolot saattavat liittyä myös erilaisiin mielenterveyden ja käyttäytymisen ongelmiin, joiden

hoitaminen on koulunkäynnin onnistumisen edellytys. Poissaolot ovat tärkeä indikaattori sekä

koululaisten hyvinvoinnista että pahoinvoinnista. Tarttumalla poissaoloihin mahdollisimman

varhain pyritään ehkäisemään tulevia ongelmia, niiden vaikeutumista ja kasaantumista.

Poissaolojen kontrollilla saatetaan katkaista syrjäytymiseen johtava negatiivinen kehitys.

Poissaolojen seurannan toimivuus edellyttää sekä kodin että koulun sitoutumista asian hoitamiseen.

Työrauha

Hyvä työrauha luo perustaa oppimiselle ja auttaa niin oppilaita kuin opettajiakin jaksamaan ja

voimaan hyvin. Turvallisuus ja hyvinvointi lisäävät osaltaan myös koulutuksen tuloksellisuutta.

Perusopetuslaki 31 §

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jonka käyttäytyminen on aiheuttanut

jäljempänä 36 §:n 1 momentissa tarkoitetun kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus on evätty jäljellä

olevan työpäivän ajaksi 36 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto.

Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 §:n 2 ja 3 momentin tarkoittamien toimenpiteiden

jälkeen.

Perusopetuslaki 36 §

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti,

voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen

varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista

käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään

kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpito-

rangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokka-

huoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on

olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän

henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka

opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen

vuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi

kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Päihteet ja tupakka

Terveellisten elämäntapojen korostaminen ja niihin ohjaaminen on esillä koulun kaikilla tasoilla

joka vuosi (vanhempainillat, mahdolliset teematapahtumat, aamunavaukset, terveystiedon ja

liikuntatuntien sisällöt, terveydenhoitajan info sekä luokille että yksittäisissä oppilastarkastuksissa).

5.4.8. Lastensuojelu

Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008. Sen keskeisenä periaatteena on huoltajan ensisijainen

vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Laki korostaa viranomaisen velvollisuutta varhaiseen

puuttumiseen. Uudessa lastensuojelulaissa täsmennettiin kunnan velvollisuutta ennalta ehkäisyyn,

varhaiseen puuttumiseen ja lastensuojelun järjestämiseen. Kunnilla on velvollisuus laatia

lastensuojelusuunnitelma, joka tulee hyväksyä valtuustossa kerran neljässä vuodessa ja sen tulee

liittyä kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Pyhäjärvellä lastensuojelusuunnitelma on

hyväksytty kaupungin valtuustossa 8.12.2008.

Mitä lastensuojelu on?

Lastensuojelun käsitteellä tarkoitetaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lisäksi kunta

järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua.

Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lasten suojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet,

lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lapsi- ja

perhekohtaista lastensuojelua on myös lapselle tai perheelle järjestettävä sosiaalityö. Sosiaalityö

tosin sisältyy aina lastensuojelutarpeen selvitykseen sekä muihin lapselle tai perheelle järjestettäviin

avohuollon tai sijaishuollon sekä jälkihuollon palveluihin.

Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä

tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on kunnan peruspalveluiden piirissä, kuten

lapsiperheiden kotipalvelussa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveyden huollossa,

päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei

ole lastensuojelun asiakkaana. Näiden palveluiden toimissa havainnoidaan ja tuotetaan tietoa

mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta.

Lastensuojeluilmoitus

Uuden lastensuojelulain myötä lastensuojeluilmoitusvelvollisten piiriä on laajennettu. Velvollisuus

koskee mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja

seurakunnan palveluksessa olevia sekä näiden tahojen luottamustoimessa olevia henkilöitä. He ovat

velvollisia viipymättä tekemään lastensuojeluilmoituksen salassapitosäännösten estämättä

sosiaalihuollon vastaavalle toimielimelle, jos tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka

hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää

lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on kuitenkin kaikilla olemassa oikeus.

Lastensuojeluilmoituksen tekemisen ohjeet ja kaavake löytyvät mm. Lastensuojelun käsikirjasta

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja sekä koululta.

Sosiaalitoimen lastensuojelu voi ottaa lastensuojeluilmoituksena saamansa tiedon lapsen mahdolli-

sesta lastensuojelun tarpeesta. Mm oppilashuollon kautta välittyy tietoa, joka lastensuojelussa

otetaan lastensuojeluilmoituksena vastaan. Lastensuojeluasia voi tulla vireille myös hakemuksesta.

Lastensuojeluprosessi

Lastensuojeluilmoituksen tultua arvioidaan toimenpiteiden tarve, otetaan yhteys lapsen vanhempiin

ja päätetään, aloitetaanko asiassa lastensuojelun tarpeen selvitys. Tähän lain mukaan

lastensuojelulla on aikaa 7 arkipäivää, vaikka kiireellisen tarpeen arvio tuleekin tehdä välittömästi.

Lastensuojelussa asiakkuus alkaa, kun asiassa päätetään aloittaa lastensuojelutarpeen selvitys tai

asiassa ryhdytään kiireellisesti lastensuojeluntoimenpiteisiin (kiireellinen sijoitus).

Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuttua tehdään selvityksestä yhteenveto, jonka perusteella

lastensuojelun asiakkuus jatkuu tai päättyy. Lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen

lastensuojelulla on lain mukaan aikaa 3 kuukautta.

Selvityksen tekemisen jälkeen asiakkuus joko päätetään tai sitä jatketaan tekemällä lastensuojelun

asiakkaalle asiakassuunnitelma, johon lapselle tai perheelle mielekkäät tukitoimet kirjataan ja

tukitoimet aloitetaan. Tukitoimia, joita lastensuojelu asiakkuuden alkaessa tarjoaa, ovat avohuollon

tukitoimet, kiireellinen sijoitus tai huostaanotto. Lastensuojelulaki korostaa avohuollon tukitoimien

ensisijaisuutta ja lain mukaan sosiaalihuollosta huollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä

viipymättä avohuollon tukitoimiin, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä

tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon

tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai

muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa.

Toimenpiteet

Avohuollon tukitoimia toimia ovat 1) toimeentulon ja asumisen turvaaminen, 2) tuki lapsen ja

perheen ongelmatilanteen selvittämisessä, 3) lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäyn-

nissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten

ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä 4)

tukihenkilö tai –perhe, 5) lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, 6) perhetyö, 7)

koko perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon, 8) vertaisryhmätoiminta, 9) loma- ja

virkistystoiminta sekä 10) muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet.

Selänteen lastensuojelussa Pyhäjärvellä tällä hetkellä on resursseja 1,5 perhetyöntekijälle, kahdelle

sosiaalityöntekijälle sekä 1,5 sosiaaliohjaajalle. Koulujen kautta tuleviin asiakkuuksiin

lastensuojelu voi tarjota mm. perhetyön tukea. Perhetyötä voidaan tarjota lapsiperheelle

elämänhallinnan horjuessa erilaisissa perhettä kohtaavissa haastavissa elämäntilanteissa, niin

yllättävissä kriisi- tai muutostilanteissa kuin muissakin ongelmatilanteissa. Se on mm. tukea

vanhemmille heidän kasvatustehtävässään, ja lapselle hänen hyvinvointiaan tukevan toiminnan

järjestämistä. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Sitä tehdään

yhteistyössä perheen kanssa ja keskeistä on lapsen edun turvaaminen. Osana lastensuojelutyötä

perhetyö ei ole pelkästään tukea, vaan kontrollin elementti on aina myös läsnä. Sille on ominaista

lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely. Perhetyöntekijä voi olla

myös lapsen tukihenkilö ja silloin perhetyöntekijä keskittyy tarpeen mukaan lapsen koulutehtävissä

auttamiseen, koulunkäynnin tukemiseen esim. tilapäisesti olemalla mukana lapsen

kouluunlähtötilanteissa aamuisin, tai muulla tavoin rinnalla kulkijana elämän haasteissa.

Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tekevät lastensuojelutarpeen selvitykset ja suunnittelevat lasta

ajatellen mielekkäimmät tukimuodot. Lapsi tai perhe voidaan ohjata myös peruspalveluiden mm.

perheneuvolan, päihdepalveluiden tai terveydenhuollon palveluiden piiriin. Yhteistyö koulun

(opettajat, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologi) ja perheneuvolan kanssa on

työssämme keskeistä. Huolella tehty lastensuojelutarpeen selvitys on jo interventio lapsen ja

perheen elämään ja jo selvitystyön aikana lapsen ja perheen tilanteeseen voidaan saada positiivisia

muutoksia.

Joissakin tilanteissa lapsen etu vaatii sijoituksen avohuollon tukitoimenpiteenä, kiireellisenä

sijoituksena tai huostaanoton. Sijoitus avohuollon tukitoimena voidaan tehdä tuen tarpeen

arvioimiseksi, kuntouttavana perhehoitona tai laitoshoitona yhdessä hänen vanhempansa,

huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa.

Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin. Sijoitukseen vaaditaan

lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Sijoituksen edellytyksenä on, että

sijoitus on tarpeen: 1) lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, 2) lapsen kuntouttamiseksi, tai 3) lapsen

huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta

tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Kun lapsi on sijoitettu yksin, sijoituksen jatkamisen edellytykset ja sen vaihtoehdot on arvioitava

viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sijoituksen alkamisesta.

Lasta ei voida kuitenkaan sijoittaa avohuollon tukitoimena, mikäli huostaanoton edellytykset

täyttyvät. Lapsi on otettava huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto, jos 1) puutteet lapsen

huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä,

tai 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun

kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavilla teoilla. Huostaanoton ja

sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, 1) jos avohuollon tukitoimen eivät olisi

lapsen edun mukaisia huolenpidon totuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat

osoittautuneet riittämättömiksi ja 2)sijaishuollon arvioidaan edistävän lapsen suotuisaa kehitystä ja

hyvinvointia.

Lapsen huostaanotto tehdään toistaiseksi ja se päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Huostaan otetulle lapselle kuitenkin täytyy tehdä asiakassuunnitelman tarkistus vuoden välein, jossa

tulee arvioida, ovatko huostaanoton kriteerit edelleen voimassa. Sijaishuollon päättymisen jälkeen

tai vähintään puoli vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen nuorella on oikeus

jälkihuoltoon. Jälkihuolto päättyy 21 ikävuoteen tai viiden vuoden kuluttua ajankohdasta kun lapsi

on sijoituksen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

5.4.9. Turvallisuuden edistäminen

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön34

. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja

sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun

henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden

edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa

toiminnassa.

34

Perusopetuslaki 29 § 1 mom.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä

turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä

niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta

psykososiaalisesta tuesta.

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhtei-

sössä työskenteleville35

. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista

tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä

tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai

kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään

kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja

kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu

ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää

sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä

kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-

toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista

itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä,

uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä

vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälinei-

siin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella

tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä,

että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään

tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen.36

Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat

myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudate-

taan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita

sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia.

35 Perusopetuslaki 29 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 § ja 15 § 4 mom. 36 Perusopetuslaki 29 § 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 ja 10 § ja Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27 §

Koululla on laadittu seuraavat suunnitelmat ja toimintamallit ohjeistamaan turvallista koulutyötä.

Niistä tiedotetaan oppilaita ja huoltajia soveltuvin osin.

sivistyslautakunnan hyväksymät järjestyssäännöt

Kiva Koulu – ohjelma (ennaltaehkäisy ja puuttuminen)

yhteistyö koulupoliisin kanssa

suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

kriisisuunnitelma. Kriisitilanteissa tiedotus koulun/ kaupungin omilla sivuilla.

pelastussuunnitelma

työsuojelun toimintaohjelma

Kouluilla huolehditaan suunnitelmien mukaisesti siitä, että yllämainitut toimintaohjelmat on

päivitetty ja päivitetään asianmukaisesti ja henkilökunta on perehtynyt niiden sisältöihin.

5.4.10. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

Sanastoa

Henkilötieto Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksi-

aan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai

hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi.37

Arkaluonteinen henkilötieto Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina

tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat mm.

Henkilön rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta

Henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta tai häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä

tai niihin verrattavia toimenpiteitä

Henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja

muita sosiaalihuollon etuuksia38

Arkaluonteista tietoa saa käsitellä asianosaisen nimenomaisella suostumuksella39

Arkaluonteinen tieto on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole

perustetta40

37

Henkilötietolaki 3§ 38

Henkilötietolaki 11§ 39

Henkilötietolaki 12§

Henkilörekisteri Henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista

merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, joka on järjestetty kortistoksi,

luetteloksi tai muulla näihin verrattavilla tavoilla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan

löytää helposti.41

Koulussa tällaisia rekistereitä ovat oppilasrekisteri ja kouluterveydenhoitajan

asiakasrekisteri ja oppilashuollon rekisteri.

Rekisteriseloste Rekisterinpitäjän (tässä tapauksessa koulutuksen järjestäjän) tulee laatia rekiste-

riseloste, mistä tulee ilmetä mm. rekisterinpitäjän yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

ja mihin tietoja luovutetaan.42

Tarkastusoikeus Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietää, mitä häntä

koskevia tietoja henkilörekisteriin on tallennettu.43

Asiakirja Asiakirja on kirjallinen tai kuvallinen esitys tai tietokoneella, äänen- tai kuvantoistolait-

teella selville saatava viesti. Kun asiakirja on viranomaisen hallussa, puhutaan viranomaisen

asiakirjasta.44

Salassa pidettävät viranomaisten asiakirjat Salassa pidettäviä viranomaisten asiakirjoja ovat mm.

Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuus-

kokeesta

Oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat.

Oppilaan koesuoritukset

Oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksien sanallista arviointia sisältävät asiakirjat

Asiakirjat, jotka sisältävät mm. tietoja henkilöiden elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista,

perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista45

Viranomainen voi antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, kun

Tiedon antamisesta on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty

Se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuk-

sensa46

40

Henkilötietolaki 13§ 41

Henkilötietolaki 3§ 42

Henkilötietolaki 10§, ohjeita www.tietosuojavaltuutettu.fi 43

Henkilötietolaki 26§ 44

Julkisuuslaki 5§ 45

Julkisuuslaki 24§

Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjan pitämistä salassa että

kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi

eduksi tai toisen vahingoksi.47

Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa

senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa on päättynyt.48

Salassapito koulun sisällä

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, oppilaitosten henkilöstö ja opetushar-

joittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä

tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai oppilaitoksen henkilöstön taikka heidän

perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista (elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan,

vapaa-ajan harrastuksista ja perhe-elämästä) ja taloudellisesta asemasta.

Oppilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja saavat vain ne opettajat ja muut henkilöt, esim.

oppilashuoltohenkilöstö ja kouluavustajat, jotka tarvitsevat ko. tietoja tehtäviä hoitaessaan.

Oppilaitoksessa salassapitovelvollisiksi säädetyt henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta

oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville

viranomaisille tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta.

Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee, tarvitseeko joku muu välttämättä tietoa opetuksen

järjestämiseksi. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta saada tietoa eikä sitä voida keneltäkään

vaatia. Opetuksen kannalta välttämätöntä tietoa ei ole kuvattu lainsäädännössä. Tiedonhaltijan on

tehtävä arviointi tiedon tarpeellisuudesta.

Kouluterveydenhoitaja on velvollinen pitämään salassa työssään saamansa tiedot.49

Myös

koulukuraattori ja koulupsykologi ovat velvollisia pitämään salassa asiakkaittensa tiedot.

Oppilashuoltoryhmä ja salassapitovelvollisuus

Oppilashuoltoryhmä käsittelee salassapidon kannalta kahdentyyppisiä asioita. Yleisten, koulun ja

sen toiminnan kehittämiseen kohdistuvien asioiden käsittelyyn saavat osallistua kaikki halukkaat

ilman salassapitosäädösten huomioimista.

46

Julkisuuslaki 26§ 47

Peltonen 2011 48

Julkisuuslaki 23§ 49

Laki terveydenhuollon henkilöstöstä 17§

Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat

osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin

oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori, luokanvalvoja

tai oppilaanopettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä

koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös oppilaanohjaaja ja

tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Oppilashuoltoryhmän toiminnasta

vastaava rehtori vastaa siitä, että oppilaan asian käsittelyyn osallistuvat vain siihen oikeutetut

henkilöt.

Oppilashuoltoryhmän jäseniä sitoo salassapitovelvollisuus. Oppilaan oppilashuoltotyöhön

osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja

tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen

asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.50

Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on

välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi

koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon.

Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan

opetuksen järjestäjän kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta

tahoilta.51

Moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä tapahtuva tietojenvaihto on säädetty uudessa opetus-

suunnitelmassa. Sen mukaan opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus

saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja

terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen

tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.52

Oppilashuoltotyö ja yhteistyö huoltajien kanssa

Oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmän toiminnasta tiedotetaan huoltajille. Pyhäjärvellä

tiedottaminen tapahtuu esim. syksyn vanhempainilloissa, tiedotteilla ja kaupungin sekä koulujen

nettisivuilla.

50

Perusopetuslaki 40§ 51

Perusopetuslaki 40§ 52

Perusopetuslaki 41§

Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltotyön

käytänteet laaditaan koulukohtaisesti sellaisiksi, että keskustelu oppilaan ja huoltajien kanssa

aloitetaan välittömästi ensimmäisten huolenaiheiden ilmaannuttua.

Jos asioiden käsittely etenee moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään, siihen pyydetään huoltajan

lupa. Lupa pyydetään ennen ensimmäistä asian käsittelyä ja se kattaa kaikki yhden lukuvuoden

aikana, samaan asiaan liittyvät oppilashuoltoryhmän palaverit. Jos em. asian käsittely päättyy ja

myöhemmin on tarvetta ottaa uusi saman oppilaan asia oppilashuoltoryhmään, siihen pyydetään

uusi lupa. Lupa koskee oppilashuoltoryhmässä käsiteltäviä salaisia tai arkaluonteisia asioita.

Lupapyynnön tulee olla yksilöity eli luvan pyytäjän ja antajan on määriteltävä täsmällisesti kenelle

viranomaiselle tiedon voi antaa, minkä tietojen antamiseen ja missä yhteydessä suostuu. Lupa

pyydetään kirjallisesti (paperilla tai WILMAssa) ja se liitetään muistioon. Jos asia tulee käsittelyyn

kiireellisesti, lupa voidaan pyytää myös suullisesti, mutta se on kirjattava muistioon.

Oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja

niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi

esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian

käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.

Ilman lupaa voidaan käsitellä opiskelun järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot, mutta

näissäkin tilanteissa pyritään toimimaan yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltaja ja oppilas voidaan

pyytää mukaan oppilashuoltoryhmän palaveriin.

Oppilashuoltoryhmän palavereissa käsiteltävät asiat suunnitellaan etukäteen ja niistä laaditaan

asialuettelo. Jos asialuetteloissa on yksittäisiin oppilaisiin liittyviä tietoja, ne ovat salaisia.

Oppilashuoltoryhmän palavereista kirjoitetaan muistio. Siinä pitää olla kirjattuna seuraavat asiat:

asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn

osallistuneet ja mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu

Muistiot ovat salaisia ja ne pitää säilyttää asianmukaisesti. Muistiot järjestellään henkilön mukaan,

mikä helpottaa yksittäisen oppilaan tilanteen seurantaa. Tällöin muistioista muodostuu

henkilörekisteri ja siitä on tehtävä rekisteriseloste. Arkistointiaika on Pyhäjärvellä sovittu

oppivelvollisuusaika+10 vuotta. Muistiot tulee arkistoida siten, että ne voidaan helposti tuhota

arkistointiajan jälkeen. Tuhoaminen tulee tehdä erityistä huolellisuutta noudattaen.

Muistiot ovat virallisia asiakirjoja, joihin asianomainen voi pyynnön esitettyään tutustua.

Oppilashuoltopalaveriin osallistuvat voivat tehdä omia työmuistiinpanoja, joiden säilyttämisestä he

ovat vastuussa. Jos muistiinpanoihin ei liitetä rekisterinomaista luettelointia päivämäärineen ja

toistuvine käsittelyineen, ne ovat epävirallisia eikä asianosaisella ole niiden näkemiseen oikeutta.

Tiedonsiirto oppilaan vaihtaessa koulua

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen

tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä

toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen

järjestäjälle. Tiedonsiirtovelvoite koskee siis esi- ja perusopetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun

kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

5.5. Nivelvaiheet

Oppilaan siirtyminen varhaiskasvatuksen puolelta esikouluun, esikoulusta alakouluun, alakoulusta

yläkouluun sekä yläkoulun puolelta toiselle asteelle pyritään saamaan mahdollisimman joustavaksi.

Uuteen ryhmään ja opettajaan tutustutaan etukäteen ja erityistarpeet kartoitetaan mahdollisuuksien

mukaan jo ennen koulun aloittamista.

Nivelvaiheissa koulun tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista

kaikissa esi- ja perusopetuksen siirtymävaiheissa. Yhteistoiminnan periaatteena on luotta-

muksellinen tiedonsiirto eri toimintayhteisöjen ja vanhempien välillä.

5.5.1. Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen

Keväällä ennen esiopetuksen alkua järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat tuleva esiopettaja

ja/tai osa-aikainen erityisopettaja, hoitopaikan edustaja (jos lapsi on varhaiskasvatuspalvelujen

piirissä), kerho-ohjaaja ja neuvolan terveydenhoitaja. Vanhemmille tiedotetaan tästä palaverista

samalla kirjeellä, jossa kysytään heiltä tietoja tulevasta esikoululaisesta.

Esikoululaiselle ja hänen huoltajalle järjestetään mahdollisuus tutustua esikoulun tiloihin,

välineisiin, toimintatapoihin ja – muotoihin sekä esiopettajaan keväällä ennen esiopetuksen alkua

kunkin esiopetuspaikan käytänteiden mukaisesti.

Mikäli esiopetukseen tulevalla lapsella on jo ennen esiopetuksen alkua tiedossa oleva tehostetun tai

erityisen tuen tarve, osallistuvat esiopettaja ja osa-aikainen erityisopettaja lapsen hoitopaikassa

pidettävään kuntoutussuunnitelmapalaveriin. Palaverissa suunnitellaan alustavasti tukitoimenpiteet

esiopetusvuoden aikana.

5.5.2. Esiopetuksesta perusopetukseen

Esikoululaisten siirtyessä ensimmäiselle luokalle pidetään siirtopalaveri, jossa tuleva luokanopettaja

saa tarvitsemansa tiedot tulevista oppilaistaan. Mukana ovat esiluokanopettaja, osa-aikainen

erityisopettaja, tuleva luokanopettaja ja terveydenhoitaja. Huoltajat tietävät palaverista etukäteen ja

voivat esittää esille tuotavia asioita omasta puolestaan. Kouluun tutustumispäivä on toukokuussa.

5.5.3. Alakouluilta yläkoululle

Usealta alakoululta yhdelle yläkoululle siirtyminen vaatii kattavaa tiedonsiirtoa ja huolellista

suunnittelua. Prosessi aloitetaan pyytämällä oppilaalta, huoltajalta ja koululta koulunkäyntiin

liittyviä tietoja lomakkeilla. Sen jälkeen pidetään tiedonsiirtopalaveri, jossa ovat mukana luokan-

opettaja ja osa-aikainen erityisopettaja alakoululta sekä rehtori, osa-aikainen erityisopettaja ja

oppilaanohjaaja yläkoululta.

Rehtori, oppilaanohjaaja ja nuorisotoimen edustaja vierailevat kaikilla kuudensilla luokilla

tutustumassa uusiin oppilaisiin. Näin saadun tiedon varassa muodostetaan uudet seitsemännet

luokat.

Toukokuussa tulevat seitsemännet luokat käyvät tutustumassa yläkouluun. Luokanvalvoja,

tukioppilaat, rehtori ja oppilaanohjaaja vastaavat päivän ohjelmasta. Huoltajille pidetään vanhem-

painilta, missä myös luokanvalvojat ovat paikalla.

5.5.4. Yläkoululta toiselle asteelle

Yläkoulusta toiselle asteelle siirrytään valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishakua säätelevät

lait ammatillisesta koulutuksesta53

, lukiokoulutuksesta54

, laki opiskelijavalintarekistä ja

ylioppilastutkintorekisteristä55

.

53 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998)26§: 2 momentti 54 Lukiolaki (629/1998) 19§:n 2momentti 55

Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998) 1a ja 11§

Yhteishaussa haetaan yhdellä hakemuksella enintään viiteen yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan

koulutukseen. Yhteishaun ulkopuolella on eräitä laissa erikseen määriteltyjä koulutuksia, joihin

haetaan erillisellä hakemuksella. Yhteishaussa noudatetaan opetusministeriön vahvistamia

opiskelijaksi ottamisen perusteita ja aikatauluja. Opetushallitus vastaa yhteishaun toteuttamisesta,

yhteishaun käyttöalaan kuuluvien hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä

sekä päättää opiskelijavalintarekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta. Opetushallitus

tuottaa lisäksi yhteistyössä opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien kanssa tietoa opiskelupaikkaa

vaille jääneiden hakeutumista koulutukseen tai työelämään.

Yläkoulun viimeisen vuoden aikana tutustutaan toisen asteen oppilaitoksiin tutustumiskäyntien ja

jatko-opintoillan puitteissa. Jatko-opintoillassa toisen asteen oppilaitokset esittelevät koululla omia

koulutuksiaan huoltajille ja oppilaille. Lisäksi mikäli huoltaja haluaa, järjestetään heille yhdessä

oppilaan kanssa yksittäisiä tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin huoltajan kustannuksella.

Tehostettua tukea ja erityistä tukea saavilla oppilailla on mahdollisuus viikon mittaisiin

tutustumisjaksoihin toisen asteen oppilaitoksiin lääkärin- ja psykologin lausuntojen perusteella,

näistä sovitaan oppilaan HOJK:ssa. Tutustumisjaksoihin on mahdollisuus saada KELA:n rahoitus.

Opetushallituksen yhteishakuohjeissa painotetaan yhteistyötä koulun ja oppilaan huoltajan välillä,

sekä huoltajan kuulemista oppilaan hakuun liittyvissä kysymyksissä. Huoltajille järjestetään

viimeisen vuoden tammikuussa vanhempainilta jossa oppilas ja huoltaja yhdessä ohjatusti tekevät

harjoitushakemuksen. Opetushallituksen määrittelemänä aikana helmi-maaliskuussa oppilas tekee

varsinaisen hakemuksen ohjattuna koulussa tai huoltajan kanssa kotona. Hakurekisterin

määrittelemät tiedot oppilaista koulutuksen järjestäjä siirtää hakurekisteriin ennen hakukauden

alkua ja päättötodistuksen numerot touko-kesäkuun vaihteessa. Huhti- toukokuussa järjestetään

oppilaakisottamiseen liittyvät pääsy-, kieli- ja soveltuvuuskokeet. Yhteisvallinnat tulokset

julkaistaan opetushallituksen määrittelemänä aikana kesäkuussa. Hakija valitaan ylimmälle

hakutoiveelle, johon hakijan valintapisteet riittävät, varasijalta hakija voi tulla valituksi ylempiin

hakutoiveisiin.

Valintatulosten julkistamisen jälkeen oppilaanohjaaja on tarvittaessa yhteydessä oppilaisiin tai

heidän huoltajiin jälkiohjauksen merkeissä. Oppilaanohjaa on yhteydessä kaikkiin niihin oppilaisiin

tai heidän huoltajiin jotka eivät tulleet valituksi mihinkään koulutukseen. Valitsematta jääneiden on

mahdollisuus hakea täydennyshaussa oleviin koulutuksiin heinäkuussa. Jälkiohjauksessa käydään

läpi erilaiset mahdollisuudet sijoittua koulutukseen tai työhön. Jälkiohjauksen yhteydessä tehdään

nuorisolain56

määräämää yhteistyötä etsivä nuorisotyön kanssa.

Heinä- elokuussa oppilaanohjaaja yhdessä etsivä nuorisotyön kanssa tarkistaa ovatko kaikki

oppilaat ottaneet opiskelupaikan vastaan ja, että kaikki ovat ilmoittautuneet läsnä oleviksi toisen

asteen oppilaitokseen. Elokuun alussa suoritetaan oppilaan luokanvalvojan ja kuraattorin toimesta

tiedonsiirto toisen asteen oppilaitokseen. Huoltajilta pyydetään kirjallinen lupa tiedonsiirtoon

viimeisen vuoden aikana. Siirrettäviä tietoja ovat oppimiseen ja opetuksenjärjestämiseen liittyvät

oleelliset tiedot.

56

Nuorisotyölaki (693/2010) 7c§