IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019 · 2020. 9. 8. · VI LL I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019 3 18 KIRKKOHALLITUS, KASVATUS JA PERHEASIAT (KKP) 20 NUORI KIRKKO RY

1V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019

V I L L IIHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019

VA

LTA

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 20192

V I L L I

PÄÄTOIMITTAJA

Jarmo kokkonen [email protected]

TOIMITUSSIHTEERI

Jaakko Kaartinen Villi / Jaakko [email protected]

TOIMITUS

Suvielise Nurmi [email protected]

Sirpa Syrjä [email protected]

Annmarie Ahlsten [email protected]

Johanna Nyman [email protected]

JULKAISIJAT

Kirkon Kasvatus ja perheasiat, KKP

Nuori kirkko ry

KUSTANTAJA

Kirkon kasvatus ja perheasiat

PAINOPAIKKA

Forssa Print oy, Forssapuh. (03) 42 351

ILMOITUSMYYNTI

Markku Autio, 044 7878 334, [email protected]

TILAUKSET / OSOITTEENMUUTOKSET

Lehti toimitetaan seurakuntien varhais-nuoriso- ja nuorisotyön työntekijöille

sekä julkaisijoiden yhteistyökumppaneille veloituksetta.

Mikäli et saa omaa lehteä, tilaa se lomakkeella osoitteessa www.villi.fi,

sähköpostitse [email protected] tai

puhelimitse 0400 630 430.

ISSN 1237-3516

3/2019 SISÄLTÖ

18KIRKKOHALLITUS,

KASVATUS JA PERHEASIAT (KKP)

20NUORI KIRKKO RY

4 Vallan jakaja

8 Kysy nuorelta suoraan ja kuuntele tehokkaasti

9 Kolumni: Eräästä perjantaista kannattaa keskustella

10 Valtaa on sillä, jota tarvitaan

12 Nuoret tarvitsevat monikanavaista kuulemista

14 Nuoret hakevat valtaa vaikuttaa tulevaisuuteen

15 Piplia: Älä sano, että olet nuori

16 #Rauha: Nuorten Ilmastokokouksen julkilausuma


18KIRKKOHALLITUS,

KASVATUS JA PERHEASIAT (KKP)

20NUORI KIRKKO RY

Rakenteellinen hierarkia on vallankäytön muodoista ehkä vaikeimmin muutet-tavissa. Ihmiset kun haluavat yleensä olla voittajan puolella. Valta keskittyy, ja vallanpitäjien näkemyksiä pidetään oikeina ja todempina kuin muiden. Hierar-kian murtamiseksi voidaan tarvita pienempi tai isompi vallankumous.

Teologisella sanavallalla on suuri merkitys kirkon rakenteille. Siksi ei ole yh-dentekevää se, ketkä teologiseen pohdiskeluun ja teologian tekemiseen osal-listuvat. Usein ajatellaan, että teologisten sisältöjen sanoittaminen on kirkon työntekijöiden tehtävä. Ne, joilla on riittävästi ikää, ymmärrystä ja koulutus-ta määrittelevät, millaista jumalayhteys on ja miten Hänestä voi puhua. Aikuis-ten (työntekijöiden) kokemukset saavat edustaa koko totuutta. Nykytiede tu-kee kuitenkin käsitystä, että jo pienellä lapsella on luontainen spiritualiteetti, jonka pohjalta hän luo kokemuksellista käsitystään tuonpuoleisesta ja muista merkityksellisistä suhteistaan.

Lapsi- ja nuorilähtöisessä teologiassa on tapana erottaa neljä puolta: On teo-logiaa lapsille ja nuorille ymmärrettävästi, teologiaa ”lapsesta” tai ”nuoresta”, teologiaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä lasten ja nuorten ihan omaa teo-logiaa. Kaikkia neljää varmasti tarvitaan, mutta kaksi viimeistä vaativat meiltä erityistä huomiota. Jos onnistumme, ne voivat olla vallankumouksellisia.

Järkkyykö kirkon hierarkia, jos lasten ja nuorten omalle teologiselle pohdin-nalle tarjotaan enemmän tilaa? Kuka tietää. Mutta jos niin käy, ehkä jonkin oli syytä muuttua.

Kastellaan rohkeasti kevään uusia versoja!

Suvielise Nurmi Nuori kirkko

ALUKSI

Lähteekö nuorisotyöstä teologinen vallankumous?

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 20194Teksti: Salla Ranta

Sen lisäksi, että nuorten näkökulmia tulee puolustaa seurakunnan päätöksenteossa ja hallinnossa, vastuuta ja valtaa pitää jokapäiväisen nuorisotyön suunnittelemisessa ja tekemisessä jatkuvasti siirtää eteenpäin uusille ja uusille nuorille, neuvoo Emma Perälä.

Vallan jakaja


Emma Perälä toimii toista kaut-ta Hakunilan seurakunnan luot-tamushenkilönä. Kaksikymmen-täkuusivuotias Perälä on sekä nuori et-tä kokenut seurakunnan vallankäyttäjä.

”Seurakunnan päätöksenteossa olen nuori, kyllä. Ja kun nuorten asioita kä-sitellään, pyrin aina tuomaan esiin ne näkökulmat, joka nuorilla on. Mi-nun ja viisitoistavuotiaan välissä on koko minun kertynyt ikäni ja esimer-kiksi koulutukseni – mutta pystyn sil-ti mielestäni aika hyvin pitämään nuor-ten ääntä kuuluvilla. Osallistun Haku-nilassa nuorisotyöhön ja vietän nuor-ten kanssa niin paljon aikaa”, Perälä sa-noo.

”Seurakunnan toiminnan pitäisi pe-rustua tarpeisiin ja toiveisiin. Ja nii-tä pitäisi enemmän kysyä suoraan ruo-honjuuritasolta; kysyä ja kuunnella mi-tä ihmiset haluavat.”

Vaaralan kirkko oli nuorten vallassa

Vuonna 2014 Perälä lähti ehdolle seu-rakuntavaaleihin, koska halusi olla mu-kana siellä, missä tehdään hänen ja muiden nuorten elämään rajusti vai-kuttavia päätöksiä. Taustalla oli koke-mus Vaaralan nuorten kirkon menettä-misestä.

Perälä oli aktiivinen nuori Haku-nilan seurakunnan Vaaralan kirkol-la, jonne oli vuosien mittaan kehitty-

nyt ainutlaatuinen nuoria osallistava kulttuuri. Kirkko oli nuorten käytössä, nuorilla oli sinne avaimet, nuoret itse olivat päättämässä ohjelmasta, jota kir-kolla järjestettiin.

Kirkko oli rakenteellisesti huonos-sa kunnossa, ja Vantaan seurakunnat suunnitteli sen purkamista. Nuoret oli-vat mobilisoimassa liikettä kirkon kor-jaamiseksi ja säilyttämiseksi. Lopulta kirkko rakennuksena säilyi, kun yhty-mä myi sen eteenpäin, mutta nuorilta oma paikka lähti alta.

”Se oli ainutlaatuinen toimintamal-li, josta olisi syytä ottaa oppia. Nuoril-la oli Vaaralassa avaintenhaltijan roo-li. Toki Hakunilassa nytkin on aktiivis-ta toimintaa, nuoria sekä nuoria aikui-sia vastuullistetaan mukaan ja annetaan mahdollisuuksia toimia omilla ehdoil-la. Mutta Vaaralassa oli henkenä se, et-tä meillä todella oli oma oikeus siihen paikkaan”, Perälä sanoo.

Vaaralan kirkon suhteen nuoret ak-tivoituivat, lähettivät postia päättäjil-le ja keräsivät nimilistoja. Kun asia oli oma, haluttiin vaikuttaa. Siinä konkre-tisoituu pitkälti se, millaiselle nuorten osallisuudelle vallan käyttämiseen olisi järkevintä luoda tilaa.

Tarvitaan luontevia tapoja osallistua päättämiseen

Perälä toteaa, että hän itse tuli men-neeksi mukaan muodolliseen päätök-

sentekoon valtuustoon saakka, kos-ka halusi vaikuttaa nuorten asioihin myös sisältäpäin. Luottamushenkilö-nä hänen eteensä tulivat tietenkin kaik-ki muutkin päätösasiat. Niille nuoril-le, jotka jaksavat hakeutua seurakun-taneuvostoihin ja kirkkovaltuustoihin, reitti tarjoaa mahdollisuuksia, mutta resepti ei sovi kaikille.

”Kyllähän siellä pystyy käyttämään ääntään. Minulle ei myöskään ole tul-lut kokemusta, että nuorten asioita ha-luttaisiin työntää sivuun. Mutta kaikil-la on päätöksenteossa omat intressin-sä ja niitä siellä ajetaan. Samalla taval-la minä haluan pitää nuorten puolia.”

Nuorten paikat luottamuselimissä ovat eräänlainen sillanpääasema: ollaan sielläkin mukana eikä vain ulkopuolel-la. Varsinaisesti nuorten mahdollisuus käyttää mielipiteen ja tahdonvaltaa omassa seurakuntaelämässään toteutuu kuitenkin muualla, lähempänä arkea.

”Nuoret eivät ole halukkaita mene-mään mukaan jäykkään päätöksente-koon. Siinä mielessä hiukan epäilen esimerkiksi nuorisovaltuuston toimi-vuutta. Tärkeämpää kuin joku muo-dollinen osallisuus on se, että nuo-ret saisivat todella ottaa kantaa siihen, mikä heitä koskee ja mikä heitä kiin-nostaa”, Emma Perälä sanoo.

”Minusta nuorten osallisuudessa ei saa olla kysymys siitä, että nuoria pa-kotetaan tarttumaan päätöksentekijöi-den rooliin. Ei osallisuudesta pidä tulla

”Nuoriin on syytä luottaa, ja siihen,

että he ovat fiksuja ja osaavia.”


taakkaa. Nuorten pitää saada olla nuo-ria, ja harjoittaa pyhää huolettomuut-taan.”

Millaista se huolettomampi päätök-senteko voisi olla? Välittömämpää ja epämuodollisempaa, ainakin. Nuoril-ta voi kysyä kohdennetusti niitä asioi-ta, jotka koskettavat heitä: ”Onko tämä hyvä juttu, miltä vaikuttaa?”

”Byrokratian rattaissa päätöksente-ko on raskasta. Sitä pitäisi lähteä ke-ventämään. Voisi olla vaikkapa keskus-telupiirejä, joissa vaan heitellään ideoi-ta ja niistä parhaat toteutetaan”, Emma Perälä ehdottaa.

”Ja päättäjät voisivat mennä nuorte-niltoihin mukaan toisinaan – että edes tietäisivät, mitä siellä ylipäätään tapah-tuu. Päätöksiä tekevien olisi viisasta jal-kautua toiminnan pinnoille.”

Nuoret tekevät, aikuiset auttavat

Juuri Hakunilan seurakunnan nuorte-niltojen kehyksessä toteutuukin pitkäl-ti sellainen vallanjako, jota Perälä ku-vaa. Nuoret tulevat paikalle, koska hei-tä huvittaa. Vanhemmat nuoret vastaa-vat isosta osasta ohjelmaa, nuoret pitä-vät isoskoulutusta nuorilta nuorille.

Työntekijät ovat olemassa kysyjän, kuulijan ja mahdollistajan rooleissa. Ideat, joista nuorisotyö muodostuu, lähtevät nuorilta, jotka luottavat sii-hen, että maksaa vaivan avata oma suu

ja ehdottaa. ”Nuortenilloissa meidän työnteki-

jämme kysyvätkin nuorilta paljon. Ja meillä on aika tyytyväisiä nuoria. Siitä pitää antaa suuri kiitos.”

”Homman pitää mennä niin, että nuoret tekevät ja aikuiset auttavat. Ei niin päin, että aikuiset tekevät ja nuo-ret auttavat”, toteaa Emma Perälä.

”Silloin kun nuorille ei haluta an-taa tällaista valtaa, on kyse siitä, että ai-kuiset ajattelevat olevansa itse oikeassa. Ja aikuiset ajattelevat olevansa luotetta-vampia kuin nuoret. Mutta nuoriin on syytä luottaa, ja siihen, että he ovat fik-suja ja osaavia.”

Vastuun luovuttaminen on kasvun paikka

Perälä kertoo koulutuksesta, johon osallistui. Hän oli esitellyt Hakunilan mallia, jossa isoset ovat mukana rippi-leirin vetäjätiimissä omine vastuineen. Yksi mukana ollut nuorisotyöntekijä esitti vastalauseen: kyllä ohjaajien pitää olla ne leirin vetäjät, koska heillä on se vastuukin.

”Mietin, kummasta oli kysymys: et-tä eikö uskalleta vai eikö haluta antaa sitä valtaa? Mitä nuorempien kanssa ol-laan tekemisissä, esimerkiksi varhais-nuorisotyössä, sitä enemmän on aikui-sen vastuulla huolehtia rajoista. Aikui-nen luo turvallisuuden päätöksillä ja niiden puitteissa kysytään lasten mieli-

piteitä. Mutta 15-vuoden iästä alkaen on kyllä jo kasvettu ottamaan vastuuta itsekin niin, että se on turvallista”, Pe-rälä toteaa.

”On iso oppimisen paikka aikuisel-le antaa pois omasta vallastaan ja luot-taa, ja antaa nuorille lupa tehdä. Itse-kin huomaan jatkuvasti, miten omas-ta ideasta on vaikea luopua, kun nuo-ri ehdottaa jotain muuta. Mutta vastuu pitää antaa aina uusille ja uusille nuo-rille.”

Mitä seurakunta hyötyy nuorten kuulemisesta? Perälä sanoo, että nuo-ret ajattelevat vähän yksinkertaisem-min, huolettomammin ja kangistumat-ta yhtä paljon kaavoihin kuin aikuiset. Nuoret ovat myös helposti tyytyväisiä, toisin kuin aikuiset. Tyytyväisyys joh-taa siihen mainittuun pyhään huoletto-muuteen, josta aikuisten nimenomaan kannattaisi oppia.

”Uudistamista ei tarvitse tehdä uu-distamisen takia. On vakiintuneita asi-oita, jotka ovat olemassa, koska ne on koettu hyviksi. Mutta aina, jos suunni-tellaan uutta tai vanha asia ei toimi, sil-loin on syytä kysyä ja kuunnella.”

”Ja kun luotetaan ihmisiin, se te-kee ihmeitä. Kun luotetaan ja annetaan vastuuta, itseään etsivistä nuorista kas-vaa vastuullisia osallisia.”


Jos Lava ei käynnisty ja päätöksenteko on läpinäkymätöntä, nuorten vallan turvaamiseen tarvitaan työntekijöitä.

”Koen, että nuorisotyöntekijänä teh-täväni on pitää nuorten ja lasten puolta ja heidän ääntään kuuluvilla myös hallinnossa ja seurakunnan päätöksen-teossa”, sanoo Pornaisten seurakunnassa töissä oleva Jemina Korkiamäki.

”Joskus kirkossa kuulee kyseltävän, että nuoriako nyt pitää suosia ja mennä heidän etunsa edellä? No, nuoret ovat se ryhmä seurakunnassa, jolla itsellään on kaikkein vähiten valtaa ja vähiten mah-dollisuuksia vaikuttaa. Nuorten huomi-oiminen opettaa itse asiassa ottamaan huomioon kaikkia muitakin ryhmiä.”

Pornaisissa on poikkeuksellisen paljon nuoria mukana seurakunnan nuorisotyös-sä, ja nuorisotyön henki myönteinen. Sitä enemmän Korkiamäkeä vaikuttaakin har-mittavan, että seurakunta ei ole saanut ai-kaan Lavan käyttöönottamista – kuten ei juuri mikään muukaan seurakunta.

Lapsivaikutusten arviointi edellyttää muun muassa hallinnon ja päätöksente-on läpinäkyvyyttä uudenlaisella tavalla. Seurakunnissa on ollut niukasti haluk-kuutta lähteä muuttamaan toimintata-poja ja käyttämään hallinnon resursseja siten, että kirkkojärjestykseen saatu lava varsinaisesti otettaisiin tosissaan.

Vilkkaasta nuorisotyöstä ollaan mie-lissään, mutta väline, joka sitoisi seura-kunnan päätöksenteon valtaa nuoriin, jä-tetään laatikkoon.

”Meillä Pornaisissakin on kyllä nimet-ty lava-henkilöt, mutta varsinainen käyt-töönotto on jäänyt. Aina on ollut kiireel-lisempiä ja tärkeämpiä asioita. Lavan to-teuttamisessa mättää varmaankin se, että se on oikea työkalu, ja sen käyttämisellä

voi olla oikeita vaikutuksia”, Korkiamä-ki miettii.

Nuorten ääntä pitää virittää esiin monella tasolla

Nuorten kuulemisessa yksi suora kana-va kulkee tietenkin nuorten luottamus-henkilöiden kautta.

Pornaisissa onkin pitkään ollut nuo-ria luottamushenkilöitä. Mutta Kor-kiamäki valittaa, että heidän valtuusto-kautensa vain jäävät lyhyiksi, koska sää-dökset pakottavat poismuuttavat luopu-maan paikastaan. Ja Pornaisista on pak-ko muuttaa esimerkiksi opiskelemaan.

”Nykyisellään menetetään paljon hy-vään alkuun saatettua, kun nuoret luot-tamushenkilöt lähtevät. Olisiko mahdo-tonta säätää nuorille poikkeusta siihen, että valtuustokauden voisi istua lop-puun saakka, vaikka joutuukin vaihta-maan kotikuntaa?”

Luottamushenkilöreitti rajaa välittö-män osallistumisen lisäksi vain muuta-miin nuoriin. Vaikuttamisen mahdolli-suuksia on syytä levittää.

Pornaisissa ei ollakaan jääty odot-tamaan vain paikallisen vaikuttamisen kehittymistä, vaan nuoria on innostet-tu ja lähetetty osallistumaan myös val-takunnallisesti. Seurakunta on kustan-tanut osallistujia nuorten tulevaisuusse-minaariin.

Nuorten kesken innostajailloissa on pohdittu vaikkapa vaikuttavuutta ja osal-lisuutta.

”Seminaarin ennakkotehtäviä vaikut-tamisesta, osallisuudesta ja tulevaisuu-den kirkosta on välillä esitelty kirjallisesti luottamushenkilöille, jotta nuorten aja-tukset seurakunnasta välittyisivät myös päättäjille.”

Työntekijät turvaavat nuoren vallan nuorisotyöhön

Nuorten vallan ja vallattomuuden pai-

nissa on paljon kiinni työntekijöissä. Muodollisen vallan kanavien toimiessa katkonaisesti pitääkin tyytyä epämuo-dollisempaan vallan rakenteeseen: työn-tekijän nuorille luovuttamaan valtaan. Ja siinä on itse asiassa paljonkin vipu-vartta.

”Työntekijöillä on onneksi paljon valtaa määrittää, millaista nuorisotyö on. Meillä on valta ottaa esteitä nuor-ten tieltä. Vaatii vain röyhkeyttä laittaa asiat etenemään”, Korkiamäki toteaa.

Paras neuvo nuorten vallan turvaa-jaksi asettumisessa on yksinkertainen: kysy suoraan ja kuuntele tehokkaasti.

”Meidän nuorillamme on hyvä pö-hinä; monilla vaikuttaa olevan sellai-nen olo, että työntekijöitä kiinnosta-vat heidän ajatuksensa ja ideansa. Meil-lä on paljon vapaaehtoisia nuoria siksi, että me vietämme heidän kanssaan niin paljon aikaa. Ja koska aikaa on vietetty vuosien ajan, eskarista alkaen rippikou-luikään ja sen jälkeen, on tutustuttu ja synnytetty se luottamuksellinen suhde, joka on kaiken A ja O.”

”Kun nuoret sitten ajattelevat, että tuota näyttää kiinnostavan, heidän tu-lee sanottua, mitä mielessä on. Ja nuo-rilta tulevat ideat ovat nerokkaita, hie-noja. Ne ovat matalan kynnyksen ideoi-ta, sellaisia, jotka kutsuvat mukaan. Ei niissä ole mitään tyhmää. Joskus vähän pitää ratkoa keinoja, ja sitten vain toteu-tetaan”, Jemina Korkiämäki miettii.

”Niin, nuorisotyön ydintähän on tä-mä, että jos haluat jotain tapahtuvan, opettele tekemään tai opeta nuoret te-kemään. Ehkäpä sen lavankin osalta tar-vittaisiin nuorten omaa visiota ja tai-toa, jolla se saataisiin etenemään? Miten se nuorten mielipiteiden selvittäminen lähtisi liikkeelle? Millaista viestinnällistä ratkaisua siihen voisi soveltaa?”

Kysytään.

Jaakko Kaartinen

Kysy nuorelta suoraan ja kuuntele tehokkaasti


Eräästä perjantaista kannattaa keskustella

KOULULAISTEN PERJANTAIPÄIVÄN ilmastolakko on erinomaista materiaalia tule-van kesän rippikouluihin. Sen avulla sopii miettiä yhtä ihmiselämän peruskysymystä, jon-ka tärkeyden kuvasi sosiaalieetikko Martti Lindqvist: ”Jokaisen eettisesti ajattelevan ihmi-sen tuntee siitä, että hänellä on raja, jonka jälkeen hän ei enää suostu tottelemaan.”

ILMASTOLAKKOA JA KANSALAISTOTTELEMATTOMUUTTA koskenut keskus-telu ei ole häikäissyt syvällisyydellään. Olen saanut lukea, että lakko olisi hyvä idea, jos se toteutettaisiin koulupäivän jälkeen. Tälle kirjoittajalle ei ole tullut mieleen, voisivatko am-mattiliitotkin lakkoilla kello viiden jälkeen. Suorastaan huvittava on idea, että lakon sijas-ta pitäisi mennä istuttamaan kymmenen miljoonaa puuta. Mihin koululaiset tallustelisi-vat taimineen? Esplanadille, Aulangolle, Tampereen Sorsapuistoon vai Ounasvaaralle? It-sekö he hankkisivat taimet? Kuka sen kaiken organisoisi? Lapsetko itse?

Toisaalta voi kysyä, miten ihmeessä koululainen voi lakkoilla. Oikean lakon käsittee-seen kuuluu jonkinlainen työnantajapuoli, jonka elämää pyritään haittaaman. Lakkoile-va koululainen tuottaa kuitenkin vahinkoa vain itselleen. Kansalaistottelemattomuuteen kuuluu taas jonkinlainen vastustava taho. Kun vanhemmat suosittelevat ja rehtori antaa luvan, kyseessä on jonkinlainen taksvärkkipäivä, ei kapinallisuutta todistava vastarinta.

Samalla minulle on aivan samantekevää, millä keinoin nuoret havahtuvat ilmaston-muutokseen. Kunhan vain jotenkin heräävät kyselemään ja vaatimaan.

JOKAINEN EDES KOHTUULLISELLA YMMÄRRYKSELLÄ varustettu ihminen harjoittaa tiukan paikan tullen kansalaistottelemattomuutta. Kuvitellaan tilanne, että sei-sot jalankulkijana punaisissa valoissa. Rekka on tulossa, mutta vielä se on varsin kauka-na, ehkä sadan metrin päässä. Punaiset valot kieltävät sinua liikahtamasta, mutta yhtäk-kiä huomaat lapsen menevän autotielle. Etkös vain riennä pelastamaan lasta, vaikka pu-nainen palaisi? Luultavasti pelastaisit myös koiranpennun, linnunpoikasen ja asfalttiin pu-donneen luottokorttisi.

Kansalaistottelemattomuus on myös kulttuurikysymys. Dublinissa kukaan ei välitä pu-naisista jalankulkijan valoista. Saksalaiset seisovat niiden edessä naurettavuuteen saakka. Näistä kahdesta kansasta jälkimmäisten historia on kiusallisempi.

Arto Köykkä

KOLUMNI


Kirkossa kaivataan nuorten sitoutumista ja puhutaan osallisuudesta. Ei kuitenkaan riitä se, että nuoria kuunnellaan. Parasta vuorovaikutusta on se, kun puhujan ja kuuntelijan roolit sekoittuvat.

Maria Myyryläinen oli juuri täyt-tänyt 16, kun hänet pyydettiin mukaan kirkon tulevaisuusseminaariin. Hänestä parasta vuoden takaisessa ta-pahtumassa huomata, miten eri puolilta maata tulleet nuoret näyttivät välittävän kirkosta ja miten paljon heillä oli sanot-tavaa. Myyryläisen mieleen jäivät erityi-sesti keskustelut tasa-arvosta ja kirkon rooleista sen omien tilojen ulkopuolella.

“Parasta koko hommassa oli nuorten oma ääni. Minusta seminaari oli juuri sitä jotain, mitä kirkko tarvitsee: nuor-ten esille tuomista”, hän sanoo.

Helsingissä lukiota käyvä parkanolai-nen Myyryläinen edusti tapahtumassa valtakunnallista körttinuorten verkos-toa. Hän piti keskustelusta, jossa nousi esiin hyvin erilaisia näkökulmia, ja jos-sa sai itse sekä oppia muilta, että käyttää puheenvuoroja.

Myyryläinen pitää nuorten ääntä kir-kossa melko vaimeana. Sen vahvistumi-nen vaatisi hänen uskoakseen sitä, että nuoret itse haluaisivat vaikuttaa enem-män, äänestäisivät ja asettuisivat ehdolle vaaleissa. Siihen vaadittaisiin, että nuo-ret ajattelisivat kirkon vaikuttavan hei-

Valtaa on sillä, jota tarvitaan


dän omaan elämäänsä. “Pitäisi päästä eroon siitä mieliku-

vasta, että kirkko on olemassa vain van-hempia ihmisiä varten. Minusta nuoria pitäisi saada nuorten toiminnasta myös mukaan isojen päätösten tekemiseen.”

Myyryläinen haluaisi itse vaikuttaa ensimmäiseksi ennakkoluuloihin.

“Haluaisin muokata sitkeästi eläviä ennakkoluuloja kirkosta. Monet ajatte-levat ensinnäkin, että kirkko on kovin konservatiivinen. Myös se, että vanhuk-set vallitsevat kaikissa kirkon kuvioissa saisi muuttua.

Tuntuu hyvältä, kun luotetaan

Nykyään kirkko kehittyy nykymaail-man mukana ja se on asia, joka ihmis-ten pitää nähdä ja ymmärtää. Kirkko on ihmisiä varten. Mutta jotta se pysyy mukana ihmisten arjessa, on sen uudis-tuttava.”

Myyryläisen edustamassa taustajär-jestössä palkattuja työntekijöitä on var-sin vähän. Nuoret järjestävät osan toi-minnasta itse.

“On tosi hienoa, että meiltä nuorilta kysytään palautetta tapahtumista, mut-ta kaikkein eniten koen vaikuttavani, kun saan nähdä konkreettisesti kätteni jäljen itse ideoimissani tapahtumissa”, Myyryläisen kanssa samassa valtakun-nallisessa Nuori Yty-toiminnassa muka-na oleva Iida Tukeva sanoo. Tukeva on ystävänsä kanssa pitänyt körttinuorten tilillä julkaistavaa vlogia, jossa on käsi-telty heidän itse valitsemiaan aiheita.

“On tuntunut hyvältä, kun meidän tuotoksiin on luotettu ja kädet ovat ol-leet vapaat. Monesti meitä on myös kii-telty työstä, mitä on tehty. Lisäksi pi-dän sitä aika olennaisena, että kun pyy-detään ideoita nuorilta, ne myös jos-kus toteutetaan.” Tukevan oma aktiivi-suus nousee halusta saada muut viihty-mään ja hyvälle tuulelle. Hän tulee sii-tä itse iloiseksi.

Kuka omistaa kirkon?

Kysymys vaikutusvallasta on kysymys siitä, kuka lopulta omistaa kirkon. Ku-

ka päättää, mitä tehdään ja keille? Kuka saa valita suunnan ja toteutettavat ide-at, kenen ääni kuuluu toiminnan suun-nittelussa?

Valtaa on sillä, joka jakaa puheen-vuoroja, kutsuu mukaan, valitsee ai-heet ja tekee kysymykset. Nuorten to-dellinen valta ei ole sitä, että heitä kuul-laan, vaan sitä, että heistä tulee keskus-telukumppaneita.

Vastavuoroista vuorovaikutusta poh-tineen Lassi Pruukin mukaan valtaa on kaikissa suhteissa: ihmissuhteissa ja or-ganisaatioissa. Jos valtaa halutaan jakaa, on ensin puhuttava siitä, mihin se ulot-tuu.

“Kun joku sanoo nuorille, että voit-te vaikuttaa, nuorten pitäisi kysyä, mi-tä se heidän osallisuutensa tai vaikutta-minen oikein tarkkaan ottaen on? Oli-si hyvä avata, mitä se tarkoittaa”, Pruuki sanoo. Kuunteleminen ei sinänsä välttä-mättä lisää toisen vaikutusvaltaa.

“Esimerkiksi yt-neuvotteluissa usein sanotaan, että työntekijöitä on kuultu. Harvoin nämä silti kokevat tulleensa kuulluiksi”, hän havainnollistaa.

Pruukin mielestä läpinäkyvää vallan-käyttöä olisi se, kun aikuinen sanoo, et-

tä minä tämän kuitenkin viime kädessä päätän silloin, kun ei ole tarkoitus, että valta todella siirtyy nuorelle.

“Kirkon omistamisessa on kysymys subjektista ja objektista. Onko joku, jo-ka tekee ja joku, jolle asiat tehdään?”, hän kiteyttää.

“Dialogisuuden perusajatus on se, et-tä kun kaksi ihmistä on tekemisissä, he eivät vain kuuntele toisiaan, vaan ruok-kivat toistensa ajatuksia, ja alkaa syntyä jotakin ihan uutta.”

Valta pitää luovuttaa

Nuorten todellinen valta olisi siis sitä, että he olisivat mukana kehittämässä jo-takin. Heitä ei kuultaisi, vaan he myös kuuntelisivat vastavuoroisesti, kuten työtoverit.

“Ihmiset sitoutuvat siihen, mitä ovat olleet itse rakentamassa. Kysymys on sii-tä, tarjotaanko nuorille oikeasti merkit-tävää roolia. Jos kuulen sinua siksi, et-tä tulisit kuulluksi, valta pysyy minulla. Jos kuulen sinua siksi, että tarvitsen nä-kemystäsi, vaikutat oikeasti. Pitäisi oi-keastaan alkaa tarvita nuorten pointte-ja. Turha lähteä heitä kuuntelemaan, jos ei aio hyödyntää sitä, mitä he sanovat.”

”Ei ihmisille riitä kirkossa enää kah-vinkeittäjän rooli. Vuorovaikutuksessa molempien pitää tarvita toistensa point-teja ja molempien pitää myös uskoa toi-sen tarvitsevan omia näkemyksiä. Tä-män ääreen kirkko joutuu.”

Pruuki uskoo, että ihmisten mukaan ottamisessa työntekijöiden on luovutta-va täydellisen asiantuntijan roolista, ja siihen liittyvästä vallasta, jotta ihmiset haluaisivat puhua.

“Kirkolle siinä on myös vähän haas-tetta, että dialogisuudessa on aina ei-tie-tämisen ulottuvuus. Jos tiedän jo kai-ken, miksi lähden kyselemään keneltä-kään mitään. Ihmisten ajatuksia pitää tarvita, että niiden kyseleminen johtai-si vallan jakautumiseen.”

Salla Ranta

”Kysymys on siitä, tarjotaanko nuorille oikeasti merkittävää

roolia. Jos kuulen sinua siksi, että tulisit kuulluksi, valta pysyy minulla. Jos kuulen

sinua siksi, että tarvitsen näkemystäsi,

vaikutat oikeasti.”


Nuoret tarvitsevat monikanavaista kuulemistaLainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen, mutta nuorten valta on usein vielä näennäistä.


Nuorten osallisuuden lisäämises-sä riittää yhä haasteita. Osallisuus taataan kyllä laissa, mutta nuorten osal-lisuuden asiantuntija Virva Viljanen Al-lianssista toteaa, että nuoret eivät edel-leenkään pääse vaikuttamaan asioihin-sa riittävästi.

”Tämä on yhä ongelma. Meillä on oppilaskuntia ja nuorisovaltuusto-ja, mutta esimerkiksi poliittisessa pää-töksenteossa näkyy, miten aliedustet-tuja nuoret ovat. Eduskunnassa oli vii-me kaudella vain yksi 1990-luvulla syn-tynyt edustaja. Nuorten osallistamiseen tarvitaan tukea ja jatkuvaa työtä.”

Viljasen mukaan ongelmana on, että kaikkialla nuorten ääntä ei saada kuulu-viin. Alle 30-vuotiaat ja alaikäiset unoh-tuvat helposti päätöksenteossa, kun hei-tä käsitellään erityisryhmänä. Nuoria ajatellaan tulevina kansalaisina, jotka ei-vät nyt tarvitse sananvaltaa.

Yksi väylä ei riitä

Mutta mistä ongelma oikein johtuu? Nuoria syytetään helposti esimerkiksi siitä, että heitä ei kiinnosta yhteiset asi-at. Tämä näkyy heikkona äänestysaktii-visuutena vaaleissa. Mutta syytetäänkö nuoria turhaan, ja ongelma onkin ra-kenteellinen?

”Äänestäminen on toki yhä yksi en-sijaisista tavoista vaikuttaa yhteiskun-nassa, mutta vaikuttaa voi myös muulla tavalla. Järjestötoiminta ja some voivat myös olla vaikuttamista. Ja jos uusin-ta Nuorisobarometriä katsoo, on nuor-ten kiinnostus vaikuttamiseen noussut. Se on korkeinta 20 vuoteen. Se on hyvä merkki”, Viljanen vastaa.

Suhteessa tähän on ristiriitaista, että vain vähemmistö äänestää. Osa niistä, jotka eivät äänestä, eivät muutenkaan ole aktiivisesti mukana. Kysymykseksi nouseekin, miten nuorten mukaan saa-mista tuetaan.

Viljasen mukaan on ilahduttavaa, et-tä nuorisovaltuustot tai vastaavat ovat yleistyneet. Näin nuorille taataan puhe- ja läsnäolo-oikeus ja mielipiteiden kuu-luminen. Tosin Viljanen muistuttaa, et-tä pelkät nuorisovaltuustot eivät riitä.

”Emme voi odottaa, että nuorisoval-tuustot vastaavat kaikesta. Yksi väylä ei riitä vaan pitää olla muita keinoja ta-voittaa nuoria. Korostamme monikana-vaista kuulemista.”

Digitaalisuus lisää mahdollisuuksia

Yksi tapa lisätä nuorten vaikuttamis-mahdollisuuksia ovat erilaiset digitaali-sen murroksen mahdollistamat kanavat. Viljasen mukaan näiden merkitystä ei vielä edes ymmärretä.

”Muutos on ollut nopea, ja demo-kraattinen osallisuus sekä mahdollisuus vuorovaikutukseen kasvavat. Nuoret ei-vät välttämättä äänestä, mutta he voi-vat allekirjoittaa verkossa kansalaisaloit-teen. Some mahdollistaa myös nopean mielipidevaikuttamisen. Ilmastolakot ovat esimerkki siitä, miten nopeasti saa-daan iso joukko asian taakse.”

Näin mahdollistetaan valtavasti osal-lisuutta. Toisaalta taas tarve aikuisten läsnäoloon ei ole kadonnut mihinkään.

”Nuoret toivovat yhä kasvokkais-ta kohtaamista. Että on aikuisia, jotka käsittelevät asiat rauhassa heidän kans-saan.”

Matalan kynnyksen toimintaa kaivataan lisää

Osallisuuden ongelma on joka tapauk-sessa monisyinen. Tämän kanssa pai-nitaan myös kirkossa ja seurakunnissa. Miten nuoret pidetään toiminnassa mu-kana, ja miten heidän osallisuuttaan li-

sätään?Viljanen kertoo olleensa mukana

seurakuntavaaleissa työryhmässä, jos-sa mietittiin miten saadaan seurakunta-vaaleissa nuoria äänestäjiä ja ehdokkai-ta. Kirkon nuorisotyö tavoittaa valta-vasti nuoria ja lapsia, mutta ehdokkaik-si seurakuntavaaleihin on nuoria vaikea saada.

”On varmasti haastavaa esimerkik-si mennä ainoana nuorena seurakun-taneuvostoon. Kynnystä tähän pitää saada madallettua. Tarvitaan mata-lamman kynnyksen toimintaa, joka ei edellytä pitkää sitoutumista.”

Viljasen mukaan onkin tärkeää, et-tä nuorille annetaan vastuuta. Jos anne-taan vastuuta ja päättämisen vapautta, se lisää sitoutumista. Vastuuta voi edus-taa esimerkiksi se, että nuoret pääsevät päättämään tiettyjen budjettiosuuksien käytöstä.

”Myös erilaisten digitaalisten alusto-jen käyttäminen madaltaa osallistumi-sen kynnystä suurille joukoille. Tubet-tajapapit ovat esimerkkejä siitä, miten avataan uusia kanavia keskusteluille.”

Lisäksi Viljanen mainitsee erilaiset kuulemistilaisuudet.

”Yksi osallisuuden sudenkuoppa on, että kysytään nuorten mielipidet-tä, mutta on jo päätetty mitä tehdään. Nuoret pitää saada alusta asti mukaan päätöksentekoon.”

Viljanen alleviivaakin sitä, että nuo-ria tulee kuunnella kaikissa yhteiskun-nallisissa kysymyksissä. Esimerkiksi elä-ke- ja ilmastopolittisissa kysymyksissä vaikutetaan nuorten elämään jo nyt.

”Kansainvälisessä vertailussa käy il-mi, että suomalaisilla on erinomai-set yhteiskunnalliset tiedot. Siitä osal-lisuuskin lähtee. Ihminen, jota ei kuul-la, lakkaa puhumasta. Ympärillä olevien aikuisten pitää kuunnella nuoria, ja tä-hän jokainen nuorten kanssa työskente-levä voi vaikuttaa.”

Tomi Kangasniemi

”Yksi osallisuuden sudenkuoppa on, että

kysytään nuorten mielipidettä, mutta on jo päätetty mitä

tehdään.”


”Eihän ideat päätöksentekoon synny eduskunnassa, vaan kansalaisten keskuudessa ja kaduilla. Sieltä ne poimitaan. Ja nuoret ovat aina eturintamassa ajamassa uusia asioita”, toteaa Siiri Mäkelä.

29-vuotias Mäkelä toimii marras-kuuhun saakka puheenjohtaja-na Nuorten Agenda2030 -ryhmässä. Se on valtioneuvoston alaisen kestävän ke-hityksen toimikunnan yhteyteen perus-tettu ryhmä, jonka tehtävänä on osal-taan edistää kestävää kehitystä YK:n vuosituhattavoitteiden suuntaisesti.

Nuorisojärjestöjen liitto Allians-si koordinoi ryhmän jäsenten valin-taa vuodeksi kerrallaan. Mukana olevat nuoret on valittu 15-28-vuotiaina eri taustoista ja eri puolilta Suomea.

”Ryhmä kirittää poliittista päätök-sentekoa ja jäsenet vaikuttavat myös omien kanaviensa ja verkostojensa kaut-ta. Maaliskuinen Nuorten ilmastokoko-us oli ensimmäinen suurempi tempaus, jonka me järjestimme”, Mäkelä sanoo.

Yhteinen on mielekästä

Nuorten ilmastokokouksen ohjel-

ma ja siellä esitetty julkilausuma olivat nuorten laatimia. Koko Nuorten Agen-da2030 toimii samalla tavalla.

”Me määrittelemme itse toimintam-me. Nuorten ilmastokokouksen yhtey-dessä halusimme tuoda esiin tiettyjä asioita ja jättää niistä myös jäljen. Julki-lausuma synnytettiin yhdessä kahden-kymmenen nuorisojärjestön kanssa; pohdimme sitä, millaisessa maailmassa me haluamme elää vuonna 2030.”

Nuorten Agenda2030 ja Nuorten ilmastokokous osoittavat, että nuorilla on vaikutusvaltaa, vaikka varsinainen päätöksenteon valta puuttuisikin.

”Kollektiivisuus on se, mikä vaikut-taa. Omien kulutusvaikutusten kyt-tääminen kotona ei ole hedelmällis-tä, vaan yhteen tuleminen on. Ilmas-tomielenosoitus ja ilmastokokous ko-kosivat porukkaa hyvin. Ilmastolakko-liike puolestaan toimii somen kautta, ja vaikuttaminen somessa on yhtä vai-kuttavaa kuin oikea osallistuminen”, Siiri Mäkelä selittää.

Nuoret osallistuvat, kun kokevat, että voivat vaikuttaa

Ilmastonmuutoksen suhteen sukupol-vien välinen ero näkyy siinä, että nuo-ret näkevät asialla olevan kiireen, aikui-set puolestaan nostavat esiin kulut ja sen, mikä on liian kallista.

Nuorten vaatimuksia ja toiveita sul-jetaan ulkokehälle usein juuri rahan vallalla. Mäkelä nostaa esiin myös sen

kielen tason, jolla asioista puhutaan.”Ilmastonmuutokseen ja kestävään

kehitykseen liittyen tieto on lähtökoh-ta: pitää ymmärtää, mistä lähdetään, miksi ollaan tässä missä ollaan. Mut-ta se, miten tästä pitäisi puhua, mi-ten tähän voidaan vaikuttaa, eli millai-seksi ongelmaksi tämä kehystetään, se on valinta, ja se on aina vallankäyttöä. Nuorten kannalta teknokraattinen ke-hys on vaikeampi kuin esimerkiksi so-siaalinen.”

Puhumalla yhdessä ääneen siitä, millaisen tulevaisuuden nuoret itsel-leen haluavat, ja etsimällä yhteistä tah-toa ja sitoumuksia siihen pääsemiseksi, määrittelyn ja puheen valtaa on otettu nuorten käyttöön.

”Nuoret ovat nyt alkaneet enem-män keskustella ilmastonmuutoksesta, kun koetaan, että asioihin voi vaikut-taa”, Siiri Mäkelä sanoo.

”Meille tarjotaan mielellään paikko-ja pöydässä osallistua keskusteluihin. Mutta nuorten osallisuus tarvitsisi in-stitutionaalisempiakin muotoja. Sellai-nen voisi olla esimerkiksi tulevien su-kupolvien valtuutetun tehtävä, jota on ehdotettu.”

Jaakko Kaartinen

Nuoret hakevat valtaa vaikuttaa tulevaisuuteen


P IPLIA

Jos etsii Raamatusta innoitusta nuorten osallisuuden ja päätösvallan tukemiseen, ei kannata aloittaa Uuden Tes-tamentin kirjeiden ”huoneentauluista”. Nämä talonväen eri osapuolille suunnatut kehotukset heijastelevat aikansa kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan hierarkiaa.

Lapsia, nuoria, naisia ja orjia kehotetaan tottelevaisuu-teen ja alistumiseen, ei suinkaan omien vaikutusmahdol-lisuuksien kartoittamiseen, voimaantumiseen ja toimin-taan. Valta kuuluu itsestään selvästi varakkaille vapaille miehille, ennen kaikkea perheenpäille.

Raamatun lehdillä esiintyy kuitenkin muutamia nuo-ria sankareita, jotka ravistelivat vakiintuneita valtajärjes-telmiä. He saivat toistuvasti kuulla nuoruudestaan.

Paimenpoika Daavid, jolla ei ollut isoveljensä mielestä mitään asiaa sotatantereelle (1. Sam. 17:28), puetaan val-takunnan laadukkaimpiin varusteisiin, kuninkaan omaan haarniskaan. Niissä hän ei kuitenkaan pysty liikkumaan. Kun hän hylkää vakiintuneen ja vallalla olevan taiste-lustrategian, riisuu liian suuren sotisovan ja valitsee oman lähestymistapansa, lingon, Goljat kaatuu tantereeseen (1. Sam 17:38–51).

Timoteus sai etsiskellä omaa auktoriteettiaan nuorena johtohahmona seurakunnassa. Sekä juutalaisissa yhtei-söissä että varhaisten kristittyjen seurakunnissa päättäjiä kutsutaan ”vanhimmiksi” (esimerkkinä evankeliumeista tutut ”kansan vanhimmat”). Vaikka kyseessä on arvoni-mi, se epäilemättä heijastelee myös vanhimmiston korke-aa keski-ikää.

Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle kehotus ”Ke-nenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi” (1. Tim. 4:12) paljastaa monelle nuorelle vaikuttajalle tutun

Älä sano, että olet nuori!

kokemuksen: vähättely ja vaikeus tulla otetuksi todesta on todellinen. Toisaalta kirjeen kehotus on voimaannut-tava. Timoteuksella on lahjansa, ja hänet on asetettu ase-maansa virallisesti, kun vanhimmat laskivat kätensä hä-nen päälleen (1. Tim. 4:14). Hänet on siis valittu tehtä-vään ja käyttämään siihen kuuluvaa valtaa, joka on syy-tä ottaa haltuun.

Profeetaksi joutunut Jeremia on nuori vaikuttaja, jo-ka ei hinkunut asemaansa ja joka itse nostaa kokematto-muutensa esille vastalauseena: ”Voi, Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!” (Jer. 1:6). Herra on eri mieltä eikä lainkaan jaa Jeremian huolta: ”Älä sa-no, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ke-tään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen si-nua.… Sinun tulee repiä ja särkeä, tuhota ja hävittää, ra-kentaa ja istuttaa.” (Jer. 1:7–8, 10)

Jeremian kirjassa tämä uudistustehtävä liittyy profee-tan rooliin Herran toisinaan musertavien tuomionviesti-en välittäjänä. Nuoren vastuunkantajan tuskin kannattaa esiintyä profeetallisena äänenä.

Jeremian tehtävänkuvaus voi kuitenkin olla ajankoh-tainen silloin, kun on aika etsiä uusia toimintatapoja ja uudistaa vanhentunutta.

Kuten Sananlaskut asian esittävät: ”Aika on purkaa ja aika rakentaa.” (Sananl. 3:3)

Katja Kujanpää


Suomessa on käyty juuri eduskunta-vaalit ja edessä ovat vielä EU-vaa-lit. Eduskuntavaalien alla eri eturyhmät yleensä ajavat asiaansa mielenosoituk-sin ja lakkoillen. Tällä kertaa huomion-arvoista oli se, että lakkoilemaan lähtivät ne, joilla ei ole oikeutta äänestää ollen-kaan.

Suomessa ja maailmalla nähty nuor-ten ilmastolakkojen sarja on herätyshuu-to: Maailmassa ei ole enää hyvä elää, kos-ka väistyvät ja jo väistyneet sukupolvet ovat olleet liian välinpitämättömiä ympä-ristölle aiheuttamastaan kuormasta.

Elleivät ilmastotoimet ole kunnianhi-moisia ja äärimmäisen tiukkoja, lapsille ja nuorille on jäämässä vain murto-osa siitä hyvästä, mitä nykyisten keski-ikäiset ovat saaneet, koska luonnon normaali ekolo-ginen uusiutumiskyky on häiriintynyt.

Antaaksemme niille nuorille ääni-valtaa, jotka eivät saa äänestää vaaleissa, VILLI-lehti haluaa julkaista tässä Nuor-ten ilmastokokouksessa maaliskuussa an-netun julkilausuman ”Meidän ilmasto 2030”.

Julkilausuman ovat muotoilleet Nuor-ten Agenda 2030 -ryhmä · Plan Interna-tional Suomi · WWF Nuoret · Euroop-panuoret · Nordic Ocean Watch Finland Dodo ry · Suomen YK-nuoret · Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry-SYL - Suomen ylioppilaskuntien liitto ry · Suomen Ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry Suomen Opiskelija-Allians-si – OSKU ry · Suomen Sadankomitea ry · Spark sustainability Suomen Nuori-sovaltuustojen Liitto ry · Suomen Partio-laiset - Finlands Scouter ry Changemaker · Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto · Suo-men Lukiolaisten Liitto ·Nuorten ilmas-todelegaatti · Allianssi ry

Nuorille valtaa omien elinehtojensa turvaamiseen

Vuonna 2030 elämme Suomessa, joka on ottanut merkittäviä askelia kohti hiili-neutraalia yhteiskuntaa ja on ensimmäisten maiden joukossa matkalla kohti kunnianhi-moisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ilmastoteot on toteutettu niin, että ihmis-oikeudet ja globaali oikeudenmukaisuus toteutuvat ja niin, ettei yhteiskunnallinen eriarvoisuus ole kasvanut. Nuorten asema ilmastopoliittisessa päätöksenteossa on vakiintunut, ja nuoret osallistuvat ilmasto-tekoihin omien voimavarojensa rajoissa.

Vuonna 2030 maailmassa tavoitellaan jatkuvan talouskasvun sijaan kestävää hyvinvointia. Ilmaston pelastaminen näh-

Ilmastonmuutos on koko ympäröivään maailmaan ja kaikkeen elämään vaikuttava ilmiö. Sillä on negatiivisia vaikutuksia niin ekologiseen, sosiaaliseen, kuin taloudelli-seen elämäämme.

Hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuonna 2018 ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Päästöjen nousua vauhditti talouskasvu. Mikäli mikään ei muutu, 1,5 asteen lämpe-neminen tapahtuu jo ennen vuotta 2050. Jotta 1,5 asteen tavoite saavutetaan ja Suomi kantaa vastuunsa Pariisin sopimuksessa, Suomen tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä 60 % verrattuna vuoteen 1990. Tällä hetkellä kansallinen tavoitteemme on vain 40 %. Viimeistään vuoteen 2050 mennessä Euroopan nettopäästöjen tulee olla kaikilla sektoreilla nolla.

Suomi ulkoistaa tuotantonsa ympäristövai-kutukset kehittyviin maihin ja kuluttaa alle neljässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Nykyisen talousjärjestelmän ja ilmaston-muutoksen ratkaisemisen välillä vallitsee ristiriita. Tämänhetkinen talousjärjestel-mämme edellyttää jatkuvaa kasvua, joka on pitkälti sidottu luonnonvarojen käyttöön.

Luonnolla on itseisarvo. Ilmastonmuutos muuttaa maapallon olo-suhteita pysyvästi uhaten sitä ekologista tasapainoa, joka on mahdollistanut ekosys-teemien ja biodiversiteetin kehittymisen. Ilmaston lämpenemisen myötä elämän monimuotoisuus maapallolla vähenee ympäristökriisiä pahentaen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, kuten köyhissä oloissa eläviin ihmisiin ja alkuperäiskansoihin. Arktisilla alueilla Suomessa erityisen haavoittuva ihmisryhmä on alkuperäiskansa saamelai-set, joiden kulttuuri ja perinteiset elinkeinot kytkeytyvät arktiseen luontoon. Myös Suo-messa eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvilla on eriävät mahdollisuudet sopeutua ilmaston-muutokseen. Ilmastonmuutoksen aiheut-taneet sukupolvet eivät ole kärsimässä sen seurauksista, mutta heillä on nyt mahdolli-suus aloittaa tilanteen korjaaminen.

Vaadimme pikaisia toimenpiteitä ja aktii-vista ilmastopolitiikkaa, tähän asti tehdyt toimet ovat täysin riittämättömiä.

VISIOdään tilaisuutena tehdä reilumpi talousjär-jestelmä. Uuden työn luominen yhteiskun-nassa on alisteista kestävälle kehitykselle. Tuotteiden hinta sisältää niiden todelliset kustannukset, ja yksilöt nähdään kansalaisi-na eikä kuluttajina. Eläinten oikeudet toteu-tuvat, eikä eläimiä nähdä vain taloudellisen hyödyn kautta.

Emme voi hyväksyä, että ilmastonmuutok-sesta on tiedetty jo kauan, mutta päättäjät eivät ole tehneet tarvittavia toimenpiteitä. Nykyinen toimimattomuus aiheuttaa tule-vaisuudessa yhä suurempia ongelmia.

NYKYTILA

Ilmastopolitiikka otetaan prioriteetiksi ulko- ja EU-politiikassa. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi otetaan mukaan kaikkeen päätöksentekoon ja uudet lait arvioidaan ilmastonäkökulmasta.

01

04

07

02

05

08

03

06

09

Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuetaan julkisin varoin.

Säilytetään ja kasvatetaan hiilinieluja- ja varastoja. Kysymystä hiilinieluista täytyy käsitellä ilmaston-muutoksen näkökulmasta, ei lyhytaikainen taloudelli-nen etu edellä.

Yritysten tuotantoketjujen vähäpäästöisyyden vaatimus toteutetaan lainsäädännön kautta.

Suunnitellaan kaupungit niin, että autoilun sijasta muut tavat liikkua yleis-tyvät. Tuetaan kattavaa ja vähäpäästöistä joukkolii-kennettä julkisin varoin.

Siirrytään kestävään ruokajärjestelmään, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja suosii nollajätteeseen täh-tääviä suljettuja kiertoja. Siirretään maataloustukien painopistettä eläinperäi-sestä kestävään kasviperäi-seen tuotantoon ja vähähii-lisiin toimintamalleihin.

Rakennetaan tehokkaita kierrätys- ja kiertotalous-malleja ja panostetaan erityisesti materiaalitehok-kuuteen ja kertakäyttöisyy-den vähentämiseen.

Suomen tulee edistää hiiliveron käyttöönottoa ja ympäristölle haitallisten tukien poistoa globaalisti. Tuotteiden ympäristö-vaikutusten tulee näkyä hinnoissa. Kulutusverotuk-sen epätasa-arvoistavaa vaikutusta kompensoidaan sosiaalipolitiikassa.

Ilmastokasvatus kytketään opintosuunnitelmaan koskemaan kaikkia aineita ja luokka-asteita. Aloitetaan jakamistalouteen poh-jaavan talousajattelun ja kulutuksen vähentämisen opetus. Kolmannen sekto-rin tuotamaa lasten ja nuor-ten ympäristökasvatusta tuetaan julkisin varoin.

Radikaalien ilmastotoimien aika on nyt. Ilmastonmuutos ei odota parempia taloudellisia aikoja tai uusia innovaatioita, vaan rakenteellisten muutosten toteuttaminen on aloitettava heti.

Tarvitsemme lyhyen aikavälin välittömiä toimenpiteitä sekä laajempia, asteittain tapahtuvia uudistuksia koko elämäntapaamme. Uskomme, että seuraavat toimenpiteet ovat välttämättömiä vision saavuttamiseksi.

TOIMENPITEET

MITEN SAAMME MUUTOKSET AIKAAN?

—Vaadimme päättäjiltä toimia, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Kehotamme kaikkia kansalaisia toimintaan, jotta muutokset saadaan aikaiseksi. Kehotamme tekemään kestäviä valintoja, äänestämään, allekirjoittamaan adresseja, osallistumaan järjestötoimintaan, lähtemään mielenosoituksiin, menemään lakkoon, valittamaan tuomioistuimiin sekä laillisuusvalvojille ja tekemään kansalaisaloitteita.

Muutosta toivoen,

Nuorten Agenda 2030 -ryhmä

Yhteistyössä:

Plan International Suomi · WWF Nuoret · Eurooppanuoret · Nordic Ocean Watch Finland Dodo ry · Suomen YK-nuoret · Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry SYL - Suomen ylioppilaskuntien liitto ry · Suomen Ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry · Suomen Sadankomitea ry · Spark sustainability Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry · Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Changemaker · Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto · Suomen Lukiolaisten Liitto Nuorten ilmastodelegaatti · Allianssi ry

MEIDÄN ILMASTO 2030

—Nuoret vaativat päättäjiltä toimia, jotta ilmastonmuu-tosta saadaan hillittyä. Julkilausumassamme käsitel-lään ilmastonmuutosta ekologisesta, taloudellisesta ja sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Julkilausuma rakentuu visiostamme ilmaston tilasta vuonna 2030, nykytilan haasteiden kuvauksesta ja toimenpiteistä, joilla haasteet saadaan ratkaistua.

J

U L K IL

A

USUM

A












NYKYTILA


01

04

07

02

05

08

03

06

09











TOIMENPITEET











NYKYTILA


01

04

07

02

05

08

03

06

09











TOIMENPITEET

MITEN SAAMME MUUTOKSET AIKAAN?

—Vaadimme päättäjiltä toimia, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Kehotamme kaikkia kansalaisia toimintaan, jotta muutokset saadaan aikaiseksi. Kehotamme tekemään kestäviä valintoja, äänestämään, allekirjoittamaan adresseja, osallistumaan järjestötoimintaan, lähtemään mielenosoituksiin, menemään lakkoon, valittamaan tuomioistuimiin sekä laillisuusvalvojille ja tekemään kansalaisaloitteita.

Muutosta toivoen,

Nuorten Agenda 2030 -ryhmä

Yhteistyössä:

Plan International Suomi · WWF Nuoret · Eurooppanuoret · Nordic Ocean Watch Finland Dodo ry · Suomen YK-nuoret · Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry SYL - Suomen ylioppilaskuntien liitto ry · Suomen Ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry · Suomen Sadankomitea ry · Spark sustainability Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry · Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Changemaker · Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto · Suomen Lukiolaisten Liitto Nuorten ilmastodelegaatti · Allianssi ry

MEIDÄN ILMASTO 2030

—Nuoret vaativat päättäjiltä toimia, jotta ilmastonmuu-tosta saadaan hillittyä. Julkilausumassamme käsitel-lään ilmastonmuutosta ekologisesta, taloudellisesta ja sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Julkilausuma rakentuu visiostamme ilmaston tilasta vuonna 2030, nykytilan haasteiden kuvauksesta ja toimenpiteistä, joilla haasteet saadaan ratkaistua.

J

U L K IL

AU

SUMA


Ki rkkohal l i tus, Kasvatus ja perheasiatPL 210, Ete läranta 8, 0 0131 Hels ink i puh. (09) 1802 1sakast i .ev l . f i

Kirkon erityisnuorisotyönteko palkinto 2018 jaettiin Lahden seurakuntayhtymälle. Mitä kuuluu Lahti?

Kyky kuulla. Kyky uudistua. Ky-ky mennä eteenpäin. Ennen kaik-kea kuulluksi tulemisen arvo on Lahden seurakuntayhtymän palkituksi tulemi-sen taustalla.

Työtä voi suunnitella ja kehittää or-ganisaation, oman itsensä tai jonkun muun takia. Tulisiko silti olla niin, että työn motivaationa ja kehityksen näkö-kulmana on seurakuntalaisten tarpeet, tässä kohtaa erityisen tuen tarpeessa ole-vien nuorten, sekä heidän perheidensä auttaminen.

Lahden seurakuntayhtymän erityis-nuorisotyön kulmakivenä on yhteis-työssä tekeminen muiden toimijoiden kanssa. Siitä yhteistyöstä avautuu myös ikkuna siihen, miten meidän toimin-tamme voisi parhaiten hyödyttää niin yhteisöä, kuin yksittäisiä nuoriakin.

Kiristyvän talouden peikon taakse on helppo piiloutua ja olla uusiutumat-ta. Realismia, vai hiljaista luovuttamis-tako? Hyvän taloudenpidon nimissä voi myös lähteä investoimaan ja tavoittele-maan jotain uutta. Tarvitaan rohkeutta ja uskoa huomiseen.

Lahden seurakuntayhtymässä on tehty näin, ainakin erityisnuorisotyön saralla. Muutaman vuoden aikajänteellä on vakituisten viranhaltijoiden henkilö-työvuosia lisätty yhdestä kolmeen. Poh-jalla tässä on edellä mainittujen seikko-jen kuunteleminen, sekä resurssien osit-tainen päivittäminen ja uudelleen suun-taaminen.

Toisena palkinnon saannin perustee-na on tueksi tarkoitettujen toiminto-jen kehittäminen ja niiden resursointi. Tässä pohjalla on nuorten oman äänen

kuulluksi saattaminen. Lopputuloksena iso investointi nuorten pelitoimintaan ja sen mahdollistamiseen. Käytännös-sä hyppäsimme paljon julkisuudessakin olleeseen elektronisen urheilun maail-maan, tarjoten tukea tarvitseville nuo-rille uudenlaisen ja hyväksytyn näkö-kulman sosiaalisuuteen. Osin kysymys tässä on tuntemattomaan astumisessa ja luottamisessa uuteen.

Erityisnuorisotyön pohjavireenä on aina ollut niiden perheiden ja nuorten auttaminen, jotka eivät muuten tule kohdatuiksi ja autetuiksi. Digitaalinen nuorisotyö on todellisuudessa elämis-tä. Se on ollut myös oppimista. Mut-ta kuinka herkullinen asetelma tuo on-kaan. Kerro ja näytä sinä minulle. Ehkä

jollekin nuorelle ainutlaatuinen tilanne tulla nähdyksi.

Kiitos Lahden seurakuntayhtymälle kuulemisesta, luottamuksesta, rohkeas-ta resursoinnista.

Kiitos palkinnon jakajille huomioi-misesta ja nähdyksi tulemisen mahdol-listamisesta.

Yhteistyö jatkukoon joka suuntaan, kohti uusiutuvia seikkailuja…

Ville Forstedt erityisnuorisotyönohjaaja

Lahden seurakuntayhtymä

Mitä kuuluu, Lahti?


Elämänleikkiu Sotkamon seurakunnan nuorisotyön tuottamat Versova puu -elokuvat ovat nyt vapaasti seurakuntien hyödynnettä-vissä. Elokuvat löytyvät ”Kirkon kasvatus ja perhe” -youtube-kanavalta ja evl.fi/plus -sivustolta.

Kirkko on hankkinut oikeudet eloku-vien julkaisuun. Niitä voivat kaikki ha-lukkaat seurakunnat ja järjestöt hyödyn-tää omassa nuorisotyössään.

Nuoret ovat osana Sotkamon seura-kunnan nuorisotyötä vuosia päässeet am-mattimaisen tuotantotiimin jäseninä te-kemään laadukasta elokuvatuotantoa ammattilaisten ohjauksessa.

Sotkamon seurakunnan nuorisotyön-ohjaaja Kari-Pekka Vehkaoja on käyttä-nyt elokuvantekoa nuorisotyön välineenä vuosia. Tämä huomioitiin vuonna 2017, kun opetus- ja kulttuuriministeri San-ni Grahn-Laasonen on myönsi vuoden 2017 nuorisotyön tunnustuspalkinnon

”Vehkaoja on kehittänyt monipuoli-sesti Sotkamon ja Kainuun seudun nuo-risotyön palveluja. Hänet tunnetaan osal-listavan nuorisotyön kehittäjänä ja osaa-jana. Hän on innovatiivinen, verkostoi-tunut, ja hänellä on rohkeutta kokeilla ja kehittää uusia nuorisotyön menetelmiä. Vehkaojan työssä korostuu monialainen yhteistyö niin eri toimijoiden kuin nuo-risotyön muotojen välillä. Vehkaoja tekee työtään elämäniloisella asenteella sekä hyvällä tilanne- ja huumorintajullaan”, palkinnon perusteluissa todetaan.

Perustelujen mukaan Vehkaojan in-novatiivisuus tulee erinomaisesti esille

nuorten elokuvatoiminnassa.”Kulttuurisen nuorisotyön menetel-

mänä tällainen elokuvatoimintakokonai-suus on ainutlaatuista suomalaisessa nuo-risotyössä”, opetus- ja kulttuuriministeri-ön tiedotteessa todetaan.

Kirkon kasvatus ja perheasioiden joh-taja Jarmo Kokkonen iloitsee, että eloku-vat ovat hyödynnettävissä nuorten illois-sa, partioryhmissä, raamatturyhmissä, leireillä tai vaikka ihan itsekin katsoen.

”Meidän perustehtävämme on palvel-la seurakuntia ja tässä tarjoutui hyvä win-win tilaisuus, jonka ilolla käytimme. Ha-luamme kiittää Kari-Pekka Vehkaojaa ja koko Sotkamon tiimi hienosta työstä se-kä toivottaa tsemppiä uusien elokuvien tekemiseen.”

Elokuvien erikoisuus on myös siinä, että elokuvan loppuratkaisu voidaan kat-sojien ja ryhmän kanssa yhdessä miettiä. Elokuvat pohjautuvat Raamatun kerto-muksiin ja niihin on luotu eri seurakun-nissa Raamattu työskentelyjä. Jos haluat laittaa omat hyvät materiaalit yhteiseen hyvään, jaamme ne miellämme uusilla Sakastin sivuilla.

Käytössä olevat elokuvat: Kultainen kes-kitie (14 min)(Sallittu) Risteys (14 min)(K-12) Lahjaksi annettu (20 min)(Sallit-tu) Samarialainen (21 min)(K-12) Iso-veli (28 min)(K-12) Viimeinen näytös (28 min)(K-12) Ansaitsematon armo (19 min)(K-12) Pinnan alla (23 min)(K-12) Harhapolulla (23 min)(K-7)

Hyödynnä Versova Puu -elokuvia!

u Seurakunnille suunnattu ohjeis-tus, Turvallinen seurakunta, hyväksyt-tiin kirkkohallituksen täysistunnossa 20.11.2018. Nyt sen taitettu versio on ladattavissa uudelta Evl Plus -sivustolta.

Tämä ohjeistus korvaa Seurakunnan leiri- ja retkitoiminnan turvallisuusoh-jeistuksen vuodelta 2006 ja Seurakun-tatoiminnan turvallisuusohjeet vuodel-ta 2007.

Ohjeistus julkaistaan ainoastaan verkkojulkaisuna, näin mahdollistetaan sen täydentäminen ja päivittäminen lainsäädännön muuttuessa.

Lisätietoja:

Jarmo Kokkonen,Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja [email protected] p. 050 594 1316

Turvallinen seurakunta -ohjeistus netissä

Kannattaa merkitä kalenteriin!u Nuori2020 valtakunnalliset kas-vatuksen ja nuorisotyön päivät 14 – 16.1.2020 Tampere-talossa

Avoin ohjelmahaku käynnissä ja il-moittautuminen tapahtumaan alkaa ke-säkuussa – tarkkaile postiasi

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 201920 V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 20172 V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 2017

Nuori kirkko ry Itälahdenkatu 27 A (3. krs) 00210 Helsinki(09) 6877 4510 [email protected] www.nuorikirkko.fi

Ilmastonmuutos herättää huolta ja keskustelua ympäri maailmaa. Po-liitikoilta vaaditaan konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hidastami-seksi. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

16-vuotiaan ruotsalaistytön Greta Thunbergin kampanja Fridays for Fu-ture on kansainvälinen mielenilmaus, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin. Thunbergin mielenilmauk-seen kuuluu jokaperjantainen koulu-lakko. Lapset ja nuoret vaativat tulevai-suutta, jota ilmastonmuutos ja ympä-ristökatastrofit eivät vaaranna. Poliiti-koilta vaaditaan päätöksiä, jotta ilmas-ton lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen.

Gretan kanssa

Osallistuin kansainväliseen ilmas-tolakkoon ja -marssiin Helsingissä 15. maaliskuuta. Kokoonnuimme Se-naatintorilla kello 10, josta marssim-me Eduskuntatalolle. Marssiin osallis-tui tuhansia lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea. Maailmanlaajuisesti marssiin arvioidaan osallistuneen 1,4 miljoonaa lasta ja nuorta noin 2000 paikkakun-nalla, 125 maassa.

Toinen Helsingissä pidetty ilmasto-marssi oli 6. huhtikuuta. Siihen osal-listui peräti 10 000 ihmistä. Mielenil-mauksia on jatkuvasti eri puolilla maa-ilmaa. Marssimista ja lakkoilua jatke-taan, kunnes saadaan aikaan konkreet-tisia muutoksia.

Kun kuulin Fridays for Future -kam-panjasta, olin heti innoissani lähdössä mukaan. Olen aina ollut tietoinen il-mastokysymyksistä ja varsinkin viime vuosien aikana huoli maapallon tilas-ta on ollut läsnä joka päivä. Gretan ta-voin olen ihmetellyt monien päättäjien lyhytnäköisyyttä ja yksinkertaisesti sitä, miksi kukaan ei tee mitään.

Toivon todella, että viimeistään nyt päättäjät ottavat lasten ja nuorten huo-len tosissaan. Koska meillä ei vielä ole äänioikeutta, emme voi olla päättä-mässä omasta tulevaisuudestamme. On väärin, että joudumme kantamaan huolta maapallon tulevaisuudesta. Se on aikuisten vastuulla.

Kuitenkin haluan ajatella optimisti-sesti – päättäjät eivät enää millään voi sivuuttaa ilmastonmuutosta. Gretan innoittamana ihmiset ympäri maail-maa ovat valmiita taistelemaan maapal-lon tulevaisuuden puolesta. Uskon, että Fridays for Future -kampanja voikin ol-la ratkaiseva tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuitenkin siihen tarvi-taan muitakin rohkeita yksilöitä kuin Greta Thunberg. Siihen tarvitaan mei-dät kaikki.

Teksti ja kuvat Helmi Pruuki

Helmi Pruuki (oik.) ystävänsä Venla Raukolan kanssa ilmastolakko- ja -marssitapahtumassa.

”Kun kuulin Fridays for Future -kampanjasta, olin heti innoissani lähdössä mukaan”, kertoo Helmi Pruuki (17) ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamasta ilmastomuutoskampanjasta.

5V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 20174 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2017

Koulutuksia,

ilmoittautumisaika

käsillä

• Alueelliset varhaisnuoriso-työn kehittämispäivät, Ylivies-kassa 13.–14.3.2019. Ilmoittau-tuminen 14.2.2019 mennessä.

• Nuoren kirkon Etelä-Suomen piirien varhaisnuorisotyön koulutuspäivät ILOA JA RAU-HAA Nokialla 13.–14.3.2019. Ilmoittautuminen 13.2.2019 mennessä.

• Vihapuheesta yhdenvertai-suuteen- Mikkelissä 19.3.2019- Kuopiossa 20.3.2019 ja - Turussa 21.3.2019Ilmoittautuminen 22.2.2019 mennessä.

• Lisää liikettä -koulutus 23.–26.4.2019 Saariselällä, Tievatuvalla. Ilmoittautuminen 4.3.2019 mennessä.

Lisätietoja yllä olevista ja ilmoittautumisista sekä kaikista vuoden 2019

koulutuksistamme löytyy koulutus-

sivustoltamme osoitteesta

koulutukset.nuorikirkko.fi° ° °

Meiltä myös räätälöidyt

tilauskoulutukset seurakuntiin, hiippakuntiin ja

työyhteisöihin! Kysy lisää 044 299 0553 [email protected]

Lisäksi viikonlopun ohjelmassa on tutustumista toisiin seminaarilaisiin ja erilaisiin seurakuntiin ja seurakuntien toimintatapoihin. Lauantai-iltana vie-raana kls. akustisesti sekä yömessu.

Seminaarissa nuoria kuulemassa ja nuorten kanssa keskustelemassa ovat arkkipiispa Tapio Luoma ja tulevai-suusvaliokunnan kirkolliskokousedus-tajat.

Seminaarin jälkeen keskustelu nuor-ten esille nostamista asioista jatkuu toukokuussa Turussa, Kirkolliskokous kohtaa lapset ja nuoret -tapahtumassa. Syksyllä seurakuntiin lähetetään mate-riaali paikallisten päättäjien ja nuorten välisten tapaamisten järjestämiseen.

Kutsu seurakunnille lähetetty

Kutsu seminaariin on lähetetty seura-kuntien kirkkoherroille ja nuorisotyöl-le joulukuussa 2018. Seminaariin kut-

sutaan seurakunnan edustajiksi kaksi konfirmoitua nuorta, joista toisen toi-votaan olevan alle 18-vuotias. Seminaa-rille on saatu EU-rahoitustukea, mis-tä syystä voimme tarjota osallistumisen poikkeuksellisesti hintaan 20 €/nuori.

Ilmoittautuminen

Osallistujia seminaariin mahtuu 100. Paikkoja seminaariin ei voi varata ilman osallistujatietoja. Ilmoittautumisaika tapahtumaan on 4.2.–4.3. Mikäli tilaa riittää, otetaan ilmoittautumisia vas-taan vielä 20.3. asti, hinta 5.3. jälkeen on kuitenkin 40 €/nuori.

Lisätietoja

Lisätietoja tapahtumasta www.nuorten-tulevaisuusseminaari.fi sekä Tarja Lil-jendahl, [email protected], 0400 279 376 tai Sirpa Syrjä, [email protected], 050 4132 867.

Tapahtuman järjestävät NAVI, Kir-kon kasvatus ja perheasiat sekä Nuori kirkko ry.

Nuoren kirkon paikat palveluksessanne!

Partaharjun toimintakeskus Pieksämäellä, keskellä Suomea

www.partaharju.info

Retkeily- ja kurssikeskus Saariselällä, Lapissa

www.tievatupa.fi

Tilaa seurakun-taasi 100 vuotta iloa -t-paitoja ja Ttila-huppareita kauttamme! Vii-meinen tilauspäi-vä on 15.2., jol-loin paidat saapu-

vat seurakuntiin maaliskuun alussa. Teepaidat maksavat verollisina 11

€/kpl ja hupparit verollisina 34 €/kpl. Hintaan lisätään postikulut, pientilauk-sille postilokeroon 15 € ja suuremmille tilauksille perille toimitettuna perille 28 €. Tee tilauksesi www.nuorikirkko/kou-luikaiset1 -sivulta.

Tilaa 100 vuotta iloa -t-paita tai Ttila-huppari – myös omaan seurakuntaasi!

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 20174 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2017


Nuorilla on halu ja valta vaikuttaa – Nuoret muuttavat kirkkoa! Joko olette valinneet seurakuntanne edustajat vuosittain toteutettavaan Nuorten tulevaisuusseminaariin? Jos ette, niin juuri nyt on aika tehdä se! Nuorten tulevaisuus-seminaari järjestetään Tampereen seurakuntien AITO-kurssikeskuksessa 5.–7.4.2019.

Seminaari tarjoaa hyvän mahdolli-suuden kuulla nuoria niin paikalli-sesti omassa seurakunnassa kuin välit-tää nuorten viestiä heidän toiveistaan kirkolle myös valtakunnallisesti.

Mihin nuori tarvitsee kirkkoa?

Seminaarin sisällön on suunnitellut eri puolilta Suomea koottu nuorten suun-nitteluryhmä. Seminaarissa keskuste-luteemoina ovat muun muassa: Mihin nuori tarvitsee kirkkoa, mikä merkitys uskolla on nuorelle? Onks noloo olla seurakuntanuori? Seksuaalisuus Juma-lan lahja – onko se totta vain hartaus-puheissa? Millainen kirkko on kutsu-

va nuorelle? Millaisessa seurakunnassa nuori haluaa toimia ja vaikuttaa?

ksl.akustisesti-bändi keikkaa lauan-tain iltaohjelmassa.

Nuoret visioimassa tulevaisuuden kirkkoa viime vuonna. Nuoret totesivat, että heillä on taito ja halu toimia kirkossa.

21V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 20172 V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 2017


Ilmastonmuutos herättää huolta ja keskustelua ympäri maailmaa. Po-liitikoilta vaaditaan konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hidastami-seksi. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

16-vuotiaan ruotsalaistytön Greta Thunbergin kampanja Fridays for Fu-ture on kansainvälinen mielenilmaus, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin. Thunbergin mielenilmauk-seen kuuluu jokaperjantainen koulu-lakko. Lapset ja nuoret vaativat tulevai-suutta, jota ilmastonmuutos ja ympä-ristökatastrofit eivät vaaranna. Poliiti-koilta vaaditaan päätöksiä, jotta ilmas-ton lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen.

Gretan kanssa

Osallistuin kansainväliseen ilmas-tolakkoon ja -marssiin Helsingissä 15. maaliskuuta. Kokoonnuimme Se-naatintorilla kello 10, josta marssim-me Eduskuntatalolle. Marssiin osallis-tui tuhansia lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea. Maailmanlaajuisesti marssiin arvioidaan osallistuneen 1,4 miljoonaa lasta ja nuorta noin 2000 paikkakun-nalla, 125 maassa.

Toinen Helsingissä pidetty ilmasto-marssi oli 6. huhtikuuta. Siihen osal-listui peräti 10 000 ihmistä. Mielenil-mauksia on jatkuvasti eri puolilla maa-ilmaa. Marssimista ja lakkoilua jatke-taan, kunnes saadaan aikaan konkreet-tisia muutoksia.

Kun kuulin Fridays for Future -kam-panjasta, olin heti innoissani lähdössä mukaan. Olen aina ollut tietoinen il-mastokysymyksistä ja varsinkin viime vuosien aikana huoli maapallon tilas-ta on ollut läsnä joka päivä. Gretan ta-voin olen ihmetellyt monien päättäjien lyhytnäköisyyttä ja yksinkertaisesti sitä, miksi kukaan ei tee mitään.

Toivon todella, että viimeistään nyt päättäjät ottavat lasten ja nuorten huo-len tosissaan. Koska meillä ei vielä ole äänioikeutta, emme voi olla päättä-mässä omasta tulevaisuudestamme. On väärin, että joudumme kantamaan huolta maapallon tulevaisuudesta. Se on aikuisten vastuulla.

Kuitenkin haluan ajatella optimisti-sesti – päättäjät eivät enää millään voi sivuuttaa ilmastonmuutosta. Gretan innoittamana ihmiset ympäri maail-maa ovat valmiita taistelemaan maapal-lon tulevaisuuden puolesta. Uskon, että Fridays for Future -kampanja voikin ol-la ratkaiseva tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuitenkin siihen tarvi-taan muitakin rohkeita yksilöitä kuin Greta Thunberg. Siihen tarvitaan mei-dät kaikki.

Teksti ja kuvat Helmi Pruuki

Helmi Pruuki (oik.) ystävänsä Venla Raukolan kanssa ilmastolakko- ja -marssitapahtumassa.

”Kun kuulin Fridays for Future -kampanjasta, olin heti innoissani lähdössä mukaan”, kertoo Helmi Pruuki (17) ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamasta ilmastomuutoskampanjasta.

5V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 20174 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2017

Koulutuksia,

ilmoittautumisaika

käsillä


















Ilmoittautuminen


Lisätietoja





www.partaharju.info


www.tievatupa.fi





3V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 20172 V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 2017

Nuorten tulevaisuusseminaari – Kirkko2025

Seminaari oli toteutettu idealla nuorilta nuorille. Seminaarin si-sältöä ja aiheita oli ideoinut nuor-ten työryhmä, joka oli valittu edellis-vuoden seminaarin osallistujista, jossa myös NAVI-ryhmä on ollut edustettu-na. Nuoret ovat edustaneet omia hiip-pakuntiaan ja näin on pyritty mahdol-listamaan se, että jokaisen alueen kä-denjälki näkyy seminaarissa.

Työryhmän aikaansannos, eli onnis-tunut seminaari olikin nuorten näköi-nen. Seminaarin odotetuimpana osio-na järjestettiin työpajoja, joissa keskus-teltiin kirkon julkisuuskuvasta sekä tu-

levaisuudesta, seksuaalisuuden ja suku-puolen roolista kirkon toiminnassa ja unelmien seurakunnasta. Työpajoissa nuoret pääsivät keskustelemaan vapaas-ti, turvallisessa tilassa. He pääsivät myös jakamaan ajatuksiaan kirkolliskokouk-sen edustajien kanssa, tulevaisuus- ja hallintovaliokunnasta, sekä arvovaltais-ten piispojen kanssa. Työpajoissa val-misteltiin kysymyksiä kaikkien osallis-tujien pohdittavaksi ja sitten keskuste-lu lähtikin lentoon!

Yhteiskeskustelu käytiin siten, että jokainen osallistuja sai kertoa omat rat-kaisunsa työpajoissa valmisteltuihin ky-

symyksiin. Mitä arkkipiispa mahtaisi-kaan vastata kysymykseen, mitä hashta-gia pitäisi käyttää, jotta seurakuntanuo-ret pääsisivät näkyville mediaan kuvas-tamaan sitä, että kirkko on yhtä moni-puolinen kuin sen jäsenet ovat?

Sen saat selville vain osallistumal-la Nuorten tulevaisuusseminaariin – Kirkko2030, 27.–29.3.2020 ja kysy-mällä sitä itse!

Teksti Hanna KivimäkiKuva Mika Savolainen

Seminaarin kaikki 120 nuorta osallistujaa!

Nuorten tulevaisuusseminaaria vietettiin 5.–7.4.2019 Tampereella, kurssikeskus Aiton leirikeskuksessa. Kotoisaa tunnelmaa loi se, että osallistujina oli 120 nuorta ympäri Suomen yli 50 eri seurakunnasta ja järjestöstä.

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019225V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 20174 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2017

Koulutuksia,

ilmoittautumisaika

käsillä


















Ilmoittautuminen


Lisätietoja





www.partaharju.info


www.tievatupa.fi





V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 20174 V I L L I IHMISILLE NUORISOT YÖSSÄ numero 3 / 2017


Heinäkuun 24.–29. päivinä Partaharjulla pidettävää Pi-sara-suurleiriä kipparoivat 15-vuotias juniorijohtaja Taru Tuomi-nen Hausjärveltä ja leirinjohtajana toi-mii Nuoren kirkon Eija Kallinen.

Juniorijohtaja toimii leiriparlamen-tin puheenjohtajana, on mukana ava-jais- ja päätösiltanuotioilla ja juontaa leirin kutsuvierastilaisuuden.

”Olen iloinen, että Taru tarttui tä-hän haasteeseen ja että pääsemme joh-tamaan leiriä yhdessä. On tärkeää, et-teivät aikuiset päätä lasten puolesta lei-riasioita, vaan että leirin johdossa ja lei-riparlamentissa on äänessä se ikäluok-ka, jolle leiri on tarkoitettu”, kommen-toi Eija Kallinen tyytyväisenä.

Näkyvät tukijat

Leirillä on myös näkyvät tukijat: tasa-vallan presidentti Sauli Niinistö on lu-pautunut Pisara-suurleirin suojelijak-si. Leirikummina toimii arkkipiispa Ta-pio Luoma.

”Hyvä kummi auttaa kummilas-taan näkemään hyvää, tuntemaan olon-sa turvalliseksi ja katsomaan tulevaisuu-teen toiveikkaasti. Näin minä haluan tehdä, kun kannusta

Documents

IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019 · 2020. 9. 8. · VI LL I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 3 / 2019 3 18 KIRKKOHALLITUS, KASVATUS JA PERHEASIAT (KKP) 20 NUORI KIRKKO RY