RYHMÄKIRJE 1 / 2017 Diakonia ja sielunhoito

9.3.2017 ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

2

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,

jolla on aikaa ja tilaa unelmille. Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus.

On vapautta kuunnella metsän huminoita kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita. Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä.

On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tuntea tutkia omaa sisintänsä…

Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. On vapautta vaistota viesti suuremmasta

ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.”

3

Talven taittuessa kirkkovuodessa on meneillään paastonaika. Se kutsuu meitä py-sähtymään ja hiljentymään elämämme sisällön ja suunnan tarkasteluun.

Päivämme täyttyvät työstä ja tohinasta, joka toisaalta saa meidät kokemaan merki-tyksellisyyttä ja tuntemaan että meillä on oma paikka ja tehtävä niissä yhteisöissä joissa toimimme. Mutta työ ja toisia varten oleminen voivat myös väsyttää. Paas-

tonaikana voimme hidastaa ja harventaa. Tärkeää on tutkiskella omaa sisimpäänsä, ihmissuhteitaan ja suhdettaan Jumalaan. Hetki hiljentymiselle voi löytyä arjen kes-kellä, aamulla, työpäivän aikana tai illalla. Paastonaika ei ole suorittamista vaan se

voi olla sisäinen matka lähemmäksi Jumalaa ja omannäköistä elämää.

Hyvää paastonaikaa ja kevään odotusta,

Virpi

4

Sisällys

Tilastoista 5 Valinnanvapauslakia koskevia nostoja 6 Sielunhoidon neuvottelukunta 2016-2020 7 Koulutusta vuonna 2018 9 Lapsen kastetta koskeva lainmuutos 11 Liitteet 1. Sairaalasielunhoidon tilastot 2016 2. Erilaisuus ja samanlaisuus 100-vuotiaassa Suomessa – näkökulmia us-

koon ja vakaumukseen sosiaali- ja terveysalan työssä (kevään 2017 se-minaarisarja)

5

Tilastoista Sairaalasielunhoidon tilastolomakkeet löytyvät alla olevasta linkistä: https://nuotta.evl.fi/tilastot/SitePages/Tilastolomakkeet.aspx 1. Tilastojen käyttäminen

Tilastointi tapahtuu kirjautumalla kirkkoverkkoon za- tai zb-alkuisilla tunnuksilla.

Alkuvuoden 2017 tilastoinnit voit kirjata sähköiseen lomakkeeseen jälkikäteen.

Työntekijät niissä seurakunnissa, joissa on käytössä sähköinen kalenterijärjestelmä –

Katrina tai Prime tms. voivat kirjata tilastonsa näihin järjestelmiin. Silloin se vaatii jär-

jestelmän ylläpitäjältä sairaalasielunhoitoa koskevien lomakesivujen laittamista säh-

köiseen järjestelmään.

2. Vastauksia muutamiin kysymyksiin

Yksityinen ehtoollisenvietto on yleisillä toimintatilastojen lomakkeilla haluttu laittaa

A2 Tilaisuus -lomakkeelle. Niinpä se on myös sairaalasielunhoidon lomakkeilla vas-

taavassa kohdassa.

Lomake S1, kohta 1.1.”tilaisuustyyppi”: Tähän kohtaan kirjataan kohtaan ”rukous-

hetki” sekä rukoushetket sairaan luona, että rukoushetket kuolevan luona. Tilastolli-

sesti ei ole merkittävää eroa siinä, kummasta on kysymys.

S4-lomakkeen osalta mobiiliapplikaatio on tulossa. Toivomme, että mahdollisimman

pian. (!)

Kiinteitä ryhmiä ovat sellaiset, joissa jäsenet ovat pääosin samoja. Näin ollen esimer-

kiksi psykiatrian ryhmät ovat avoimia ryhmiä, jos jäsenet vaihtuvat.

S7-lomake tallennetaan pidemmältä ajanjaksolta, esim. kuukausittain tai puolivuosit-

tain, mikä on kullekin sopivin aikaväli. Vaatii työntekijältä asioiden manuaalista kir-

jaamista, jotta ne eivät unohdu.

Sairaalasielunhoitajien lisäksi näitä tilastolomakkeita täyttävät sairaaloissa työskente-

levät lapsityönohjaajat.

Kehitysvammaistyön työntekijöille tulee oma tilastolomake.

3. Korjausehdotukset Virpille

4. Lisätiedustelut liittyen tilastolomakkeiden tekniseen toimivuuteen: Tuomo Halmeen-mäki, tilastoasiantuntija puh. 040 120 9399, tuomo.halmeenmaki@evl.fi

6

Sakastista: 1. Sakastin tilastouudistus sivu http://sakasti.evl.fi/tilastouudistus 2. Sähköpostitse: tilastot.kirkkohallitus@evl.fi

Seuraa ja jaa tietoa tilastouudistuksesta Seuraa Tilastouudistuksen uutiskirjettä, jaa tietoa ja kutsu kollegasikin mukaan. Seuraava tilastouudistuksen uutiskirje ilmestyy huhtikuussa. Liity uutiskirjeen tilaajaksi: http://evl-seurakuntien-talous.mailpv.net/

Lisätietoja: tilastot.kirkkohallitus@evl.fi tuomo.halmeenmaki@evl.fi anne.ronkainen@evl.fi Vuoden 2016 toimintatilastot ovat ilmestyneet. Sairaalasielunhoidon osalta tilastot ovat luettavissa Sakastissa viikolla 11 (liitteenä).

Valinnanvapauslakia koskevia nostoja Kirkkohallituksen Toiminnallisen osaston asiantuntijoiden mietteitä siitä, mitä asioita pi-täisi nostaa esiin lausunnosta, joka annetaan koskien lakia asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Muistion kirjasi Terhi Kaira). Esille nousi seuraavia aihioita: 1) Seurakunnat / seurakuntayhtymät tulisi mainita erikseen joko pykälässä tai vähintään

yleisperusteluissa. Nyt todetaan, että ”palvelun tuottajalla tarkoitetaan kaikkia maa-kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia yhtiöitä, yhteisöjä, järjestöjä, yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä muita toimijoita”. Valinnanvapauslain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”muu toimija” voi olla esimerkiksi julkisyh-teisö, joka muutoin kuin lakiin perustuvan velvollisuuden nojalla tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällainen voi olla esimerkiksi kunnan organisaatioon kuuluva oppi-laitos tai yliopisto, joka toimintaa yhtiöittämättä tuottaa palvelua markkinoille (yksi-tyiskohtaiset perustelut, 2 §.) Vastaavana toimintana voidaan nähdä seurakuntien per-heasiainneuvottelukeskusten palveluntuotanto. Selvyyden vuoksi pyrimme kuitenkin siihen, että saisimme seurakunnat näkymään kirjauksena. Vastaava kirjaus seurakun-nista kuntien yhteistyökumppanina otettiin mm. Nuorisolakiin 1285/2016 (3 luku 8 pykälä).

2) Kirkon työn näkökulmasta valinnanvapauslainsäädäntö vaikuttaa ensisijaisesti perhe-neuvontaan. Perheasianneuvottelukeskusten on rekisteröidyttävä palvelutuottajiksi voidakseen saada maakunnallista rahoitusta ja/tai perheasioiden sovitteluoikeudet.

7

Käytännössä rekisteröityvä oikeushenkilö on seurakuntayhtymä. Sairaalapapit ja ke-hitysvammaistyön papit toimisivat jatkossakin ns. kumppanuussopimuksilla. Perheneuvonta siirtyy 2019 maakuntien liikelaitosten järjestettäväksi joko omana työnä, ostopalvelusopimuksilla tai asiakasseteleillä. Seuraava muutos tapahtuu 2021, jolloin Sote-keskusten palvelut laajenevat ja perheneuvonta siirtyy niiden järjestettä-väksi suoran valinnanvapauden piiriin. Kaksivaiheisessa muutoksessa on turvattava siirtymien yhteydessä toiminnan ja asiakassuhteiden jatkuvuus.

3) Uudistuksessa on varmistettava, että valinnan vapaus toteutuu tasavertaisesti kaik-kien kohdalla. Heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat eivät itsestäänselvästi osaa käyttää valinnanvapautta ja voivat joutua väliinputoajiksi. Erityistä huolta tulee kantaa heistä, joiden valmius tehdä valintoja on alentunut. Säännösehdotukset tuetusta pää-töksenteosta ovat kannatettavia. Ohjaukseen ja neuvontaan on kiinnitettävä huo-miota. Millainen voisi olla diakoniatyön rooli tässä? Seurakunnilla on oma tehtävänsä, eivätkä ne voi lähteä kritiikittömästi kantamaan maakuntien järjestämisvastuulla ole-via tehtäviä. Lisäksi seurakuntien taloudellinen tilanne tulee jatkossa olemanaan var-sin polarisoitunut: paikallinen tilanne vaihtelee eri puolilla maata.

4) Kannetaan huolta siitä pirstoutuuko kokonaisuus. Vaikeutuuko peruspalvelujen ja eri-koispalvelujen yhteensovittaminen? Hoito- ja asiakassuhteiden katkeamattomuuteen on etsittävä käytännön ratkaisuja. Kustannussäästöt eivät saisi myöskään merkitä pal-velutason (huomattavaa) laskua, mikä mallissa on riskinä.

5) Ovatko palvelun tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyt laajuudeltaan tarkoi-tuksenmukaisia esim. mikroyrittäjien ja toiminimien kohdalla. Myös perheneuvontaa saatetaan hoitaa joillakin paikkakunnilla yhden tai kahden työntekijän voimin. Nou-seeko kynnys rekisteröitymiseen liian korkeaksi, erityisesti jos varmuutta palvelun käytölle ei ole? Pärjäävätkö pienet ja keskisuuret palveluntuottajat kilpailussa?

Sielunhoidon neuvottelukunta Sielunhoidon neuvottelukunta on aloittanut työnsä.

Kirkkohallituksen työjärjestyksen mukaan neuvottelukuntien tehtävänä on: 1. seurata ja edistää toimialansa kehitystä; 2. edistää yhteistyötä toimialansa toimijoiden kanssa; 3. tehdä tarvittaessa esityksiä ja antaa lausuntoja kirkkohallitukselle; 4. laatia tarvittaessa ohjeita ja suosituksia kirkkohallituksen toiminnassa sovellettaviksi;

sekä 5. suorittaa muut täysistunnon sille antamat tehtävät.

8

Kokouksissaan 18.10.2016, 22.11.2016 ja 21.2.2017 täysistunto on nimennyt toi-

minnalliselle osastolle neljäksi vuodeksi eli kirkkohallituksen jäsenten toimikau-

deksi työalakohtaisia neuvottelukuntia seuraavasti: o diakonian neuvottelukunta o sielunhoidon neuvottelukunta o kirkon saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunta o jumalanpalveluselämän neuvottelukunta o eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten neuvottelukunta o rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta o kirkon evankelioimisen neuvottelukunta o kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunta o kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunta o koulutuksen neuvottelukunta o saamelaistyön neuvottelukunta o kirkon romaniasiain neuvottelukunta o kirkon valmiusasioiden neuvottelukunta

Sielunhoidon neuvottelukunta

Sielunhoidon neuvottelukunta on Kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin, jonka

tehtävänä on käsitellä sielunhoitoon liittyviä kysymyksiä kirkossa ja muussa yhteis-kunnassa, osallistua sielunhoitoa koskevaan keskusteluun ja sielunhoidon kehittämi-seen.

Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta: 1) Toimii asiantuntijaelimenä ja tekee toimialaansa liittyviä esityksiä kirkkohallituk-

selle 2) Huolehtii valtakunnan tason yhteiskunnallisesta ja kirkollisesta vaikuttamisesta

toimialallaan ja tukee sielunhoidon tunnettavuutta 3) Osallistuu sielunhoitoa edistävien tilaisuuksien järjestämiseen 4) Seuraa sielunhoitoa koskevaa keskustelua ja tutkimusta ja edistää sitä palvelevaa

yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä ja 1-3 pysyvää asian-tuntijajäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja voi lisäksi kutsua yksittäisiin ko-kouksiin asiantuntijajäseniksi neuvottelukunnan tehtävän ja toiminnan kannalta so-pivia henkilöitä. Neuvottelukunnan kokouksissa on läsnäolo-oikeus Kirkkohallituk-sen Diakonian- ja sielunhoidon johtajalla. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan sihteeristönä toimivat tehtävään määrätyt Kirkkohallituksen viranhaltijat.

Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Jäsenet: Ari Hukari, pj., Sari Aalto-Matturi, Pirjo Vatanen, Saku Toiviainen, Anssi Peräkylä, Maria Buchert, Minna Valto-nen, Jouko Kiiski, Sirkku Laitinen, Heikki Kruus, Sami Puumala, Virpi Sipola, sih-teeri.

9

Ensimmäinen kokous pidettiin 8.3.2017. Kokous oli rohkaiseva. Neuvottelukunnan jäsenet ovat moniammatillinen ja tehtäväänsä motivoitunut joukko. Neuvottelukun-taa on mahdollista käyttää sielunhoitotyön kehittämiseen, erilaisten asioiden työstä-miseen ja erityisesti sielunhoidon ja sairaalasielunhoidon näkyväksi tekemiseen sekä kirkossa että kirkko-organisaation ulkopuolella.

Toiminnallisen osaston henkilöstömuutokset: Toiminnallisella osastolla on luovuttu varajohtaja -nimikkeestä. Se on korvattu johtava asiantuntija -nimikkeellä. Johtavan asiantuntijan tehtävän sisältö muodostuu työalaan liittyvästä kehittämistyöstä, asiantuntijatehtävistä, lausuntojen valmistelusta, vaikutta-mistoiminnasta, osallistumisesta Kirkkohallituksen yhteisiin työskentelyihin ja proses-sien johtamisesta, erityiskoulutuksesta (Anne Anttonen, Virpi Sipola).

Tällä hetkellä johtavia asiantuntijoita on neljä: Anne Anttonen, perheasiat, KKP (siihen asti kun Päivi Kähkönen palaa virkaansa) Kari Latvus, digitiimi, KJY Ilkka Sipiläinen, yhteiskunnallinen työ, KJY Virpi Sipola, sielunhoito KDS Diakonian ja sielunhoidon yksikkö on saanut luvan täyttää toisen ns. sielunhoidon viran kahden vuoden määräajaksi. Tehtävä on projektiluontoinen ja sisältää mm. maallikko-sielunhoidon ja kriisityön kehittämistä.

Koulutusta vuonna 2018

Sielunhoidon Symposium 5.-7.2.2018 Symposium järjestetään Tampereella. Symposiumiin kutsutaan erityisesti sairaalasielunhoitajat ja kehitysvammaistyön työnte-kijät, viittomakielisentyön työntekijät, muut vammaistyön työntekijät, Kirkon keskuste-luavun toiminnanjohtajat. Ensimmäiseksi päiväksi mukaan kutsutaan myös järjestöjen työntekijöitä; Sairaanhoitaja-liitto, Lääkäriliitto, vammaisalan liitot, sosiaalityöntekijät, syöpäjärjestöt.

Alustava sisältösuunnitelma: Ihmisarvoinen elämä / elämän merkityksellisyyden kysymykset

Ihmisten tukeminen merkitykselliseen elämään, ihmisen arvoon liittyvät teemat

Osallisuus, erilaiset roolit, riippuvuustematiikka, vuorovaikutteisuus suhteissa

Symposium muodostuu kolmesta päivästä. Ensimmäisenä päivänä kuulemme alustuksia eri teemoista, toinen päivä on työpajatyöskentelyä ja kolmas yhteenvetoa. Olennainen osa päiviä ovat oman työalaryhmän keskinäiset työskentelyt sekä iltaohjelma. Lisää tie-toa ohjelman ja paikan tarkennuttua.

10

Koulutus traumatisoituneen ihmisen kohtaamisesta Kouluttajana johtaja, psykologi, psykoterapeutti Anne Suokas-Cunliffe Traumaterapia-keskuksesta. Koulutus muodostuu neljästä lähipäivästä: 28.-29.5. ja 5.-6.6.2018. Koulutus pidetään Kirkon Koulutuskeskuksessa, Järvenpäässä.

Koulutuksen teemat:

- Kriisin muuttuminen traumaksi - Trauman eri muodot – yksittäiset ja kompleksiset traumat, kiintymyssuhteeseen liit-

tyvät traumat tai ulkopuoliset traumat - Vakava varhainen traumatisoituminen ja sen vaikutus kehoon, mieleen, seksuaali-

suuteen ja vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen - Erilaiset suojautumiskeinot - Trauman siirtyminen auttajaan

Minimi ryhmäkoko on 15 henkilöä. Koulutus soveltuu sielunhoitotyötä tekeville kirkon työntekijöille. Koulutukseen pääsemisen edellytyksenä on, että osallistujalla on perustie-dot traumatisoitumisesta (osallistuja on suorittanut opintojakson Kriisit ja traumat (5 op) trauma- ja kriisimoduulin 5 op tai hänellä on käytynä sielunhoidon pitkä koulutus, sairaa-lasielunhoitajan erityiskoulutus tai perheneuvojan erityiskoulutus. Mikäli osallistujia on 15, koulutuksen hinta on 400€ (hinta laskee, mikäli osallistujia tu-lee enemmän. Koulutukseen voidaan ottaa max 25 osallistujaa). Lisäksi tulevat täysihoi-tokulut Kirkon Koulutuskeskuksessa.

Koulutuksen tavoitteet: Opiskelija tunnistaa yksittäisen trauman ja varhaisen traumatisoitumisen eron Opiskelija tuntee erilaiset suojautumiskeinot Opiskelija soveltaa koulutuksessa oppimaansa sielunhoitotyöhön omassa työympä-

ristössä Koulutus muodostuu luento-opetuksesta, casey-työskentelystä ja väliajan kirjallisuuteen liittyvästä tehtävästä. Koulutuksessa hyödynnetään ryhmäläisten kokemusasiantunti-juutta. Kiitos teille, jotka olette osoittaneet kiinnostusta ko. koulutuksen suhteen ennakkoil-moittautumisten muodossa.

Sitova ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu Kirkon Koulutuskalenterin kautta

lokakuun 2017 loppuun mennessä. Merkitse koulutuspäivät jo kalenteriin!

11

Lapsen kastetta koskeva lainmuutos

2. KIRKKOON LIITTYMINEN KASTEESSA

2.1. Kaste välittää Jumalan armon Kasteessa ihminen tulee Jumalan lapseksi, Kristuksen opetuslapseksi ja Kristuksen kir-kon jäseneksi. Kaste on Kristuksen asettama sakramentti. Kirkkomme opettaa, että kasteen sisältönä on syntien anteeksiantaminen ja kaste lahjoittaa meille pelastuksen ja iankaik-kisen elämän. Kirkkomme pitää tärkeänä, että ihminen tulee osalliseksi näistä Jumalan lahjoista mah-dollisimman varhain, ja sen takia kirkkomme liittyy perinteiseen lapsikastekäytäntöön.

2.2. Kastamisen edellytykset

Alle 12-vuotiaan lapsen kastamisen edellytyksenä on, että ainakin toinen hä-

nen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on Suomen evankelis-luterilai-

sen kirkon jäsen (KL 3:2 LIITE: Kirkkohallitus - Virastokollegio 02.03.2017 / 96 Vi-rastonhoidon ohjeet Kaste, kirkon jäsenyys, kansalaisuus –ohje 24.2.2017)

Uskonnonvapauslain mukaan huoltajat päättävät yhdessä alaikäisen lapsen us-

konnollisesta asemasta eli siitä, että lapsi halutaan liittää kirkon jäseneksi tai

erottaa kirkon jäsenyydestä. (Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä en-simmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi on huoltajana toimiva äiti voinut päättää yksin 28.2.2017 saakka.)

2.9. Hätäkaste ja sen vahvistaminen Jos pelätään lapsen kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee lapsi kastaa vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteesta on ohjeet kirkkokäsi-kirjassa.

Hätäkasteen suorittajan tulee itse olla kastettu, jonkun kristillisen kirkon (ei

välttämättä ev.-lut. kirkon) jäsen.

Mikäli mahdollista, saapuvilla tulee olla todistajia.

Hätäkaste voidaan suorittaa myös kastamattomalle aikuiselle, joka on kuole-

manvaarassa, ja joka sitä pyytää. Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava kastetun kotiseurakuntaan. (Hätäkasteesta

ilmoittamista varten on oma lomake.)

Papin tulee vahvistaa hätäkaste. Hätäkastetun lapsen nimi- ja äidinkielitiedot rekisteröidään hätäkasteen vahvistami-

sen

12

yhteydessä Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeella. Jos hätäkastetta ei vahvis-teta tai se lykkääntyy, tapahtuu rekisteröiminen maistraatissa.

Hätäkasteen vahvistamisen yhteydessä lapsen kummitiedot rekisteröidään. Hätäkas-teen vahvistamisen rekisteröinnissä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan samoja aikarajoja kuin kasteen yhteydessä.

Vanhemmat voivat muuttaa hätäkasteessa annettuja lapsen nimiä. Vanhempien on annettava lapselle rekisteröitävät nimet kirjallisena myös siinä ta-pauksessa, että lapsi ei jää eloon.

Jos lapsi kuolee ennen hätäkasteen vahvistamista, rekisteröinti tapahtuu hätäkaste-lomakkeella vasta sitten, kun kuolintieto näkyy väestötietojärjestelmässä (jotta Kela-korttia ei lähetettäisi vanhemmille).

Lainmuutos merkitsee sitä, että esimerkiksi sairaalassa tulee lapsen molemmilta van-

hemmilta kysyä lupa lapsen kastamiseen tai mahdolliseen hätäkasteeseen ennen lap-

sen kastamista. Tämä tulisi tehdä rutiininomaisesti etukäteen. Esimerkiksi tulohaas-tattelun yhteydessä tai raskausaikaan liittyvien neuvolakäyntien yhteydessä. Mikäli molemmat vanhemmat eivät anna suostumustaan kasteeseen, papilla ei ole lain mukaan lupaa kastaa lasta, vaan hänen tulee kieltäytyä lapsen kasteesta ja hätäkasteesta. Pappi ei silloin voi myöskään toimittaa kasteen vahvistamista. (Hätäkaste papin suoritta-mana on oikea kaste, eikä sitä välttämättä tarvitse vahvistaa. Siviilihenkilön – esimerkiksi hoitohenkilökunnan jäsenen – suorittamana hätäkaste tulee papin vahvistaa.) Silloin, kun molemmat vanhemmat hyväksyvät lapsen kastamisen, kaste voidaan toimit-taa.

2.3. Väestötietojärjestelmään rekisteröimättömän vastasyntyneen kastaminen Kirkon jäseneksi otetaan lapsi pyhässä kasteessa. Vastasyntyneen lapsen kastamisen

yhteydessä käytetään Väestörekisterikeskuksen (VRK) esitäyttämää Lapsen tietojen ilmoittaminen - lomaketta. (Jos äiti on seurakunnan jäsen, VRK lähettää lomakkeen äidin seurakuntaan. Jos äiti ei ole seurakunnan jäsen, VRK/maistraatti lähettää lo-makkeen äidille.)

Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeella lapsen huoltajat ilmoittavat lapsen nimitiedot ja äidinkielitiedon, jotka se seurakunta, jonka jäseneksi lapsi kastetaan, rekisteröi Kirjuriin.

Molemmat huoltajat allekirjoittavat lomakkeen. Nimitiedot, äidinkielitieto ja jä-seneksi ottamista koskevat tiedot välittyvät Kirjurista väestötietojärjestelmään.

Ulkomailla syntynyt lapsi voidaan kastaa samoilla edellytyksillä kuin Suomessa syn-tynyt lapsi (ks. Kasteen rekisteröiminen kohdassa 4).

13

2.4. Kasteen ajankohta Lapsen huoltajien on ilmoitettava lapsen nimi ja äidinkieli väestötietojärjestelmään

kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.10 Ilmoittaminen tapahtuu normaa-listi kasteen yhteydessä. Jollei lasta ole kahden kuukauden kuluessa kastettu, lapsen huoltajien on ilmoitettava lapsen nimi ja äidinkieli maistraattiin. Käytännössä tästä kahden kuukauden säännöstä voidaan joustaa parilla viikolla, jos se kastejärjestelyjen vuoksi on välttämätöntä.

Seurakunnan käytäntö voi olla, että esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua lapsen syntymästä otetaan yhteyttä lapsen huoltajiin, mikäli lasta ei ole kastettu eikä mer-kitty väestötietojärjestelmään. Jos yhteyttä ei yrityksistä huolimatta saada, siirretään asia maistraatin hoidettavaksi.

2.7. Ulkomailla kastettu lapsi Jos Suomen ev.lut. kirkon jäsenen ulkomailla syntynyt lapsi halutaan liittää kirkon jäse-neksi, on ensin odotettava, että perhesuhdetieto päivittyy VTJ-muutosliikenteessä Kirju-riin. Lapsi tallentuu Kirjuriin tällöin viitehenkilönä, jonka jälkeen tarkastetaan loput kirk-koon liittymisen edellytykset. Jos ulkomailla kastettu lapsi liitetään kirkon jäseneksi, to-disteena kasteesta riittää ulkomailla laadittu kasteilmoitus, jos sen tietosisällöstä käy ilmi, että kaste täyttää oikean kasteen tunnusmerkit. Kirkkoherran velvollisuutena on tarkistaa, että kasteen tunnusmerkit täyttyvät. Tarvittaessa asiakirjasta voidaan pyytää käännös, jos asiakirja on sellaisella kielellä, jota ei seurakunnassa ymmärretä. Jos ulkomailla tapahtuneen kasteen on toimittanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja toimituksen yhteydessä on täytetty Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomake tai Kasteilmoituslomake, rekisteröidään lapselle Kirjuriin sekä kaste että kirkon jäsenyys. Jos kasteen on toimittanut jonkin toisen luterilaisen kirkon pappi, tarvitaan ulkomailla laadi-tun kasteilmoituksen lisäksi lapsen huoltajien allekirjoittama ilmoitus siitä, että he halua-vat lapsen tulevan liitetyksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi.

2.8. Kasteen toimittaja, paikka ja kasteesta ilmoittaminen Pyhän kasteen toimittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kasteen voi Suomen evanke-lis-luterilaisessa kirkossa toimittaa myös 1) Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon pappi, 2) Porvoon kirkkoyhteisön jäsenkirkon pappi, 3) Evankelische Kirche in Deutschland (EKD) -kirkkoyhteisön jäsenkirkon pappi, 4) Skotlannin kirkon (Church of Scotland) pappi, 5) Suomen metodistikirkon tai Finlands svenska metodistkyrka -kirkon vihitty pappi, jolla on täydet pappisoikeudet omassa kirkossaan.12 Kasteen toimittamisesta on näissä tapauksissa sovittava asianomaisen kirkkoherran kanssa. Tällöin kirkkoherra selvit-tää kastamisen ja kirkkoon liittymisen edellytykset.

Oikein kastettua ei saa kastaa uudelleen. Oikealla kasteella tarkoitetaan myös

muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä suoritettua kastetta, jonka on toimitta-

nut kastettu henkilö vettä käyttäen kolmiyhteisen Jumalan nimeen.

14

Kaste toimitetaan kirkossa, kappelissa, kotona tai muualla sen mukaan kuin pappi ja asi-anosaiset siitä sopivat. Kun kaste on toimitettu, siitä ilmoitetaan sunnuntaina jumalanpal-veluksessa esirukouksen yhteydessä. Lapsen huoltajilta tai 15 vuotta täyttäneeltä kastet-tavalta itseltään tulee kysyä lupa kasteen ilmoittamiseen ja julkaisemiseen (kirkossa, leh-dessä, seurakunnan verkkosivuilla). Muun uskontokunnan papin tai yhdistyksen tai sää-tiön papin (esim. Luther-säätiön papin) toimittaman kasteen vaikutuksesta. Lähetämme asiakirjan kokonaisuudessaan, kun se on hyväksytty johtoryhmässä.

***

Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani.

Jumalani, sinuun minä turvaan.” Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta

ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.

Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet,

ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.

Ensimmäisen paastonajan sunnuntain psalmi 91: 1-4, 11-12

***