Äidinkieli – elämän eväs

Kunnon pohjat työelämään

Seiska on karnevalismiaVIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA • 2/2011

Virtuaalinen muuttuutodelliSuudeKSi

Julkaisija: Oulun yliopisto Päätoimittaja: Tapio Mäkinen toimituspäällikkö: Tiina Pistokoski toimitusneuvosto: Erkki

Alasaarela, Sakari Jussi-Pekka, Sanna Järvelä, Erkki Karvonen, Karoliina Kekki, Leila Risteli, Olli Silvén, Tapio Mäkinen, Tiina Pistokoski

Graafinen suunnittelu: Petri Ovaskainen osoitteet: Liisa Salmela osoitteenmuutokset: osoitteeseen aktuumi@oulu.fi

Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkostoon, tee osoitteenmuutos myös alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi.

Yhteystiedot: sähköposti: aktuumi@oulu.fi | www.oulu.fi/aktuumi | Puhelin 08 553 4091

Painatus: Painos 7000 | Joutsen Median Painotalo

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia. ISSN 0788-7132

2 Aktuumi | 2/2011

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA • NrO 2 TOUkOkUU 2011 21. VSk

Äidinkielen taito haltuun 12

Lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten kielellis-tä erityisvaikeutta koskeva käypä hoito -suo-situs annettiin vuosi sitten. Sen jälkeen ovat Oulun yliopiston logopedian asiantuntijat, kuten professori Sari Kunnari, käyneet ah-kerasti eri tilaisuuksissa puhumassa siitä käy-tännön ammattilaisille. Lasten kielellisiä häiri-öitä tutkitaan Oulun yliopiston lapsenkielen tutkimuskeskuksessa. Niiden hoidossa tär-keintä on toimia ajoissa.

16

TIM

O H

EIKK

ALA

REIJO

KOIR

IKIv

I / STu

dIO

P.S.v.

oulun viestintäteknologiassa tapahtuu 16

Oululla on viestintäteknologiassa menestyksekäs menneisyys ja alalla tapahtuu edelleen kaupungissa paljon. Internet-tutkimuskeskus CIE:n johtaja Heikki Huomo kuvaa kaikille avoimen PanOulu-verkon ja jokapaikan teknologian maailmanlaajuisesti ainutlaatuisiksi. Toimintaympäristö kuitenkin muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Siksi myös tekemisen tavan on Huomon mukaan muututtava.

ArtiKKelit:

Talous tasapainoon etuajassa..............................................10

Matemaattisten avaruuksien ajattelija ...........................20

Riittävä pohja työelämään ....................................................22

Ilmastonmuutos haastaa matkailun ................................26

VAKiot:Lyhyet .......................... 2Pääkirjoitus .............. 5Puheenvuoro.......... 8Näkökulma ............19väitökset .................29Karvonen ............... 30Oulu.fi .......................31

12

3

RO

dEO

useissa kliinisissä potilastutkimuksissa sydä-men pumppauskyky on parantunut sydänin-farktipotilailla, joiden sydämeen on ruiskutet-tu omasta luuytimestä eristettyjä kantasolu-ja pallolaajennuksen yhteydessä. Filosofian maisteri Johanna Miettisen väitöstutkimuk-sessa todettiin, että kantasoluhoito teho-si parhaiten niihin potilaisiin, joiden sydämen vasemman kammion pumppauskyky oli huo-noin akuutin infarktin jälkeen.

vasemman kammion heikentynyt toimin-ta on suurin yksittäinen ennustetta heikentä-vä tekijä sydäninfarktista selvinneillä potilailla. Infarktin aiheuttaman sydänlihaskuolion kor-jaamiseksi pyritäänkin kehittämään jatkuvasti uusia hoitoja.

Miettinen selvitti väitöskirjassaan muun muassa potilaiden tulehdusmerkkiaineiden

”vallalla oleva uskomus siitä, että kaikki nou-see tai kaatuu Nokian

myötä, on osin harhaanjoh-tava. Alalla pitkään toimineet ovat Nokia-riippuvuuden jo 2000-luvun alussa koetun ICT-sektorin notkahduksen aikana havainneet ja sen myötä rat-kaisuja vallinneeseen tilantee-seen hakeneet.

Me radiotekniikkaan ja sii-hen pohjautuviin kokonaisjär-jestelmiin ja langattomiin verk-koihin toiminnassamme keskit-tyneinä näemme tulevaisuuden täynnä haasteita ja mahdolli-suuksia sekä matkapuhelintoi-mialalla että langattomissa jär-jestelmissä. Meidän osaamisel-lemme on edelleen kysyntää ja tarvetta: meillä työskennelleis-tä tohtoreista noin puolet on rekrytoitu viime kuukausien ai-kana alan paikallisiin yrityksiin.

Suomessa julkisen tutki-musrahoituksen panostukset esimerkiksi ICT-sektorille ei-vät ole moneen vuoteen seu-ranneet todellista tarvetta. Merkittävin osa rahoituksesta on kanavoitunut teollisuuden tuotekehityksen tueksi, ja ko-van osaamisen uudistaminen on jäänyt tarpeeseen nähden riittämättömäksi. Ilman mer-kittäviä satsauksia ei uusien haasteiden edessä globaalis-sa kilpailussa pärjätä. Elleivät päättäjät reagoi nopeasti kas-

vavaan panos-tustarpeeseen, ei Suomella ole paluuta maail-man johtavien ICT-teknolo-gian kehittäjien joukkoon.”

MATTI LATVA-AhO, PrOfESSOrI,

CENTrE fOr WIrELESS

COMMUNICATIONS,

OULUN YLIOPISTO,

ENTErPrISE fOrUMISSA 2011

Kantasoluhoidosta apua kriittisimmille sydäninfarktipotilaille

ja natriureettisten peptidien pitoisuutta en-nen ja jälkeen kantasoluhoidon. Täysin uusi tutkimuskohde oli kantasoluhoidon vaikutus sydäninfarktipotilaiden keuhkovaltimopai-neeseen ja sydämen sykäyslevon aikaiseen toimintaan.

Kantasoluhoidon todettiin parantavan sydämen pumppauskykyä, edistävän sy-käyslevon aikaista toimintaa ja mahdollises-ti suojaavan haitalliselta keuhkovaltimopai-neen nousulta. Tulehdusarvoihin sillä ei ollut vaikutusta.

Miettisen väitöstutkimuksen avulla saatiin tietoa siitä, ketkä potilaat hyötyisivät kanta-soluhoidosta eniten. Lisäksi tutkimus tarjoaa tulehduksen ja kantasolujen vuorovaikutuk-sesta uutta tietoa, josta on apua kantasolu-hoidon vaikutusmekanismien selvittämisessä.

4 Aktuumi | 2/2011

Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt korkeatasoisen väitöskirjan palkinnon kahdel-le Oulun yliopistossa vuonna 2010 valmistu-neelle väitöskirjalle.

Kasvatustieteiden tohtori hanna Järve-noja tutki kasvatustieteen väitöksessään ryh-män yhteistä tunteiden säätelyä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa, ja totesi sen voivan olla yksi yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn avaintekijä.

tiedeakatemia palkitsi kaksi väitöskirjaa oulun yliopistosta

Lääketieteen tohtori Jaana koivumäki tut-ki lääketieteellisen biokemian ja molekyyli-biologian väitöksessään elimistössä hapen puutteessa laukeavan hypoksiavasteen pe-rusmekanismeja ja totesi vasteen suojaavan vaikutuksen iskeemisessä sydänvauriossa.

Tiedeakatemia jakaa vuosittain neljä kor-keatasoisen väitöskirjan palkintoa.

RO

dEO

/ TER

O SIv

uLA

Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt geenin, joka vaikuttaa siihen, paljonko alko-holia henkilö juo. Geeni on aktiivisin aivojen osissa, jotka liittyvät neuropsykologisiin mieli-hyvän mekanismeihin. Tämä viittaa siihen, et-tä geenillä on rooli alkoholin vaikutusten syn-nyttämissä myönteisissä tuntemuksissa.

Geenistä löydettiin kaksi muotoa, joista toinen on kolme kertaa yleisempi kuin toi-nen. Henkilöt, joilla on harvinaisempi muoto, juovat vähemmän. Sama geeni on aiemmin liitetty autismiin ja tarkkaavaisuushäiriöihin.

”Henkilön juomisen määrään vaikutta-vat tietenkin myös hänen elämäntilanteensa ja -kokemuksensa, mutta jo aiemmissa tut-kimuksissa on löydetty geenien merkittävä osuus. Tulos avaa uusia mahdollisuuksia sel-

Sahalaitaisen syövän tunnuspiirteet selvisivät

Sahalaitainen syöpä on Suomen kolmanneksi yleisimmän syöpä-muodon, paksu- ja peräsuoli-syövän, alamuoto, jonka ennus-te on huonompi kuin tavallisella suolisyövällä. Sahalaitainen syö-pä kehittyy sahalaitapolyypeiksi kutsutuista esiastemuutoksista, joita ei ole ennen täysin tunnet-tu tai joita on pidetty hyvälaatui-sina. Filosofian maisteri karoliina Stefaniuksen väitöstutkimuksen ansiosta sahalaitaiset suolisyö-vät osataan nyt tunnistaa entistä paremmin.

Stefanius onnistui tutkimuk-sessaan selvittämään ne valo-mikroskooppiset tunnuspiirteet, joiden perusteella patologit pys-tyvät tunnistamaan sahalaitaisen syövän kudosnäytteistä. Tulosten avulla voidaan arvioida parem-min sairauden yleisyyttä ja ym-märtää sen syntymekanismia.

Tutkimuksessa saadut ha-vainnot korostavat tarvetta ke-hittää sahalaitapolyyppien hoi-to- ja seurantakäytäntöjä. Myös sahalaitasyövän ominaispiirteet huomioivaa hoitoa on Stefani-uksen mukaan kehitettävä, jot-ta sairauden ennusteet saataisiin paranemaan.

Oulun yliopistossa sahalaitai-sen syövän tutkimukseen on eri-koistunut professori Markus Mä-kisen ja professori Tuomo Kart-tusen johtama tutkimusryhmä, joka on tehnyt uraauurtavaa tut-kimusta suolisyövän alatyypin tutkimuksessa 2000-luvun alusta lähtien. diagnostiikan laitoksen patologian yksikössä toimivaan ryhmään kuuluvan Stefaniuksen väitöskirja on ensimmäinen sa-halaitaisen syövän tutkimukseen keskittyvä väitöskirja.

Geeni säätelee alkoholin käyttöävittää tutkimuksella juomista kontrolloivia biologisia mekanismeja ja siis myös uusia kei-noja ehkäistä ja hoitaa alkoholismia”, sanoo yksi tutkimuksen johtajista, Imperial College Londonissa työskentelevä Oulun yliopiston professori Marjo-riitta Järvelin.

Tutkimuksen aineisto kerättiin 56 000 henkilöstä eri puolilta maailmaa. Yksi osa siitä saatiin Pohjois-Suomen syntymäko-hortti 66:sta. Geenin esiintymisessä eri mai-den välillä ei löydetty eroja. Oulun yliopis-ton ja Biocenter Oulun lisäksi Suomesta tutkimushankkeeseen osallistui viisi muuta tutkimuslaitosta.

TIINA PISTOkOSkI

5

PLuG

I / JAR

MO

Mä

äT

Tä

PÄÄ

Kir

Joit

uS

Suomen hAllituS on linjannut tutkinnon suorittanei-den työllistymisen yhdeksi yliopistojen rahoituskri-

teeriksi. Sama esitys pidemmälle vietynä on toistu-vasti kuultu elinkeinoelämän järjestöiltä: yliopis-toja vaaditaan toimiin tutkintojen työelämävas-taavuuden parantamiseksi.

Asia on helppo tunnustaa tärkeäksi. Itsekkäistä fis-kaalisista syistä voin lämpimästi kannattaa tuollai-

sia rahoitusperiaatteita. Nimittäin Oulun yliopistosta 2000-luvulla valmistuneista työssä on 93 %. Tätä ylem-

mäksi pääsee vain kaksi teknillistä yliopistoa. Toisaalta yksikään tiedeyliopisto ei jää alle 90 % työssäoloasteen. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta työttö-miäkin on vähän, alasta riippuen 0–6 %. Erot ovat siis marginaaliset.

tYöSSÄoloASteen erot korreloivat valmistuneiden sukupuolijakauman kanssa ja selittyvät pitkälti perhevapailla. Yliopistojen palkitseminen työllistymi-sen ja rankaisu työttömyystilastojen perusteella kääntyykin helposti kehotuk-seksi sukupuolisyrjintään.

vastoin tiedotusvälineiden antamaa mielikuvaa yliopistot ovat hyvin kiinnostunei-ta koulutustensa työelämävastaavuudesta. Jokaiselle Oulun yliopistosta viisi vuotta aiemmin valmistuneelle lähetetään uraseurantakysely. vastauksista yliopistomme ohjaus- ja työelämäpalvelut laatii yhteenvedot jokaiselle ainelaitokselle.

Osin tulosten perusteella opetusta kehitetään, opiskelijoita ohjataan ja pää-tetään yliopiston resurssipanostuksista. Tämän rationaalisen toiminnan seura-ukset näkyvät yliopistostamme valmistuneiden erinomaisessa työllistymisessä; useimmiten vielä Pohjois-Suomeen.

urAKYSelYn tuloKSet vaikuttavat koulutusalarakenteisiin asti. Oulun yliopis-tossa oli tämän kevään yhteishaussa liki 50 pääaineen tai koulutusohjelman li-säksi tarjolla yhdeksän eri koulutusaloja yhdistävää joustavaa opintopolkua. Ne kaikki on rakennettu vastaamaan selvään työmarkkinakysyntään. Tiedepohjaa ei ole uhrattu: tutkimuksen osaamistarpeet ovat vastaavat.

Esimerkiksi tietojärjestelmiin keskittyneen kandidaatin tutkinnon pohjalta on luontevaa jatkaa maisteriksi laskentatoimessa tai toisin päin. Muihin pareihin kuuluu fysiikka ja sähkötekniikka, jolla vastataan materiaaliteknologioiden mer-kityksen kasvuun.

Tällaisten tutkintojen työelämärelevanssi on kiistaton. Oulun yliopisto luonnol-lisesti toivoo niiden kasvattavan omaa vetovoimaansa. Suurimpia hyötyjiä ovat kuitenkin tutkintojen suorittajat ja elinkeinoelämä.

Oulun yliopisto kuuntelee alumnejaan, opiskelijoitaan ja muita sidostahoja. vastuunoton tulokset näkyvät tilastoissa.

olli Silvénkoulutusrehtori, Oulun yliopisto

Oulun yliopisto kantaa vastuun työllistymisestä

JuK

KA

KO

NT

INEN

Susi menestyy monikäyttömetsissä

Susi selviää hyvin Suomen monikäyttömetsis-sä. Filosofian maisteri Salla kaartisen väitös-tutkimuksesta käy ilmi, etteivät maisematyy-pit rajoita susipopulaation kasvua ja levittäy-tymistä. Lisääntyvän susipopulaation esiinty-misalue on kasvanut vähitellen itärajan tuntu-masta kohti länttä.

Sudet näyttävät suosivan taimikoita ja nuo-ria kasvatusmetsiä todennäköisesti siksi, että näillä alueilla on runsaasti saaliseläimiä. vaikka sudet välttelevätkin reviiriä valitessaan ihmis-ten toimintaa, susien määrän kasvaessa risti-riitatilanteet niiden ja ihmisten välillä tulevat Kaartisen mukaan kasvamaan.

Susikannan levittäytymistä ihmisen muok-kaamassa ympäristössä käsittelevän tutki-muksen aineistona on käytetty vuodesta 1989 asti kerättyä satelliitti- ja radiopaikan-nuksista saatua seuranta-aineistoa sekä noin 30 000 vuosittain tehtyä jälkihavaintoa.

6 Aktuumi | 2/2011

RO

dEO

/ TER

O SIv

uLA

RO

dEO

/ BAR

BR

O W

ICK

STR

öM

tutkimuksesta apua vanhusten arkeen

Monitieteisessä tutkimushank-keessa etsitään kestäviä keinoja, joiden avulla muistihäiriöistä kär-sivät vanhukset voisivat elää ko-tonaan kauemmin. Tavoitteena on parantaa ikääntyvän väestön asuntojen ja lähiympäristön tur-vallisuutta ja esteettömyyttä se-kä kehittää opastavaa tietotek-nistä varustusta.

Asuinympäristöön sijoitetta-vat älykkäät palvelut voivat ohja-ta ja helpottaa vanhusten arkea ja tukea turvallista avohoitoa. Ke-hitettävänä on esimerkiksi äly-keittiö, johon liittyvän tutkimuk-sen koejärjestelyt ovat alkamassa Oulun yliopistossa. Tutkimusta johtavan professori Petri Pullin mukaan kodit voidaan myös kyt-keä sekä julkisiin sosiaali- ja ter-veyspalveluihin että yksityisiin hyvinvointi- ja kauppapalveluihin, jolloin palvelujen saatavuus ja laatu paranisivat.

Nelivuotinen tutkimushanke kuuluu Suomen Akatemian Jo-kapaikan tietotekniikka ja mo-nimuotoinen viestintä (Motive) -tutkimusohjelmaan. Oulun yli-opistosta hankkeessa ovat muka-na tietotekniikka, arkkitehtuuri ja lääketieteen tekniikka. Tutkimus-kumppanit ovat vTT ja Oulun diakonissalaitos.

TOMMI rIEkkI

Automaation arvioidaan tuovan merkittäviä säästöjä rakentamiseen. Tulokset ovat osoit-taneet, että esimerkiksi tiehöylien tehokkuus voidaan parantaa kaksinkertaiseksi 3d-mal-linnuksen ja -koneohjauksen avulla.

uuden Oulun yliopiston koordinoiman digiINFRA-tutkimusprojektin tavoitteena on kehittää reaaliaikaista järjestelmää, jossa etäyhteyden kautta tietoa saadaan suoraan työkoneilta. Menetelmä auttaa muun muassa aikatauluissa pysymisessä ja työn tehokkuu-den parantamisessa. Projektia varten raken-nesuunnittelun ja rakentamisteknologian la-boratorioon ollaan hankkimassa kaivinkone ja tiehöylä.

Automaation mahdollisuuksia pidetään mittavina myös talonrakentamisessa. Perin-teinen suunnittelu- ja toteutusprosessi voi-daan saattaa dynaamisemmaksi mittavälinei-

nä toimivien työkoneiden avulla. Esimerkiksi paalutuskoneet voivat mitata kantavuuden reaaliaikaisesti, jolloin erillisiä maaperämitta-uksia ei tarvita. Mittaukset ovat myös perin-teisiä tarkempia, mikä säästää aikaa ja ma-teriaaleja. Nykyisillä menetelmillä kaatopai-koille viedään vuosittain jopa 150 kilometriä hukkapaalua.

Rakentamisen automaatiosta puhui do-sentti Rauno Heikkilä innovaatiopäivillä 7.4. Hän arvioi Oulun yliopistolla olevan hyvät mahdollisuudet rakentamisen automaation kehittämisessä, sillä monitieteisessä yliopis-tossa konetekniikka ja rakentamistekniikka voivat tehdä tiivistä yhteistyötä. Erityisek-si vahvuusalueeksi hän katsoo rakentamisen tietomallintamisen ja automaation yhdistämi-sen, jota ei muissa Suomen yliopistoissa juu-rikaan tutkita.

Automaatiolla tehokkuutta rakentamiseen

7

JuH

A SA

RK

KIN

EN

tol vaihtoi Symbianin Androidiin

Oulun yliopiston tietojenkäsittely-tieteiden laitos (TOL) on poistanut mobiililaitteiden Symbian-käyttö-järjestelmän opetuksen kurssioh-jelmastaan. Helmikuussa tehdyn muutoksen syynä on matkapuhelin-yhtiö Nokian siirtyminen Symbian-järjestelmästä Microsoftin Windows Phoneen. Symbian-opetus sisältyi TOL:n mobiilijärjestelmien ohjel-mointi -kursseihin.

Jatkossa TOL opettaa ohjelmoin-tia Android-käyttöjärjestelmän avul-la, jota on kehittänyt Nokian kilpai-lija Google. Android on menestynyt etenkin viime kuukausina mobiili-alustamarkkinoilla maailmalla.

”Tavoitteemme on opettaa ohjel-mointia eri käyttöjärjestelmien kaut-ta. Jos vanhemmat opiskelijamme opiskelivatkin Symbiania, se ei tar-koita, etteivätkö he voi käyttää op-pimaansa myös muiden käyttöjär-jestelmien parissa”, selvittää TOL:n yliassistentti henrik hedberg.

vaikka laitos tekikin päätöksen nopeasti, Symbianin kohtalo oli Hedbergin mukaan nähtävissä jo pitkään. ”Nokia ei ole tehnyt enää pitkään aikaan tuotekehitystä Sym-bianille eikä tämän käyttöjärjestel-män opiskelu varmaankaan tuntu-nut opiskelijoistamme enää mielek-käältä. Mobiiliala muuttuu nopeasti ja opiskelijat myös sisäistävät sen”, Hedberg toteaa.

Mobiilijärjestelmien ohjelmointi -kurssilla opiskelijoiden ei enää tar-vitse hallita C++ -ohjelmointikielen perusteita, koska Android-kehitys tapahtuu Java-kielellä.

Kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä opiskeluun Oulun yliopistossa. Internatio-nal Studen Barometer -opiskelijatutkimuk-sen mukaan yliopiston vahvuuksina ulkomail-ta tulleet opiskelijat pitivät erityisesti vahvaa tutkimusta, henkilökohtaista opiskelun ja op-pimisen tukea sekä kirjaston palveluja.

Muuhun Suomeen verrattuna elinkustan-nukset Oulussa arvioitiin kohtuullisiksi, joskin muihin maihin verrattuna korkeiksi. urakehi-tyksen ja työkokemuksen saamisen kannalta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Oulun yliopistolle oikeuden perustaa erityis-opettajan kelpoisuuteen tähtäävän koulutus-ohjelman. uuden koulutusohjelman avulla on tavoitteena saada päteviä erityisopettajia varsinkin kasvukeskusten ulkopuolisiin kuntiin Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä 161 eri-tyisopettajan virkaa, joita ei ole saatu täytet-

Kansainväliset opiskelijat tyytyväisiä oulun yliopistoon

Oulun yliopisto pärjäsi huonommin sekä ko-timaisessa että kansainvälisessä vertailussa.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n ja kansainvälisen koulutus-alan konsulttiyrityksen toteuttamaan tutki-mukseen osallistui kaikkiaan noin 200 kor-keakoulua ympäri maailman. Siinä oli mukana myös Oulun seudun ammattikorkeakoulu, jo-hon kyselyyn vastanneet olivat myös pääosin tyytyväisiä.

tyä pätevällä hakijalla. Samanaikaisesti nuor-ten syrjäytymistä kuvaavat tunnusluvut ovat kasvaneet huolestuttavasti. Erityisopetuk-seen siirrettyjä oppilaita oli Pohjois-Suomes-sa vuonna 2009 yhteensä 6360. Osa-aikaista erityisopetusta sai 16 462 lasta.

vuonna 2013 käynnistyvään koulutusohjel-maan otetaan vuosittain 20 opiskelijaa.

erityisopettajien koulutus alkaa oulun yliopistossa

8 Aktuumi | 2/2011

Pu

he

en

Vu

or

o

JuH

A SA

RK

KIN

EN

venäläinen huippututkija Vale-ry V. Tuchin on aloittanut työn FidiPro-professorina Oulun yli-opiston optoelektroniikan ja mit-taustekniikan laboratoriossa. Hän tekee tutkimusta yhteistyössä professori risto Myllylän kanssa hankkeessa, jossa kehitetään bio-fotoniikan tekniikoita uusiin diag-nostiikan ja terapian sovelluksiin.

Oulun yliopiston varainhankintaa liittyvä haastekampanja pienille ja keskisuurille yrityksille jatkuu toukokuun puoliväliin saakka. Huhtikuun puoliväliin mennes-sä siihen oli osallistunut runsaat 60 yritystä, ja lahjoituksia Oulun yliopistorahastoon oli kertynyt noin 138 000 euroa.

”Pk-yritykset hyötyvät yli-opistosta välillisesti yhteiskun-ta- ja elinkeinorakenteen ansi-osta, mutta myös suorina palve-luina yliopistosta. Se kouluttaa osaavaa väkeä yrityksiin ja te-kee myös pk-yrityksiä palvele-

vaa tutkimusta”, perustelee kam-panjaan osallistumista yliopiston varainhankintapäällikkö Seppo heikkilä.

Kampanjaa toteutetaan yhteis-työssä Pohjois-Pohjanmaan Yrit-täjien ja Oulun Kauppakamarin kanssa, joka lahjoitti siihen huhti-kuun puolivälissä 40 000 euroa.

varainhankinta on tuottanut Oulun yliopistorahastoon yh-teensä 9,5 miljoonaa euroa. val-tion 2,5-kertainen vastinrahoitus huomioiden rahastoon on kerty-mässä 27,5 miljoonaa euroa.

Yritysten haastekampanja jatkuu 15.5. asti

toinen FidiPro-professori optoelektroniikkaan

Rahoittajana on Tekes. Samassa laboratoriossa työskentelee Fi-diPro-professorina myös Ghas-san Jabbour Yhdysvalloista.

Finland distinguished Profes-sor Programme, FidiPro, on Te-kesin ja Suomen Akatemian oh-jelma, jolla rahoitetaan ulkomais-ten huippututkijoiden työskente-lyä Suomessa.

viime vuoden joulukuussa julkaistu kansallinen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittinen (KTI) raportti on erinomainen esimerkki siitä, kuinka laajalla yhteistyöllä ja asiantuntijajoukolla on jälleen luotu suo-malaisen korkeakoulutuksen suuntaviivat. KTI-politiikalla pyritään tu-kemaan talouskasvua ja kansantalouden myönteistä kehitystä, yhteis-kunnan kestävää uudistumista ja kansalaisten hyvinvointia.

Siitä, ovatko raportin kaikki tavoitteet hyviä ja kannatettavia, voidaan olla varmasti monta mieltä. Näin opiskelijana raportista kuitenkin sil-miin pisti muutama mielenkiintoinen, joskin jo kyllästymiseen asti jau-hettu asia, kuten rakenteellinen kehittäminen ja profiloituminen sekä koulutuksen laadun kehittäminen.

KTI-raportissa linjataan vahvasti alueellisten hajanaisuuksien ja pääl-lekkäisyyksien poistamista, suurempien toiminnallisten yksikköjen ra-kentamista, korkeakoulujen yhä vahvempaa yhteistyötä ja kunkin kor-keakoulun vieläkin vahvempaa profiloitumista.

Luvassa on siis vilkas ja pahimmillaan riitaisa keskustelu siitä, mitä kaik-kea kussakin korkeakoulussa opetetaan ja tutkitaan, millä osaamisel-la on aitoa kysyntää ja mitkä alat joutuvat taistelemaan olemassaolos-taan. Opiskelijan silmin tällainen keskustelu lisää epävarmuutta omas-ta työllistymisestä ja oman osaamisen hyödyllisyydestä.

Ilmeisesti aiempi rakenteellisen kehittämisen buumi ja yliopistouudistus eivät riitä valtiolle, koska se haluaa jälleen avata tämän Pandoran lippaan.

Nyt sopii toivoa, että lähihistoria on jotain opettanut ja taistelemisen si-jasta korkeakoulut löytävät parhaat mahdolliset ratkaisut yhteistyöllä.

Raportissa esitettiin toimia myös koulutuksen laadun kokonaisvaltaisek-si kehittämiseksi. Ilolla panin merkille, että korkeakoulujen sisäänottoa ollaan suunnitelmallisesti laskemassa. uutinen on opiskelijoiden kan-nalta erinomainen aikana, jolloin vastavalmistuneen korkeakoulutetun työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön on epävarmaa.

Koulutussektorilla täytyy olla herkkyyttä seurata aikaansa. vilkkaasti muuttuvassa maailmassa yhä tärkeämpää on, että pystytään tarkem-min ennakoimaan osaamistarpeita ja nuorten työllistymistä eri aloille. Se on vastuullista toimintaa niin opiskelijoita kuin yhteiskuntaa kohtaan.

voisi kuvitella, että osa KTI-raportin suosituksista päätyy tulevaan hal-litusohjelmaan. Siksi on tärkeää, että korkeakoulut osallistuvat aktiivi-sesti keskusteluun ja lobbaavat tärkeimpiä kehittämisideoita päättäjil-le. Poliitikkojen ja virkamiesten ei pidä yksin linjata, mikä on korkeakou-

lutuksen ”se seuraava iso juttu”, vaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut on otettava laajasti mu-kaan keskusteluun. Nähtäväksi jää, miten ja mil-lä resursseilla KTI-raportin useat hyvät suosituk-set toteutetaan.

milja Seppäläfilosofian ylioppilas, Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsen

Korkeakoulupolitiikan seuraava ”iso juttu” päätettävä yhdessä

9

Parhaan idean palkinnon ensimmäisessä Takomo Turnauksessa sai taloustieteitä opiskelevan Han-nu Stewardin (vas.) ja sähkö- ja tietotekniikkaa opiskelevan Matti Junilan idea reaaliaikaisesta lin-ja-autojen seurantajärjestelmästä. ”Idea tuli bussipysäkillä 30 asteen pakkasessa, kun jouduimme odotteleman myöhästynyttä bussia. Siinä palellessa tuli mieleen, että olisi kätevää, jos voisi omasta kännykästä seurata, missä bussi on menossa”, Junila muistelee. Palkinnoksi toteutuskelpoisesta ide-astaan he saivat matkan Kaliforniaan.

TOM

MI R

IEKK

I

Oulun yliopiston kirjasto ja in-formaatiotutkimuksen oppiaine ovat vahvasti mukana kesäkuussa Oulussa järjestettävillä valtakun-nallisilla kirjastopäivillä. Yliopiston asiantuntijat ovat osallistuneet ohjelman suunnitteluun ja esitte-levät oululaista kirjastoalan osaa-mista itse tapahtumassa.

Kirjastoalan koulutuksesta pu-huu informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena huota-ri. Ylikirjastonhoitaja Päivi kytö-mäki käsittelee kirjastoalan rek-rytointia. Kirjojen ja kokoelmien paikannuspalvelu Smart Librarys-tä kertoo verkkopalvelusuunnit-telija Tapio ryhänen.

Oulun yliopiston kirjaston Fa-cebook-sivuja esittelee aiheesta pro gradu -tutkielman tehnyt fi-losofian maisteri Anna Nyberg. Pelien maailmaan omassa esityk-sessään paneutuu Oulun yliopis-tossa tohtoriksi väitellyt toimi-tusjohtaja Tony Manninen. Tut-kimus- ja koulutusryhmän am-mattitapaamisen vetäjänä toimii informaatiotutkimuksen yliopis-tonlehtori Vesa Suominen.

valtakunnalliset kirjastopäivät järjestetään 8.–10.6.2011. Kong-ressipaikkoina ovat Oulun kau-punginteatteri ja kaupunginkir-jasto. Tapahtumaan odotetaan 300–400 kirjastoalan ammat-tilaista ja päättäjää eri puolilta Suomea.

oulun yliopiston osaamista valtakunnallisilla kirjastopäivillä

Oulun yliopistossa järjestettiin huhtikuun alussa Takomo Turnaus, johon arkipäivän on-gelmia ratkaisevia ideoitaan saapui esittele-mään yli 50 oululaista. Monipuolinen ideatar-jonta oli taattu, sillä osallistujina oli tutkijoi-den ja yrittäjien lisäksi opiskelijoita ja eläkeläi-siä. Ideoita arvostelleessa tuomaristossa oli sekä vahvaa akateemista osaamista että liike-elämän tuntemusta.

Turnauksen taustalla on professori Jouni Similän johtama InnoCoop 2.0-tutkimuspro-jekti, jossa kehitetään avoimeen innovaati-oon perustuvan kilpailun tieteellistä pohjaa. ”Menetelmän avulla pyritään lisäämään eri-tyisesti ideoiden kirjavuutta. Kilpailuissa kan-nustetaan osallistujia esittämään hullujakin

ideoista ratkaisuja takomo turnauksessa

ideoita, sillä niistä voivat jalostua juuri ne kai-kista poikkeuksellisimmat ja merkittävimmät ajatukset”, Similä kertoo.

Takomo Turnaus oli projektin viides in-novaatioturnaus. Niitä on aiemmin vedetty muun muassa Helsingin ja Oulun kaupunkien johdolle ja Polar Electrolle. Turnauksissa osal-listujat esittelevät ensin omat ideansa, joista parhaat seulotaan ryhmien yhteisiksi ideoiksi. Ryhmissä ideoita jalostetaan ja niistä työstet-tävät esitykset näytetään tuomaristolle, jo-ka arvostelee ne omaperäisyyden, asiakkail-le tuotetun hyödyn, hyödynsaajien määrän ja jalostusasteen perusteella.

TOMMI rIEkkI

10 Aktuumi | 2/2011

rehtori Lauri Lajunen tarkastelee yliopiston tuoretta tilinpäätös-tä tyytyväisenä. Luvut osoitta-vat selkeää ylijäämää, kun runsas

vuosi sitten talousarviosta puuttui vielä pe-räti kuusi miljoonaa euroa.

”Kova ponnistus henkilöstöltä. Henki-löstön määrä on vähentynyt runsaalla 180 henkilöllä, mutta samanaikaisesti tutkin-tojen määrä on kasvanut suhteellisesti eni-ten kaikkiin yliopistoihin verrattuna, kun tekniikan poikkeusvuosi lasketaan pois.”, Lajunen tiivistää.

Myönteisistä luvuista rehtori joutuu kiit-tämään myös tuuria; kustannusleikkausten lisäksi taloutta vahvisti yliopiston viime vuonna saamat yhteensä 4,5 miljoonan eu-ron kertaluonteiset tuloerät. Lajunen muis-tuttaakin, että on pystyttävä katsomaan ennakoimattomien tulojen yli. Tasapaino-

tustoimenpiteitä ja rakenteellista uudista-mista on jatkettava, laakereille ei voi jäädä lepäämään.

”Taloudellisen pohjan vakaus on perus-edellytys sille, että pystymme kehittämään tutkimustamme ja koulutustamme pit-käjänteisesti kohti kansainvälistä kärkeä. Meidän on osattava tiivistää ja keskittää voimavarojamme.”, hän summaa.

tutkimukseen miljoonapanostuksia

Suomalaisen korkeakoululaitoksen tasoa ja laatua pyritään nostamaan profiloitumisen kautta: yliopistojen halutaan keskittyvän entistä selvemmin omiin vahvuuksiinsa. Oulun yliopisto on tiedeyliopistona päättä-nyt keskittyä monitieteiseen tutkimukseen valitsemillaan paino- ja kehittämisaloilla.

Oulun yliopisto joutui vuosi sitten aloittamaan rankan säästöohjelman alijäämäisen talousarvionsa

tasapainottamiseksi. kolmivuotinen kulukuuri puri tehokkaasti jo ensimmäisenä vuotena. Nyt yli-

opistossa on päästy säästämisen sijaan käynnistämään tulevaisuuden kannalta tärkeitä tutkimuksen

ja koulutuksen kehittämisohjelmia.

TEKSTI TAPIO MäKINEN RAKENNuSKuvA STudIO ILPO OKKONEN OY

etuAJASSA Talous tasapainoon

Tätä varten on paitsi tutkimuksessa myös koulutuksessa käynnistetty lukuisia kehit-tämisohjelmia.

Rehtori Lauri Lajusen mukaan kansain-välinen taso saavutetaan vain aidon kan-

sainvälistymisen kautta. Yliopistossa uu-distetaan parhaillaan tutkijakoulujärjes-telmää keskittämällä yliopiston koko toh-torikoulutus ja kansainväliset maisterioh-jelmat yhteen tutkijakouluun, University of Oulu Graduate School. Ulkomaisten ja ko-

”Taloudellisen pohjan vakaus on perusedellytys sille, että pystymme kehittämään tutkimustamme ja koulutustamme pitkäjänteisesti kohti kansainvälistä kärkeä.”

REIJO

KOIR

IKIv

I / STu

dIO

P.S.v.

11

timaisten huippututkijoiden ja jatko-opis-kelijoiden rekrytoimiseen, tutkimusinfra-struktuuriin ja kansainvälisesti merkittä-vien tutkimusohjelmien perustamiseen pa-nostetaan vuosittain 10 miljoonaa euroa.

”Yliopiston pitää olla kansainvälises-ti laadukas, korkeatasoinen ja innovatiivi-nen, koska sen ympäristökin kansainvä-listyy. Yrityselämä ja julkisyhteisöt tarvit-sevat kovatasoista uutta tutkimustietoa ja osaavaa työvoimaa kansainvälisille mark-kinoille”, Lajunen sanoo. Hänen mukaan-sa tässä piilee yliopiston todellinen merki-tys sekä alueelle että koko maalle.

”Tutkimuksen korkealla tasolla on suuri merkitys Oulun seudun innovaatiokeskit-tymälle jatkossakin. Mobiilin tietoliiken-netekniikan murros on synnyttänyt mieli-kuvan, että tekniikan merkitys olisi vähen-tymässä. Näin ei ole, vaan tietotekniikan

sovellukset laajenevat eri aloille, esimerkik-si lääketieteeseen ja luonnonvarojen hyö-dyntämiseen.”

”Mobiiliteknologian murros voi itse asi-assa johtaa Nokian ja Oulun yliopiston yh-teistyön tiivistymiseen, sillä Nokiasta on tulossa entistä tutkimusintensiivisempi. Yhteistyön vahvistuminen kuitenkin edel-lyttää, että tutkimuksemme pysyy edelleen kansainvälisellä huipulla”, Lajunen jatkaa.

tavoitteena laadukas valmistuminen

Profiloituminen ja keskittyminen valituille painoaloille ei tarkoita sitä, että yliopiston toiminta yksipuolistuisi.

”Ei se edes voi, koska Oulun yliopiston valtakunnalliset ja alueelliset koulutusvas-tuut velvoittavat meitä ylläpitämään laajaa

Yliopiston uudistuminen on pääs-syt hyvään vauhtiin rahoitustilan-teemme parantuessa, rehtori Lau-ri Lajunen sanoo. Vireillä on muun muassa suuren monitieteisen tut-kijakoulun perustaminen, huippu-tutkijarekrytoinnit, tutkimusinfra-struktuurin kehittäminen, opiske-lija-opettaja -suhteen parantami-nen ja paljon muuta.

� 1452 ylempää korkeakoulututkintoa (1108 kpl v. 2009)

� 141 tohtorintutkintoa (154 kpl v. 2009)

� 451 tieteellistä julkaisua (2457 kpl v. 2009)

� 59 keksintöilmoitusta (73 kpl v. 2009)

� neljä uutta tutkimuslähtöistä yritystä

oulun YlioPiSto 2010

koulutustarjontaa. Monipuolisuus ja moni-tieteisyys ovat päinvastoin meidän ehdot-tomat vahvuutemme. Kyse on siitä, kuin-ka hyödynnämme sitä entistä paremmin.”

Koulutuksessa yliopisto panostaa tulok-sellisuuden parantamiseen, opiskelijoiden nopeaan valmistumiseen, kansainvälisty-miseen ja koulutusohjelmien vetovoimai-suuteen. Ohjausta tehostetaan opintojen al-ku- ja loppuvaiheessa, ja eri perustutkinto-jen kandidaattivaiheita yhdistetään yhte-näisiksi opintopoluiksi maisterivaiheen va-lintojen joustavoittamiseksi.

”Yliopiston henkilöstörakenteen kehit-täminen tähtää opiskelija/opettaja -suhteen parantamiseen, mikä vaikuttaa keskeises-ti koulutuksen laatuun ja valmistumiseen”, Lajunen kuvaa. �

12 Aktuumi | 2/2011

ÄidinKielen tAitoantaa elämän eväät

TEKSTI RAIJA TuOMINEN

KuvAT REIJO KOIRIKIvI / STudIO P.S.v.

13

ÄidinKielen tAito kyky puhua ja ymmärtää äidinkieltä on perustaito, jota ilman

kommunikointi ja uuden oppiminen ei onnistu. Siksi ongelmat kielen

kehityksessä aiheuttavat ongelmia kaikilla elämänalueilla. Viime kädessä

ihminen on vaarassa syrjäytyä, ja apua kannattaa hakea ajoissa.

Oulun yliopiston logopedian oppiaine tarjo-aa puheterapiapalvelua lääkärin, puhetera-peutin tai psykologin lähetteellä. Lasten pu-heterapiaa tehdään leikinomaisesti. Profes-sori Sari Kunnari (keskellä) seuraa logopedi-an opiskelija Ilona Niemelän ja kuusivuoti-aan Konstan puheterapiatuokiota.

14 Aktuumi | 2/2011

Kielen kehitys alkaa jo vauvan jo-keltelusta. Kaksivuotiaan sa-navarastoon kuuluu usein noin 200 sanaa. Tuolloin lapsi alkaa

myös taivuttaa sanoja ja muodostaa lyhyi-tä lauseita.

Kielen kehittyminen on yksilöllistä. Joi-takin rajapyykkejä siinä voidaan kuiten-kin nähdä: ”Poikkeavaa on, jos lapsi ei juu-rikaan ääntele ensimmäisen ikävuoden ai-kana tai jos hän ei pyri muullakaan tavalla aktiivisesti ilmaisemaan itseään”, professo-ri Sari Kunnari Oulun yliopiston logope-dian oppiaineesta rajaa.

”On hälyttävää, jos puolitoistavuotias lap-si ei ymmärrä puhetta. Huolestuttavaa on myös, jos kaksivuotiaalla on niukka sanava-rasto tai hän ei muodosta kahdenkaan sanan lauseita. Myöhemmin epäselvä puheilmai-su ja puuttuvat taivutuspäätteet voivat olla osoitus puheen kehityksen häiriöstä.”

Jonkin asteisia puheen kehityksen vii-västymiä on 19 prosentilla lapsista. Vai-keampia viivästymiä tavataan noin seitse-mällä prosentilla. Kielellisestä erityisvaike-udesta puhutaan, jos lapsen kielellinen toi-mintakyky ei kehity iän mukaisesti ilman selkeää syytä, mutta hänen näönvarainen päättelynsä on ikätasoista. Näitä tapauk-sia ilmenee 1–7 prosentilla lapsista riippu-en eri maissa käytössä olevista diagnoosi-kriteereistä.

Kehityshäiriöt usein geneettisiä

Usein kielelliset kehityshäiriöt johtuvat geneettisistä syistä. Keskoslapsilla ja syn-tymäpainoltaan pienillä lapsilla on mui-ta suurempi riski kohdata kielellisiä ongel-mia. Myös raskauden aikana tai synnytyk-sen yhteydessä voi tapahtua keskushermos-ton kehitysvaurioita, jotka vaikuttavat pu-heen kehitykseen.

”Häiriöitä puheen kehityksessä voi aihe-uttaa myös kuulovika. Myös laajemmat ko-konaiskehityksen ongelmat, kuten kehitys-vammaisuus ja autismi, heijastuvat kielen kehitykseen”, Sari Kunnari lisää.

Kasvuympäristökin vaikuttaa kielen ke-hitykseen. Jos vuorovaikutussuhteet tai

kielelliset virikkeet jäävät vähäisiksi esi-merkiksi raskauden jälkeisen masennuk-sen vuoksi, lapsen kielellinen kehitys saat-taa häiriintyä.

Monikielisyys ei yksin aiheuta lapselle ongelmia: ”Lapsella on kapasiteettia oppia useita kieliä yhtä aikaa. Mutta jos esimer-kiksi sisaruksilla tai vanhemmilla on ollut puheen tai kielen kehityksen ongelmia, mo-nikielisyys saattaa aiheuttaa lisäongelmaa.”

Esikoisten kielen kehitys on edistyneem-pää kuin perheen nuorempien lasten. Van-hemmilla on aikaa antaa hyvää puhemallia ja intensiivistä vuorovaikutusta enemmän ensimmäiselle lapselle kuin seuraaville.

Sukupuolten kielen kehityksen eroista on ristiriitaisia tutkimustuloksia eri puolil-ta maailmaa. Niissäkin maissa, joissa tyt-töjen kielen kehitys on edistyksellisempää kuin poikien, pojat ottavat tyttöjä kiinni 4–5 ikävuoden tietämillä.

lukeminen kannattaa aina

Professori Sari Kunnari muistuttaa tutusta asiasta: lapselle ääneen lukeminen rauhal-lisessa ja kiireettömässä vuorovaikutuk-sessa edesauttaa lapsen kielellistä kehitys-tä. ”Lukemisella on suuri merkitys. Siihen pitäisi aikuisenkin keskittyä, ja luetusta pi-täisi keskustella. Kysymykset puolin ja toi-sin rikastuttavat lapsen kieltä.”

”On myös valtavan tärkeää, että lapsel-le selitetään esineitä ja toimintoja ympäris-töstä koko ajan. Jos lapsi sanoo esimerkik-si auto, aikuisen on hyvä laajentaa ilmaisua sanomalla punainen auto.”

Jos vanhempia alkaa mietityttää, on-ko lapsen kielen kehityksessä jotakin häi-riötä, Kunnari suosittelee ottamaan asian puheeksi viimeistään, kun lapsi on kaksi-vuotias. Asian voi nostaa esille esimerkiksi neuvolassa, jossa vanhempien huolta kan-nattaa kuunnella.

”Vanhempien ohjaus on kaikkein tärkein tapa lähteä edistämään parivuotiaan lap-sen puheen ja kielen kehitystä. Vanhemmat tarvitsevat konkreettista tietoa, mitä voisi kotona tehdä toisin.”

Jos ongelmia on edelleen vielä kolman-

”Lukemisella on suuri merkitys. Siihen pitäisi aikuisenkin keskittyä, ja luetusta pitäisi keskustella. Kysymykset puolin ja toisin rikastuttavat lapsen kieltä.”

15

nen ikävuoden kieppeillä, aloitetaan puhe-terapia. Siinä harjoitellaan leikinomaises-ti erilaisia kielellisiä taitoja, puhemotoriik-kaa sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

terapiasta apua

Lievät puheongelmat, esimerkiksi äänne-virheet, voivat korjaantua jo muutamalla terapiakäynnillä. Kielellinen erityisvaikeus saattaa vaatia vuosien yhteistyön puhetera-peutin kanssa. ”Yleensä puheterapiassa lap-sen puheen ja kielen kehitys menee aina jol-lakin tavalla eteenpäin”, Kunnari rohkaisee.

Hän painottaa, että mitä varhaisemmin

aloitetaan tuki lapsen kielen kehityksen ongelmissa, sitä paremmat tulokset saavu-tetaan. Ongelmiin pitää tarttua:

”Se, että lapsella ei ole kunnollisia ilmai-sukeinoja, heijastuu monella tavalla lapsen itsetuntoon ja käyttäytymiseen. Voi ilme-tä häiriökäyttäytymistä, sosiaalisia ongel-mia ja oppimisvaikeuksia. Koko koulun-käynti voi vaikeutua, ja uhkana on syrjäy-tyminen.”

Oulun yliopiston logopedian oppiaine tarjoaa puheterapiaa opiskelijatyönä. Te-rapiaan voi hakeutua lääkärin, puhetera-peutin tai psykologin lähetteellä. Noin 90 prosenttia yliopistossa terapiaa saaneista

kokee, että siitä on hyötyä.Myös tutkimustyö on logopedian oppiai-

neessa lisääntynyt lapsenkielen tutkimus-keskuksen myötä. Yksi suurimmista pro-jekteista on tällä hetkellä lapsen kielellisen erityisvaikeuden tutkimus, jota tehdään yhteistyössä amerikkalaisen Purduen yli-opiston kanssa.

Viime vuonna käynnistyi monikielisyys-projekti, jota rahoittaa Euroopan tiedesää-tiö. Yhdessä Kuopion, Helsingin ja Turun yliopistojen sekä neljän yliopistosairaalan kanssa on meneillään sisäkorvaistutehan-ke. Siinä tutkitaan lasten puheen ja kielen kehitystä istutteen laittamisen jälkeen. �

Lähes kaikki puheterapiassa käy-vät kokevat sen hyödylliseksi. Jos-kus riittää muutama terapiatunti, toisinaan voidaan tarvita muuta-man vuoden työ. Professori Sari Kunnari ja Konsta harjoittelevat.

16 Aktuumi | 2/2011

17

Käyttäjät tekevät ja kokevat internetin

Tulevaisuuden internetissä sekoittuvat todellinen ja virtuaalinen maa-

ilma. Esimerkiksi opiskelu voi tapahtua netin virtuaalisten aineistojen

avulla ja pelillisesti. Internet kehittyy nyt käyttäjälähtöisesti, ja sitä tut-

kitaan useiden tieteenalojen yhteisvoimin.

TEKSTI SAMuLI TARvAINEN KuvITuS ANNA ANuNdI

oka niemessä ja notkossa ei muutama vuosikymmen sitten ollut edes sähkö-valoja. Sen jälkeen on tapahtunut val-tava ja nopea muutos: teknologia on arkipäiväistynyt osaksi jokapäiväistä elämää.

Teknologisen muutoksen yksi airut on ollut internet, joka on yleistynyt jokaisen ulottuville. Internet on kaventanut väli-matkoja mutta myös muuttanut kanssa-käymistä perustavanlaatuisesti. Yksi muu-tos on ollut reaalimaailman ja virtuaalisen maailman sekoittuminen keskenään.

Sukupolvien välillä on suuria eroja suh-tautumisessa nettiin. Oulun yliopiston in-

J ternet-huippututkimusyksikön Center of Internet Excellence, CIE:n johtaja Heikki Huomo esittää vertauksen eri ikäpolvien netin käytöstä.

”Vanhemmat käyttävät internetiä, ja heil-le internet on käyttö- ja työväline. Nuorem-mat ikäpolvet puolestaan menevät nettiin mutta palaavat sieltä vielä takaisin. Tulevat sukupolvet ovat ja elävät internetin maail-massa osana reaalimaailmaa”, hän sanoo.

Virtuaalisen ja todellisen maailman se-koittuminen luo paitsi haasteita myös uu-sia mahdollisuuksia. ”Jo nyt online-pelit ja yhteisöpalvelut muuttavat ihmisten kans-sakäymistä, ja jopa internetin palveluis-

TIM

O H

EIKK

ALA

18 Aktuumi | 2/2011

ta puhutaan kuin henkilöistä. Tietokoneet, kännykät ja muut välineet ovat aukkoja in-ternetiin. Niistä voi tiirailla maailmaa toi-senlaisin silmin”, Huomo jatkaa.

3d-mahdollisuudet tutkimuskohteina

Tulevaisuuden mahdollisuuksia voi etsiä menneisyydestä. ”1980-luvulla ensimmäi-sen kerran työpöydät tulivat tietokoneiden perusnäkymiksi: toimisto kopioitiin ko-neeseen täsmälleen kuin se amerikkalaisis-sa konttoreissa oli. Nykyään käyttäjät eivät kuitenkaan koe toimistoympäristöä omak-seen, vaan ympäristön tarkoituksenmu-kaisuus riippuu käyttöyhteydestä ja -tar-koituksesta”, Huomo valaisee. Hänen mu-kaansa pelillinen näkökulma on tulevai-suudessa hyvinkin mahdollinen: opiskelu tapahtuu virtuaalisten kirjapinojen, lehtis-ten ja vastaavien kautta.

Oulun yliopistossa tutkitaan ja kehite-tään entistä käyttäjälähtöisempiä järjes-telmiä. Yhteisöllisesti rakennetut virtuaa-limaailmat, joita yhteisöjen jäsenet vievät eteenpäin, ovat tätä päivää ja tulevaisuutta.

Oulussa tehtävä pelitutkimus ei tarkoita pelkästään perinteisten pelien tutkimusta ja kehittämistä, vaan myös esimerkiksi vir-tuaalisten ympäristöjen, kuten oppimisym-päristöjen tutkimista. Oulun yliopistossa

tutkitaan paljon kolmiulotteisia eli 3D-si-mulaatioita ja niiden käyttömahdollisuuk-sia erilaisissa sovelluksissa.

Huomo kertoo useita esimerkkejä siitä, kuinka palvelut muuttuvat käyttäjälähtöi-semmiksi. ”Esimerkiksi julkisten virasto-jen, kuten Kelan nettipalveluissa voi hyvin-kin olla virtuaaliset jonotusnumerot. Siten asiakas pysähtyy pohtimaan, millaista pal-velua tarvitsee. Myös internetissä toimivat ruokakaupat imitoivat oikeiden kauppojen hyllyjärjestystä.”

Virtuaalisen ja todellisen maailman se-koittuminen ja tarve käyttäjälähtöisemmil-le sovelluksille muuttaa Huomon mukaan virtuaalisia ympäristöjä. 3D ja erityises-ti vuorovaikutteinen 3D ovat tulevaisuu-den aloja, joita CIE:ssä pohditaan usean tieteenalan näkökulmasta. Tutkimusyksi-kössä yhdistävät voimansa niin tekniikka, käyttäytymis- ja kasvatustieteet kuin kult-tuuriantropologia.

Kun elää internetissä, pitää antaa jotta saa. Kun käyttäjä ajattelee internetiä käyt-tövälineenä, hän ei samalla tavalla määri-tä yksityisyytensä rajoja. Huomon mukaan internetin kehitys johtaa uudenlaiseen yk-sityisyyskäyttöön ja myös uudenlaiseen yk-sityisyyden käsitteeseen. Tietotekniikka mahdollistaa tehokkaammat salausmene-telmät ja digitaalisen autentikoinnin kehit-tymisen. ”Kun henkilö antaa tietonsa, hen-

Heikki Huomon mukaan 3D ja erityisesti vuorovaikutteinen 3D ovat tulevaisuuden aloja. Niitä kehitetään Internet-tutkimuskeskus CIE:ssä usean tieteenalan yhteistyönä.

”Tietokoneet, kännykät ja muut välineet ovat aukkoja internetiin. Niistä voi tiirailla maailmaa toisenlaisin silmin.”

HILK

KA

SAN

dB

ERG

19

nÄ

Kö

Ku

lmA

Painopiste teknologiasta käyttäjätarpeisiin

kilön jokin piirre, esimerkiksi ikä, voidaan antaa tunnistuksen perusteella.”

oulussa tapahtuu paljon

Oululla on kunniakas historia viestintätek-nologian saralla. Ensimmäinen NMT-puhe-lu soitettiin Oulusta. Sosiaalisen median äiti IRC, kännykkäteollisuus ja 3G saivat alkun-sa Oulusta. Myös Nokian graafisia mootto-reita kehitettiin Oulussa. Näitä innovaatioi-ta ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin.

Heikki Huomo muistuttaa, että Oulussa

Mobiilin internetin kehitys on ollut henkeäsalpaavaa. Kun 90-luvun lopulla testattiin 9,6 kilobitin GSM-tiedonsiirtoa ja 2000-luvun alus-sa GPRS-verkkoja, osattiin tuskin kuvitellakaan multi-megabittien lan-gattomia yhteyksiä, jotka tänä päivänä ovat mahdollisia lähes kaikkial-la Suomessa. Kiinteähintainen tiedonsiirto aiheutti todellisen langatto-man internetin vallankumouksen. Sähköpostia ja internetiä käytetään ja ohjelmia ladataan missä tahansa milloin tahansa. Tämä kaikki tapah-tuu vieläpä lähes itsestäänselvyytenä ilman suurta hypeä.

Suomessa langattoman viestinnän kehittäminen on nyt vakavan uudis-tumishaasteen edessä. Miten on mahdollista, ettemme osanneet va-rautua lähestyviin muutoksiin? Suomalaisen teollisuuden valmistamat puhelimet vakuuttivat aina ominaisuuksillaan. Niihin saatiin sopimaan yhä enemmän toimintoja samalla, kun laitteen koko pieneni.

Näyttää siltä, että todellisten käyttäjien tarpeet pääsivät unohtumaan. Markkinoiden mukana pysymiseksi käyttäjille toimitettiin usein raaki-leita Symbian-älypuhelimia ja Maemo-tablettitietokoneita. Käyttöjär-jestelmien kaatumiset ja ohjelmien virheet värittivät jokapäiväistä elä-mää. Yksinkertaisen tehtävän suorittaminen, kuten sähköpostiasetus-ten määrittäminen, saattoi vaatia päivän työn. Joskus puhelimen virran katkaiseminenkaan ei auttanut ja akun irrottaminen oli välttämätöntä.

Ei ihme, että käyttäjät maailmanlaajuisesti väsyivät toimimaan kehitty-neiden mutta käyttökelvottomien puhelimien betatestaajina ja kään-tyivät Yhdysvalloissa ja Aasiassa tuotettujen, paremmin optimoitujen ja usein myös halvempien mallien puoleen.

Markkinatotuus iski ja sen myötä tarve liittoutua Microsoftin kanssa, jotta kyettäisiin tuottamaan parempia puhelimia. Ehkä tämä olisi voi-tu välttää, jos älypuhelinten laadunvarmistukseen, ohjelmisto- ja käy-tettävyystestaukseen, olisi ohjattu enemmän resursseja ja kuunneltu käyttäjien tarpeita – tuotettu määrällisesti vähemmän, mutta laadul-taan parempia malleja.

uusi käyttöjärjestelmä ei automaattisesti ratkaise ongelmia. Muutos merkitsee painopisteen siirtämistä teknologiasta käyt-täjätarpeisiin. Suomalaisille insinööreille uusien sovellusten ke-hittäminen uuden käyttöjärjestelmän päälle tuskin on kovin vai-kea tehtävä.

Windows-ohjelmistojen suljettu luonne on estänyt puhelimi-en yhteisöllisen kehittämisen. Windows-pohjaisten sovellus-ten markkinat ovat silti kukoistaneet helpon kehitettävyyden ja taaksepäin yhteensopivuuden ansiosta. Toivottavasti nämä vah-vuudet hyödynnetään ja Windows-puhelimiin tänään kehitetyt sovellukset toimivat vielä vuoden 2020 malleissa – toisin kuin Symbianissa, johon saatavissa olevat ohjelmat jäävät käyttökel-vottomiksi uuden käyttöjärjestelmän myötä.

Yliopistojen kannalta hyvä uutinen on Microsoftin tutkimuksen vahva akateemisuus, joka nostattaa toiveita tutkimus- ja kehitys-investointien kasvamisesta Suomessa. älypuhelinten teknologi-assa tutkimushaasteita riittää esimerkiksi virranhallinnassa, tur-vallisuudessa, sisällön synkronisoinnissa ja kestävyydessä.

Jotta tehokas tutkimusyhteistyö ulkomaisten yritysten kanssa varmistetaan, suomalaisten yliopistojen tulee muuttua. valitet-tavasti yliopistot ovat vielä sangen suljettuja yhteisöjä, eikä tutki-jaliikkuvuutta ja kansainvälisyyttä ole riittävästi.

Andrei Gurtov professori, langaton internet, Center for Wireless Communications, Oulun yliopisto

tapahtuu paljon. PanOulu-verkko ja joka-paikan teknologia ovat maailmanlaajuises-ti ainutlaatuisia. Hänen mukaansa Oulun yliopiston vahvuuksia ovat laajan yhteis-työn ja monitieteisyyden lisäksi yhteisölli-nen tiedonvälitys sekä virtuaalinen ja kol-miulotteinen mallinnus.

Vahva radio-osaaminen on myös yksi yliopiston kulmakivistä, sillä uudenlainen internet merkitsee langattoman tietolii-kenteen laajentumista. Kognitiivisessa ra-diotekniikassa tiedonsiirto tapahtuu käyt-täjien välillä, ja osa käyttäjistä on välittäji-

nä. Tämä vie huomattavasti vähemmän re-sursseja kuin aiemmat teknologiat. Yhtei-söllinen tiedonvälitys on tehokkaampaa, mutta se edellyttää uudenlaisia teknologi-sia ekosysteemejä.

Uudenlainen toimintaympäristö edellyt-tää myös, että asioita tehdään eri tavalla kuin ennen. ”Mekaaninen tuotanto ei yksin rii-tä, vaan uudenlainen internet edellyttää ky-syntä- ja käyttäjälähtöisyyttä. Meidän täytyy tehdä asioita toisin”, tiivistää Huomo. �

20 Aktuumi | 2/2011

mAtemAAttiStenavaruuksien ajattelija

21

oulun yliopiston matematii-kan professori Peter Häs-tö on puhunut paljon siitä, kuinka koulujen matematii-

kan opetuksen pitäisi rohkaista oppilaita itsenäiseen ongelmanratkaisuun eikä tar-jota vain sääntöjä. Hän on itse asiansa pa-ras sanansaattaja.

Hästö tuli Helsingin yliopistosta tutkijan työstä Ouluun professoriksi vain 27-vuoti-aana tarkasteltuaan omasta mielenkiinnos-taan jo useita teoreettisen matematiikan osa-alueita. Sen jälkeen hän on Oulun yli-opistossa pyrkinyt kehittämään matematii-kan aineenopettajakoulutusta oppilaita ak-tivoivampaan suuntaan.

”Usein matematiikan tunneilla opetus me-nee juuri toisinpäin eli oppilaat pänttäävät matemaattisia sääntöjä ulkoa. Yliopistos-sakin tämä näkyy, kun opiskelijat kaipaa-vat ulkopuolista auktoriteettia, esimerkiksi mallivastausta, näyttämään, mikä on oikein. Parempi olisi väitellä kavereiden kanssa eri ratkaisujen ansioista”, Hästö rohkaisee.

Keskeiset ideat hoksattava

Peter Hästön matemaattinen lahjakkuus oli nähtävissä jo lapsuudessa. Hän kertoo pitäneensä erilaisista pulmatehtävistä mut-ta kiistää olleensa ”mikään nero”.

”Espoon Matinkylän IB-lukiossa minul-la oli viime metreillä vaihtoehtoina mennä opiskelemaan joko matematiikkaa tai tie-totekniikkaa, mutta huomasin kovien koo-dareiden menevän tietotekniikassa edelle. Matematiikassa pidin selkeydestä eikä sit-ten ollut ketään, jonka perässä en olisi siinä pysynyt”, rauhallinen professori myöntää.

Hästö suuntasi Helsingin yliopistoon varusmiespalvelun jälkeen aloitettuaan opinnot jo sen aikana tentteihin lukemal-la. ”Vaikka sisältö oli uutta, koin, että itse-näisen opiskelun taidot olivat kehittyneet jo hyvin. Olin lukiossa osallistunut muun muassa matematiikkakilpailuihin. Mate-matiikan yliopisto-opinnoissa pitää mie-

Peter hästö pitää matematiikassa eniten mahdollisuudesta ajatella itse.

Tämä kyky on vienyt hänet maailman kärkeen funktioavaruuksien tutkimuksessa.

TEKSTI MINNA PELTOLA KuvA KATI LEINONEN

lestäni hoksata muutama keskeinen idea, minkä jälkeen kursseja voi tenttiä varsin nopeasti ja itsenäisesti. Luennoilla ei ollut useinkaan pakko käydä.”

Maisteriksi hän valmistui peräti 1,5 vuo-dessa ja ehti matematiikan lisäksi myös muuta. ”Luin vaikka mitä sivuaineita: fi-losofiaa, klassista Kreikkaa, musiikkitie-dettä, kognitiivista psykologiaa, fysiikkaa, teoreettista fysiikkaa, tietojenkäsittelytie-dettä – kursseja sieltä sun täältä.”

matematiikka rakentaa kieltä

Hästö tarkasteli päätutkimusaluettaan funktioavaruuksia jo gradussaan. Funk-tioavaruus tarkoittaa matematiikassa ava-ruuden yleistystä ja se sai alana vauhtia kymmenen vuotta sitten.

”Matematiikan perusjuoni on rakentaa kieltä, jolla voimme kuvata ja ymmärtää abstrakteja asioita. Avaruuden eri pisteet ovat funktioita, joista voimme sitten men-nä tuohon tai tähän suuntaan. Funktioiden ymmärrys paranee, kun niitä voi tarkastel-la avaruudellisen hahmottamiskyvyn avul-la”. Hästö on johtava tutkija erityisesti vari-oivan eksponentin avaruuksissa.

Gradun jälkeen hän työskenteli Helsingin yliopistossa tutkijakoulutettavana ja aloit-ti väitöskirjansa metriikoista. Se tarkoittaa eri mittaamisen tapoja. ”Olen tutkinut ai-ka monenlaista teoreettista matematiikkaa. Jatko-opiskelijana vaihdossa Wienissä tut-kin kombinatoriikkaa eli havainnollistettu-na sitä, miten moneen järjestykseen esimer-kiksi kirjatelineen kirjat voi laittaa.”

oulussa hyvä opiskelija-aines

Matematiikka on Peter Hästön mukaan hyvin kansainvälinen tiede. Usein mate-maatikolla on enemmän yhteistä maail-man toisella puolella olevan kollegan kuin seinän takana istuvan fyysikon kanssa.

”Puhdas teoreettinen matematiikka on hyvin perinteinen tiede, kun taas uudem-

Syntymäaika ja -paikka: 1978, Espoo

koulutus: filosofian tohtori Helsingin yliopistosta

Työ: matematiikan professori

harrastukset: paritanssi (swing ja lindy hop), matematiikka

Peter hÄStö

massa tutkimuksessa, esimerkiksi ilmas-tonmuutosta tarkasteltaessa, näkökulman määrää tutkimuskohde.”

Teoreettiseen matematiikan lisäksi opis-kelija voi Oulussa opiskella soveltavaa ma-tematiikkaa ja tilastotiedettä. Näissä sovel-letaan matemaattisia malleja erilaisten re-aalimaailman ongelmien ratkaisuun.

Hästö voi huoletta kehua Oulun yliopis-ton matematiikan laitosta, josta valmis-tuu alan korkeakouluista eniten maistereita vuosittain. ”Ouluun tulee hyvää opiskelija-ainesta laajalta alueelta Pohjois-Suomesta. Etelä-Suomessa usein Helsinki nappaa par-haan aineksen. Kaksi kolmannesta meillä opiskelevista valmistuu opettajiksi, loput tutkijoiksi joko akateemiseen maailmaan tai teollisuuden ja elinkeinoelämän palve-lukseen, esimerkiksi tuotekehitykseen.”

iso ongelma houkuttelee

Matematiikka valtaa helposti tutkijan mie-len vapaallakin. Useimmiten matemaatti-set pulmat vaativat alas istumista kynän ja paperin kanssa. ”Matematiikassa pitää teh-dä työtä, että pääsee eteenpäin.”

Tanssimalla rentoutuva professori tunnus-tautuu hajamieliseksi henkilöksi, joka unoh-taa yksityiskohtia. ”Mieluummin käyttäisin kuukausia yhden ison ongelman ratkaisuun kuin ziljoonan pikkuasian hoitamiseen. Eh-kä olen hieman epäkäytännöllinen myös. Kun ajatukseni lähtevät yhteen suuntaan, unohdun sitten niihin”, hän naurahtaa. �

22 Aktuumi | 2/2011

Talousasiantuntijana kansainvälisessä yrityksessä työskentelevä Jarno kilpinen on monien

muiden alumnien tapaan tyytyväinen saamaansa yliopistokoulutukseen: ”Laaja peruskoulutus

todella kannattaa.” kansainvälisiin taitoihin hän panostaisi lisää kursseja.

TEKSTIT MINNA PELTOLA KuvAT JuHA SARKKINEN

tYöelÄmÄÄnRiittävä pohja

23

Senior Assistant Jarno Kilpinen (vas.) ja hänen esimiehensä, johtaja Jari Karppi-nen katsovat, että yliopistokoulutuksen tulee antaa teoreettinen valmius toimia talousalalla. Käytännön taidot oppii työ-elämässä.

24 Aktuumi | 2/2011

oulun keskustassa kiirehtii Jarno Kilpinen eri yritysten talousosastoilta ja tilitoimis-tosta toiseen. Kevät on tilin-

tarkastustöitä tekevälle 37-vuotiaalle senior assistantille kiireistä aikaa.

”Yritysten täytyy saada tilinpäätöksensä valmiiksi juuri keväällä. Teen työtä eriko-koisten yritysten kanssa; pienempien tilin-päätökset hoidan periaatteessa kokonaan, isommissa yrityksissä jonkin osa-alueen. Sitten käymme tilinpäätöksen ja tekemäni tarkastustyön läpi allekirjoittavan tilintar-kastajan kanssa”, Kilpinen kuvaa.

Hän valmistui Oulun yliopistosta lasken-tatoimesta vuonna 2008 ja on työskennellyt talousalan asiantuntijaorganisaatio Ernst & Youngilla 2,5 vuotta, aluksi Helsingissä, nyt Oulussa. Kilpinen tarvitsee työssään kirjan-pito- ja tilinpäätöstaitoja, verotuksen tunte-musta, lakitietoutta, vuorovaikutustaitoja ja tietokoneohjelmien hallintaa.

”Opimme yliopistossa budjetinteon ja ti-lintarkastuksen perusteet, mutta yksittäi-siin työtehtäviin harjaantuu työelämässä. Kullakin yrityksellä on vielä omat työme-todinsa. Oulun yliopistosta saa kuitenkin mielestäni kokonaisuutena hyvän ja riittä-vän pohjan talousalalle”, Kilpinen toteaa.

Kilpisen pääaineesta laskentatoimes-ta valmistuu osaajia monenlaisiin työteh-täviin, esimerkiksi talouspäälliköksi, tilin-tarkastajaksi, controlleriksi ja konsultiksi. Tilintarkastusala vaatii yliopistokoulutus-ta varsinkin siinä vaiheessa, kun henkilö hakeutuu Keskuskauppakamarin hyväksy-mäksi tilintarkastajaksi.

Vuorovaikutustaidot keskeisiä

Jos voisi jälkikäteen muuttaa hankkimaan-sa yliopistokoulutusta, Jarno Kilpinen li-säisi lakiopintojen lisäksi kansainvälisty-miseen liittyviä kursseja: esimerkiksi tie-toa erilaisista talouskulttuureista ja kielten opiskelua. Vuorovaikutustaitoja hän sa-noo omaksuneensa, jos ei jo äidinmaidos-sa, niin varsinkin yliopistopolitiikassa toi-miessaan.

”Myymme Ernst & Youngilla asiantun-tijapalveluja ja on tärkeä tulla toimeen asi-

akkaiden kanssa jo hyvän palvelun takia”, Kilpinen kiteyttää vuorovaikutuksen mer-kitystä.

Hän kannustaa nykyisiä ja tulevia ta-loustieteen ja laskentatoimen opiskelijoita hankkimaan laaja-alaisen peruskoulutuk-sen omalta alaltaan. Koskaan ei nimittäin tiedä, mitä elämässä tulee tekemään.

”Kannattaa hankkia sellaiset eväät, että pärjää tällä alalla. Harva on nykypäivänä yhden työpaikan ihminen koko elämänsä.”

teoriapohjan oltava kunnossa

Ernst & Youngin Oulun toimistossa työs-kentelee noin 30 henkilöä, joista lähes kai-killa on akateeminen tutkinto. He ovat esi-merkiksi tilintarkastajia, taloushallinnon konsultteja tai laki- ja veroasioiden asian-tuntijoita.

”Tämäntyyliselle talousalan asiantunti-jaorganisaatiolle yliopistokoulutus on eri-tyisen tärkeää: se tuo tiedon ja taidon lisäk-si myös tarvittavaa uskottavuutta. Työnte-

kijöillämme olisi oltava liiketaloudellista pohjaa jo meille tullessaan eli heidän tulee tuntea talouden lainalaisuuksia”, kuvailee toimiston johtaja Jari Karppinen, Jarno Kilpisen esimies.

Myös Karppinen on tyytyväinen Oulun yliopiston antamaan koulutukseen. Hänen mielestään yliopiston pitääkin antaa teo-reettiset valmiudet alalle; käytännön op-pii työelämässä. ”Käytäntöä on mielestäni Oulun yliopistossa riittävästi tällä hetkel-lä. Päinvastoin voisi sanoa, että jos teoreet-tinen pohja ei ole kohdallaan, käytäntöä on vaikea opettaa”, hän tiivistää.

Yliopistosta saatavaa yleissivistystä ei Karppisen mielestä voi hankkia muista op-pilaitoksista. Yliopistoon myös hakeutuu opiskelemaan tietynlaisia ihmisiä. ”Oike-ustieteellisten, erityisesti yritysjuridisten opintojen mahdollisuus tosin tukisi alaam-me vielä lisää. Sitä pystyy Oulun yliopistos-sa onneksi lukemaan sivuaineena.” �

”Jos teoreettinen pohja ei ole kohdallaan, käytäntöä on vaikea opettaa”

Asiantuntijapalveluja tarjoavassa yrityksessä pitää hallita vuorovaikutustaidot, jotta asiakkaille voidaan tarjota hyvää palvelua, sanoo Jarno Kilpinen.

0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0

HuTK

KTK

LTK

LuTK

TaTK

TTK

OY yht.

Yliopistot Yht.*

työsuhteiden määrä

työnantajien lkm

3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

HuTK

KTK

LTK

LuTK

TaTK

TTK

OY yht.

Yliopistot Yht.*

koulutusta vastaavatyökokemus (v)

työuran kokonaiskesto (v)

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0

työttömyyden kesto (v)

Yliopistot Yht.*

OY yht.

TTK

TaTK

LuTK

LTK

KTK

HuTK

Vuotta

Vuotta

Kappaletta

*Hanken, HY, HSE, UEF, JY, LTY, OY, TaY, TKK, TTY, TY, VY, ÅA

25

� Oulun yliopiston alumnit ovat pääsääntöisesti tyy-tyväisiä saamaansa koulutukseen. Yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut on tutkinut vuodesta 2004 lähti-en viisi vuotta aiemmin valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä ja heidän koulutuksensa soveltuvuutta työelämään.

”Alumnit antavat monille tärkeinä pitämilleen työ-taidoille, esimerkiksi ongelmanratkaisu-, tiedonhankin-ta- ja viestintätaidoille, korkeita arvosanoja asteikolla 1–6. Taloussuunnittelua ja budjetointia, projektinhal-lintaa ja vaikkapa johtamistaitoja yliopistokoulutus ei taas useinkaan korosta. Oma pohdiskelun paikka on-kin, millainen rooli yliopistolla tulisi olla näiden taitojen kehittäjänä”, opiskelijapalvelujen päällikkö Sakari Jus-si-Pekka kysyy.

Suoraan yrityselämän vaatimusten mukaan ja tie-teen kustannuksella ei koulutusohjelmia voi Jussi-Pe-kan mukaan suunnitella. ”Yliopisto on paikka, jossa saa kattavan teoreettisen pohjan valitulla koulutusalalla. Tätä tietoutta voi sitten hyödyntää ja soveltaa useis-sa ammateissa.”

Oulun yliopiston ainelaitokset saavat joka vuosi koulutusohjelmakohtaiset yhteenvedot alumnien vas-tauksista, jotka koskevat työuria ja koulutuksen anta-mia valmiuksia. Sakari Jussi-Pekan mukaan muutokset opetussuunnitelmiin syntynevät pitkän ajan kuluessa.

”Jos tietty osaamistarve toistuu vastauksissa, totta kai yksittäisten laitosten on hyvä miettiä, kannattaisi-ko asian kouluttamiseen kiinnittää huomiota. Yksi toi-miva käytäntö on se, että alakohtaiset osaamistarpeet huomioidaan henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa. Opiskelijan on hyvää pitää työelämän näkökulma mie-lessä opintojen alkuvaiheesta lähtien, mutta varsinkin kandivaiheen jälkeen sitä on hyvä pohtia”, Jussi-Pek-ka vinkkaa.

”Yksilötasolla osaamista voidaan joustavasti säädel-lä. Muutokset ovat nopeampia kuin opetussuunnitelmi-en tasolla.”

Myös muut Suomen yliopistot tekevät vuosittain vastaavan työelämäkyselyn, ja valtakunnallista dataa on jo usean vuoden ajalta. Tämä antaa Sakari Jussi-Pe-kan mukaan näkökulmia koulutuksen kehittämiseen. �

Viisi vuotta sitten valmistuneet:Kiitettävää ja kehitettävää yliopistokoulutuksessa

26 Aktuumi | 2/2011

TEKSTI MARKuS HERvA KuvAT ROdEO / TERO SIvuLA

ilmaston on ennustettu lämpenevän Suomessa seuraavan sadan vuoden ai-kana useita asteita. Terminen talvi ly-henee voimakkaasti. Sademäärien en-

nustetaan kasvavan sekä kesällä että talvel-la. Talvella on odotettavissa sadetta usein ja paljon, kesällä saattaa olla kuiviakin jakso-ja. Lämpötilan kohotessa lumipeitepäivät vähenevät ja talvikausi lyhenee.

Pohjoisen luontomatkailun markkinoin-nin kannalta talvikauden mahdollinen ly-heneminen on kriittinen tekijä. Jos uutta vuotta, joulua tai kauden alkua ei voida tal-vena markkinoida, miten käy kansainvälis-ten turistien? Sekä säiden että lumipeitteen

suhteen talvikauden toivotaan kestävän ai-na pääsiäiseen asti.

Thule-instituutin tutkija, ympäristöant-ropologi Hannu I. Heikkinen työskentelee VACCIA-hankkeen Matkailu-työryhmäs-sä. Työryhmä on kartoittanut matkailun haavoittuvuustekijöitä Kuusamossa ja Sot-kamossa. ”Yksi merkittävimpiä haavoittu-vuustekijöitä paikallisella tasolla on jääty-misen epävarmuus. Emme alun perin, työ-hypoteesina, ajatelleet sitä lainkaan”, Heik-kinen kertoo.

”Hankkeen työryhmissä matkailuyrittä-jien konkreettisimmat ongelmat liittyivät monesti jäätymiseen: alueet, joille on pe-

rinteisesti vedetty kulkureitti kelkoille tai koiravaljakoille, eivät 2000-luvun alkupuo-lella jäätyneetkään totutusti. Reitit joudut-tiin siirtämään ja kiertämään maita pitkin. Toimintaa on siis jo jouduttu muuttamaan, muun muassa rakentamaan siltoja.”

turvallinen talvi harvinaistuu

Turvallisuus on Suomen tärkeimpiä mat-kailuvaltteja, etenkin Venäjän suuntaan. ”Kyse ei ole pelkästään luonnonympäristön turvallisuudesta, vaan siihen liittyy myös mahdollinen terrorismin uhka ja rikolli-suus”, Heikkinen jatkaa. ”Mutta ilmasto

– tai sitten ei

tAlVimAtKAilu muuttuu

Ilmastonmuutos tuo haasteita pohjoisen luontomatkailulle.

Talvikauden pituus ja säät muuttuvat. Tutkimuksella

ennakoidaan tulevaa ja luodaan keinoja sopeutua muutoksiin.

27

on yksi osa sitä, sillä Suomi koetaan kaikin puolin turvalliseksi maaksi.”

”Soiden jäätyminen on erittäin epävar-maa. Vaikka itse reitti olisi jäässä, on jo aivan sulaa, jos reitiltä eksyy metrinkin sivuun. Sil-loin kelkat uppoavat,” Heikkinen jatkaa.

”Ja jos nollarajan sahauspäivien runsas-tuessa keskitalvella tammi-helmikuussa sa-taa alijäähtynyttä vettä jään päälle, on to-della liukasta. Liikenneonnettomuudet ole-tettavasti lisääntyvät, mikä näkyy terve-ystilastoissa. Ennusteiden mukaan säiden vaihtelut lisääntyvät, myös jäätymispisteen molemmin puolin. Tuttu, turvallinen talvi käy yhä harvinaisemmaksi.”

Paikallinen muutos voi olla muuta

Tulevaisuuden säitä arvioivat ilmastoske-naariot perustuvat hallitusten välisen il-mastopaneeli IPCC:n kehitysennusteisiin. Paikalliset ilmastoennusteet on muodos-tettu lisäämällä havaintoaineiston 30 vuo-den keskiarvoon ilmastonmuutossignaali.

Hannu I. Heikkinen korostaa ilmaston ennustamisen epävarmuutta. ”Globaalis-ti puhutaan useimmiten, varsinkin aihetta popularisoitaessa, ilmaston lämpenemises-tä. Se pitää maapallon mittakaavassa paik-kansa, ja pohjoisessa ilmaston ennustetaan

lämpenevän enemmän kuin keskileveysas-teilla. Paikallisesti kehitys voi kuitenkin ol-la jotakin muuta. Esimerkiksi pisimmäs-sä aikasarjassamme, joka on mitattu Ka-jaanin lentokentältä, mitään tilastollises-ti merkittävää lämpenemistä ei toistaiseksi ole voitu havaita.”

Heikkisen mukaan Suomessa ja Skandi-naviassa paikallinen säänvaihtelu on niin suurta, että se saattaa osittain tasoittaa lämpenemisilmiötä: ”Ilmastoamme luon-nehtii merellisyys, sillä Atlantti, Jäämeri, Itämeri ja Vienanmeri vaikuttavat ilmas-toomme paljon. Odotettavissa voi myös ol-la hyvin ääreviä lämpimiä ja kylmiä vuo-

28 Aktuumi | 2/2011

VACCIA-hanke kehittää arviointimallia

� Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen sekä Hel-singin, Jyväskylän ja Oulun yli-opistojen LIFE+ -rahoitteisessa vACCIA-hankkeessa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutusta suomalaisiin ekosysteemipalve-luihin. Matkailu-työryhmän (Acti-on 12) päätavoitteena on kehit-tää monitieteinen paikallisen haa-voittuvuuden arviointimalli.

Koska matkailuun liittyvä tieto on monitasoista ja monipuolista, päätyi Matkailu-työryhmä käyt-tämään tutkimuksen eri vaiheita ja erilaisia aineistoja yhdistävänä menetelmänä kerronnallista tule-vaisuuskuvitelmaa (engl. story li-ne, ks. Kuva 1). Sen avulla saatiin tulevaisuuden kehityskulut, uhat ja mahdollisuudet helposti omak-suttavaan muotoon työpajatilan-teessa, jossa osallistujilla on ra-joitetusti aikaa käytettävissä sekä erilainen koulutuksellinen ja am-matillinen tausta.

Työpajojen tulevaisuuskuvitel-missa tähyttiin 2020-luvulle, sil-lä sen pidemmän aikavälin ennus-teet eivät ole sovellettavissa mat-kailuyrittäjien näkökulmasta. Heil-le merkityksellisintä on se, mikä on odotettavissa parin, kolmen lähivuoden aikana. Matkailun ke-hitystehtävissä työskennelleiden aikajakso oli astetta pidempi.

Lähde: Heikkinen H.I. (2010), Il-mastonmuutos ja matkailun haasteet Kuusamossa ja Sotka-mossa – Matkailun haavoittu-vuuden ja sopeutumisen arviointi osallistavan tulevaisuuden tutki-muksen menetelmällä.

Verkossa: http://thule.oulu.fi/vaccia/reports/ Vaccia_ACT12_deli1_2010.pdf

”Perinteisesti vedetyt kulkureitit kelkoille tai koiravaljakoille eivät 2000-luvun alkupuolella

jäätyneetkään totutusti. Reitit jouduttiin siirtämään ja kiertämään maita pitkin.

Toimintaa on siis jo jouduttu muuttamaan, muun muassa rakentamaan siltoja.”

sia.” Varsinkin Pohjois-Atlantin värähte-lyksi kutsuttu ilmakehässä vaikuttava il-miö, ns. NAO-indeksi, vaikuttaa tuulien suuntaan sekä matala- ja korkeapaineiden esiintymiseen.

ihminen ratkoo teknologialla

Sotkamossa on otettu hiihtoputket käyt-töön. Laskettelukaudet ovat nykyään sel-västi pidempiä kuin 1980-luvun alussa, kun rinteiden lumetustekniikka on kehittynyt.

Heikkinen painottaakin, ettei matkai-lulle voida antaa kovin tarkkoja haavoittu-

vuuskynnyksiä: ”Ihminen on äärettömän sopeutuvainen. Näin siksi, koska meillä on kulttuuri ja siihen kuuluu teknologia. Ih-misen toiminta ei rajaudu muun luonnon tavoin. Eikä se lopu tietyn rajan saavutettu-aan, vaan ihminen kehittää uusia sopeutu-miskeinoja, uutta teknologiaa.”

”Haemme vaihtoehtoja ja parannamme varautumista, mitä tahansa tulevaisuus sit-ten tuokin tullessaan. Pohdimme vaihtoeh-toja kuvittelemalla maailman, joka on eri-lainen kuin se, jossa tänä päivänä tehdään valintoja”, Heikkinen summaa. �

Oulun yliopiston väitökset 1.3.2011–15.4.2011

lääketieteellinen tiedekunta

LääketiedeFM Johanna Miettisen 26.3.2011 tarkas-tettu sisätautien alan väitöstutkimus osoit-taa, että vaikeimmin sairastuneet sydänin-farktipotilaat hyötyvät eniten kantasolu-hoidosta. Johanna Miettinen on syntynyt Vaasassa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Vaasan lyseon lukiosta 2001.

FM Karoliina Stefaniuksen 1.4.2011 tarkastetussa patologian alan väitöstyös-sä onnistuttiin selvittämään ne valomik-roskooppiset tunnuspiirteet, joiden perus-teella patologit pystyvät tunnistamaan sa-halaitaisen suolisyövän kudosnäytteistä. Karoliina Stefanius on syntynyt Oulussa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1996.

LL Tuija Männistön 15.4.2011 tarkas-tetussa synnytysten ja naistentautien alan väitöstutkimuksessa laskettiin ensimmäis-tä kertaa suomalaisille raskaana olevil-le naisille kilpirauhashormonien ja kilpi-rauhasen toimintaa säätelevän aivolisäke-hormonin pitoisuuksien viitealueet. Tuija Männistö on syntynyt Merijärvellä 1985 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulaisten luki-osta 2004.

TerveystieteetTTM Anna Levyn 18.3.2011 tarkastettu lääketieteen alan väitöstutkimus osoitti, et-tä kuusivuotisten lääkäriopintojen edetes-sä, kliinisen osaamisen kehittyessä ja ko-rostuessa kokonaisvaltainen ihmiskuva ka-ventuu, minkä vuoksi lääkäreiden perus-koulutukseen tulisi lisätä potilaan kohtaa-miseen perustuvaa opetusta. Anna Levy on syntynyt Helsingissä 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Mynämäen lukiosta 2000.

LL Kaisa Pyrhösen 15.4.2011 tarkas-tettu epidemiologian alan väitöstutkimus selvitti lasten ruoka-allergioiden ja ruo-kayliherkkyysoireiden esiintyvyyttä ja nii-hin liittyviä tekijöitä. Kaisa Pyrhönen on syntynyt Sodankylässä 1967 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Vuoksenniskan lukiosta Imatralta 1986.

luonnontieteellinen tiedekunta

FL Ut Van Len 12.3.2011 tarkastettu ma-tematiikan alan väitöskirja käsittelee aal-toyhtälön yleistyksenä osittaisdifferentiaa-liyhtälöitä alku- ja reuna-arvoehdoilla. Ut Van Le on syntynyt Vietnamissa 1977 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1994.

FM Timo Virtasen 18.3.2011 tarkastetus-sa teoreettisen fysiikan alan väitöstyössä on tutkittu ferminesteiden kvasihiukkasdyna-miikan numeerisia ratkaisuja. Timo Virta-nen on syntynyt Sallassa 1979 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Sallan lukiosta 1998.

FM Juha Köykän 25.3.2011 tarkastettu geologian ja mineralogian alan väitöskirja-työ todistaa, että jopa 1500–1000 miljoonaa vuotta vanhoista sedimenttikerrostumista voidaan luotettavasti rakentaa johdonmu-kaisia ja kattavia geologisia evoluutiomalle-ja käyttäen apuna monipuolisia ja integroi-tuja tutkimusmenetelmiä. Juha Köykkä on syntynyt Oulussa 1978 ja valmistunut yli-

oppilaaksi Kuusiluodon lukiosta 1997.FL Jukka Kääriäisen 1.4.2011 tarkaste-

tussa tietojenkäsittelytieteen alan väitös-tutkimuksessa on muodostettu ehdotelma ohjelmistokehitysvaiheeseen keskittyväs-tä ALM-kehikosta, jonka avulla voi kuvata organisaation ohjelmistojen elinkaarenhal-linnan ratkaisut ja löytää niihin parannus-ehdotuksia. Jukka Kääriäinen on syntynyt Hankasalmella 1971 ja valmistunut yliop-pilaaksi Hankasalmen lukiosta 1990.

FM Salla Kaartisen 2.4.2011 tarkaste-tun ekologisen eläintieteen alan väitöstut-kimuksen perusteella susi selviää hyvin Suomen monikäyttömetsissä, eivätkä mai-sematyypit itsestään rajoita susipopulaati-on kasvua ja levittäytymistä. Salla Kaarti-nen on syntynyt Kajaanissa 1977 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Linnan lukiosta 1996.

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/julkaisutoiminta/acta/

29

VÄ

itö

KS

et

Pienten lasten ruoka-aineallergiat tavallisia

Kolmanneksella lapsista on vanhempien havaitsemia ruokaan liittyviä allergia- tai yliherkkyysoireita kolmannen ikävuoden loppuun mennessä. Lääkärit toteavat niitä 10 prosentilla lap-sista neljänteen ikävuoteen mennessä. Tavallisimmin ruoka-ai-neallergiaa testataan ja positiivisia testituloksia saadaan ravit-semuksen tai ruoanvalmistuksen kannalta tärkeiden ruoka-ai-neiden, kuten maidon, kananmunien ja viljojen suhteen.

Ruoka-aineallergioiden ja -yliherkkyyksien esiintyvyyttä selvit-ti väitöstutkimuksessaan kaisa Pyrhönen. Tutkimusaineisto kerättiin Etelä-Karjalasta.

Tutkimuksen mukaan ruoka-aineallergiat näyttävät periytyvän. Toisen vanhemman al-lergiset sairaudet kaksinkertaistivat ja molempien vanhempien kolminkertaistivat to-dennäköisyyden, että myös lapsella todetaan allergia. Mitä enemmän erilaisia allergi-oita vanhemmilla yhteensä oli, sitä todennäköisemmin lapsi oli allerginen ruoka-aineil-le. Periytymisen tarkempaa mekanismia ei vielä tunneta.

Lääketieteen lisensiaatti Kaisa Pyrhösen väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston lää-ketieteellisessä tiedekunnassa 15.4.2011.

Kaikki Tuksun häistä. Arto riehui ja itki han-gessa. Arto söi rahan puutteessa ison säkillisen Tuksun koiran kuivamuonaa. Arto repi tukasta ja aneli armoa.

PArturintuoliSSA SeiSKAA luKieSSA sai puistella päätään ja hörähdellä epäuskoises-ti. Tietenkin parturissa, sillä ei kai tuon leh-den tilaamista kukaan tunnustaisi. Kuitenkin 7 päivää on Suomen laajalevikkisin aikakausi-lehti. Huippuvuotenaan 2006 se ylsi 265 000 kappaleen levikkiin ja lukijamäärässä lähes-tyttiin miljoonaa eli Helsingin Sanomien luke-mia. Nyt levikki on pudonnut melkein 54 000 kappaletta pienemmäksi ja lukijamääräkin on ”vain” 781 000.

Seiska on sen verran ällistyttävä ja suuria joukkoja puhutteleva ilmiö, että sitä sietää tutkia. Lehtihän on mitä parhain kohde populaa-

rikulttuurin tutkimukselle.”Kohublondi” Johanna Tukiaisen

tuuman mittaisia tekoripsiä ja mustan-puhuvaksi meikattua naamataulua kat-

soessa tulee ensinnä mieleen, että kyse on camp-estetiikasta. Campin suosio pe-

rustuu räikeään pilakuvamaisuuteen, yliampu-vaan näyttelemiseen, tahallisiin mauttomuuk-siin ja banaaliuteen. No ainakin monet otta-vat mediahahmo ”Tuksun” makeasti nauraen campinä. Itse hauskuttajakin saanee esiinty-mispalkkionsa. Toisten mielestä taas kysees-sä on hoitoa vaativa tapaus, jota lehti häikäi-lemättä riistää.

tuKSun hAhmo on GroteSKi, irvokas ja karnevalistinen. Mennään siis kirjallisuudentut-kija Mihail Bahtinin karnevaalin ja naurun tutki-muksiin. Bahtinin mukaan karnevaali on viral-lisen, normaalin ja korkeakulttuurisen vasta-kohta. Karnevaali on myös kansankulttuurista kapinaa eliittien määrittämää kulttuuria vas-taan. Karnevaalissa pelleillään lyömällä kaik-ki normaali ihan lekkeriksi. Ja sehän naurattaa.

Elokuvatutkimuksen professori Jukka Sih-vonen on tutkinut uuno Turhapuron hah-moa bahtinilaisista lähtökohdista kirjassa UT. Tutkimusretkiä Uunolandiaan (1991). Sihvosen mukaan ”uunon hahmoon ovat ikään kuin

kerääntyneet kaikki ne piirteet, jotka keski-luokkainen, itseään säätelevä, yhtenäinen ja siksi kuvitteellinen identiteetti on sulkenut ul-kopuolelleen.”

uuno edustaa siis modernin länsimaisen kulttuurisen järjestyksen kääntöpuolta. Työ-teliäisyys, itsekuri, järkevyys, halujen hallinta, ryhdikkyys, siisteys ja kaunis julkisivu löytävät uunossa vastakohtansa. Tämä kuvaus sopii myös Tuksun häihin.

KArneVAliSmiSSA on KYSe ilonpidosta ja naureskelusta. Lukijoiden Seiskan Kääk-pals-talle lähettämät ilmiannot julkkisten toilauksis-ta referoidaan usein muodossa ”Seiskalle nau-reskellaan”, ”lentokentältä naureskellaan” jne.

Juorulehdistä saatu hauskuus on myös va-hingoniloa. Julkkisten kurjuus saa lukijat tun-temaan oman elämänsä paremmaksi, ilmeni mediatutkija Joke Hermesin lukijatutkimuk-sesta. Julkkikset eivät ole sen parempia kuin me, vaan usein huonompia!

Jo Aristoteles määritteli Runousopissaan, että komedia koskee meitä huonompia ihmi-siä, joiden rinnalla voimme itse kokea ylem-myyttä. Tragedia taas koskee meitä parempia ihmisiä, joiden traagista kuolemaa surressam-me koemme puhdistuvamme. PitÄÄKö SeiSKAn Jutut ottaa todesta? Julk-kiskulttuurin tutkija Joshua Gamson erottaa neljänlaista yleisöä. 1) Perinteinen lukija pitää julkkisjuttuja tosina ja lavastamatta syntyvinä. 2) Kriittisempi perinteinen lukija puntaroi to-denperäisyyttä. 3) Postmoderni lukija pitää juttuja sepitteellisinä ja tekaistuina. 4) Juorun-aihetta etsivä lukija taas ei juuri välitä, onko jutussa perää vai ei, kunhan juttu vain on me-hukas ja hauska.

Seiska itse luultavasti suosii viimeksi mai-nittua leikkimielistä suhtautumistapaa. va-kavasti otettavaksi tarkoitettu journalismi ei voisikaan tällä asenteella menestyä.

30 Aktuumi | 2/2011

Naureskelulehti Seiska

erkki Karvonen informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Oulun yliopisto

AN

Nu

HA

TT

uN

EN

KA

rV

on

en

File Message Developer

31

from: Tuuli Turunen

Nuudelinhuuruiset terveiset Hongkongista. Nuori kauppatieteilijä lähti kaukaiseen Aasiaan puolen vuoden vaihto-ohjelmaan elokuussa 2010 tarkoituksenaan palata ko-to-Suomeen joulukuun lopussa. Aasialainen opiskelijaelämä ja syömäpuikot veivät kuitenkin neidin mennessään, ja vaihto-opiskelu sai jatkoa study abroad -opiskelun muodossa sa-massa The Chinese university of Hong Kongissa. Lentolip-pua siirrettiin kesäkuulle 2011, minkä jälkeen taitaisi olla jo aika siirtyä graduryhmän kautta akateemisesta elämästä Excelin ääreen.

vuonna 1963 perustettu The Chinese university of Hong Kong on yksi Hongkongin monista yliopistoista. Lähes 15 000 opiskelijaa ja kahdeksan tiedekuntaa takaavat mahtavat puitteet opiskelulle ja opetuksen erinomaisesta tasosta ker-tookin 42. sija QS World university Rankingseissa. Myöntää täytyy, että vaatimustaso on hieman korkeampi kuin Suomessa ja töitä saa paiskia aasialaiseen tyyliin kellon ympäri. Opiskelemaan tänne on kuitenkin tultu, joten ei pitäisi valittaa, kun on saanut mahdollisuuden opiskella yhdessä maailman parhaista yliopistoista.

varsinaista kulttuurishokkia ei muutto Aasiaan aiheuttanut, mutta paikalliset kanssaopiskelijat osaavat kyllä yllättää päivä toi-sensa jälkeen omalaatuisilla opiskelu- ja vapaa-ajanviettotavoillaan. Meille leikkikoulusta tutut piiri- ja laululeikit kuuluvat hei-dän iltapäiviinsä, eikä tenttikaudella läpi yön lukeminen ole mitenkään harvinaista. vaihtarit voivat onneksi ottaa hieman ren-nommin, kun ei ole pelkoa, että stipendi viedään, jos keskiarvo tippuu liian alas. Kurssit kuitenkin arvostellaan Gaussin käyräl-lä, joten oma opintomenestys arvioidaan aina suhteessa kurssikavereihin. Motivoivaa, eikö vain?

Businesskurssien lisäksi päätin useiden vaihto-opiskelijoiden tapaan valita myös kiinan kieltä. Kielen opiskelua aloittaessani en tainnutkaan ymmärtää, mitä kantonin kielen, yhden maailman haastavimman dialektin eli murteen opiskelu todella tarkoit-taa: yhdeksän lausuntatapaa, joista jokainen muuttaa sanan merkitystä ratkaisevasti. Tämä opittiin kantapään kautta jo en-simmäisten viikkojen aikana paikallisessa ravintolassa, kun teetä (Chàh) tilatessamme eteen tulikin haarukka (Chā). Muuta-man oppitunnin jälkeen asiointi arkipäiväisissä tilanteissa onnistuu kuitenkin kohtuullisesti ja teekin tulee pöytään nestemäi-sessä muodossa. Paikallisia meikäläisten mongerrus tuntuu edelleen huvittavan.

Jokaiselle vaihto-opiskelua, harjoittelua tai tutkimuskomennusta ulkomailla harkitsevalle täytyy todeta, että omalta osaltani ko-timaasta lähteminen on ollut yksi elämäni parhaista päätöksistä. uuteen kieleen, ihmisiin, ympäristöön ja ennen kaikkea kult-tuuriin sopeutuminen on ollut jännittävä ja opettava kokemus. Tämän pitkäksi venähtäneen lukukauden opeista uskon olevan hyötyä vielä pitkälle tulevaisuuteen.

tuuli turunen, hongkong

新年快乐!

.5304

AlumnitoimintA – YhteYS KotiYlioPiStooSiTervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan! Alumnitoimintaan osallistu-malla pysyt yhteydessä koti-yliopistoosi ja entisiin opis-kelutovereihisi ja opettajiin.

Yhteydenpidon keskei-nen väline on alumniverkos-to, joka toimii verkko-osoit-teessa https://alumni.oulu.fi. Mukana verkostossa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. Rekisteröityminen alumniksi ja verkoston käyt-tö on maksutonta eikä sido mihinkään. voit halutessasi liittyä myös alumnitoimijoi-den postituslistalle.

Tiedustelut ja liittymiset alumnikoordinaattori karoliina kekki, s-posti karoliina.kekki(at)oulu.fi, puh. 08 553 4027.

muSeot Alumni

Geologinen museoLinnanmaaMuseo on avoinna ma–pe ja su klo 11–15. Suljettu juhlapyhinä.

eläinmuseoLinnanmaaavoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45

Kasvitieteellinen puutarhaLinnanmaaKasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15

nÄYttelYt

Katja uskin valokuvanäyttely kasvitieteellisessä puutarhassa 18.4.-27.5.2011

Näyttelyssä on esillä Kat-ja uskin valokuvia, muistoja Japanissa vietetystä opinto-vuodesta. vuosi oli mielen-kiintoisen syvällinen katsa-us perinteiseen japanilaiseen puutarha- ja tapakulttuuriin, josta näyttelyssä on nyt näh-tävänä maistiaisia kuvasadon muodossa.

Katja uskin näyttelyssä on runsaasti valokuvia, jotka on jaettu kolmeen teemaan. Ku-vissa esitellään mielenkiin-toisia puutarhakohteita, jois-ta osa on kuuluisia ja osa tuntemattomia sekä työ- ja tapakulttuuria.

Näyttely on esillä 18.4.-27.5.2011 kasvitieteellisen puutarhan aulassa puutarhan aukioloaikoina ti-pe klo 8-15 ja su klo 12-15.

AlumnijuhlaOulun yliopistopäivänä 12.5.2011 klo 12.15

Oulun yliopisto- ja alumnipäi-vän juhla on tarkoitettu kai-kille Oulun yliopiston ystäville ja alumneille. Tänä vuonna on mukaan kutsuttu erikoisvie-raiksi kaikki Oulun yliopistos-sa 1960- ja 1970-luvuilla väi-telleet. Juhlan järjestävät Ou-lun yliopistoseura ja Oulun yliopisto.

Juhlan ohjelmassa:

� vuoden Alumnin 2011 nimeäminen

� vuoden Alumnin esitelmä � vuoden Opiskelijan 2011 nimeäminen

� Oulun yliopiston rehtorin tervehdys

� Musiikkiesityksiä

Juhla pidetään Oulun yliopis-ton lääketieteellisen tiedekun-nan päärakennuksen audito-riossa 101 A (Aapistie 5, Kon-tinkangas, Oulu).

Tervetuloa!