RAKENTAMISEN

TEEMANUMERO!

1 | 2014

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Kappas, teitähän onkin kolme

Veljekset samalla alalla

Vauhdittaisitko uraasi ylempi AMK -tutkinnolla?

MATERIAALITEHOKKUUSpuu vai betoni?

KESÄTYÖTrekrytoi tulevaa työvoimaa

GREEN CAREhyvinvointimatkailua

2 | AGORA 1/2014

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

Anne tekee töitä

SAMKin viestin-

nässä, työkentässä

erityisesti Agora,

julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne

rakastaa liikkumista,

kahviloita ja avaria

maisemia.

TUNNETKO AMK-MAISTERIN?

”Työnantajille kertoisin terveisiä, että opis-

keluun sijoitetut resurssit tulevat varmasti

korkojen kera takaisin. Omaehtoinen opis-

kelu ei ole pakkopullaa, vaan se kantaa he-

delmää.” Sitaatti on SAMKista valmistuneen

Katri Kariniemen haastattelusta. Haastattelin

Katria ja kuutta muuta SAMKin ylempi AMK

-koulutusohjelmista valmistunutta, siis am-

mattikorkeakoulusta maisteritasolle koulut-

tautunutta, sekä heidän opettajiaan Agoran

juttua varten.

Haasteeksi jutussa nousi tietysti se, että kaik-

ki tarinat pääsisivät hengittämään ahtaissa si-

vuraameissa. Valmistuneet, joita haastattelin,

olivat selvästi saaneet koulutuksesta jotakin

tärkeää. Intoa, tietoa, oivalluksia, varmuutta,

taitoa oppia ja löytää uutta, verkostoja, mah-

dollisuuden uuteen työhön. ”Ohjaajani esitti

’tajunnan laajentamista’ – se toki teki asian

mielenkiintoiseksi, mutta myös haastavak-

si”, kertoi Heino Saarinen, insinööri (ylempi

AMK). Tätä on oppiminen.

Myös pyytämättä saadut kehut lämmittävät:

”Opiskeluaikanani SAMK kyllä ehti olla mo-

nessa mukana, niin kansallisesti kuin kan-

sainvälisesti. Se siis vaikuttaa dynaamiselta

ja aikaansa hyvin seuraavalta, jonka kautta

on mahdollista edetä mihin vain. Sellaiset

koulut, jotka mahdollistavat kyvykkäiden

opiskelijoiden etenemisen joustavasti, nosta-

vat profiiliaan ilman keinotekoista hypetystä.”

Totta kai tämä sisältää SAMKille haasteen

kehittyä – täysin oppineita emme suinkaan

ole. Samalla se on haaste kertoa ulospäin

kaikesta siitä, mitä täällä tehdään ja mitä

meidän kanssamme voi tehdä. Ihan ilman

ylisanoja.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TOIMITTAJA EDITORJenna HietavirtaSari Kahri

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOHarri Joensuu

PAINOPAIKKA PRINTEuraprint

PAINOS CIRCULATION3 500 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDKesäkuussa 2014 / in June 2014

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

Luonnossa oleminen parantaa

mielialaa. Sivu 16

AGORA 1/2014 | 3

18

4

1/14

47

8

10

12

10

14

OPINNOT Kolmen kopla – isän pojat rakennusalalla

ESTEETTÖMYYS Määräysten mukainen ja esteetön?

ENERGIA Aurinkoenergian integroiminen rakennukseen ja rakentamiseen

SÄÄSTÖÄ Materiaalitehokkuus on rakennusalan uusin trendi

PUHEENVUORO Opiskelupaikat hakusessa

ALUMNIKOLUMNI Kehityksen rattaissa

REKRYTOINTI Toimiva käytäntö lomien sijaistamiseen

MATKAILU Green Care – matkailuliiketoiminnan mahdollisuus

YLEMPI AMK Uusille urille ylempi AMK:sta

TÄRPIT Kiinni arjessa

1314

16

1822

10AGORA

IN ENGLISH IS ONLINE

www.samk.fi/agora

16

4 | AGORA 1/2014

Johannes, Julius ja Joonas eivät kilpaile opiskelussa, mutta vapaa-aika onkin eri juttu.

AGORA 1/2014 | 5

KOLMEN KOPLA – isän pojat rakennusalalla

Johannes päätyi opiskelemaan vasta vuosia työskenneltyään. Työkokemus tarjosi hyvää pohjaa opinnoille.– Olin jo 15 vuotta ollut timpurin hom-missa, kirvesmiehenä. Lähdin vähän van-hemmalla iällä opiskelemaan insinööriksi, ja olen sattunut sitten samaan aikaan kun nämä kaksi muuta, sanoo Johannes.

Sama opinahjo ei ollut suunniteltu juttu. Joonas oli kerinnyt olla jo Rovaniemellä opiskelemassa vuoden samaa alaa, ennen kuin palasi Satakuntaan mielitietyn saades-sa töitä maakunnasta. Juliuskin oli hakenut muualle, mutta jäi samoista syistä Satakun-taan. Julius ja Joonas päätyivätkin samalle vuosikurssille, vain vuotta Johannesta myö-hemmin.

Samalle alalla päätyminen ei sinänsä ole ihme.– Tuskin kenellekään, kuka on meidät pi-demmän aikaa tuntenut, tulee tämä miten-kään yllätyksenä, kertoo Joonas.

Toisin kävi opettajien kanssa. Vaikka vel-jekset eivät ole suhdettaan piilotelleet, oli-vat he opiskelleet jo usean vuoden ennen kuin heidän englannin opettajansa huoma-si, että he ovat veljeksiä.– Hän oli katsonut nimilistoja ja todennut että kappas, teitähän onkin kolme, naurah-taa Johannes.

Koko perhe menossa mukana

Veljekset eivät kuitenkaan ole SAMKin ai-noat samasta perheestä olevat Myllykosket. Isosisko on valmistunut SAMKista sosiono-mi (AMK):ksi, ja nuorempi opiskelee tällä hetkellä liiketoimintaa. Nuorin sisko val-mistuu lukiosta keväällä, mutta suunta siitä eteenpäin ei ole vielä selvä.

Syyksi yhteiseen alaan veljekset epäilevät vahvasti reissuja isän kanssa työmaalle. Tim-puri-isä otti lapset välillä mukaan töihin.– Työmailla on ollut ja nähnyt, ja siitä sitten ehkä kiinnostunut, sanoo Julius.– Ei se varmaan ihan alussa niin kiinnosta-vaa ollut, mutta kyllä se siitä lähti, muistelee Johannes.

Kokemus ja muistot isän kanssa rakennus-hommissa vietetyistä kesistä ovat lämpi-mät. Vaikka rakennustyömaalla oli rank-kojakin päiviä, vain hyviä asioita on jäänyt mieleen. Äitikään ei vastustanut, kun isä vei lapset työmaalle.– Äiti teki meille kaikille eväät aamulla, välil-lä toi ne meille keskellä päivääkin. Kyllä koko perhe on ollut tässä mukana, sanoo Johannes.

Opintoja ilman kilpailua

– SAMKissa on ollut kaikin puolin mu-kavaa opiskella. Opetus on hyvää ja moti-voivaa. Tottakai myös opiskelijakaverit ovat mukavia ja koulun kautta onkin tutustunut hyvin uusiin ihmisiin ja luonut kontakteja jopa yli Suomen rajojen, kertoo Joonas opis-kelukokemuksistaan.

Mielekkäänä projektina Joonas ja Julius kertovat kahden viikon intensiivikurssista Irlantiin Dundalk Institute of Technolo-gyyn. Mukana oli myös koulu Itävallasta ja aiheena kestävä kehitys. – Siellä ei pääpaino ollut rakennusalalla, vaan opiskelijoita oli SAMKistakin eri tek-niikan puolilta. Se oli mukava reissu, kertoo Joonas.

Joonas ja Julius ovat opintojensa kolman-nella vuodella. Johannes on jo kaikki opin-tonsa opinnäytetyötä lukuun ottamatta suorittanut. Tarkoituksena on valmistua viimeistään huhtikuussa.– Opinnäytetyön aiheena on geotekniikka ja pohjarakennus. Geotekniikasta on tarjol-la vain yksi kurssi ja halusin syventää sitä, kun olen itse aiheesta kiinnostunut, sanoo Johannes.

Poikien välille ei ole syntynyt kilpailua opintojen aikana. Enemmänkin he ovat toi-mineet tarvittaessa toistensa apuna.– Jokainen tekee omaa juttua ja tekee par-haansa, kertoo Julius.– Olen yrittänyt neuvoa joissain jutuissa, mitä materiaalia kannattaa hankkia jotain kurssia varten, ettei jää viimetippaan. Jo-tain tuollaisia pieniä neuvoja olen antanut, lisää Johannes.

Arki, työ ja vapaa-aika

– Opiskeluista puhutaan vapaa-ajalla pa-kostakin, mutta tietysti on muutakin elä-mää, sanoo Joonas.

Joonas kertoo kokeilevansa ja harrastavan hiukan sitä sun tätä. Uusimpina harrastuksi-na hän mainitsee crossfitin ja painonnoston. – Tandemlaskuvarjohyppykin tuli tehtyä. ▶

Opiskeluista puhutaan vapaa-ajalla

pakostakin.

Kankaanpäästä kotoisin olevat veljekset Julius (22), Joonas (26) ja Johannes (33) Myllykoski opiskelevat kaikki rakennusalan insinööreiksi SAMKissa. Samaan paikkaan päätyminen oli monista sattumista kiinni.

TEKSTI: Jenna Hietavirta | KUVAT: Harri Joensuu

OP

INN

OT

6 | AGORA 1/2014

Se oli yllätyslahja vaimolta. Porukalla veljek-set ovat kokeilleet esimerkiksi paintballia.

Johannes hiihtää talvisin, mutta ei päässyt tänä talvena ollenkaan lumille. Historiasta kertovien tietokirjojen lukeminen ja lenk-keily vaimon kanssa eivät ole jääneet.– Lisäksi vaimon kanssa ollaan otettu ta-vaksi kotimaan kulttuurimatkailu. Käy-dään museoissa ja nähtävyyksillä eri puolil-la Suomea.

Julius taas käy punttisalilla ympäri vuoden ja harrastaa kaudesta riippuen myös jää-kiekkoa ja tennistä. Moottoripyörät kiin-nostavat, ja tietokoneellakin tulee pelattua. SimCityä, kaupunkien rakentamista simu-loivaa peliä, hän on kokeillut, mutta vapaa-ajalla maittavat paljon paremmin räiskintä- ja toimintapelit.

Rakennusasioita on kuitenkin vaikea vain sulkea mielestään. Ammattitautina on rakennusten toteutuksen seuraaminen ja vahva kiinnostus markettienkin raken-teisiin.– Viimeksi kun kävin Kankaanpään Halpa-Hallissa, katsoin liimapuupalkkeja, että mi-ten ne on kiinnitetty. Tuollaisia asioita tulee katsottua paljon, sanoo Johannes.

Katse jää hyvin herkästi kauppareissuilla-kin kattoon ja sen rakenteisiin.– Varsinkin kauppahalleissa näkee tällaiset hyvin, kertoo Joonas.– Vaimokin sanoi, että joko sää taas katte-let, naureskelee Johannes.

Suunnitteilla tulevaisuus

Valmistumisen lähestyessä Johannes haa-veilee omasta suunnittelutoimistosta, joka tuottaisi palveluita esimerkiksi pientalojen ja työ- ja hallirakennuksien suunnitteluun. – Sellainen voisi olla ihan realistinen, ker-too Johannes.

Nuorempia veljiään hän oli yrittänyt hou-kutella eri alalle yrityksensä tueksi.– Vähän kyllä yritin suositella, että jom-pikumpi voisi vaikka ottaa tuon LVI-puolen. Yhdellä olisi rakennesuunnittelu, ja yhdellä osaamista LVI-puolesta. Mutta ei ne sitten olleet kiinnostuneita, kertoo Johannes.

Veljesten kiinnostus on täysin keskittynyt rakennussuunnitteluun, vaikka LVI-ala työllistää hyvin.– Tekniikka lisääntyy taloissakin, niitä suunnitellaan siis enemmän, kertoo Julius.

Joonas ja Julius eivät ole vielä varmoja tule-vasta. He etenevät kesä kerrallaan.– Ei sitä kauheasti ole tullut suunniteltua. Jos pääsisi johonkin suunnittelutoimistoon kesäksi. Noita haalarihommia on tullut jo tehtyä, sanoo Julius, veljeksistä nuorin. Joo-naksella onkin jo kesätyöpaikka tiedossa. ■

INFORakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuk-sessa voi painottaa opintoja joko talonraken-nukseen tai LVI-talotekniikkaan. Molemmista saa kokonaiskuvan ja laajat tiedot raken-nusten ja niiden taloteknisten järjestelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Talonrakennuksesta voi myöhemmin opin-noissa valita joko tuotannon tai suunnittelun.

Lisätietoa saat hakuoppaasta osoitteesta www.samk.fi/haku

Johannes (keskellä) auttaa veljiään Joonasta ja Juliusta aina silloin tällöin opiskelussa.

AGORA 1/2014 | 7

ESTEETTÖMYYS- KARTOITTAJAKSI?Esteettömyyskartoittajan peruskurssi11.4.–15.8.2014 SAMKissa Esteettömyyskartoittajan koulutus soveltuu kaikille aiheesta kiinnostuneille, muun muassa sosiaali-, terveys- ja rakennusalan ammat-tilaisille, arkkitehdeille, palveluntuottajille tai suunnittelijoille.

Lisätiedot: www.samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaistatai Hanna Hannukainen hanna.hannukainen@samk.fi p. 044 710 3109

Määräysten mukainen ja esteetön?

Jokainen meistä haluaa valita asuinympäristönsä, harrastuksensa tai esimerkiksi opiskelupaikkansa omien mieltymystensä ja haaveidensa mukaan. Miltä tuntuisi, jos unelmat romuttuisivat vain siksi, että raken-nukset tai ympäristö eivät ole esteettömiä?

Esteetön rakennus, ympäristö, tapahtuma tai

esimerkiksi tuote on sellainen, joka palvelee

erilaisia käyttäjiä, on turvallinen ja toimiva. Li-

säksi sitä koskeva tieto on saavutettavaa ja

ymmärrettävää. Laajemmin ajateltuna se on

tasavertaisuutta ja osallistumisen mahdol-

lisuuksia. Esteettömyys voidaan määrittää

monella eri tavalla ja ”oikeasta” termistä kes-

kustellaan. Hyvä on muistaa, ettei pääpaino

ole termillä, vaan sillä miten esteettömäksi tai

saavutettavaksi kuvattu asia on toteutettu.

Paperilla hyvä, käytännössä ei

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta on edis-

tetty Suomessa jo 1970-luvulta lähtien. Siitä

huolimatta esteettömyyden kannalta heikosti

toteutettuja asioita löytyy uusistakin raken-

nuksista. Esteetön rakentaminen perustuu

maankäyttö- ja rakennuslakiin, rakennusase-

tukseen sekä rakentamismääräysten tasoisiin

säännöksiin. Nämä ohjeet luovat hyvän poh-

jan suunnittelulle, mutta niiden noudattami-

nen ei kuitenkaan yksinään riitä.

Paperilla hyvältä vaikuttava, määräysten

mukainen suunnitelma ei välttämättä toimi

käytännössä. Tämä liittyy usein esimerkiksi

materiaalivalintoihin ja kontrasteihin tai sii-

hen, miten eri tilat toimivat keskenään ja ko-

konaisuutena. Määräykset asettavat edelleen

liian väljät puitteet. Lisäksi niissä on tulkin-

nanvaraa ja kiertomahdollisuuksia, jolloin on

mahdollista suunnitella ja rakentaa julkistakin

ympäristöä vain tietyille ryhmille, ei kaikille.

Tieto ei lisää tuskaa

Koulutetun esteettömyyskartoittajan teke-

mästä esteettömyyskartoituksesta saa tietoa

julkisen rakennuksen ja ympäristön esteet-

tömyyden nykytilasta sekä toimenpide-

ehdotukset parhaimman mahdollisen

lopputuloksen saavuttamiseksi. Kar-

toitus on ajankohtainen erityisesti

peruskorjausta ja uudisrakennusta

suunniteltaessa. Invalidiliiton ke-

hittämä ESKEH-menetelmä on

laaja ja yksityiskohtainen koko-

naisuus, jossa verrataan tulok-

sia vallitseviin esteettömyys-

suosituksiin ja -määräyksiin.

Satakunnassa esteettömyys-

kartoittajaksi voi kouluttautua

Satakunnan ammattikorkea-

koulussa.

TEKSTI & KUVA: Riikka Tupala

ES

TEE

TTÖM

YY

S

Kirjoittaja työskentelee SAMKissa projektityön-tekijänä esteettömyyttä edistävissä hankkeissa.

Aurinkoenergian integroiminen rakennukseen ja rakentamiseen

8 | AGORA 1/2014

TEKSTI: Meri Olenius, Petri Lähde ja Suvi Karirinne | KUVAT: Petri Lähde ja Anne Sankari

Sähkön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 70 prosenttia. Jos kehitys kohti yhteisiä sähkömarkkinoita Keski-Euroopan kanssa jatkuu, sähkön hinta nousee seuraavan vuosikymmenen aikana entistä roimemmin.

Nykyiselläkin hintojen nousutahdilla hyvin to-teutettu aurinkosähköjärjestelmä maksaa itsensä takaisin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen luvassa on vielä vähintään 20 vuotta ilmaista sähköä. Esimerkkinä voisi miettiä sak-salaisilla laatukomponenteilla toteutettua 5 ki-lowatin järjestelmää, joka soveltuu suureen oma-kotitaloon. Järjestelmän saa kiinnitystelineineen reilulla 7000 eurolla. Hyvällä paikalla järjestelmä voi tuottaa jopa 4400 kilowattituntia vuodessa. Jopa varovaisesti arvioiden, 5 prosentin vuotui-sella sähkön hinnan nousulla, tämän tyyppisellä järjestelmällä takaisinmaksuaika saadaan hyvin-kin jäämään kymmeneen vuoteen.

Mikä vaikuttaa hintaan ja tuottoon?

Aurinkojärjestelmän rakennukseen integroinnin kokonaiskustannuksiin vaikuttavat järjestelmän ja asennuksen hinnan lisäksi suunnitteluun ja lupaprosessiin kuluva aika. Kokonaiskustan-nuksiin vaikuttaa myös se, kuinka helpoksi au-rinkoenergiajärjestelmän ostaminen on tehty eli kuinka kattavasti aurinkoenergiajärjestelmien toimituskokonaisuudet on vakioitu ja räätälöity.

Viimeisenä rahanmenoon vaikuttaa koko raken-nusprosessin sekä verkkoon kytkennän suoravii-vaisuus. Näitä suurempi merkitys on kuitenkin sähkön hinnoitteluperiaatteella. Tällä hetkellä sähköyhtiö arvottaa ostamansa sähkön halvem-maksi kuin myymänsä sähkön.

Tuotto-odotus riippuu suurelta osin valituista aurinkopaneeleista ja -keräimistä – niiden hyö-tysuhteesta – sekä järjestelmän muista kompo-nenteista. Suuri merkitys on myös kaavoituksella ja siinä kiinteistöille asetetuilla vaatimuksilla. Kiinteistöjen sijoittamisella, kattokulmalla sekä paneelien ja keräimien sallituilla asennuskul-malla on suuri merkitys energiatuotolle. Kiin-teistöt tulisi sijoittaa siten, että etelään osoitta-vaa kattolapetta on käytössä riittävästi.

Jos kattokulma on tarpeeksi suuri, ei asen-nustelineitä useinkaan tarvita lainkaan, vaan paneelit ja keräimet on mahdollista asentaa suoraan katolle. Näin saadaan yksi menoerä järjestelmän koko-naiskustannuk-sista pois, ja

PANEELI JA KERÄINAurinkopaneeli muuntaa auringon säteilyn tasasähköksi, jota voi käyttää kaikissa sähkö-laitteissa, myös sähkölämmitykseen.

Aurinkokeräin muuntaa auringon säteilyn lämpöenergiaksi, jonka voi siirtää esimerkiksi lämminvesivaraajaan. Keräimellä ei tuoteta sähköä.

Kirjoittajat Petri Lähde, Meri Olenius ja Suvi Karirinne ovat työsken-nelleet usean vuoden ajan Satakunnan ammattikorkeakoulussa aurinkoenergiatutkimuksen parissa.

Aurinkoenergian integroiminen rakennukseen ja rakentamiseen

AGORA 1/2014 | 9

niissäkin kohteissa, joissa asennustelineitä tarvitaan, niiden asettelu ja kulmat ovat maltillisempia, jolloin kokonaisuuden ark-kitehtuuri kestää silmää – ja käyttöä – seu-raavat kolmekymmentä vuotta.

Pienennä riskejä

Energiajärjestelmien rakennukseen integ-rointiin liittyy aina riski, jolla on tietty rahallinen arvo. Aurinkoenergiajärjestel-missä riskiä voidaan alentaa valitsemalla järjestelmä, jonka tekninen toimivuus on testattu todellisissa olosuhteissa ja jonka asennuksen tekee vastaavia järjestelmiä asentanut alan ammattilainen. Edelleen

riskiä voidaan alentaa huolehtimalla, että katon kantavuus kestää aurinkopaneelei-den ja -keräinten kattoneliötä kohden ai-heuttaman lisäkuorman. Aurinkosähköpa-neeleiden kanssa erityisesti on ehkäistävä paneelin kuumenemisesta aiheutuva palo-vaara paneeleiden oikealla asennuksella.

Aurinkosähköjärjestelmissä tulee huomi-oida rakennuksen jatkuva energiankulutus eli peruskuorma, ja suunnitella järjestel-män muodostavien laitteistojen kytkennät sen mukaan. Näin mahdollistetaan aurin-kosähkön maksimaalinen hyötykäyttö. Li-säksi, jos järjestelmä tuottaa enemmän kuin rakennuksessa kulutetaan, on varastoinnin

lisäksi mahdollista syöttää tuotettu energia verkkoon.

Kustannuksia ja tuotto-odo-tuksia voidaan käsitellä lo-puttomasti, mutta tärkeintä on ryhtyä toimiin uusiutuvan energian käyttöönoton vauh-dittamiseksi – myös yksityis-ten henkilöiden. Uusiutuvat

energiateknologiat tulevat – olemmeko val-miita ottamaan kopin?

LISÄÄ TIETOAAurinkoenergiakoulutuspäivät 26.–27.3.2014Ensimmäisenä päivänä perehdytään aurinko-sähköön, toisena päivänä aurinkolämpöön: teoriaperusteita ja käytännön esimerkkejä. Koulutus on ilmainen.

Ilmoittautuminen ja ohjelma: www.solarforum.fi/events

Lisätietoja SAMKin aurinkoenergian tutkimustoiminnasta: www.solarforum.fi

EN

ER

GIA

10 | AGORA 1/2014

SÄ

ÄS

TÖÄ Materiaalitehokkuus

– rakennusalan uusin trendiTEKSTI: Mari Uusitorppa ja Mikko Tapiola | KUVAT: Harri Joensuu

Viime vuosina on puhuttu paljon rakennusten energiatehokkuudesta. Nyt uudeksi rakentamisen painopisteeksi on nousemassa myös materiaalitehokkuus.

Hallitusohjelman tavoitteena on raken-nusmateriaalien huomioiminen rakenta-misen energiatehokkuuden laskennassa. Rakennus- ja kiinteistöalan materiaalite-hokkuutta pohtinut työryhmä on juuri teh-nyt ehdotuksensa materiaalitehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Tavoitteet liit-tyvät sekä rakentamisen ohjaukseen että ra-kennusjätteen synnyn vähentämiseen.

Keskeiset syyt rakentamisen materiaalite-hokkuuden parantamisen nousulle liittyvät ympäristötekijöihin, talouteen ja poliittisiin päätöksiin. Poliittiset päätökset tiukentavat rakentamisen lupaehtoja energiankulutuk-sen suhteen: rakennusmateriaaleja on käy-tettävä enemmän, jotta lämmöneristysvaa-timukset täyttyvät. Rakennusmateriaalien tehokkaan käytön merkitys korostuu enti-sestään.

Käytännön vinkit rakentamiseen

Elinkaariajattelu on hyvä lähtökohta ma-teriaalitehokkaalle rakennussuunnitte-lulle, sillä sen tavoitteena on tuottaa mah-dollisimman laadukkaita ja pitkäikäisiä rakennuksia. Esimerkiksi rakennuksen muuntojoustavuus on tärkeää rakennuksen käyttötarpeen muuttuessa. Mitä vähemmän korjausrakentamista joudutaan tekemään, kun käyttötarve muuttuu, sitä vähemmän uusia materiaaleja joudutaan käyttämään ja vanhoja materiaaleja poistamaan.

Parhaiten rakentamisen materiaalitehok-kuuteen päästään vaikuttamaan hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ensimmäiseksi on miettivä rakennushankkeen laajuutta eli sitä, kuinka paljon tiloja tarvitaan. Tärkeää olisi suunnitella rakennus siten, että siinä

ei olisi turhia tiloja. On syytä miettiä myös tarvittavien tilojen tehokasta käyttöä.

Rakentamisvaiheen materiaalitehokkuu-teen vaikutetaan työmaan toimilla. Työ-maiden jätemäärien vähentyessä säästetään sekä jätemaksuissa että jätteiden käsittelyyn kuluvissa työtunneissa. Syntyvän materiaa-lihukan määrään päästään vaikuttamaan jo suunnittelussa tehtävillä valinnoilla ja mi-toituksilla. Materiaalitehokkuutta on suun-nitella rakennus niin, että siihen sopisivat standardimitoitetut tuotteet.

Myös varastointi on olennaista: materiaalit on suojattava. Sateelle ja lämpötilan muu-toksille altistuminen voi pilata rakennus-materiaalit käyttökelvottomiksi. Raken-nusalalla onkin alettu puhua rakentamisen kuivaketjusta. Se tarkoittaa sitä, että hanke

AGORA 1/2014 | 11

PILOTOINNIT SATAKUNNASSA

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on käynnissä tämän vuoden lop-

puun asti EU-rahoitteinen hanke Materiaalitehokkaan rakentamisen

kehittäminen Satakunnassa. Päätavoitteena on levittää materiaalitehok-

kaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa. Hankkeessa selvitetään

materiaalitehokkuutta pilottikohteiden kautta:

Porin korkeakoulukampushanke

Pilotti tarkastelee sitä, miten ison rakennusprojektin hankesuunnittelus-

sa voidaan vaikuttaa materiaalitehokkuuteen, esimerkkinä Porin korkea-

koulukampushanke. Mitkä ratkaisut kampuksen hankesuunnitelmassa

ovat materiaalitehokkaita? Millä hankesuunnitelman vaatimuksilla raken-

nusprojektista saataisiin materiaalitehokkaampi?

Kullaan metsäopiston asuntola

Kiinteistö Oy Porin Ammattiopisto rakennuttaa Kullaalle betonirunkois-

ta pienkerrostaloa. Pilotissa lasketaan kerrostalon kasvihuonekaasu-

päästöt rakennuksen hiilijalanjäljen kautta. Laskennan jälkeen tutkitaan

vertailevasti sitä, miten eri materiaalivalinnoilla saataisiin pienennettyä

rakennuksen kasvihuonekaasupäästöjä.

Uusia pilotteja tulossa

Kesän 2014 aikana käynnistetään vielä kaksi uutta pilottitarkastelua:

talopakettifirman tuotannossa oleva omakotitalo sekä korjausrakenta-

mishanke.

Materiaalitehokkuus – rakennusalan uusin trendiTEKSTI: Mari Uusitorppa ja Mikko Tapiola | KUVAT: Harri Joensuu

toteutetaan alusta loppuun säältä suojassa, kuivissa olosuhteissa – käytännössä esimer-kiksi sääsuojan alla.

Rakennuksen elinkaari päättyy, kun raken-nus puretaan. Jätteiden käsittelyllä vaiku-tetaan vahvasti rakennuksen materiaalite-hokkuuteen. Mitä enemmän rakentamiseen käytetyistä materiaaleista ja tarvikkeista voidaan käyttää sellaisenaan uudestaan, sitä parempi materiaalitehokkuus saavutetaan. Samoin kierrätys ja energiana hyödyntämi-nen tulee ottaa huomioon ja vasta viimeisenä turvaudutaan kaatopaikkasijoitukseen.

Puu vai betoni?

Usein pohditaan, kumpi on materiaalite-hokkaampi rakennusmateriaali, puu vai be-toni? Yhtä oikeaa vastausta tähän on vaikea esittää. Vastaus riippuu siitä, millä tavalla asiaa tarkastelee. Puun katsotaan usein ole-van ympäristöystävällisin ratkaisu, sillä sen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin esimerkiksi betonilla. Myös hallitus-ohjelmaan on kirjattu pyrkimys edistää puurakentamista.

Betonirakentaminen taas on ekologista, kun ajatellaan betonituotteiden elinkaarta tuotantovaiheen jälkeen. Betonirakenteiden käyttöikä on pitkä ja purkuvaiheessa miltei kaikki betonijätteet ovat kierrätettävissä. Massiivisena rakenteena betoni toimii hyvin myös energiatehokkuuden näkökulmasta. Syyt betonin suurille kasvihuonekaasupääs-töille johtuvat sementin valmistuksesta.

Mari Uusitorppa, DI, on rakennustekniikan tun-tiopettaja ja MarakeS-hankkeen projektipäällik-kö. Mikko Tapiola, insinööri (AMK) työskentelee projekti-insinöörinä ja on mukana hankkeessa tutkijana. Heidät on kuvattu opiskelijoilla työn alla olevassa asuntovaunusaunassa.

Materiaalitehokkaan muistilista

1 paljonko tilaa2 tilat tehokkaasti käyttöön3 tilat joustavat eri tarkoituksiin ja

elämätilanteisiin4 vähemmän jätettä5 suojaa materiaalit 6 käytä uudestaan ja kierrätä

12 | AGORA 1/2014

PU

HE

EN

VU

OR

O

OPISKELUPAIKAT HAKUSESSA

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

Kevään yhteishaku ammattikorkea-

kouluihin on meneillään, viimeistä

kertaa tässä muodossa. Ensi syksynä

käytössä on ensimmäistä kertaa yli-

opistojen ja ammattikorkeakoulujen

yhteinen valtakunnallinen yhteis-

haku, johon kukin hakija saa nimetä

kuusi vaihtoehtoista hakukohdetta

priorisoidussa järjestyksessä. Kor-

keakouluilla puolestaan on mahdol-

lisuus varata opiskelupaikkoja en-

simmäistä korkeakoulupaikkaansa

hakeville. Harva korkeakoulu tulee

sitä tekemään, emme mekään.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen

uudistaminen on kirjattu pääminis-

teri Kataisen hallitusohjelmaan. Uu-

distuksen tarkoituksena on pidentää

työuria alkupäästä sujuvoittamalla

korkeakouluopintoihin pääsyä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön alkupe-

räinen ratkaisu hallitusohjelman tavoit-

teeseen käsitti kolme toimenpidettä: i)

hakujärjestelmä muutetaan siten, että

yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin

haetaan samanaikaisesti ja vain yhden

paikan voi vastaanottaa, ii) kertynyt

hakijasuma puhdistetaan lisäämällä

määräaikaisesti aloituspaikkoja, ja iii)

lakia muutetaan siten, että yhteishaun

opiskelupaikat varataan kokonaan en-

simmäistä tutkintoon johtavaa opiske-

lupaikkaa hakeville. Toimenpiteistä en-

simmäinen on siis toteutumassa tänä

syksynä, toinen sisältyy toimenpiteenä

hallituksen rakennepoliittiseen ohjel-

maan, kolmas toimenpide sen sijaan

on auki ja vastatuulessa.

Hakijasuman suuruudesta ei ole täs-

mällistä tietoa. Suma on kuitenkin

kasvanut vähitellen viimeisen viiden

vuoden aikana. Tilastokeskuksen mu-

kaan ilman opiskelupaikkaa jäi vuon-

na 2007 noin 56 % saman vuoden

ylioppilaista kun vuonna 2012 osuus

oli jo 62,5 %.

Hakijasuman perussyy on hyvin yk-

sinkertainen, aloituspaikoista kilpai-

lee jatkuvasti suurempi joukko hakijoi-

ta. Hakijasuman taustalla on vapaus

valita, vaihtaa ja hakea rajoittamatto-

man monta kertaa. Kun hakemista ei

millään alalla ole mitenkään rajoitettu,

suosituimmille aloille pyritään lukuisia

kertoja. Kun opiskelupaikka vihdoin

avautuu, niin mahdollisesti jo aloitetut

opinnot kylmästi keskeytetään. Juuri

tähän kehitykseen hallitus on halun-

nut opiskelijavalintauudistuksella vai-

kuttaa.

Hakijasuman purkamiseksi opetus- ja

kulttuuriministeriö on esittänyt halli-

tuksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

toimenpiteen, jonka mukaisesti li-

sätään määräaikaisesti sisäänottoja

aloilla, jotka katsotaan työelämän

kannalta erityisen tärkeiksi. Määrä-

aikainen sisäänotto on ehdotuksen

mukaan 3000 aloituspaikkaa, joista

pääosa kohdentuu yliopistosektorille.

Aloituspaikkalisäys on suunnattu en-

sisijaisesti ensimmäistä korkeakoulu-

paikkaa hakeville.

Tässä määräaikaisessa aloituspaik-

kojen lisäyksessä aloituspaikkojen

suuntaaminen ensisijaisesti tai ko-

konaan ensimmäistä korkeakoulu-

paikkaa hakeville näyttäisi siis toteu-

tuvan. Sen sijaan valintauudistuksen

toisen vaiheen tavoite, siis se että

yhteishaun aloituspaikat varattaisiin

kokonaan ensimmäistä tutkintoon

johtavaa opiskelupaikkaansa ha-

keville, on kohdannut vastustusta.

Eduskunnan perustuslakivaliokun-

ta on uudistuksen ensimmäisen

vaiheen käsittelyssä todennut, et-

tei korkeakoulun opiskelupaikan

jo vastaanottaneiden asema saa

muodostua kohtuuttomasti heikom-

maksi kuin ensimmäistä opiskelu-

paikkaa hakevien. Johtopäätöksenä

valiokunta toteaa, että toisen kor-

keakoulututkinnon suorittamisen ja

opiskelualan vaihtamisen tulee olla

jatkossakin mahdollista. Todennä-

köistä on siis, että kaikkien opiskelu-

paikkojen sijaan vain tietty osa edel-

lytetään varattavaksi ensimmäistä

opiskelupaikkaa hakeville.

Nyt näyttää siis siltä, että opiskelija-

valintauudistus jää torsoksi. Sen li-

säksi, ettei uudistus toimi halutulla ta-

valla, hakijoille muodostuu merkillinen

dilemma. He joutuvat miettimään ot-

taako vastaan tarjottu opiskelupaikka

heikentynein vaihtomahdollisuuksin

vai jatkaako yrittämistä. Heikentyneet

vaihtomahdollisuudet saattavat jopa

toimia kannustimena välivuoden pi-

tämiseen. Opiskelijavalintauudistusta

kannattaisi vakavasti harkita kokonai-

suutena ennen kuin toiseen vaihee-

seen mennään.

Juha on Satakunnan ammatti-

korkeakoulun rehtori ja Satakun-

nan ammattikorkeakoulu Oy:n

toimitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen poltto-

pisteessä. Hän on merellisen

elämän ja purjehduksen ystävä,

joka on navigoinut perheensä

Raumalle.

AGORA 1/2014 | 13

Sopiva koulutus, riittävä työkokemus, oikeanlai-

nen persoona ja vielä ”hyvä tyyppi”, joka joustaa

ja mukautuu tilanteiden vaihtuessa. Lauseessa

on kuvattu työelämään etsittävältä henkilöltä

vaadittavia ominaisuuksia. Ominaisuudet ovat

pilkottavissa vielä erityisempiin ja yksityiskoh-

taisempiin vaatimuksiin työpaikkakohtaisesti.

Työelämän vaatimukset ovat kovia. Ne ovat kovia

yksilöille sekä koulutusta tuottaville yksiköille.

Työelämä on muuttunut hektisemmäksi ja on

koko ajan muuttuvan myllerryksen vallassa. Pit-

käaikainen ennustettavuus on mahdotonta. Työ-

paikat ovat epävarmoja ja määräaikaisuus on

tullut jäädäkseen. Useat työtehtävät ovat muut-

tuneet, osa ammateista on kadonnut, ja teknolo-

gian kehittymisen myötä robotit ovat korvanneet

työtehtäviä ja työvaiheita. Tammikuun alussa

julkaistun Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen

ETLA:n tulevaisuudenennusteen mukaan tieto-

tekniikan kehittyminen uhkaa tulevaisuudessa

useiden kymmenien ammattien olemassaoloa.

Uhka tuntuu monesta pelottavalta, kenties oman

uran lopulta.

Ammatit ovat muuttuneet ja hävinneet ennenkin.

Muutos kuuluu kehitykseen, mutta kehityksen

vauhti on nykyisin melkoista.

Muutos haastaa yhteiskuntamme: koulutusmaa-

ilman ja työelämän sekä poliittisen päätöksen-

teon. Päättäjillämme pitää olla kykyä lukea tule-

vaisuutta pysyäksemme kehityksessä mukana.

Tulevaisuudenlukutaidon lisäksi tarvitsemme

konkreettisia toimia. Kouluttamista on työelämän

muutosten vuoksi uudistettava, ja koulutuksen

tarjoajien pitää vastata tulevaisuuden työelämän

vaatimuksiin. Haasteellista on, miten koulutus-

tarjonta pysyy jatkuvan kehityksen kyydissä ja

pystyy vastaamaan muuttuvan työelämän haas-

teisiin? Miten kouluttaa oikeanlaisia persoonia ja

”hyvä tyyppejä”? Tämä vaatii koulutuksen ja työ-

elämän välistä tiivistä ja jatkuvaa vuoropuhelua.

Työn ja oppimisen pitää nivoutua joustavammin

yhteen. Johtamisen pitää uudistua ja vastata

tulevaisuuden vaatimuksiin. Työelämä haastaa

sekä esimies- että alaistaidot.

Muutoksessa kehityksen kyydissä pysyminen

edellyttää kaikilta tahoilta jatkuvaa mukautu-

mis- ja sopeutumiskykyä. Nopea kehitys haastaa

ennen kaikkea ajattelumme ja asenteemme. Yh-

teiskuntaa pitää kehittää niin, että se luo kaikille

soveltuvia reittejä työelämään ja työelämässä.

Tarvitsemme erilaisia väyliä kouluttautua ammat-

teihin ja ammateissa, myös tulevaisuuden tuo-

missa. Tarvitsemme omaksumisen ja oppimisen

asenteen. Oppimisen tulee olla jatkumo oivalta-

mista, luovuutta, soveltamista ja vastuuta. Elin-

ikäinen oppiminen on tullut jäädäkseen.

KEHITYKSEN RATTAISSA

ALUMNIKOLUMNI

Harriet Haavistotyövalmentaja, kouluttaja,

fysioterapeutti ylempi AMK

MITEN KOULUTUSTARJONTA PYSYY KEHITYKSEN

KYYDISSÄ?

ALU

MN

IKO

LUM

NI

14 | AGORA 1/2014

Toimiva käytäntö lomien sijaistamiseen

KuntaPro Oy on rekrytoinut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita harjoit-telijoiksi vuodesta 2007 alkaen.– Yhteistyö SAMKin kanssa on joustavaa ja se syvenee koko ajan, KuntaPron mark-kinointivastaava Johanna Teinilä kertoo.

KuntaPro rekrytoi harjoittelijoita kerran vuo-dessa, syksyllä. Työt alkavat yleensä keväällä.– Ensin kartoitamme yrityksen sisällä min-kä verran harjoittelijoita tarvitsemme. Sen jälkeen ilmoitamme hausta SAMKin säh-köisellä ilmoitustaululla. Paikkoja haetaan

sähköisellä lomakkeella. Rekrytointiprosessi etenee sitten kuten normaalisti yrityksissä.KuntaPro on kuntasektoria palveleva, ul-koistus- ja järjestelmäpalveluja tarjoava yritys. Se tarjoaa muun muassa talous- ja henkilöstöpalveluja sekä hankinta- ja kil-pailutuspalveluja.

Oppia ja elävyyttä

Pääasiassa harjoittelijoita rekrytoidaan tuuraamaan vakituisten työntekijöiden kesälomia.

– Ensin harjoittelijalla on pari kuukautta ai-kaa perehtyä tehtäväänsä ja kesälomien alka-essa hän osaa hoitaa tehtävänsä itsenäisesti. Paikalla on kuitenkin aina kokeneempaa hen-kilökuntaa, jolta voi tarvittaessa pyytää apua.Miten muuten yritys sitten voi hyötyä am-mattikorkeakouluopiskelijoiden rekrytoi-misesta kuin saamalla kesälomien tuuraa-jia?– Koko työyhteisö oppii harjoittelijoilta. He pitävät tiimien toimintakulttuurit elävinä. Opiskelijat ovat myös usein halukkaita läh-temään uusiin juttuihin mukaan.

TEKSTI & KUVA: Sari Kahri

RE

KR

YTO

INTI

Heidi Sirén työllistyi harjoittelujaksonsa jälkeen KuntaPro Oy:lle. Hän työskentelee KuntaPron keskitetyssä asiakaspalvelussa, jossa hänen työtehtäviinsä kuuluu asiakkaiden avustaminen palkkahallinnon sekä osto- ja matkalaskujärjestelmien kanssa.

AGORA 1/2014 | 15

HARJOITTELU › Noin 3500 SAMKin opiskelijaa on

harjoittelussa vuosittain.

› Opiskelijat suorittavat harjoittelussa vuosittain noin 35 000 opintopistettä – yli 90 000 tuntia töitä!

› Tavoitteena: perehdyttää opiskelija ohjatusti keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä

› Harjoittelupaikkoja: pankit, kaupan ala, teollisuuslaitokset, myyntiorganisaatiot, sairaalat ja hoitolaitokset, julkishallinnon organisaatiot, kolmas sektori, suunnittelutoimistot jne.

› Kansainvälistä näkökulmaa yrityksen toimintaan? Myös SAMKin ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa harjoittelunsa Satakunnan alueella.

TEKSTI & KUVA: Sari Kahri

Heidi Sirén aloitti huhtikuussa 2013 KuntaPron harjoittelijana vastuunaan palkkajärjestelmien käyttäjätunnusten hal-linta ja puhelinneuvonta sekä muu tekninen avustaminen.– Perehdytys työhön oli hyvä. Ensin käytiin läpi perehdytyskansio. Sitten istuin muuta-man päivän työparini vieressä koneella ja kat-soin kuinka tehdään. Teen työparini kanssa muutenkin paljon yhteistyötä, Heidi kertoo.– Mielestäni KuntaProssa on tajuttu hyvin, että harjoittelijoiltakin oppii uutta, ei vain päinvastoin.

Osaavaa henkilökuntaa tulevaisuudessakin

KuntaProhon rekrytoidaan pääasiassa taloushallintoon suuntautuneita trade-

nomiopiskelijoita. Hyvin usein harjoit-telu jatkuu määräaikaisella työsuhteella: opiskelijat jatkavat töitä esimerkiksi opin-tojensa ohessa. Näin kävi myös Heidin ta-pauksessa.– Mielestäni yritysten kannattaisi rekry-toida ammattikorkeakouluopiskelijoita kesätöihin ja harjoitteluun. Niin he takaa-vat itselleen ammattitaitoiset työntekijät, joilla on jo alalta työkokemusta, Heidi sanoo.

Erityisesti taloushallinnon alalla osaavista työntekijöistä on pulaa. Opiskelijoita palk-kaamalla yritys voi varmistaa osaajien saa-misen omille palkkalistoilleen.

Löydä osaaja SAMKista!Satakunnan ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluiden kautta yritys

tavoittaa SAMKin opiskelijat ja vastavalmistuneet.

Ura- ja rekrytointipalveluissa yritys voi › ilmoittaa avoimista työ- ja harjoittelupaikoista tai projekteista › jättää opinnäytetyötoimeksiantoja › palkata SAMKissa opiskelevan ulkomaalaisen tutkinto- tai vaihto-opiskelijan, mikäli yritys haluaa kehittää kansainvälisyysosaamistaan

› pyytää apua sopivan harjoittelijan tai työntekijän rekrytoimisessa › tehdä yritystä tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa vierailemalla SAMKissa.

Ota yhteyttä:

Sanna Kaitale

sanna.kaitale@samk.fi

p. 044 710 3477

www.samk.fi/rekry

Kesälomien alkaessa harjoittelija osaa

hoitaa tehtävänsä itsenäisesti.

Opiskelijoiden harjoitteluissa

yli 90 000 tuntia töitä vuodessa.

Myös kansainvälistä näkökulmaa

yrityksen toimintaan.

16 | AGORA 1/2014

Green Care – matkailuliiketoiminnan mahdollisuus

Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Suomen luonto ja maaseutu on vielä pitkälti hyödyntämätön liiketoiminnan lähde.

Green Caren kolme peruselementtiä

ovat luonto, yhteisö ja toiminta.

TEKSTI: Maarika Iijolainen | KUVAT: Shutterstock ja Maarika Iijolainen

AGORA 1/2014 | 17

Green Caren kolme peruselementtiä ovat luonto, yhteisö ja toiminta. Näitä eri ele-menttejä eri tavoin painottamalla ja yhdis-tämällä syntyvät toiminnan hyvinvointivai-kutukset. Green Care on sateenvarjokäsite, sen alle mahtuvat esimerkiksi niin työhyvin-vointimatkailu, eläinavusteinen toiminta kuin puutarhaterapiakin.

Green Care -yritystoiminta voidaan jakaa kahdeksi eri osa-alueeksi, joita ovat ”vihreä voima ja virkistys” ja ”vihreä hoiva”. Yritys-toiminta voi siis olla luonteeltaan ihmisten virkistykseen ja voimaantumiseen tähtää-vää toimintaa tai luontolähtöisyyttä hyö-dyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita, kertoo Green Care -esiselvitys- ja tiedotus-hankkeen projektipäällikkö Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulusta.– Satakunnassa eri matkailutoimijoilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa Green Care -toimintaan esimerkiksi mat-kailun hiljaisina kuukausina. Green Care -periaatteiden mukaan voidaan kehittää muun muassa maaseutuun ja luontoon pohjautuvia luonto- ja elämyspalveluja sekä tyky-toimintaan ja työhyvinvointimatkai-luun liittyviä palveluita, sanoo Ruoho.

Luonnon parantavat vaikutukset

Luonnossa oleminen parantaa mielialaa ja itsetuntemusta, helpottaa mielen ja tunne-elämän häiriöitä ja ennaltaehkäi-see fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia. Tut-kija Anja Yli-Viikari Maa- ja elintar-viketeollisuuden tutkimuskeskuksesta kertoo, että elimistön vastustuskyky on järjestelmä, joka tarvitsee jatkuvaa toi-mintaa, harjoittelua. – Ihmisen fyysisellä puolella tutkimuksen perusteella tiedetään aika paljon, esimer-kiksi se, että luonnon monimuotoisuus hei-jastuu ihmisen limakalvoilla olevaan mik-robistoon. Sen sijaan mielen puolella ollaan vielä vasta-alkajia. Tutkimustieto luonnon vaikutuksista kasvaa koko ajan. Sirpaleista näyttöä on todella paljon, mutta täsmähoi-don reseptiä ei ole, sanoo Yli-Viikari.

Luonnossa liikkumisen ja yleisesti Green Care -toiminnan tavoitteena on antaa ih-misille onnistumisen kokemuksia. Green Care -ajattelun mukaisesti luontolähtöises-sä toiminnassa on tavoite, joka on sovittu yhdessä asiakkaan kanssa.

Hyödyntämättömät mahdollisuudet käyttöön

Tuoteasiantuntija Liisa Renfors Matkai-lun edistämiskeskuksesta huomauttaa, että hyvinvointimatkailu on siirtymässä fyysi-sen puolen hyvinvoinnista henkisen puolen hyvinvointiin. Kohderyhmänä ovat myös ulkomaalaiset matkailijat.– Suomalaisessa hyvinvointimatkailussa pitäisi nostaa esiin suomalaisia perinteitä, kulttuuria ja suomalaisen luonnon erityis-ominaisuuksia kuten suomalainen sauna ja saunomisperinteet, hiljaisuus ja avaruus, Renfors ehdottaa.

Markkinoinnilla tulisi tuoda esiin myös Suomen puhdasta ilmaa ja vettä, metsän antimia ja metsässä mahdollisia aktiviteet-teja. Yksi erityinen tuote on hyvinvointi-mökkiloma. – Me suomalaiset rentoudumme mökkiolo-suhteissa. Voimme jakaa tämän kokemuk-sen myös ulkomaalaisille, kun tuotteiste-taan hyvinvointimökkiloma Green Care -tuotteeksi, sanoo Renfors.

INFOGreen Care -esiselvitys- ja tiedotushanke Satakunnassa › Tavoitteena kerätä ja levittää tietoa Green Care -toiminnasta ja saada matkailu- ja hyvinvointialan yrittäjät kiinnostumaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksista.

› Lisäksi selvitetään, mitä lisäarvoa Green Care -toiminta voisi tuoda erityisesti matkailuelinkeinolle Satakunnan maaseudulla.

› Hanketta koordinoi SAMK ja se jatkuu 30.10.2014 saakka. › Lisäinfoa osoitteesta www.satamatkaamaalle.fi

MATK

AILU

Kirjoittaja on viestinnän lehtori, joka työskente-lee Green Care -hankkeessa.

◄ Eläinavusteinen toiminta on yksi Green Care -toiminnan osa-alue. Projektipäällikkö Jaana Ruoho tutustumassa terapiaeläimenä toimivaan alpakkaan. Myös puutarhaterapia on vihreää hoivaa.

Anja Yli-Viikari ja Liisa Renfors valottivat Green Care -toiminnan mahdollisuuksia matkailualan liiketoiminnassa SAMKis-sa 4.2.2014 järjestetyssä seminaarissa.

18 | AGORA 1/2014

Uusille urille ylempi AMK:sta

– Monialaisessa koulutuksessa kaikkein her-kullisinta on alojen välinen vuoropuhelu, sanoo hyvinvointiteknologian opettaja An-drew Sirkka. Koulutusohjelma on raken-nettu niin, että opintojaksoissa on sekä sosi-aali- ja terveysalan että tekniikan ydinasiaa.

– Monipuolisen ryhmän keskusteluista on saatu valtavan paljon hyvää palautetta. Opiskelijat ovat kokeneet, että oma amma-tillinen näkemys syvenee, kun asiantunte-musta joudutaan peilaamaan toisen alan kautta. Kun menet ulkomaille, näet oman kulttuurisi piirteet. Tässä tapahtuu vähän vastaavaa, kertoo Sirkka.– Pidin ehdottoman hienona juttuna, että ryhmämme tuli niin monenlaisista amma-teista. Saimme varmasti jokainen uuden-laisen näkymän toistemme työnkuviin ja filosofiaan. Tutut asiat näyttäytyvät uu-sissa kulmissa, kun terminologia vaihtuu, vahvistaa koulutusohjelmasta valmistunut Heino Saarinen.

Kaikki oppivat toisiltaan

”Yksialaisissakin” koulutusohjelmissa opis-kelijat tulevat monista ammateista ja teh-tävistä, julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Valmistuneet sanovat sen olleen yksi par-haista asioista.– Monesta asiasta on ollut hyötyä. Silti kaik-kein eniten arvostan sitä, että sama ryhmä kulkee opintojen läpi. On verkosto, tuki, ja saa näkemystä eri alueilta ja keskustelut syvenevät. Kokeneet opettajat osasivat an-taa päärooliin välillä myös opiskelijoille, ja saatiin oppia asioita myös sitä kautta, kuvaa kuntoutuksen koulutusohjelmassa opiskel-lut Anu Mitikka.– Moniammatillisessa ryhmässä opiskeli-jat oppivat toisiltaan, prosessoivat keske-nään ja kyseenalaistavat. Se on hyvä. Myös minä opettajana opin heiltä. Sanonkin heti alkuun, että älkää uskoko kaikkea, mitä minä puhun – ei se, mitä minä tarjoan, ole välttämättä ainoa totuus, kuvaa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa opettava Eila Hirvonen.

Opiskelijoilla on jo työkokemusta ja tietoa. Opettajan haasteena on tukea keskustelua ja ruokkia osaamisen jakamista. – Annetaan tietysti uusinta teoreettista tie-toa, mutta ennen kaikkea sitä, miten tietoa jalostetaan ja otetaan käyttöön, kertoo yrit-täjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulu-tusohjelman Mari Suvanto.

– Opiskelijoilla on tarttumapintaa. He osaavat reflektoida, kyseenalaistaa kriitti-sesti ja jalostaa tietoa eteenpäin. Heistä tu-lee kehittäjiä, jotka osaavat katsoa työtään siltä kantilta: asioiden perusteita, työtapoja, organisoimista, sanoo kuntoutuksen koulu-tusohjelman Merja Sallinen.

Koulutus tuo varmuutta. Se näkyy lisään-tyneenä ennakkoluulottomuutena ja avoi-muutena.– Se, että opiskelijat saavat työkaluja havain-noida ja katsoa uudella tavalla, on äärimmäi-sen iso juttu, kuvaa Mari Suvanto. Monet har-joitustyöt tehdään omaan organisaatioon. – Pystyin soveltamaan lähes kaikki har-joitustehtävät omaan työympäristööni. Työnantajani suhtautui opiskeluun posi-tiivisesti alusta asti, mikä osaltaan motivoi jatkamaan nopeassa tahdissa, sanoo Suvan-non ohjauksessa ollut Katri Kariniemi.

Uusia näköaloja tarvitaan

– Meidän täytyisi ehdottomasti saada kan-sainvälistä näkymää kaikkien koulutusoh-jelmien sisälle. Se on selkeä tarve. Nykyai-kana työelämä väkisinkin kansainvälistyy, ei välttämättä vain niin, että firmat mene-

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Harri Joensuu, haastateltavien albumit

YLE

MP

I AM

K

Viime vuonna SAMKista valmistui 82 ylempi AMK -tutkinnon suorit-tanutta – ennätysmäärä. Ensimmäiset "YAMKit" valmistuivat vuonna 2005, ja kaikkiaan valmistuneita on 309. Mitä valmistuneet ja opetta-jat ajattelevat koulutuksesta?

AGORA 1/2014 | 19

Uusille urille ylempi AMK:sta

vät ulkomaille, vaan ulkomaalaisia tulee Suomeen, kuvaa Andrew Sirkka. – Esimerkiksi Sataedussa on koulutettu Es-panjasta tulleita sairaanhoitajia ja parhail-laan on meneillään filippiiniläisten sairaan-hoitajien koulutus, kertoo Krista Toivonen, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK).

Monet aiheet ovat toisaalta tuttuja ja arki-päiväisiä, mutta toisaalta uusia ja isoja. – On äärimmäisen hedelmällistä heittää jo-kin asia ilmaan ja saada aikaan keskustelua. Miten esimerkiksi niin kliseinen asiaa kuin verkostoituminen saa uusia ulottuvuuksia, kun avataan sitä, kuinka laajoja verkostot voivat olla ja miten ne toimivat, sanoo Mari Suvanto.

Opiskelijat painottavat myös johtamisopin-toja. Ne auttavat ymmärtämään omaa työtä

ja organisaation toimintaa silloinkin, kun ei ole astumassa johtotehtäviin.

Paljon töitä, mutta kiinnostavaa

Haasteena on myös opiskelijoiden innos-tuksen säilyminen työn ohessa opiskellessa.– Itsenäistä työskentelyä ja tiedonhakua oli paljon. Mutta se oli myös todella kiin-nostavaa. Ylempää AMKia voin suositella niille, joilla on mahdollisuus työn ohessa käyttää aikaa opiskelutehtävien tekemi-seen. Usein se vaatii luopumista jostain, esimerkiksi harrastuksista, opiskelujen ajaksi, sanoo Eila Hirvosen ohjauksessa ol-lut Eija Lepistö.– Oma panos oli opiskeluaikana erittäin mer-kittävä. Sitä paremmin sisäisti, mitä enem-män itse panosti, sanoo hyvinvointiteknolo-giasta valmistunut Elias Viitakoski. ▶

AMK-MAISTERIT KOKO AJAN TUNNETUMPIA– Aina uusi juttu vie oman aikansa. Tunnettuus paranee, kun valmis-tuneet ja opiskelijat kertovat omalla työpaikallaan tutkinnosta ja ha-kevat työpaikkoihin, joissa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. Valmistuneet ovat parhaimpia markkinoijia, sanoo Krista Toivonen, jonka työpaikalla ylempi AMK -tutkintoon suhtaudutaan samoin kuin yliopiston maisteritutkintoon.

– Työnantajan edustajana voi sanoa, että ylempää AMK -tutkintoa ei tunneta ennen kuin joku opiskelija tai valmistunut vie tietoa työpai-kalleen – minkä tason koulutus, mihin voidaan rinnastaa, vahvistaa Elias Viitakoski.

Sosionomi (ylempi AMK), insinööri (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), tradenomi (ylempi AMK)… Virallinen englanninkielinen käännös on ”master”, mutta suomenkielistä maisterititteliä opetus- ja kulttuuriministeriöltä ei heru.

Tutkinto antaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin tiedekor-keakoulunkin ylempi korkeakoulututkinto. – Ylempi AMK:n etu on se, että tutkinnon lisäksi opiskelijalla on takuuvarmasti jo työkokemustakin hankittuna, sanoo Katri Kariniemi.

Suositteletko? – Ehdottomasti! Työ

ja opiskelu onnistuvat samanaikaisesti, jos

vaan motivaatiota löytyy. Organisointikykyä tämä

kyllä vaatii.

Katri Kariniemi, tradenomi (ylempi AMK)

Kuvassa terveyden edistämisen koulutusohjelmasta vastaava Eila Hirvonen (toinen vasemmalta) ja opintonsa syksyllä 2013 aloittaneet Minna Heino, Tanja Kuusisto ja Silja Lehtisalo.

20 | AGORA 1/2014

ANU MITIKKAfysioterapeutti (ylempi AMK), kuntoutus fysioterapiaosaston osastonhoitaja ja KanTa-vastaava, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Aloitin ensimmäisessä ryhmässä. Heti kun näin, että koulutus on tarjolla, tie-sin että tätä olen odottanut koko ajan. Läksin hakemaan vastausta siihen, mitä voisin isona tehdä, mitä opintojen kautta voisi avautua. Opin-näytetyöni tein fysioterapiaosaston kehittämisestä. Alkuun minulla oli toinen aihe, jonka kanssa opin kaiken sen, mitä projektissa ei pidä tehdä.

Osastonhoitajuus liittyi täysin opintoihin. Ilman koulutusta en olisi lähtenyt tähän pestiin edes hakeutumaan. Koulutus antoi varmuu-den.

Vastaan kansallisen terveysarkiston (KanTa) palvelujen, esimerkiksi sähköisen reseptin ja potilastiedon arkiston käyttöönotosta. Säh-köinen resepti on jo otettu käyttöön ja arkistoon liitymme syksyllä.

HEINO SAARINENinsinööri (ylempi AMK), hyvinvointiteknologialehtori, sähköala, Tredu

Tutkintojen kirjoa oli Tampereen ympä-ristössä tarjolla, mutta ainoa oikeasti kiinnostava tutkinto oli hyvinvointitek-nologia. Se on poikkitieteellinen osaa-misalue, jossa on joka päivä opittavaa monenlaisilta ammattialoilta. Tulin siis hyvin avoimin mielin katsomaan, mitä tarjolla on. Ounastelin alan myös olevan lähitulevaisuudessa yleisesti kiinnostavan, koska kan-salaisemme ikääntyvät ja omatoimisuuden tulisi säilyä pitkään. Jos olisin nuori, voisin kuvitella löytäväni alasta leivänlähteen.

Opiskelu on ollut aina osa elämääni. Olen kouluttautunut pitkää linjaa kansakoulusta sähköasentajaksi, apumekaanikoksi, kojeis-toasentajaksi, teknikoksi, insinööriksi ja insinööri (AMK):ksi, lisäksi opettajaksi ja erityisopettajaksi. Viimeiset kymmenen vuotta olen tehnyt erityisopettajan töitä. Lähtökohtani ylempi AMK:n suoritta-miseen oli palkankorotus. Päätin pitää sapattivuoden.

Opinnäytetyö liittyi oman työni kehittämiseen. Se käsitteli toisen asteen koulutuksen ammattiopintojen esteettömyyttä. Psyykkisen, sosiaalisen, taloudellisen ja pedagogisen esteettömyyden paranta-minen auttaa opiskelussa ja elämässä eteenpäin.

EIJA LEPISTÖsairaanhoitaja (ylempi AMK), terveyden edistäminenprojektivastaava, Työllistävät Järjestöt ry

Opintojen alkaessa työskentelin toi-mistopäällikkönä yksityistä koulua ja päiväkotia ylläpitävässä yhdistykses-sä. Halusin kehittyä ammatillisesti ja saada eväitä esimiestyöhön.

Vuoden opiskeltuani vaihdoin työpaikkaa. Opinnäytetyössäni arvi-oin Zemppi Työllistämispalvelu -projektia. Työn avulla on levitetty ja juurrutettu projektin hyviä käytäntöjä, muun muassa työnantajan palkkatukiohjausta.

Olen projektivastaavana Työinto-projektissa, jossa työllistetään pitkään työttöminä olleita yhdistyksiin, 40–50 henkilöä vuodessa. Tässä voi hyödyntää kaikkea opittua. Opinnosta sai valmiuksia ke-hittämiseen ja muutoksen läpiviemiseen.

Koulutuksessa parasta oli se, että tehtävät tehtiin työelämän tar-peisiin. Erityisesti mieleeni jäi Satakunnan Syöpäyhdistykselle te-kemäni selvitys. Se tarjosi mahdollisuuden verkostoitua.

KRISTA TOIVONEN Kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK), kuntoutussosiaali- ja terveysalan lehtori, Sataedu

Ylempi AMK johti uusiin työhaasteisiin ja

opintoihin: pedagogisiin opintoihin ja näyttötutkintomestaritutkintoon ja -virkaan. Työssä on paljon ryhmänohjausta ja työssäoppimisen ohjausta, jotka erityisesti koen omiksi jutuikseni. Opiskelijat ovat monenlaisia: maahanmuuttajia, työvoimapoliittisia ryhmiä ja oppisopimusopiskelijoita.

Opiskeluun haku ja pääsy tapahtui "yllättäen". Olin hoitovapaalla, ilman selviä ura- tai työtavoitteita. Ikuinen opiskelija kaipasi uutta haastetta. Odotukset olivat korkealla uuden tiedon ja kehittymi-sen suhteen, mutta realiteetit oli otettava huomioon: kotona oli 2,5- ja 1-vuotiaat lapset.

Oli onneksi rohkeutta hakeutua uusiin töihin, aluksi hanketöihin. On mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, vaikka miettii-kin, että uskallanko ja osaanko.

YLE

MP

I AM

KMaistereita SAMKin ollaan kaikki!

AGORA 1/2014 | 21

SILJA-MARIA PUKARALAMMIsairaanhoitaja (ylempi AMK), terveyden edistäminensairaanhoitaja, Kankaanpään terveysaseman vuodeosasto

Ajattelin hakiessani, että tästä koulu-tuksesta on mahdollisuuksia jatkaa. Haaveenani ovat opettajan pedago-giset opinnot.

Olen ollut päihdetyössä, terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana. Koulutuksen alkaessa poikani oli kahden kuukauden ikäinen. Päi-visin sain tehtyä opintoja, vaikka öisin valvottiinkin. Palasin tammi-kuussa töihin, ja odotan toista lasta. Omaan työuraan ylempi AMK ei siis ole vielä vaikuttanut.

Opinnäytetyöni tein SAMKin HYGTECH-hankkeessa. Tarkastelin kankaanpääläisen päiväkoti Petäjäisen käyttäjien kokemuksia ja toiveita pilotoiduista hygieenisistä ratkaisuista eli esimerkiksi kupa-ri- ja messinkituotteista ja kosketusvapaista hanoista. Aluksi uusi ja erilainen hirvitti, mutta projekti eteni kivasti ja oli hyvä juttu. Totta kai oli eri tilanteissa puolin ja toisin mietittävä, miten asiat tulevat ymmärretyiksi, kun eri aloilla puhutaan ”eri kieltä”.

KATRI KARINIEMItradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoiminta- osaaminenMyynti / johdon assistentti, FP Finnprofiles Oy

Olin työskennellyt saman yrityksen palveluksessa pitkään ja kaipasin päivitystä osaamiseeni. Halusin tuo-da uusia ideoita työnantajayritykseni toimintaan. Opiskelun myötä työnkuvaani on lisätty enemmän lii-ketoimintaa tukevia ja laskentatoimeen liittyviä työtehtäviä, jotka koen omaksi alakseni.

Noin puolet työajastani kuluu myyntitehtävissä ja toinen puolikas liiketoiminnan tukitehtävissä. Tuotan johdolle tietoa päätöksenteon tueksi, kehitän ja ylläpidän suorituskykymittaristoja sekä olen mu-kana useissa kehitysprojekteissa.

Opinnäytetyöstäni sain konkreettista apua omaan työhöni. Opin-näytetyön valmistumisen jälkeen yrityksessä aloitettiin ISO 9001 standardin mukaisen toiminnanohjausjärjestelmän työstäminen. Järjestelmässä hyödynnettiin opinnäytetyössä laadittuja mittareita ja periaatteita.

YAMK tuntui tilanteeseeni sopivimmalta, koska KTM-opintojen so-vittaminen täysipäiväiseen työhön vaikutti hankalalta. Joustoa oli puolin ja toisin. Valmistuminenkin onnistui normaalia nopeammas-sa aikataulussa.

ELIAS VIITAKOSKIinsinööri (ylempi AMK), hyvinvointiteknologiaaluepäällikkö, Maintpartner Oy

Kannattaa päivittää tutkinto, kannat-taa suorittaa ylempi AMK. Se voi an-taa piristysruiskeen uralle. Vaikka työ ei vaihtuisi, se voi tuoda uusia ulottu-vuuksia omaan työhön.

Opinnoiltani odotin yleissivistystä ja osaamisen laajentamista uu-della ja vieraalla, omaa teknologisen osaamisen hyödyntämistä eri ympäristössä. Parasta olivat palvelumuotoilu ja bisnesideointi sekä innovaatio-osuudet ja rohkaisu uuden keksimiseen ja kehit-tämiseen. Ne pätevät monelle alalle, siihenkin, mitä teen nykyisin päätyökseni. Enemmän olisin kaivannut käytännön tutustumista itselle vieraaseen alaan.

Olen vastuussa prosessiteollisuuden kunnossapidosta Lounais-Suomen alueella, nostureiden kunnossapidon osalta toiminta-kenttäni on koko Suomi. Tehtävät laajenivat ja vastuu kasvoi koulutukseni ansiosta. Työpaikkani onneksi on sellainen, että oli mahdollisuuksia muuttaa työtehtäviä.

Olen taustaltani tietoliikennetekniikan insinööri, ja edelleen toimin myös sen alan yrittäjänä. Pyrin sitä kautta tekemään hyvinvointi-teknologiaan liittyviä töitä.

Maistereita SAMKin ollaan kaikki!

Aika hakea on juuri nyt!Haku ylempi AMK -koulutukseen 3.3.–1.4.2014

› Hyvinvointiteknologia (sosiaali- ja terveysala) 90 op

› Hyvinvointiteknologia (tekniikka) 60 op › Kuntoutus 90 op › Sosiaaliala 90 op › Terveyden edistäminen 90 op › Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 90 op

Katso: www.samk.fi/haku

22 | AGORA 1/2014

TÄR

PIT

Yrittäjä, tervetuloa: Suomi vie – Team Finland auttaa

9.4.2014 klo 12.30–17.30SAMK Tiedepuisto A, Pori

Kansainvälistymistä harkitseville tai jo kan-sainvälisesti toimiville pk-yrityksille: hae tietoa ja kontakteja kansainvälistymisen eri vaiheisiin ja tarpeisiin. Puheenvuoroja ja paneelikeskus-telu – edustajia valtionhallinnosta ja satakunta-laisyrityksistä.

> Lisätietoja ja ilmoittautuminen maksuttomaan tilaisuuteen: www.kivinet.fi

Team Finland järjestää Kivinet-tilaisuuden yh-dessä SAMKin opiskelijoiden kanssa. Kivinet on verkosto, joka rohkaisee suomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämään vientiä ja kansainvä-listymistä edistäviä palveluita.

SAMKin kanssa Saksaan SAMKin kanssa Saksaan on projekti, jossa liiketalouden ja matkailun opiskelijaryhmä opiskelee markkinointia ja saksan kieltä Eila Minkkisen ja Yki Myntin ohjauksessa. Syksyllä lanseerattiin vampulalaisen FP Kotajan kanssa ruusunterälehtihilloa maailman suurimmilla elintarvikemessuilla Saksassa. ”Koko porukan tuoman hyvän yhteishengen ja tekemisen meiningin ansiosta yritys sai luotua messuilla selvästi enemmän kontakteja kuin odotimme”, kertoo opiskelija Kati Kannisto.

Seuraava projektiyritys on köyliöläinen JPT Jaskari, joka valmistaa kalustoa teiden kunnossa-pitoon. Opiskelijat hankkivat yritykselle tietoa ja kontakteja Saksan teiden huollosta ja toimi-joista. Yhdessä mennään myös Müncheniin messuille tapaamaan yhteistyökumppaneita.

> Lisätietoja: Eila Minkkinen, p. 044 710 3391

SAMK LUKUINA

883 693 hakua tekivät asiakkaat SAMKin kirjaston sähköi-

sistä aineistoista vuonna 2013. Eniten hakuja tehtiin

MOT-sanakirjastoon, seuraavaksi eniten terveysalan aineistoihin. SAMKin kirjaston

kokoelmaluetteloon hausta kohdistui 246 720.

215 614 kertaa ladattiin sähköistä aineistoa. Lehdistä käyte-

tyimmät palvelut ovat ePress- ja Ebscon- tietokannat,

kirjoista Ebrary ja SanomaPron verkkokirjat, muista aineistoista Terveysportti.

45 355 lainaa kirjaston lainatiskeiltä vuonna 2013. Lisäksi uusintoja

tiskiltä 33 783 ja netissä 197 423.

Rakennus- ja LVI-messut Porissa 22.–23.3.2014Uutuutena messuilla paneelikeskustelut, aiheina puurakentaminen ja Porin asuntomessut 2018. Lisäksi asiaa muun muassa korjausrakentamisesta, kodinsisustamisesta, esteettömyydestä – työnäytöksiä, luentoja, näytteilleasettajia.

Messut järjestää perinteisesti Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry eli SAMKin rakennustekniikan opiskelijoiden neljäs vuosikurssi.

Avaimia työkykyjohtamiseen -koulutussarja 20.3. alkaen

SAMK Tiilimäen kampus Maamiehenkatu 10, Pori

Aiheina muun muassa työkyvyn muutoksen tunnistaminen, esimiehen vastuut ja varhainen puuttuminen. Järjestäjä: Työsuojelurahaston rahoittama Jengoilleen-hanke.

> Lisätietoja: www.tyomieli.fi

Haluatko SAMKin uutiskirjeen?

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

AGORA 1/2014 | 23

Opiskele keväällä tai kesällä avoimessa AMKissa

Aloittaisitko opinnot keväällä? Paljon opintoja käynnistyy maaliskuussa ja toukokuussa, Porissa muun muassa työyhteisön sisäisestä viestinnästä, Huittisissa työhyvinvoinnista ja palkit-semisesta, projektien hallinnasta sekä oikeuden eri aloilta.

Katso koko tarjonta: samk.fi/avoinamk

Yrittäjän ja yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelu Veroasiantuntija, kauppatieteiden lisensiaatti Risto Walden, Bilanssi Oy

› kirjanpidon ja verosuunnittelun sidonnaisuudet

› verotusmenettelyn rajaukset: peitelty osinko, veronkierto

› varojen jakamisen verotus › tavoitetuloksen määrittely

> Lisätiedot:

www.samk.fi/taydennyskoulutus/

ajankohtaista

”Tämän hetken teokset syntyvät elämän luon-

teesta ja epätoivoisista yrityksistä hallita sitä.

Pyrin yksinkertaistamaan monisäikeiset aja-

tukset ja tunteet visuaalisuudeksi.

Yhä uudelleen ja uudelleen huomaan palaa-

vani luontoon – maan, ilman, tulen ja veden

maisemiin. Sieltä saan kuvallisen ilmaisuni

perustan. Tietyt, luonnosta tutut elementit

ovat viime aikoina toistuneet töissäni sym-

boloiden muun muassa muutosta ja pysy-

vyyttä.

Mahdollisuuden vierittäminen katsojalle on

kuitenkin yksi kantavista voimista tekemises-

säni. En tahdo liiaksi rajata taidettani omiin

lähtökohtiini, vaan tahdon sen lopulta olevan

juuri sitä, mitä kukin siinä näkee.

Grafiikan tekniikoista olen löytänyt sydämen

valitukseni serigrafian. Sen lisäksi hyödynnän

vaihtelevasti muitakin menetelmiä, kuten va-

lokuvaa ja akryylimaalausta.”

Merilii Simonen on syntynyt vuonna 1991 Po-

rissa, ja opiskelee viimeistä vuottaan taide-

grafiikkaa kuvataiteen koulutusohjelmassa.

> merilii.simonen@gmail.com

p. 040 508 2285

Merilii Simonen: Taiteilija, serigrafia seitsemälle vedosarkille, n. 0,5 m x 4,9 m, 2013

KUUKAUDEN KUVA: TAITEILIJA

KEVÄÄN ENSI-ILTA PORIN YLIOPPILAS-TEATTERISSA

Max Frischin Tuhopolttajat-näytel-

män ensi-ilta Porin ylioppilasteatte-

rissa tiistaina 8.4.2014 kello 19. Ohja-

us on Peter-Sebastian Lehtosen.

> Katso esitysajat:

www.porinylioppilasteatteri.fi

LÖYDÄ OMA TIESI. HAE SAMKIIN!

• Hoitotyö|Rauma• Kone-jatuotantotekniikka|Rauma• Liiketalousjulkishallinto/rahoitus/yritys-

juridiikka|Huittinen• Sosiaaliala|Pori• Vanhustyö|Pori

• Hyvinvointiteknologiasosiaali-jaterveysala/tekniikka|Pori

• Kuntoutus|Pori• Sosiaaliala|Pori• Terveydenedistäminen|Pori• Yrittäjyysjaliiketoimintaosaaminen|Pori

• Energia-jaympäristötekniikka|Pori• Fysioterapia|Pori• Hoitotyö|Pori• Kone-jatuotantotekniikka|PorijaRauma• Kuvataide|Kankaanpää• Liiketaloustaloushallinto/myyntijamarkkinointi/

yritysviestintä|Pori• Liiketalouskansainvälinenkauppa|Rauma• Logistiikka|Rauma• Matkailu|Pori• Merenkulku|Rauma• Rakennus-jayhdyskuntatekniikka|Pori• Sosiaaliala|Pori• Sähkö-jaautomaatiotekniikka|Pori• Terveydenhoitotyö|Pori• Tieto-javiestintätekniikka|Pori• Tietojenkäsittely|Pori

AMK-TUTKINTO,AIKUISETAMK-TUTKINTO,NUORET

YLEMPIAMK-TUTKINTO

Hakuaika 3.3.–1.4.2014 • Lisätietoja: samk.fi/haku