RAUMAN

JA PORIN kaupunginjohtajat

puhuvat

korkeakouluista

3 | 2014

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Ihan omasta intohimosta tätä hommaa kohtaan

Palkittu Rapukuningas

ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT:InnovaatiotHyvinvointia edistävä teknologia

FYSIOTERAPIAOPETUKSEN JUHLAVUOSI:Fysioterapia on SAMKin halutuin

2 | AGORA 3/2014

Yrittäjä kulkee eteenpäin

s. 14

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

Anne tekee töitä

SAMKin viestin-

nässä, työkentässä

erityisesti Agora,

julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne

rakastaa liikkumista,

kahviloita ja avaria

maisemia.

KOULUTUKSEEN INVESTOINTI KANNATTAA Lehdessä juhlitaan – työn merkeissä –

fysioterapian koulutusta. Fysioterapeutteja on

koulutettu Porissa suomen kielellä 30 vuotta,

ja englanninkielisessä koulutusohjelmassakin

jo 20 vuotta. Juhlaa on aina myös vuoden yri-

tyskiihdyttämöyrittäjän palkitseminen.

SuomiAreenan korkeakoulukeskustelussa

heinäkuussa kaikki olivat yksimielisiä siitä,

että koulutukseen investointi kannattaa sekä

henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnalli-

sesti. Koulutuksen ja sen ympäristövaikutus-

ten kovat faktat näkyvät lukuina, ja pehmeät

faktat näkyvät ympäristössä ja ilmapiirissä.

Ne näkyvät myös kovilla teollisuuden aloilla,

esimerkiksi työntekijöitä rekrytoitaessa: halu-

tun työntekijän perhe ei muuta ”tuppukylään”.

Sama tematiikka oli esillä Porin ja Rauman

kaupunginjohtajien haastattelussa, jonka

teimme kesäkuussa. Korkeakoulut ovat tär-

keitä kaupungeille jo imagonkin kannalta, ja

kaupunkikuvassa näkyvät opiskelijat tuo-

vat uskoa tulevaisuuteen. Imagovaikutus

on tärkeä, mutta silti vain pieni osa kaikkea

sitä, mitä korkeakoulut seutukunnalle tuovat.

Kaupunginjohtajia haastattelimme saadak-

semme jutun, jossa on lukijoita kiinnostavaa

keskustelua – vaikka sitten kriittistäkin. Puhe

SAMKista oli hyvinkin myönteistä. Vahva viesti

silti on, että laakereilla ei voi jäädä lepäämään.

Se ei yllättänyt, että kaupunginjohtajien pu-

heessa painottuvat yrittäjyys ja elinkeinoelä-

mä. Ne ovat tärkeitä elinvoimaisille kaupun-

geille ja kaupunkiseuduille – ja samalla kaikille

asukkaille. Korkeakoulutettujen yrittäjyyteen

ja yritysyhteistyöhön SAMKissa on myös pa-

nostettu pitkään.

Yrittäjyys vaatii oivalluksen – tai innovaati-

on. Tutkimusryhmiä esittelevä sarja jatkuu

Innovaatiot- ja Hyvinvointia tukeva tekno-

logia -tutkimusryhmän esittelyin. Ja mikä

onkaan innovaatio? Se on uusi, hyödyllinen

ja hyödynnetty tuote, palvelu, prosessi tai

toimintamalli. Idean kehittäminen innovaati-

oksi vaatii luovuuden lisäksi ihmisten ja or-

ganisaatioiden yhteistoimintaa sekä tietoa

eri lähteistä.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TOIMITTAJAT EDITORSInna Saarinen, Hanna Valtokivi

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOVeera Korhonen

PAINOPAIKKA PRINTEuraprint

PAINOS CIRCULATION3 250 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDJoulukuussa 2014 / in December 2014

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

AGORA 3/2014 | 3

12

9

3/14

4

89

13

16

4

14 1617

18

13

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

19

HAASTATTELU Kaupunginjohtajat Aino-Maija Luukkonen ja Kari Koski

PUHEENVUORO Rahoitusmallista laatua

OPETUS Fysioterapeutit harjoittelevat kohtaamista koko ajan

ALUMNIKOLUMNI Mahdollisuus haastaa oma osaaminen

YRITTÄJYYS Rapukuningas Jonas Karlsson käy merroilla Säkylässä

INNOVAATIOT Kekseliästä yhteistyötä

TEKNOLOGIA Yksilöllistä hyvinvointia teknologian keinoin

TÄRPIT Kiinni arjessa

– On helppo kontaktoida, jos on jotain asiaa. Tietenkin joissain asioissa kilpaillaankin keskenään – kuten yritysten saamisessa. Pieni kilpailu pitää vireänä, kuvaa Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Porin ja Rauman suhdetta.

– SAMKille on erityisen tärkeää että yrityselämä-suhteet ovat kohdallaan. Esimerkiksi se, että teolli-suusryitykset lupasivat tekniikan alan opiskelijoille kesätyöpaikan – ja lupaus myös toteutettiin, sanoo Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja.

&4 | AGORA 3/2014

AGORA 3/2014 | 5

Kaupunginjohtajat Luukkonen & Koski:

SAMK on yrityselämän kanssa hyvä – sitä lisää

Yrityselämä, yrittäjyys, yhteistyön tekeminen ja kansainvälisyys – sekä tietysti uusien opiskelijoiden houkutteleminen ja laadukas opetus. Siinä SAMKin avaimet menestykseen, toteavat Porin ja Rauman kaupunginjohtajat. Tavoitimme kiireiset Aino-Maija Luukkosen ja Kari Kosken haastatteluun kesäkuun alussa.

Miten SAMK näkyy kaupunginjohtajan arjessasi?

– SAMK näkyy joka päivä. SAMK on omaa luokkaansa yrityselämäsuhteissa ja erittäin hyvä ammattikorkeakoulu. Päivittäin, kun yrityksistä ollaan yhteyksissä, SAMK on mukana kuvioissa. Olen istunut myös Tu-run ammattikorkeakoulun sisäisessä halli-tuksessa kahdeksan vuotta, joten suunnil-leen tiedän mistä ammattikorkeakouluissa on kyse, sanoo Kari Koski.– Tietysti on myös huoli siitä, että koulutus pysyisi Raumalla. SAMKin olemassaolo Raumalla on imagollisestikin tärkeä kysy-mys, jatkaa Koski.

Molemmilla kaupunginjohtajilla on mah-dollisuus osallistua SAMKin hallituksen työskentelyyn. Ajankohtaisia ovat olleet kampusasiat ja yhteistyön tiivistäminen Tu-run AMK:n kanssa. Aino-Maija Luukkonen seuraa myös hankkeiden kehittymistä – vii-meksi hän oli allekirjoittamassa yhteistyö-sopimusta Brasiliaan. – Juuri nyt SAMK on ollut ajankohtainen myös hallituspaikkojen jaon takia, kun uusi ammattikorkeakoululaki tulee voi-maan. Olen ollut ainoa kuntien edustaja lain valmisteluryhmässä, kertoo Luukko-nen.

Korkeakoulujen merkitys alueelle?

Kari Kosken mukaan Rauman kaupungil-la ymmärretään hyvin se, että koulutus ja

opiskelijat eivät pysy paikkakunnalla, jos yritykset eivät ole mukana toiminnoissa. – Hyvä esimerkki on Rauman kauppaka-marin rooli ammattikorkeakoulun ja yli-opistojen yhteistyökumppanina. Se on esi-merkillistä ja helppoa, sanoo Koski.

Koski on tyytyväinen SAMKin profiloitu-miseen Raumalla logistiikkaan ja meritek-nologiaan.– Satamat, telakat ja raskas konepajateolli-suus – se on sitä, mitä meillä täällä on. Se on myös SAMKin kannalta aito elinkeinoelä-mälähtöinen profiili.

Myös englanninkielinen liiketalouden kou-lutus on nyt keskittynyt Raumalle. Siihenkin Koskella on pelkästään hyvää sanottavaa:– Rauma on kansainvälinen kaupunki – Ol-kiluodon takia, mutta muutenkin. Esimer-kiksi Rolls Roycella on yli 500 työntekijää. Euroports on kansainvälinen konserni, jolla on yli 700 työntekijää. Nämä tuovat kan-

sainvälisyyttä, mutta myös monet pienem-mät yritykset.

Toisaalta Koski ei murehdi SAMKin toimi-luvassa laajaksi jäänyttä kokonaistarjontaa-kaan. – Me emme tiedä mitä osaamista tulevai-suudessa tarvitaan. Siksi on hyvä, että vali-koima ei alun alkaen ole liian suppea. Lisää opiskelualoja on jälkikäteen vaikea saada.

Luukkonen nostaa esiin myös SAMKin roo-lin kaupungin henkilöstön kouluttajana. Kaupunki puolestaan tarjoaa opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Sillä on ihan omakin lehmä ojassa: sitä kautta rekrytoidaan tule-vaisuuden työntekijöitä.

SAMKin vahvuudet?

Sekä Luukkonen että Koski mainitsevat SAMKin vahvuuksiksi heti yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön liittyvät asiat.– SAMK on ollut tosi hyvä yrittäjyyden edistämisessä. Se on asia, jota pitää ylläpi-tää ja edelleen kehittää, sanoo Luukkonen. Uusi kampuskonsepti tuo tähän lisää mah-dollisuuksia.

Luukkonen ei näe SAMKin vahvuuksia vain Pori-keskeisesti. Huittisten aikuiskou-lutus on saanut erityisen myönteistä huomi-ota.– Sekin on SAMKin vahvuus, että Huittisis-sa on kehitetty niin paljon verkko-opetusta. Huittinen on todella hienolla tavalla sopeu-tunut muutoksiin, hehkuttaa Luukkonen. ▶

HA

AS

TATTELU

TEKSTI: Anne Sankari & Hanna Valtokivi | KUVAT: Veera Korhonen

Yrityselämää pitää ymmärtää voidakseen kouluttaa työelämään.

6 | AGORA 3/2014

Kari Koski muistuttaa, että myös avoimen ammattikorkeakoulun väylä on hieno mah-dollisuus. Se avaa ovia niille, joille on jo työ-elämäkokemusta, mutta jokin juttu ”klik-kaa” pääsykokeessa. – Mielestäni SAMK on koko ajan paran-tanut juoksuaan ja uskon, että uuden kam-puksen myötä sen asema ammattikorkea-koulujen joukossa paranee. Myös jatkossa hakijoista kilpaillaan, ja uusi kampus tulee lisäämään hakijoita ja kilpailumahdolli-suuksia tältä osin, sanoo Aino-Maija Luuk-konen.

Miten SAMKia pitäisi kehittää?

Luukkonen toteaa, että nyt pannaan täy-täntöön niitä asioita, joista on vastikään päätetty, kuten nuorten sairaanhoitajakou-lutuksen keskittäminen Poriin. Vaikeita rakenteellisia ratkaisuja on viime vuosina tehty myös Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä, kun sisäänottoja on lope-tettu. Jatkossa pitää – ja on voitava – keskit-tyä sisältöihin ja opetuksen laatuun.

Luukkonen ja Koski profiloivat SAMKia sel-västi yrittäjyyden ja yrityselämän kautta.

– Lisää yritysyhteistyötä ja yritys-lähtöisyyttä, soveltavaa tutkimusta

yhdessä yritysten kanssa. Esimer-kiksi Rolls Royce on suitsuttanut

SAMKia tästä syystä. Se on avain ilman muuta, ja sitä kautta tulee kaikki muu, myös vetovoima. Tehdään omista lähtökohdista omin eväin. Se on pitkäjänteistä ja sitkeää hommaa. Myöskään il-man kansainvälisyyttä ei pärjä-tä, haluttiin tai ei, sanoo Koski. Hän nostaa esiin samkilaisia, jotka ovat tehneet pitkään ja ansiokkaasti töitä yrityselämän kanssa.– Yrityselämää pitää ymmärtää

voidakseen kouluttaa työelä-mään, toteaa Koski.

Luukkonen tähdentää lisäksi kansainvä-listymisen fokusoimista: valitaan kumppa-nit ja syvennetään yhteistyötä niiden kans-sa. Tässä sekä Luukkonen ja Koski näkevät hyviä yhteistyön mahdollisuuksia Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyöl-lä konkreettisia hankkeita ja koulutusvien-tiä aikaansaadaan tehokkaammin.– Kannustaisin myös henkilökuntaa vaih-toon, se on hyödyllistä oman ammatillisen kasvun ja kehittymisen kannalta. Sitä vo-

lyymiä voisi nostaa – sehän voisi olla once in a lifetime -juttu, sanoo Luukkonen. Hän toivoo myös, että ulkomaalaiset opiskelijat tuntisivat itsensä tervetulleiksi Poriin.

Mitä mieltä kampuksista?

Uusia kampuksia suunnitellaan sekä Poris-sa että Raumalla. Luukkonen on innoissaan Porin kampuksesta.– Mitä uuden kampuksen ympärille tulee kehittymään, on mielenkiintoista ja täysin innovatiivisuudesta kiinni. Kun matkakes-kus tulee siihen viereen, se on logistisesti hyvä paikka. Ja nuoret näkyvät katukuvas-sa sen sijaan, että olisivat Vähäraumalla. He tuovat tulevaisuudenuskoa.

Kampusratkaisuun liittyy myös pettymyk-siä, sillä Porin yliopistokeskus ei ole tulossa samalle kampukselle.– Minä olisin pitänyt sitä tulevaisuuteen tähtäävänä ratkaisuna. Minulle se oli hen-kilökohtainen pettymys. Vertikaalisen yh-teistyön ja synergian saavuttamisessa se olisi ollut parempi ratkaisu. Alkaen kielet, opiskelijapalvelut, kirjasto, terveydenhuol-to, liikuntamahdollisuudet. Aika ei ollut siihen kypsä täällä, mutta muualla tällainen yhteistyö on jo tiivistymässä.

Luukkonen muistuttaa myös siitä, että opis-kelijat tekevät jo yhteistyötä opiskelijatalo Saikussa, jossa Porin kaupunki on ollut aloit-teellinen tekijä yhdessä opiskelijoiden kanssa.– Yhteinen kampus ei olisi ollut uhka duaa-limallille eli ammattikorkeakoulujen ja yli-opiston erillisyydelle. Ei se olisi koulutuk-sen ja tutkimuksen sisältöihin vaikuttanut. Yliopistoilla on oma tutkimuksen funk-tionsa, ja niin on ammattikorkeakouluilla-kin – niiden mukaan tulostakin mitataan.– Yliopistokeskus on keskeisin yhteistyö-kumppani, ei kilpakumppani, sanoo Luuk-konen.

Luukkoselta on aivan pakko kysyä, millai-sen näkymän hän haluaisi uuden kampuk-sen pääovesta sisälle mennessään.– Näen sieluni silmin aulan, ja siellä paljon elämää ja toimintaa. Sen pitää olla sellai-nen, että siellä voi oleskella, samalla niin kuin olohuone. Eivät nykyajan opiskeluym-päristöt ole isoja auditorioita ja luentosaleja. Ollaan tekemässä tulevaisuuden kampusta ja opiskeluympäristöä, sanoo Luukkonen.

Raumalla lisärakennustarvetta on vä-hemmän, sillä olemassa olevaa rakennus-

JOS OPISKELISIN SAMKISSA...valitsisin merenkulun, ja opiskelisin liiketaloutta siinä rinnalla – jos olisin 19-vuotias ylioppilas. Mutta jos tänään aloittaisin opiskelut, opiskelisin liiketaloutta Huittisten aikuiskoulutuksessa.

AGORA 3/2014 | 7

kantaa hyödyntämällä päästään pitkälti eteenpäin. Koski ymmärtää rakentami-seen liittyvän varovaisuuden, mutta nä-kee toimintojen keskittämisen tarpeelli-sena. – Hyvä ja välttämätön juttu vetovoiman kannalta. Ei siitä tule mitään, että pyöritään pitkin poikin kaupunkia, vaikka välimatkat ovat lyhyitä. Toinen aste ja yrityspuisto tu-levat samaan yhteyteen – perustyöelämä, teollisuus ja tutkimus sekä soveltava tutki-mus kaikki samassa.

Muutenkin yhteistyö on Kosken mielestä ainoa vaihtoehto oppilaitoksien tulevai-suuden takaamiseksi. Ja se ettei tehdä pääl-lekkäistä työtä, vaan yhteistyötä, kuten nyt SAMK ja Winnova merenkulussa.

Entäpä yhteistyö Turun AMK:n kanssa?

Varsinais-Suomesta Satakuntaan siirtynyt Koski puhuu vahvasti SAMKin ja Turun AMK:n liittouman puolesta. Hän painottaa sitä, että yhteistyötä kannattaa tehdä oma-ehtoisesti, ennen kuin siihen pakotetaan. Sekä Koski että Luukkonen uskovat, että liittouman myötä päästään viimein konk-retiaan, tekemään aitoa yhteistyötä käy-tännön toiminnan tasolla. Mahdollisuuksia on selkeään yhteisen profiilin nostoon kan-sainvälisesti.– Ettei keskitytä Lounaisrannikolla kilpai-lemaan, vaan ne ovat ulkomaat, joissa se kil-pailu on, toteaa Koski.– Yhteistyössä Turun AMK:n kanssa en näe uhkia. On ajateltava sitä, missä mitä-kin koulutusta kannattaa tarjota. On tiet-tyjä koulutuksia, joiden pitää olla täällä. Sitten on tiettyjä erikoiskoulutuksia, joita voi miettiä – ettei kaikkia kaikkialla. Har-joittelupaikkojen riittävyys on tärkeä asia, ei niinkään se, missä teoriakoulutusta an-netaan, ja esimerkiksi sote-alalla harjoitus-paikkoja riittää koko maakunnassa, sanoo Luukkonen.

Porin ja Rauman yhteistyö?

Kosken mukaan yhteistyötä ei ole paljon, mutta toisaalta ei nahinoitakaan. Keski-näisiin kamppailuihin ei kannata haaskata alueen energiaa.– Meillä on täysi työ, että saadaan pidettyä kiinni siitä, mitä meillä jo on. Porin yliopis-tokeskus esimerkiksi – se ei ole niin itses-tään selvää aikana, jona kaikkeen tartutaan kiinni, sanoo Koski.

Luukkonen nostaa esiin Satakunnan kor-keakoululaitoksen ja siihen liittyvän yh-teistyön. Yhteistä on muutenkin käytännön tasolla paljon enemmän kuin olisi voitu parikymmentä vuotta sitten kuvitellakaan. Winnova, SAMK, sairaanhoitopiiri jo ovat yhteistä. Satamilla on yhteistyötä.

Koski kuvaa raumalaisia itsenäisiksi. Omis-sa porukoissaan viihtyvät raumalaiset halu-avat kuitenkin avata ovia myös muualle ja yhteistyötä Porin kanssa tehdään varsinkin Helsingin suuntaan, sanoo Koski. – Molemmille tärkeissä asioissa tehdään yhteistyötä. Aamulla vilkkaasta työpaik-kaliikenteestä näkee, ettemme ole niin kaukana toisistamme, todellakaan, sanoo Luukkonen.

Siihen liittyykin se varsin pysyvä Rauman ja Porin suhteissa:– Yhdessä lobataan tuota toivotonta kasi-tietä, sanoo Koski. ■

JOS OPISKELISIN SAMKISSA...opiskelisin merenkulkualaa, ei siit o kahta kysymystä, sanoo Koski heti.

SAMK PORISSA JA RAUMALLA › reilusti yli 3000 opiskelijaa Porissa › yli 1500 opiskelijaa Raumalla › molemmissa koulutus keskitty-mässä yhdelle kampukselle

8 | AGORA 3/2014

RAHOITUSMALLISTA LAATUA

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

Ammattikorkeakoulujen rahoitus-

malli ei ehtinyt kulua käytössä kuin

kahdeksan kuukautta, kun opetus- ja

kulttuuriministeriö jo perusti työryh-

män rahoitusmallin uudistamiseksi.

Työryhmän asettamiskirjeessä aivan

oikein todetaan, että suomalaiset

korkeakoulut kilpailevat yhä kansain-

välisemmässä toimintaympäristössä.

Menestyminen tässä ympäristössä

edellyttää rohkeaa strategista ke-

hittämistä, resurssien tehokasta ja

joustavaa käyttöä sekä vahvaa kan-

sainvälistymistä. Tästä voidaan jatkaa

sen pohtimista mitä pitäisi mitata, ja

minkä perusteella perusrahoitus tulisi

jakaa.

Asettamiskirjeessä todetaan ny-

kyisen rahoitusmallin huomioivan

lakisääteiset tehtävät laajasti ja ko-

rostavan laatua, vaikuttavuutta ja te-

hokkuutta. Tämä antaa vaikutelman

hyvästä ja tasapainoisesta mittaris-

tosta, mutta vaikutelma on väärä. To-

siasia on, että nykyinen rahoitusmalli

painottaa tehokkuutta suhteettoman

suurella painoarvolla suhteessa edel-

lä mainittuihin tulevaisuuden haastei-

siin. Laatua ja vaikuttavuutta mittaa

ainoastaan kaksi mittaria: opiskelija-

palaute ja työllistyminen. Kaikki muut

mittarit ovat tehokkuusmittareita, mi-

taten määrää. Jos mittaa määrää, niin

määrää myös saa, laadun ja vaikutta-

vuuden kustannuksella.

On siis paikallaan, että rahoitusmal-

lia uudistetaan. Jossain määrin olen

huolissani siitä, että työryhmän aset-

tamiskirje antaa evästyksenä työryh-

mälle listan uudistustarpeista, jotka

mielestäni eivät ole uudistuksen ja

tulevaisuuden haasteiden kannalta

keskeisimpiä. Esimerkiksi opiskelija-

palautejärjestelmä ei kaipaa uudis-

tamista. Se on nykymuodossaan yk-

sinkertainen, läpinäkyvä ja kohdistuu

oikeanlaisiin kysymyksiin.

Toisaalta asettamiskirjeessä jää ko-

konaan tunnistamatta useita polttavia

uudistustarpeita. Tutkimustoimin-

nan keskeisin mittari, T&K-toiminnan

rahoitus, muodostuu ammattikor-

keakouluille pääosin aluekehitysra-

hoituksesta. Tämän rahoituksen saa-

tavuus taas vaihtelee voimakkaasti

alueittain. Itä- ja Pohjois-Suomeen

kohdennetaan EU:n alue- ja rakenne-

rahastotukia asukasta kohden monin-

kertaisesti Etelä- ja Länsi-Suomeen

verrattuna. Ohjelmakaudella 2014–

2020 tämä epäsuhta vain korostuu,

rakennerahastotukia kohdistuu Poh-

jois- ja Itä-Suomeen asukasta kohti yli

seitsemänkertainen määrä verrattuna

Etelä- ja Länsi-Suomeen. Olen laske-

nut, että yksin tämä mittari aikaansaa

nykyisessä rahoitusmallissa yli 12

miljoonan euron siirtymän Etelä- ja

Länsi-Suomen ammattikorkeakouluil-

ta Itä- ja Pohjois-Suomen ammatti-

korkeakouluille.

Pelkkä ulkopuolisen rahoituksen

määrä ei siten ole kestävä parem-

muuden mittari. Aivan saman kom-

mentin voi esittää esimerkiksi julkai-

sujen määrästä – määrän lisäksi, tai

sen sijaan, pitäisi mitata julkaisujen

vaikuttavuutta. Vaikuttavuudeltaan

tieteellinen julkaisu arvostetussa leh-

dessä painii aivan eri sarjassa kuin

erimerkiksi tämä asiakaslehteen kir-

joitettu puheenvuoro. Rahoitusmallin

mukaan molemmista saa kuitenkin

yhden pisteen.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli

on jo osoittanut tehonsa, tehokkuus

ammattikorkeakouluissa on viime

vuosina selvästi kasvanut. Rahoitus-

mallin tehovaikutus on niin merkittä-

vä, että suuntaamisessa on toimittava

tasapainoisesti ja ennakoiden.

Juha on Satakunnan ammatti-

korkeakoulun rehtori ja Satakun-

nan ammattikorkeakoulu Oy:n

toimitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen poltto-

pisteessä. Hän on merellisen

elämän ja purjehduksen ystävä,

joka on navigoinut perheensä

Raumalle.

Jos mittaa määrää, niin määrää myös saa.

PU

HE

EN

VU

OR

O

AGORA 3/2014 | 9

FYSIOTERAPEUTIT harjoittelevat kohtaamista koko ajan

Markus Kajo kirjoitti aikoinaan pakinassaan, että Suomessa ki-vointa on fysioterapeuteilla. Pe-rusteluna hän toteaa, että ”fy-sioterapeutti on ihminen, jonka psyyke ja fyysinen DNA on lä-hempänä typpioksiduulia ja ku-mipuuta kuin apeaa kansaamme”. Onkin totta, että koulutukseen hakeutuu reippaita, ulospäin suuntautuneita ja liikunnallisesti aktiivisia nuoria.

Fysioterapian koulutusohjelma on jo vuo-sia ollut SAMKin suosituin hakukohde. Jokaista aloituspaikkaa kohti on ollut kaikki hakijat huomioiden jopa 30 hakijaa ja viime kevään haussa ensisijaisia hakijoi-ta oli ennätyksellisesti 12 aloituspaikkaa kohden. Suomessa fysioterapian koulutus-ta järjestetään SAMKin lisäksi 14 muussa ammattikorkeakoulussa, ja viime kevään haussa SAMK oli näistä neljänneksi suo-situin. Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja joh-tavat fysioterapeutti (AMK) -tutkintoon, joka kuuluu Valviran valvomiin terveyden-

huollon laillistettuihin ammattitutkintoi-hin.

Fysioterapeutin työssä keskiössä ovat liik-kumis- ja toimintakyvyn rajoitukset sekä niiden ennaltaehkäisy ja kuntoutus eri te-rapiakeinoin. Terapia voi sisältää manuaa-lista käsittelyä, fyysisten ominaisuuksien harjoittamista tai vaikkapa elämäntapoihin liittyvää terveysneuvontaa tai ohjausta, jo-ten hyvästä oman kehon hallinnasta ja koor-dinaatiokyvystä sekä sosiaalisista taidoista on arkityössä huomattavasti hyötyä. ▶

TEKSTI: Merja Sallinen & Maija Kangasperko | KUVAT: Tomi Glad

OP

ETU

S

Shutterstock

Merja Sallinen vuonna 2012 aloittaneen opiskelijaryh-män tunnilla. Opiskelijat edessä vasemmalta Aapo Tamminen ja Tommy Oksa.

10 | AGORA 3/2014

Terapiataitojen taustalla on vahva teoreet-tinen osaaminen muun muassa ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja liikkeen hal-linnasta ja ohjauksesta sekä sairauksien vai-kutuksista.

Harjoittelua tunneilla ja työelämässä

Lähes kaikkiin ammattiaineiden opintojak-soihin sisältyy harjoittelua. Osassa taitoja harjoitellaan opiskelijapareina tai pienryh-missä, osassa on mukana ”oikeita” asiakkaita tai asiakasryhmiä. Näin opiskelijat pääsevät heti ensimmäisestä lukukaudesta alkaen ko-keilemaan turvallisesti taitojaan ja tietojaan ohjatussa tilanteessa jo ennen varsinaista työelämässä tapahtuvaa harjoittelua.

Opinnoissa käytännön harjoittelulla on iso rooli. Opintojaksoihin sisältyvän harjoitte-lun lisäksi fysioterapiakoulutuksessa har-joittelua tehdään työelämässä yhteensä 45 opintopisteen verran. Harjoittelupaikkoina

ovat esimerkiksi sairaalat, terveyskeskuk-set, yksityiset hoitolaitokset ja kuntoutus-keskukset tai erityisliikunnan palvelut. Fysioterapian opiskelijat tekevät yhden harjoittelujakson – noin viisi viikkoa – SAMKin Soteekki-palvelussa tai jossain muussa yrittäjyyteen ja innovatiivisiin pal-veluihin valmentavassa yksikössä.

Tärkein työväline kulkee mukana aina

Fysioterapeutille omat kädet ovat tärkein työväline: niillä tutkitaan esimerkiksi ana-tomista rakennetta, nivelten asentoa tai sitä, miten jännittyneeltä lihaskudos tuntuu, mutta myös ohjataan liikettä tai käsitel-lään pehmytkudoksia. Alkuvaiheessa osalle opiskelijoista jo pelkästään toisen opiskeli-jan lähellä oleminen on haastavaa, kosket-tamisesta puhumattakaan. Opintojen aika-na opiskelijat saavat ”siedätyshoitokuurin” toisen ihmisen kosketukseen käytännön harjoitustunneilla. Opettajat ohjaavat opis-

HANNA TUOMINENkuormitusfysiologia, kuntotestaus, eläinfysioterapia

VIVEKA HÖIJER-BREARterveyden edistäminen ja kansainväliset asiat

MAIJA KANGASPERKOtuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia

ESA BÄRLUNDneurologinen fysioterapia

JOHANNA VÄHÄ-JAAKKOLA neurologinen sekä lasten fysioterapia

HELI LAMMINEN Soteekki

Onnistumisen kokemukset vievät ammatillista kasvua huimin harppauksin

eteenpäin.

Lähes kaikki fysioterapian opettajat opettavat sekä suomeksi että englanniksi. Leppänen, Sallinen, Jaakkola-Hesso sekä kuvasta puuttuva Merja Koivuniemi hoitavat myös kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutuksen opetuksen. Sallinen ja Jaakkola-Hesso vastaavat kuntoutuksen ylempi AMK -koulutuksesta.

AGORA 3/2014 | 11

HELI LAMMINEN Soteekki

TARJA JAVANAINEN-LEVONEN soveltava liikunta, liikunnan didaktiikka

SIRPA JAAKKOLA-HESSO työfysioterapia ja ergonomia

MARI TÖRNE sydänfysioterapia, kuormitus- fysiologia, liikuntalääketiede

ERJA LEPPÄNEN neurologinen fysioterapia, johtaminen, kliininen harjoittelu

KATI KARINHARJU soveltava liikunta, liikunnan ohjaus, esteettömyys

MERJA SALLINEN tiimivastaava

MARJO KECKMAN terveyden edistäminen, mielenterveysfysioterapia

kelijoiden otteita sananmukaisesti kädestä pitäen ja demonstroivat tarvittaessa omin käsin, jotta opiskelija saa tuntuman siihen ”miltä pitäisi tuntua”. Epäilemättä opinto-jaksoista saatavassa palautteessa toistuvat kommentit siitä, että fysioterapiaopettajat ovat helposti lähestyttäviä, johtuvat edellä kuvatusta todellisesta lähityöskentelystä: niin sanotusti ”iholla oleminen” vaatii omi-en rajojen ylittämistä niin opiskelijoilta kun opettajiltakin.

Omia rajojaan ja asenteitaan opiskelijat joutuvat testaamaan opintojen aikana mo-nenlaisissa tilanteissa. Joillekin työskente-ly vaikeavammaisten asiakkaiden kanssa voi aluksi tuntua ylivoimaiselta, ja joillain ei ole lainkaan aikaisempia kokemuksia ikäihmisten kanssa työskentelystä. Onnis-tumisen kokemukset esimerkiksi pyörätuo-litanssin kehittelystä ja ohjaamisesta asia-kasryhmälle soveltavan liikunnan tunnilla tai ikäihmisten toimintakykytestauksesta palvelutalon asukkailla vievät ammatillis-

ta kasvua huimin harppauksin eteenpäin. Opintojen edetessä vastuu tilanteiden suun-nittelusta ja toteutuksesta siirtyy yhä enem-män opiskelijoille itselleen ja opettajan rooli muuttuu enemmän sparraajaksi ja palaut-teen antajaksi.

Tutorointi tukee ammatillista kasvua

Ammatillista kasvua tuetaan fysioterapia-koulutuksessa myös tutoroinnin avulla. Sen tarkoituksena ei ole vain opintojen etene-misen seuranta, vaan myös pohtia yhdessä opiskelijan kanssa miten hänen taitonsa ja tietonsa ovat kehittyneet. Lisäksi mie-titään, mikä tuntuu erityisen haastavalta ja mikä voisi olla hänen omia tavoitteitaan palveleva seuraava harjoittelu – kuitenkin niin, että kaikki ammattipätevyyden edel-lyttämät keskeiset osa-alueet tulevat kate-tuiksi. Etenkin alkuvaiheessa tutoroinnissa kiinnitetään paljon huomiota ryhmädyna-miikkaan, sillä kokemuksemme mukaan

hyvä ilmapiiri ryhmässä näkyy myös opis-kelutuloksissa, etenkin kun opiskelu on ajoittain paitsi ajallisesti ja älyllisesti, myös henkisesti vaativaa. Tutoroinnin tavoittee-na voi ajatella olevan tutkinnon suorittanut ammattilainen, joka täyttää paitsi viralliset vaatimukset myös luonnehdinnan: fysiote-rapeutti tarvitsee tieteentekijän aivot, taite-lijan kädet ja humanistin sydämen.

Kirjoittajat toimivat fysioterapian ja kuntou-

tuksen opettajina SAMKissa.

▶

INFO › SAMKissa kaksi fysioterapian koulutusohjelmaa, suomen- ja englanninkielinen. Fysioterapian opinnot aloittaa vuosittain 40–45 opiskelijaa.

› suomenkielistä koulutusta Porissa 30 vuotta › englanninkielistä koulutusta 20 vuotta › Englanninkieliseen koulutukseen on osallistunut opiskelijoita yli 40 maasta.

Lue myös: Alumnista opettajaksi

Mari Törne ja Johanna Vähä-Jaakkola

12 | AGORA 3/2014

ALUMNISTA OPETTAJAKSI:

Ihanaa opettaa toiselle jokin taito!

Mari Törne ja Johanna Vähä-Jaak-kola ovat molemmat valmistuneet fysioterapeutiksi SAMKin eng-lanninkielisestä koulutuksesta. Maisteriopinnot Mari suoritti Jy-väskylässä pääaineenaan liikunta-lääketiede ja Johanna Tampereel-la terveyshallinnon pääaineessa. SAMKin opettajana Mari on ollut viisi ja Johanna nelisen vuotta.

– Oma ryhmäni oli toinen englanninkieli-nen ryhmä SAMKissa, jolloin olimme vielä niin sanottu ”testiryhmä”, Mari kertoo. – On ollut mahtavaa nähdä, miten paljon englanninkielinen koulutusohjelma on ke-hittynyt 20 vuoden aikana.

Omista kokemuksistaan SAMKin opis-kelijoina Mari ja Johanna kokevat olevan monenlaista hyötyä nyt opettajan ja tutorin tehtävissä.– Entisenä opiskelijana elän nykyisten opis-kelijoiden mukana vahvasti heidän amma-tillisen kasvunsa prosessissa. Esimerkiksi kolmannen vuoden aikana pitkään ulko-maanvaihtoon lähtevien hermoilua kat-sellessani muistan aina sen jännityksen ja pelon omasta selviytymisestä, Mari kertoo. – Ehkä yksi pointti, jota omien opintojen kautta haluaa nyt vielä enemmän tuoda

esille, on se monipuolisuus, mihin tässä am-matissa voi suunnata tulevaisuutensa ja että on ihan ok olla se ”ei-tyypillinen fyssari-opiskelija”. Fysioterapian opiskelu ei oikeas-taan sulje mitään pois ja koulutukseen voi yhdistää monen eri alan osaamista, Johanna jatkaa. – Tutoroinnissa koen vahvuutena sen, et-tei omista opinnoista ole vielä kovin kauaa ja opiskelijan asemaan on helppo eläytyä. Hyvä kokemus, joka itseltä opintojen ajalta on, ohjaa minua edelleen: yksikin ”lähes-tyttävä” opettaja, oma tutor tai joku muu, riittää opiskelijalle siinä tilanteessa, kun on tarve saada asiansa sanottua, Johanna poh-tii.– Mietin minäkin fysioterapiaopintojen ai-kana, kuinka kivaa olisi olla pulpetin toisel-la puolella sitten joskus. On ihanaa opettaa toiselle jokin taito! ■

TEKSTI: Merja Sallinen & Maija Kangasperko | KUVA: Tomi Glad

PHYSIOTHERAPY

ANNIVERSARY SEMINAR

13.10.2014

Tiilimäen kampuksella

samk.fi/physiotherapy_

anniversary_seminar

AGORA 3/2014 | 13

Lapseni aloitti koulun. Pieni pellavapää lähti

ekalle luokalle reippain mielin ja äidin sydäntä

kouraisi. Osaako, oppiiko, tykkääkö, saako kave-

reita… Tiedätte kyllä. Oman koulutaipaleen alku

pulpahti mieleen. Keväällä 1981 oli Kankaanpään

Kyynärjärven ala-asteella tutustumispäivä. Kave-

rin kanssa innostuimme niin, että halusimme tulla

seuraavanakin päivänä. Opettaja oli fiksu nainen,

eikä suitsinut kahden pienen innokkuutta, vaan

antoi luvan ja niinpä me heiluimme mukana koko

loppuviikon. Koulun aloittaminen syksyllä sujui-

kin sitten helposti. Taidettiin vähän brassaillakin

muille, että hei, ollaan oltu täällä ennenkin.

Ekan luokan opettajan kannustava suhtautumi-

nen opintien aloittamiseen lienee yksi syy sii-

hen, että olen opiskellut myös aikuisena. Kaksi

vuotta sitten aloitin SAMKissa ylemmän AMKin

opiskelun, tavoitteena fressata omaa päätäni ja

saada tradenomin tutkintoni päivitettyä ylem-

mäksi korkeakoulututkinnoksi. Aikuisopiskelussa

kiehtovimpia ovat olleet ne hetket, kun tunnistaa

omien tietojensa ja ymmärryksensä rajallisuu-

den ja samalla ne hetket, kun tunnistaa ja tajuaa

osaavansa jonkin asian, vaikka ei ole aiemmin

sitä tiedostanut. Moni juttu sekoittaa pään posi-

tiivisella tavalla; uudet asiat vievät omaa pääkop-

paa pois aivojumista, siitä, että tekee kaiken niin

kuin aiemmin.

Nyt opinnot ovat loppusuoralla ja ehkä jo talvella

pulkassa. Lapseni koulun alkaessa jäin myös itse

opintovapaalle kolmeksi kuukaudeksi. Ja ei, en

todellakaan saanut omantunnontuskia. Jos joku

moittii pienen breikin työelämästä ottavia down-

shiftaajiksi, yhteiskunnan hyvinvointia hidasta-

viksi laiskottelijoiksi, siitä vaan. Itse vain kiitän

lämpimästi yhteiskuntaamme ja työnantajaani

siitä, että tämä ylipäätään on mahdollista. Jos-

kus elämässä asiat loksahtelevat paikoilleen ja

hetkestä pitää tarttua kiinni.

Hyvässä työelämässä ymmärretään ihmisen

merkitys ja yhteiskunnan symbioosi. Julkinen

sektori ja yksityinen sektori eivät kilpaile: toista

ei olisi ilman toista. Ilman kunnallista päivähoitoa

en olisi voinut käydä töissä. Ilman opettajia en

olisi voinut enkä voisi opiskella. Ja nämä puoles-

taan eivät olisi mahdollisia ilman yksityisen sek-

torin tuottamaa taloudellista hyvinvointia. Siksi

en ymmärrä, kuka voittaa ja miksi, jos rakennam-

me henkistä muuria näiden kahden välille.

Elelemme laatikoissamme näkemättä sitä yh-

teiskunnallista kokonaisuutta, josta hyvä työ ja

tuottavuus rakentuvat. Toimialasta riippumatta

ihminen on ollut keskiössä jo pitkään, josko kaik-

ki eivät tiedosta sitä. Ihminen tekee työn. Kukois-

taakseen ihmisen pitää tietää, minkä puolesta

hän työskentelee ja miksi; mikä on hänen pa-

noksensa isossa kuvassa. Ihmisestä pitää ottaa

kaikki irti, positiivisella tavalla. Antaa ihmiselle

mahdollisuuksia haastaa oma osaamisensa, ylit-

tää itsensä. Siihen on erilaisia tapoja, on työpaik-

ka sitten koulu, sairaala, hampurilaisravintola tai

konepaja. Opiskelunkin mahdollistaminen on

yksi tapa. Kiitän ja suosittelen.

MAHDOLLISUUS HAASTAA OMA OSAAMINEN

ALUMNIKOLUMNI

Katri KujanpääValmistui SAMK:sta ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja toisen kerran "toivottavasti vuonna 2014".

Työskentelee Prizztech Oy:ssä viestintäpäällikkönä.

Ihmisestä pitää ottaa kaikki irti,

positiivisella tavalla.

ALU

MN

IKO

LUM

NI

14 | AGORA 3/2014

TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Veera Korhonen

YR

ITTÄ

JYY

S

Ravustuskausi pitää Tomi Travantin (vas.) ja Jonas Karlssonin kiireisenä Säkylän Pyhäjärvellä.

Rapukuningas Jonas Karlsson

käy merroilla Säkylässä

Tänä vuonna Satakunnan ammattikorkeakoulu valitsi vuoden yritys-kiihdyttämöyrittäjäksi Jonas Karlssonin, jonka yritys on Turussa toi-miva äyriäisten tukku- ja vähittäiskauppa Rapukuningas Ky. Karlsson ravustaa Säkylän Pyhäjärvellä. Turussa yrityksellä on noutopiste, mut-ta eläviä tai keitettyjä rapuja voi tilata kaikkialle Suomeen. Karlsson järjestää myös rapusafareja. Viime keväänä perustetun yrityksen toi-minnan arvoja ovat ekologisuus, laatu ja asiakaskeskeisyys.

AGORA 3/2014 | 15

KUKA? › Jonas Karlsson, 28 vuotta, naimisissa › Kotoisin Turusta › Opiskelee Rauman Kanalikampuksella liiketaloutta.

› Yritys: Rapukuningas Ky www.rapukuningas.fi

– Haluaisin laajentaa yritystoimintaa mui-hin mereneläviin. Niitä on kaikkia hienoja lajeja vaikka kuinka paljon. Vapaana eläviä lajeja, joista ihmiset Suomessa eivät tiedä. Mutta mahdollisimman läheltä ja mahdol-lisimman isoista populaatioista – en halua tukea tehokasvatusta missään muodossa, Jonas Karlsson kertoo.– Olen lukenut tutkimuksia, että jos teho-kalastus jatkuu, vuonna 2048 kaikki valta-meret ovat tyhjiä näistä merenelävistä.

Katse jo Barentsinmerelle

Nykyisen laajuinen toiminta pitää yrittäjän ja hänen osa-aikaisen työntekijänsä Tomi Travantin kiireisenä.– Sesonki on nyt. Ja vaikka ravustuskau-si kestää lokakuun lopulle, rapuja ei mene silloin enää niin paljon kaupaksi. Silloin odotellaan jo joulua. Nyt kaikki ravut ovat menneet, mitä olemme saaneet. Isoja rapuja menisi kuinka paljon vain.

Kun kausi loppuu, Norjassa alkaa kunin-gasravun kalastus. Jopa kymmenkiloisiksi kasvavien rapujen populaatio on Barentsin-merellä liian suuri. Tarkoituksena on aloit-

taa kuningasrapujen raakapakastetuonti mahdollisimman nopealla kierrolla. – Olen maistanut kuningasrapua, joka on ollut vuosia pakkasessa. Ja olen maistanut sellaista, joka on ollut vain viikon–kaksi. Niistä ei voisi uskoa, että ovat samaa tuotet-ta. Se on tuoreena ihan paras rapu.Vaikka Karlsson tiesi, että yrittäjän työ on kokopäiväistä, häntä on silti yllättänyt työn määrä. Hän matkaa Säkylään merroille jo neljän–viiden aikaan aamulla ja päivät saat-tavat venyä Turussa kymmeneen asti illalla. – Joskus tuntuu, ettei ehdi kengännauho-jakaan sitoa. Täytyy vain juosta paikasta toiseen. Mutta ei meille tarvitse kenenkään sanoa, että hymyilkää, kun viette asiakkaille tuotteita. Teemme sen ihan omasta intohi-mosta tätä hommaa kohtaan, hän naurahtaa. Haaveissa siintää kuohuviini–merenelävä-cocktailbaari -tyyppinen ravintolatoimin-takin. – Olen intohimoinen kokkailija ja omasta mielestä hyväkin siinä, Karlsson virnistää.

Palkinto pitkäjänteisestä työstä

Toimelias yrittäjä on saanut henkisen ra-vunpureman jo nuorena, kun hän kävi perheen kanssa nostelemassa mertoja Säky-lässä. Nyt liiketalouden opinnot Rauman Kanalikampuksella ovat loppusuoralla. Hän kertoo saaneensa hyvää tietoa talous-hallinnon asioista. Vaikka yrityksen talous-hallinto onkin ulkoistettu, asioista on hyvä ymmärtää. Samoin myynnin ja markki-noinnin opinnoista on ollut hyötyä. – Tässähän sitä silti parhaiten oppii, teke-mällä, hän toteaa.

Karlsson ei ehtinyt olla kauaa Yrityskiih-dyttämön suojissa.– Minulla oli konsepti valmiina, olen saanut Yrityskiihdyttämöstä lähinnä potkua aja-

tuksiini. Sieltä näytettiin heti vihreää valoa. Olen kyllä jo vuosia ja vuosia tätä hommaa mielessäni pyörittänyt.

Palkinto myönnettiin juuri pitkäjänteisyy-den ansiosta.– Yhdessä jumpattiin se mikä vielä jumpat-tavissa oli, vahvistaa palkinnon luovuttanut yrittäjyyspäällikkö Teppo Lundell.– Jonas Karlsson on kehittänyt pitkäjän-teisesti yritystään, jonka idea on syntynyt oman intohimon kohteena olleesta harras-tuksesta. Rapukuningas on ensiluokkai-nen esimerkki siitä, miten opiskelijan oma innokkuus muuttuu realismiksi ja siitä pit-käjänteisellä työllä aidoksi asiakkaita palve-levaksi yritystoiminnaksi, kertoo Lundell.

Ennätyssaalis osui kohdalle

Viime syksynä Karlsson sai saaliiksi tähän asti suurimman rapunsa. Silloinen Suomen ennätysrapu oli 16,8-senttinen. Hän sai pari milliä sitä pienemmän ravun, joka näytti jo pieneltä hummerilta. Ravusta otettiin kuva, mutta sen annettiin elää järvessä loppuun asti.

Yrittäjä ei ymmärrä päivittelyä siitä, että ra-vut kärsisivät kun ne rapujuhlissa keitetään elävältä. – Olen itse todella eläinrakas ihminen. Ra-vulle on inhimillisin tapa kuolla, kun se hei-tetään kuumaan veteen. Se menee lämpös-hokkiin ja kuolee sekunnissa. Luonnossa ne syövät toisiaan tai kalat syövät niitä elävältä.

Onko kiireinen yrittäjä ehtinyt viettää itse rapujuhlia? – Yhdet juhlat olen ehtinyt pitää. Toiset on vielä sovittu pidettäväksi.

Meille ei tarvitse sanoa, että hymyilkää, kun viette

asiakkaille tuotteita. Teemme sen ihan omasta intohimosta tätä hommaa

kohtaan.

Rapukuningas Jonas Karlsson

käy merroilla Säkylässä

16 | AGORA 3/2014

KEKSELIÄSTÄ YHTEISTYÖTÄ

Innovaatiot-tutkimusryhmä tutkii innovaati-

oiden ja innovaatio-osaamisen syntymistä

korkeakoulutuksen ja yritysten yhteistyössä,

tutkimustiedon tehokkaita hyödyntämistapo-

ja yrityksissä ja yhteisöissä ja innovaatioiden

luomisessa tarvittavaa osaamista. Lisäksi se

kehittää innovaatiotoimintaa tehostavaa tek-

niikkaa eli innovaatioteknologiaa.

Tutkimusryhmällä on monipuolinen osaaminen

ja kokemus vuorovaikutteisesta innovaatiotoi-

minnasta, tutkimustiedon kaupallistamisesta,

innovaatiokompetensseista, yrittäjyydestä sekä

innovaatioteknologiasta. Ryhmä on kansainvä-

linen, jäseniä on myös Hollannista ja Saksasta.

Satakunnassa ja Suomessa

Satakunnan alueella ryhmä tekee innovaa-

tioyhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Toimintamuotoja ovat muun muassa innovaa-

tioworkshopit. Ryhmä hakee aktiivisesti myös

uusia yhteistyömuotoja.

Kansallisesti ryhmä on mukana muun muas-

sa innovaatioiden kaupallistamisen kehittä-

misessä sekä tutkimusyhteistyössä muiden

korkeakoulujen kanssa. Parhaillaan on käyn-

nissä Turun ammattikorkeakoulun, Jyväsky-

län yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja

Laurea ammattikorkeakoulun kanssa Inno-

komppi-hanke opiskelijoiden innovaatiokom-

petenssien, siis osaamisen, tunnistamiseksi,

kehittämiseksi ja mittaamiseksi.

Kansainvälisesti

Kansainvälinen yhteistyö keskittyy julkaisu-

toimintaan, tutkijoiden sparraukseen, esityk-

siin kansainvälisissä konferensseissa sekä

yhteisten projektien toteuttamiseen kumppa-

nien kanssa. Keväällä ryhmä aloitti yhteistyön

Hollantiin, yhteistyökumppaneina Free Uni-

versity of Amsterdam ja Saxion University of

Applied Sciences sekä Saksaan, jossa kump-

panina on Muenster University of Applied

Sciences. Matthijs Hammer Saxionista ehti

jo vierailla SAMKissa keväällä, jolloin sovittiin

muun muassa opiskelijaprojekteihin liittyväs-

tä yhteistyöstä ja yhteisistä julkaisuista. Myös

professorit Peter van der Sijde Amsterdamis-

ta ja Thomas Baaken Mûnsteristä halusivat

mukaan ryhmän jäseniksi ja lupautuivat ole-

maan mukana tutkijoiden ohjauksessa. Kaik-

kien kanssa on tehty yhteistyötä jo vuosia, jo-

ten uuden tutkimusryhmän kanssa yhteistyö

käynnistyi nopeasti.

Ryhmä vastasi keväällä saksalaisen Saar-

land Universityn kumppanipyyntöön ja pääsi

mukaan projektikonsortioon, joka yhdessä

jätti osaamisen siirron tehostamiseen liitty-

vän hakemuksen EU:n Horizon 2020 -ohjel-

maan.

Innovaatioworkshopien toteuttamiseksi on

viritelty yhteistyötä useampaan suuntaan.

Tämä on yksi alue, jossa voidaan tehdä yh-

teistyötä yritysten kanssa.

TEKSTI: Kari Laine | KUVA: Veera Korhonen

INNOVAATIOT

YDINRYHMÄ Kuvassa vasemmalta oikealle:

› Ari-Pekka Kainu, KM › Merja Sallinen, TtT › Mirka Leino, FM › Petteri Pulkkinen, TkT › Kari Laine, TkT (ryhmän vetäjä) › Niko Kandelin, TkL › Teemu Santanen, DI Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@samk.fi

www.samk.fi/tutkimusryhmät

AGORA 3/2014 | 17

Yksilöllistä hyvinvointia TEKNOLOGIAN KEINOIN

Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimus-

ryhmän (HET) tavoitteena on hyvinvoinnin ja

terveyden edistäminen teknologian keinoin.

Monitieteisessä ryhmässä kohtaavat vahva

terveys- ja hyvinvointiosaaminen sekä tekno-

logia- ja palveluosaaminen.

Tutkimusryhmä edesauttaa pääasiassa eri-

tyisryhmien hyvinvointia. Yksilölliset tarpeet

ovat tutkimus-, palvelu- ja teknologiakehitys-

työn keskiössä. Tutkimushankkeissa mukana

on muun muassa ikääntyneitä, kehitysvam-

maisia, liikuntarajoitteisia ja muistisairaita.

Kohderyhmän edustajat ovat parhaita asian-

tuntijoita heille suunnatussa kehitystyössä.

Tämänhetkisessä hanketoiminnassa keski-

tytään mobiili-, peli-, RFID-, NFC- ja kone-

näköteknologiaan sekä anturointi- ja mit-

talaitteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään

teknologian käytettävyys- ja käyttäjätut-

kimukseen sekä teknologian terveys- ja hy-

vinvointivaikutuksiin. Tutkimustuloksista voi

lukea tieteellisistä julkaisuista, mutta niitä py-

ritään esittelemään myös kotimaisilla asian-

tuntijafoorumeilla.

Alueellista, kansallista ja kansainvälistä tutkimustyötä

Satakuntalaisten toimijoiden kanssa on ke-

hitetty ja pilotoitu omaehtoisen kuntoutuk-

sen ja aktivoitumisen sovelluksia. Yhteis-

työssä on toteutettu niin muistikuntoutusta

kuin fyysistä liikuntaa sisältäviä mobiilipe-

lejä sekä yhdistetty taidetta ja teknologiaa

hyvinvoinnin edistämiseksi virikkeellisillä

sovelluksilla.

Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä muiden

korkeakoulujen kanssa. Ajankohtaisimpana

mainittakoon SAMKin ja Turun ammattikor-

keakoulun liittouman CoastALin puitteissa

tehtävä hyvinvointiteknologiatyö.

Tutkimusryhmä vahvistaa osaamistaan ul-

komaisten kumppaneiden kautta. Yhteistyö-

tä tehdään erityisesti irlantilaisen Dundalk

Institute of Technologyn ja ruotsalaisen

Mittuniversitetetin kanssa. Yhteishankkeissa

tutkitaan hyötypelejä ja kehitetään anturitek-

nologiaa automaattiseen hyvinvoinnin seu-

rantaan.

Mahdollisuuksia yrityksille

Tutkimusryhmä tarjoaa tukea ja asiantunte-

musta alalla toimiville ja alasta kiinnostuneille.

Hyvinvointia edistävä teknologia luo yrityksil-

le ja hyvinvointipalveluiden tuottajille suuria

mahdollisuuksia, koska teknologian ja tekno-

logiasisältöisten palveluiden potentiaalista on

käytössä vain murto-osa.

YDINRYHMÄ Kuvassa vasemmalta oikealle:

› Enda Finn, MSc › Andrew Sirkka, KTT › Antti Koivisto, DI › Sari Merilampi, TkT (ryhmän vetäjä) › Mirka Leino, FM

Olemme kiinnostuneita yhteistyöstä ja kehitysideoista!

Sähköpostit ovat muotoaetunimi.sukunimi@samk.fi

www.samk.fi/tutkimusryhmät

TEKSTI: Sari Merilampi | KUVA: Pauli Valo

TEKNOLOGIA

18 | AGORA 3/2014

TÄR

PIT

SAMK LUKUINA

1200 ja vähän päälle – SAMKin uusien aloittavien

perustutkinto-opiskelijoiden määrä syksyllä 2014.

89 aloitti ylempi AMK -opinnot.

41 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa Raumalla englanninkielisessä

liiketaloudessa ja kahdeksan Porissa fysioterapiassa.

80 vaihto-opiskelijaa syyskaudella Tiilimäen, Tiedepuiston ja

Kanalikampuksella.

TÄR

PIT

Katso ajankohtaiset koulutukset

Lisätietoja: www.samk.fi/

koulutuspalvelut/ajankohtaista

Opiskelijat valitsivat Marja Flinckin parhaaksi opettajaksi

SAMK ja opiskelijakunta SAMMAKKO palkitsivat vuoden parhaana opettajana lehtori Marja Flinckin (kuvassa kes-kellä). Flinck opettaa hoitotyön koulutusohjelmassa kliinistä psykologiaa ja päihdetyötä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä. Parhaan opettajan äänestivät opiskelijat. Perusteluissa opiskelijat totesivat muun muassa: "Aivan mieletöntä karismaa ja ammattitaitoa. Tuntuu että tämän opettajan tunneilla voisi istuskella vaikka vapaa-ajallaan ilman että yksikään hetki tuntuu ikävystyttävältä."

> Flinckistä enemmän Agoran seuraavassa numerossa.

SAMKin elokuisilla henkilöstöpäivillä palkittiin myös henkilö-kunnan vuoden samkilaiseksi valitsema lehtori Kirsti Santamäki (oikealla), joka on myös tuore pääluottamus-mies. Vuoden aloite -palkinnon sai Eeva Yli-Laurila, jonka aloite liittyy SAMKin prosessien parantamiseen. Palkinnoksi saadut taulut ovat Kankaanpään taidekoulusta valmistunei-den kuvataiteilijoiden grafiikkaa.

Tehokas uraohjaus vähentäisi ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämistä,

toteaa SAMKin laatupäällikkönä toimiva Erja Kuurila väitöstutkimuksessaan,

joka tarkastettiin Raumalla 29.8.2014. Opiskelijat aloittavat opintonsa erilaisin

urasuunnitteluvalmiuksin. Jotta uraohjausta voitaisiin kohdentaa paremmin,

ohjaajan pitäisi tunnistaa epävarma urasuunnittelija heti opintojen alkuvai-

heessa.

– Sattumalta koulutukseen tulleita ei tule nähdä potentiaalisina opintojen

keskeyttäjinä. Päinvastoin nuoria tulisi kouluttaa havaitsemaan sattumalta

elämässä eteen tulevia valinnan mahdollisuuksia, ja ohjata heille taitoja, joilla

näitä satunnaisia tekijöitä pystyy käyttämään hyödykseen, Kuurila sanoo.

Kuurilan väitöstutkimus Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa

on luettavissa osoitteessa www.doria.fi.

> Lisää aiheesta joulukuun Agorassa.

Veera Korhonen

Veera Korhonen

"Tämän opettajan tunneilla voisi

istuskella vaikka vapaa-ajallaan."

ERJA KUURILA VÄITTELI URAOHJAUKSESTA

Erja Kuurila SAMKin henkilöstöpäivässä palkitsemassa vuoden aloitteentekijää.

AGORA 3/2014 | 19

Janelin Kinnunen (s. 1984) opiskelee kuva-

taidetta kolmatta vuotta Kankaanpäässä. Hä-

nen teoksensa ovat usein sekoituksia erilai-

sista tekniikoista: installaatioista videoihin ja

miniatyyriteoksista kollaasinomaisiin teippi-

maalauksiin. Kuvan installaatio on nimeltään

"Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme

enää muista". Siinä hän kuvaa ihmisen mah-

dottomuutta todella päästä takaisin siihen

hetkeen, joka on joskus ollut. Se on saman-

aikaisesti sekä äärettömän surullista, mut-

ta myös kaunista. Vaikka siitä hetkestä olisi

todisteena valokuva, on sekin vain yksi tapa

vääristää mennyt. Muisti on olemukseltaan

myös valikoiva ja sidoksissa identiteettiimme.

Muistammeko sen minkä haluamme muistaa

ja kun emme enää muista, keitä silloin todella

olemme? Teoksessa nivoutuu yhteen myös

ympäristön ja ihmisen suhde toisiinsa. Kuinka

suuri vaikutus on elinympäristöllä siihen, keitä

olemme ja miten arvomaailmamme rakentuu?

Installaatio koostuu untuvilla päällystetystä

ovesta, sulkakengistä ja ikkunakehyksiin kiin-

nitetystä valokuvateoksesta.

Janelin Kinnunen

> janelin.kinnunen@gmail.com

> janelinkinnunen.com

Janelin Kinnunen: Linnun sulilla päällystetyt korkokengät. Yksityiskohta installaatiosta "Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista", 2014. Kuva: Janelin Kinnunen.

KUUKAUDEN KUVA:

PAIKKOJA, JOISSA OLEMME OLLEET, JOITA EMME ENÄÄ MUISTA

Haluatko SAMKin uutiskirjeen?

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

SUPERARKEA!? ANNA PERHO 21.11.2014

Perjantain Huiput -seminaarissa toimittaja, tv-tuottaja ja kirjailija Anna Perho: Superarkea!

- Arjen ja ajanhallinta- Työssä jaksaminen- Oman näköinen elämä Lisätietoja ja ilmoittautuminen 29.10.2014 mennessä: > www.samk.fi/annaperho

Kuntoutujien työllistäjän palkinto Taru Anttilalle

Vuoden WINNY-palkittu yrittäjä on Dementia-

koti Daagmaariaa ja Porin Suomalaista Pal-

velukotia pyörittävä Taru Anttila. Palkinnon

saa vuosittain kuntoutujien työllistämisessä

kunnostautunut yrittäjä. Voittajan valitsevat

Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan Yrittä-

jät ry sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Anttila kertoo, että erilaisuuden hyväksymi-

nen on kuulunut yrityksen arvoihin alusta asti.

– Meillä on monipuolisesti tehtäviä hoiva-,

keittiö- ja puhtaanapitopuolella, joten pys-

tymme räätälöimään töitä, oli työntekijällä

sitten hahmotushäiriö tai muu työn mukaut-

tamisen syy, kertoo Anttila.

– Suora palaute asukkailta on se paras mit-

tari. Arvostan myös sitä, että henkilöstö vaa-

tii paljon tulijoilta. Silloin tiedän, että he ovat

ylpeitä työstään ja haluavat laadun säilyvän.

Meille tärkeää on arvostus asiakkaita koh-

taan, sydämellinen käytös sekä hyvä työmo-

raali, jatkaa Taru Anttila.

Mikko Rasila

Olli Annala

JOHTAMINEN – keskeinen organisaation toimintaan ja tulokseen vaikuttava tekijä

TERVETULOAOpenSAMKiin 11.11. ja 13.11.

Johtamisen ja esimiestyön täydennyskoulutus

SAMK, Maamiehenkatu 10, Pori

6.11.2014–11.12.2015 • Laajuus 30 opintopistettä

• Mahdollisuus suorittaa myös Johtamisen erikois-ammattitutkinto (JET)

• Kouluttajina mm. TtM Kirsti Santamäki, KTM Marja-Liisa Jullenmaa, FL Harry Niskanen, KTM Sirpa Nokkonen, FL Maarika Iijolainen ja FT Mari Suvanto

Ilmoittaudu 10.10.2014 mennessä osoitteessa samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaista

11.11.2014 Rauma, Kanalikampus (Satamakatu 26)

13.11.2014 Pori, Tiedepuiston kampus (Tiedepuisto 3)

Näytteilleasettajaksi?OpenSAMK 2014 -tapahtuma koostuu koulutuksia esittelevästätyöpaja-alueesta ja alueen organisaatioiden käyttöön varatusta messualueesta. Näytteilleasettajille tarjotaan esittelytila käyttöön veloituksetta. Tapahtumassa vierailee niin työnantajakontakteista kiinnostuneita korkeakouluopiskelijoita kuin koulutusalaansa sekä urapolkuaan pohtivia toisen asteen opiskelijoita. OpenSAMK 2013 oli menestys – tule mukaan!

OpenSAMK2014

www.opensamk.fi