Music Against Drugs-kokonaisuus

Pori

15.5.2014

Music Against Drugs ry

Valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö.

Sosiaalista vahvistamista, laadukkaan ept- ja emt-materiaalien välittämistä sekä lasten ja nuorten parissa kohtaavaa työtä tekevien ammattilaisten ja hallinnon edustajien

tukemista.

RAHOITTAJAT

Kuntakohtaiset tilaajat

Tietoperusta ja etiikka

Käytämme toiminnassamme THL:n laatutähteä

Music Against Drugs ry:n valtakunnalliset pääyhteistyökumppanit

Valtakunnalliset muut yhteistyökumppanit

Valtakunnalliset lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät järjestöyhteistyökumppanit

Valtakunnalliset nuorisotyötä tekevät järjestötyhteistyökumppanit

Seuraavien kumppanien kanssa pyrimme solmimaan kirjalliset yhteistyösopimukset huhtikuun 2014 aikana, jossa määrittelemme tarkemmin yhteistyön sisällöt. Toistaiseksi seuraaville tarjottu mahdollisuutta Music Against Drugs-kokonaisuuksien toimintatorille osallistumisesta:

Curly ry

Suomen Purjelaivasäätiö

Luontoliitto

Nuorisosirkusliitto

Nuorten kuoroliitto

Suomen nuorisokeskukset ry

Lainsäädäntö antaa vahvan pohjan nuorille suunnattuun ehkäisevään päihdetyöhön

Perustuslaki (731/1999)

Alkoholilaki (1143/1994)

Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976)

Huumausainelaki (41/1972)

Päihdehuoltolaki (41/1986)

Raittiustyölaki (828/1982)

Lastensuojelulaki (417/2007)

Nuorisolaki (72/2006)

Laki nuorisolain muuttamisesta 693/2010

Lähde: Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali, Preventiimi

Suojaavat tekijät ja riskitekijät

Suojaavia tekijöitä on useita ja tähän luetteloon on koottu niistä joitakin yleisimpiä: •luottamukselliset sosiaaliset suhteet lähiyhteisössä •mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja tulevaisuuteen • hyvä itsetunto ja itsetuntemus • tietoisuus päihteidenkäytön riskeistä • lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön • kriittiset päihteidenkäyttökulttuurit • päihteiden vaikea saatavuus ja tarkoituksenmukainen kontrolli • vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön. Päihteiden käytön riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi: • sosiaalinen epäluottamus ja heikko itsetunto • elämäntilanteen hallitsemattomat muutokset • päihdemyönteinen paine sosiaalisessa ympäristössä • yksinäisyys ja syrjäytyminen ikäryhmästä • epäsuotuisa sosiaalinen kierre, kuten keskeytynyt koulu tai työ • päihteiden helppo saatavuus ja kontrollin vähäisyys • humalahakuinen päihteiden käyttö • päihteiden käyttö yksin • riskikäyttäytyminen ja tapaturma-alttius päihtyneenä

Mitä: Tietoperusta: Sosiaalinen vahvistaminen ”Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan esimerkiksi nuorten omien yhteisöjen rakentamista ja tukemista, nuorten kuulemista, osallisuuden edistämistä, kannustamista, läsnäoloa ja aikuisena olemista nuoren arkipäivässä.”

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Toimittajat: Sanna Pylkkänen, Reijo Viitanen ja Elsi Vuohelainen Preventiimi – nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus 2009 Humanistinen ammattikorkeakoulu sarja C. Oppimateriaaleja

Music Against Drugs -kokonaisuudet • 6-kuukauden mittaisia monikanavaisia ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuksia

• Sosiaalinen vahvistaminen

• mm. suojaavien tekijöiden vahvistaminen

• Laadukas päihdetieto

• Ympärivuotista työtä tekevien tukeminen

• mm. moniammatillisen ja monialaisen sekä seutukunnallisen työn edistäminen

• Kokonaisuus on toteutettu kevään 2014 jälkeen 21 kertaa ja kokonaisuuksissa on ollut mukana kaikkiaan 30 kuntaa ympäri suomea

• Porin Music Against Drugs –päihdekasvatuskokonaisuus toteutettiin 28.11.2013 – 15.5.2014

Music Against Drugs –kokonaisuuden osatekijät 1. Music Against Drugs yhteistyökokous ja kokonaisuuden käynnistys (kohtaavan työn

ammattilaiset & hallinnon edustajat)

2. Music Against Drugs -starttipalaveri (kohtaavan työn ammattilaiset)

3. Music Against Drugs – valtakunnallisten järjestöjen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön materiaalit ja osallistumismahdollisuudet tutuiksi –päivä (kohtaavan työn ammattilaiset)

4. Music Against Drugs –bändikilpailu (lapset ja nuoret)

5. Music Against Drugs Säpinää -kilpailu (lapset ja nuoret)

6. Music Against Drugs –kouluviikko (lapset ja nuoret)

7. Music Against Drugs -päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskysely lapsille ja nuorille (lapset ja nuoret)

8. Music Against Drugs -materiaalipankki (kohtaavan työn ammattilaiset)

9. Music Against Drugs -iltatapahtuma, -toimintatori ja –järjestökylä (lapset ja nuoret & kohtaavan työn ammattilaiset)

10. Ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden edistäminen harrastustoiminnassa -paja (kohtaavan työn ammattilaiset)

11. Music Against Drugs -palaute ja -toimintaolosuhdekysely (kohtaavan työn ammattilaiset)

12. Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdentyön, sosiaalisen hyvinvoinin ja osallisuuden kehittämisseminaari (kohtaavan työn ammattilaiset ja hallinnon edustajat)

13. Kolmiosainen mediapromootio

14. Music Against Drugs-loppuraportti (kohtaavan työn ammattilaiset ja hallinnon edustajat)

Music Against Drugs ry edistää nuorten osallisuutta ehkäisevässä päihdetyössä

• Music Against Drugs –vapaaehtoistoiminta

• Agentit

• Vapaaehtoiset

• Työharjoittelijat

Music Against Drugs- kokonaisuuden prosessi Porin Music Against Drugs-kokonaisuus

Music Against Drugs-kokonaisuuden osatekijät 1. Music Against Drugs- käynnistys –ja

yhteistyökokous

• Porissa 28.11.2013

2. Music Against Drugs –starttiseminaari

• Porissa 28.11.2013

3. Music Against Drugs – valtakunnallisten järjestöjen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön materiaalit ja

osallistumismahdollisuudet tutuiksi -tilaisuus

4. Music Against Drugs–bändikilpailu • Bändikilpailuun ilmoittautui mukaan 8 bändiä. •Bändeissä yhteensä 17 nuorta • Iltatapahtumassa esiintyi 4 eniten ääniä internet-äänestyksessä saanutta bändiä

Äänet jakautuivat seuraavasti bändien kesken:

1. The Young 26,85% 2. Total Fiasco 21,84% 3. Nomaj 20,06% 4. Exthenia 16,94% —————————- 5. Reloaded 6,33% 6. Living Dead Parade 3,91% 7. Metallileka 2,30% 8. Room Four 1,78 %

5. Music Against Drugs Säpinää -kilpailu

• Palkittiin ja nostettiin esille nuoria (alle 29v), jotka ovat omalla toiminnallaan luoneet tai edistäneet harrastus- ja toimintamahdollisuuksia kunnassa

• Säpinää –kilpailuun osallistui 9 nuorta.

Porin Säpinää-kilpailun äänet jakautuivat seuraavasti:

1. Sini Kivinen, Mikko Välitalo, Susanna Ronimus 53,06% 2. West Street Killers 40,83% 3. Kasper Karonen 6,11%

6. Music Against Drugs – kouluviikko • Kouluviikolle (vko10) osallistui 9 yläkoulua.

7. Music Against Drugs – päihde, -hyvinvointi ja osallisuuskysely • Toteutettiin kouluviikon yhteydessä. Tulokset

tiivistetysti tämän esityksen lopussa.

• Materiaalipankki on luokanopettajille, aineenopettajille, terveydenhoitajille, kunnan ja seurakunnan nuoriso-ohjaajille sekä harrastustoiminnan ohjaajille suunnattu internet-materiaalipankki, jonka avulla on helppo löytää aineistoja, menetelmiä, sekä valmiita tuntisisältöjä lasten ja nuorten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

8. Music Against Drugs –materiaalipankki

9. a) Music Against Drugs -iltatapahtuma

• Iltatapahtuma järjestettiin Porin keskustan nuorisotalolla 7.3.2014.

•Iltatapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan 340 nuorta.

9b. Music Against Drugs –toimintatori

• Toimintatorilla paikallisesti harrastustoimintaa järjestävät tahot esittelivät toimintaansa iltatapahtumassa

• Valtakunnalliset nuorisotyötä tekevät yhteistyökumppanuusjärjestöt esittelivät omien nuortensa toimesta toimintaansa sekä järjestönsä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia

9c. Music Against Drugs – järjestökylä

Mukana Porin toimintatorilla/järjestökylässä:

Kaikkiaan mukana 26 aikuista ja 28 nuorta

Ahlaisten nuorisoseura ry (Ahlaisten liveroolipelaajat & Ahlaste tuubi)

Lapsi- ja nuorisokuoro Katajanmarjat

Pori Bears

Porin 4H-yhdistys

Porin seurakuntayhtymä

Porin Nuorkokokoomus ry

Satakunnan Seta ry

Etsivä työ Pori/ Nuorten työpaja

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Porin Perusturvakeskus / Ehkäisyneuvola

SPR

• Toteutettiin iltatapahtuman yhteydessä

• Suunnattu kunnassa paikallisesti harrastus- ja toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille järjestäville tahoille ja heidän sekä ammattilaisille että vapaaehtoisille ohjaajilleen. Lisäksi paikalle kutsutaan paikallisen nuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyöntekijöitä.

• Käsiteltiin ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden roolia harrastustoiminnassa

10. Ehkäisevän päihdetyön ja osallisuuden edistäminen harrastustoiminnassa –paja

• Toimintaolosuhdekysely toteutettiin kouluviikon yhteydessä ja sillä kerättiin tietoa kohtaavan työn ammattilaisten toimintaolosuhteista kunnassa.

11. Music Against Drugs -palaute – ja toimintaolosuhdekysely kohtaavan työn ammattilaisille

• Kehittämisseminaarissa käytiin läpi kuuden kuukauden mittaisen kokonaisuuden prosessin kulku ja siitä saatu palautetta

• Esiteltiin lasten ja nuorten päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn sekä opettajien ja nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyjen tuloksia

• Käytiin vuorovaikutteista keskustelua kunnan ehkäisevän päihdetyön tilanteesta sekä pohdittiin mahdollisia vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

12. Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden

kehittämisseminaari

• Toteutettiin seuraavasti:

1. Kokonaisuuden käynnistyessä starttipalaverin jälkeen, kun ilmoittautumismahdollisuudet kilpailuihin ovat auki.

2. Kouluviikon ja iltatapahtuman yhteydessä

3. Kehittämisseminaarin yhteydessä

13. Kolmiosainen mediapromootio

• Toimitetaan kokonaisuuden toteuttamisen jälkeen.

Loppuraportti sisältää seuraavat:

• Päihde-, hyvinvointi-, ja osallisuuskyselyn sekä toimintaolosuhdekyselyn keskeisemmät tulokset

• Keskustelun tukimateriaalit eri kohderyhmien välisiin keskusteluihin

• Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisseminaarin keskustelujen yhteenvedot.

• Perustiedot kokonaisuudesta

• Kuntakohtaiset faktat toteutuksesta

14. Music Against Drugs –loppuraportti

Music Against Drugs -päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn sekä

toimintaolosuhdekyselyn tulokset

Pori 15.5.2014

Mitä, miten ja keneltä kysytty?

Music Against Drugs – päihde-, hyvinvointi ja osallisuuskysely yläkoululaisille (7- 10lk.).

Pääosin strukturoitu kysely, jossa valmiit vastausvaihtoehdot. Lisäksi muutamia tarkentavia avoimia kysymyksiä.

Kysymykset jaoteltavissa taustatietoihin, sosiaalista hyvinvointia, koulunkäyntiä ja kouluviihtyvyyttä sekä päihteitä ja päihdeasenteita koskeviin kysymyksiin.

Päihde- ja hyvinvointikyselyn lisäksi toteutettiin opettajille, nuoriso-ohjaajille sekä tilaajalle palautekysely sekä opettajille ja nuoriso-ohjaajille toimintaolosuhdekysely.

Kyselyyn osallistuneiden taustatiedot ja aineiston analyysi

Kyselyyn osallistui kaikkiaan 561 yläkoululaista (7 lk. n=224/39,93%, 8 lk. n=160/28,52% , 9 lk n=174/31,02 % sekä 10 lk n=3). (Porin yläkoululuissa oppilaita v. 2013 lopussa 2338).

Vastaajista tyttöjä oli 291 / 51,87% ja poikia 270 / 48,13.

Vastaajien keskiarvoista 2/3 osuu välille 7,0-8,9.

Koulun henkilökunnan palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 20 vastaajaa.

Nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 7 vastaajaa.

Päihde- ja hyvinvointikyselyn tulokset ryhmitelty 3 luokkaan: 1. Sosiaalinen hyvinvointi, 2. Koulunkäynti ja kouluviihtyvyys sekä 3. Päihteet ja päihdeasenteet

Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyn tuloksia peilattu soveltuvin osin päihde- ja hyvinvointikyselyn tuloksiin.

Lopuksi esitelty vielä koulun henkilökunnan ja nuoriso-ohjaajien toimintaolosuhdekyselyn tuloksia laajemmin.

1. Sosiaalinen hyvinvointi

Likimain kaikilla kyselyyn vastanneista nuorista (94%) on vähintään yksi läheinen ystävä. Suurimmalla osalla vastaajista oli tällaisia läheiseksi luokiteltuja ystäviä useampia.

Ystäviä koettiin olevan eniten kouluympäristössä. Lähes yhtä usein nuorilla oli ystäviä myös vapaa-ajan ympäristöistä (internet, harrastukset jne.)

Kyselyyn vastanneet kokevat saavansa eniten onnistumisen kokemuksia nimenomaan ystäviensä parissa sekä kotonaan. Merkittävä enemmistö kokee saavansa tällaisia kokemuksia myös koulussa ja harrastuksissaan.

95 % kyselyyn vastanneista ilmoittaa, että heillä on perhepiirissään vähintään yksi luotettava aikuinen. Selvä enemmistö (n. 85%), että tällaisia aikuisia löytyy myös sukulaisten sekä koulun henkilökunnan joukosta. Enemmistö (n. 2/3) ilmoittaa luotettavia aikuisia löytyvän myös harrastustoiminnan parista.

Reilu ¾ vastaajista kokee lähialueilta löytyvän vähintään jonkin verran kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia.

Vaikka selkeä enemmistö vastaajista ilmoittaa, että heillä on läheisiä ystäviä, niin silti reilu 20% vastaajista kokee, jonkin verran ulkopuolisuuden kokemuksia ja vaikeuksia kaveriporukoihin pääsemisessä.

88 % nuorista ilmoittaa olevansa vähintäänkin melko tyytyväinen elämäänsä ja yli 80% näkee mahdollisuutensa vaikuttaa tulevaisuutensa vähintäänkin melko hyviksi.

Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä! Näiden suhteen suurella osalla Porin nuorista vaikuttaisi menevän melko mukavasti!

2. Koulunkäynti ja kouluviihtyvyys

Valtaosa kyselyyn vastanneista (n.80%) kokee luokkansa oppilaiden viihtyvän hyvin yhdessä, luokan ilmapiirin olevan sellainen, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä sekä opettajan kohtelevan oppilaita oikeudenmukaisesti.

Silti reilu kolmannes (35%) ilmoittaa ettei luokan työrauha ole kovinkaan hyvä ja että he pitävänsä koulusta ainoastaan melko vähän tai eivät lainkaan.

40 % kyselyyn vastanneista kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista.

Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyssä ilmeni, että ¾ kokee aikaa oppilaille olevan hieman liian vähän.

Silti yli 80 % oppilaista ilmoitti, että saa koulusta saa joko aina tai vähintään useimmiten apua koulutehtävissä ilmeneviin vaikeuksiin. Yli 90 % oppilaista piti tuen saamista opettajalta joko erittäin todennäköisenä tai vähintään melko todennäköisenä.

Myös kotoa vanhemmilta koettiin saatavan tukea koulutehtävien ongelmiin liki yhtä usein kuin opettajilta koulussa.

Myös kavereilta koettiin saatavan apua sekä koulussa, että vapaa-ajalla varsin todennäköisesti.

Noin ¾ kyselyyn vastanneista oppilaista kokee, että oppilaita kuullaan koulun kehittämiseen liittyvissä asioissa. Silti noin kolmannes ei ole tietoinen, miten koulun asioihin on käytännössä mahdollista vaikuttaa.

Koulun henkilökunnan toimintaolosuhdekyselyyn vastanneista 85 % katsoo, että oppilaiden huomioiminen koulun päätöksenteossa toteutuu joko hyvin tai melko hyvin.

Koulun henkilökunnan mukaan oppilaiden huomioimista voitaisiin edelleen lisätä järjestämällä yhteisiä vaikuttamistilaisuuksia ja ottamalla oppilasedustusta kokouksiin jne.

Kyselyyn vastanneet oppilaat kokivat koulun palveluista joko helposti saavutettavaksi kouluterveydenhoitajan (yli 90% vastaajista), opinto-ohjaajan (n.86%) sekä kuraattorin (n. 78%) palvelut. Koululääkärin ja psykologin palveluiden saatavuuden arviointi osoittautui haasteellisemmaksi.

Vajaa 4/5 oppilaista ilmoittaa, ettei ole kokenut kiusaamista koulussa. Jatkuvasti kiusatuksi (vähintään kerran viikossa) ilmoitti joutuvansa 8 % vastaajista.

Yleisimmin kiusaaminen on ulossulkemista ja nimittelyä. Fyysisen koskemattomuuden rikkominen harvinaisempaa.

Kiusaamista kokeneista oppilaista 65 % kokee, että heidän kiusaamiseen on puututtu harvoin ja yli puolet kiusaamista kokeneista ilmoittaa, ettei ole puututtu lainkaan.

Silti noin 60% kokee, että opettajat voivat vaikuttaa kiusaamiseen vähintään jonkin verran.

80% toimintaolosuhdekyselyyn vastanneista koulun henkilökunnasta kokee, että oppilaat kertovat kiusaamisesta joko kerran kuussa tai harvemmin tai eivät lainkaan.

Eli kiusaamiseen puuttumista vaikeuttaa ennen kaikkea tiedonkulku kiusaamistapauksissa!

Oppilaiden mukaan kiusaamiseen puuttumisessa tehokkaimpia keinoja olisivat välituntivalvonnan lisääminen (lisäämällä opettajia tai valvontakameroja),

keskustelun lisääminen kiusaamisen vaaroista (itsemurhat, masennus jne.) sekä kiusaajien rangaistusten koventaminen.

Lisäksi puuttumisen keinona esitettiin tukioppilastoiminnan hyödyntämistä.

”Suurimmaksi osaksi kiusatut jättävät asian kertomatta opettajalle tai muulle aikuiselle, sillä jotkut voivat alkaa kiusaamaan henkilöä vain entistä enemmän, jos kiusattu menee kertomaan asiasta aikuiselle. Olisi kai helpompaa, jos opettajat puuttuisivat kiusaamiseen tarkemmin.”

”Kiusaajalle annettaisiin jälki-istuntoa ja vanhemmille täytyisi aina iloittaa kiusaamisesta. Mikäli tämä ei auttaisi, annettaisiin kasvatuskeskustelu ja valvottaisiin tarkoin välitunteja. Tällä hetkellä välituntisin ei puututa juuri lainkaan esim. nimittelyyn ja haukkumiseen.”

”Opettajien täytyisi ehdottomasti puuttua kiusaamisiin, eikä vain kävellä välituntialueella ja jutella muiden kanssa. Olen monesti nähnyt kuinka pojat tappelevat, joskus jopa loukkaavat itsensä, eivätkä opettajat huomaa/puutu asiaan. (suurin osa opettajista puuttuu, mutta eivät kaikki) Tähän täytyisi tulla joku muutos, en halua että oppilaat murtavat jalkansa ja kätensä sen takia että opettajat eivät puutu tappeluihin, vaikka ne sitten eivät olisikaan mitään "tositappeluita””

”Jees,päästiinpä nyt sitten asiaan. Pahoittelen alussa jo kielenkäyttöäni,mutta alkaa pikku hiljaa ärsyttämään,että opettajat ei puutu kiusaamiseen. Okei,se on totta,että opettajat eivät voi kiusaamista lopettaa sormia napsauttamalla. Mutta silti,useita itsemurhiakin on tapahtunut pelkän kiusaamisen takia!! Voitte ehkä väittää,että oma vika,kun ei kertonut vanhemmilleen/opettajalle kiusaamisesta. Ajatelkaa sitäkin,että jos vanhemmat sekaantuu asiaan,niin kiusaaminen pahentuu. Ajatelkaa myös sitä miltä tytöstä/pojasta on tuntunut,kun kantaa sellaista sisällään. Tarkoitus ei ole pistää asiaa TEIDÄN syyksenne. Ketään ei ole täydellinen. Kiusaamiseen on silti aika vaikea puuttua,että siis kyllä ymmärrän jotenkin opettajiakin. Koska onhan juuri näitä jotka ei kiusaamisesta kerro. Opettajissakin on vika,kun eivät osaa opettaa alakoulussa sitä,että jokainen, saa erottua joukosta. Saarnaus jatkukoon. Saatatte ehkä yllättyä tästä tekstistä,mutta ilmaisempas nyt kerrankin mielipiteeni kyseisestä asiasta. En voi vaihtaa kouluakaan,sillä aina se pelko ja ujous tulee esiin. Pelkään,tai oikeastaan tiedän,että minua tullaan kiusaamaan jälleen. Eli minne vain vaihtaisin,se sama helvetti seuraa mua. :D Mutta nykyään kiusaamseen on liiankin myöhäistä puuttua,sillä nyt vasta teette näitä vitun kysymyksiä. Miten tästäkin vastauksesta hyödytään? Annetaan olla ja jatketaan elämää vai? Mitä h*lvettiä :o Kielenkäyttönikään ei ole avain ratkaisuun,joten siis pahoittelen jälleen käytöstäni. En saanut sitä hienovaraisemminkaan kirjoitettua. Okei,romaanini on nyt saanut päätöksen. Kiitos kun luit<3 :) ”

Opettajien mukaan kiusaamistapauksiin puuttumisen tehostamisessa tiedonkulun kehittämisellä on suurin merkitys.

”Kyllä niihin pystyy puuttumaan, kun vain tietää ja oppilaat kertovat juurta jaksain eivätkä salaile. Ongelma on lähinnä siinä, että kaikki tapaukset eivät tule tietoon..oppilaat ovat lojaaleja toisilleen eivätkä halua sekaantua, käräyttää toisia tms.”

”Koulussa olisi vastuuhenkilö ketä hoitaisi kiusaamistapauksia yhdessä luokanvalvojien kanssa”

3. Päihteet ja päihdeasenteet Kyselyyn vastanneet nuoret suhtautuivat sekakäyttöön,

huumausaineisiin sekä kuntoilussa käytettäviin doping-aineisiin varsin jyrkästi. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei tule kokeilemaan/käyttämään em. päihteitä tai päihteiden käytön muotoja. Kannabiksen kokeilun osalta ilmeni lievää kiinnostusta, sillä noin 15 % vastaajista ilmoitti voivansa vähintään kokeilla kannabista.

Alkoholin käyttämiseen/kokeilemiseen koetaan suurempaa kiinnostusta. Vastaajista 30 % ilmoittaa ettei tule käyttämään/kokeilemaan alkoholia.

Tupakkatuotteiden osalta kiinnostus tupakkaan on jonkin verran suurempaa kuin nuuskaan. Vastaajista 56 % ilmoittaa, ettei aio kokeilla/käyttää tupakkaa. Nuuskan osalta vastaava luku on 73 %.

Yli 80 % kyselyyn vastanneista tuntee tupakkaa kokeilleen ikätoverin. Liki puolet tuntee tupakkaa kokeilleita 5 tai enemmän.

Liki 2/3 tuntee nuuskaa kokeilleen ikätoverin.

3/4 tuntee alkoholia kokeilleen ikätoverin.

1/4 tuntee kannabista kokeilleen ikätoverin.

Muita huumeita, päihdyttäviä aineita ja kuntoiludopingia kokeilleiden ikätovereiden tunteminen on harvinaisempaa. Tällaisten ikätovereiden määrän arvioiminen koetaan niin ikään vaikeammaksi.

Ikätovereiden päihdeasenteita arvioidessaan nuoret arvelivat, että suhtautuminen alkoholiin olisi päihteistä kaikkein myönteisistä (43%) (vrt. erittäin myönteinen tai

myönteinen suhtautuminen). Tupakkatuotteiden osalta myönteisesti suhtautuvia arveltiin olevan tupakan osalta 36 % ja nuuskan osalta 30 %.

Huumausaineisiin, muihin päihdyttäviin aineisiin, sekakäyttöön ja kuntoiludopingiin suhtautumisen arveltiin olevan pääsääntöisesti joko kielteistä tai välinpitämätöntä.

Nuoret eivät juurikaan koe painostusta päihteiden käyttöön. Jonkin verran painostusta koki nuuskan osalta 8 % , tupakan 12 % ja alkoholin osalta n. 16 % vastaajista.

Tupakan ja alkoholin ostaminen itse kaupasta/kioskista/huoltoasemilta jne. koettiin enemmistön keskuudessa useimmiten joko erittäin vaikeaksi tai vähintään melko vaikeaksi.

Näyttäisi siltä, että Porissa vähittäismyyntiliikkeet eivät juurikaan vuoda alkoholia/tupakkaa alaikäisille!

Tältä osin kyselyn tulos tukee aiemmin Porin Pakka-hankkeen osana tehtyä tutkimusta (Anu Kuparinen: Kahdeksasluokkalaisten alkoholin käyttö)

Myös nuorten kokemus alkoholin vaikeasta saatavuudesta itse ostamalla tukee PAKKA-hankkeen ostokokeilujen yhteydessä saatujen tulosten (henkilöllisyyspapereiden kysyminen oston yhteydessä ja myymästä kieltäytymisen yleistyminen) tuloksia.

Useimmiten alkoholin ja tupakan hankkiminen tapahtui pyytämällä itseä vanhempi kaveri tai tuntematon aikuinen hakemaan em. päihteitä. Tätä kautta hankittuna yli puolet vastaajista koki tupakan hankkimisen vähintään melko helppona ja alkoholin hankkimisen osalta vastaava lukema oli hieman alle puolet.

Seuraavaksi helpoimpina keinoina saada tupakkaa tai alkoholia pidettiin joko kavereita tai kotoa salaa ottamista.

Kannabiksen hankkimisen arvioitiin olevan huomattavasti vaikeampaa ja moni ei osannut arvioida saatavuutta. Todennäköisimpänä kannabiksen hankkimisen keinona pidettiin itseä vanhempien henkilöiden kautta hankkimista.

Mahdolliseen alkoholin käyttöön ja tupakointiin puuttumisessa nuoret näkivät kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona vanhempansa. Koulun henkilökunnasta kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori katsottiin todennäköisimmiksi em. päihteiden käyttöön puuttujiksi.

Kyselyyn vastanneista nuorista n. 3/4 kokee, että koulun tupakointikieltoa valvotaan joko erittäin tarkasti tai tarkasti.

Myös opettajien toimintaolosuhdekyselyn tulokset tukevat tätä oppilaiden näkemystä, sillä 85 % vastaajista ilmoittaa puuttuvansa omien oppilaidensa tupakointiin joka kerta ja täydet 100% melkein joka kerta. Alttius puuttua laskee jonkin verran, mikäli kyseessä eivät ole tutut oppilaat.

Kannabiksen käyttöön arveltiin puututtavan tahosta riippumatta.

Nuoret arvelivat, että tukea mahdolliseen päihteidenkäytön lopettamiseen olisi saatavissa useilta tahoilta. Liki kaikki kyselyyn vastanneet pitivät tuen saamista vanhemmilta joko erittäin todennäköisenä tai todennäköisenä. Selvän enemmistön mielestä myös koulun henkilökunnalta, kavereilta ja harrastustoiminnanohjaajilta olisi saatavissa tukea.

Nuoret kokevat koulun olevan päihteestä riippumatta tärkein yksittäinen päihdetiedon välittäjä.

Alkoholin ja tupakan osalta seuraavaksi tärkeimpinä tiedonlähteinä pidettiin vanhempia ja kavereita. Huumausaineiden ja doping-aineiden osalta tietoa saadaan koulun jälkeen eniten internetistä ja tiedotusvälineistä.

Koulun välittämää tietoa päihteistä pidettiin kaikkein luotettavimpana. Skeptisimmin suhtauduttiin internetistä saatavaan tietoon.

Nuorten kokemuksen mukaan koululla siis tärkeä rooli päihdetiedon välittäjänä. Toimintaolosuhdekyselyn mukaan opettajien kokemukset ehkäisevän päihdetyön kuulumisesta työhön kuitenkin jakautuvat. 45 % vastaajista katsoo sen olevan erittäin keskeinen osa työtä, 25 % katsoo sen kuuluvan työhön korkeintaan vähän.

Edellisestä huolimatta opettajista likimain kaikki kokivat alkoholi-, tupakka- ja nuuskakysymysten käsittelyn helpoksi päihdekasvatuksessa oppilaiden kanssa. Niin ikään oppilaiden oman aktiivisuuden hyödyntäminen päihdekeskusteluissa koettiin pääosin helpoksi.

4. Toimintaolosuhdekyselyn tuloksia Kyselyssä selvitetty kokemuksia omista

toimintaolosuhteista sekä kehittämisehdotuksia niihin.

Koulun henkilökunnan palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 20 vastaajaa.

Nuoriso-ohjaajien palaute- ja toimintaolosuhdekyselyssä 7 vastaajaa.

Vastaajien anonymiteetin turvaamiseksi tuloksissa ei esitetä, mistä koulusta/ nuorisotaloilta tulokset ovat.

Koulun henkilökunnan toimintaolosuhteet

95 % vastaajista viihtyy työssään, joko hyvin tai vähintään melko hyvin.

Suurimmaksi työhyvinvointia uhkaavaksi asiaksi koettiin kiire. Muina kuormittavina asioina koettiin epävarmuus oman työn jatkumisen suhteen sekä epävarmuus tietyissä tilanteissa toimimisessa (esim.kiusaamistapaukset)

3/4 vastaajista koki, että hänellä on selkeä käsitys, miten toimia oppilaiden hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.

85 % vastaajista kokee oppilashuollon toimivan koulullaan joko hyvin tai melko hyvin.

Oppilaiden hyvinvoinnin edistämisessä tärkeimmäksi muutosta vaativaksi asiaksi mainittiin lisäresurssien tarve (henkilökunta- ja aikaresurssit.)

Valtaosa koulunhenkilökunnan toimintaolosuhdekyselyyn vastaajista koki koulun ja nuorisotoimen yhteistyön toimivan jossain määrin.

Kehitysehdotuksena toivottiin nuorisotoimen vierailuja koululla sekä luokkien kutsumista tutustumaan nuorisotaloille.

Nuoriso-ohjaajien toimintaolosuhteet

Kyselyyn vastanneet nuoriso-ohjaajat viihtyvät työssään joko erittäin hyvin tai melko hyvin.

Työhyvinvointia parantaviksi ehdotuksiksi esitettiin mm. työntekijämäärän lisäämistä sekä työpari/tiimityöskentelyä.

Enemmistö nuoriso-ohjaajista koki, että aikaa yksittäisen nuoren kohtaamiseen on liian vähän.

Tärkeimpänä muutosehdotuksena esitettiin lisäresursseja (henkilö- ja aikaresurssit) kunnan nuorisotyöhön.

Enemmistöllä kyselyyn vastanneista nuoriso-ohjaajista oli selkeä käsitys, miten toimia nuorten hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.

Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat ehkäisevän päihdetyön kuuluvan työnkuvaansa vähintäänkin jonkin verran.

Nuoriso-ohjaajat kokivat, että alkoholi-, tupakka- ja nuuskakysymysten käsittely päihdekasvatuksessa on helppoa nuorten kanssa (huumausaineiden, sekakäytön, imppauksen jne. kysymysten käsittelyä ei koettu yhtä helpoksi.)

Enemmistö nuoriso-ohjaajista koki nuorisotoimen ja koulun yhteistyön toimivan joko hyvin tai ainakin jossain määrin.

Kehittämisehdotuksena yhteistyön kehittämiseksi toivottiin tiiviimpää yhteydenpitoa.

”Opettajien ja nuorisotyötä tekevien olisi hyvä olla tutumpia toisilleen.”

”Olemme nuorisotilalta ottaneet usein yhteyttä mahdollisista yhteistyö kuvioista mutta kukaan ei vastaa meille. Joten se olisi hyvä alku että saataisiin edes jonkin moista kommunikointi yhteyttä koululle.”

Nuorisotoimen ja paikallisten harrastustoimintaa tarjoavien tahojen yhteistyö koettiin nuoriso-ohjaajien keskuudessa hieman koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä toimivammaksi.

Kehittämistoimenpiteitä Porissa Kiusaamisen ehkäisyn toimenpiteet

Huomioidaan kiusaaminen seuraavissa ryhmissä: koulun henkilökunta, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, alueellinen hyvinvointiverkosto, lapsi- ja nuorisopoliittinen johtoryhmä, valtuustot, hyvinvointiryhmä. Lisäksi viedään koulutoimenjohtajalle asia tiedoksi.

Tukioppilaiden osallistuminen ja luottamuksen vahvistaminen oppilaiden ja opettajien kanssa.

Aikaa yksittäisen nuoren kohtaamiseen lisää.

Tuen tarpeessa olevien nuorten tunnistaminen, yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa, vanhempien ymmärryksen lisääminen ”nuorten maailmasta”, koulutoimen ja nuorisotoimen yhteistyön tiivistäminen.

Riittävien resurssien ja varhaisen tuen mahdollistamiseksi viedään asiaa eteenpäin vapaa-aikatoimessa ja koulutoimessa. Asia saatetaan lapsi- ja nuorisopoliittiseen johtoryhmään, josta asia ohjataan sinne, missä asiaan on mahdollista vaikuttaa.

Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteiden huomioiminen Porissa

Päihdekasvatuksen huomioiminen kouluissa ja tasalaatuisuuden varmistaminen kautta linjan, yhteistyö koulun, nuorisotoimen ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kesken.