YRITTÄJYYSTIIMI:

OTA MEIHIN

YHTEYTTÄ!

2 | 2014

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Rannikkonaapurit yhdistävät voimiaan

SAMK ja Turun AMK

"Massiivikurssit eivät ole säästövälineitä"

HYÖDYNNÄSAMKin uusia tutkimusryhmiä

ESITTELYSSÄTietoliikenneverkot ja palvelut

ANTTIVESA KNUUTTILA:Viime vuodet olleet raakaa kyytiä

2 | AGORA 2/2014

Insinööri-opiskelijoidenvaunusauna

SuomiAreenalle. Sivu 15

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

Anne tekee töitä

SAMKin viestin-

nässä, työkentässä

erityisesti Agora,

julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne

rakastaa liikkumista,

kahviloita ja avaria

maisemia.

SUVANTOVAIHETTA ODOTELLESSA

Tämä on yhteistyönumero. No, sitähän tämä

kaikki on, yhteistyötä. Nyt silmiesi edessä

olevassa lehdessä näkyy kuitenkin todella

monta suuntaa: SAMKin ja Turun liittouma,

yhteistyö SAMKin ylläpitäjäosakeyhtiön hal-

lituksessa, yhteistyökumppani Porin yliopis-

tokeskus, yhteistyökuviot SuomiAreenassa,

SAMKin uudet tutkimusryhmät ja SAMKin

yrittäjyystiimi, joka esittelee työkalunsa Ap-

paraatin, Soteekin ja Yrityskiihdyttämön.

Kuvataiteen kuukauden kuva -juttukin kertoo

yhteistyöstä. Suosittelen vilkuilemaan ainakin

otsikot – jo niistä näet, mitä on meneillään.

Mitä tehtiin viime vuonna, näet tiivistetysti uu-

nituoreesta vuosikertomuksesta.

Sietämätöntä itsekehua taas koko lehti täyn-

nä? Paljasjalkaisena keskisuomalaisena, ja

vielä yliopistosta tulleena, kehtaan kehua

Satakuntaa ja SAMKia. Olen samaa mieltä

kuin haastattelemani Satakunnan ammatti-

korkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohta-

ja Anttivesa Knuuttila: edelleen turhan vä-

hän tiedetään kuinka monipuolista ja laajaa

osaamista SAMKissa on. Sen näkeminen ei

ole muilta pois. On toki Satakunnassa, jopa

Porissa, jo vähän opittu kehumaan sitäkin,

mikä on omaa. Sikses hyvää. Sinulla voi olla

SAMKista monenlaisia kokemuksia opiske-

lijana, yhteistyökumppanina tai työntekijänä

– sekin on varmaan selvää, että ihan aina ei

kaikki mene täysin putkeen. Sitä paitsi: Jos

ärsytti tai kiinnosti, anna palautetta (agora@

samk.fi).

Niin mitä suvantovaihetta tässä odotellaan?

Lue Anttivesa Knuuttilan haastattelu, joka al-

kaa sivulta 5 – sen lopusta se selviää.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TOIMITTAJA EDITORHanna Valtokivi

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOKatri Väkiparta

PAINOPAIKKA PRINTEuraprint

PAINOS CIRCULATION3 500 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDSyyskuussa 2014 / in September 2014

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

AGORA 2/2014 | 3

12

5

2/14

45

8

910

12

10

19

13 14

15

161718

13AGORA

IN ENGLISH IS ONLINE

9

12

PUHEENVUORO Yhteistyön perusteet

HAASTATTELU SAMK Oy:n hallituksen puheenjohtaja Anttivesa Knuuttila

TUTKIMUSRYHMÄT Hyödynnä SAMKin uusia tutkimusryhmiä

RYHMÄ ESITTÄYTYY Tietoliikenneverkot ja palvelut

YRITTÄJYYSTIIMI Lentoon lähdössä – luota opiskelijaan

YHTEISTYÖ CoastAL – uutisia Lounais-Suomen AMK-liittoumasta

KOLUMNISTIVIERAS Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu ovat vahvoja yhdessä

SUOMIAREENA KESKUSTELEE Menettävätkö koulujen seinät merkityksensä?

KUUMAT LÖYLYT? Insinööriopiskelijoiden vaunusauna SuomiAreenalle

ALUMNIKOLUMNI Laulussako totuus?

JULKAISUT SAMKin uudet julkaisut

TÄRPIT Kiinni arjessa

4 | AGORA 2/2014

YHTEISTYÖN PERUSTEET

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

Toimiva yhteistyö ja verkostoitumi-

nen ovat työelämän monimutkais-

tuvassa maailmassa menestymisen

perusedellytyksiä. Kuinka toimiva

yhteistyö luodaan? Siitä on kirjoitettu

väitöskirjojakin. Jokaisella yhteistyötä

tehneellä on tästä omat havaintoai-

neistonsa, hyviä sekä huonoja esi-

merkkejä. Oman kokemusmaailmani

kautta tiivistäisin menestyksekkään

yhteistyön reseptin viiteen kohtaan:

Yhteistyö luodaan henkilöiden välillä,

ei organisaatioiden tai niiden osien

kesken. Keskusjohtoisessa kulttuu-

rissa saatetaan edellyttää, että joh-

to antaa yhteistyölle hyväksyntänsä

ennen kuin yhteistyöhön ryhdytään.

Länsimaisessa kulttuurissa ei vas-

taavaa hyväksyntää tarvitse odottaa.

Yhteistyön valmisteluun ja toimintaan

on normaalisti täysi valtuutus, kunhan

toiminta on organisaation tehtävän ja

strategian mukaista. Vaikka organi-

saatiot eivät luo yhteistyötä, ne voi-

vat kuitenkin toimia yhteistyön osalta

hyvässä ja pahassa. Organisaatiot ja

sen rakenteet voivat hyvinkin tukea

ja mahdollistaa yhteistyön syntymis-

tä. Organisaatiot voivat ikävä kyllä

myös rapauttaa ja pilata toimivan tai

orastavan yhteistyön. Yhteistyön pi-

laa vuorenvarmasti organisaatioiden

ristiriitaiset tavoitteet ja mahdollinen

kilpailuasetelma.

Yhteistyökumppanien välillä tulee

vallita avoin luottamus. Luottamus

ei välttämättä tarkoita sitä, että yh-

teistyökumppanien tulisi olla ystäviä

keskenään. Suhde voi olla jopa po-

leeminen kunhan henkilöt kunnioitta-

vat toistensa osaamista ja luottavat

työasioissa toisiinsa. Tutkimus- ja ke-

hittämistoiminnassa yhteistyötä edis-

tää merkittävästi avoimuus ja alusta

asti selkeät pelisäännöt, erityisesti

aineistojen avoimuudessa ja tuloksien

julkaisemisessa. Yksi menestyksek-

käimmistä suomalaisista tutkimus-

ryhmistä on menestynyt juuri siitä

syystä, että huippuyksikön kaikki ai-

neistot ja menetelmät ovat olleet uu-

sien partnereiden käytettävissä, kun-

han julkaiseminen on tehty yhdessä.

On siis lähdetty rakentamaan yhteistä

tietovarantoa ja osaamista sen sijaan,

että tutkimus olisi toteutettu useissa

erillisissä ryhmissä.

Yhteistyön osapuolien tulee tunnistaa

yhteistyöstä saatava hyöty ja lisäarvo.

Kun osapuolet ovat tunnistaneet pit-

kän aikajänteen tavoitteet ja hyödyt,

kumppanit voivat luopua lyhyiden

pikavoittojen tavoittelusta. On hy-

väksyttävä, että kumppani voi joskus

saavuttaa itseä enemmän. Siitä huoli-

matta kannattaa tehdä töitä yhdessä

ja jopa kumppanin puolesta, se mak-

saa itsensä varmasti pitemmällä aika-

välillä takaisin.

Menestyksellisessä yhteistyössä

osaamista yhdistetään ennakkoluu-

lottomasti. Yhteistyössä erityisen

menestyneitä ovat ne, jotka ovat on-

nistuneet jollain uudella tavalla yhdis-

tämään osaamistaan luoden uuden

menetelmän, tavan toimia tai koko-

naan uuden tutkimusalueen. Merkit-

tävimmät innovaatiot ja tieteen uu-

det avaukset on luotu liikuttaessa eri

tieteiden välisillä rajapinnoilla. Tästä

hyvinä esimerkkeinä käyvät suoma-

laiset huippututkimuksen yksiköt,

esimerkiksi kylmäfysiikan soveltami-

nen aivotutkimuksessa tai aerosoli-

tutkimuksen ja metsäntutkimuksen

yhdistäminen ilmastomuutostutki-

muksessa.

Yhteistyössä saa kaiken kaikkiaan ai-

kaan enemmän kuin erikseen. Siksi,

teemme yhdessä tulosta!

Juha on Satakunnan ammatti-

korkeakoulun rehtori ja Satakun-

nan ammattikorkeakoulu Oy:n

toimitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen poltto-

pisteessä. Hän on merellisen

elämän ja purjehduksen ystävä,

joka on navigoinut perheensä

Raumalle.

On hyväksyttävä, että kumppani voi

joskus saavuttaa itseä enemmän.

PU

HE

EN

VU

OR

O

AGORA 2/2014 | 5

SAMK Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Viilipytty demokratia-anarkian partaalla

SAMK on ihan ehdottomasti kilpailutilanteessa – ja kovassa, sanoo Anttivesa Knuuttila, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituk-sen puheenjohtaja. Siinä ollaan muiden ammattikorkeakoulujen ja yli-opistojen kanssa – rintarinnan, ei vastaan, toteaa vastakkainasetteluja kaihtava Knuuttila.

– Eikä se lopu siihen, vaan yhä enemmän kilpaillaan myös ulkomaisten korkeakoulu-jen kanssa. Kaikenmaailman MOOCit eli massiiviset avoimet verkkokurssit ja muut houkuttelevat nuoria, ja tulevaisuudessa enemmän vanhempiakin opiskelemaan ver-kossa. Läsnäolo ei ole enää niin olennaista, sanoo Knuuttila.

SAMK pystyy kilpailemaan, kun opetus on laadukasta ja SAMKiin hakeudutaan. Knuuttila on ilahtunut siitä, että SAMK on jälleen kärkisijoilla opetuksen laadussa – se

on valmistuville opiskelijoille tehtävän ns. OPALA-kyselyn tulos.

Prosessien pitää olla kunnossa, mutta se ei riitä: on oltava ihmiset, jotka

niitä toteuttavat. Myöskään fyysi-

sen ympäristön merkitystä ei hänen mieles-tään sovi väheksyä, etenkään nuorten miet-tiessä minne hakeutuvat. – Eri asia on, mitä SAMK pystyy teke-mään ja mikä jää esimerkiksi Porin kau-pungin tehtäväksi. Vetovoima ei ole vain SAMKista kiinni. Mitä fyysisellä sijain-nilla hävitään, pitää ottaa kiinni toista kautta. Onko se sitten MOOCit tai muu virtuaalinen toiminta, jolla voidaan punt-teja tasoittaa?

On tehty myös irtisanomis- ja muita supis-tamispäätöksiä.– Ratkaisuilla, joita on tehty, on vaikutusta pitkälle tulevaan. Jos oltaisi jätetty tekemät-tä kipeät ratkaisut, uskon että 10 vuoden päästä oltaisiin paljon vaikeammassa, jopa mahdottomassa tilanteessa. ▶

KUKA? › Anttivesa Knuuttila › Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, aktiivi kunnallispoliitikko (kok.)

› paljasjalkainen porilainen › Porin Teatterin talous- ja hallintojohtaja, Porin Teatteritalo Oy:n toimitusjohtaja, sitä ennen 16 vuotta käsityönopettajana Porin Lyseossa

› KM, laskentatoimen yo-merkonomi

HA

AS

TATTELU

KIR KUV

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen

6 | AGORA 2/2014

Uudet kampukset turhaa tuhlausta?

Uudet kampushankkeet ovat kuumentaneet keskustelupalstat. Knuuttilan näkemys on, että niin Porissa kuin Raumallakin kampus on keskeinen asia kaupungille. – En voi lakata toitottamasta pettymystäni siitä, että yliopistokeskus ei tässä vaiheessa ole mukana. Porin ja maakunnan kannalta se on tärkeää. Opetus- ja kulttuuriminis-teriö on linjannut aika selvästi, että raha ei lisäänny. Resursseilla pitää saada aikaan saman verran tai mieluummin vielä enem-män ja parempaa. Jos uudella kampuksella saadaan lisää tehoja, se on kova investointi.– Myös fyysinen etäisyys voi muodostua esteeksi, vaikka sitä ei olisi kuin muutama sata metriä. Kun ollaan samoilla käytävillä, syntyy luontaisia kohtaamisia. On vaarana, että syntyy jotain enemmän ja jotain uutta, muotoilee Knuuttila pilke silmäkulmas-saan.

Virtuaalisuus toimii paikassaan, mutta Knuuttilan mielestä on kiistatonta, että ih-miset tarvitsevat myös kohtaamisia kasvok-kain. Pitkällä tähtäimellä kampuksissakin kysymys on koko Satakunnan tulevaisuu-desta – jos halutaan kehittyä. Jos halutaan jämähtää, senkin pitäisi Knuuttilan mieles-tä olla yhdessä päätettyä.

Onko SAMK politiikan pelinappula?

– Kaikki julkishallinnon alla oleva on jos-sain tilanteessa pelinappula. Jos ajatellaan esimerkiksi kampusta, jokainen on nähnyt, miten asialla on pelattu.

Knuuttila ei kuitenkaan puhu puoluepoli-tisoitumisesta. Hän sanoo asioiden ylipo-litisoituvan. Knuuttilan mukaan nykyisin lähdetään helposti miellyttämään jotain ryhmää ja yhdytään äänekkäimmän huu-toon. Se ei ole puoluesidonnaista. Hän kut-suu ilmiötä demokratia-anarkiaksi.– Tunteella mennään. Tuntuu, että kaikki menevät sen mukana, joka kovimmin huu-taa. Jokaisella on oikeus lausua mitä haluaa, muut tarttuvat siihen tunteella ja sitten siitä tulee yleinen mielipide. Siitä tulee totuus ja

tietynlainen joukkohysteria, Knuuttila ana-lysoi.

Puolueet edustavat tiettyjä ideologioita, mutta ideologiat ovat Knuuttilan mukaan ”vähän hukassa”. Hän kuvaa ideologiaan si-toutumisen olevan rehtiä ja reilua. – Jos mennään kuin tuuliviiri äänekkäim-pien mukaan, äänestäjillä ei ole juuri ku-luttajansuojaa. Aina ei tiedä mihin pää-töksenteko perustuu. Kuitenkin päätetään asioista, joissa vaikutukset ovat pitkällisiä ja toteutuvat pitkän ajan päästä. Jos mielipide muuttuu kolme kertaa kuukaudessa, onko mielessä silloin seuraavat kunnallisvaalit, eduskuntavaalit vai Satakunnan tilanne 20 vuoden päästä, Knuuttila kysyy.

Demokratia-anarkiaa tai ei, asioita on Knuuttilan mukaan sitten vain soviteltava yhteen niin, että päästään vähintään tyy-dyttävään ratkaisuun. – Suurissa linjoissa ymmärretäänkin, että ollaan yhtä suurta kokonaisuutta, mutta on ihan luonnollista, että maakunnan jokainen alue haluaa turvata omaa etuaan. Olen ollut kuusi vuotta SAMKin hallinnossa ja välillä tuntuu, että koko ajan vähemmän tietää ja ymmärtää asioista. On tosi iso haaste perus-kunnallispäättäjille hahmottaa esimerkiksi uutta rahoitusjärjestelmää. Aluepolitiikka ja tunneasiat vaikuttavat, se on inhimillistä.

AMK vai yliopisto?

– SAMK on tasaveroinen kumppani yliopis-tokeskuksen kanssa, se on tietysti keskeinen kumppani lähellä.

Se on Knuuttilan itsestäänselvä lähtökohta. Kun haastattelija kysyy, miksi satakuntalai-sessa keskustelussa yliopistot nähdään am-mattikorkeakouluja tärkeämpänä, Knuut-tila tyrmää ajatuksen täysin. Tilanne oli hänen mielestään toinen vuonna 2008, kun hän aloitti SAMKin hallinnossa.– SAMKia ei pidetty kaupungintalolla juuri minään. Asenneilmapiirissä on tapahtunut iso muutos. On hahmotettu, että yliopis-tokeskus ei ole alueen ainoa korkeakoulu. Joka paikassa olen itse tuonut esiin tosiasi-an, että SAMK on ainoa korkeakoulu, jossa päätökset tehdään maakunnassa.

– Ei ammattikorkeakoulu puheessa ole vielä yliopistojen tasolla, mutta nykyinen parikymppisten sukupolvi ei tee niiden vä-lillä enää sellaista eroa kuin aiemmat. Ar-vostus tulee työelämän kautta, ja ylemmät AMK-tutkinnot ovat selvästi osa profiilin nostoa. Kun ajatellaan yliopistojen moni-satavuotista historiaa ja ammattikorkea-koulujen reilua 20 vuotta, en ole ollenkaan toivoton.

Knuuttila muistuttaa, että niin kauan kuin maakunnassa on ammattikorkeakoulu, ra-hoitus tulee valtiolta tänne ja rikastuttaa alueen toimintoja. SAMKissa työskentelee ja SAMKista valmistuu korkeakoulutettua väkeä. Verotuksenkin kautta kuntiin jää hyvä summa.

Yhdistyvätkö SAMK ja Turun AMK?

CoastAL-liittouma, yhteistyö Turun am-mattikorkeakoulun kanssa, on päässyt nyt kunnolla alkuun, kun Turussakin on am-mattikorkeakouluyhtiö hallituksineen ja voidaan keskustella tasavertaisesti. Aiem-min keskustelukumppani oli kaupungin-hallitus, jonka asioista ammattikorkeakou-lun osuus oli ehkä prosentin luokkaa, eikä kiinnostuskaan ollut suuri. – Yhteistyö varmasti tulee syventymään. Näen valtavasti mahdollisuuksia. Vain ää-rimmäisen pakon edessä voisin kuvitella, että mentäisiin yhteen. On poliittisesti iso asia tässä yhteiskunnassa, että ammattikor-keakouluja on eri maakunnissa. En usko, että yhdistyminen ihan heti menisi poliit-tisesti läpi.

Tunteella mennään. Tuntuu, että kaikki

menevät sen mukana, joka kovimmin huutaa.

AGORA 2/2014 | 7

Mikä toi muutokset?

– Sanoin jossain vaiheessa SAMKin hen-kilöstöpäivässä, että yhtiöittäminen ei tar-koita mitään radikaalia muutosta. Se on edelleen totta. Muutokset tulevat siitä, että maailma muuttuu – muun muassa ammat-tikorkeakoulujen rahoitus.– Paljon on menty eteenpäin, vaikka kaiken aikaa on kaatunut uutta niskaan. Koko ajan vaikutelma on kuitenkin ollut, että tämä juna menee eteenpäin ja että meillä ei not-kahdeta. Viestini on se, että on menty ison mankelin läpi ja nyt kaikki näyttää parem-malta. Uskon että on tulossa suvantovaihe, jossa voidaan keskittyä omaan työhön ja SAMKin kehittämiseen. Toivottavasti en ole väärässä. Viime vuodet ovat olleet raa-kaa kyytiä.

Vaikka tietoisuus SAMKista on parantunut, silti ei tunneta ja tiedetä mitä kaikkea SAMKissa tehdään – kuinka monipuolisesti ja paljon. Paikallistason hehkutus kaikesta siitä, mitä on tehty, on ollut vähäistä. Tosin nyt SAMK on alkanut näkyä entistä enemmän, sanoo Anttivesa Knuuttila.

Digitaalisuus

Meriosaaminen

Kliininen hoitotyö

Resurssiviisaus

Uusiutuva energia

Sisäympäristö Rakennettu ympäristö

Tietoliikenne-verkot ja palvelut

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Hyvinvointia edistävä teknologia

Innovaatiot

Automaatio Laskennallinen älykkyys ja logistiikka

Esteettömyys ja saavutettavuus

Matkailu-liiketoiminta

Osallisuus ja hyvinvointi

8 | AGORA 2/2014

TUTK

IMU

SR

YH

MÄT

Hyödynnä SAMKin uusia tutkimusryhmiä TEKSTI & KUVA: Cimmo Nurmi, vararehtori/TKI

Satakunnan ammattikorkeakoulu tekee vuo-

sittain yhteistyötä noin 300 yrityksen ja yh-

teisön kanssa. Haluamme lisätä yhteistyö-

tämme ja tarjota uusia työkaluja yritysten ja

yhteisöjen käyttöön. Olemme perustaneet

seitsemäntoista tutkimusryhmää, joiden toi-

mintaa ohjaavat maakunnan ja seutukaupun-

kien strategiat ja kehittämiskärjet.

SAMKin tki- eli tutkimus, kehittämis- ja inno-

vaatiotoiminnan painopistealueita ovat meri-

liiketoiminta, osallisuus ja saavutettavuus,

palveluliiketoiminta, digitaalisuus ja resurssi-

viisaus.

Jokaisen tutkimusryhmän tavoitteena on tehdä

1. tilaaja–tuottaja-mallin mukaista yhteistyötä

kaupunkiseutujen elinkeinopalvelujen kanssa

2. Lounaisrannikko-yhteistyötä Turun, Uu-

denkaupungin, Rauman ja Porin kanssa

3. liittoumayhteistyötä Turun ammattikorkea-

koulun kanssa

4. kansainvälistä tutkimus- ja rahoitusyhteis-

työtä.

Tutkimusryhmän toiminnan ytimessä on tut-

kimustulosten konkreettinen hyödyntäminen

alueen yrityksissä ja yhteisöissä. Keskitymme

soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palve-

lukehitykseen.

Tutkimusryhmillä on kaksi toimintaperiaatetta:

1. Suosimme nopeita kokeiluja, joiden tulok-

set saadaan nopeasti työelämän käyttöön

(uutuusarvo).

2. Mitä enemmän teemme yhteistyötä muiden

kanssa sitä suuremmalla todennäköisyydellä

jotain merkittävää tapahtuu (suurten lukujen

laki).

Tutkimusryhmien vahvuutena on sekä tohto-

ritason akateeminen osaaminen että työelä-

män käytännön osaaminen. SAMKin osaami-

sen lisäksi tutkimusryhmissä on edustettuna

muiden korkeakoulujen asiantuntijoita sekä

kansainvälisiä tutkijakollegoitamme.

Ota yhteyttä ja hyödynnä osaamistamme!

TUTKIMUSRYHMÄT JA NIIDEN VETÄJÄT › Automaatio (Mirka Leino) › Esteettömyys ja saavutettavuus

(Kati Karinharju) › Hyvinvointia edistävä teknologia

(Sari Merilampi) › Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta

(Tarja Javanainen-Levonen) › Innovaatiot (Kari Laine) › Kliininen hoitotyö (Anne-Maria Kanerva) › Laskennallinen älykkyys ja logistiikka

(Riitta Tempakka) › Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

(Satu Vaininen) › Matkailuliiketoiminta (Sanna-Mari Renfors) › Meriosaaminen (Teemu Santanen) › Osallisuus ja hyvinvointi (Merja Sallinen) › Rakennettu ympäristö (Jarkko Heinonen) › Sisäympäristö (Martti Latva) › Tietoliikenneverkot ja palvelut

(Kari Nummelin) › Uusiutuvan energian teknologiset ratkaisut

ja energiatehokkuus (Suvi Karirinne) › Resurssiviisaus (Sirpa Sandelin) › Digitaalisuus (Marko Mikkola)

SAMKin tutkimusryhmien suhde toisiinsa. Tutkimusryhmistä kaksi, digitaalisuus ja resurssiviisaus, ovat kokoavia ryhmiä, jotka hyödyntävät mui-den tutkimusryhmien osaamista.

AGORA 2/2014 | 9

Ryhmä vahvistaa ja kehittää laboratorion ase-

maa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti

ja kansainvälisesti keskeisenä mobiiliverkko-

asemana yhteistyössä tietoliikennealan yritys-

ten kanssa. Esimerkiksi DNA on keskittänyt

datarunkoverkkojen ja radioverkkojen ope-

roinnin Satakuntaan, koska täällä on saatavilla

osaavaa ja palkkakustannuksiltaan kohtuullisia

resursseja. NGN-laboratorio tarjoaa moni-

puolisia mahdollisuuksia tutkimus- ja palve-

luliiketoimintaan, mutta se on vahvasti myös

opetuksen väline, sekä SAMKin sisällä että kor-

keakoulukumppaneiden kesken kansallisesti

ja kansainvälisesti.

Myös ohjelmisto-osaamista

Tietoliikenneverkko-osaamisen ohella yhä

tärkeämmäksi nousevat verkkoihin toteutet-

tavat erilaiset palvelut ja päätelaitteet. Näis-

sä yhteistyötä on rakennettu muun muassa

Microsoft IT Academyn ja Cisco Networking

Academyn kanssa. Yritykset ja aikuisopiskeli-

jat ovat erityisen kiinnostuneita verkko-koulu-

tuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksis-

ta osana henkilökohtaista ja yritystoiminnan

kehittämistä. Ohjelmisto-osaamisen puolella

erilaiset MOOCit (massiivinen avoin verkko-

kurssi) ovat lyömässä läpi.

Vaikka taustalla onkin pitkäjänteistä työtä,

työ tutkimusryhmänä on al-

kuvaiheessa ja suunni-

telmat vielä hioutuvat:

tu tk imusr yhmä voi

esimerkiksi suunnata

tutkimusta sel-

vittämään sitä,

miten avoimen

lähdekoodin

j ä r j e s te lm iä

voitaisiin hyö-

dyntää televerkoissa ja niiden opetuksessa.

OpenSource-selvitystyö avannee yhteistyön

mahdollisuuksia myös teollisuuden suuntaan.

Esimerkiksi NGN-laboratorion tukija NSF Te-

lecom Ab perustaa omat tuotteensa pitkälti

OpenSource-komponentteihin, joita räätälöi-

dään asiakastarpeen mukaisiksi kaupallisin

periaattein.

Yhteistyötä tiiviimmäksi

Yritysyhteistyötä tiivistetään erityisesti No-

kian, Microsoftin, Ericssonin, DNA:n ja Siru

Innovationsin kanssa. Kansainvälisen verkos-

ton kehittäminen sekä tutkimuksen ja projek-

titoiminnan lisääminen liittyy kiinteästi tutki-

musryhmän toimintaan – kumppanina muun

muassa Cognitel Intiasta, Óbuda University,

Unkarista, Dundalk Institute of Technology Ir-

lannista sekä Changzhou University Kiinasta

ja ComSource Yhdysvalloista.

Kirjoittaja on Tietoliikenneverkot ja palvelut

-tutkimusryhmän vetäjä ja luonnontieteellis-

matemaattisten aineiden tiimivastaava.

TEKSTI & KUVA: Cimmo Nurmi, vararehtori/TKI

YDINTIIMIKuvassa vasemmalta oikealle: › Kari Nummelin, FL (vetäjä) › Harri Ketamo, FT › Juha Aromaa, DI › Jukka Grönholm, FM

TIETOLIIKENNEVERKOT JA PALVELUTTEKSTI: Kari Nummelin | KUVA: Markus Helminen

TUTKIMUSRYHMÄESITTELY

Ota yhteyttä tutkimusryhmiin:Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@samk.fi

Lisätietoa: samk.fi/tutkimus_ja_kehittäminen

Tietoliikenneverkot ja palvelut -tutkimusryhmässä pääpaino on tieto-liikenteen, tietoliikenneverkkojen ja palvelujen kehittäminen. Yksi kes-keinen tutkimus- ja kehittämisalusta on NGN-laboratorio.

SAMKin yrittäjyystiimillä on jalat tukevasti maassa, vaikka jutut välillä ovatkin lennokkaita. Vasemmalta oikealle: Petri Martikkala, Mikko Lehtonen, Nadja Eck-hardt, Pia Marjanen, Teppo Lundell, Jaana Ruoho, Anssi Pajala, Heli Lamminen ja Sirpa Sandelin.

Lentoon lähdössä – luota opiskelijaan

10 | AGORA 2/2014

TEKSTI: Teppo Lundell ja Jaana Ruoho | KUVA: Harri Joensuu

SAMKissa on käytössään mittaamattoman arvokasta pääomaa: yritteliästä poruk-kaa. Opiskelijoiden ja henkilökunnan joukossa kävelee päivittäin vastaan ihmisiä, jotka auttavat omalla osaamisellaan muita tekemään maailmasta hiukan paremman.

SAMKia mainostetaan moniosaajien korkeakouluna, jossa tutkintoja voi suorittaa monilta eri aloilta. Näitä moniosaajia yhdistämään on koottu SAMKin Yrittä-jyystiimi. Tässä joukossa yhdistyy, jos ei hulluus, niin poikkeuksellisella tavalla kyky ajatella toisin. Vai mitä sanotte porukasta, jossa henkilöitä kuvaavia vahvuuk-sia ovat yrittäjyys, hankebyrokratian kesyttäminen, resurssiviisaus, kuvataiteet, verkostot, naisyrittäjyys, pragmaattisuus suhteessa kaikkeen hulluun ja ihmeelli-seen sekä kaiken kruununa realismi. Yhdeksää eri alojen ammattilaista yhdistää halu tehdä töitä opiskelijoiden ja yritteliäisyyden kanssa.

Höh, sanoo vanha konkari ja jatkaa, että tuollaistahan se aina siellä SAMKissa on ollut. Onhan niillä kaikkia yritysprojekteja ja joku yrityshautomokin. Joo-o, on ollut ja nykyään paljon terävämpänä ja kirkkaampana. Appa-raatti, Soteekki ja Yrityskiihdyttämö tarjoavat korkeakouluopiskelijoille aidon oppimisympä-ristön, jossa testataan ja hankitaan käytännönlä-heistä osaamista oikeissa töissä.

Mahdollisuus jumpata Yrityskiihdyttämössä

Yrittäjyys on SAMKissa tärkeässä roolissa kai-kissa tutkinnoissa. Uusilla opiskelijoil la tutkin-toon sisältyy viisi opintopistettä yrittäjyysopintoja.

Kannustavien perusopintojen jälkeen opiskelijat voivat lähteä työstämään ideaansa Yrityskiihdyttämössä, jossa idean ja sen omistajan mentorina toimivat SAMKin am-mattilaiset. Jos kaikki menee hyvin, syntyy uusi satakun-talainen yritys, joka työllistää ja tuottaa uusia palveluita maakuntaan. Vaihtoehtoisesti päädytään ratkaisuun, jossa yrityksen perustaminen ei ole se viisain ratkaisu. Vaihtoehdot siis testataan ja opiskelija tekee itse päätök-sen. Vastuuta itsestä ja omasta tulevaisuudesta on taas tullut otettua roppakaupalla.

Soteekki hoitaa

Jos Yrityskiihdyttämö on opiskelijan oman yritysidean testausympäristö, Soteekki palvelee ulkopuolisia asiak-kaita yritysmäisesti. Vai mitä sanotte opiskelijoiden pyö-rittämästä palvelukeskuksesta, jonka asiakkaat saavat laadukkaita hyvinvointialan

YR

ITTÄ

JYY

STI

IMI

Lentoon lähdössä – luota opiskelijaan

AGORA 2/2014 | 11

palveluja? Kun tulevaisuudessa ihmettelet-te, miten hoitoalan ammattilaiset osaavat ottaa asiakkaan tarpeet huomioon poikke-uksellisen luontevasti ja hoitavat näppärästi sopimuksetkin kuntoon, syyttäkää Soteek-kia.

Paitsi hyvää hoiva- ja asiakaspalvelua, Soteekki kehittää myös arjen pieniä oival-tavia palvelutuotteita. On testejä, neuvon-taa ja paljon muuta. Käykääpä kysymässä satakuntalaisilta palomiehiltä millaisessa työkunnossa he ovat. Saatte luultavasti vas-taukseksi että kiitos kysymästä, soteekki-laiset testasivat ja tulokset ohjaavat pysy-mään jatkossakin hyvässä kunnossa.

Apparaatti – törmäysmahdollisuus

Satakuntalaisten, ja vähän muidenkin, yritysten ja yhteisöjen omana palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisen laboratorio-na toimii Apparaatti. Apparaatti tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kartuttaa työmarkkinoilla tarvittavaa korkeakoulu-tasoista osaamista. Kolmen vuoden aikana Apparaatissa on työstetty yli 170 yrityspro-

jektia, joissa mukana on ollut yli 1000 opiskelijaa.

Tekemällä nämä projektit olemme onnis-tuneet muuttamaan yritysten käsitystä korkeakoulujen mahdollisuuksista auttaa liiketoiminnassa. Muutos on ollut avarta-va. Apparaatti on opiskelijoille ja yrityksille aito mahdollisuus kommunikoida ratkais-tavista haasteista toisilleen.

Apparaatin toiminnan muotoja ovat yritys-lähtöiset opintojakso- ja opiskelijaprojektit, yritykset ja opiskelijat toimimaan haastavat ideointikilpailut sekä uusimpana kokeiluna opiskelijalähtöiset yritysprojektit. Kaikis-sa tavoitteena on työelämässä tarvittavan osaamisen ja taitojen lisääntyminen. Appa-raatti on kustannustehokas keino hankkia osaamista!

Kirjoittajista Teppo Lundell toimii Satakunnan

ammattikorkeakoulun yrittäjyyspäällikkönä ja

Jaana Ruoho Yrityskiihdyttämön mentorina.

Olemme onnistuneet muuttamaan

yritysten käsitystä korkeakoulujen

mahdollisuuksista auttaa liiketoiminnassa.

OTA YHTEYTTÄ:

Teppo Lundell,

p. 044 710 3531

12 | AGORA 2/2014

PU

HE

EN

VU

OR

O

CoastAL – uutisia Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittoumasta

Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakou-lun sopimuspohjainen liittouman työt ovat käynnistyneet.

Opiskelijoilla työ näkyy heti: yhteisesti sovitut kesäopinnot ovat jo tarjonnassa molemmissa korkeakouluissa ja ylempi-en koulutusohjelmien yhteisten opintojen suunnittelu on käynnissä usealla koulutus-alalla, muun muassa tekniikan, terveyden-huollon, sosiaalialan ja liiketalouden kou-lutuksissa. Tulevaisuudessa liittoumassa työstetään yhteistä vieraskielisen koulutuk-sen toteutusstrategiaa ja kehitetään yhteistä maakuntakorkeakoulumallia.

Ristiinopiskelu ja yhteistyö helpommaksi

Laatujärjestelmäyhteistyön tavoitteena on yhdenmukaistaa liittouman korkea-koulujen järjestelmiä ja näin helpottaa niin opiskelijoiden ristiinopiskelua kuin henki-löstön yhteistyötä. Kampusrakentamisen yhteistyö nousee korkeakoulujen saman-

aikaisista kampusten muutostarpeista, kampusten uudelleen sijoittamisesta ja rakentamisesta isommiksi keskittymiksi. Yhteistyö mahdollistaa laajan osaajaver-koston käytön aina rakentamisen kestävän kehityksen näkökulmasta innovaatiope-dagogisten, monialaisuuteen ja verkostoi-tumiseen taipuvien oppimisympäristöjen suunnitteluun asti.

Yhteiset tutkimusryhmät ovat määrittäneet toiminnan tavoitteita vuosille 2014–2015. Ne ovat jättäneet tai jättävät useita hankehakuja tämän vuoden aikana rahoittajille. Tässä vaiheessa liittouman toimintaan sovitut tutkimusryhmät ovat › energia ja resurssitehokkuus › hyvinvointi- ja peliteknologia › toimiva arki ja saavutettavuus › tulevaisuuden työ › tiedonsiirtoverkot › meriteknologia.

Opiskelijakunnat, SAMMAKKO ja TUO, ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin, ja yhteistyö jatkuu vuosina 2014–2015 osana

liittouman toimintaa. Lisäksi opiskelija-kuntien edustajat kutsutaan yhteisiin ope-tukseen liittyviin työryhmiin.

Liittoumalle yhteiset strategiset tavoitteet

Liittoumastrategiatyö käynnistyi yhteises-sä liittouman korkeakoulujen hallitusten ja liittouman johtoryhmän strategiasemi-naarissa toukokuussa. Evästeinä liittou-mastrategiatyöhön käsiteltiin yhteistyön syventämistä ja organisoitumisen muotoja, maakuntakorkeakoulutoimintaa ohjaavia tarpeita ja mahdollisuuksia sekä kansain-välistä ja kilpailukykyistä profiloitumista. Työskentelyn tulokset loivat hyvän pohjan strategian valmistelulle.

Yhteistyömuotoja ei ole rajoitettu vain so-pimuksessa mainittuihin, vaan jo olemassa olevat ja uudet käynnistyvät toiminnat py-ritään saamaan myös esille – esimerkiksi työryhmien toimintaa voi seurata jatkossa nettisivuilla.

TEKSTI: Anne Kärki, Lounais-Suomen ammattikorkeakoulun apulaistoiminnanjohtaja | KUVA: Katri Väkiparta

SAMKin ja TuAMKin liittouman

kutsumanimi on CoastAL.

Anne Kärki ja CoastAL-työryhmien toiminnan seurannan ”lakanat”, jotka visualisoivat toteutuneita ja tulevia tapahtumia 2014–15.

YH

TEIS

TYÖ

AGORA 2/2014 | 13

Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee

minut levolliseksi. (Tove Jansson: Taikatalvi)

Minulla on ollut tilaisuus olla mukana sekä Sata-

kunnan ammattikorkeakoulun että Porin yliopis-

tokeskuksen kehittämisessä. 1990-luvun alun

kokeiluluvalla toiminut Satakunnan ammattikor-

keakoulu loi hyvän pohjan nykyiselle hyvin orga-

nisoidulle ja ammattitaitoisesti johdetulle monia-

laiselle ammattikorkeakoululle. Porin kaupungilla

on ollut ja on edelleen merkittävä rooli sekä am-

mattikorkeakoulun että yliopistollisen koulu-

tuksen ja tutkimuksen edistämisessä. Saman-

aikaisesti ammattikorkeakoulun kehittämisen

kanssa on luotu yhteistyösuhteet nykyisiin Porin

yliopistokeskuksen emoyliopistoihin. Yhteyden-

pito ja yhteistyö aikaisemman opetusministeriön

ja nykyisen opetus- ja kulttuuriministeriön kans-

sa on ollut tiivistä ja on sitä edelleen. Suomen

liittyminen Euroopan Unioniin mahdollisti EU:n

rakennerahastorahoituksen ja muiden rahoitus-

instrumenttien käytön korkeakouluopetuksen ja

tutkimuksen kehittämiseen myös Satakunnassa.

EU-rahoitus on ollut keskeinen tekijä siinä, että

yliopistokeskus on voinut kehittyä nykyisiin mit-

toihinsa. Myös Satakunnan ammattikorkeakoulu,

Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston

opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö ovat

toteuttaneet lukuisia maakuntaa ja sen elinkeino-

elämää kehittäneitä hankkeita EU-rahoituksella.

Eri korkeakoulumuotojen tasapainoisella kehittä-

misellä on saatu aikaan Satakunnan korkeakou-

lulaitoksen kokonaisuus, jonka tuloksia voimme

nyt tarkastella ja arvioida. Tulokset puhuvat puo-

lestaan. Paljon hyvää on saatu aikaan niin ope-

tuksessa, tutkimuksessa kuin innovaatiotoimin-

nassakin. Miten tästä eteenpäin?

Satakorkeaan kuuluvat korkeakoulut ovat vah-

voja yhdessä. Satakunnan ammattikorkeakou-

lun tuleva muutto uudelle keskustakampukselle

mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön. Porin

yliopistokeskus muodostaa neljästä merkittäväs-

tä suomalaisesta yliopistosta koostuvan moni-

tieteisen toiminta-alustan, jonka kautta voidaan

maakuntaan kanavoida sellaistakin tieteellistä

osaamista, jota täällä ei ennestään ole. Turun ja

Satakunnan ammattikorkeakoulujen liittoumaa

suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä myös Turun

yliopiston ja Porin yliopistokeskuksen kanssa.

Esimerkkinä tästä on toukokuun alussa järjestet-

ty molempien ammattikorkeakoulujen hallitusten

ja johtoryhmien yhteinen koko päivän kestänyt

työseminaari, jossa myös yliopistojen edustus oli

mukana.

Luottamuspääomaa rakentaen on hyvä edetä

Tove Janssoninkin hahmottamaan epävarmaan

tulevaisuuteen!

YLIOPISTOKESKUS JA AMMATTIKORKEAKOULU

OVAT VAHVOJA YHDESSÄ

VIERASKOLUMNI

Harri PeltoniemiPorin Yliopistokeskuksen johtaja

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsen

Tasapainoisella kehittämisellä on saatu aikaan Satakunnan

korkeakoululaitoksen kokonaisuus.

VIE

RA

SK

OLU

MN

I

SU

OM

IAR

EE

NA

14 | AGORA 2/2014

Teollisen vallankumouksen myötä 1700– 1800-luvun taitteessa koko yhteiskunta aikataulutettiin. Koska oppiaineita oli useita, opetus aikataulutettiin tunnin jaksoihin, jotta työjärjestys saatiin teol-lisesti tehokkaaksi. 1900-luvulla järjes-telyä optimoitiin lisäämällä välitunnit. Tunnin tai 45 minuutin opetusjaksoille ei ole kuitenkaan empiiriseen tutkimus-tietoon perustuvaa näyttöä.

Oppiminen tarvitsee MOOCissakin ajan

Viime vuosituhannen lopulla alkanut verkko-opetukseksi kutsuttu ilmiö rakensi illuusion aika- ja paikkavapaasta oppimi-sesta. Oppiminen ei kuitenkaan ole aika- ja paikkavapaata. Oppimiseen tarvitaan aina aikaa ja yleensä myös paikka. Lisäksi

verkko-opetuksen ensimmäiset askeleet eivät olleet kustannuksellisesti edullisia.

Verkossa tapahtuvan oppimisen nouseva tren-di, avoimet maailmalaajuiset massiivikurssit, MOOC, ovat nousseet keskustelun aiheiksi useissa yliopistoissa. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muuhun verkko-opetukseen on ryhmäkoon skaalaus kymmeniin tai jopa sa-toihin tuhansiin niin, että kurssi on yhden opettajan vedettävissä. Kursseissa hyödyn-netään muun muassa joukkoistusta (crowd sourcing) ja laskennallisen älykkyyden sovel-luksia. Näin pyritään yhdistämään yhteisölli-nen oppimiskokemus ja tuotannollisesti teho-kas opetusprosessi.

Koulutuksen kustannuspaineista huolimatta: massiivikurssit eivät ole säästövälineitä. Pe-rustamiskustannusten ollessa satoja tuhansia

TEKSTI: Harri Ketamo | KUVA: Markus Helminen

Kun lähes kaksituhatta vuotta sitten opetusta annettiin luostarikouluissa, olivat kirjat niin arvokkaita, ettei luostarilla ollut varaa kuin muutamaan kirjaan. Taloudellisesti järkevin opetuksen järjestämistapa oli, että yksi ih-minen luki luokan edessä korokkeella kirjaa opiskelijajoukolle. Kaksituhatta vuotta myöhemmin tämä ratkaisu on lähes kyseenalaistamaton totuus hyvästä opetuksesta.

"VOIKO SAIRAANHOITAJAKSI TAI INSINÖÖRIKSI OPISKELLA VERKOSSA?"

Opiskelu verkossa on jo arkipäivää korkeakouluissa, etenkin aikuiskoulutuksessa. Voiko tulevaisuudessa koko tutkinnon suorittaa virtuaalisesti?

Keskustelu Puuvillan puistossa pe 18.7.2014 klo 10.30–11.45, juontajana Soila Ojanen, uutispäällikkö, Yle Satakunta

Keskustelijoina:Matti Apunen, johtaja, Elinkeinoelämän valtuuskuntaHarri Ketamo, oppimispelien kehittäjä, MOOC-asiantuntijaJani Mäntysaari, opiskelijakunta SAMMAKKOn hallituksen puheenjohtajaMika Nokelainen, aluekoordinaattori, DIAKAnne Pohjus, opetuksen vararehtori, SAMK

Menettävätkö koulujen seinät merkityksensä?

SUOMI-AREENAN KESKUSTELUSSA:

AGORA 2/2014 | 15

INSINÖÖRIOPISKELIJOIDEN VAUNUSAUNA SUOMIAREENALLE

– Aivan mahtavaa, että pääsee jotain väker-

tämään!

Tästä ovat yhtä mieltä kone- ja tuotantotek-

niikan opiskelijat Ilkka Ala-Luopa, Harry Vuo-

rinen ja Jaakko Nieminen, joiden mielestä

tekemällä oppiminen on niin kova juttu, että

siihen kannattaa satsata vapaa-aikaakin. Ja

teoriatunnille ei malttaisi mennä, elleivät opet-

tajat patistaisi…

Nuorten miesten mielenkiinnon kohde on

SuomiAreenalle valmistuva saunaperävaunu,

viime vuonna esitellyn sähköauton jatkumo.

Sauna on nimensä mukaisesti auton perässä

vedettävä vaunu, mutta tulevaisuudensuunni-

telmiin kuuluu, että se voisi liikkua myös itse-

näisesti ja sitä ohjattaisiin kännykän näytöltä.

Siinä vaiheessa projektiin tulevat mukaan au-

tomaatiotekniikan opiskelijat.

Mutta keväällä 2014 pääroolissa ovat olleet

konetekniikan opiskelijat, jotka ovat valmis-

taneet vaunulle uuden rungon ja akseliston.

1970-luvun matkailuperävaunu on elämää

nähnyt ja vaatii monia työvaiheita ennen

kuin kiuas suhisee ja hiki virtaa.

– Hyvä runko on tärkeä pe-

rusta. Sen alle tulee kaksi

rengasta ja nokkapyörä. Päälle pultataan kori.

Sähkömoottorien asennus ja kaapelointi on

oma projektinsa, jossa tarvitaan myös sähkö-

tekniikan opiskelijoita. Akusto vie tilaa paljon,

niiden sijoittamista pitää miettiä tarkasti, jotta

paino jakautuu tasaisesti, opiskelijat pohtivat.

Rakennustekniikan opiskelijat vastavat korin

kunnostuksesta. Vanha sisustus on purettu

kokonaan ja kori uudistetaan saunakäyttöön

lauteineen ja muine tykötarpeineen.

– Nestekaasukiuas taitaa olla paras ratkaisu

tähän. Vesisäiliö tulee lauteiden alle. Oven

etupuolelle sijoitetaan oleskelutila sohvineen

ja televisioineen. Nahkakalusteet…!

– Ympäri Suomen tällä vielä mennään. Ja ai-

nakin Teuvan sauna-ajoihin osallistutaan heti

alkumetreillä, suunnittelee Ilkka Ala-Luopa.

Saunavaunu on tulevina vuosina opiskelijoi-

den vapaassa käytössä. Ensi kesänä siinä

saunotaan SuomiAreenalla.

TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Hanna Valtokivi ja Harri Joensuu

Näkyykö ikkunasta saunojat vai videonäyttö? Kuuluuko kiukaan suhina vai menomusa? Insinöö-riopiskelijoiden yhteistyöprojektina valmistuvan perävaunusaunan mahdollisuudet innostavat Ilkka Ala-Luopaa (vas.), Harry Vuorista ja Jaakko Niemistä.

euroja säästöä saadaan aikaan vasta mas-siivisella ryhmäkoolla. Paikallisella tasolla hyödyt tulevat opetuksen ja oppimiskoke-muksen kehittämisestä. Olennaisin hyö-ty saadaan kuitenkin kansainvälisyyden, opetusviennin ja opiskelijoiden liikkuvuu-den kautta.

Paikallisen korkeakoulun mahdollisuudet

Massiivikurssit ja niiden taustateknolo-giat eivät kuitenkaan ole vielä valmiita. Kuva sadantuhannen opiskelijan kurssin läpiviennistä on turhan ruusuinen: keskey-tysprosentit ovat ja tulevat olemaan suuria ennen kuin opiskelijoiden ohjauksesta saa-daan yksilöllisempää.

Tässä onkin paikallisen korkeakoulun mah-dollisuus. Toimimalla aktiivisesti alan kehi-tyksessä tuottamalla omia massiivikursseja sekä hyödyntämällä yhteistyökumppanei-den kursseja voi paikallinen korkeakoulu tarjota yksilöllisen väylän massiivikurssien globaalissa maailmassa.

Kirjoittaja toimii pelialan yrittäjänä ja vanhem-

pana tutkijana SAMKissa.

SAMK ON SUOMIAREENAN

YHTEISTYÖKUMPPANI.

OHJELMA: SUOMIAREENA.FI

Menettävätkö koulujen seinät merkityksensä?

16 | AGORA 2/2014

ALU

MN

IKO

LUM

NI

Peruskoulun viidennellä luokalla, siis kahdek-

sankymmentäluvulla, musiikin opetuksen kevät

huipentui laulukokeeseen. Kokeeseen, jossa jo-

kainen sai, tai joutui, esittämään luokan edessä

valitsemansa kappaleen. Tuohon aikaan tämä

kyseinen koe oli lähestulkoon ainoa tilanne, jos-

sa oppilas joutui oikeasti hyödyntämään esiinty-

mistaitojaan. Itselleni ajatus koko luokan edessä

laulamisesta sai aikaan lähinnä pahan olon ja sy-

vän potutuksen. Miten tästä tilanteesta voisi sel-

vitä helpoimmalla? Ratkaisu ongelmaan oli etsiä

musiikinkirjasta yksinkertaisin ja lyhyin kappale,

joka sattui olemaan kappale nimeltään ”Laulan

opettajistani”. Laulun sanat menivät kutakuinkin

näin: ”Minä tykkään käydä koulua, minä tykkään

laulaa. Minä sen takia tykkään, minä sen takia

tykkään…”

Koko tuon esityksen ajan ajattelin vain, että älä

mokaa. Sivuhuomautuksena todettakoon, että

kaikkitietävä Google, tässä Kääntäjä-palvelu,

antaa muuten mielenkiintoisen vastauksen suo-

mi–englanti-haulla. Lopputuloksena tapaukselle,

jossa laulutaidoton, esiintymistä pelkäävä ja mo-

kaamista kuollakseen pelkäävä kalpea pojanil-

mestys yrittää selvitä tilanteesta, oli kuitenkin

onneksi hyväksytty suoritus.

Noin runsas kahdeksan vuotta edellä kuvatun

hetken jälkeen heräsin todella kulttuuripitoisen

yön, siis Turussa järjestettävän Taiteiden yön,

jälkeen aamulla puhelimen pirinään. Vastattuani

puhelimeen selvisi, että pääsen halutessani vara-

sijalta aloittamaan opinnot Satakunnan ammat-

tikorkeakoulussa Raumalla. Hyväksyvä vastaus

oli syytä antaa lähestulkoon saman tien ja aikaa

opintojen alkuun oli ruhtinaalliset kymmenen päi-

vää. Otin tarjouksen vastaan, enkä ole sitä sen

jälkeen hetkeäkään katunut.

Hyvän opetuksen, kannustavan ilmapiirin ja so-

pivan kokoisessa yksikössä opiskelijoita lähellä

olevien opettajien innostamana voin nyt käyttää

itsestäni nimitystä tupla-alumni. Siis sellainen

tyyppi, joka ei ole vielä yhdestä kerrasta ottanut

opikseen. Matkani SAMKista jatkui silloisen Tam-

pereen teknillisen korkeakoulun ja muutaman

muun mutkan kautta takaisin ammattikorkeakou-

lumaailmaan. Syksystä 2008 alkaen työpaikan

osoite on alkanut SAMK-lyhenteellä.

Olen monesti miettinyt, mikä saa ihmisen aja-

maan sata kilometriä aamulla töihin ja toiset sit-

ten illalla takaisin. Joka kerta olen tullut siihen tu-

lokseen, että vastaus on yksinkertaisuudessaan

lupa toteuttaa itseään. Nykyisessä työssäni mi-

nulla on mahdollisuus, ja ilmeisesti lupakin, hyö-

dyntää kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita rapiat

400 ja runsas 6000 opiskelijaa, 100 kilometrin

säteellä toimivien yritysten tai muiden organisaa-

tioiden määrästä puhumattakaan, tarjoaa.

Nyt, kun yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin

mietin tuota ”esitystä”, voin todeta seuraavaa: En

taatusti laula [piste], mutta koulua on edelleen

kiva käydä. Pidän työssäni mahdollisuudesta

oppia joka päivä uutta ja työskennellä monien ja

monenlaisten ihmisten kanssa mitä ihmeellisim-

missä projekteissa.

LAULUSSAKO TOTUUS?

ALUMNIKOLUMNI

Niko Kandelinyliopettaja

tradenomi, insinööri (AMK), DI, tekniikan lisensiaatti

Koko tuon esityksen ajan ajattelin vain, että

älä mokaa.

AGORA 2/2014 | 17

Saitko hyvää asiakaspalvelua?Onnistunut asiakaskohtaaminen matkailu- ja ravitsemusalalla

Sanna-Mari Renfors & Vappu Salo (toim.) ISBN 978-951-633-107-5.Matkailu- ja ravintola-alalla asiakasta palvellaan yhä enem-män monissa kanavissa. Kasvokkaisen palvelun lisäksi on ymmärrettävä sähköistä ja puhelimessa tapahtuvaa vuorovaikutusta sekä kaikkia kokonaisuutena. Tuoretta tut-kimustietoa ja runsaasti käytännön esimerkkejä lisäämään asiakasymmärrystä ja antamaan suuntaviivoja henkilökun-nan toiminnalle.

LAULUSSAKO TOTUUS?

UU

DE

T JULK

AIS

UT

SATAKUNTA YRITYSTÄ JA YHTEISÖÄ MUKANA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ

Anne Kärki, Sinikka Kyngäs, Katri Väkipar-ta (toim.) ISBN 978-951-633-119-8. Monialaisen hankkeen tulokset. Aiheina aurinkoenergiaa, esteettömyyttä, kaatu-misen ehkäisyä, ihmisiin kohdistuvien vai-kutusten arviointia; älykkyyttä henkilöstön työaikoihin, teollisuuteen ja liikenteeseen.

MEILLÄ TEHDÄÄN! SAMKISTA APUA YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Eila Minkkinen (toim.) ISBN 978-951-633-106-8.Katsaus SAMKin Palveluliiketoiminnan osaamisalueen opetukseen ja yritysyhteis-työhön. Esimerkkejä siitä, miten paikalliset yritykset ja yhteisöt voivat saada lisäarvoa toimintaansa.

SAMKIN JULKAISUSARJAN JULKAISUT NETTIKIRJAKAUPASTA: SAMK.PIKAKIRJAKAUPPA.FI Suurin osa julkaisuista on luettavissa ja ladattavissa ilmaisina e-julkaisuina.

OSAAJA 2013. SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNÄYTETÖIDEN PARHAIMMISTO

ISBN 978-951-633-124-2. Kuka opinnäytetöitä kaipaa? Ovatko työt oikeanlaisia opiskelijan ja työn tilaajan näkökulmasta? Millaisia ovat SAMKin parhaat opinnäytetyöt? Ilmestyy 13.6.2014.

TE-TOIMISTOT KOHTI SOSIAALISTA MEDIAA. CASE TYÖKKÄRIN TYTTI

Ann-Christin Wahl (toim.) ISBN 978-951-633-111-2.Konkreettisen esimerkin kautta seurataan miten sosiaalinen media sulautetaan osaksi julkisorganisaation palvelutoimin-taa, ja mitä siinä tulee ottaa huomioon.

OPPIMISTULOKSIA JA KIINNOSTAVIA ILMIÖITÄ. MATEMATIIKAN, FYSIIKAN JA KEMIAN AMK-OPETTAJAPÄIVIEN ARTIKKELIT 2014.

ISBN 978-951-633-121-1. Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajille, muille opetuksen kehittäjille sekä kiinnostuneille maallikoille.

Muista myös

Timo Ojala & Timo Ranta:

Matematiikan perustietojen

kertaus. ISBN 978-951-633-

115-0. Matematiikka

on mielenkiintoista!

OHJAUSKULMA. VÄLIPORRASMALLI TAIDE- JA KULTTUURIALALLA TOIMI-VILLE TYÖELÄMÄÄN INTEGROITUMI-SEEN.

Tomi Kuusimäki & Saija Mustaniemi (toim.) ISBN 978-951-633-113-6.Taiteilijoilla on paljon annettavaa omien alueidensa kehittämisessä ja yleisessä aktivoinnissa, kunhan tekijöiden osaaminen ja alueiden tarpeet kohtaavat oikeassa ympäristössä.

18 | AGORA 2/2014

TÄR

PIT

Johtamisen ja esimiestyön täydennyskoulutus 30 op 6.11.2014–11.12.2015Eri alojen esimiestehtävissä toi-miville, jotka haluavat päivit-tää ja täydentää esimiestyön osaamistaan. Koulutusta voidaan käyttää myös pä-tevöittävänä koulutuksena esimiestehtäviin siirryttäes-sä sekä vastuualueen laajen-tuessa. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä.

Iäkkäiden ravitsemus19.9.2014Vanhustyön ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille.Iäkkäiden ravitsemus laadukkaan hoidon näkökulmasta, ravitse-mussuositukset ikääntymisen eri vaiheissa, iäkkään ravitsemustilan arviointi sekä ravitsemushoito, sen laadukas toteuttaminen ja kipu-kohdat.

Linssitön valokuvaus 7.–10.8.2014 Koulutus sopii kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille aloittelevista edistyneisiin kuvaajiin ja kuvataiteilijoihin.

SomeBody?30.10.2014–27.2.2015 SomeBody® – kehotietoisuus ohjaustyössä (10 op) etenkin sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille.

> Lisätietoja: www.samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaista

Apparaatti on oppimisympäristö, jossa opiskelijat kohtaavat alueen yrittäjiä ja saavat tietoa yrittäjyydestä innostavassa hengessä – niin tapahtumien kuin eri-laisten projektien kautta. Yrittäjä – jos haluat saada uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen innovatiivisten opiskelijoiden avulla – ota meihin yhteyttä.

> Lisätietoja: www.apparaatti.fi

SAMK LUKUINA

1053 tutkintoa suoritettiin SAMKissa vuonna 2013.

82 niistä oli ylempi AMK-tutkintoja. Se on ennätysmäärä.

3 :nneksi paras! SAMKin sijoitus Suomen ammattikorkea-

koulujen joukossa, kun viime vuonna valmistuneet arvi-

oivat opetuksen asiantuntevuutta ja korkeatasoisuutta omassa

korkeakoulussaan. Kyselyyn vastasi 97 % SAMKista valmistu-

neista tutkinto-opiskelijoista.

Lisää lukuja tuoreessa vuosikertomuksessa:

www.samk.fi/samk-esittely

TÄR

PIT

SAMK JÄRJESTÄÄ KOULUTUKSIA TARPEEN MUKAAN:

› Markkina-analyysit -yritysvalmennus kansainvälisille markkinoille › Kansainvälisen liiketoiminnan operaatiot › Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen › Lääkehoidon räätälöitävät täydennyskoulutukset

Katso ajankohtaiset koulutukset

Lisätietoja: www.samk.fi/

koulutuspalvelut/ajankohtaista

Apparaatti – täynnä tuoretta ajattelua!

AGORA 2/2014 | 19

Kaikenlainen ajatusten ohjaami-

nen ja muukin saarnaaminen per-

formanssin keinoin on paitsi lähes

mahdotonta, myös täysin tarpee-

tonta. Yleisö näkee esityksestä

joka tapauksessa olennaisen. On

turha yrittää korostaa tai peittää

mitään. Aiemmin saatoin hake-

malla hakea tärkeää aihetta. Nyt

osaan antaa arvoa sellaisillekin

asioille, jotka ovat minulle arkipäi-

väisiä. Voin tehdä esityksen de-

mentoituvasta naispastorista, joka

pelkää Obamaa ja Osamaa sekä

laskee kalenterinsa sivuilla pedon

lukuja, sillä siitä tiedän jotakin.

Tähän perustuu sarja "Aino-Maria

Myllykosken totuuksia".

En tee henkilökohtaisia terapiatöi-

tä, vaan kyse on aina kommuni-

kaatiosta. Minua ohjaavat intuitio,

luottamus, rohkeus ja rakkaus,

tärkeimpänä rakkaus, josta syn-

tyy kaikki muu. Käsittelen ihmisiä

ja aiheita lempeästi, rakkaudella.

Samalla koen saavani tosi paljon

siitä rakkaudesta takaisin. Olen

lempeä myös itseäni kohtaan.

Kaikkein ihanin ja sitä kautta pa-

ras teos, minkä voisin tehdä, olisi

sellainen, jossa yleisö saa minulta

jonkin lahjan.

Minulla on ollut sekä pitkäkes-

toisia, usean tunnin esityksiä,

joissa yleisö on hyvinkin läsnä ja

kaikki perustuu vuorovaikutuk-

seen, mutta myös videoperfor-

mansseja ja show-henkisiä la-

vaesityksiä, joissa yleisö lähinnä

vastaanottaa. Yleisö on aina syy

esitykseen.

Maire Karuvuori: Aino-Maria Myllykosken totuudet, osa 2, performanssi, kesto 5 min. Kankaanpäässä keväällä 2013. Kuvat: Amandus Pedaspea.

Maire Karuvuori on syntynyt 1984 Helsingissä.

> mairekoo.wix.com/mairekoo

KUUKAUDEN KUVA: AINO-MARIA MYLLYKOSKEN TOTUUDET, OSA 2

Kaikille.fi – esteetön mestaTuore kaikille.fi-sivusto kokoaa Satakunnan esteettömyysinfon

– aiheina koti, koulu, työ ja vapaa-aika. Kaikille.fi on materiaaleja,

ohjeita, tarkistuslistoja, uusia ratkaisuja, tietoa apu- ja

toimintavälineistä ja niiden vuokrauksesta, palvelukartta sekä

keskustelufoorumi. Sivusto on myös esimerkki esteettömien

verkkosivujen luomisesta ja tiedon saavutettavuudesta.

Yrittäjä, tule esteettömyys-palvelukartalle!

Haluatko SAMKin uutiskirjeen?

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

SAMK on kerännyt kokoon viime

vuoden faktat ja vaikuttavuudet. Lue

vuosikertomus netissä:

> www.samk.fi/samk-esittely

SAMKille turvallisuuden tunnustuspalkintoSoteekin PETE-toimintamallissa opiskelijat

tutustuvat pelastusalaan ja vastaavasti tar-

joavat pelastajille työhyvinvointipalveluja.

Satakunnan ammattikorkeakoulusamk.fi

AIKUISKOULUTUS• Liiketalous, Huittinen

• Kuntoutusohjaus ja -suunnittelu, Pori

NUORTEN KOULUTUS• Hoitotyö (sairaanhoitaja AMK), Pori

Lisätiedot: samk.fi/haku

AMK-TUTKINTO

AVOIN AMK

Syksyllä 2014 alkavat koulutukset

Hyvinvointi

Arki ja sosiaalinen hyvinvointi, 5 op

Sosiaalioikeus, toimeentuloturva ja sosiaalipalvelut, 5 op

Geriatrinen osaaminen vanhustyössä, 5 op

Muistisairaan vanhuksen hoiva, hoito ja kuntoutus, 5 op

Terveys

Moniammatillinen yhteistyö sosiaali-, terveys- ja

kuntoutuspalveluissa, 3 op

Suun ja hampaiden hoito, 3 op

Syöpäpotilaan kivun hallinta moniammatillisena

yhteistyönä, 5 op

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 5 op

Gerontologinen ja kuntouttava hoitotyö,

teoria ja lääkelaskenta, 5 op

Lasten ja nuorten hoitotyö, teoria ja lääkelaskenta, 5 op

Mielenterveys- ja päihdehoitotyö, teoria ja lääkelaskenta, 5 op

Perhehoitotyö, teoria ja lääkelaskenta, 5 op

Kielet

Englannin perusteet 1, 2 op

Espanjan perusteet 1, 5 op

Introduction to Finland and the Finnish Language, 3 op

Japanin perusteet 1/ Japanese language 1, 5 op

Kiinan perusteet 1, 5 op

Ruotsin perusteet 1, 2 op

Saksan perusteet 1, 5 op

Venäjän perusteet 1, 5 op

Palveluliiketoiminta

Esimiestyö, 5 op

Johtaminen ja projektienhallinta, 5 op

Julkishallinnon johdon laskentatoimi, 5 op

Kirjanpito ja tilinpäätös, 5 op

Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto, 5 op

Perhe- ja jäämistöoikeus, 5 op

Tilinpäätösanalyysi ja riskienhallinta, 5 op

Yrityksen rahoitus, 5 op

Avoimen tarjonnassa myös ylempi AMK -opintojaksoja.

Lisätietoja ja koko tarjonta: samk.fi/avoinamk

UUTTA VIRTAATYÖELÄMÄÄN!