VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

2/09

Ubiikit näytöt valtasivat Oulun

PELI VALMENTAA TIIMITYÖhÖN

OPISKELUA KOSKESSA JA KUOPASSA

Viisi senttiä radioaaltoa, kiitos!Kosketat omalla kännykällä vaikkapa koko-ustilan seinällä olevaa RFID-tunnistetta, ja kännykkäsi näytölle ilmestyy kokoushuo-neen varaustilanne. Tai teet saman ravinto-lassa ja saat kännykkäsi näytölle ilman nä-pyttelyä ravintolan web-sivut ruokalistoi-neen. Tai kosketat matkapuhelimella tunnis-tetta, johon on talletettu jokin tietty puhe-linnumero ja kännykkäsi soittaa numeroon saman tien.

Tässä vain muutama esimerkki siitä, mi-kä jo muutaman vuoden kuluttua on arki-päivää. Matkapuhelimen ”imurointikyvyn” mahdollistaa lyhyen kantaman radiotek-nologia, josta käytetään lyhennettä RFID (Radio Frequency Identification). Sovel-luksia kehittänyt Oulun yliopiston Älykkäi-den järjestelmien tutkimusryhmä käyttää RFID-teknologian matkapuhelinversiota NFC:tä (Near Field Communication), jossa radioaaltojen kantama on maksimissaan vii-si senttiä. Lyhyellä kantamalla varmistetaan se, että puhelimet eivät lue automaattisesti kaikkia ympäristön tunnisteita vaan ainoas-taan ne, jotka henkilö haluaa lukea.

Professori Jukka Riekki Oulun yliopistos-ta uskoo, että teknologian käyttäminen läh-tee voimakkaaseen kasvuun kolmen–viiden vuoden kuluttua, kun lukijat yleistyvät mat-kapuhelimissa. Muutamissa Nokian puhelin-malleissa on jo RFID-lukijoita.

Tässä Aktuumissa kerromme muun mu-assa, kuinka lyhyen kantaman radioteknolo-giaa testataan jo kokonaisessa kaupunkiym-päristössä. Kaikkialla läsnä olevaa eli ubiik-kia tietotekniikkaa kaupungissa tutkiva UBI -tutkimusohjelma on Oulun yliopistossa aloittaneen internet-tutkimuskeskuksen pi-lottihanke. (RT)

5 Laatua ja vaikuttavuutta verkostoitumalla

6 Yliopistolla entistä vapaammat kädet

9 Innovaatiota yhteistyöhön

10 CIE hyppää internet-aallon harjalle oikeaan aikaan

12 UBI-tutkimusohjelma kehittää tulevaisuuden kaupunkitilaa

13 Peli paljastaa aidot reaktiot

16 Professori Mikko Hallman keskostutkimuksen edelläkävijä

18 Aktuumit

20 Matkailua sovitetaan luontoon

23 Käytännön ammattitaitoja luonnosta

26 Humanistiyrittäjä Maria Lämsä: ”Vapaus parasta”

28 Alumnikoordinaattori kokoaa yliopiston alumnitoiminnan palapeliä

30 Lyhyet

32 Väitökset

34 OYYeah! – yliopisto-opiskelijat kuuluvat yhteiskuntaan

35 Tapahtuu

4 aktuumi 2/09

JULKAISIJAOulun yliopisto

PÄÄTOIMITTAJATapio Mäkinen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖTiina Pistokoski

TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSIPetri Ovaskainen

GRAAFINEN SUUNNITTELUV-P Viklund/Avalon Oy

OSOITTEET Liisa Salmela

Alumneille lehti lähetetään alumniverkoston nettisivujen tietojen

perusteella. Omat osoitetiedot kannattaa siis pitää ajan tasalla. Kiitos.

YhTEYSTIEdOTsähköposti: aktuumi oulu.fi

www.oulu.fi/aktuumiPuhelin (08) 553 4091

PAINATUS

Painos 6100Painotalo Suomenmaa

Kannen kuva:Juha Sarkkinen

1. aukeaman kuva: Reijo Koirikivi / Studio P.S.V

ISSN 0788-7132

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

Nro 2 lokakuu 2009 19. vsk

6 13 16 20

aktuumi

Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty

Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.

Paperi: Novatech Satin 150g/115g

5

p ä ä k i r j o i t u s

6 13 16 20

Laatua ja vaikuttavuutta verkostoitumalla Uusi yliopistolaki antaa nykyistä vapaammat mahdollisuudet yliopistoille kiinteään yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Oulun yliopistossa aiomme hyötyä uusista yhteistyömahdollisuuksista mahdollisimman paljon, sillä yksin on entistä vaikeampaa menestyä. Kuuluminen maailman parhaimpien osaajien muodostamiin verkostoihin on keskeinen keino oman toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.

Opetusministeriö ja Oulun yliopisto ovat sopineet, että Oulun yliopiston kehittä-mistä kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona jatketaan yhteistyössä elinkeino-elämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi yliopistolla on erityisvastuu saamen kielen ja kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Yliopiston laaja tiedepohja antaa oivan mahdollisuuden moni- ja poikkitieteisten koulu-tus- ja tutkimusohjelmien sekä –yksiköiden muodostamiselle. Yliopiston uusitut painoalat ovat: biotieteet ja lääketiede, internet ja informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti, vuorovaikutus ja sivistys, liiketoiminta ja talous, lääketieteen tekniikka, ympäristö, luon-nonvarat ja energia sekä älykkäät laitteet ja materiaalit. Oulun yliopisto on keskeinen yli-opisto Suomen kaivos- ja terästeollisuudelle ja niiden tarvitsema koulutus ja tutkimus ovat yliopiston erityisiä kehittämiskohteita.

Oulun yliopiston strategian kärkenä on keskeisiin yliopiston sisäisiin ja ulkoisiin yh-teistyörakenteisiin ulottuva rakenteellinen kehittäminen, jonka tavoitteena on tukea yli-opiston tutkimus- ja koulutustoiminnan uusiutumista, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Rakenteelliseen kehittämiseen kuuluvat monitieteisten, kansainvälisten tutkijakoulujen perustaminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa synnytettävät innovaatio- ja sektoritutkimuskeskukset. Kansainvälisyys ja kansainvälistäminen läpäisevät koko yliopiston toiminnan.

Yliopistojen aluetoiminnasta ministeriöllä on selkeät linjaukset. Yliopistot verkostoituvat alueiden keskeisten toimijoiden kanssa ja aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi niin, että ne saavuttavat toiminnassaan korkean laadun ja vaikuttavuuden. Alueellisessa toiminnassa toteutetaan yh-teisrahoitteista toimintamallia. Lisäksi yliopistot selkeyttävät yhteistyötään ja työnjakoaan ammattikorkeakoulujen kanssa alueen tarpeet huomioon ottaen. Oulun yliopisto on jo käynnistänyt aluetoimintojensa uudelleenjärjestelyt ministeriön linjausten mukaisesti.

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Suomelle sekä koko maamme kehityk-selle on kiistaton. Menestyminen tulevina vuosina vaatii uusiutumista, sinni-kästä työtä ja voimavarojen vahvistamista. Tähän olemme yliopistossa valmiit, mutta se ei onnistu ilman toiminta-alueemme kuntien, yritysten ja yksittäisten ihmisten tukea. Pohjois-Suomessa hyvinvoinnin takaamiseksi on oltava maailman-luokan innovaatiokeskittymä, jonka ytimessä on vahva kansainvälinen tiedeyliopisto. Toivon, että pohjoissuomalaiset tulevat uuden ajan kynnyksellä mukaan rakentamaan Pohjois-Suomen tulevaisuutta ja elinvoimaisuutta tukemalla yhteistä yliopistoa, uusiu-tuvaa Oulun yliopistoa.

Lauri LajunenrehtoriOulun yliopisto

Juha Sarkkinen

6 aktuumi 2/09

Oulun yliopiston uusi hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 17. elokuuta 2009.

YLIOPISTOLLA entistä vapaammat kädet

Oulun yliopiston historiallinen uusi hallitus on aloittanut �

toimintansa. Sen myötä yliopiston johto vahvistui kerta heitol-

la eri alojen huippuosaajilla, joille isojen organisaatioiden johta-

minen ja kansainväliset yhteistyökuviot ovat arkipäivää. Yliopis-

to on astunut uuteen aikaan, jossa sillä on entistä vapaammat

mahdollisuudet toimia.

Teks t i : Ra i ja TuominenKuvat : Juha Sarkk inen

Aiemmin Oulun yliopisto oli valtion tilivi-rasto, jonka rahan käytöstä päätti budje-tin kautta Opetusministeriö. Nyt yliopistol-la on autonomia: opetusministeriö rahoit-taa toimintaa kuten ennenkin, mutta rahan käytöstä päättää yliopisto itse. Ministeriön rahoitus kasvaa, jos yliopisto menestyy ja tekee tulosta ja vastaavasti vähenee, jos tu-loksia ei synny.

Lisäksi yliopistolla on oikeus kartuttaa it-se rahavarojaan, eikä kasvava kassa vaikuta ministeriön rahoitukseen. Mitä enemmän yliopisto saa kartutettua lahjoitusvarojaan, sitä isomman finanssisijoituksen tekee myös valtio. Tukilahjoitusten tuotto on uutta, yli-määräistä rahaa, jonka yliopisto suuntaa

7

YLIOPISTOLLA entistä vapaammat kädet

sa. Söderlund on toiminut Biocenter Oulun hallituksessa. Intohimoinen tutkija on saa-nut useita patentteja.

Myös neljä muuta yliopiston ulkopuolis-ta hallituksen jäsentä ovat kokeneita isojen organisaatioiden johtajia, joilla on roppa-kaupalla suhteita myös kansainvälisesti. Kai-killa on akateeminen koulutus – he edusta-vat ympäristö- ja bioalan, talous-, lääke- ja luonnontieteen sekä tekniikan ja informaa-tioteknologian huippuosaamista.

Yliopiston omasta väestä hallitukseen on valittu kaksi professoria, virastomesta-ri, lehtori ja opiskelija. Sisätautiopin profes-sori Markku Savolaisella on myös pitkä hal-lintokokemus tiedekunnan dekaanina. Hän on toiminut tutkijana Suomen Akatemiassa ja Oulun ja Kuopion yliopistoissa eri tehtä-vissä yli 30 vuotta. Sen lisäksi uraan mahtuu muun muassa tutkijan ja lääkärin työtä ulko-mailla ja OYS:ssa.

Sekä Söderlund että Savolainen pitävät Oulun yliopiston vahvuutena sen monialai-suutta.

”Oulussa oli jo se, mitä Aalto tekee nyt. Täällä oli jo tekniikka ja talous perinteisten tieteiden lisäksi”, Söderlund muistuttaa.

”Oulu on selkeä esimerkki siitä, millainen moottori yliopisto on seudulle. Yliopisto on vaikuttanut merkittävästi Oulun kehityk-seen maailmanlaajuisesti tunnetuksi tekno-logiakaupungiksi.”

Fokusointia tarvitaanUuden hallituksen ensimmäisiä tehtäviä oli yliopiston uuden strategian käsitteleminen. Strategian mukaan tavoitteena on kehittää Oulun yliopistosta yhä kansainvälisempi, mo-nitieteinen huippuyliopisto. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä yliopiston tutkimusta muun muassa tutkijaurajärjestelmän avulla. Lisäksi nostetaan koulutuksen vaatimusta-soa ja korostetaan sen tiedelähtöisyyttä.

”Tutkimuksen laatu takaa yliopistolle hy-vän maineen, houkuttelee opiskelijoita ja tutkijoita myös kansainvälisesti, tuo yliopis-tolle ulkopuolista rahoitusta. Meidän pitää pyrkiä siihen, että tutkimustyöhön panosta-minen on niin merkityksellistä, että se lisää yhteistä osaamista”, Söderlund painottaa.

Laatu paranee myös keskittämällä voima-varoja:

”Meillä ei ole mahdollisuuksia pitää yl-lä huippua jokaisella tieteenalalla, vaan on pakko nostaa ne tutkimusalueet, joissa Ou-lu voi riittävällä panostuksella tulla kansain-välisesti merkittäväksi ja tunnetuksi”, Savo-lainen ajattelee.

Strategiassa nostetaan esille seitsemän painoalaa, joissa Oulun yliopisto pyrkii kan-sainvälisen tieteen huipulle. Näitä ovat bio-

tärkeäksi katsottuun tutkimukseen. Varain-hankintakampanja on hyvässä vauhdissa, ja siihen voivat osallistua kaikki.

Vahvistuvan autonomian myötä uudistuu myös yliopiston johtamiskulttuuri. Tähän asti toimintaa on johtanut rehtoraatin tu-kena eri tiedekuntien ja laitosten edustajis-ta koottu hallitus. Nyt ylintä valtaa käyttää hallitus, jonka jäsenistä puolet tulee yliopis-ton ulkopuolelta.

”Kollegiaalisen päätöksenteon ongelmia on se, että jokainen jäsen edustaa ensisijai-sesti omaa yksikköään ja muutosten teke-minen on siksi vaikeaa. Kuitenkin tiede kul-kee koko ajan eteenpäin ja uusien tieteen-alojen kehittyessä tarvitaan uusia raken-

teita”, Oulun yliopiston uuden hallituksen puheenjohtaja hans Söderlund luonnehtii. Hän uskoo, että uudenlaisessa hallituksessa päätökset syntyvät aiempaa nopeammin ja joustavammin.

Päättäjiä yhteiskunnan huipultaUuden hallituksen myötä yliopisto sai käyt-töönsä asiantuntemusta ja kokemusta val-takunnan huipulta. Puheenjohtaja, filosofi-an tohtori Hans Söderlund on VTT:n bio-teknologian, kemian ja prosessiteknologian tutkimusstrategiasta vastaava johtaja. Ai-emmin hän on työskennellyt yliopistoissa Helsingissä ja ulkomailla, Orionilla ja Sitras-

8 aktuumi 2/09

hallituksen puheenjohtaja:

Filosofian tohtori hans Söderlund, johtaja, bioteknologian, kemian ja prosessiteknologian tutkimusstrategia, VTT

Jäsenet:

Oulun yliopiston hallitus 3.8.2009–31.12.2013

tieteet ja lääketiede, internet ja informaatio-teknologia, kulttuurinen identiteetti, vuoro-vaikutus ja sivistys, liiketoiminta ja talous, lääketieteen tekniikka, ympäristö, energia ja luonnonvarat sekä älykkäät laitteet ja mate-riaalit. Savolainen muistuttaa, että fokusoin-tia tehdään myös tieteenalojen sisällä.

”Opetus vaatii monipuolisuutta ja tut-kimus fokusointia. Meillä on tavallaan kak-si vastakkaista tavoitetta, joiden optimoin-ti on keskeistä”, Söderlund pohtii. Hän on työstänyt samanlaista tilannetta myös VTT:llä, jossa toisaalta tuetaan laajasti teol-lisuuden aloja ja toisaalta keskitytään.

Konkreettiseen yhteistyöhönYksi yliopistouudistuksen keskeisistä tavoit-teista on tuoda yliopisto entistä aktiivisem-maksi osaksi yhteiskuntaa. Yhteistyön kaut-ta jaetaan ja jalostetaan osaamista, mikä koituu viime kädessä koko alueen hyväksi li-sääntyvinä työpaikkoina, parempina palve-luina ja nousevana elintasona.

Myös Söderlund ja Savolainen näkevät vuorovaikutuksen kehittämisen yliopiston

ja muun yhteiskunnan välillä keskeisenä. Tä-hän pyritään strategian mukaan kehittämäl-lä uusia rakenteita. Yliopisto, ammattikor-keakoulu, kunnat ja elinkeinoelämä luovat yhdessä innovaatiokeskuksia, joissa viisaat päät ja resurssit lyödään yhteen.

Toimintansa ovat aloittaneet jo Internet-tutkimuskeskus CIE ja Martti Ahtisaari -ins-tituutti, joka tutkii ja kehittää kansainvälistä liiketoimintaosaamista. Pitkälle on kehitetty myös ympäristöalan, hyvinvointialan ja pai-nettavan elektroniikan innovaatiokeskukset.

Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä myös sektoritutkimuslaitosten ja yliopiston välillä.

”Sektoritutkimuslaitoksen ja yliopiston vä-linen yhteistyö voi olla hyvinkin suoraviivai-nen ja vahva, tärkeää siinä ovat tutkijoiden kontaktit keskenään”, Söderlund näkee.

”Toivon, että saisimme aikaan elävää, konkreettista yhteistyötä. Tällä hetkellä pe-rustutkimus tuottaa tuloksia, sen jälkeen jo-ku tarttuu soveltavaan tutkimukseen, kol-mas taho tekee tuotekehitystä ja sitten ru-vetaan miettimään, voiko tästä tehdä tuo-tetta. Ketjun sijasta tarvitaan yhtäaikaisuut-ta ja jatkuvaa kommunikointia.”

”Yksi yliopistouudistuksen

keskeisistä tavoitteista on tuo-

da yliopisto entistä aktiivisem-

maksi osaksi yhteiskuntaa.

Yhteistyön kautta jaetaan ja

jalostetaan osaamista. Tarvi-

taan yhtäaikaisuutta ja jatku-

vaa kommunikointia.”

Tekniikan tohtori Erkki Ormala, johtaja, teknologiapolitiikka, Nokia Oyj

Valtiotieteiden tohtori Leena Mörttinen, johtaja, European Affairs -yksikkö, Nordea-konserni

Filosofian lisensiaatti Markku Mäkivuoti, lehtori, historian laitos, Oulun yliopisto

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Lea Kauppi, pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE

Kasvatustieteiden tohtori Sanna Järvelä, kasvatustieteiden professori, Oulun yliopisto

Diplomi-insinööri Pekka Erkkilä, johtaja, Outokumpu Tornio Works

Ylivirastomestari Raija Ukkola, Oulun yliopisto

Filosofian ylioppilas (aate- ja oppihistoria) Milja Seppälä, koulutuspoliittinen sihteeri, Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Markku Savolainen sisätautiopin professori, Oulun yliopisto

9

n ä k ö k u l m a

Tutkimuksen ja tuotekehityksen panos- �tusten laajuudessa Pohjois-Pohjanmaa maa-kuntana ja erityisesti Oulun seutu työssä-käyntialueena poikkeaa Suomen ja jopa Euroopan tasolla edukseen. Viime vuosi-kymmenellä asetettu maakunnallinen tavoi-te tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ta-son nostosta on toteutunut. Investointim-me t&k -toimintaan ovat lähes yhtä paljon kuin kunnallisten palveluiden tuottaminen verovaroin maksaa. Lisäksi t&k -rahoituk-sen rakenteessa yritysten osuus on meillä muuta maata korkeampi. T&k:n osuus alu-een BKT:stä on noin 12 prosentin luokkaa ja vastaa yli 10 prosentin työllisyysosuutta aktiiviväestöstä.

Tulokset näkyvät innovaatioita kuvaavis-sa tilastoissa. Tilastolliset luvut pitää pystyä muuttamaan alueen uusiksi työpaikoiksi ja uudeksi kassavirraksi, jotta panostusten jat-kuvuus ja hyväksyttävyys olisi turvattu.

Innovaatioympäristömme ei väestön ikä-rakenteen vuoksi ole kangistumassa. Aktii-viväestön määrä tulee alueellamme kasva-maan toisin kuin muualla maassa. Nuorten ikäluokkien suuruus voittaa eläköitymisen. Investoinnit Oulun seudulle ovat turvalli-sempia työvoiman tarjonnan jatkuvan kas-vun vuoksi.

Meillä on hyvät edellytykset työpaikkojen lisäämiselle ja talouden muuta maata no-peammalle kasvulle ymmärtäessämme toi-mintaympäristön muutoksen.

Pussinperällä olevasta teknologiakeitaas-ta on muodostumassa Pohjois-Suomen malmiesiintymien ja Barentsin meren ener-giainvestointien avustamana logistiikan ja osaamishuollon portti Euroopan janoamil-le pohjoisille raaka-ainelähteille. Integroi-tuminen teknologiamarkkinoille vaatii ala-ti enemmän tietoa ja taitoa havaita ihmis-ten käyttäytymisessä tapahtuvia olennaisia muutoksia. Väestöpohjamme kapeus ja yh-tenäisyys ei ole omiaan helpottamaan tätä tehtävää. Oikeat ja oikea-aikaiset osaami-sen panostuskohteiden valinnat muodos-

tuvat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan me-nestyksen avaimiksi.

Julkisen vallan työnjaossa kuntien rooli hyvinvointipalveluiden tuottajina vahvistuu edelleen. Tämä kehitys ei toivottavasti vie kuntien mielenkiinnon painopistettä elinkei-noelämän toimintaedellytysten kehittämi-seltä. Alueellisen tahtotilan kehittämiselle luovat kunnat kuntalaisineen. Valtio allokoi tuottavuusperustein keskenään kilpaileville maakunnille investointeja talouden vauhdit-tamiseksi.

Tulevaisuuteen tähtäävät valinnat ja pa-nostukset tulee tehdä työssäkäyntialueen vahvuuksien pohjalta. Yksittäinen kunta elinkeinopoliittisissa valin-noissaan on osaamisen merkitys-tä korostavassa pelikentässä aut-tamattoman pieni toimija. Oulun seudun haasteena on tarve olla edelleen talouden ja työpaikkojen kasvussa muuta maata vikkelämpi, jotta suotuisan väestörakenteen mukana tuleva työttömyysongel-ma voidaan lyödä. Tämän haas-teen rinnalla kalpenevat kuntapal-veluiden yhteen saattamisesta saa-tavat edut alueen kuntarakennet-ta nyt ratkottaessa. Näkymän, jol-la päätöksiä tehdään, pitää olla jo vuoden 2020 takana.

Kunta- ja palvelurakenteen uu-distus vie kuntia kohti suurempia rakenteiden yksikkökokoja. Alue-hallinnon uudistus kokoaa erillään olevat kehittäjätahot yhden katon alle. Yliopistouudistuksessa itsehallinnolla haetaan ketteryyttä yliopistojen tutkimus- ja opetustehtävien uudelleen ryhmitykseen. Kaikkien näiden reformien takana on kutis-tunut ja muuttunut maailma ympärillämme.

Pauli HarjumaakuntajohtajaPohjois-Pohjanmaan liitto

innovaatiota yhteistyöhön

Reijo K

oirikivi / Studio P.S.V

10 aktuumi 2/09

Cie hyppää INTERNET-AALLON HARJALLE oikeaan aikaan

”Surffaajien on noustava �

aaltoon mukaan täsmälleen oi-

keaan aikaan. Muutoin aallon

harjalle on mahdotonta päästä

eikä surffauksesta tule mitään.

Vastaavasti internet-aaltoon on

lähdettävä mukaan oikea-aikai-

sesti ja oikealla tavalla.”

CIE:n johtaja heikki huomo.

Teks t i : Laura KanninenPääkuva: Juha Sarkk inen

Internet-tutkimuksen ja -osaamisen keskus Center for Internet Excellence, CIE, viet-ti virallisia avajaisiaan elokuun puolivälissä. Keskuksen toiminnan tavoitteet on asetettu erittäin korkealle.

CIE:n eroaa maailmanlaajuisesti muista tutkimuskeskuksista kolmella tavalla. Ensim-mäiseksi liiketoimintanäkökulmat integroi-daan CIE:n tutkimushankkeisiin mukaan he-ti alusta alkaen. Toiseksi tutkimus on lähtö-kohdiltaan monitieteistä. Lisäksi toiminta on verkostomaista.

”CIE:n tutkimusryhmille tuottama lisäar-vo on liiketoimintaosaamisemme, jonka tar-joamme ryhmien käyttöön”, CIE:n johtaja Heikki Huomo kertoo.

CIE:n keskeisiä tutkimusteemoja ovat ubiikki eli jokapaikan tietojenkäsittely, ihmi-

sen ja internetin välinen vuorovaikutus sekä sosiaaliset verkostot ja metodit.

Jatkuva muutos on pysyvääInternet-ala on jatkuvan muutoksen tilassa. ”Muutos on oikeastaan ainoa pysyvä tila”, Heikki Huomo jatkaa.

Jotta muutokseen pystyttäisiin vastaa-maan mahdollisimman tehokkaasti, CIE:hen on valittu verkostomainen toimintatapa. Keskukseen ei palkata vakituista tutkimus-henkilöstöä. ”Sen sijaan keräämme projek-teihin ne partneriorganisaatioiden ihmiset, jotka osaavat kulloinkin tarvittavat asiat par-haiten”, Huomo kuvaa. Keskus työllistää jat-kossa 100–200 internet-alan asiantuntijaa.

Keskuksen takana on merkittäviä ja ar-

vovaltaisia yhteistyökumppaneita. Partne-riorganisaatioita ovat Oulun yliopisto, No-kia, Oulun kaupunki, Technopolis Ventures, VTT ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

CIE on partneriorganisaatioiden välinen sopimusyhteisö, ei esimerkiksi yliopiston erillislaitos. Keskus toimii suoraan Oulun yliopiston rehtorin alaisuudessa. Partnerit ovat turvanneet CIE:n perustoiminnan vuo-den 2011 loppuun saakka. Sen jälkeen CIE toimii kokonaan ulkopuolisella rahoituksella.

”Tavoitteenamme on, että jatkossa CIE:hen halutaan tulla töihin joka puolelta maailmaa”, Huomo toteaa. ”Uskon, että olemme as-tumassa Internet-aaltoon oikeaan aikaan ja voimme saada merkittäviä tuloksia.”

11

oulun kaupunginjohtaja matti pennanen:Ouluun uudenlaisia palveluja

”Kasvu on viimeisten viiden vuosikymme-nen aikana ollut ai-na erilaisten yritysten vetämää”, kaupungin-johtaja Matti Penna-nen toteaa. Yhteen yritykseen tai teolli-

suudenalaan ei voi perustaa pitkän täh-täimen suunnitelmia. ”Oulun kaupunki haluaa olla tukemassa toimintaa, joka tuo Ouluun maailmanluokan yrityksiä ja työpaikkoja sekä uudenlaisia palveluja.”

Rehtori Lauri Lajunen:Yritysyhteistyö taas askeleen pidemmälle

”Oulun yliopisto on muita suomalai-sia yliopistoja edel-lä, sillä olemme jo valmiiksi monitie-teinen yliopisto”, kuvaa rehtori Lau-ri Lajunen. ”Emme

tarvitse tieteenalojen tai yliopistojen yhdistämisiä.” Hänen mukaansa Ou-lun yliopiston valttina on myös se, et-tä yliopistolla on pitkään jatkunutta kokemusta yritysyhteistyöstä. ”CIE vie kehitystä askeleen pidemmälle.”

Johtaja esko aho:Onnistuminen mitataan globaalisti

”Nykyisessä toimintaym-päristössä globaali tapa on ainoa tapa toimia”, Noki-an yhteistyösuhteista ja yh-teiskuntavastuusta vastaava johtaja Esko Aho painottaa. ”Onnistuminen mitataan sillä, miten hyvin CIE on-

nistuu verkottumaan kansainvälisten tutkimus-partnereiden kanssa.”

Nokialla on maailmanlaajuisesti 100 yliopis-topartneria. Yksi niistä on Oulun yliopisto. Nokia odottaa yliopistopartnereiltaan palavaa intoa tehdä uusia asioita, riskinottoa sekä näi-den seurauksina syntyviä innovaatioita.

”Innovaatioihin kuuluu olennaisesti uusien ideoiden kaupallistaminen, riskinotto ja uuden yritystoiminnan myötä lisääntyvä yleinen hy-vinvointi. Juuri tästä CIE:ssä on kyse.”

CIE:n johtaja Heikki Huomo

Aloitti tehtä-

vässä kevääl-lä 2009 Diplomi-insinööri

Aiempia työtehtäviä mm.

NFC liiketoiminnan johtaja,

NXP Semiconductors, ItävaltaTeknologiajohtaja, Innovision

Research and Technology Ltd, EnglantiRadioviestintälaboratorion

johtaja, Nokia Research Center RTA-tutkimusorganisaation

johtaja, Nokia Mobile Phones Johtaja, Nokia Ventures

Tutkimusryhmän päällikkö, VTT

Tutkija, TKK

Tehnyt yhteistyötä Oulun yliopis-

ton kanssa 1980-luvun puolivälistä saakka, yksi yhteistyökumppaneis-ta CWC

12 aktuumi 2/09

avoimuutta. Tällöin jokainen voi käyttää ja parantaa verkossa tarjottavia palveluja se-kä tuottaa uusia sovelluksia. Kaikki kehitetyt ohjelmistot toimivat avoimella lähdekoodil-la. Tämä mahdollistaa avoimen innovatiivi-suuden, joka on myös CIE:n keskeisiä toi-mintaperiaatteita.

Kenttätestillä palautetta käyttäjiltäUBI-tutkimusohjelmassa rakennettua koko-nai suutta on testattu Oulun keskustassa. Kent tätesti muutti Oulun keskustan kuluneen ke sän ajaksi eläväksi tutkimuslaboratorioksi.

”Kyseessä on ensimmäinen oikeassa käyt-töympäristössä ja aitojen loppukäyttäjien avulla toteutettu ubiikin teknologian testi”, professori Ojala kertoo. ”Oulun kaupunki on toiminut testin aikana sekä älykkäänä kau-punkiympäristönä että käyttöliittymänä.”

UBI-TUTKIMUSOHJELMA KEHITTÄÄ tuLevaisuuden kaupunkitiLaa

CIE:n ensimmäiseksi pilottihankkeeksi on valittu UBI-tutkimusohjelma. Laajassa monitieteises- �

sä tutkimusohjelmassa yhdistyy useita CIE:n keskeisistä periaatteista. Sen kunnianhimoisena ta-

voitteena on ollut rakentaa ensimmäinen toiminnallinen prototyyppi tulevaisuuden ubiikista eli

tietotekniikkaa kaikkialla sisältävästä kaupungista.

Ojalan mukaan kenttätestissä on ollut myös tärkeää demonstroida ubiikin kau-punkiympäristön mahdollisuuksia. ”Ihmiset eivät osaa kuvitella, millaisia mahdollisuuksia uusi teknologia voi tarjota sekä yksilöille et-tä yhteiskunnalle”, hän toteaa. ”Heille täy-tyy käytännössä osoittaa, mitä nämä mah-dollisuudet ovat.”

Testin aikana suurta yleisöä haastettiin kokeilemaan uusia palveluja ja antamaan kriittistä palautetta. Kenttätesti onkin he-rättänyt laajaa mielenkiintoa, ja sitä on kommentoitu ahkerasti mediassa.

Ojalan mukaan myös kansainväliset toi-mijat ovat olleet kokeesta hyvin kiinnostu-neita, sillä kyseessä on ensimmäinen vastaa-va harjoitus maailmassa. UBI-tutkimusohjel-massa on tuotettu runsaasti kansainvälisesti korkeatasoisia julkaisuja.

”Kolme neljäsosaa maailman väestöstä elää kaupungeissa ja määrä on yhä kasvamassa”, taustoittaa UBI-tutkimusohjelman vastuul-linen johtaja, professori Timo Ojala Media-Team Oulu-tutkimusryhmästä Oulun yli-opiston sähkö- ja tietotekniikan osastosta. ”Tutkimushypoteesimme on ollut, että kun viemme kaupunkitiloihin uutta teknologiaa, niistä tulee ihmisille parempia paikkoja elää.”

Suomi on tällä hetkellä tippunut tieto-tekniikan hyödyntäjänä kauas kärkijoukosta, jossa se vielä kymmenen vuotta sitten oli. ”Toivomme, että kehittämämme ratkaisut vaikuttavat kestävästi ja näkyvästi myös suo-malaiseen yhteiskuntaan”, Ojala sanoo.

UBI-tutkimuskonsortio toimii erittäin mo-nitieteisesti, mikä on myös yksi CIE:n perus-periaatteista. Tutkimuspartnereiden erikois-aloja ovat muun muassa informaationkäsit-tely, taideteollinen ala, arkkitehtuuri, tietolii-kenne, teollinen muotoilu ja markkinointi.

Kehitystä avoimella innovaatiollaUBI-tutkimusohjelmassa on kehitetty tie-toteknistä laskentainfrastruktuuria kaupun-kitiloihin. Yksi tavoitteista on ollut toimivan välikerrosohjelmiston toteuttaminen.

Haasteena on ollut yhdistää keskenään hyvin erilaisia laskentaresursseja ja -järjes-telmiä ilman, että välikerrosohjelmisto pai-suu suhteettoman monimutkaiseksi. Sa-malla on rakennettu avoimia ohjelmointi-rajapintoja mahdollistamaan eri sovellusten keskinäistä vuorovaikutusta.

Ubiikin kaupungin keskeisiä piirteitä on se, että ihmiset ovat vuorovaikutuksessa laitteistojen kanssa älypuhelinten välityksel-lä. Myös tähän aihepiiriin on tutkimusohjel-massa paneuduttu.

Kehitystyön pääperiaatteena on pidetty

UBI-taulu on kosketusnäytöllä selailtava langaton tietoverkko, josta voi etsiä esimerkiksi ravintolapal-veluja, tapahtumia, uutisia, julkisen liikenteen aika-tauluja tai vaikkapa pelata, tutustua multimedia-näyttelyyn tai ladata näytölle omia valokuvia.

13

NoviCraft-roolipeli tuo uutta tiimivalmennukseen PELI PALJASTAA aidot Reaktiot

Oulun yliopistosta alkunsa saanut LudoCraft on lanseerannut �

maailman ensimmäisen tiimivalmennuspelin. Pelin edetessä tiimi

joutuu harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan, ja koska peli kou-

kuttaa, keskittyminen valmennukseen on sataprosenttista.

Teks t i Ra i ja TuominenKuvat Re i jo Ko i r ik i v i / S tud io P.S.V.

Monet hyötyohjelmat ovat LudoCraft Oy:n toimitusjohtajan Tony Mannisen mukaan muokattavissa peleiksi, jotka motivoivat ja haastavat tekemään. NoviCraft-pelin kehittämiseen osallistunut oppimisen tutkija Johanna Blue-mink valmistelee väitöskirjaa pelaajien sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.

14 aktuumi 2/09

Olet vankilasaarella yhdessä oman työpo-rukkasi kanssa. Aavistatte, että saarelta eh-kä pääsee pois, mutta helppoa se ei tule olemaan. Yksin ei ainakaan kannata yrittää.

Oikeasti olet oman tietokoneesi ääressä, ja vankila saari on koneelle luotu pelimaail-ma. Työkaverit istuvat omilla koneillaan, jo-ku ehkä eri kaupungissa tai maassa. Teil-lä kaikilla on pelissä omat hahmonne, jotka joutuvat kom munikoimaan keskenään, jot-ta pääsette saarelta pois. Aluksi epäonnis-tuneet pakoyritykset lähinnä naurattavat, mutta kun epäonnistumiset toistuvat, pinna saattaa kiristyä.

Lopulta peli palkitsee ja pääsette pake-nemaan. Siihen ei tarvita aiempaa pelikoke-musta tai näppärää ohjaimen käyttöä vaan kykyä puhaltaa yhteen hiileen.

Tässä on yksinkertaistettuna maailman ensimmäisen NoviCraft-tiimivalmennuspe-lin juoni. Oululaisen LudoCraft-peliyrityk-sen suunnittelema ja toteuttama peli on 4–7 hengen työtiimien ja johtoryhmien val-mennustyökalu, joka soveltuu hyvin myös rekrytointiin. NoviCraft voitti keväällä Inte-raktiivinen tietotekniikka koulutuksessa -ta-

pahtuman eEemeli-kilpailun.Ohjelmoijien, graafikoiden, animaattorei-

den, äänisuunnittelijoiden ja käsikirjoittajien lisäksi NoviCraftin toteutukseen on osallis-tunut joukko tiedemiehiä ja -naisia. Pelin si-sältö pohjautuu tutkittuun tietoon.

Idean isä on kommunikaatiosta verkkope-

leissä filosofian tohtoriksi Oulun yliopistos-sa väitellyt Tony Manninen, LudoCraftin toi-mitusjohtaja. Peliä on kehitetty yhteistyös-sä Oulun yliopiston Oppimisen ja koulutus-teknologian tutkimusyksikön kanssa. Useita vuosia kehitystyössä mukana ollut oppimi-sen tutkija Johanna Bluemink valmistelee väi-

töskirjaansa pelaajien välisestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja siitä, miten peliympä-ristö voi tukea jaettua ongelmanratkaisua. Työtä ovat rahoittaneet muun muassa Suo-men Akatemia ja Työsuojelurahasto.

Tosi virtuaalimaailma”Oppimisen kannalta on keskeistä, että yk-silö joutuu vuorovaikutukseen. Selittämi-nen, toisten ohjaaminen ja neuvojen kysy-minen käynnistävät keskeisiä mekanismeja”, Johanna Bluemink kertoo pelin teoreetti-sesta taustasta.

Vaikka kyseessä on virtuaalimaailma, pe-lissä ihmiset ratkovat oikeasti ongelmia. Tästä syystä peli päihittää Mannisen mu-kaan perinteisen tiimivalmennuksen, jossa harjoitellaan kuvitteellisia tilanteita: ”Aina-kin itse koen tällaiset tilanteet keinotekoisi-na ja teennäisinä.”

Peli luo todentuntuisen maailman, jossa on Mannisen mielestä paljon luontevampaa toimia. ”Pelissä unohtuu, että puuhaa tark-kaillaan. Millään muulla välineellä on hanka-la saada aikaan niin voimakasta immersio-

”Pelit ovat ainoa yhteis-kunnan osa-alue, jossa epä-onnistuminen on sallittua ja odotettuakin, ja juuri

epäonnistumisesta voi oppia”

Peli voi tarjota elämyksen ja tunteen siitä, että on kokenut jotain yhdessä muiden kanssa. Se lisää osallistujien keskittymistä pelin kautta toteutet-tuun koulutukseen, arvioivat tutkijat.

LudoCraft OyOulun yliopiston tietojenkäsittely-

tieteiden laitoksessa toimi vuosina 2000–2008 Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pelitutkimusyksik-kö, josta LudoCraft Oy syntyi vuon-na 2006 tekee hyötypelejä ja viihdepelejä

lähinnä PC-alustalleasiakkuuksia yli rajojen, muun muas-

sa Yhdysvalloissatyöllistää 20 henkeä, liikevaihto

700 000 euroa, budjetoitu miljoona euroa vuodelle 2009toimii Oulun teknologiakylässä,

muuttamassa uusiin tiloihin Oulun Koskenniskaanyrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Tony Manninen on yksi noin kymmenestä pelialan tohtorista maassammeMannista voidaan pitää koko pelite-

ollisuuden isänä Oulun seudulla, sillä hänen aloitteestaan perustettiin lä-hes sata pelialan työpaikkaa ja kym-menkunta alan yritystä synnyttänyt ELVI-hanke.

15

ta, uppoutumista tilanteeseen. Harva jaksaa esittää roolia koko pelisession ajan. Jossakin vaiheessa estot murtuvat ja ihmiset tem-pautuvat mukaan.”

NoviCraft-valmennukseen liittyy olen-naisena reflektiovaihe, jossa pelikokemusta käydään jälkeenpäin läpi. Kokemuksen pur-kaminen saa aikaan sen, että opit tulevat käyttöön työelämässä. Johanna Bluemink kertoo pelitilanteista:

”Pelin jälkeen on hedelmällistä alkaa ju-tuttaa ryhmää – mikä meni pieleen, miksi tässä toimittiin näin. Monet alkavat jo käsit-telyvaiheessa pohtia, että näinhän me toi-mitaan muutenkin. Siten pelin myötä syntyy oivalluksia arkipäivän työelämään.”

Oppimista vahvistaa pelin tarjoama elä-mys, tunne siitä, että on kokenut jotakin yhdessä muiden kanssa. Monet ovatkin kommentoineet peliä tyyliin: en ole osal-listunut mihinkään muuhun koulutukseen näin intensiivisesti.

”Lisäksi pelit ovat ainoa yhteiskunnan osa-alue, jossa epäonnistuminen on sallittua ja odotettuakin, ja juuri epäonnistumisesta voi oppia”, Manninen muistuttaa.

hyötypeleillä rajattomat kasvunäkymätNoviCraftin julkaisijana toimii Teaming-Stream Oy, joka perustettiin vuosi sitten kustantamaan, markkinoimaan ja myymään hyötypelejä. TeamingStream tarjoaa myös sertifiointikoulutusta NoviCraft-peliohjaaji-en valmentamiseen.

Tony Manninen ennusti taannoin, et-tä hyötypelien markkinat ovat lähivuosina tuhatkertaiset viihdepelimarkkinoihin ver-rattuna, mutta jo nyt hän epäilee ennusta-neensa alakanttiin. Mannisen mukaan nykyi-set hyötyohjelmat, joista on valtava tarjon-ta, ovat muokattavissa peleiksi. Peleillä voi-daan korvata kokonaisia tietokone- ja kou-lutusjärjestelmiä.

”Pelillinen toteutus helpottaa, motivoi, haastaa tekemään. Esimerkiksi tekstin kir-joittamisessa voisi olla avuksi peli, joka haas-taa kirjoittamaan ja palkitsee tuottamaan tekstiä mahdollisimman paljon aluksi ilman kritiikkiä.”

Yliopisto-opetus puuttuuPeliala kasvaa vauhdilla. Myös LudoCraft muuttaa marraskuussa uusiin, kolme kertaa suurempiin tiloihin voidakseen rekrytoida lisää osaajia. Taantumasta ei ole tietoakaan. Jos jotakin puuttuu, niin osaavia ihmisiä:

”Suomessa ei ole tällä hetkellä yliopis-totason koulutusta pelialalle. Olemme ha-keneet Ouluun useita kertoja maisterioh-jelmaa, mutta opetusministeriö ei ole sitä myöntänyt”, Manninen harmittelee.

Pelien tekeminen vaatii abstraktia ajatte-lukykyä. Hyötypeleissä tekijöiltä vaaditaan vieläkin enemmän: ”Me teemme pelejä, jois-sa ihmiset herätetään ajattelemaan, hoksaa-maan, oppimaan. Tällaisten pelien tekemi-nen vaatii syventyneisyyttä, jokaiselta alalta pitää olla asiantuntija, mieluiten tohtoritasoi-nen. Vaatii hyvää yleissivistystä, että pystyy tarttumaan vaikkapa monikulttuurisuuteen pelin aiheena siten, että peli on samalla viih-dyttävä, hauska ja mukaansa tempaava.”

”Peliala on tulevaisuuden ala, koska leik-kiminen on osa ihmisen kulttuuria aina. Peli on yksi leikin muoto, eikä pelaaminen tule loppumaan.”

16 aktuumi 2/09

t u t k i j a k u v a

Keskosia aiemmin tappaneen RdS-taudin voittamiseksi ja en- �

nenaikaisten synnytysten vähentämiseksi elämäntyötään tekevä

professori Mikko hallman viihtyy Oulussa. Koska alueella syntyvyys

on suuri ja ennenaikaiset synnytykset on keskitetty yhteen sairaa-

laan, Kaliforniasta muuttaneella professorilla riittää tutkittavia jopa

enemmän kuin Yhdysvalloissa. Samasta syystä aiheen tutkimuksella

on mahdollisuuksia maailmanlaajuiseen läpimurtoon.

Teks t i Ra i ja TuominenKuvat Onni Kinnunen / S tud io P.S.V.

Suomessa syntyy vuosittain noin 3 500 lasta, 5,5 prosenttia syntyneistä, ennenaikaisina eli ennen 38. raskausviikkoa. Näillä keskoslap-silla on muita lapsia huomattavasti suurem-pi riski sairastua, vammautua pysyvästi tai kuolla ensimmäisen elinviikon aikana.

Yksi keskosen vakavista sairauksista on vastasyntyneen hengitysvaikeustauti, RDS-tauti (respiratory distress syndrome). Vielä 1970-luvun vaihteessa jopa yli puolet RDS-taudin sairastaneista kuoli. Ennen 31. ras-kausviikkoa syntyneistä lähes kaikki meneh-tyivät. RDS-tauti oli vastasyntyneiden ylei-sin kuolinsyy.

Nykyisin lähes kaikki RDS-tautiin sairas-tuneet vauvat parantuvat, sillä kuolleisuus on enää alle viisi prosenttia. Jopa 23. ras-kausviikolla syntyneet voivat selviytyä. Näi-

Ennenaikainen syn-tymä heikentää elä-mänlaatua ja lyhen-tää yksilön laadukas-ta elinikää enemmän kuin moni muu saira-us globaalisti, kuvaa professori Hallmann.

PROFESSORI MIKKO HALLMAN

keskostutkimuksen edeLLäkäviJä”Ennenaikainen syntymä huutaa lisää tutkimusta”

17

1945 syntyi lääkäriperheeseen

Helsingissä 1970 lääketieteen lisensiaatti

Helsingin yliopistosta 1972 lääketieteen tohtori

1977 lastentautien erikoislääkäri

1979 vastasyntyneiden lääketieteen eli

neonatologian erikoislääkäri ja dosentti1982–89 Suomen Akatemian tutkija

ja vastasyntyneiden osaston ylilääkäri HYKS:ssä1989–97 Kalifornian yliopiston lasten-

tautiopin professori (jo aiemmin kaksi lyhyempää työrupeamaa samassa yli-opistossa nuorempana tutkijana ja tut-kimusjohtajana)

1997 alkaen Oulun yliopiston lasten-

tautiopin professori, lastentautien klinikan esimies 1997–2007 Biocenter Oulun projekti-

johtaja saanut 15 merkittävää lääketie-teen tunnustusta, joista viimeisimmät 1st Chiesi European Prize for Excellence in Neonatology 2004 ja Tampereen lääkäripäivien Ylpön kannu 2005perheeseen kuuluvat vaimo, kolme

aikuista lasta ja kolme lastenlastaharrastaa lukemista ja liikuntaa eri

muodoissaan, ihailee Pohjois-Suomen luontoa ja pyöräilee työmatkat myös talvella

Mikko Hallman

hin loistaviin tuloksiin on päästy Oulun yli-opiston lastentautiopin professori Mikko Hallmanin 30 vuotta kestäneen tutkimus-työn aikana.

RDS-taudin parannuskeinon Hallman löy-si lapsivedestä. Jo 1950-luvulla tutkijat oli-vat havainneet, että keuhkorakkuloita pitää auki surfaktantti-niminen aine. Ilman tätä keuhkojen pinta-aktiivista ainetta ihminen ei voi hengittää.

”Kun tutkimme sikiön keuhkojen kypsy-mistä, huomasimme, että surfaktanttia erit-tyi lapsiveteen ja että lapsiveden koostu-mus mittasi sikiön keuhkojen kehitystä. Kun huomasimme, että surfaktantti puuttuu jo ennen syntymää, mietimme, mitä tehdään. Aloimme eristää samaa ainetta täysiaikais-ten lasten lapsivedestä ja annoimme si-tä keskosille. Jo ensimmäiset hoitokokeilut osoittivat, että surfaktantti vähensi kuollei-suutta ja myös lasten keuhkovamma vähe-ni”, Hallman kertoo.

Hoito yleistyi 1990-luvulla ja on nyt rutii-nia joka puolella maailmaa, myös kehittyvis-sä maissa. Lukuisin kansainvälisin huomion-osoituksin palkittu Hallman sai kesällä työs-tään lisää arvokasta palautetta osallistues-saan yhtenä 40 kutsutusta tutkijasta alan kokoukseen Yhdysvalloissa:”Kun olin kertonut ennenaikaista synny-tystä käsittelevästä projektistamme, nou-si modernin neonatologian eli vastasynty-neiden tutkimuksen perustajaksi kutsuttu Mildred Stahlman ja esitti väkevällä tyylil-lään, että tällainen ennenaikaisten synnytys-ten syitä selvittävä tutkimus on tänään vas-tasyntyneiden hoidosta vastaavien lääkäri-en tärkein tehtävä. Se lämmitti.”

Edes istukkaa ei tunnetaYksi selvä ennenaikaisuutta aiheuttava te-kijä on tulehdus istukassa ja sikiökalvois-sa, mutta perimmäisiä syitä ennenaikaiselle synnytykselle ei vieläkään tiedetä.

”Istukan toiminnasta raskauden loppuvai-heessa tiedetään hämmästyttävän vähän. Miten istukka saadaan pysymään toimiva-na muutaman kriittisen kuukauden ajan ras-kauden loppuvaiheessa, siitähän tässä on kysymys.”

Kaiken lisäksi ennenaikaisten synnytysten määrä on maailmalla lisääntymässä. Yhdys-valloissa noin 13 prosenttia lapsista syntyy liian aikaisin, mustassa väestönosassa jo-pa 22 prosenttia. Yleistymistä aiheuttavat muun muassa monisikiöraskaudet, jotka li-säävät ennenaikaisuuden riskiä ja jotka ovat muualla maailmassa lisääntyneet koeputki-hedelmöityksen myötä.

Professori Hallmanin mukaan alan tutki-musta tarvittaisiinkin nykyistä paljon enem-

män. Mitä useampi lapsi syntyy täysiaikaise-na, sitä terveempi ihmiskunta on.

”Olen hämmentynyt, kuinka vähän aihee-seen liittyvää tutkimusta tehdään. Ennenai-kaisuus aiheuttaa edelleen laadukkaan elin-iän lyhentymistä ja elämänlaadun heikkene-mistä ehkä enemmän kuin mikään muu sai-raus globaalisti”, hän pohtii ja viittaa muun muassa syöpään.

Tieto siirtyy yli rajojenVastikään Hallmanin tutkimusryhmä sai apu-rahan hankkeeseen, johon osallistuu kah-deksan eurooppalaista tutkimuskeskusta. Hankkeen myötä oululaistutkijat saavat run-saasti uutta tutkimusmateriaalia kumppani-ensa geenipankeista.Yhteistyötä tutkimusryhmä tekee myös pai-kallisten ryhmien kanssa sekä muun muassa Suomen genomikeskuksen sekä Cambrid-gen ja St. Louisin yliopistojen tutkijaryhmi-en kanssa.

Tuttu kumppani on myös CSC, Espoossa sijaitseva opetusministeriön hallinnoima tie-totekniikan keskus. Keskus tarjoaa tietotek-nistä tukea korkeakouluille, tutkimuslaitok-sille ja yrityksille.

CSC:n supertietokone on hakenut yh-teisiä nimittäjiä ennenaikaisesti syntynei-den lasten ja ennenaikaiseen synnytykseen liittyvien proteiinipitoisuuksien ja geeni-va-rianttien välillä. Tutkimuksessa on mukana 200 neljän vuoden aikana ennenaikaisesti syntynyttä lasta, jotka ovat jo 9-vuotisseu-rannassa. Synnytyksistä on kerätty laajasti tutkimustietoa istukasta lasten aivoihin.

”Supertietokone on auttanut suurten joukkojen analyysissä, kun muuttujia voi ol-la runsaasti, jopa satoja tuhansia”, Hallman

kiittää. Hän on tyytyväinen lähes kymme-nen vuotta jatkuneeseen yhteistyöhön.

hyvät puitteet tutkimukseenParhaillaan Hallmanin 15 hengen tutkimus-ryhmä tekee analyysiä spontaanisti ennen-aikaisesti synnyttäneiden naisten ja heidän perheenjäsentensä geeneistä. Tutkimukses-sa on mukana perheitä 35 vuoden ajalta.

Tutkijat laskevat todennäköisyyksiä sille, mitkä geenit altistavat ennenaikaiselle synny-tykselle. Lisäksi he tutkivat kokeellista eläin-mallia käyttäen yhden kandidaattigeenin merkitystä ennenaikaisessa synnytyksessä.

Professori Mikko Hallmanin mukaan Ou-lun yliopisto tarjoaa tutkimukselle hyvät edellytykset. Maailmanlaajuisestikin alan tut-kimukselle on hyvät puitteet:

”Meillä on populaatio, jossa terveys on hyvä, ja kaikki ennenaikaiset synnytykset keskitetään OYS:aan. Helpompaa aihetta on tutkia täällä kuin vaikkapa Yhdysvallois-sa, missä lapset syntyvät pienissä sairaalois-sa”, Kalifornian yliopiston tutkijana toista-kymmentä vuotta toiminut Hallman vertaa.”Lisäksi Suomessa on aivan ainutlaatuisen homogeeninen väestö geneettisten tekijöi-den tutkimiseen, syntyvyys on suuri ja isoja perheitä on paljon. Väestö on valveutunut-ta ja motivoitunutta osallistumaan lääketie-teellisiin tutkimuksiin. Täällä on mahdollista päästä isoihin edistysaskeliin, mikäli tutki-mukseen satsataan.”

”Vaikka tutkimustamme on tuettu hyvin, projektiin tarvittaisiin viisi kertaa enemmän rahaa. Meillä täytyisi olla riittävä massa erin-omaisia tutkijoita, jotta läpimurtojen toden-näköisyys kasvaisi. Jos ajatellaan potentiaali-sia läpimurtoaloja, tämä on yksi niistä.”

istutuskaloille kuntoiluohjelmat

Kalanistutuksiin käytetään Suomessa yli 16 miljoonaa euroa vuosittain. Kuitenkin vain pieni osa, arviolta viisi prosenttia kasvate-tuista ja istutetuista kaloista selviää elossa luonnossa lisääntymisikään asti. Rahaa me-neekin hukkaan yli 15 miljoonaa euroa vuo-dessa.

Yksi syy istutuskalojen heikkoon selviy-tymiseen luonnossa voi olla niiden lihasten heikkous verrattuna villeihin kaloihin. Kas-vatettujen kalojen lihasten energiantuotto-kyky on heikompi ja lihasten supistumiseen osallistuvien rakenteiden määrä pienempi, totesi väitöskirjatutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Katja Anttila. Siksi myös niiden uintikyky on huomattavan huono.

Kalojen lihaskuntoa voidaan kuitenkin pa-rantaa. Anttila kehitti tutkimuksessaan sopi-vat harjoitusohjelmat yleisimmille istutetta-ville kalalajeille, lohelle, siialle ja taimenelle. Kaloja voidaan harjoittaa tavallisissa kasva-tusaltaissa, ja harjoitusohjelmat voidaan ot-taa suoraan käyttöön kalankasvatuksessa.

Jatkotutkimuksissa selviää, parantaako kuntoilu istutuskalojen selviytymistä luon-nossa, jossa kaloilta vaaditaan tehokasta uintikykyä saalistuksessa, pe-doilta pakenemises-sa ja vaelluksessa.

Kylmien ilmastokausien vaihtelua eteläisel-lä napa-alueella on ollut pohjoista helpom-pi todentaa tutkimuksella, koska alueella on manner. Merenpohjan sedimenttitutkimus mahdollistaa kuitenkin ilmastohistorian tut-kimisen myös pohjoisella pallonpuoliskolla, vaikka napa-alueella on meri. Sedimentti-tutkimus antaa uutta ja ainutlaatuista ai-neistoa, jonka avulla voidaan selvittää Ark-tisen alueen lämpimien ja kylmien kausien vaihtelua eri geologisilla ajanjaksoilla.

Thule-instituutin tutkija, FM Ninna Immo-nen tutki pro gradu -työssään Jäämeren il-mastohistoriaa Lomonosovin harjanteel-ta kairatun sedimenttisarjan kvartsirakeiden monipuolisten analyysien avulla. Tutkimustu-lokset tarjoavat uutta tietoa erityisesti jääti-köiden esiintymisestä pohjoisella pallonpuo-liskolla ennen viimeistä jääkautta. Immosen mukaan tulokset viittaavat jäätikköjään ole-massaoloon myös niinä aikakausina, jolloin maapallon ilmaston keskilämpötilan oletetaan olleen huomattavasti nykyistä korkeampi.

Ninna Immonen osoitti työssään lisäksi mikrotekstuurianalyysin käyttökelpoisuu-den paleoympäristötutkimuksessa. Hänelle myönnettiin Oulun yliopiston luonnontie-teellisen tiedekunnan stipendi laudatur-ar-vosanan saaneesta pro gradustaan, jonka tuloksia hän hyödyntää edelleen väitöskir-jaan tähtäävässä tutkimuksessaan.

Immosen opinnäytetyö liittyy laajempaan Jäämeren alueen ilmastohistoriaa selvittä-vään Oulun yliopiston tutkimushankkee-

seen. Suomessa ainutlaatuinen hanke on osa kansainvälistä merenpohjan tutkimus-ohjelmaa Integrated Ocean Drilling Pro-gram, IODP, jonka ensimmäinen eurooppa-lainen tutkimusmatka Arctic Coring Expe-dition (ACEX) 302 kairasi merenpohjan se-dimenttejä aina myöhäisliitukaudelle asti.

Tutkimusmatkan näytesarjoihin perustu-vaa korkeiden leveyspiirien ilmastohistorian tutkimusta johtaa tutkimusprofessori Kari Strand. Sedimenttinäytteiden mineralogista ja geokemiallista analysointia tehdään Ou-lun yliopiston elektronimikroskopian laitok-sella. Analyysien perusteella tulkitaan sedi-menttien lähdealueita ja kuljetusmekanis-meja Jäämerellä ja saadaan arvokasta tietoa alueella vallinneista ilmasto- ja ympäristö-olosuhteista jopa viimeisten 56 miljoonan vuoden aikana.

merenpohjan sedimentit kertovat Jäämeren ilmastosta

18 aktuumi 2/09

a k t u u m i t

Uusi paikannusmenetelmä tarjoaa tehok-kaan keinon automaattiseen paikan mää-ritykseen. Professori Janne Haverisen ja tutkija Anssi Kemppaisen kehittämässä menetelmässä magnetometrillä varustet-tu liikkuva robotti käyttää sijaintinsa mää-rittämiseen eri sähkölaitteiden ja itse ra-kenteiden aiheuttamia magneettikenttiä. Sisätilojen magneettikentät poikkeavat eri tiloissa toisistaan mutta ovat yhdessä tie-tyssä kohdassa suhteellisen pysyviä. Niin-pä ne tarjoavat ainutlaatuisen magneetti-sen ”sormenjäljen”, jota voidaan hyödyn-tää todennäköisyyslaskentaan perustuvan Monte Carlo-paikannustekniikan avulla.

Oululaistutkijat saivat idean hyödyntää ympäristön magneettikenttiä luonnontie-teistä. Myös monet eläimet aistivat maa-

pallon magneettikentässä syntyviä poik-keamia ja käyttävät niitä samaan tarkoi-tukseen eli sijaintinsa määrittämiseen.

Menetelmää on jo kokeiltu myös ih-misen paikantamiseen puettavan lan-gattoman magnetometrin avulla. Tulok-set ovat lupaavia. Haverinen ja Kemp-painen työskentelevät Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastossa Älyk-käiden järjestelmien tutkimusryhmässä.

Tutkimustulos julkaistiin robotiikan alan kärkijulkaisuihin kuuluvassa Robotics and Autonomous Systems -lehdessä. Myös kansainvälinen New Scientist -tiedeaika-kauslehti kirjoitti aiheesta viime elokuus-sa. Lehden verkkoversiolla on kuukausit-tain kolme miljoonaa yksittäistä kävijää.

sisätilojen magneettikentät auttavat paikannuksessa

Kuvassa sedimenttinäytteiden kairauspiste Lomonosovin harjanteella Jäämerellä.

maapallon koostumus selville muinaisista laavoistaKansainvälinen tutkijaryhmä Oulun yliopis-ton geotieteiden laitoksen professori Wolf-gang Maierin johdolla on kerännyt suuren määrän analyysitietoa ns. komatiittisten laa-vojen platinapitoisuuksista. Nämä laavat, joi-ta on purkautunut ympäri maapalloa arkeei-sella aikakaudella, ovat tärkeitä nikkelimalmi-en isäntäkiviä. Ne myös edustavat näytteitä, joiden avulla voidaan tehdä päätelmiä maa-pallon vaipan koostumuksesta ja kehitykses-tä noin 2,5–4 miljardia vuotta sitten.

Tutkijat havaitsivat, että vanhimmilla ko-matiiteilla on alhaisimmat platinapitoisuudet ja pitoisuudet nousevat asteittain aikavälillä 3500–2900 miljoonaa vuotta sitten. Tämä viittaa siihen, että platinapitoisuudet koma-tiittisen magman lähdealueella syvällä maa-pallon vaipassa, lähellä vaipan ja ytimen ra-jaa, kasvoivat ajan myötä.

Tutkimusryhmä on löytänyt edellisel-le selityksen. Maapallon ytimen ja vaipan muodostumisen jälkeen tapahtunut meteo-riittisade sai aikaan maapallon pintaosien ri-kastumisen platinasta ja muista sen sisaral-kuaineista. Seuraavien 1,5 miljardin vuo-den aikana tämä avaruudesta tullut mate-riaali sekoittui konvektiovirtausten eli kivi-aineksen hitaan kiertoliikkeen avulla syvälle vaippaan ja sai sen koostumuksen vähitellen muuttumaan.

Tulos on merkittävä tutkimukselle, jossa selvitetään vaipan konvektion mittakaavaa ja dynamiikkaa eli mekanismeja, jotka aihe-uttavat maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauk-sia ja mannerlaattojen liikkumista.

Tieteellinen tulos syntyi odottamattoma-na ”sivutuotteena” uusien nikkelimalmiva-rojen löytämiseen tähdänneessä tutkimus-projektissa, joka perustui yliopistojen, tutki-muslaitosten ja teollisuuden väliseen yhteis-työhön. Tulos on julkaistu heinäkuun 2009 lopussa ilmestyneessä Nature-lehdessä.

Ohut, taipuisa ja edullinen elektroniikka tu-lee tuntuvasti muuttamaan ihmisen jokapäi-väistä elinympäristöä. Superohuille kalvoille tulostettava elektroniikka mahdollistaa täy-sin uudenlaiset teknologiset ratkaisut.

Esimerkiksi osa kodeissa käytettäväs-tä energiasta voidaan kerätä ikkunoihin ja tapetteihin integroiduilla aurinkokennoilla. Älykkäät pakkausmateriaalit voivat kertoa automaattisesti, mitä elintarvikkeet sisältä-vät ja milloin ne pilaantuvat. Urheilupaita voi toimia sykemittarina ja juoksuenergiaa hyödyntävänä matkapuhelimen laturina.

Elektroniikan tuottaminen painamalla ja tulostamalla on edullista ja ympäristöystä-vällistä, koska sitä voidaan tuottaa kilomet-rien pituisina arkkeina. Siitä valmistettavat uudet tuotteet ovat ympäristöystävällisiä myös, koska ne kuluttavat vähän energiaa.

Oulun yliopiston yhteyteen perustetusta PrintoCent-innovaatiokeskuksesta on ke-hittymässä tulostettavan elektroniikan, fo-toniikan ja bioinformatiikan kansainvälinen keskittymä. Keskuksen nostamiseksi tekno-logisen kehityksen kärkeen sinne on tehty yli kymmenen miljoonan euron laiteinves-

Varusmiespalvelus parantaa nuorten mies-ten kehon koostumusta vähentäen sen ras-van määrää ja lisäten rasvattoman kudok-sen, kuten lihasten määrää. Eniten hyötyvät aiemmin liikkumattomat ylipainoiset ja liha-vat nuoret miehet, joilla kehon rasvan mää-rä väheni keskimäärin 4,7 ja jopa 9,7 kiloa varusmiespalvelun aikana.

Varusmiespalveluksen vaikutuksia kehon rasvaprosenttiin on tutkittu noin tuhannella varusmiehellä Sodankylän Jääkäriprikaatissa. Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, Puolustusvoimat ja Oulun Diakonissalaitos.

Tutkimuksen pohjalta eivät ylipaino ja li-havuus ole perusteltuja syitä sulkea henkilöi-tä pois varusmiespalveluksesta. Päinvastoin palveluksen aikana tapahtuvat muutokset voivat motivoida jatkamaan terveellisempiä elintapoja ja näin edistää nuorten miesten terveyttä. Varusmiespalveluksen peruskou-lutukseen kuuluu säännöllinen liikunta, kuten neljä tuntia urheilua ja 12 tuntia sotilasharjoi-tuksiin liittyvää toimintaa viikossa.

Lihavuus yleistyy maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa, mikä on viime vuosina

toinnit, ja se on nyt Suomen laajin painetta-van elektroniikan keskus.

PrintoCent-innovaatiokeskuksen perus-tajia ovat VTT, Oulun yliopisto, Oulun seu-dun ammattikorkeakoulu ja Oulu Innovati-on ja se on osa Oulun innovaatiokeskitty-mää. Keskuksen hankkeissa työskentelee noin 150 henkilöä. Tutkimuksen lisäksi kes-kus edistää alan koulutusta ja liiketoimintaa ja sen tutkimusympäristöä voivat hyödyn-tää myös yritykset.

käynyt ilmi muun muassa varusmiespalve-lukseen astuvien painon nousuna ja fyysisen kunnon heikentymisenä.

19

a k t u u m i tPuolustusvoim

at

painettava elektroniikka muuttaa arkiympäristön

varusmiespalvelus laihduttaa

20 aktuumi 2/09

Matkailija kuluttaa luontoa ja polkee jalkoihinsa sitä, minkä vuoksi luontoon alun �

perin lähti. Luonto muuttuu, vaikka ympäristöstä huolehtiva kulkija ei sitä edes haluaisi.

Tutkimuksella haetaan ratkaisuja ekologisesti kestävään luontomatkailuun.

Teks t i : Mar ja Nous ia inenKuvat : Mar ja Nous ia inen ja Rodeo

matkaiLua SOVITETAAN LUONTOON

21

tään,” sanoo Siikamäki.Tutkimus auttaa selvittämään esimerkik-

si sitä, kuinka eri kasvillisuustyypit kestävät tallaamista. Kestävyydellä on monia ulottu-vuuksia, joita ei voi erottaa toisistaan.

Kestävyys suhteessa luontoon, yhteiskun-taan ja talouteen voidaan määritellä, kun-han tutkimustietoa on tarpeeksi. Avainase-massa on ongelmien ennaltaehkäisy.

Intressit ristikkäinMatkailijan, ohjelmapalveluyrittäjän, majoit-tajan, luonnonsuojelijan ja tutkijan näkemys turistista voi olla erilainen. Tolvanen ja Sii-kamäki näkevät, että luonnossa liikkuu mo-nenlaista tallaajaa, joilla on usein ristikkäiset odotukset reissuillaan.

”Toiset menevät hakemaan rauhaa ja hiljai-suutta, toiset tutustumaan uusiin ihmisiin, ha-kemaan jännitystä tai extreme-kokemuksia.”

Rauhaa hakevat voivat tuntea itsensä pe-tetyiksi suurissa matkailukeskuksissa. Tun-turissahan pitäisi olla ajaton hiljaisuus. Siellä saattaa kuitenkin raikua räimerokki, koska rinnetapahtuman ämyrit ovat täysillä. Niin-pä itsekseen viihtyvä matkailija tarpoo sy-vemmälle kairaan. Kohta sielläkin tulee vas-taan neljäkymmentä ihmistä kilometrillä. Ih-misten mukana luontoon kulkeutuvat on-gelmat leviävät hiljalleen uusille alueille.

Laajat luonnonsuojelualueet ovat paikal-

lisväestön elinkeinoille tärkeitä. Poronhoito, kalastus ja metsästys tulee huomioida aluei-den käytön suunnittelussa.

Pallastunturin suojelualueen liepeiltä on käyty keskustelua hotellin laajennuksesta ja uusista majoituspaikoista. Matkailualan yrit-täjät voivat haluta lisää majoituskapasiteet-tiä ja kysymys on elinkeinosta. Pallakselta luonnon hiljaisuutta hakeva tyytyy helposti

tämänhetkiseen majoitustarjontaan, koska se tarkoittaa, ettei paikalle ole odotettavis-sa mitään kansainvaellusta.

Keväällä Kilpisjärvellä hiihtäjä saa varoa kelkkailijoita, jotka eivät pysy merkityillä kelkkareiteillä. Tutkimusten mukaan herkkä tunturiluonto kuluu kuitenkin myös silloin, kun sen päällä ajetaan paksussa lumessa.

”Kilpisjärvi on luku sinänsä. Se on erään-

”Kansallispuistojen ensisijainen tehtävä on luonnonsuojelu.

Luonnon monimuotoisuuden täytyy säilyä, vaikka kävijä-

määrät kasvavat ja retkeilyn rakenteita alueella lisätään.”

Luonnon ja metsien käytössä on monia ulottuvuuksia ja ristikkäisiä etuja. Sosiaali-nen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologi-nen näkökulma saavat eri painoarvoja eri ihmisten elämässä. Keinoja yhdistää luon-tomatkailu ja luonnonsuojelu etsitään tutki-muksella.

Suomessa pisimpään luontomatkailun ekologisuutta ovat tutkineet Oulun yliopis-ton Oulangan tutkimusaseman johtaja Pirk-ko Siikamäki ja professori Anne Tolvanen, joka hoitaa Oulun yliopiston ja Metlan yh-teisprofessuuria. Siikamäen johdolla aloi-tettiin matkailun ympäristövaikutusten tut-kimus 2000-luvun alussa osana Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyötä. Tolvanen on tehnyt vastaavaa tutkimusta Pallas-Kilpisjärvi -alueella jo vuodesta 1999.

Esimerkiksi vieraslajit kulkeutuvat kengis-sä matkojen päähän ja roskat leviävät. ”Vie-raslajien leviämisriskin tunnistamisen suh-teen meillä ollaan vielä aloittelijoita verrat-tuna esimerkiksi Australiaan tai Uuteen-Seelantiin. Täällä on ehkä ajateltu, että kyllä-hän meillä metsiä riittää,” näkee Tolvanen.

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat mo-ninkertaistuneet. Ongelmien ennakoiminen tarvitsee tuekseen parempaa suunnittelua. ”Kansallispuistojen ensisijainen tehtävä on luonnonsuojelu. Luonnon monimuotoisuu-den täytyy säilyä, vaikka kävijämäärät kas-vavat ja retkeilyn rakenteita alueella lisä-

Tukea tutkimukseen useista tieteistä Ekologian tueksi luonnonsuojelu kai-paa muita tieteitä. Yhteiskuntatie-teet ja taloustiede tukevat tutkimus-ta omista lähtökohdistaan. Matkai-luyrittäjien, erityyppisten matkaili-joiden ja luonnon tarpeita pyritään kartoittamaan ja sovittamaan tutki-musten tuloksilla yhteen.

Oulangan kansallispuiston kehit-tämiseksi tehdään kuluvana vuonna kävijöiden arvostuksiin liittyvää tut-kimusta. Tutkimusta tekevät Oulun yliopiston kansantaloustieteen laitos, Oulangan tutkimusasema ja Metsä-hallitus.

Muuttujina ovat luonnon moni-muotoisuus, kävijämäärien kasvu tai väheneminen, puiston pääsymak-su tai maksuttomuus, taukopaikko-jen koko ja määrä sekä informaatio-taulut. Monivalintakysymyksillä kävijä voi valita itselleen parhaiten sopivat vaihtoehdot.

22 aktuumi 2/09

Tutkimustyö motivoi ja palkitsee, koska sillä voi vaikuttaa, sanoo Oulangan tutki-musaseman johtaja Pirkko Siikamäki.

tai Metsähallitusta. Työ on siten vuorovai-kutteista, palkitsevaa ja motivoivaa,” iloit-see Pirkko Siikamäki.

Esimerkiksi hän ottaa Rukan. Rinnekes-kuksen ympäristössä olevien järvien veden laatua tutkittiin. Ja todettiin, että rinnealu-eiden hoito ja rinteiden rakentaminen vai-kuttavat lähijärvien veden rehevöitymiseen. Rinteitä lannoitettiin vuosittain. ”Siinä ei ole järkeä, sillä kasvillisuus sitoo maan, kun se on kerran juurtunut. Tämä oli tarpeellista tietoa myös niille, jotka hoitavat rinteitä,” valaisee Siikamäki.

Pan Parks on WWF:n ja hollantilaisen Molecaten kehittämä eurooppalainen suo-jelualueiden verkosto. Tavaramerkin voi saada tiukoilla perusteilla. ”Niitä ovat esi-merkiksi puiston koko, paljonko siellä on ih-misvaikutuksen ulkopuolista aluetta, millai-sia palveluita siellä on,” Siikamäki listaa.

Tähän liittyen tulevat toimet suunnitel-laan hyvin ja yhdessä paikallisyhteisön kans-sa. ”Brändäyksellä halutaan edistää mark-kinointia. Hyvä esimerkki onnistuneesta brändistä on Yellowstone. Paikalliset odot-tavat paljon tältä asialta. Toteutuvatko kaik-kien odotukset, sitä emme vielä tiedä”, pohtii Siikamäki.

Oulangan lisäksi Suomessa ainoastaan Saaristomeren kansallispuisto on saanut Pan Parks-sertifikaatin.

laista villin lännen aluetta, jossa matkailu on saanut kehittyä vapaasti. Käytännön ratkai-sujen tueksi tarvittaisiin tutkimusta usean eri tieteen yhteistyönä,” pohtii Tolvanen.

Tutkimustulokset suoraan käyttöönKestävän matkailun kehittäminen on pro-sessi, joka ei valmistu hetkessä. ”Parasta kaikessa on se, että tässä tutkimuksen tu-lokset voidaan siirtää heti käytäntöön hyö-dyttämään esimerkiksi matkailualan yrittäjiä

23

Biologian, arkeologian ja monien muiden koulutusalojen opiskelijat �

jalkautuvat kesäaikaan maastoon opiskelemaan. Kenttäkursseilla opitaan

erityisesti käytännön työtapoja ja -menetelmiä.

Teks t i : Hannu Pant t i laKuvat : Hannu Pant t i la ja Paul i ina Louhi

käytännÖn ammattitaitoJa LUONNOSTA

1

24 aktuumi 2/09

Monilla yliopiston koulutusaloilla on tärkeää päästä havainnoimaan tutkittavia asioita siellä missä ne ovat tai tapahtuvat eli luonnossa. Opiskelijoiden kannal-ta kenttäkurssit ovat ensiarvoisen tärkeitä kursseja, joita ilman yliopistosta valmistuisi asiantuntijoita vailla käytännön ammattitaitoa.

Kokoelmahuoneissa ja museoissa olevat näytteet kasvi-, eläin ja kivikunnasta eivät aina anna oikeaa ku-vaa niiden ulkoasusta luonnossa. Näytteet ovat usein erinomaisia ja virheettömiä yksilöitä ja niistä opitaan tärkeät tunnistuspiir teet. Kenttäkursseilla opitaan myös työmenetelmiä ja toimintatapoja eri tehtävissä.

Tietotaitoa sukupolvelta toiselleKasvitieteen kenttäkurssilla viime kesänä Hailuodossa opiskelijat tutkivat Pöllän rantaniityllä sattumanvaraisesti valitun neliömetrin alan kasvilajikoostumusta. Vastaava työtehtävä voi tulla eteen val-mistumisen jälkeen.

”Samat työt ja menetelmät ovat käytössä yliopiston ulkopuo-lellakin”, kertoo assistentti Anu Eskelinen. ”Herbaarionäytteestä opitaan kunkin lajin tunnistuspiirteet, mutta luonnossa kasvi voi näyttää hyvin erilaiselta johtuen kasvupaikasta, sen ravinteikkuu-desta ja muista tekijöistä.”

”Maastossa tulee kerrottua paljon kirjoittamatonta ja kokemusperäistä tietoa”, jatkaa Eskelinen. ”Kenttä-kursseilla turvataan ammattitaidon syntyminen uusille biologeille ja tietotaidon siirtyminen sukupolvelta toi-selle. Ne ovat olennainen osa ammattitaidon muodos-tumista.”

Näytteet rannalta laboratorioonHailuodon Marjaniemen rannalla assistentti Henna Pihlajaniemi opetti opiskelijoille näytteenottoa kas-vien lehdistä erilaisilta kasvupaikoilta antosyaani- ja spesifi sen lehtipinta-alan mittaamista varten.

Näytteiden keräämisen jälkeen Pihlajaniemi vei opis-kelijat laboratorioon ja opasti heidät näytteenkäsittelyyn määrityk-siä varten. Koska Marjaniemessä ei enää ole tarvittavaa laitteistoa, näytteiden jatkomääritys tehdään myöhemmin yliopistolla biologian laitoksessa. ”Biologin on hyvä osata myös laboratoriotyöskentelyä. Tätä työtä kokeiltiin kurssilla nyt ensimmäisen kerran, ja se voisi so-pia hyvin jollekin opiskelijalle esimerkiksi gradu-tutkielman aiheek-si”, Pihlajaniemi miettii.

Eläintieteen vesieläinkurssilla Kuusamossa tohtorikoulutettava Pauliina Louhi opetti opiskelijoille muun muassa sähkökalastusme-netelmän käyttöä. Menetelmässä johdetaan sähkövirtaa veteen ja

6

3

2

25

4

sen vaikutusalueelle uivat kalat taintuvat ja pyydystetään haaviin. Tutkimisen jälkeen kalat päästetään takaisin veteen.

”Tätä menetelmää ei voi oppia kuvista katselemalla. Se vaatii pal-jon käytännön kokemusta. Juuri tällaiset tehtävät ovat usein edessä nuorilla biologeilla eri tutkimuslaitoksissa”, kertoo Louhi.

Arkeologin osattava lukea luontoaJoillakin aloilla on yllättäviä yhtäläisyyksiä maastossa esiteltävien ja etsittävien asioiden välillä. Arkeologiassa ja maaperägeologiassa on yhteistä se, että molemmissa oppiaineissa on tärkeää oppia erot-tamaan ihmisen jäljet luonnon muovaamista muodoista. Päämäärä on vain vastakkainen: geologit yrittävät välttää ihmisen muovaa-mia paikkoja, kun taas arkeologit etsivät nimenomaan niitä.

”Arkeologin pitää oppia lukemaan luontoa ja näkemään erot luonnonmuodostumien ja ihmisen jälkien välillä. Sitä ei voi opettaa pelkästään luentojen, kirjojen ja kuvien avulla”, toteaa arkeologista inventointia opettava yliopistonlehtori Jari Okkonen. ”Esimerkik-si kauan sitten kaatuneen suuren puun juurakon maahan tekemä kuoppa muistuttaa vanhan haudan painannetta, mutta harjaantu-nut arkeologi osaa tunnistaa sen.”

Kenttäkurssit ovat opetusmuotona yliopiston kurssien kalleim-masta päästä. Useimmiten kursseilla käsiteltävät aiheet eivät löy-dy yliopiston välittömästä läheisyydestä, vaan niiden luokse täytyy

matkustaa. Joskus kenttäkurssi voidaan järjestää lähikunnissa päi-väretkinä, mutta toisinaan kohteet ovat niin kaukana, että on ajan-käytön kannalta järkevämpää majoittua niiden lähelle. Luentokurs-seja suuremmat kustannukset syntyvät matka- ja majoituskuluista sekä opetushenkilökunnan ruoka- tai päivärahoista.

Kenttäkursseja järjestetään arkeologian, biologian ja geologian lisäksi ainakin maantieteessä ja ympäristötekniikassa. Varsinaisten kenttäkurssien lisäksi monella alalla järjestetään ekskursioita ja ret-keilyjä mielenkiintoisiin kohteisiin. Kohteina voivat olla alasta riip-puen esimerkiksi jäätikkö Norjassa tai teollisuuslaitos Savossa.

Retkeilyt ja ekskursiot eroavat kenttäkursseista siinä, että niil-lä opiskelijat usein maksavat matkakustannuksensa itse. Eivät aina kokonaan omasta kukkarostaan, vaan matkalle osallistujat kerää-vät rahaa matkakassaan monin eri tavoin. Rahaa saadaan myymäl-lä kangasmerkkejä tai muita tuotteita, kiltalehtien mainoksista, jär-jestämällä opiskelijajuhlia, lahjoituksina ja monella muulla toisinaan hyvinkin mielikuvituksellisella konstilla. Näin matkakassan kartutus ei ole pelkästään rahankeruuta, vaan ennen kaikkea yhteenkuulu-vuutta luovaa sosiaalista toimintaa.

1. Kalabiologien käyttämä sähköka-lastusmenetelmä on ammattitaitoa ja huolellisuutta vaativaa työtä, jonka oppii vain käytännön kokemuksen kautta. Menetelmässä kala taintuu jouduttuaan laitteiston aikaansaa-maan sähkökenttään ja pyydyste-tään haaviin tutkimusta varten.

2. Kaija Kamula löysi kvartsi-iskoksen mäntykankaan hiekasta arkeologian kenttäkurssilla. Jari Okkonen avusti löydön tulkinnassa.

3. Kasvitieteen kenttäkurssilla Hen-na Pihlajaniemi kertoi opiskelijoille kasvinäytteiden keräämisen lomassa niille tehtävistä jatkomäärityksistä.

4. Hailuodon rantaviivalta metsänra-jaa kohti kuljettaessa löytyy yhä uu-sia kasvilajeja. Henna Pihlajaniemi kuvaili löytyneen heinälajin tunnis-tuspiirteistä ja kasvupaikan ominai-suuksista.

5. Sähkökalastus on hyvä menetel-mä vesistön kalalajiston tutkimiseen. Ennen kalan vapautusta takaisin ve-teen siitä tutkitaan laji, koko, paino, sukupuoli ja ikä. Pauliina Louhi käyt-tää laitteistoa ja opiskelijat pyydystä-vät haaveihinsa taintuneet kalat.

6.Marjaniemen vanha majakka.

5

26 aktuumi 2/09

Pk-yrittäjien ja yliopiston yhteistyömahdollisuudet

Tapaaminen pe 30.10.2009 klo 13.00–16.00

Oulun yliopisto, Saalastinsali, Pentti Kaiteran katu 1, LinnanmaaKahvitarjoilu klo 12.30 alkaen

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: esa.pellikainen oulu.chamber.fi

Tervetuloa!

a l u m n i

Kuntoutuslain muutos 1990-luvun alussa paransi hoitoalan ammattilaisten mahdol- �

lisuuksia ryhtyä yrittäjiksi. Tähän tilaisuuteen tarttui myös puheterapeutti, filosofian

maisteri Maria Lämsä. Nyt yrittäjätaivalta on kertynyt jo vajaat kaksikymmentä vuotta.

Teks t i : Ra i ja TuominenKuva: Re i jo Ko i r ik i v i / S tud io P.S.V.

Humanistiyrittäjä Maria Lämsä: ”VAPAUS PARASTA”

Puheterapeutti Maria Lämsä auttaa pääasi-assa lapsia, joilla on äännevirheitä, joiden puheen kehitys on viivästynyt tai joilla on muita kielellisiä vaikeuksia, esimerkiksi sa-nat ovat hukassa. Terapeutin työtä on esi-merkiksi auttaa lasta löytämään korvaavia kommunikaatiokeinoja, vaikkapa viittomia tai kuvia käyttämällä.

”On äärimmäisen palkitsevaa, kun yhtei-nen kanava löytyy”, terapeutti kertoo. On-nistumisen kokemus on välitön, vaikka tera-piat saattavat kestää kuukausia tai vuosia.

Puheterapeutiksi Maria Lämsä valmis-tui Oulun yliopiston logopedian laitokselta vuonna 1987. Sen jälkeen hän oli palkkatöis-sä muun muassa Afasia- ja aivohalvausyh-distysten liitossa ja foniatrian poliklinikalla Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Kohta kuitenkin alkoi lama, eikä uusia vir-koja perustettu. Lisäksi vuonna 1991 voi-maan tullut laki vaikeavammaisen kuntou-tuksesta innosti yrittäjäksi. Nuori nainen perusti toiminimiyrityksen Puheterapeut-ti Maria Lämsä, joka sai ensimmäiset asi-akkaansa Muhoksen ja Utajärven kunnista. Hän avasi oman toimipisteen ensin Muhok-selle ja sittemmin Ouluun, mutta työ vei te-rapeutin useimmiten asiakkaan kotiin.

Kolme vuotta sitten Maria Lämsä löi hynt-tyyt yhteen toisen puheterapeutin Lea Par-tasen kanssa. Kumpikin työskentelee omalla toiminimellään yhteisissä tiloissa Oulunsalos-sa. Yrittäjät käyttävät myös yhteistä markki-nointinimeä Puheterapiapalvelu Kuuluu.

”Antoisinta yhteistyössä on ajatusten ja ideoitten vaihtaminen. Siitäkin on etua, että aivan kaikkea terapiamateriaalia ei tarvitse hankkia itse”, Maria Lämsä pohtii.

Kantapään kauttaKun Maria Lämsä 1980-luvulla opiskeli, ei humanisteille tarjottu yrittäjyyskoulutus-

ta. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäopinnot oli mahdollista suorittaa vasta paljon myö-hemmin, joten Lämsäkin suoritti ne muuta-ma vuosi sitten Kemi-Tornion ammattikor-keakoulussa.

Mitä yliopisto olisi voinut tarjota?”Olisin tarvinnut heti alkuun tietoa liikesuun-nitelman tekemisestä, kustannuslaskennasta, siitä, kuinka paljon asiakkaita täytyy olla, että tienaa palkkansa. Myös muun muassa vero-tuksesta, vakuutuksista ja tarjousten tekemi-sestä olisi ollut hyvä saada tietoa.”

Oman alansa jatkokoulutusta Maria Läm-sä on hankkinut jatkuvasti eri yliopistoista huolimatta siitä, että koulutuksen aikana ei voi tehdä laskutettavaa työtä ja että yrittäjä kustantaa koulutuksen itse.

Maria Lämsällä on itse maksavia yksityis-asiakkaita, mutta pääasiassa terapia-asiak-kaat tulevat Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiirin ja Kelan kuntoutuspäätöksillä. Sairaanhoitopiirien ja Kelan töitä yksityisen terapeutin on mahdollista saada vain julkis-ten tarjouskilpailujen kautta.

Tarjouspyynnöt julkaistaan muutaman vuoden välein lehdessä. Tarjouksissa pistey-tetään hinnan lisäksi myös palvelun laatu ti-laajan standardien mukaan. Yrittäjän mie-lestä on hyvä, että hinnan lisäksi tilaaja pyr-kii tarkastelemaan myös palvelun sisältöä. Vakiostandardit saattavat kuitenkin johtaa siihen, että jokainen palvelua tarjoava yritys näyttää paperilla samanlaiselta.

”Tässä työssä tarvitaan herkkyyttä asiak-kaan kohtaamiseen, terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutus on A ja O, ja sen onnistumis-ta on vaikea mitata.”

Tarjouskierrokset ohjaavat hoitoalan yri-tyksen toimintaa. Jos kilpailussa menes-tyy, töitä on tiedossa muutamaksi vuodeksi

eteenpäin. Hinnan laskeminen koko tarjous-kaudeksi etukäteen on kuitenkin haastavaa.

Yksin on itsenäinen Maria Lämsä on yksinyrittäjä, eikä häntä kiin-nosta työvoiman palkkaaminen. Työntekijä lisäisi osaltaan paperityötä, joka olisi poissa siitä, mitä Lämsä mieluiten tekee: terapiaa.

Työpäivät venyvät helposti jo nyt, kun päivän päätteeksi on useinkin vielä laaditta-va raportteja tai tehtävä soittoja. Viikonlo-put yrittäjä on saanut pidettyä vapaata, ja kesälomaa hän on pitänyt muutaman viikon. Loma-ajallakin juoksevat kuitenkin yrityk-sen kiinteät kulut, ja kun laskutusta ei loman vuoksi ole, tauon pitäminen on mikroyrittä-jälle taloudellinen riski. Kulujen hinnoittelu kovassa kilpailutilanteessa on vaikeaa.

Maria Lämsä tekee työtään sydämellään. Vaikka palkkansa eteen joutuu tekemään enemmänkin kuin kollegat vieraan hommis-sa, yrittäjänä voi kuitenkin suunnitella työ-päivänsä itse.

”Koulutukseenkaan ei tarvitse kysyä ke-neltäkään lupaa”, Maria Lämsä naurahtaa.

27

Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpal-velut järjestää opiskelijoille säännöllises-ti tietoiskuja ja infotilaisuuksia työllistymi-sestä ja urasuunnittelusta. Näissä yrittä-jyys mainitaan uravaihtoehtona. Yksikön päällikön Sakari Jussi-Pekan mukaan yrit-täjyys nousee silloin tällöin esiin myös henkilökohtaisissa ohjauksissa, joissa yh-dessä suunnitellaan opiskelijan työuraa:

”Kerromme, mistä opiskelija saa lisä-tietoa ja apua yrityksen perustamiseen. Pohdimme ohjauksissa yhdessä hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja vah-vuuksiaan, ja mietimme esimerkiksi sitä, miten mahdollista osaamisen puutetta pitäisi paikata ennen yrityksen aloitta-mista. Lähdemme piirtämään aikaikku-naa, miten asiat etenevät ja millä aikavä-lillä yrityksen voisi realistisesti perustaa.”

Jussi-Pekan mukaan noin kaksi pro-senttia Oulun yliopiston opiskelijoista toimii jossakin vaiheessa valmistumisen-sa jälkeen yrittäjänä. Yksityiset hammas-lääkärit ja puheterapeutit ovat tyypilli-siä akateemisia yrittäjiä. Yrittäjinä toimii

myös muun muassa kääntäjiä, arkkiteh-teja, toimittajia ja kauppiaita.

Oulun yliopiston taloustieteiden tie-dekunnassa sivutaan yrittäjyyttä johta-misen ja yrittäjyyden laitoksella osana johtamisen opetusta. Jussi-Pekan mu-kaan yrittäjyyskoulutusta voisi liittää ny-kyistä enemmän opintoihin kautta linjan eri tiedekunnissa ja lisätä harjoittelua pk-yrityksissä.

”Hyvin usein harjoittelut tehdään suur-yrityksissä. Kuitenkin yli 90 prosenttia Suo-men yrityksistä työllistää alle kymmenen henkilöä, joten pienyrittäminen on todel-linen vaihtoehto. Harjoittelun myötä pien-yrittäminen tulisi opiskelijoille tutummaksi.”

Sakari Jussi-Pekka muistuttaa, et-tä useimmiten opiskelija valmistuttuaan työskentelee jonkin aikaa työnantajan palveluksessa ja kerää sitä kautta var-muutta osaamiseensa ennen yrityksen perustamista. Siksi yrittäjyys ei välttä-mättä konkretisoidu vielä opiskelujen ai-kana vaan vasta myöhemmin.

Pk-yrityksille yhteyksiä yliopistoon

Oulun kauppakamari ja Oulun yliopisto ovat perustaneet yhteisen pk-neuvottelu-kunnan. Sen tehtävä on hakea pk-yrityk-sille joustavia yhteistyömuotoja ja edistää yrittäjyyttä yhdessä yliopiston kanssa.

Neuvottelukunta pyrkii lisäksi paran-tamaan tiedon kulkua pk-yritysten ja yli-opiston välillä. Muutaman kerran vuo-dessa kokoontuvassa neuvottelukunnas-sa on neljä edustajaa kauppakamarista ja neljä yliopistosta. Puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Annukka Lantto Antell-Leipomot Oy:stä.

Lokakuussa neuvottelukunta kutsuu eri alojen yrittäjät yliopistolle tilaisuu-teen, jossa kerrotaan erilaisista yliopiston ja pk-yritysten yhteistyömahdollisuuksis-ta. Näitä ovat muun muassa työharjoit-telu sekä opinnäyte- ja muut tutkimus-työt. Myös yliopiston laboratorioiden tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille kerrotaan.

YRITTÄJYYS OSANA KOULUTUSTA

Puheterapeutti Maria Lämsän mukaan aloitta-va yrittäjä tarvitsee mo-nipuolista tietoa yrityk-sen talouden hoidosta, kuten kustannuslasken-nasta, verotuksesta ja tarjousten tekemisestä.

28 aktuumi 2/09

Alumnilla on perinteisesti tarkoitet-tu yliopistossa tutkinnon suorittanut-ta henkilöä. Uuden tutkintorakenteen myötä myös alemman korkeakoulu- eli kandidaattitutkinnon suorittanut on alumni. ”Lisäksi kaikki itsensä Oulun yliopiston alumniksi kokevat, kuten vaihto-opiskelijat ja yliopiston henkilökunta, voivat halutessaan osal-listua toimintaan”, sanoo alumnikoor-dinaattori Karoliina Kekki.

aLumnikooRdinaattoRi KOKOAA YLIOPISTON ALUMNITOIMINNAN PALAPELIÄ

Oulun yliopiston laitokset pitävät yhteyttä alumneihinsa vaihtelevasti ja monin eri �

tavoin. Uusi alumnikoordinaattori Karoliina Kekki pyrkii tukemaan ja organisoimaan

toimintaa.

Teks t i : Vi l l e Ahmala ja Ti ina P i s toko sk iKuva: Hannu Pant t i la

29

a l u m n i

Alumnien yhteydenpitojärjestelmään, alumniverkostoon (https://alumni.oulu.fi/), on kirjautunut noin 3500 alumnia. Heille lähetettiin elokuussa kysely kokemuksien ja toiveiden kartoittamiseksi. Vas-taus saatiin 113 alumnilta.

Alumnit toivovat, että alumnitoiminta nähtäisiin tärkeäksi mahdollisuudeksi säilyttää yhteydet yliopiston omiin valmistu-neisiin opiskelijoihin:

”Toimiminen aktiivisena alumnina varmasti lähtee liikkeelle, kun-han alumnit ensin tulevat luontevaksi osaksi yliopistoyhteisöä ja yli-opiston toimintaa, ja jos yhteys ei edes pääsisi valmistumisen myö-tä katkeamaan.”

Tapahtumiin toivottiin säännöllisyyttä, ja tiedotusta perään-kuulutettiin vastavalmistuneista lähtien. Suurin osa vastaajis-ta halusi osallistua toimintaan kerran vuodessa tai harvemmin. Eniten kiinnostivat oman oppiaineen järjestämät tilaisuudet, joi-hin oltiin valmiita osallistumaan useammin.

”Jonkin vaihtuvan teeman ympärille järjestettävät tilaisuudet tuntuisivat houkuttelevimmilta tiedekunta/osastotasolla.”

”Olisihan se mukava tavata vanhoja opiskelukavereita jossain

tapahtumassa, jossa porukkaa kokoontuisi esimerkiksi aloitusvuo-den ja koulutusohjelman mukaan.”

Alumneja kiinnostaa osallistuminen mentorointiin ja oman asi-antuntemuksen jakaminen vierailuluennoitsijana. Alumnin mah-dollisuuden toimia kontaktina oppiaineen ja työelämän välillä nosti esille moni vastaaja. Kolmasosa vastaajista oli valmis osallis-tumaan aktiivisesti alumnitoiminnan kehittämiseen.

”Alumneja voisi hyödyntää aktiivisemmin opiskelijoiden uraohja-uksessa, koska alumneilla on ensi käden tieto työelämästä ja opin-tojen antamista valmiuksista.”

”Alumnit voisivat olla uusien opiskelijoiden orientoivissa opinnois-sa tms. tilaisuuksissa kertomassa, millaisen tulevaisuuden opinnois-ta sai, mitä taitoja/osaamista nyt ”oikeassa elämässä” tarvitaan ja millaiset ovat näkymät.”

Vastaajista lähes 85 prosenttia ei ollut osallistunut alumnita-pahtumiin.

”Seuraava alumnikysely lähtee verkostolle vuoden päästä. Sil-loin saadaan palautetta, onko toimintaa pystytty kehittämään toiveiden mukaan”, sanoo alumnikoordinaattori Karoliina Kekki.

MITÄ ALUMNI HALUAA?

kettavista ja kiinnostavista tieteellisistä ta-pahtumista. Laitokset puolestaan voivat omien kasvattiensa kautta lisätä vetovoi-maansa niin kotimaassa kuin ulkomailla.”

Yksi keino kasvattaa aktiivisten alumnien joukkoa on lisätä tietoisuutta toiminnasta vielä opiskelevien keskuudessa. ”Alumniu-teen voidaan kasvaa ja ymmärtää sen mer-kitys ja tarjoamat mahdollisuudet jo ennen omaa valmistumista”, pohtii Kekki.

Arvokasta tietoa yliopisto-opetukseenAlumnitoiminnan esikuvat tulevat Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista, joissa sen pe-rinteet ovat pitkät ja merkitys huomatta-vasti suurempi kuin Suomessa. Alumnitoi-minnan tarjoamia mahdollisuuksia yliopis-ton kehittämisessä alettiin Suomen yliopis-toissa ymmärtää 1990-luvulla, ja toiminta on yleistynyt. Yliopistot ovat järjestäneet toimintansa eri tavoin.

”Alumnit voivat ennen kaikkea välittää työelämästä arvokasta tietoa yliopiston ope-tukseen. Yhteydet alumneihin edesauttavat opiskelijoiden ammatti-identiteettien raken-tumista”, jatkaa Karoliina Kekki. Useat yliopis-ton laitokset järjestävätkin alumnipäiviä, jotka tarjoavat opiskelijoille tilaisuuden kuulla alum-nien kokemuksista ja suoriin tapaamisiin.

Oulun yliopistossa vuonna 1996 käynnis-tynyt alumnien mentorointitoiminta jatkuu edelleen aktiivisena. Mentoroinnissa työelä-mässä käytännön kokemusta hankkinut ja työuraa luonut alumni toimii ohjaajana ja tu-

Alumnitoiminnan tarkoitus on säilyttää yh-teys yliopiston ja opiskelijan välillä tämän valmistumisen ja työelämään siir tymisen jälkeen. Oulun yliopistossa sen järjestämi-sestä vastaavat laitokset ja oppiaineet, joil-la on omia muotoja ja tapoja pitää yhteyttä alumneihinsa.

Alumnitoiminnan aktiivisuus vaihtelee eri laitosten ja osastojen välillä alustavan suun-nittelun vaiheesta vakiintuneisiin toiminta-muotoihin. Esimerkiksi taloustieteiden tie-dekunnalla on järjestelmällisestä alumnitoi-minnasta uudet tuoreet suunnitelmat, joita aletaan toteuttaa tästä syyskaudesta läh-tien. Maantieteilijät puolestaan ovat jo pi-tempään järjestäneet säännöllisesti vuosit-tain seminaarin, johon ovat osallistuneet myös alumnit.

Jatkossa alumnitoiminnan yliopistotason koor dinaatio vahvistuu, kun Oulun yliopis-toon saatiin viime toukokuun alussa ensim-mäinen päätoiminen alumnikoordinaattori Ka ro liina Kek ki. Hänen tehtävänään on muun mu assa tukea sekä välittää tietoa ja yhteyksiä alumnitoimijoiden ja alumnien välillä.

Pääsuuntana on nyt alumnitoiminnan tuo-minen arkipäiväiseksi osaksi tiedekuntien ja laitosten toimintaa eli että niiden ja alumni-en kohtaaminen olisi luontevaa, sujuvaa ja helppoa”, hän näkee. Työ on alkanut paikal-listamalla ja keräämällä yhteistyöhön yliopis-ton alumnitoimijoita.

”Suuri haaste on saada alumnitoimintaan mukaan lisää alumneja. Alumnitoiminnas-ta voivat hyötyä kaikki. Esimerkiksi alumnit voivat pysytellä ajan tasalla omaa alaa kos-

kena valmistumista lähestyvälle opiskelijalle.”Alumnitoiminnasta kiinnostutaan tyypilli-

sesti muutama vuosi valmistumisen jälkeen, mutta myös tuoreet alumnit voivat välittää arvokasta tietoa valmistumisensa loppuvai-heista ja tutkinnosta itsestään. Laitosten opetuksen kehittämiseksi alumneilta halut-taisiin palautetta mahdollisimman pian.”

Kasvot alumniverkoston takana2000-luvun puolivälistä lähtien toiminees-ta internet-pohjaisesta alumniverkostosta on tullut tärkeä osa Oulun yliopiston alum-nitoimintaa. Se on onnistunut yhdistämään alumneja ja yliopiston. Verkosto toimii alum-neille keskeisenä tiedonlähteenä ajankohtai-sista tapahtumista. Sen avulla voi pitää yh-teyttä kotiyliopistoon ja muihin verkostoon liittyneisiin opiskeluaikaisiin ystäviin.

Alumniverkostolla on noin 3500 käyttä-jää. Monet Karoliina Kekin tehtävistä liittyvät verkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen kuten käytön ohjeistukseen ja palautteen vastaanottamiseen. ”Niin pientä asiaa ei ole, ettei siitä voisi ottaa yhteyttä. Vaikkapa ky-syä unohtunutta salasanaa”, Kekki sanoo.

Yliopiston oman alumniverkoston rinnal-la internetissä on tarjolla myös muita yh-teydenpidon foorumeita, kuten LinkedIn. Alumnikoordinaattori Kekki sai siihen kutsun manageriksi siellä toimivasta 500-jäsenisestä Oulun University Alumnae Networkista.

”Harkinnassa on kehittää omaa alumni-verkostoa luomalla siihen omia osia eri aloilta valmistuneille alumneille”.

30 aktuumi 2/09

l y h y e t

Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikkö on saanut Tekesiltä FiDiPro Fellow -rahoitusta, jolla Oulun yliopis-toon on kutsuttu tohtori Ka-mya Yekeh Yazdandoost Yoko-hama National Universitystä, Japanista. Yazdandoost on eri-tyisasiantuntija lääketiedettä ja informaatioteknologiaa yhdis-tävässä tieteidenvälisessä osaa-misessa. Hänen tutkimushank-keensa aiheena on langattomat

Oulun yliopisto tulee uusiutumaan mer-kittävästi seuraavien lähivuosien aikana. Yliopiston sisäisiä ja ulkoisia yhteistyöra-kenteita tullaan kehittämään niin, että ne tukevat yliopiston tutkimuksen ja koulu-tuksen uusiutumista, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, sanoi rehtori Lauri La-junen Oulun yliopiston 51. lukuvuoden avajaisissa.

Uusiutumista toteutetaan muun muas-sa perustamalla monitieteisiä, kansainväli-siä tutkijakouluja sekä innovaatio- ja sek-toritutkimuskeskuksia yhteistyössä elin-keinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa. Keskuksista osa on jo aloittanut toimin-tansa ja osaa valmistellaan.

”Oulun yliopiston laaja tiedepohja an-taa oivan mahdollisuuden moni- ja poik-kitieteellisten koulutus- ja tutkimusohjel-

mien ja -yksiköiden muodostamiselle”, kuvasi Lajunen.

Elokuussa voimaan astunut uusi yli-opistolaki edellyttää yliopiston sisäisen johtamis- ja talousjärjestelmän täydellis-tä muutosta ja uuden toimintakulttuu-rin luomista. Yliopiston oma päätösvalta, mutta myös vastuu, kasvavat merkittä-västi yliopiston aloittaessa yksityisoikeu-dellisena laitoksena vuoden 2010 alussa.

Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat hal-litus (10 jäsentä), rehtori, vararehtorit (enintään kolme), yliopistokollegio, hal-lintopalvelut sekä muut erikseen asete-tut toimielimet. Henkilöstö siirtyy virka-suhteesta työsuhteeseen.

Tiedekuntajako säilyy ennallaan. Tie-dekuntiin perustetaan tutkimustoimikun-ta ja koulutustoimikunta.

Oulun yliopiston 50-juhlallisuuk-sien viimeinen tapahtuma oli 50-vuotisjuhlapuun istutus Lin-nanmaan kasvitieteelliseen puu-tarhaan elokuussa. Juhlapuuna puutarhaan istutettiin keltamar-japihlaja, joka on geenimuunte-lun seurauksena syntynyt koti-pihlajan keltamarjainen lajike.

Syksy aloitti samalla Oulun yliopiston ylioppilaskunnan 50 –juhlavuoden. Ylioppilaskunnan juhlavuosi sisältää kaikille avoi-mia tapahtumia ja juhlallisuuk-sia. Vuoden ohjelmaan kuuluvat mm. itsenäisyyspäivän soihtu-

Opetusministeri Henna Virkkunen tutustui Kajaa-nin yliopistokeskukseen elokuussa. Vahva opetta-jankoulutuksen osuus ja pitkä koulutuksen perinne luovat Kajaanin yliopisto-keskukselle omaleimaisen profiilin.

–Todella upea raken-nus, totesi ministeri Virk-kunen opettajankoulutus-yksikön päärakennuksen Martti Helan salista.

Yliopistokeskuksen esimiehet esittelivät yksikköjensä toimin-taa päärakennuksen opettajain-huoneessa. Keskusteluissa tulivat esille myös tärkeät yhteydet Ve-näjälle ja Kiinaan. Ministeri Virk-kusen mukaan tutkittavaa tietoa tarvitaan päätösten teon pohjak-si, sillä sykli kiihtyy koko ajan.

”Kajaanissa ollaan ajan hermol-la”, totesi ministeri Virkkunen.

Profiilia kirkastetaanOulun yliopiston hallinnoimaa Kajaanin yliopistokeskusta kehi-tetään lähivuosina valtakunnal-listen suunnitelmien linjausten mukaisesti ja osana Oulun yli-

virkkunen vieraili kehittyvässä kajaanin yliopistokeskuksessa

Opetusministeri Henna Virkkunen ja Kajaanin yli-opistokeskuksen johtaja Ju-hani Suortti.

Rehtori Lauri Lajusen mukaan Ou-lun yliopisto uusiutuu perustamalla kansainvälisiä tutkijakouluja ja in-novaatio- ja tutkimuskeskuksia.

Lauri Sonny

Juha Sarkkinen

edessä historiallinen lukuvuosi

ouluun jälleen Fidipro huippututkijaopiston sisäisten ja ulkoisten yh-teistyörakenteiden uudistamis-ta. Opettajankoulutusta suun-nataan erityispedagogiikkaan ja sen tutkimuslähtöisyyttä vahvis-tetaan perustamalla monitietei-nen tutkijakoulu. Aikuiskoulu-tusta vahvistetaan.

Yliopistokeskuksen tutkimus-, kehitystyö- ja innovaatiotoimin-toja kootaan Center for Measu-rement and Information Sys-tems (CEMIS) –innovaatiokes-kukseen.

kehoverkot terveydenhuollossa ja lääketieteessä.

FiDiPro - Finland Distinguis-hed Professor -ohjelma on Te-kesin ja Suomen Akatemian yh-teinen rahoitusohjelma, jonka avulla suomalaiset tutkimusryh-mät voivat kutsua kansainvälisiä huippututkijoita työskentele-mään Suomeen 2 - 5 vuodeksi. Tällä kierroksella rahoituksen sai kuusi FiDiPro-professoria ja kolme FiDiPro-fellow’ta.

kulkue, edustajiston juhlakoko-ukset, kaupunkiseikkailu Ama-zing Oulu ja opiskelijakulttuuria esittelevät kulttuurikeskiviikot. Pääjuhlaa vietetään vuosijuhla-viikolla helmikuussa.

Juhlavuoden huipennuksena toukokuussa 2010 julkaistaan ylioppilaskunnan historia, joka kertoo ylioppilaskunnan kehi-tyksestä yliopiston ja kaupun-gin rinnalla.

Lisätietoja tapahtumista löytyy ylioppilaskunnan juhlavuosisivus-tolta osoitteesta www.oyy50.fi

ylioppilaskunta jatkaa viisikymppisten juhlintaa

31

l y h y e t

opetuksen tunnustuspalkinto asko karjalaiselle

Valtakunnallinen yliopisto-opetuksen kehittämisen tun nustuspalkinto on myön-netty kasvatustieteiden toh-tori Asko Karjalaiselle Ou-lun yliopistosta. Nykyisin opetus- ja opiskelijapalvelun

vs. johtajana työskentelevä Karjalainen on toiminut yliopisto-opetuksen valtakunnal-lisen kehittämisen tienraivaajana ja edistä-nyt toiminnallaan yliopistopedagogista ope-tuksen kehittämistyötä. Tunnustuspalkinnon myönsi valtakunnallinen yliopisto-opetuksen yhteistyöverkosto Peda-forum toista kertaa.

sanna Järvelä valittiin eaRLi:n johtoryhmään

Oulun yliopiston kasvatus-tieteiden professori Sanna Järvelä on valittu Euroop-palaisten oppimistutkijoi-den tieteellisen järjestön EARLI:n (European Asso-ciation for Learning and

Instruction) johtoryhmän jäseneksi ajalle 2010–2012. Järvelä on myös kutsuttu tie-teellisen aikakausjulkaisun Learning and Instruction toimittajaksi (co-editor) ajalle 2010–2014.

erkki karvonen tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaan

Opetusministeriö on ni-mittänyt Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvosen tiedonjulkistami-sen neuvottelukunnan jäse-

neksi ajalle 1.6.2009–31.5.2012. Erkki Kar-vonen on muun muassa mediatutkimuksen eri alojen, tietoyhteiskunnan ja viestinnän fi -losofi an asiantuntija.

miia turpeinen suomalaisen tiedeakatemian nuorten akatemiaklubin jäseneksi

Biolääketieteen laitoksen Farmakologian ja Toksiko-logian yksikön tutkijatoh-tori, dosentti Miia Turpei-nen on kutsuttu Suomalai-sen Tiedeakatemian perus-

taman Nuorten Akatemiaklubin jäseneksi.Tiedeakatemian hallitus on valinnut Akate-miaklubiin 18 nuorta post doc -tason tut-kijaa eri tieteen aloilta. Turpeisen tutkimus-ala on lääketutkimus ja hän edustaa klubissa terveystieteitä.

Oulun yliopisto julkisti syyskuun alus-sa Rahapaja Oy:n lyömät tukimita-lit, joita ostamalla kaikki kiinnostuneet voivat osallistua yliopiston varainhan-kintakampanjaan. Yhteinen yliopisto -kampanjalla kerätään varoja Oulun yliopistorahastoon, jonka tuottoja tul-laan käyttämään huippututkimuksen ja koulutuksen kehittämisohjelmiin.

Oulun yliopiston tukimitalit on lyöty hopeaan. Toiseen mitaliin on kiinnitet-ty ainutlaatuisella tekniikalla keskiosa aidosta punagraniitista. Toisen mita-lin keskiosa on kullattu. Mitalien hinnat ovat 200 ja 100 euroa. Mitalit ovat jat-kumo 1950-luvun yliopiston perusta-misvaiheiden lohkarekeräykselle, jolla vauhditettiin Oulun yliopistokysymyk-sen ratkaisua ja ensimmäisen ylioppi-lasasuntolan rakentamista. Tukijamitalit toimivat arvokkaana muistona ja myös lahjoina.

”Yksityiset lahjoittajat ovat kiitettä-västi lähteneet mukaan yliopiston kam-panjaan”, kertoo varainhankintapäällik-kö Seppo Heikkilä. Syyskuun loppuun mennessä uusia tukijamitaleja oli ostet-tu noin kuudesosa 600 kappaleen pai-noksesta.

Kunnat vastanneet haasteeseenOulun yliopisto haastoi viime kevää-nä yhdessä Pohjois-Pohjanmaan maa-kuntaliiton kanssa kaikki Pohjois-Poh-

janmaan kunnat mukaan Yhteinen yli-opisto -kampanjaan. Kunnista kuusi, Hailuoto, Haukipudas, Liminka, Pudas-järvi, Tyrnävä ja Utajärvi, ovat ehtineet tehdä osallistumisesta myönteisen pää-töksen. Mukaan tuleminen on loppu-vuoden aikana valmisteilla vielä ainakin neljässä kunnassa. Vastaavaa haastetta valmistellaan myös Kainuun kunnille.

Oulun kaupunki lahjoitti miljoona euroa jo yliopiston juhlavuoden 2008 kunniaksi. Oulun Eteläisen alueelta saatiin viime kesäkuussa merkittävä 200 000 euron lahjoitus Kerttu Saalas-ti Säätiöltä.

Syyskuun loppuun mennessä Oulun yliopistorahastoon oli saatu lahjoituksi-na yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Kun huomioon otetaan lahjoituslupa-ukset ja yksityisille lahjoituksille saata-va valtion 2,5-kertainen vastinrahoitus, nousee kokonaissumma noin 5,4 mil-joonaan euroon.

”Valtion fi nanssisijoituksilleen aset-tama yhden miljoonan euron minimi-keräystavoite on joka tapauksessa yli-tetty kampanjan ensimmäisenä vuote-na. Keräystavoitteemme on 20 miljoo-naa euroa valtion asettaman aikarajan, vuoden 2010 loppuun mennessä. Ny-kyisessä taloustilanteessa tavoitteen saavuttaminen on hyvin haasteellista. Jos talouden yleinen elpyminen alkaa ensi vuoden aikana, voi se vaikuttaa ai-kaisintaan vuodesta 2011 lähtien”, poh-tii Seppo Heikkilä.

varainhankintaa vauhditetaan tukimitalilla

32 aktuumi 2/09

v ä i t ö k s e t

oulun yliopiston väitökset 1.1.–29.5.2009Lääketieteellinen tiedekuntaLääketiedeLL Pekka Leinosen 9.1.2009 tarkas-tetun lääketieteen alan väitöskirjan mu-kaan ihon kalsiumpitoisuuden muutos voi johtaa vakaviin ihosairauksiin. Pekka Leinonen on syntynyt Oulussa 16.9.1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun nor-maalikoulusta 2001.

FM Taina Lajusen 9.1.2009 tarkas-tetussa lääketieteellisen mikrobiologian alan väitöskirjassa osoitettiin, että keuh-koklamydiainfektion markkerit korre-loivat tulehdusmarkkereihin ja painoin-deksiin. Taina Lajunen on syntynyt Ka-jaanissa 1977 ja valmistunut ylioppilaak-si Linnan lukiosta 1996.

FM Johanna Ulvilan 9.1.2009 tar-kastetussa lastentautien alan väitöskir-jassa suoritettiin toiminnallis-genomi-nen tutkimus synnynnäisen immuni-teetin mekanismien selvittämiseksi ba-naanikärpäsmallissa. Johanna Ulvila on syntynyt Lapualla 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Lapuan lukiosta 1996.

LL Olli Anttosen 6.2.2009 tarkas-tetussa kardiologian alan väitöskirjassa selvitettiin sydänfilmistä mitattavan ly-hyen QT-ajan esiintyvyys, ennuste sekä poikkeavuuden omaavien potilaiden eri-tyispiirteet. Olli Anttonen on syntynyt Torniossa 1955 ja valmistunut ylioppi-laaksi Lahden lyseosta 1974.

FM Pasi Pulkkisen 6.2.2009 tar-kastetussa lääketieteen tekniikan alan väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa osteoporoottisen lonkkamurtumariskin arviointiin ja todettiin, että nykyinen diagnostinen menetelmä on riittämä-tön. Pasi Pulkkinen on syntynyt Kem-peleessä 1973 ja valmistunut ylioppi-laaksi Kempeleen lukiosta 1992.

LitM Tarja Westerlundin 27.3.2009 tarkastetun fysiologian alan väitöstutki-muksen tulokset osoittavat, että huip-pukylmäaltistus on turvallinen terveil-lä henkilöillä. Tarja Westerlund on syn-tynyt 1962 ja valmistunut ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1981.

FM Topi Korhosen 3.4.2009 tarkas-tetun fysiologian alan väitöstutkimuk-sen tuloksia voidaan soveltaa pyrittäes-sä ymmärtämään sydänsairauksien ja si-kiöaikaisten sydämen kehityshäiriöiden taustalla vaikuttavia solutason toiminto-ja. Topi Korhonen on syntynyt Keravalla 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Siilin-järven lukiosta 2001.

LL Johan Löfgrenin 3.4.2009 tar-kastetussa lastentautien alan väitöstutki-muksessa selvitettiin RSV-taudin ja kor-vatulehdusten riskin periytyvyyttä lap-

silla. Tutkimuksessa saavutetut tulokset ovat tuoneet uutta tietoa sisäsyntyisen immuniteetin perinnöllisestä vaihtelus-ta. Johan Löfgren on syntynyt Kuusan-koskella 1973 ja valmistunut ylioppi-laaksi Kotka svenska samskolasta 1993.

FM, LL Johanna Vartiaisen 3.4.2009 tarkastetussa sisätautien alan väitöskirja-tutkimuksessa etsittiin uusia geneettisiä poikkeamia greliiniä ja greliinireseptoria koodaavista geeneistä ja tutkia löytyneiden poikkeamien kytkeytymistä lihavuuteen sekä ateroskleroosin aineenvaihdunnalli-siin riskitekijöihin. Johanna Vartiainen on syntynyt Iisalmessa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 1997.

LL Kari Kaikkosen 24.4.2009 tar-kastetun kardiologian alan väitöskirja-työn keskeisin löydös oli havainto suu-rentuneesta sydänperäisen äkkikuole-man riskistä henkilöillä, joiden lähisu-kulaisia on menehtynyt sydänperäiseen äkkikuolemaan. Kari Kaikkonen on syn-tynyt Vantaalla 1977 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kastellin lukiosta 1996.

LL Mari Kuisman 24.4.2009 tar-kastettu radiologian alan väitöstutkimus osoittaa, että selkänikamien päätelevy-muutokset ovat yhteydessä alaselkäki-puun. Mari Kuisma on syntynyt Oulus-sa 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Ou-nasvaaran lukiosta 1990.

LL Ari Pajalan 8.5.2009 tarkaste-tussa lääketieteen väitöskirjassa vertail-tiin akillesjänteen repeämän kahta leik-kaustekniikkaa. Ari Pajala on syntynyt Kauhajoella 1967 ja valmistunut yliop-pilaaksi Kauhajoen lukiosta 1987.

LL Anna Girsénin 15.5.2009 tarkas-tetussa synnytyslääketieteen alan väitös-kirjassa löydettiin uusia merkkiaineita, jotka liittyvät myöhemmin kehittyvään raskausmyrkytykseen, ja saatiin keinoja sikiön hyvinvoinnin seurantaan istukan vajaatoiminnassa. Anna Girsén on synty-nyt Lieksassa 1981 ja valmistunut yliop-pilaaksi Lieksan lukiosta 2000.

LL Sami Tetrin 20.5.2009 tarkastet-tu neurologian alan väitöskirja osoittaa, että sydän- ja verisuonitaudit ennakoivat huonoa selviytymistä aivoverenvuodos-ta. Sami Tetri on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin lu-kiosta 1993.

HammaslääketiedeFM Virve Pääkkösen 30.1.2009 tar-kastetun hammaslääketieteen alan väi-töstutkimuksessa arvioitiin mikrosirun ja muiden laaja-alaisten profilointimene-telmien soveltuvuutta hampaan solujen tutkimukseen. Virve Pääkkönen on syn-tynyt 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi

Kuhmon yhteislukiosta 1997.

TerveystieteetTtM Sari Iinattiniemen 13.3.2009 tarkastetussa kansanterveystieteen alan väitöstutkimuksessa selvitettiin 85 vuot-ta täyttäneiden kotona asuvien oululais-ten vanhusten kaatumisten ilmaantuvuus, kaatumisvammat ja niihin johtaneet olo-suhteet sekä kaatumisten vaaratekijät. Sari Iinattiniemi on syntynyt Kempelees-sä 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Kem-peleen lukiosta 1993.

Luonnontieteellinen tiedekuntaDipl. chem. Andreas Wagnerin 23.1.2009 tarkastetussa epäorgaanisen kemian alan väitöskirjassa tutkittiin tel-luurin jalometalliyhdisteitä katalyyttei-nä. Andreas Wagner on syntynyt Wol-fenissa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Gymnasium Bitterfeldissä 1999.

FM Marjut Kreivin 30.1.2009 tar-kastetussa perinnöllisyystieteen väitös-kirjassa saatiin uutta tietoa uhanalaisten merenrantakasvien tilasta. Marjut Krei-vi on syntynyt Ruotsissa 1977 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Ylitornion yhteis-koulun lukiosta 1996.

FL Anu Hillin 13.2.2009 tarkaste-tussa kasviekologian alan väitöskirjassa tutkittiin siemensadon laadun ja esikä-sittelyiden vaikutusta männyn ja kuusen siementen itävyyteen. Anu Hilli on syn-tynyt Vehkalahdella 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Pulkkilan lukiosta 1989.

FM Mathieu Marmionin 6.3.2009 tarkastetussa maantieteen alan väitöskir-jassa kehitettiin uusia näkökulmia alu-eellisten mallien epävarmuuteen luon-nonmaantieteessä. Mathieu Marmion on syntynyt Ranskassa 1982 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 2000.

FM Francois Pujolin 27.3.2009 tar-kastetussa biokemian alan väitöskirjassa on identifioitu ja karakterisoitu puuvil-lakasvin geenejä, jotka osallistuvat yli-pitkien rasvahappojen synteesiin, käyt-täen tutkimusmallina hiivaa. Francois Pujol on syntynyt Ranskassa 1978 ja val-mistunut siellä ylioppilaaksi 1997.

FL Jorma Riihijärven 27.3.2009 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitöskirjassa tutkittiin tietojenkäsitte-lytieteiden koulutuksen työelämävastaa-vuutta käyttäen esimerkkinä Oulun yli-opiston tietojenkäsittelytieteiden laitok-sen koulutusohjelmaa. Jorma Riihijärvi on syntynyt Saloisissa 1948.

FM Jari Ilmosen 16.4.2009 tarkaste-tussa eläintieteen alan väitöskirjassa tut-kittiin lähteikköjen pohjaeläin- ja sam-malyhteisöjä, niiden monimuotoisuut-

33

v ä i t ö k s e t

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/

ta, alueellista vaihtelua ja suojelua. Jari Ilmonen on syntynyt Haminassa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Kotkan lyseon lukiosta 1988.

FM Satu Lampilan 18.4.2009 tar-kastetussa populaatioekologian alan väi-töstyössä selvitettiin hömötiaisen ja lii-to-oravan populaatioiden taantumiseen johtavia prosesseja. Satu Lampila on syn-tynyt Helsingissä 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemen Rantavitikan lukiosta 1994.

FM Katja Anttilan 24.4.2009 tar-kastetussa fysiologisen eläintieteen alan väitöskirjassa tarkasteltiin uintiharjoit-telun vaikutusta kasvatettujen kalojen li-hasten toimintaan. Katja Anttila on syn-tynyt Kemissä 1980 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kemin lyseon lukiosta 1999.

FM Juha Leppäkankaan 24.4.2009 tarkastetussa teoreettisen fysiikan alan väitöskirjassa tutkittiin uudentyyppisiä transistorin kaltaisia komponentteja pie-nissä suprajohtavissa virtapiireissä. Juha Leppäkangas on syntynyt Ivalossa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Ivalon luki-osta 1998.

FM Ludmila Vigon 24.4.2009 tar-kastetun epäorgaanisen kemian alan väi-töskirjatutkimuksen tulokset ovat tuo-neet runsaasti uutta perustietoa kalko-geenien metalliyhdisteiden kemiasta. Ludmila Vigo on syntynyt Milanossa Ita-liassa 1975.

FM Katri Roppolan 2.5.2009 tar-kastetussa kemian alan väitöstutkimuk-sessa manometrinen respirometrinen me ne telmä osoittautui toimivaksi, luotet-tavaksi ja helppokäyttöiseksi työkaluk-si orgaanisten aineiden biohajoavuuden määrityksessä sekä vedessä että maape-rässä. Katri Roppola on syntynyt Revon-lahdella 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Ruukin lukiosta 1999.

FM Leena Arhippaisen 8.5.2009 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen väi-töskirjatyössä kehitettiin uusia menetel-miä käyttäjäkokemuksen tutkimiseen. Leena Arhippainen on syntynyt Oulussa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun lyseon lukiosta 1998.

Diplome de Geographie Regis Rou-ge-Oikarisen 15.5.2009 tarkastetussa maantieteen alan väitöskirjassa tarkas-teltiin nykyisen Euroopan sosiaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen mur-rosvaiheen sekä Venäjän siirtymävai-heen merkitystä raja-alueiden lähenty-miselle. Regis Rouge-Oikarinen on syn-tynyt Bülachissa Sveitsissä 1974 ja val-mistunut ylioppilaaksi Luganon keskus-lukiosta 1993.

FM Marika Niemelän 22.5.2009

tarkastetussa biologian alan väitöskir-jassa tutkittiin kasvien ja laiduntajien vuorovaikutuksia merenrantaniityillä. Marika Niemelä on syntynyt Boråsissa, Ruotsissa 1970 ja valmistunut ylioppi-laaksi Pulkkilan lukiosta 1989.

taloustieteiden tiedekuntaKTM Mirjam Lehenkarin 13.3.2009 tarkastetun rahoitusalan väitöstutki-muksen tulokset osoittavat, että suoma-laiset piensijoittajat käyttäytyvät disposi-tioefektin mukaisesti, eli realisoivat mie-luummin voittoja kuin tappioita. Mirjam Lehenkari on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun aikuis-lukiosta 1997.

teknillinen tiedekuntaMMM Timo Niemisen 22.1.2009 tar-kastetussa ympäristötekniikan alan väitös-kirjassa kehitettiin uusia menetelmiä hai-tallisten mikrobien havaitsemiseen elin-tarviketuotantoketjussa. Timo Nieminen on syntynyt Imatralla 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Tapiolan lukiosta 1994.

TkL Juha Aholan 20.2.2009 tarkas-tetussa prosessitekniikan alan väitöskir-jatyössä on tarkasteltu katalyyttien käyt-täytymisen ennustamiseen soveltuvia kineettisiä malleja. Juha Ahola on synty-nyt Jämsässä 1968 ja valmistunut yliop-pilaaksi Jämsän lukiosta 1987.

KM Pauliina Marjalan 20.2.2009 tarkastetun työtieteen alan väitöstutki-muksen päätavoitteena oli ymmärryk-sen ja tiedon kasvattaminen työhyvin-voinnista yksilöllisesti koettuna ja ker-rottuna ilmiönä. Pauliina Marjala on syntynyt Kemissä 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 1990.

FM Heli Koskimäen 13.3.2009 tar-kastetussa tietotekniikan alan väitöskir-jassa tutkittiin samankaltaisuusinfor-maation hyödyntämistä teollisuussovel-luksissa. Heli Koskimäki on syntynyt Kuivaniemellä 1979 ja valmistunut yli-oppilaaksi Simon lukiosta 1998.

DI Seppo Saaren 20.3.2009 tarkas-tetussa tuotantotalouden alan väitöstut-kimuksessa perehdyttiin pienissä tek-nologiakylissä toimivien yritysten ta-poihin hankkia tuotekehityksessä tar-vitsemaansa tietämystä. Seppo Saari on syntynyt Tervolassa 1955 ja valmistunut ylioppilaaksi Tervolan lukiosta 1974.

DI Henri Puskan 3.4.2009 tarkaste-tussa tietoliikennetekniikan alan väitös-kirjassa suoritettiin koodivaiheen etsin-tää suorahajotushajaspektrijärjestelmissä käyttäen älyantenneja. Henri Puska on syntynyt Raahessa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulaisten lukiosta 1996.

DI Toni Liedeksen 29.5.2009 tar-kastetussa mekatroniikan alan väitös-työssä kehitettiin konsepti, joka antaa mahdollisuuksia entistä vähemmän täri-sevien ja meluavien sekä toimintaympä-ristöönsä sopeutuvien koneiden ja lait-teiden kehittämiseen. Toni Liedes on syntynyt Lohtajalla 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Kiviniityn lukiosta 1995.

humanistinen tiedekuntaFL Kauko Komulaisen 14.2.2009 tarkastetussa kirjallisuuden alan väitös-kirjassa tarkasteltiin Markku Lahtelan Se-romaania ja 1960-luvun representaa-tion kriisiä. Kauko Komulainen on syn-tynyt Kiuruvedellä 1956 ja valmistunut ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta 1976.

FM Jussi Ylikosken 20.3.2009 tar-kastetussa saamen kielen väitöskirjas-sa todettiin, että pakkosuomi muuttaa Suomen saamelaiskieliä. Jussi Ylikoski on syntynyt Joutsenossa 1974 ja valmis-tunut ylioppilaaksi 1994.

FM Ante Aikion 27.3.2009 tarkas-tetussa saamen kielen väitöskirjassa tut-kittiin saamelaisia lainasanoja suomen ja karjalan kielissä. Ante Aikio on syntynyt Espoossa 1977 ja valmistunut ylioppi-laaksi Utsjoen saamelaislukiosta 1995.

FM Elina Palolan 22.5.2009 tarkas-tettu suomen kielen väitöskirja on filo-loginen analyysi Suomen kansan vanhat runot -teoksen XV osassa julkaistujen runojen sananloppuisen k:n sisältävistä säkeistä. Elina Palola on syntynyt Rant-silassa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Haapaveden lukiosta 1994.

kasvatustieteiden tiedekuntaKL Anna-Liisa Lämsän 6.2.2009 tar-kastetussa kasvatustieteen alan väitöskir-jassa tarkasteltiin lasten ja nuorten syr-jäytymisongelman laatua ja dynamiikkaa 1990-luvun suomalaisessa yhteiskunnas-sa. Anna-Liisa Lämsä on syntynyt Haa-pavedellä 1962 ja valmistunut ylioppi-laaksi Haapaveden yhteislukiosta 1981.

MA Timothy Bedfordin 17.4.2009 tarkastetussa kasvatustieteen alan väi-töskirjatyössä kehitettiin yhdessä kan-sainvälisen kouluttajaryhmän kanssa eu-rooppalaisille opettajille suunnattu joh-tajuuskurssi, jonka päämäärä oli voi-maannuttaa opettajat haastamaan ho-mofobia omissa kouluissaan. Timothy Bedford on syntynyt Englannissa Lei-cesterissä 1960 ja valmistunut siellä yli-oppilaaksi 1978.

34 aktuumi 2/09

k o l u m n i

Oululaisten yliopisto-opiskelijoiden yli- �oppilaskunta OYY juhlii tänä lukuvuonna varsin massiivisesti 50-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden valmistelut on jaotettu useam-malle vuodelle, mutta silti suurimmat voi-mainkohotukset tarvitaan nyt syksyn ja tule-van talven aikana, kun luvassa on muun mu-assa edustajiston juhlakokous, itsenäisyys-päivän juhla ja helmikuussa vuosijuhlaviikko. Tieteellistä puolta juhlinnassa edustaa ke-väällä julkaistava ylioppilaskunnan 50-vuo-tishistoria. Teos on syntynyt oululaisten his-toriantutkijoiden ammattitaidon myötä.

Juhlavuoden tunnukseksi on valittu OYYeah! Tähän huudahdukseen konkre-tisoituu nuorten ihmisten – oululaisten yli-opisto-opiskelijoiden – halu olla muka-na ympäröivässä yhteiskunnassa ja etenkin osana omaa yliopistoaan.

Miksi sitten ylioppilaskunta haluaa juhlis-taa puolen vuosisadan mittaista taivaltaan? Haluamme antaa arvoa saavutuksille ja työl-le, jota ylioppilaskunta on vuosikymmenten aikana ja jatkossakin tuleva tekemään opis-kelijan paremman elämän puolesta. Suurim-

malta osalta nämä saavutukset eivät ole tulleet yksin puurtamalla vaan yhdes-sä muun muassa yliopiston, Oulun kaupungin ja muiden merkittävien yhteistyötahojen kanssa.

Juhlavuonna haluan suunnata kat-seeni eteenpäin. Mielestäni ylioppi-

laskunta ja koko valtakunnallinen yli-oppilaskuntakenttä elää hienois-

ta muutoskautta ja on syytä miettiä sen roolia. Yksi mer-kittävä muutoksentekijä on joidenkin ylioppilaskuntien yhdistyminen uuden yli-opistolain myötä, mut-ta on olemassa muitakin syitä.

Oulun yliopiston yli-oppilaskunnan jäsenen

tulevaisuus näyttää 2010-luvulle siirryttäes-sä hyvältä. Entä sitten koko ylioppilaskun-nan? OYY:n erityinen vahvuus on laaja jär-jestökenttä niin ainejärjestöjen ja kiltojen kuin harrastejärjestöjenkin puolella. Näiden järjestöjen kautta voimme tavoittaa hel-poimmin omat jäsenemme ja saada tietoa opiskelijan arjesta, vaikeuksista ja tarpeista.

Järjestöjen ja yliopiston kanssa yhdessä aikaan saatu Universitas-hanke on nykyi-sellään loistava esimerkki siitä, kuinka yh-teistyöllä on tärkeä rooli akateemisessakin maailmassa. Universitaksen perusperiaate on, että se pyrkii tuomaan esiin ainejärjes-töjen opetuksen hyväksi jo tekemää työtä ja osallistuttamaan opiskelijoita opetuksen kehittämiseen.

Tulevaisuudessa ylioppilaskunnan ja yliopis-ton välisen yhteistyön merkitys tulee kas-vamaan. Tärkein haluamamme asia on, et-tä kaikki opiskelijat saavat tasokasta ja hyvää kontaktiopetusta ja että opettaja-opiskelija-suhde saadaan pienemmäksi. Näin saadulla opetuksella ja lopulta valmistumisella on jo-kin merkitys ja arvo. Ei voida puhua monitie-teellisestä yliopistosta, jos joidenkin tieteen-alojen opetuksen ja tutkimuksen merkitystä väheksytään tai pidetään toisarvoisena.

Ylioppilaskunnan tulee myös olla aktiivi-nen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikut-taja. Etenkin nuorten aikuisten suhtautumi-nen poliittiseen päätöksentekoon on muut-tunut. Siksi näen, että ylioppilaskunnan roo-li kasvaa, kun päätöksentekoon vaaditaan mukaan lisää kolmannen sektorin toimijoi-ta. Oululaiset ylioppilaat, teekkarit ja kyl-terit ovat hyvinkin varteen otettavia asian-tuntijoita silloin, kun asialistalla on Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen tulevaisuudessa kohtaamat haasteet.

Ville Impiöhallituksen puheenjohtajaOulun yliopiston ylioppilaskunta

oyyeah! – yliopisto-opiskelijat ovat osa yhteiskuntaa

t a p a h t u u

Juha Sarkkinen

Myyntipisteet: Prisma (Limingantulli) ja Nordean konttori (Kirkkokatu). LisŠtiedot ja tilaaminen netistŠ: www.oulu.fi/varainhankinta/

Oulun yliopistomaksaa

postimaksun

Nimi

LŠhiosoite

Postinumero

Puhelinnumero

Allekirjoitus

Postitoimipaikka

SŠhkšposti

Mit

alli

nro

1M

ital

li nr

o 2

kpl

kpl

leikkaa tŠstŠ

KYLL€ KIITOS, haluan tilata Oulun yliopiston virallisen Tukijamitalin nro 2 (hopea ja keskiosa kullattu) hintaan 100 Û + toimituskulut. Tilaus toimitetaan postiennakolla.

KYLL€ KIITOS, haluan tilata Oulun yliopiston virallisen Tukijamitalin nro 1 (hopea ja graniitti) hintaan 200 Û + toimituskulut. Tilaus toimitetaan postiennakolla.

OULUN YLIOPISTOVarainhankinta

Tunnus 500693090003 VASTAUSL€HETYS

näytteLytSuomen kaikki pöllölajit esillä eläinmuseon näyttelyssäKaikki Suomessa esiintyvät pöl-lölajit esitellään Oulun yliopis-ton eläinmuseossa. Lisäksi pe-rustietoja eri pöllölajeista ker-rotaan näyttelyjulisteissa ja esil-lä on pöllöjen munia ja oksen-nuspalloja.

Pöllönäyttely on avoinna ma–pe klo 8–15.45 ja su klo 11–15 vuoden 2009 loppuun asti.

Oulun yliopiston arkkitehtuu-rin osasto 50 vuottaOppilastyönäyttely A-pajassa 28.11.2009–31.1.2010

tapahtumiaMaantieteen päivät 2009 järjestetään 6.−7.11.2009 Ou-lun yliopistossa, osana maan-tieteen laitoksen 50-vuotisjuh-lia. Päivien pääesitelmöitsijöinä kansainvälisesti tunnettuja, kor-keatasoisia luennoitsijoita.

Oulun yliopiston ABI-päivätOulun yliopisto, Linnanmaa 11.–12.11.2009

alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosiTervetuloa mukaan alumnitoi mintaan! Alumnitoimintaan osallistumalla säilytät yhteyden kotiyliopistoosi. Liittymällä verkostoon pysyt yhteydessä entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Haluatko liittyä alumnitoimijoiden postituslistalle? Laita säh-köpostia alumnikoordinaattorille: Karoliina Kekki, puh. (08) 553 4027, s-posti etunimi.sukunimi oulu.fi, alumni oulu.fi

Beginners Finnish Course I, 2 op (16.10.)

Englannin kieli 3 op (hoit. ja terv.) (12.10.)

Intermediate Finnish Course I, 4 op (13.10.)

Johdatus Japanin taidehistoriaan 5 op (26.10.)

Johdatus tähtitieteeseen I 4 op (23.10.)

Johdon laskentatoimi 5 op (23.10.)

Kasvatustiede 25 op (tiedustelut toimistosta)

Kasvatustiede 35 op (tiedustelut toimistosta)

Projektitoiminnan peruskurssi 2 op (26.10.)

Puheviestintä 2–3 op (13.10.)

Sisustustait. hist./Historiall. interiöörit 5 op (26.10.)

Ympäristölainsäädäntö 5 op (6.10.)

Verkko-opinnot:Akateemiset opiskelutaidot 3 op (23.10.)

Luova kirjoittaminen 2–3 op (16.11.)

Avoimen yliopiston opinnot syksyllä 2009(suluissa viimeinen ilmoittautumispäivä)

museotEläinmuseo, LinnanmaaAvoinna ma–pe klo 8.30–15.45 ja su klo 11–15

Geologinen museo, LinnanmaaAvoinna ma–pe ja su 11–15.

Kasvitieteellinen puutarha, LinnanmaaKasvihuoneet avoinna: ti–pe 8–15, la–su 12–15. Ulkopuutarha avoinna kesällä joka päivä 8–20.

.5304

Osallistu yhteisen yliopistomme varainhankinta-kampanjaan hankkimalla Oulun yliopiston Tukijamitali. Samalla annat tukesi tieteelliselle tutkimukselle ja uusien huippuosaajien kouluttamiselle - Pohjois-Suomen tulevaisuudelle.

Myyntipisteet: Prisma (Limingantulli) ja Nordean konttori (Kirkkokatu). LisŠtiedot ja tilaaminen netistŠ: www.oulu.fi/varainhankinta/

ONKO SINUSTA T€RKE€€, ETT€ POHJOIS-SUOMI PYSYY ELINVOIMAISENA?