Ajankohtaista EU-edunvalvonnasta

EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen

2

Bryssel – Euroopan poliittinen pääkaupunki

• 1 500 etujärjestöä

• 900 liike-elämän järjestöä

• 300 konsultti- ja lakiasiaintoimistoa

• 350 yritysedustusta

Yhteensä noin 13 000 edunvalvojaa Suomalaisia elinkeinoelämän

edustajia: EK, Energiateollisuus, SY, INFOR, Fortum, Nokia, NSN, TeliaSonera,TVO

3

Miksi EK on Brysselissä?

• Noin 70 % elinkeinoelämää koskevasta lainsäädännöstä on EU-lähtöistä

• Euroopan parlamentin vaikutusvalta on kasvanut ja Eurooppa-neuvoston rooli on korostunut

• Ennakoi ja ”aistii” poliittisen ilmapiirin muutoksia • EU-valmistelijoilla ja päättäjillä on harvoin kokemusta tai osaamista

elinkeinoelämästä• Elinkeinoelämällä ei ole virallista asemaa EU-

päätöksentekomenettelyssä (poikk. ETSK)

• Suomalaisten yritysten ääni kuuluviin Brysselissä

EK:ssa kaikki 150 asiantuntijaa vastaavat alansa EU-vaikuttamisesta, mutta Brysselissä tulee myös olla läsnä!

4

EK:n Brysselin toimiston tehtävät

EK Brysselissä

• Tuottaa ja välittää lainsäädännön valmistelijoille ja päätöksentekijöille tietoa suomalaisten yritysten näkemyksistä • Viestii EU-hankkeista suomalaiselle elinkeinoelämälle ja Suomessa käytävistä ajankohtaisista keskusteluista Brysseliin• Pitää yhteyttä eurooppalaisiin sisarjärjestöihin ja

osallistuu BusinessEuropen toimintaan• On mukana EU-tason työmarkkinaosapuolten sosiaalidialogissa• Verkostoituu – ylläpitää tiiviitä suhteita Brysselin

vaikuttajatahoihin

5

• BUSINESSEUROPE koostuu yhteensä 40 kansallisesta elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöstä 34 eri Euroopan maasta.

• Yhteensä BUSINESSEUROPE edustaa yli 20 miljoonaa pientä, keskisuurta ja suurta yhtiötä.

• EK on BUSINESSEUROPEn jäsen.

• BUSINESSEUROPE edistää ja edustaa aktiivisesti liike-elämän intressejä Euroopassa. BUSINESSEUROPE myös edustaa jäsenjärjestöjään Euroopan sosiaalidialogissa.

• BUSINESSEUROPElla on kaikilta eri liike-elämän alueilta yhteensä noin 60 työryhmää, jotka kattavat kaikkiaan yli 1200 asiantuntijaa eri yhtiöistä sekä jäsenjärjestöistä.

66

EU-edunvalvonnan haasteet

• Instituutioiden välinen tasapaino – poliittinen ilmapiiri – kriisit• Sääntelytulva, ylisääntelyn riski!• EU:n halukkuus tiukentaa omaa sääntelyään - eurooppalaisten

yritysten globaalin kilpailukyvyn säilyttäminen• Komission pääosastojen yhteistyö yhä heikkoa, lainsäädännön

valmistelu ei ole riittävän avointa• Instituutioissa vähän tietoa yritysten tarpeista, elinkeinoelämästä • Ehdotukset valmistellaan kiireessä, yritysvaikutusten arviointi usein

puutteellista • Parlamenttivaikuttaminen• Oikeiden henkilöiden tunnistaminen - oikea-aikainen vaikuttaminen• Kansallisten erityispiirteiden korostaminen - tehokas edunvalvonta

edellyttää ”liittolaisten” löytämistä

7

Keskeisiä EU-hankkeita

• Talous– Talouspolitiikan koordinaation tiivistäminen - Vakaus- ja kasvusopimuksen

uskottavuuden parantaminen, tilapäisen vakausmekanismin toimivuus ja pysyvän vakausmekanismin luominen

– EU-budjetti tukemaan kasvun edellytyksiä – vain 10 % varoista käytetään suoraan kasvun ja työllisyyden edistämiseen

• Rahoitusmarkkinoiden sääntely – yritysrahoituksen saatavuus

• Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen – Top 12 hanketta, joilla pyritään poistamaan sisämarkkinoiden esteitä ja

lisäämään kasvua ja työllisyyttä – mm. digitaalisten sisämarkkinoiden luominen, pk-yritysten

rahoitusmahdollisuuksien lisääminen, EU-patentti, verotus, julkiset hankinnat..– Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2020 mennessä kasvattaisi

usealla prosentilla EU:n BKT:tä

7

8

Keskeisiä EU-hankkeita

• Small Business Act ja pk-yritysten hallinnollisen taakan keventäminen

– Tavoite parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä – 10 periaatetta, joihin komissio ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet– Pienet edellä -periaatteen noudattaminen, SME -testi

• yhtään uutta lakia ei pidä hyväksyä ilman, että vaikutukset pk-yrityksiin on arvioitu huolellisesti

– Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen 25 %:lla vuoteen 2012 mennessä • komission pitää asettaa uudet tavoitteet vuodelle 2015

– Tavoitteena mm. edistää pk-yritysten• osallistumista julkisiin hankintoihin ja EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin• rahoitusmahdollisuuksia • kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä

=> Komission seurattava SBA:n toimeenpanoa jäsenmaissa

9

Keskeisiä EU-hankkeita

• Ilmasto, energia ja logistiikka

– Ilmasto- ja ympäristövelvoitteet tasapuoliseksi • EU:n ei tule yksipuolisesti nostaa 20 % päästövähennystavoitettaan• IMO:n päätös laivojen polttoaineiden rikkipitoisuusvaatimusten

kiristämisestä – EU:n rikkidirektiivin uudistus – Suomen vienti- ja tuontikustannuksissa merirahdit kallistuisivat 30-50 %– Lisäkustannus 600 miljoona euroa vuodessa nykyisellä öljyn hinnalla– Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin voidaan torjua siitä aiheutuvat

kustannukset ja kilpailun vääristymät pohjoisille merialueille

– Energian ja raaka-aineiden saatavuus – mm. energiaverodirektiivi

– Kustannustehokas ja sujuva logistiikka – EU:n tyyppihyväksyntä asetuksen uudistaminen?– Suomessa ajoneuvojen kokoa jouduttaisiin pienentämään, mikä ei ole energian

käytön eikä liikenteen kannalta tehokasta– EK:n arvion mukaan rahtikustannukset nousisivat 250 - 500 miljoonaa euroa

vuodessa toimialasta ja kalustosta riippuen

9

10

Keskeisiä EU-hankkeita

• Kauppapolitiikka – avoimet markkinat, vapaakauppasopimukset, investointisopimukset

• Työelämäasiat – joustoturvaperiaate, osaavan työvoiman saatavuus– Eläkkeet, työaikadirektiivi, lähetetyt työntekijät

11

Keskeisiä EU-hankkeitaTyöaikadirektiivin uudistaminen

• Eurooppalaisilla työmarkkinaosapuolilla mahdollisuus neuvotella direktiivin uudistamisesta, edellinen yritys kaatui 7 vuoden neuvottelujen jälkeen

• Työmarkkinaosapuolet halukkaita neuvottelemaan, mutta neuvottelumandaatit erilaiset – BusinessEurope/työnantajajärjestöt haluavat ratkaista EU-tuomioistuimen ratkaisuista aiheutuneet

tulkintaepäselvyydet ja säilyttää ns. opt-out mahdollisuuden ( keskimääräisen 48 tunnin viikoittaisen työajan ylittäminen työsopimusteitse)

– Eurooppalaiset ammattiliitot (ETUC) haluavat uudistaa koko direktiivin ja poistaa opt-out mahdollisuuden

• Keskeiset kysymykset– Työpaikalla tapahtuvan päivystyksen lukeminen työaikaan ( julkisella sektorilla lääkärien päivystys

ei ole työaikaa)– Vuosiloman kertyminen sairausajalta - voidaanko kertymiselle asettaa kansallisesti katto vai ei?– Korvaavan vuorokautisen lepoajan antamisajankohta - tuleeko korvaava lepoaika antaa ennen

seuraavan työvuoron alkua vai esim. kuukauden sisällä, kuten Suomen työaikalaissa on säädetty?– Opt-out mahdollisuus - sen säilyttäminen - tärkeä erityisesti UK:lle

• EK– työaikadirektiivi toimii kohtuullisen hyvin, ei tarvetta kokonaisuudistukselle – jos uudistus aloitetaan, nykyiset työaikajoustomahdollisuudet pitää säilyttää

12