Alle 16-vuotiaan vammaistuki

01.07.2020

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Sisällysluettelo1 Etuusohje .................................................................................................................................. 1

1.1 Asiakkaan kokonaistilanne ................................................................................................ 1

1.2 Tavoite ............................................................................................................................... 2

1.3 Oikeus ja edellytykset ....................................................................................................... 21.3.1 Erityiskustannukset .................................................................................................. 31.3.1.1 Erityiskustannusten määrän arviointi .................................................................... 41.3.1.2 Huomioitavat kustannukset ................................................................................... 51.3.2 Hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ...... 131.3.2.1 Rasitus ................................................................................................................ 141.3.2.2 Sidonnaisuus ...................................................................................................... 141.3.2.3 Rasituksen ja sidonnaisuuden arviointi ............................................................... 141.3.3 Kv-säännökset ....................................................................................................... 151.3.3.1 Muutto Suomeen ja asumisaikavaatimus ........................................................... 161.3.3.2 Myöntäminen ulkomailla asuvalle lapselle .......................................................... 171.3.3.3 Asetus 883/2004 ja 1408/71 ............................................................................... 181.3.3.3.1 Työntekijän tai yrittäjän lapsi ............................................................................ 191.3.3.3.2 Eläkkeensaajan lapsi ....................................................................................... 221.3.3.3.3 Opiskelijan lapsi ............................................................................................... 221.3.3.4 Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus .................................................................. 23

1.4 Suhde muihin etuuksiin ................................................................................................... 231.4.1 Kv-säännökset ....................................................................................................... 26

1.5 Hakeminen ...................................................................................................................... 261.5.1 Liitteet .................................................................................................................... 271.5.2 Vireilletulo .............................................................................................................. 281.5.2.1 Lähettäjän vastuu ............................................................................................... 291.5.2.2 Asiakirjan siirto .................................................................................................... 291.5.3 Kuka voi hakea etuutta? ........................................................................................ 291.5.3.1 Henkilö itse ......................................................................................................... 291.5.3.2 Edunvalvoja ........................................................................................................ 301.5.3.3 Edunvalvontavaltuutettu ...................................................................................... 311.5.3.4 Asiamies eli valtuutettu ....................................................................................... 311.5.3.5 Lähiomainen tai muu henkilö .............................................................................. 321.5.3.6 Kunta ................................................................................................................... 321.5.3.7 Kuolinpesä .......................................................................................................... 321.5.3.8 Hakemisen erityiskysymyksiä ............................................................................. 321.5.4 Hakuaika ................................................................................................................ 331.5.5 Lisäselvitysten pyytäminen .................................................................................... 341.5.6 Hakemuksen peruuttaminen .................................................................................. 361.5.7 Kv-säännökset ....................................................................................................... 361.5.7.1 Käsittelypaikka .................................................................................................... 36

1.6 Määrä .............................................................................................................................. 36

i

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.7 Määräytymisperusteet ..................................................................................................... 371.7.1 Perusvammaistuki .................................................................................................. 371.7.2 Korotettu vammaistuki ........................................................................................... 371.7.3 Ylin vammaistuki .................................................................................................... 381.7.4 Kokonaisharkinta ................................................................................................... 391.7.5 Esimerkkejä sairauden aiheuttamasta rasituksesta ja sidonnaisuudesta ............... 391.7.5.1 Aistivammat ........................................................................................................ 391.7.5.2 Diabetes .............................................................................................................. 421.7.5.3 Harvinaiset sairaudet .......................................................................................... 441.7.5.4 Hengityselinsairaudet .......................................................................................... 471.7.5.5 Huuli- ja suulakihalkiot ........................................................................................ 481.7.5.6 Ihosairaudet ........................................................................................................ 491.7.5.7 Kastelu ................................................................................................................ 501.7.5.8 Mielenterveyden, kehityksen ja käyttäytymisen häiriöt ....................................... 511.7.5.9 Monivammaiset ................................................................................................... 581.7.5.10 Neurologiset sairaudet ...................................................................................... 591.7.5.11 Pahanlaatuiset veritaudit ja kasvaimet .............................................................. 611.7.5.12 Ruokavaliot ja ruoka-aineallergiat ..................................................................... 621.7.5.13 Sydänviat .......................................................................................................... 641.7.5.14 Toistuvat infektiot .............................................................................................. 651.7.5.15 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ............................................................................. 661.7.5.16 Virtsaelinten ja munuaisten sairaudet ............................................................... 681.7.6 Kv-säännökset ....................................................................................................... 69

1.8 Ratkaiseminen ................................................................................................................. 701.8.1 Käsittelypaikka ....................................................................................................... 701.8.2 Esteellisyydestä ..................................................................................................... 721.8.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ................................................................................... 721.8.2.2 Esteellisyyden toteaminen .................................................................................. 721.8.3 Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen .................................................................. 731.8.4 Lisätutkimuksiin lähettäminen ................................................................................ 731.8.5 Lisäselvitysten pyytäminen .................................................................................... 741.8.5.1 Keneltä tai mistä ................................................................................................. 751.8.6 Kuuleminen ............................................................................................................ 761.8.6.1 Milloin asiakasta on kuultava? ............................................................................ 761.8.6.2 Miten kuullaan? ................................................................................................... 761.8.7 Myöntämisaika ....................................................................................................... 761.8.8 Päätöksen antaminen ............................................................................................ 771.8.8.1 Vammaisetuuspäätöksen antaminen etuudensaajan kuollessa .......................... 781.8.8.2 Päätöksen perusteleminen ................................................................................. 781.8.8.3 Väliaikainen päätös ............................................................................................. 781.8.8.4 Päätöksensaajat .................................................................................................. 801.8.9 Kv-säännökset ....................................................................................................... 82

1.9 Maksaminen .................................................................................................................... 821.9.1 Maksuosoite ........................................................................................................... 831.9.2 Maksunsaajat ......................................................................................................... 831.9.2.1 Edunvalvoja ........................................................................................................ 831.9.2.2 Etuudensaaja ...................................................................................................... 84

ii

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.9.2.3 Kunta ................................................................................................................... 851.9.2.4 Kuolinpesä .......................................................................................................... 861.9.2.5 Muu henkilö ........................................................................................................ 871.9.3 Ulosotto .................................................................................................................. 881.9.4 Maksaminen regressinä ......................................................................................... 881.9.4.1 Maksaminen potilasvakuutuskeskukselle ........................................................... 881.9.4.1.1 Toimenpiteet toimistossa .................................................................................. 891.9.5 Viivästyskorotus ..................................................................................................... 901.9.5.1 Viivästysaika ....................................................................................................... 901.9.5.1.1 Kolmen kuukauden sääntö .............................................................................. 911.9.5.1.2 Yhden kuukauden sääntö ................................................................................ 921.9.5.1.3 Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) ........................................... 931.9.5.1.4 Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) ......................................... 931.9.5.2 Erityistilanteet ...................................................................................................... 941.9.5.3 Korkoprosentti ..................................................................................................... 951.9.5.4 Ei viivästyskorotusta ........................................................................................... 951.9.6 Ennakonpidätys ..................................................................................................... 951.9.7 Etuusmaksujen peruutukset pankista .................................................................... 96

1.10 Ilmoitusvelvollisuus ........................................................................................................ 96

1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................. 96

1.12 Tarkistaminen ................................................................................................................ 96

1.13 Keskeyttäminen ............................................................................................................. 971.13.1 Laitoshoito ............................................................................................................ 981.13.1.1 Laitoshoidon vaikutus vammaistukeen ennen 1.1.2010 lainmuutosta .............. 981.13.2 Väliaikainen keskeyttäminen ................................................................................ 99

1.14 Lakkauttaminen ........................................................................................................... 1011.14.1 Pyynnöstä lakkauttaminen ................................................................................. 1011.14.2 Kv-säännökset ................................................................................................... 1021.14.2.1 Muutto EU/ETA-maahan tai Sveitsiin .............................................................. 1031.14.2.1.1 Työntekijän tai yrittäjän lapsi ........................................................................ 1031.14.2.1.2 Opiskelijan lapsi ........................................................................................... 1051.14.2.1.3 Eläkkeensaajan lapsi ................................................................................... 1051.14.2.2 Muutto Pohjoismaahan ................................................................................... 1061.14.2.3 Muutto muuhun kuin EU/ETA-maahan tai Sveitsiin ........................................ 106

1.15 Liikamaksu ................................................................................................................... 1071.15.1 Kuoleman jälkeinen liikamaksu vammaisetuuksissa .......................................... 1071.15.2 Takaisinperintä ................................................................................................... 1071.15.3 Regressimenettely ............................................................................................. 107

1.16 Muutoksenhaku ........................................................................................................... 108

iii

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1 EtuusohjeEtuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje onensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuuautomaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista.

Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet

• päätöksen oikaisu ja poistaminen• takaisinperintä• muutoksenhaku.

Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.

1.1 Asiakkaan kokonaistilanneKun käsittelet alle 16-vuotiaan vammaistukihakemusta, huomioi aina lapsenkokonaistilanne. Jos olet yhteydessä lapsen asioita hoitavaan henkilöön (yleensähuoltaja), huomioi ja ota tarpeen mukaan puheeksi myös perheen kokonaistilanne.Lapsella tai hänen perheellään saattaa olla tarve myös muihin etuuksiin ja palveluihinKelassa tai muualla. Hyödynnä kokonaistilanteen selvittämisessä tietosuoja huomioidenKelan järjestelmissä ja asiakirjoissa olevaa sekä lapsen asioita hoitavalta henkilöltätilanteessa saamaasi tietoa. Asiakkaan etuuksien ja palvelujen tarve voi liittyäasiakkaan tilanteesta riippuen erilaisiin elämän osa-alueisiin kuten esimerkiksiasuminen, perhe, toimeentulo ja terveys. Selvitä asiakkaan kokonaistilanne ratkaisutyönmallin mukaisesti. Ota asiakas mukaan palvelutarpeidensa selvittämiseen.

Kiinnitä kokonaistilannetta hahmottaessasi huomiota lapsen sairauden tai vammanaiheuttaman rasituksen ja sidonnaisuuden lisäksi yksilötekijöihin (esim. lapsen ikäja kehitysvaihe, elämänvaihe, muut sairaudet ja niiden vaikutus sekä asioinnistahuolehtivan voimavarat tai motivaatio) ja ympäristötekijöihin (esim. asumisolosuhteet,perhesuhteet ja muu arjen ympäristö, jossa lapsi elää, arjen sujuminen).

Yksilö- ja ympäristötekijät voivat toimia lapsen ja perheen voimavaroina tai kuormittaaperhettä. Kuormittavat asiat heikentävät elämänhallintaa ja toimintaedellytyksiä.Kuormitustekijöillä ja niiden kasaantumisella voi olla pitkäkestoisia seurauksia lapsen japerheen hyvinvoinnille. Kokonaistilanteen hahmottamisella ja asiakkaan ohjauksella ontarkoitus estää näiden asioiden kasaantuminen.

Hahmota kokonaistilannePerehdy tilanteeseen lapsen OIWAn koostenäytön avulla. Tarkista alle 16-vuotiaanvammaistukea koskevat palvelutiedot –näyttö (vihreä puhekupla), viimeisimmätyhteydenotot, viestit, kirjeet, etuustiedot (vireillä olevat asiat, myönnöt, hylyt, syyt) sekämaksussa olevat etuudet, ja mahdolliset muutoksenhaku- ja perintätiedot. Näitä tietojahyödyntämällä kykenet muodostamaan käsityksen kokonaistilanteesta. Esimerkiksilapsen osalta voi olla tarpeen kiinnittää huomioita erityisesti seuraaviin etuuksiin:

• Erityishoitoraha• Vaativa lääkinnällinen ja harkinnanvarainen kuntoutus• Nuoren kuntoutusraha, ammatillinen kuntoutus, työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki

ja eläkettä saavan hoitotuki (usein noin 15-vuoden iästä)• Sairaanhoidon korvaukset (esimerkiksi erityiskorvattavat lääkkeet,

matkakorvaukset)

1

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Tee huomioita myös muista lapsen ja hänen perheensä tarpeista ja tilannettakuvaavista asioista, joita ovat esimerkiksi: perheen taloudellinen tilanne, kunnanmyöntämä omaishoidon tuki, kuljetuspalvelu, apuvälineet sekä terveydenhuollon jasosiaalitoimen palveluiden käyttö tai sosiaalihuollon tarve.

Varmista jatkoVarmista asiakkaan tarpeet muihin etuuksiin.

Konsultoi tarvittaessa toisen etuuden asiantuntijaa (myös ennen toimeksiannontekemistä toiseen etuuteen).

Kirjaa yhteydenotot –näytölle tiedot, jos olet ollut yhteydessä asiakkaaseen. Varmista,että asiakas tietää miten asiat etenevät/mitä seuraavaksi tapahtuu. Perustele javarmista, että asiakas ymmärtää perustelut.

Kirjaa kommenttiin riittävät ja selkeät tiedot, jotka eivät selviä päätöksestä,etuusjärjestelmästä tai OIWAsta ja ovat kokonaistilanteen kannalta merkityksellisiä.

Siirrä kommentit tarvittaessa asiakkaan palvelutiedot-näytölle. Poista tarpeettomattiedot näytöltä.

Ohjaa asiakas ajanvaraukseen ja/tai tee toimeksianto toiseen etuuteen.

Ohjaa asiakasta tarvittaessa hakemaan sosiaalihuollon palveluita.

Tee tarvittaessa ilmoitus lastensuojelun tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksikuntaan. Lasta koskevissa asioissa voit tarvittaessa konsultoida kunnan lastensuojeluaanonyymisti. Tietoa sosiaalihuoltoon ohjaamiseksi ja lastensuojeluilmoituksentekemiseksi löydät ohjeesta.

Jos havaitset kokonaistilanteen kartoittamisessa, että asiakkaalla on useita taiisoja ongelmia terveydessä, elämänhallinnassa tai toimeentulossa, hän voi hyötyämoniammatillisesta palvelusta. Lue lisää: Moniammatillinen palvelu.

1.2 TavoiteAlle 16-vuotiaan vammaistuen tavoitteena on tukea pitkäaikaisesti sairaan taivammaisen lapsen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä.

Vammaistukea maksetaan korvaukseksi tavanomaista suuremmasta rasituksesta jasidonnaisuudesta, joka aiheutuu sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta.

1.3 Oikeus ja edellytyksetIkä ja Suomessa asuminen

Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää 0-15-vuotiaalle lapselle.

Jos lapsi asuu Suomessa vakituisesti ja tuen myöntämisedellytykset täyttyvät,lapselle voidaan yleensä myöntää vammaistuki Suomesta. Myös ulkomailla asuvallalapsella voi olla oikeus vammaistukeen, jos häneen sovelletaan asumisperusteisesta

2

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annettua lakia (AspSotuL 16/2019, ns.vakuuttamislaki).

EY-asetusta 883/2004 tai 1408/71 sovellettaessa myöntämisen edellytyksenä eikuitenkaan voida pitää lapsen sosiaaliturvaan kuulumista vakuuttamislain perusteella.Lapsen sairauden perusteella myönnettävistä etuuksista vastaava valtio määräytyyensisijaisesti sen mukaan, mikä maa vastaa lapsen huoltajien sairausetuuksista. Näinollen EU/ETA-tilanteissa alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan tietyin edellytyksinmyöntää ja maksaa myös ulkomailla vakinaisesti asuvalle lapselle, johon ei sovelletavakuuttamislakia. Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71.

Lue asetuksista myös kohdasta Asetus 883/2004 ja 1408/71.

Sairaus, vika tai vammaVammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsella on asianmukaisesti todettu sairaus,vika tai vamma, johon liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuuvähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuuttaverrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.

1.3.1 ErityiskustannuksetErityiskustannusten yleiset edellytykset

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia tarpeellisia,ylimääräisiä ja jatkuvia kustannuksia siltä osin kuin hakija vastaa niistä itse.

Kustannukset aiheutuvat toimintakykyä heikentävästä sairaudesta

Erityiskustannuksina voidaan huomioida vain sellaisia kustannuksia, jotka liittyväthakijan toimintakyvyn heikentymistä aiheuttavaan sairauteen tai vammaan.

Kustannukset ovat tarpeellisia

Erityiskustannuksina voidaan huomioida vain sellaisia kustannuksia, joiden voidaankatsoa olevan tarpeellisia henkilön sairauden tai vamman hoitamiseksi, tavanomaisistaarkipäiväisistä toimista selviytymiseksi tai toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Hankittujenpalveluiden laajuuden tulee olla oikeassa suhteessa hakijan tarvitseman avun taiohjauksen ja valvonnan määrään sekä hakijan toimintakykyyn.

Kustannukset ovat ylimääräisiä

Erityiskustannuksiksi voidaan huomioida vain sellaisia kustannuksia, jotka ovatylimääräisiä terveelle henkilölle aiheutuviin tavanomaisiin kustannuksiin nähden.Arvio kustannusten ylimääräisyydestä tehdään yksilöllinen tilanne huomioiden.Ylimääräisinä ei yleensä voida pitää sellaisia tavanomaisia kustannuksia, joitahenkilöllä on ollut jo ennen toimintakyvyn heikentymistäkin. Huomaa kuitenkin, ettätoimintakyvyn heikentyminen ei tarkoita samaa kuin etuusoikeuden alkaminen. Esim.siivouspalvelu on voitu aloittaa jo aiemmin, kun asiakkaan toimintakyky on alkanutheikentyä, mutta vammaisetuutta haetaan vasta myöhemmin. Tällaisessa tilanteessakustannus voidaan katsoa ylimääräiseksi.

Kustannukset ovat jatkuvia

Erityiskustannusten jatkuvuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että kustannuksiakertyy noin puolen vuoden ajalta. Sairaalahoidosta tai intervallihoidosta aiheutuvatkustannukset voidaan katsoa jatkuviksi myös, jos ne toistuvat vuosittain. Jatkuvuus on

3

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

kuitenkin harkittava aina tapauskohtaisesti. Kertaluonteisia kustannuksia ei hyväksytäerityiskustannuksina.

Hakija joutuu itse vastaamaan kustannuksista

Erityiskustannukset hyväksytään vain siltä osin kuin henkilö joutuu niistä itsevastaamaan. Näin ollen kustannuksia ei hyväksytä siltä osin kuin hakija saa niihinkorvausta muun lain tai esimerkiksi vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella. Hakijankatsotaan itse vastaavan kustannuksista myös silloin, jos hakijan omainen avustaakustannusten maksamisessa.

Hakija voi esimerkiksi saada tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmästä korvauksiavammasta aiheutuneista sairaanhoitokustannuksista ja kohonneista kodinhoidonkustannuksista tai hänelle voidaan maksaa vaatelisää tai opaskoiralisää. Hakijanitsensä maksettaviksi jääneet kustannukset selvitetään tarvittaessa hakijalta itseltään.

Henkilön katsotaan itse vastaavan kustannuksista myös silloin, kun hän saatoimeentulotukea sairauden aiheuttamiin jatkuviin kustannuksiin kuten esim.lääkkeisiin tai kodinhoitokustannuksiin. Jos toimeentulotukea annetaan sellaisiinpalveluasumiseen liittyviin hoivakuluihin, jotka kunta laskuttaa asiakasmaksulainmukaisesti, ei toimeentulotuen osuutta kuitenkaan voida ottaa huomioon henkilönerityiskustannuksena.

Kun kunta antaa asiakkaalle palvelusetelin yksityisten sosiaali- ja/tai terveyspalveluidenkäyttöön, voidaan asiakkaan katsoa itse vastaavan vain hänen palveluista maksamansaomavastuun verran. Nämä asiakkaan itsensä maksamat omavastuut voidaan yleensäottaa huomioon erityiskustannuksina. Huomioon otettavien kustannusten määräarvioidaan samoin perustein kuin yksityisten palveluiden hankkimisesta aiheutuvatkustannukset.

1.3.1.1 Erityiskustannusten määrän arviointiHyväksyttävien erityiskustannusten määrä arvioidaan hakemuksessa ja senliitteissä esitettyjen tietojen pohjalta käyttäen hyväksi Kelan omia korvaustietoja(lääkekorvaukset, sairaanhoitokorvaukset). Hakijalta tulee tarvittaessa pyytäälisäselvitystä kustannuksista., Huomioitavien erityiskustannusten kokonaismääräarvioidaan yleensä vuositasolla. Jos kaikki kustannukset jatkuvat 12 kuukaudenajan, huomioitavat kustannukset jaetaan 12:lla ja näin saadaan kuukausimäärä. Joskustannusten kuukausimäärä nousee vähintään korotetun tuen määrään, voidaanperustuki korottaa kustannusten perusteella korotetuksi tueksi. Jos kustannukset eivätkestä vähintään vuoden aikaa, tulee laskenta tehdä jaksoissa.

Joidenkin kustannusten katsotaan kohdistuvan koko vuoden ajalle, ja kuukausimääräälaskettaessa ne jaetaan aina 12:lla. Tällaisia kustannuksia ovat esim. lääkekatto,terveydenhuollon maksukatto, vuosittain toistuva kuntoutusjakso ja muut vuositasollatoistuvat kustannukset.

Esim. Asiakkaan kotihoidon kustannukset ajalla 1.1.2016 -31.7.2016 ovat 201,50 euroa/kk. Tämän lisäksi hänellä on vuoden 2016 vuosiomavastuu (ent. lääkekatto) (610,37)täyttynyt. Koska kustannuksissa on olennainen muutos 1.8.2016 alkaen (kotihoitolakkaa), tulee kustannukset laskea ajalle 1.1.2016.-31.7.2016.Kotihoito 201,50e + (610,37/12) = 252,36e/kk. Eli tässä tapauksessa asiakkaallevoidaan myöntää korotettu hoitotuki kustannusten perusteella ajalle 1.1.2016–31.7.2016.

4

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Etuus voidaan myöntää erityiskustannusten perusteella vain, jos toimintakyvynheikentymisestä aiheutuvien kustannusten voidaan arvioida nousevan vähintäänkorotetun tuen määrään kuukaudessa ja asiakkaalla olisi oikeus perustukeen.Kustannusten perusteella etuus voidaan myöntää vain niin pitkäksi aikaa kuinkustannukset tosiasiallisesti jatkuvat. Jos asiakkaan kustannuksissa tapahtuuratkaisuun vaikuttava muutos, tulee etuus tarkistaa muutosta seuraavan kuukaudenalusta.

Kustannusten arviointi tulevalle ajalle, ks > Ratkaiseminen > Myöntämisaika.

Jos hakija asuu ulkomailla, tulee huomioida, että eri maiden sosiaaliturvajärjestelmät jaasiakasmaksut poikkeavat toisistaan.

1.3.1.2 Huomioitavat kustannuksetHuomioitavat erityiskustannukset arvioidaan aina tapauskohtaisesti hakijan yksilöllisetolosuhteet huomioiden. Tästä johtuen joissakin tapauksissa voi olla perusteltuahuomioida muitakin kuin alla mainittuja kustannuksia. Myös kustannusselvitystentarpeellisuus ja riittävyys harkitaan tapauskohtaisesti. Huomioiminen arvioidaankohdassa Erityiskustannukset esitettyjen yleisten edellytysten pohjalta. Tarvittaessavoidaan pyytää kantaa myös Kelan asiantuntijalääkäriltä.

Myös ulkomailla syntyneitä kustannuksia voidaan huomioida hoitotuenerityiskustannuksiksi. Kustannusten hyväksyminen edellyttää, että niistä saadaanluotettava selvitys.

1. Kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset

Kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan kotipalveluista, tukipalveluista jakotisairaanhoidosta perimät kustannukset voidaan huomioida erityiskustannuksina josne täyttävät erityiskustannuksien yleiset edellytykset.

Kotipalveluun voi liittyä monia arkipäivän askereisiiin ja henkilökohtaisiin toimintoihinliittyviä apuja, kuten esim. peseytymisapua ja lääkkeiden jakoa. Tukipalvelut ovatkotipalvelua täydentäviä palveluita joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisen tueksi.Tukipalveluita voi saada vaikkei tarvitsisi muuta kotipalvelun tai kotihoidonpalvelua.Tukipalveluita ovat mm. ateriapalvelu, siivous, vaatehuolto, kauppa- ja asioimispalvelut.

Palvelut voivat olla myös virtuaalipalveluita. Virtuaalipalvelujen kohdalla tulee muistaa,että erilaiset laitekustannukset eivät ole huomioitavia kustannuksia, vaan ainoastaanpalvelusta aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi lääkeautomaatin täyttämisestäaiheutvat kustannukset voidaan huomioida, kun kotipalvelu käy täyttämässä laitteen,mutta laitteen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia tai esim. kuukausikustannuksia eihuomioida.

Kunnalliset palvelut

Kunnallisen kotipalvelun sekä tukipalveluiden ja kotisairaanhoidon kustannuksethuomioidaan yleensä sellaisinaan. Maksuista katsotaan vastaavan sen henkilön,jolle tehtyyn palvelu- ja hoitosuunnitelmaan annetut palvelut perustuvat. Hakijantulee toimittaa Kelaan kopio palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä palvelusta tehdystämaksupäätöksestä tai palvelusopimuksesta. Muukin selvitys käy, mikäli siitä ilmeneeeritellysti palveluiden määrä ja niistä peritty hinta. Selvityksestä tulee käydä ilmi, mistäosuudesta kustannuksista hakija vastaa itse. Jos kunnan antama maksupäätös koskeemolempia puolisoita, pyydetään kunnalta selvitys mikä osuus palveluista ja maksuistakohdistuu hakijaan.

5

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Kunnallisen ateriapalvelun kustannuksista voidaan huomioida vain ruoankuljetusmaksut ja mahdolliset ilta- ja viikonloppulisät. Aterioiden (ruoka) osuuttaei hyväksytä erityiskustannuksena. Ateriapalveluista perittävät maksut vaihtelevatkunnittain. Kaikissa kunnissa asiakkaalta ei peritä kuljetusmaksuja tai erillisiälisiä. Jos selvityksistä ei käy ilmi, mistä ateriapalvelumaksu koostuu, selvitätarvittaessa maksun tarkempi koostumus asiakkaalta tai kunnalta. Ruoka-automaatintäydentämisestä aiheutuvat kuljetuskustannukset ovat hyväksyttäviä siinä kuin ruoankuljetuskustannuksetkin. Muut ruoka-automaatista aiheutuvat kustannukset eivät olehyväksyttäviä.

Yksityiset palvelut

Yksityisen palveluntuottajan tai palkatun henkilön antamasta kotipalvelusta,tukipalveluista tai kotisairaanhoidosta perimien maksujen hyväksyttävyys arvioidaantapauskohtaisesti. Jos hankitut palvelut ovat jatkuvia ja ylimääräisiä sekä määrältäänperusteltuja kyseisen henkilön sairauden ja toimintakyvyn heikentymisen vuoksi,kustannukset hyväksytään sellaisenaan. Jos palveluiden kustannukset voidaanhuomioida, voidaan huomioida myös mahdolliset palveluntuottajan laskuttamatmatkakustannukset asiakkaan kotiin. Kun kustannukset huomioidaan, ne huomioidaanasiakkaan maksaman hinnan mukaisesti, eikä palvelun hintaa saa alentaa taikohtuullistaa.

Kotipalveluiden osalta on huomioitava, asuuko hakijan kanssa samassataloudessa muita täysi-ikäisiä, joiden voidaan olettaa osallistuvan kodinhoitoon.Esimerkiksi siivouspalveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset voidaanyleensä jakaa puolisoiden kesken ja huomioida vain asiakkaan osuus maksusta.Ateriapalvelukustannuksista voidaan huomioida vain palvelusta perittäviäkäyntikohtaisia maksuja, aika- ja/tai matkaperusteisia maksuja sekä mahdollisia ilta-tai viikonloppulisiä. Aterioiden (ruoka) osuutta ei hyväksytä erityiskustannuksena.Kustannuksista on toimitettava Kelaan luotettava selvitys.

Jos etuuden hakija tai saaja on palkannut ulkopuolisen henkilön avustamaan itseään,tämän tulee olla työsuhteessa hakijaan. Hakijan tulee esittää selvitys työsuhteesta(esim. todistus työeläkevakuutuksesta) sekä selvitys työsuhteen sisällöstä (esim.työsopimus). Lähiomaisen (esim vanhempi, puoliso tai lapsi) tai muun samassataloudessa asuvan henkilön palkkaamisesta aiheutuneita palkkakustannuksia eihyväksytä (omaiselle maksettavista palkkioista ks. alla).

Palkkakustannuksia ei hyväksytä, jos hakijalle on myönnetty henkilökohtainenavustaja esimerkiksi vammaispalvelulain nojalla. Jos henkilö saa työntekijänpalkkaamiseen työ- ja elinkeinotoimiston myöntämää palkkatukea, voidaan hakijanitsensä maksettavaksi jäävä osuus palkasta huomioida erityiskustannuksena.Muita palkkaamisesta aiheutuvia kuluja kuin varsinaisia palkkakustannuksiaei hyväksytä erityiskustannuksina. Tällaisia muita kustannuksia ovat mm.työnantajan sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, työeläkemaksu jatapaturmavakuutusmaksu.

Palveluseteli

Asiakas voi hankkia yksityisiä palveluja kunnan antamalla sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelusetelillä. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotkakunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittavapalvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle.

Palvelusetelin saaminen edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollonedustaja arvioi henkilön palvelun tarpeen. Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille

6

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

samansuuruinen tai tulosidonnainen, jolloin sen arvo riippuu asiakkaan tuloista.Jatkuvassa, säännöllisessä kotihoidossa käytetään tulosidonnaista palveluseteliä.

Palvelusetelin on katettava kustannukset kokonaan niissä palveluissa, jotka ovatsosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan asiakkaallemaksuttomia.

Kun asiakas hankkii yksityisiä palveluita ja maksaa palvelut kunnan antamallapalvelusetelillä, voidaan asiakkaan itsensä maksamat omavastuut yleensä ottaahuomioon erityiskustannuksina. Huomioon otettavien omavastuuosuuksien määräarvioidaan samoin perustein kuin yksityisten palveluiden hankkimisesta aiheutuvatkustannukset.

2. Palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- jahoivakustannukset

Palveluasumista järjestävät kunnat ja yksityiset tahot. Kunnan sosiaalitoimi arvioi,milloin asiakkaalle järjestetään palveluasuminen kunnan toimesta. Kunta voi järjestääpalveluasumista itse tai ostaa palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta päättääpalveluasumisen asiakasmaksujen perusteet. Asiakkaalta perittävä maksu määräytyyyleensä hänen tulojensa mukaan.

Jos henkilö muuttaa yksityiseen palvelutaloon omasta aloitteestaan, vastaahän lähtökohtaisesti asumispalveluun liittyvistä kustannuksista itse. Yksityinenpalveluntuottaja voi tällöin hinnoitella antamansa palvelut haluamallaan tavalla.

Palveluasumista järjestävän toimintayksikön (esim. palvelutalo, ryhmäkoti, tuetunasumisen yksikkö, asumispalveluyksikkö) kuukausimaksuja ei huomioida kokonaanerityiskustannuksina. Kustannuksina voidaan huomioida sairaudesta tai vammastaaiheutuvat tarpeelliset hoivakustannukset. Tällaisia kustannuksia voi syntyä henkilönsaamasta avusta tai ohjauksesta ja valvonnasta henkilökohtaisissa toiminnoissa,lääkityksestä huolehtimisessa tai kodinhoidossa. Asumisen ja ruuan osuutta ja yleistentilojen käyttöön ja ylläpitoon liittyviä maksuja ei hyväksytä. Erityiskustannuksena eihyväksytä myöskään kustannuksia sellaisista hoidoista tai palveluista, joiden ei voidakatsoa olevan tarpeellisia henkilön sairauden tai vamman hoitamiseksi, tavanomaisistaarkipäiväisistä toimista selviytymiseksi tai toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Hakijan tulee toimittaa hakemuksensa liitteeksi kopio palvelutalon palvelu- jahoitosuunnitelmasta tai palvelusopimuksesta. Mikäli toimitetussa selvityksessäei ole eritelty hoivapalvelun hintaa ja sisältöä, tulee niistä toimittaa Kelaan muupalveluntuottajan tai kunnan antama selvitys. Selvityksestä tulee käydä ilmihoivamaksun suuruus sekä se, mistä palveluista maksu koostuu. Yksittäisten palvelujenhintoja ei tarvitse eritellä, jos kaikki hoivaan sisätyvät palvelut katsotaan tarpeellisiksi.Jos hakijan asuinkunta on sitoutunut maksamaan palveluasumisesta aiheutuviakustannuksia, pyydetään pyydetään hakijalta kopio kunnan maksusitoumuksesta.Selvityksestä tulee myös käydä ilmi, mistä osuudesta hoivamaksua asiakas itse vastaa.Hakijan oman osuuden kustannuksista katsotaan kohdistuvan ensisijaisesti asumiseenja ruokaan. Hoivamaksusta voidaan huomioida erityiskustannuksena vain se osa, jostahakija tosiasiallisesti itse vastaa. Kuitenkin esim. se, että omaiset auttavat asiakastamaksuissa, ei tarkoita sitä, ettei asiakas vastaisi kustannuksista itse.

Mikäli tarvittavia tietoja ei saada eikä huomioitavien kustannusten määrää voidamuun selvityksen perusteella luotettavasti arvioida, ei maksuja voida huomioidaerityiskustannuksina. Huomioitavien palveluasumisesta aiheutuvien kustannustensuuruutta ei tule arvioida muilla perusteilla (esim. julkisen puolen maksujen avulla vaansumman tulee ilmetä asiakirjoista).

7

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Huomautus

Palveluasumisen kustannuksista tarvitaan tieto siitä, mikä hoivan osuus onkokonaiskustannuksista. Tarvitaan myös tieto siitä, mitä hoiva sisältää.Se, mistä asiakirjasta tieto hoivan sisällöstä saadaan, ei ole merkittävää,vaan se, että käsittelijä arvioi tiedon riittäväksi. Tiedon riittävyys on käsittelijänharkittava tapauskohtaisesti.

Sillä, miten hoivamaksun suuruus määräytyy, ei ole merkitystä. Hoivan osuusvoi olla esim. tietyn palvelutaulukon mukainen tai se voi olla esim. tietynprosenttiosuuden kokonaiskustannuksista. Merkittävää on vain se, että hoivanosuus kokonaiskustannuksista on eroteltavissa ja hoivan sisällöstä on riittäväselvitys.

Jos hoivaan sisältyy sellaisia palveluja joiden ei voida katsoa olevanasiakkaan sairaus huomioiden tarpeellisia, tulee tarpeettomien kustannustenosuus vähentää hoivamaksusta. Vain näissä tilanteissa tarvitaan erittelyhoivaan sisältyvien yksittäisten palvelujen hinnoista.

Esimerkki

Asiakkaan ilmoittama maksu palvelutalossa asumisesta on 2600 euroakuukaudessa. Tästä vuokran osuus on 800e/kk ja ruoan osuus 400e/kk.Hoivan osuudeksi ilmoitetaan 1400e/kk. Palvelusopimuksen mukaan hoivaansisältyy auttaminen pesuissa kahdesti päivässä, saunoitus kerran viikossa,lääkkeiden jako ja tarkistaminen, että asiakas on ottanut lääkkeensä.

Kaikki hoivaan sisältyvät palvelut voidaan katsoa asiakkaalle tarpeellisiksi jasiten hoivamaksu huomioidaan kokonaisuudessaan.

Esimerkki

Asiakkaan ilmoittama maksu palvelutalossa asumisesta on 3100 euroakuukaudessa. Vuokran osuus on 700e/kk ja loppumaksu sisältää hoivan jaruokailun. Hoivan osuudeksi ilmoitetaan 80% summasta, eli 1920e/kk. Hoivasisältää pesuilla auttamisen, saattamisen ruokailuun, vaatehuollon, siivouksenja viikoittaisen osallistumisen kerhotoimintaan.

Kaikki muut palvelut katsotaan tarpeellisiksi, mutta kerhotoiminta eiole vammaisetuuslain mukaan huomioitava kustannus. Tämän vuoksiasiakkaalta pyydetään selvitys siitä, mikä on yksittäisten palvelujen hintatai osuus hoivamaksusta. Kun asiakas toimittaa selvityksen, vähennetäänhoivamaksusta kerhotoiminnan osuus ja muuten hoivamaksu huomioidaanerityiskustannuksena. Jos asiakas ei toimita pyydettyä erittelyä, taitoimitetusta selvityksestä ei voida luotettavasti todeta kerhotoiminnan osuuttahoivamaksusta, ei hoivamaksua voida huomioida erityiskustannuksena.

3. Laitoshoidosta ja sairaalahoidosta aiheutuvat kustannukset

Julkisesta sairaalahoidosta perittävät hoitopäivämaksut voidaan huomioidaerityiskustannuksina edellyttäen, että ne ovat jatkuvia ja liittyvät toimintakykyäheikentävään sairauteen tai vammaan. Hoitopäivämaksut voidaan katsoa jatkuviksi, jos

• sairaalajaksoja on useita ja jaksot ajoittuvat vähintään kuuden kuukaudenajanjaksolle

• sairaalajaksoja on säännöllisesti vuosittain ja ne eivät aiheudu äkillisestä tilanteesta

8

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• Jos sairaalassaolojakso on yksittäinen tai se johtuu äkillisestä sairastumisesta,ei hoitopäivämaksuja huomioida erityiskustannuksina hoitotukea myönnettäessä.Kustannusten jatkuvuuden edellytyksestä johtuen hoitopäivämaksuja ei voidahuomioida ennen kuin sairaudesta johtuvia sairaalahoitojaksoja on ollut toistuvasti.Hoitopäivämaksujen huomioiminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Kustannuksethuomioidaan myös maksukaton ylittävältä osin.

Intervallihoidosta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset voidaan huomioidaerityiskustannuksena. Edellytyksenä on, että intervallihoitoa annetaan säännöllisestivähintään puolen vuoden ajalla, taikka se toistuu vuosittain (esimerkiksi yksi jakso jokavuosi). Huomioiminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Julkisessa laitoksessa annetunintervallihoidon kustannukset huomioidaan myös maksukaton ylittävältä osin.

Jos intervallihoito on kunnan järjestämää, kustannukset huomioidaan sellaisenaan.(Asiakas maksaa asiakasmaksun kunnalle)

Jos asiakas on itse hakeutunut yksityiseen intervallihoitoon, ne hoidosta aiheutuvatkustannukset jotka täyttävät kustannusten yleiset edellytykset voidaan huomioidaerityiskustannuksena. Kustannuksista tulee pyytää erittely.

Erityiskustannuksina ei oteta huomioon pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittäväämaksua.

Omaishoitolain mukaisen sopimuksen tehneen omaishoitajan vapaapäivistä aiheutuviakustannuksia ei huomioida. Kustannuksia ei myöskään huomioida niistä vapaapäivistä,jotka aiheutuvat, kun omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle myönnetäänsosiaalihuoltolain perusteella vapaapäiviä.

Esimerkki

Asiakas esittää sairaalamaksuja seuraavasti: 3.-14.3.2019, 7.-9.4.2019,11.-26.5.2019, 24.-26.6.2019 ja 5.-7.8.2019. Kustannukset voidaanhuomioida, jos ne aiheutuvat toimintakykyä heikentävästä sairaudesta.Kustannukset ovat jatkuvia, koska niitä on kuuden kuukauden ajalla.

4. Lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvatkustannukset

Lääkärinpalkkiosta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekätoistuvista sairaalamaksuista (julkisesta lyhytaikaisesta sairaalahoidosta perittäväthoitopäivämaksut) voidaan erityiskustannuksina huomioida ne, jotka täyttävät yleisetkustannusten huomioimisen edellytykset. Erityiskustannuksiksi ei lueta tavanomaisiksikatsottavia terveydenhoitokuluja (esimerkiksi näöntarkastuksista aiheutuvat kulut) taikkaäkillisten sairauksien aiheuttamia tilapäisiä kustannuksia.

(VTL 570/2007 10 §, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 7 c§).

Julkisen terveydenhuollon palvelut

Julkisesta terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa huomioidaansosiaali- ja terveydenhuollon vuotuinen asiakasmaksukatto, joka on 683 euroavuonna 2020 (683,00e vuonna 2019). Maksukatossa huomioidaan maksutterveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalveluista, fysioterapiasta,sarjahoidoista, poliklinikkakäynneistä, päiväkirurgisesta hoidosta, yö- ja päivähoidosta,kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta.

9

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Maksukaton täytyttyä sen piiriin kuuluvat palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisestimaksuttomia kalenterivuoden loppuun. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään22,50 euron hoitopäivämaksu (22,50e v.2019).

Sarjahoidosta voidaan periä maksu enintään 45 käynnistä kalenterivuodessa.Sarjahoitoa ovat mm. jatkuva dialyysihoito, säde- tai sytostaattihoito ja lääkinnällinenkuntoutus. Sarjahoito maksaa enintään 11,40 euroa (11,40e v.2019) hoitokerralta jakerryttää vuotuista asiakasmaksukattoa

Tietoa asiakasmaksukatosta ja muista julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuistalöytyy sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta www.stm.fi.

Yksityisten terveyspalveluiden käyttö

Yksityislääkärillä käynneistä aiheutuvia kustannuksia voidaan huomioida, kuten julkisenterveydenhuollonkin kustannukset. Erityiskustannuksena hyväksytään henkilön itsensämaksettavaksi jäänyt osuus kustannuksista. Toimistomaksujen osuutta kustannuksistaei hyväksytä. Jatkuvuuden edellytyksen täyttymistä arvioitaessa huomioidaan myösjulkisten terveyspalveluiden käyttö. Yksittäisten yksityislääkärillä käyntien kustannuksiavoidaan huomioida, jos lääkärikulujen voidaan kokonaisuutena katsoa olevanjatkuvia (vähintään 4 / vuosi). Julkisten lääkäripalveluiden käyttö ei ole edellytyksenäyksityislääkärillä käynneistä aiheutuvien kustannusten hyväksymiseksi jos jatkuvuudenedellytys muuten täyttyy. Jos yksityislääkärillä käynti ei liity toimintakykyä heikentäväänsairauteen tai vammaan, ei kustannuksia hyväksytä lainkaan.

Hammaslääkärikustannukset voidaan hyväksyä, kun ne aiheutuvat toimintakykyäheikentävästä sairaudesta ja ovat sairauden hoidon vuoksi tarpeellisia. Kustannustentulee olla myös jatkuvia ja ne huomioidaan vain siltä osin kuin ne ylittävät normaalitterveen henkilön hammaslääkärikustannukset.

Sairausvakuutuslain perusteella maksetut korvaukset yksityisten sairaanhoitopalvelujenkäytöstä aiheutuneista kustannuksista ovat kyseltävissä CICS-järjestelmän HEKY-kyselyllä valikon kohdasta Sairaanhoitokorvaukset.

5. Lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset

Terapiat ja erilaiset liikuntamuodot

Terapiassa (esimerkiksi fysioterapia, psykoterapia) käynneistä asiakkaanomavastuuosuudet voidaan huomioida erityiskustannuksina, jos terapian voidaankatsoa olevan tarpeellista toimintakyvyn heikentymistä aiheuttavan sairauden taivamman vuoksi ja terapia jatkuu vähintään 6 kuukautta. Terapioiden tulee olla hyvänhoitokäytännön mukaisia. Myös etäkuntoutuksen kustannukset voidaan huomioidan,jos yleiset edellytykset täyttyvät. Kunnan järjestämä fysioterapia, ks. myös edellämaksukatto > Julkisen terveydenhuollon palvelut.

Sairausvakuutuslain perusteella maksetut korvaukset yksityisen palveluntuottajanantamista hoidoista ja terapiosta (esim. fysioterapia) ovat kyseltävissä CICS-järjestelmän HEKY-kyselyllä valikon kohdasta Sairaanhoitokorvaukset.

Liikunnan harrastamisesta aiheutuvia kustannuksia ei hyväksytä erityiskustannuksina.Kustannuksia voidaan huomioida vain, jos kyse on sairauden vuoksi tarpeellisestaja lääkärin määräämästä omatoimisesta kuntoutuksesta (esim. itsenäinenkuntosaliharjoittelu) joka voidaan katsoa lääketieteellisesti perustelluksi. Tällöinkuntoutukselle on myös asetettu tavoitteet, ja se toteutetaan fysioterapeutin tms.valvonnassa tai ohjeiden mukaisesti.

10

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Päivätoiminnan kustannuksia voidaan huomioida, jos toiminta perustuu lääkärinterveydenhuollossa laatimaan kuntoutussuunnitelmaan ja sillä on kuntoutuksellisettavoitteet. Lisäksi edellytetään, että toiminnassa on läsnä terveydenhuollonammattihenkilö. Tällöin kustannuksena voidaan huomioida koko vuorokausimaksu.

6. Hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannuksetSairaanhoito ja kuntoutusSairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista voidaan erityiskustannuksinahuomioida sairausvakuutuslain mukaiset omavastuut. Erityiskustannuksina ei voidahuomioida enempää kuin sairausvakuutuslain mukainen vuotuinen matkakatto,joka on 300 euroa vuonna 2019 ja 2018. Jos asiakas esittää matkakustannuksinasairausvakuutuslain mukaisia matkoja jotka eivät kerrytä matkakattoa, voidaan näistämatkoista huomioida kustannuksina 25 euroa / suunta. Tällöinkin kustannuksiahyväksytään muiden matkakustannusten kanssa yhteensä enintään vuotuisenmatkakaton verran. Kustannuksia voidaan huomioida myös, kun hakijalla on ollutsairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyviä matkoja, mutta hän ei ole hakenut niihinsairausvakuutuslain mukaisia korvauksia. Kustannuksia voidaan kuitenkin tällöinkinhuomioida enintään vuotuisen matkakaton verran.

Sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia sairaanhoitoon ja kuntoukseen liittyvistämatkoista sekä tietoja matkakatosta voit tarkistaa CICS-järjestelmän HEKY-kyselyllävalikon kohdasta Sairaanhoitokorvaukset.

7. Lääkärin, hammaslääkärin tai lääkkeen määräämisestä annetuissasäännöksissä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistälääkkeistä aiheutuvat kustannukset.Erityiskustannuksina voidaan huomioida toimintakykyä heikentävän sairauden, vian taivamman hoitoon käytettävistä lääkkeistä maksettava sairausvakuutuslain mukainen

• alkuomavastuu 50 euroa v. 2020 ja 2019

– Alkuomavastuun soveltaminen alkaa vasta sen vuoden alusta, jolloin henkilötäyttää 19 vuotta eli alkuomavastuu ei koske alle 18-vuotiaita.

• vuosiomavastuu 577,66 euroa vuonna 2020 (572 euroa vuonna 2019, )– Huom! Alkuomavastuu kerryttää vuosiomavastuuta. Näin ollen, jos

alkuomavastuu ylittyy, erityiskustannuksena huomioidaan suoraan vainvuosiomavastuukertymä.

lääkekohtainen omavastuu (peritään kerran kolmessa kuukaudessa)

• ylemmässä erityiskorvausluokassa 4,5 euroa• lisäkorvattavissa lääkkeissä 2,5 euroa• poikkeava lääkekohtainen omavastuu jokaiselta alkavalta hoitoviikolta (1/12-osa

lääkekohtaisesta omavastuusta)• ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu 0,38 euroa• lisäkorvauksen eli vuosiomavastuun ylityksen jälkeinen lääkekohtainen omavastuu

0,21 euroa

Sairausvakuutuslain mukaan korvattavista lääkkeistä henkilön itse maksamatomavastuuosuudet kerryttävät vuotuista omavastuuosuutta (ent. lääkekatto,nyk. vuosiomavastuu), joka on 577,66 euroa vuonna 2020. Vuosiomavastuutakerryttää myös alkuomavastuu. Lääkkeiden omavastuuosuuksia voidaan huomioidaerityiskustannuksena vuositasolla enintään lääkekaton vuosiomavastuun verran.Vuosiomavastuun lisäksi voidaan huomioida lääkekohtaisia ja poikkeavia lääkekohtaisiaomavastuita.

11

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Vaikka lääkekatto täyttyisi jo alkuvuonna, voidaan lääkekustannukset huomioida kattoonasti, jos lääkkeiden käytön voidaan arvioida jatkuvan vähintään puoli vuotta. Lääkkeidenkäytön jatkuvuutta tulee arvioida kokonaisuutena eikä kaikkien yksittäisten valmisteidenkäytön siten edellytetä jatkuvan puolta vuotta.

Sairausvakuutuslain mukainen korvaus maksetaan yleensä enintään valmisteenviitehinnasta. Kun henkilö ostaa lääkettä, jonka hinta on viitehintaa korkeampi, hänmaksaa myyntihinnan ja viitehinnan erotuksen kokonaan itse. Sairausvakuutuslainmukainen korvaus maksetaan tällöin viitehinnasta ( Korvauksen ja lääkekohtaisenomavastuun peruste ), eikä viitehinnan ylitys kerrytä vuotuista lääkekattoa.Erityiskustannuksina voidaan kuitenkin tällöinkin huomioida vain sairausvakuutuslainmukaiset omavastuuosuudet.

Lääkäri on kuitenkin voinut katsoa tietyn valmisteen hoidollisin tai lääketieteellisinperustein henkilölle tarpeelliseksi ja siksi kieltänyt lääkevaihdon. Tällöinsairausvakuutuslain mukainen korvaus maksetaan myyntihinnasta, vaikka se olisiviitehintaa korkeampi ja valmisteesta peritty hinta kokonaisuudessaan kerryttäävuotuista lääkekattoa.

Voit katsoa henkilön alkuomavastuukertymää ja vuosiomavastuukertymää (lääkekatto)Lääkkeiden kattokorvaukset –käsittelyjärjestelmästä > Vakuutetun kattotietojenkyselyllä. Henkilölle myönnetyt lääkkeiden korvausoikeudet löytyvät Erityiskorvattavatlääkeoikeudet –käsittelyjärjestelmästä > Erityiskorvausoikeudet kyselyllä. Tarkempaatietoa lääkevalmisteiden korvattavuudesta ja korvaamisesta löydät Ratkaisutyö–sivustolta lääkekorvausten yhteydestä kohdasta lääkehaku. Huomaa, ettäomavastuukertymät näkyvät Kelassa lääkeostoja seuraavana arkipäivänä

Erityiskustannuksina voidaan huomioida myös

• Kustannukset sairausvakuutuslain mukaisen korvattavuuden ulkopuolellekokonaan jäävistä lääkkeistä, jos lääkkeet ovat lääkärin määräämiä ja niidenkäyttö kyseisen sairauden hoidossa on Kelan asiantuntijalääkärin arvion mukaantarpeellista. Hyväksyminen edellyttää myös, että lääkkeiden käyttö on jatkuvaa.Tarvittaessa hakijalta tulee pyytää erillinen selvitys ostoista.

• Ns. käsikauppalääkkeiden kustannuksia kohtuullisessa määrin, jos käyttöä voidaanhakijan sairauden laatu huomioon ottaen pitää perusteltuna. Hyväksyttävä määräarvioidaan tapauskohtaisesti asiantuntijalääkärin arvion perusteella.

• Ulkomailta ostettujen lääkkeiden kustannuksia kohtuullisessa määrin noudattaenvastaavia periaatteita kuin Suomesta ostettavien lääkkeiden hyväksyttävyyttäarvioitaessa. Huomaa, että ulkomaiset lääkeostot eivät näy Kelan tiedostoissa.

• Vitamiineista ja hivenaineista aiheutuvia kustannuksia, kun henkilöllä onsairaus, johon liittyy esimerkiksi ravintoaineiden imeytymishäiriö ja vitamiinien jahivenaineiden käyttö on Kelan asiantuntijalääkärin arvion mukaan tarpeellista. Osavalmisteista on sairausvakuutuslain mukaan korvattavia, jolloin myös nämä ostotkerryttävät lääkekattoa.

• Apteekkien annosjakelumaksusta se osuus, jonka henkilö tosiasiallisesti itsemaksaa. Annosjakelumaksun hyväksyminen edellyttää, että annosjakelua voidaanpitää lääketieteellisesti perusteltuna. Jos lääkkeenjako sisältyy kotipalvelunpalvelusopimukseen, ei apteekin annosjakelukustannuksia voida huomioida.

• Tietyt lääkkeet tai vitamiinit voidaan huomioida, jos ne on määrätty vaikeansairauden

• hoitoon ja valmistetta käytetään tässä hoidossa korvaamaan tai täydentämäänruokavaliota. Lisäksi lääkkeen tai vitamiinin käytön tulisi olla asiantuntijalääkärinarvion mukaan asianmukaisen ja vakiintuneen hoitokäytännön mukaista.

12

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Kustannuksia, joita ei huomoida

Erityiskustannuksina ei yleensä hyväksytä esimerkiksi seuraavia kustannuksia:

• apuvälineiden hankkimiseen ja käyttämiseen liittyvät kustannukset. Tämä koskeemyös virtuaaliapuvälineitä.

• luontaistuotteiden ja homeopaattisten valmisteiden käytöstä aiheutuvatkustannukset

• kunnan järjestämien kuljetuspalveluiden omavastuuosuudet• ulkomaanmatkojen ja lomamatkojen kustannukset• puutarhanhoitoon, pihatöihin ja remontteihin liittyvät kustannukset• harrastusluonteisesta toiminnasta perittävät maksut• auton hankinta- ja ylläpitokustannukset• ansionmenetys (esim. sairauden tai lapsen hoitamisen vuoksi saamatta jäänyt

palkka tai sijaisen palkkakulut)• edunvalvojan palkkio• palkatulle hoitajalle tai henkilökohtaiselle avustajalle maksettu matkakorvaus• vammaispalvelulain nojalla myönnetyn henkilökohtaisen avustajan palkka• sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c §:ssä

tarkoitettua pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävää maksua.• perhehoidon kustannukset• Omaiselle tai muulle läheiselle tai tuttavalle maksettavat palkkiot• päivätoimintamaksut kun kyseessä ei ole lääkärin määräämä kuntoutus• muut kuin lääkärin määräämään hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät

matkakustannukset• hoitotarvikkeet ja välineet• omaishoitolain mukaisen sopimuksen tehneen omaishoitajan vapaapäivistä

aiheutuvat kustannukset• sosiaalihuoltolain mukaisesti myönnetyistä omaistaan tai läheistää hoitavan

henkilön vapaapäivistä aiheutuvat kustannukset• hygieniaan liittyvät kustannukset• erityisvaatteet ja ylimääräiset vaatekulut• erityisruokavalio• turvapuhelimen hankkimiseen ja käyttöön liittyvät maksut• lapsen kuntouttava päivähoito

1.3.2 Hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksestaaiheutuva rasitus ja sidonnaisuus

Lapsen hoidosta huolehtivalle aiheutuvaan rasitukseen ja sidonnaisuuteen vaikuttavatlapsen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä hoito- ja kuntoutustoimenpiteet.

Tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta voi aiheutua esimerkiksi

• lapsen sairauskohtausten ja lääkityksen hoidosta tai• siitä, että lasta on sairauden, vian tai vamman vuoksi autettava päivittäisissä

toiminnoissa ja koulutehtävissä

Sairaan tai vammaisen lapsen hoidon ja kuntoutuksen tulee olla hyvän lääketieteellisenhoitokäytännön mukaista. Lue lisää hyvistä hoitokäytännöistä Käypä hoito -suosituksesta.

13

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.3.2.1 RasitusRasituksella tarkoitetaan niitä konkreettisia toimenpiteitä ja sitä ylimääräistä työtä javaivaa, joita sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksestaaiheutuu.

Lapsi voi tarvita ikäistään enemmän apua, ohjausta tai valvontaa

• päivittäisissä toiminnoissa• koulutehtävissä• terapioihin liittyvissä kotona suoritettavissa tehtävissä

Rasitusta voi aiheutua myös lapsen

• kuljettamisesta kuntoutukseen• lääkityksen ja ruokavalion noudattamisesta• viestinnässä käytettävistä poikkeavista kommunikaatiomuodoista• sairauskohtausten hoidosta • muusta sairauden hoidosta

1.3.2.2 SidonnaisuusSidonnaisuudella tarkoitetaan sitä, että sairaan tai vammaisen lapsen hoito, huolenpitoja kuntoutus sitovat ajallisesti hoidosta huolehtivia henkilöitä tai rajoittavat heidänelämäänsä enemmän kuin vastaavanikäisen terveen lapsen hoidosta huolehtiminen.Sidonnaisuutta voi syntyä esimerkiksi siitä, että lasta on valvottava enemmän kuinsamanikäistä tervettä lasta.

1.3.2.3 Rasituksen ja sidonnaisuuden arviointiDiagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen tai sen määrää.Vammaistukiratkaisun tulee perustua kokonaisarvioon lapsen hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden määrästä. Jokaisen lapsentilanne tulee arvioida yksilölliset tekijät huomioiden.

Seuraavassa käydään läpi eräitä lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksestaaiheutuvaan rasitukseen ja sidonnaisuuteen vaikuttavia ja huomioitavia seikkojavammaistukiratkaisua tehtäessä.

Ikä ja kehitystasoLapsen ikä ja kehitystaso on aina huomioitava vammaistukiratkaisua tehtäessä.Vammaistuen myöntämisen edellytyksenä on, että sairaan tai vammaisen lapsenhoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuudentulee olla suurempaa kuin vastaavanikäisen terveen lapsen hoidosta ja huolenpidostaaiheutuva rasitus ja sidonnaisuus.

Vaikka terveetkin vauvaikäiset lapset tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa, niinsairas tai vammainen vauvaikäinen lapsi saattaa tarvita enemmän hoitoa, virikkeitäsekä erilaista käsittelyä motoriikan kehittymiseksi ja vuorovaikutuksen tukemiseksi.

14

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Myös imeväisikäisen sairaan lapsen syöttäminen voi aiheuttaa paljon ylimääräistävaivannäköä, jos lapsi ei esimerkiksi jaksa syödä riittävästi.

Lapsen kasvaessa hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitusja sidonnaisuus voi muuttua. Lapsi voi kasvaessaan ottaa itse enemmän vastuutasairautensa hoidosta, jolloin lapsen hoidosta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuusvähenee. Toisaalta sairas tai vammainen lapsi saattaa kasvaessaan tarvitasamanikäisiin verrattuna enemmän hoitoa, opastusta ja valvontaa esim. levottomuuden,aggressiivisuuden, passiivisuuden tai viestintä- ja liikuntavaikeuksien vuoksi.

Hoitoihin kuljettaminenLapsen sairauden aiheuttamaa kokonaisrasitusta ja sidonnaisuutta arvioitaessa otetaanhuomioon hoitoihin ja/tai terapioihin kuljettamisesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus.Tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta katsotaan aiheutuvan esimerkiksisiitä, että lasta kuljetetaan hoitoihin ja/tai terapioihin säännöllisesti eikä kuljetettavamatka tai siihen käytettävä aika ole aivan lyhyt.

Terapioihin liittyvän kuljettamisen lisäksi tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta voi aiheutua terapiaan liittyvien kotiharjoitteiden toteuttamisesta javalvomisesta. Lapsen hoidosta huolehtivalle voi myös jäädä suurin vastuu lapsellemäärätyn kuntoutuksen käytännön toteuttamisesta, jos paikkakunnalla ei ole saatavissariittävästi lapsen tarvitsemia kuntoutuspalveluita, esimerkiksi puheterapeutin palveluita.

1.3.3 Kv-säännöksetLaki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa, ns.vakuuttamislaki (16/2019) kumoaa 1.4.2019 lukien asumiseen perustuvansosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993), ns.soveltamisalalain. Uudessa vakuuttamislaissa säädetään edellytyksistä, joillaulkomailta Suomeen tulevalla tai Suomesta ulkomaille liikkuvalla henkilöllä on oikeusasumisperusteisiin etuuksiin. Vakuuttamislakia sovelletaan yhdessä asumiseenperustuvan etuuslainsäädännön kanssa.

Asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain(vakuuttamislain) mukaan ratkaistaan, milloin henkilöön sovelletaan Suomensosiaaliturvalainsäädäntöä, toisin sanoen milloin henkilöllä voi olla oikeus asumiseenperustuviin sosiaaliturvaetuuksiin, jos hän täyttää muut etuuden saamisen edellytykset.

Vakuuttamislain 1 §:ssä on säädetty, minkä lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöähenkilöön sovelletaan. Etuuslait on jaoteltu kahteen ryhmään. Ensimmäiseenryhmään kuuluvia etuuslakeja sovelletaan kaikkiin henkilöihin, joihin sovelletaanvakuuttamislakia. Tällöin kyseessä voi olla myös ulkomailla oleskeleva vakuutettuhenkilö. Toiseen ryhmään kuuluvien etuuslakien soveltaminen sen sijaan edellyttääSuomessa asumista sellaisena kuin se on vakuuttamislain 5-10 §:ssä määritelty.

Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain(ns. soveltamisalaki (1196/2013) muutos 1.1.2014

Vammaisetuudet ovat kuuluneet ennen 1.1.2014 soveltamisalalain muutosta toiseenryhmään ja niitä on voitu myöntää vammaisetuuksista annetun lain (570/2007)perusteella vain Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille eli soveltamisalalain 3 ja 3a §:n (vakuuttamislain 5 ja 7-10 §:n) perusteella vakuutetuille tai tilapäisesti ulkomailla

15

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

asuville henkilöille eli soveltamisalalain 4 §:n (vakuuttamislain 6 §:n) perusteellavakuutetuille.

Soveltamisalalakia muutettiin 1.1.2014 lukien niin, että vammaisetuudetsiirrettiin ensimmäiseen ryhmään. Tämän vuoksi alle 16-vuotiaan vammaistukeavoidaan 1.1.2014 lukien myöntää lapselle, johon sovelletaan soveltamisalalakia(vakuuttamislakia) muunkin kuin tosiasiallisen asumisen eli soveltamisalalain 3 ja 3 a ja4 §:n (vakuuttamislain 5-10 §:n) perusteella.

Kansallinen lainsäädäntö

Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan pääsääntöisesti myöntää lapselle, joka asuuSuomessa vakuuttamislain 5-10 §:n mukaan tai lapselle, johon sovelletaan edellämainitun lain 13 §:ää (vakuuttamislain 11-12 §:n mukaan vakuutetun henkilönperheenjäsen). Suomessa asuvaksi katsotaan täällä vakinaisesti asuva lapsi, jonkaasunto ja koti ovat täällä ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä. Myösulkomailla tilapäisesti enintään kuusi kuukautta oleskelevan lapsen katsotaan asuvanSuomessa. Soveltamisalalain muutoksesta 1.1.2014 alkaen (vakuuttamislaki 1.4.2019lukien) ulkomailla asuvalla lapsella voi olla vakinaisen Suomessa asumisen lisäksioikeus vammaistukeen (vakuuttamislain 11 ja 12 §:n) mukaan vakuutetun henkilönperheenjäsenenä (esim. Suomesta lähetetyn työntekijän perheenjäsenenä).

EY-asetus 883/2004 ja 1408/71

EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 säännöksistä johtuen vammaistuen myöntämisenedellytyksenä ei voida pitää yksin asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännönsoveltamista lapseen. Asetusta sovellettaessa lapsen sairauden perusteellamyönnettävistä etuuksista vastaava valtio määräytyy sen mukaan, mikä maavastaa hänen huoltajiensa sairausetuuksista ja missä lapsi asuu. Jos lapsenhuoltaja työskentelee tai harjoittaa yritystoimintaa toisessa EU/ETA-maassa taiSveitsissä, saattaa perheellä olla oikeus lapsen sairauden perusteella maksettavaanrahaetuuteen kyseisestä maasta. Tämän vuoksi perhettä tulee tarvittaessa informoidamahdollisuudesta hakea sairauden perusteella maksettavaa rahaetuutta työntekijänrahaetuuksista vastuussa olevasta valtiosta. Lue lisää työntekijän tai yrittäjän lapsenoikeudesta rahaetuuksiin.

Asetusta 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetusta 987/09 sovelletaan 1.5.2010lukien EU-jäsenvaltioiden välillä liikkuviin EU-kansalaisiin. Ennen uuden asetuksenvoimaantuloa edeltävissä tilanteissa sovelletaan kuitenkin edelleen asetuksia 1408/71ja 574/72.

Asetusta 1408/71 sovelletaan 1.5.2010 lukien edelleen ETA-alueella (Norja, Islanti,Liechtenstein, myös Sveitsi) liikkuviin henkilöihin sekä EU/ETA-alueella liikkuviinkolmansien valtioiden kansalaisiin.

Voit lukea Suomessa asumisesta lisää vakuuttamista koskevasta ohjeesta

• Suomeen muutto• Suomesta muutto

1.3.3.1 Muutto Suomeen ja asumisaikavaatimusAlle 16-vuotiaan vammaistuessa ei ole asumisaikavaatimusta. Ulkomailta Suomeenvakinaisesti muuttavalle lapselle, joka täyttää muut vammaistuen saamisen

16

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

edellytykset, voidaan yleensä myöntää alle 16-vuotiaan vammaistuki (VTL 570/2007 4§, AspSotuL 16/2019 5-10 §).

Jos lapsi ei ole ulkomailla asuessaan kuulunut Suomen asumisperusteiseensosiaaliturvaan, voidaan alle 16-vuotiaan vammaistuki yleensä myöntää vasta, kunoikeus on selvitetty. Oikeus ratkaistaan etuushakemuksen yhteydessä, eikä oikeudestaSuomen sosiaaliturvaan kuulumisesta anneta erillistä päätöstä. Voit lukea lisäävakuuttamisesta kohdasta Suomeen muutto.

Kun lapsi on oleskellut ulkomailla esimerkiksi lähetetyn työntekijän perheenjäsenenä jaon kuulunut ulkomailla oleskellessaan Suomen sosiaaliturvaan, tulee Suomeen paluuilmoittaa Kelaan.

1.3.3.2 Myöntäminen ulkomailla asuvalle lapselleUlkomailla asuvalle lapselle voidaan myöntää ja maksaa alle 16-vuotiaanvammaistukea Suomesta, jos häneen sovelletaan vakuuttamislakia. Voit lukea lisääSuomessa asumisesta kohdasta Suomesta muutto.

Huomaa kuitenkin, että EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 säännöksistä johtuen alle16-vuotiaan vammaistukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää ja maksaa toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä vakinaisesti asuvalle lapselle, vaikka hän itse ei olisikaanSuomessa vakuutettu vakuuttamislain perusteella. Lue asiasta lisää kohdasta Asetus883/2004 ja 1408/71.

Kun Kela saa tiedon ulkomaille lähdöstä, KV-keskus tutkii oikeuden asumisperusteiseensosiaaliturvaan. Jos ulkomaille muuttava lapsi saa vammaistukea, vammaistukeenasetetaan seuranta ja tarkistetaan tuen jatkumisen edellytykset vakuuttamisenvoimassaolon umpeutuessa.

Lue lisää vammaistuen lakkauttamisesta.

Esimerkki

Suomesta Kiinaan muuttanut lähetetyn työntekijän perheenjäsen

Perhe asuu Kiinassa. Toinen vanhemmista työskentelee kaksi vuotta Kiinassasuomalaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä. Muiden perheenjäsentenon ilmoitettu asuvan Kiinassa kaksi vuotta työntekijän perheenjäseninä. Perhekuuluu Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ulkomailla oleskelunsaaikana.

Vuoden kuluttua Kiinaan muutosta perheelle syntyy lapsi. Lapselle ratkaistaanvakuuttamisjaksot perheenjäsenenä, mutta lapselle ei anneta erillistäpäätöstä Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Oikeus sosiaaliturvaankuulumisesta ratkaistaan etuuspäätöksen yhteydessä. Lapselle haetaanKiinassa oleskelun aikana alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Lapselle voidaan myöntää alle 16-vuotiaan vammaistuki perheenjäsenyydenperusteella (AspSotuL 16/2019 13 §).

17

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.3.3.3 Asetus 883/2004 ja 1408/71Sairaus- ja äitiysetuudet jaetaan EU-lainsäädännössä luontoisetuuksiin jarahaetuuksiin. Luontois- eli hoitoetuuksiin sisältyvät sairaanhoito, äitiyshuolto,hammashoito, lääkkeet ja sairaalahoito sekä välittömät maksut näistä aiheutuvienkustannusten korvaamiseksi. Lue lisää Kelan hoitoetuuksista ohjeesta Tutkimus jahoito.

Kelan etuuksista sairauden perusteella maksettavia rahaetuuksia ovat sairaus-ja äitiyspäivärahat, kuntoutusraha ja vammaisetuudet (ruokavaliokorvaus1.5.2010-31.12.2015). Kutakin etuutta koskevista kv-säännöksistä kerrotaanetuuskohtaisissa ohjeissa.

Asetuksessa on säännökset palkatun työntekijän, itsenäisen ammatinharjoittajan,eläkkeensaajan, työttömän, opiskelijan ja näiden perheenjäsenten oikeudestarahaetuuksiin.

Asetusta sovelletaan EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisten lisäksi myös muiden(ns. kolmansien) maiden kansalaisiin (työntekijöihin), jotka liikkuvat EU:n jäsenmaiden(pl. Tanska) välillä sekä heidän perheenjäseniinsä. Edellytyksenä jäsenmaiden välilläliikkumisen lisäksi on, että kolmannen maan kansalainen on asunut laillisesti jossainjäsenvaltiossa ennen liikkumistaan.

EY-tuomioistuimen 18.10.2007 antaman tuomion C-299/05 mukaan alle 16-vuotiaanvammaistuki on asetuksen 1408/71 mukainen sairausetuus. Myös asetusta 883/2004sovellettaessa alle 16-vuotiaan vammaistuki katsotaan sairausetuudeksi. Siihensovelletaan asetuksen III osaston 1 luvun rahaetuuksia koskevia säännöksiä.Ennen tuomion antamista lapsen hoitotukea pidettiin maksuihin perustumattomanaerityisetuutena, jota ei maksettu ulkomailla yli vuoden ajan oleskeleville. Tuomiostajohtuen, jos lapsen huoltaja työskentelee muussa EU/ETA-maassa kuin missä lapsiasuu, voi lapselle tietyin edellytyksin syntyä oikeus alle 16-vuotiaan vammaistukeensiitä valtiosta, joka vastaa vanhemman sairauden perusteella myönnettävistärahaetuuksista.

Asetuksia 883/2004 ja 1408/71 sovellettaessa lapsen rahaetuuksista vastaava maamääräytyy huoltajien työskentelyn ja lapsen asuinmaan perusteella. Kun vanhemmattyöskentelevät tai harjoittavat yritystoimintaa eri valtioissa, joista toisessa lapsi asuu,vastaa lapsen asuinmaa hänen vammaisetuuksistaan. Kun vain toinen huoltajista ontyöntekijä tai yrittäjä, on työskentelyvaltio asetuksen perusteella vastuussa lapsenrahaetuuksista.

Kun lapsi asuu Suomessa, voidaan vammaistuki kuitenkin asetuksen säännöksistähuolimatta myöntää Suomesta kansallisen lainsäädännön perusteella. Lue alle 16-vuotiaan vammaistuen suhteesta muihin etuuksiin kohdastaSuhde muihin etuuksiin.

Asetuksen säännöksistä johtuen alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan EU/ETA-tilanteissa myöntää myös sellaiselle lapselle, joka ei ole vakuutettu Suomessa. Alle 16-vuotiaan vammaistukea voidaan EU-lainsäädännön perusteella maksaa johdettunaetuutena.

1. EU/ETA-maassa tai Sveitsissä asuvalle lapselle, jonka vanhempi on Suomessatyöskentelyn perusteella vakuutettu.

2. EU/ETA-maassa tai Sveitsissä asuvan eläkkeensaajan lapselle, jos Suomi onvastuussa rahaetuuksista asetuksen 883/2004 29 artiklan ja 1408/71 28 artiklan

18

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

nojalla ja kumpikaan huoltajista ei ole lapsen asuinmaassa vakuutettu työskentelynperusteella.

Vammaistukea voidaan myöntää EU-lainsäädännön perusteella myös:

1. Suomesta EU/ETA-maahan tai Sveitsiin lähetetyn työntekijän, yrittäjän tai Suomenvaltion virkamiehenä ko. maassa työskentelevän henkilön lapselle

2. Lapselle, jonka huoltaja opiskelee EU- ja ETA-maassa tai Sveitsissä ja onvakuutettu Suomessa vakuuttamislain 12 §:n nojalla.

mutta näissä tilanteissa vammaistukea voidaan 1.1.2014 alkaen myöntää jokansallisenkin lainsäädännön perusteella: Lapsella voidaan katsoa olevan oikeusSuomen sosiaaliturvaan, minkä perusteella vammaistukeen syntyy oikeus lapsen omansosiaaliturvaan kuulumisen kautta eli muutoinkin kuin johdettuna oikeutena.

EU:n säädöksistä ja asetuksen alueellisesta soveltamisalasta voit lukea lisääkohdasta Työvoiman vapaa liikkuvuus.

Siitä, keneen asetusta sovelletaan ja mitkä etuudet sen piiriin kuuluvat, voit lukeatarkemmin kohdasta Asetukset 883/2004 ja 1408/71.

1.3.3.3.1 Työntekijän tai yrittäjän lapsi• Vanhempi työskentelee Suomessa, lapsi asuu EU/ETA-maassa tai Sveitsissä• Suomesta EU/ETA-maahan lähetetyn työntekijän lapsi

Asetusten 883/2004 ja 1408/71 säännösten mukaan palkattu työntekijä tai itsenäinenammatinharjoittaja saa rahaetuudet toimivaltaisesta laitoksesta sen soveltamanlainsäädännön mukaisesti. (883/2004 21 art. 1 kohta ja 1408/71 19 art. 1 kohta)Perheenjäsenellä on vastaavasti oikeus rahaetuuksiin toimivaltaisesta laitoksesta sensoveltaman lainsäädännön mukaisesti. (883/2004 21 art. 1 kohta ja 1408/71 19 art. 2kohta)

Toimivaltaisella laitoksella tarkoitetaan sitä laitosta, jossa työntekijä on vakuutettu.Kun huoltajat työskentelevät eri valtioissa, joista toisessa lapsi asuu, vastaa lapsenasuinmaa hänen vammaisetuuksistaan. Suomesta voidaan kuitenkin maksaa alle 16-vuotiaan vammaistuen ja muusta maasta maksettavan sairaus rahaetuuden tai muunvammaistukea vastaavan etuuden erotus.

Jos lapsi asuu vakinaisesti Suomessa, voidaan hänelle myöntää alle 16-vuotiaanvammaistuki kansallisen lainsäädön perusteella riippumatta siitä, työskentelevätkölapsen huoltajat Suomessa. Vammaistuki voidaan myöntää Suomessa asuvalle lapsellesuoraan lopullisella päätöksellä. Jos hakemuksessa on ilmoitettu, että lapselle onhaettu tai haetaan rahaetuutta toisesta valtiosta, vammaistuki myönnetään kuitenkinväliaikaisella päätöksellä. Lue lisää väliaikaisen päätöksen antamisesta.

Huomaa kuitenkin, että jos

• Suomessa asuva huoltaja ei täytä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajatylittävissä tilanteissa annetussa laissa (ns. vakuuttamislaki) säädetyn työntekijän taiyrittäjän määritelmää ja

• toinen huoltaja työskentelee tai harjoittaa yritystoimintaa toisessa EU/ETA-maassatai Sveitsissä,

saattaa perheellä olla asetuksen 883/2004 tai 1408/71 säännösten nojalla oikeusrahaetuuksiin huoltajan työskentelymaasta.

19

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Tällaisessa tilanteessa hakijalle tulee tarvittaessa lähettää kirje, jossa kerrotaan,että perhe voi hakea sairauden perusteella maksettavaa rahaetuutta työntekijänrahaetuuksista vastuussa olevasta valtiosta. Kirjeessä tulee myös kehottaa hakijaailmoittamaan välittömästi Kelaan, jos lapselle tai huoltajalle myönnetään rahaetuus ko.valtiosta. Jos Kelan tiedossa on, ettei rahaetuuksista vastuussa olevassa valtiossa olelapselle tai huoltajalle maksettavaa vammaistukea vastaavaa rahaetuutta, ei kirjettäkuitenkaan tarvitse lähettää.

Ulkomailta maksettavan vammaisetuuden vähentämisestä kerrotaan ohjeessa Kv-säännökset.

Esimerkki

Lapsi asuu Suomessa äitinsä kanssa. Lapsen isä työskentelee Ruotsissaruotsalaisen työnantajan palveluksessa.

Perheen lapselle haetaan alle 16-vuotiaan vammaistukea Suomesta.

Jos muut etuuden myöntämisedellytykset täyttyvät, voidaan Suomessavakinaisesti asuvalle lapselle myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukilopullisella päätöksellä.

Jos lapsen äiti ei työskentele tai harjoita yritystoimintaa Suomessa, tuleeperheelle tiedottaa mahdollisuudesta hakea rahaetuutta Ruotsista.

Esimerkki

Saksalaisen työantajan lähettämä työntekijä on muuttanut perheineenSuomeen. Kukaan perheessä ei ole Suomessa vakuutettu. Perheen lapsellehaetaan alle 16-vuotiaan vammaistukea Suomesta.

Saksa on työntekijän toimivaltaisena valtiona vastuussa lapsenrahaetuuksista. Ennen hakemuksen ratkaisemista tulee kuitenkin selvittää,voidaanko lapsi vakuuttaa Suomessa vakinaisen asumisen perusteella. Josei voida, vammaistukihakemus hylätään. Lapsen perhettä kehotetaan tällöinhakemaan vammaisetuutta Saksasta.

Esimerkki

Suomessa vakinaisesti asuvan perheen toinen vanhempi aloittaatyöskentelyn Ruotsin lipun alla purjehtivalla laivalla. Toinen vanhemmista onhoitovapaalla. Perheen asuinmaa on Suomi. Lapsi saa Suomesta alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Etuuden maksamista voidaan jatkaa, koska lapsi asuu edelleen vakinaisestiSuomessa. Koska toinen vanhemmista työskentelee Ruotsin lipun allapurjehtivalla laivalla ja toinen vanhemmista ei ole työntekijä tai yrittäjä,perheellä saattaa asetuksen 883/2004 tai 1408/71 säännöksistä johtuen ollaoikeus rahaetuuteen Ruotsista.

Hakijalle lähetetään kirje, jossa kerrotaan, että perhe voi hakea sairaudenperusteella maksettavaa rahaetuutta Ruotsista. Kirjeessä tulee myös kehottaahenkilöä ilmoittamaan välittömästi Kelaan, jos ko. valtiosta myönnetäänrahaetuus lapsen sairauden perusteella.

20

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Esimerkki

Pitkäaikaisesti sairaalle lapselle haetaan vammaistukea Suomesta.Vanhemmat ovat eronneet. Toinen vanhemmista asuu vakinaisestilapsen kanssa Suomessa eikä työskentele. Toinen vanhemmista asuu jatyöskentelee Ruotsissa ruotsalaisen työnantajan palveluksessa. Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan muiden myöntämisedellytysten täyttyessämyöntää Suomesta. Ulkomailla asuvan eronneen vanhemman työskentely eivaikuta vammaistuen myöntämiseen.

Vanhempi työskentelee Suomessa, lapsi asuu EU/ETA-maassatai Sveitsissä

Myös Suomeen työhön tulevan EU-työntekijän tai yrittäjän lapsella voi olla oikeusalle 16-vuotiaan vammaistukeen silloin, kun hänen vanhempansa ovat Suomessavakuuttamislain 7-10 §:n nojalla vakuutettu. Työntekijöitä koskevia säännöksiäsovelletaan myös sellaisiin kuljetusliikkeen palveluksessa kansainvälisessä liikenteessäajaviin kuljettajiin (rekkakuski) sekä merimiehiin, jotka ovat asetusten 883/2004 ja1408/71 soveltamisalan piirissä. Vammaistuen myöntäminen EU-työntekijän tai yrittäjänlapselle ei edellytä, että lapsi asuu Suomessa vakinaisesti.

Lapsen huoltajan katsotaan työskentelevän Suomessa vain, jos hän täyttääasumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetussa laissa(ns. vakuuttamislaki) säädetyn työntekijän määritelmän. Yrittäjänä pidetään henkilöä,joka on yrittäjän eläkelain (TyEL 395/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain, MyEL1280/2006) mukaan velvollinen ottamaan ko. lakien mukaisen vakuutuksen.

Jos lapsen huoltaja on Suomessa vakuutettu vakuuttamislain 7-10 §:n nojalla, ei sinuntarvitse erikseen selvittää, täyttyvätkö työntekijän tai yrittäjän kriteerit hänen kohdallaan.Kun lapsi ei asu Suomessa, tulee sinun kuitenkin ennen vammaistukihakemuksenratkaisemista selvittää, onko muu EU/ETA-maa vastuussa lapsen rahaetuuksista toisenhuoltajan työskentelyn tai yritystoiminnan perusteella.

Lue Suomeen muuttavan henkilön vakuuttamisesta työskentelyn perusteella.

Esimerkki

Lapselle haetaan alle 16-vuotiaan vammaistukea Suomesta. Lapsen isäkuuluu Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, koska hän työskenteleesuomalaisen työnantajan palveluksessa. Työntekijän koko perhe asuuPuolassa.

Vammaistukihakemuksen ratkaisemista varten sinun tulee selvittää,maksetaanko lapsesta sairausetuutta tai muuta vammaistukea vastaavaaetuutta lapsen asuinmaasta. Jos toinen vanhempi työskentelee lapsenasuinmaassa, asuinmaa vastaa lapsen sairausetuuksista. Vammaistukeavoidaan kuitenkin maksaa Suomesta, koska toinen huoltajista työskenteleesuomalaisen työnantajan palveluksessa. Vammaistuesta vähennetään lapsenasuinmaasta maksettava sairauden perusteella maksettava rahaetuus taimuu vammaistukea vastaava etuus.

Suomesta EU/ETA-maahan lähetetyn työntekijän lapsiSuomesta lähetetyn työntekijän, yrittäjän tai valtion virkamiehenä työskentelevänlapselle voidaan yleensä myöntää ja maksaa alle 16-vuotiaan vammaistukea EU-

21

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

ja ETA-maassa tai Sveitsissä oleskelun aikana edellyttäen, että lähetetty työntekijä,yrittäjä tai valtion virkamies on Suomessa vakuutettu ulkomailla työskentelynsä ajan.Jos lapsen toinen vanhempi on työskentelyn tai yritystoiminnan perusteella vakuutettulapsen asuinmaassa, syntyy oikeus rahaetuuksiin myös lapsen asuinmaasta. Mikälilapselle asuinmaan kansallisen lainsäädännön perusteella myönnetään sairaudenperusteella maksettava rahaetuus tai muu vammaisetuutta vastaava etuus, sevähennetään alle 16-vuotiaan vammaistuesta.

Jos lähetetty työntekijä siirtyy paikallisen työnantajan palvelukseen, hänen ja hänenasemamaassa asuvien perheenjäsentensä rahaetuuksien osalta toimivaltaiseksivaltioksi muuttuu työskentelyvaltio. Näissä tapauksissa oikeus alle 16-vuotiaanvammaistukeen Suomesta päättyy olosuhdemuutosta seuraavan kuukauden alusta.

Jos paikallisen työnantajan palveluksessa työskentelevän lapsi ei saa rahaetuuttatyöntekijän toimivaltaisesta valtiosta ja lapsen ulkomailla oleskelun on tarkoituskestää enintään kuusi kuukautta, on lapsella kuitenkin oikeus saada alle 16-vuotiaanvammaistukea Suomesta tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta.

1.3.3.3.2 Eläkkeensaajan lapsiJos lapsi asuu vakinaisesti Suomessa, voidaan hänelle myöntää alle 16-vuotiaanvammaistuki kansallisen lainsäädännön perusteella riippumatta siitä, mistä maastahänen huoltajansa saa eläkettä.

Asetuksen 883/2004 voimaantulo ei aiheuta muutoksia asetuksen 1408/71 mukaiseentoimeenpanoon myönnettäessä alle 16-vuotiaan vammaistukea eläkkeensaajan lapselle(883/2004 29 art. ja 1408/71 27 art.). Kun sovelletaan Euroopan yhteisön asetusta883/04 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta, maksaa eläkkeensaajalle jahänen perheenjäsenelleen rahaetuudet se maa, joka vastaa hänen sairaanhoidonkustannuksistaan. Vastuu rahaetuuksista määräytyy sen mukaan, mikä maa maksaaeläkettä ja missä maassa eläkkeensaaja asuu. Jos eläkkeensaaja ei saa eläkettäasuinmaastaan, rahaetuuksista vastaa ensisijaisesti eläkettä maksava maa.

Ulkomailla asuvalle lapselle voi syntyä oikeus alle 16-vuotiaan vammaistukeenSuomesta asetuksen 883/2004 29 artiklan perusteella vain, jos hänen huoltajansa saaeläkettä Suomesta eikä kumpikaan hänen huoltajistaan ole asetuksessa tarkoitettutyöntekijä tai yrittäjä. Suomessa asuvalle lapselle, jonka huoltaja on eläkkeensaaja,mutta ei saa eläkettä lainkaan Suomesta, saattaa vastaavin edellytyksin syntyäoikeus rahaetuuksiin hänen huoltajalleen eläkettä maksavasta maasta. Tilanteet ovatkäytännössä harvinaisia.

1.3.3.3.3 Opiskelijan lapsiSovellettaessa EY-asetuksia 883/2004 ja 1408/71 alle 16-vuotiaan vammaistukeavoidaan myöntää ja maksaa myös lapselle, jonka huoltaja opiskelee EU- ja ETA-maassa tai Sveitsissä ja on vakuutettu Suomessa.

Huomaa myös, että jos Suomessa asuvan opiskelijan puoliso työskentelee EU/ETA-maassa tai Sveitsissä, saattaa perheellä olla oikeus lapsen sairauden perusteellamaksettavaan rahaetuuteen kyseisestä maasta. Tämän vuoksi perhettä tuleetarvittaessa informoida mahdollisuudesta hakea sairauden perusteella maksettavaarahaetuutta työntekijän rahaetuuksista vastuussa olevasta valtiosta. Lue lisää ohjeestaTyöntekijän tai yrittäjän lapsi.

22

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Esimerkki

Lapselle haetaan alle 16-vuotiaan vammaistukea. Perhe asuu Saksassa.Molemmat vanhemmat ovat opiskelijoita ja heihin sovelletaan Suomenasumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomailla opiskelun ajalla.Lapsi on vakuutettu Suomessa opiskelijan perheenjäsenenä. Perheenväestökirjanpidon mukainen asuinmaa on Ruotsi.

Lapselle voidaan muiden myöntämisedellytysten täyttyessä myöntää alle 16-vuotiaan vammaistuki Suomesta. Etuuteen asetetaan seuranta viimeistäänsiihen ajankohtaan, jolloin Suomesta annettu päätös sosiaaliturvansoveltamisesta päättyy.

Esimerkki

Alle 16-vuotiaan vammaistukea saava lapsi muuttaa perheensä mukanaRuotsiin kahdeksi vuodeksi. Toinen vanhemmista työskentelee suomalaisentyönantajan lähettämänä työntekijänä. Toinen vanhempi on opiskelija.Perheen väestökirjanpidon mukainen asuinmaa on Ruotsi.

Suomi vastaa perheen rahaetuuksista, koska toimivaltaisuus määräytyytyöskentelevän henkilön perusteella. Lapselle voidaan maksaa alle 16-vuotiaan vammaistukea Suomesta.

1.3.3.4 Pohjoismainen sosiaaliturvasopimusSuomen ja toisen Pohjoismaan välillä liikkuneen EU/ETA-maan kansalaisen oikeusvammaistukeen ratkaistaan yleensä soveltamalla asetuksia 883/2004 tai 1408/71javammaisetuuksista annettua lakia. Myös kun lapsen huoltaja on eläkkeensaaja taiopiskelija, ratkaistaan lapsen oikeus vammaistukeen asetuksilla 883/2004 tai 1408/71 javammaisetuuksista annetun lain säännösten nojalla.

Käytännössä pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen määräyksillä voi olla merkitystä,jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole EY-asetuksen 883/2004 tai 1408/71soveltamisalan piirissä (esimerkiksi vanhemmat ovat muun kuin EU/ETA-maan taiSveitsin kansalaisia eivätkä he ole työskennelleet EU/ETA-maassa tai Sveitsissä).Tällaisessa tilanteessa lapselle voidaan myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukiedellyttäen, että hän väestökirjanpidon mukaan asuu Suomessa. Lisäksi edellytetään,että muut vammaisetuuksista annetussa laissa säädetyt myöntämisedellytyksettäyttyvät.

Lue lisää pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimuksesta.

1.4 Suhde muihin etuuksiinKelan etuudet

Kun olet myöntämässä vammaistukea, tee yhteistyötä kuntoutuksen etuuskäsittelijänkanssa, jos

• lapsella on olemassa suunnitelma kuntoutuksesta eikä toteuttaja ole vielä tiedossa.• lapsen toimintakyvyssä on tapahtunut olennainen muutos, asiakas on saanut

Kelan järjestämää kuntoutusta ja arvioit kuntoutustarpeen selvittämisen olevanajankohtaista.

23

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• yhteistyö on tarpeen etuuksien rytmittämiseksi samanaikaiseksi.

Tavoitteena on, että vammaisetuuden ja vaativan lääkinnällinen kuntoutuksenmyöntöajat saadaan rytmitettyä asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti.Silloin, kun on mahdollista, on ratkaisua tehdessä huomioitava, että etuuksienpäättymispäivämäärät ovat samat riippumatta niiden päättymisvuodesta.

Esimerkiksi jos pitkäaikaisesti sairaan lapsen vammaisetuus voidaan myöntää kahdenvuoden ajalle ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus vuoden ajalle on tärkeää saadamolemmat etuudet rytmitettyä siten, että voidaan vähentää eriaikaista hakemustenkäsittelyä ja tarpeettomien lausuntojen pyytämistä.

Perehdy vammaisetuushakemuksen valmistelussa ratkaisutyön mallin mukaisestiasiakkaan kokonaistilanteeseen ja asiakkaan muihin etuuksiin. Huomioi ratkaisuatehdessäsi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntöaika ja sovita vammaisetuudenmyöntö samaan rytmiin eli samalle aikavälille (sama päättymispäivämäärä, vaikka vuosiolisi eri).

Kunnan maksamat etuudetOmaishoidontuki tai vammaispalvelulain perusteella maksettavat korvaukset eivät estävammaistuen saamista.

PotilasvahinkoPotilasvakuutuskeskus vastaa potilasvahingon korvauksesta siltä osin kuin vahingonkärsinyt ei saa siitä korvausta muun lain perusteella. Jos vahingon kärsineelleon suoritettu korvausta muun lain perusteella, Potilasvakuutuskeskus vähentääkorvauksestaan muun lain perusteella suoritetun korvauksen ja maksaa vahingonkärsineelle näiden erotuksen.

Kun Kela on jo myöntänyt potilasvahinkokorvauksen hakijalle yhteen sovitettavanetuuden, tiedustelee Potilasvakuutuskeskus Kelalta sen myöntämien etuuksienmäärät. Keskus lähettää tiedustelunsa Etuuspalvelujen lakiyksikölle, joka vastaatiedusteluun. Ennen määrän ilmoittamista sinun tulee tutkia, perustuuko etuuspotilasvahinkotapahtumaan.

Vammaistuki voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa maksaa Potilasvakuutuskeskuksellesen tekemän vaatimuksen perusteella. Lue lisää Potilasvakuutuskeskuksellemaksamisesta.

LääkevahinkoLääkevahinkovakuutuksesta korvataan lääkevahingon aiheuttamiaylimääräisiä kustannuksia ja menetyksiä. Lääkevahinkokorvaukset maksaalääkevahinkovakuutuspooli. Korvaukset määräytyvät samoilla periaatteilla kuinpotilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset.

Koska lääkevahinkovakuutus on toissijainen ja tarkoitettu täydentämään lakisääteistävakuutusturvaa, siitä maksetaan korvausta siltä osin kuin vahingonkärsineellä ei oleoikeutta saada korvausta lakisääteisistä korvausjärjestelmistä.

Lääkevahingon perusteella maksettavaa hoitotukea tai muita korvauksia ei vähennetäalle 16-vuotiaan vammaistuesta. Lääkevahinkovakuutuspooli voi vähentää omistakorvauksistaan ne etuudet, joihin vahingonkärsineellä on oikeus julkisista varoista tailakisääteisestä vakuutuksesta.

24

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Vammaistuesta vähennettävät SOLITA-etuudet (sotilas-,liikenne- tai tapaturmavahinkoetuus)

Jos lapsi saa saman sairauden tai vamman perusteella maksettavaa

• liikennevakuutusta koskevan lainsäädännön (liikennevakuutuslain,raideliikennevastuulakin sekä näitä edeltäneiden lakien)

• 1.1.2016 kumottavan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen elitapaturmavakuutuslain(, johon viitataan maatalousyrittäjientapaturmavakuutuslaissa, valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetussalaissa, ammattitautilaissa, sotilastapaturmalaissa ja urheilijan tapaturma- jaeläketurvasta annetussa laissa)

• 1.1.2016 voimaan tulevan työtapaturma- ja ammattitautilain (johon viitataanmaatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa, urheilijan tapaturma- jaeläketurvasta annetussa laissa, 1.1.2017 kumottavassa sotilastapaturmalaissa ja1.1.2017 voimaantulevissa sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisestaannetussa laissa sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisestakriisinhallintatehtävässä annetussa laissa)

mukaista jatkuvaa hoitotukea tai haittalisää taikka vastaavaa jatkuvaa SOLITA-etuutta ulkomailta, maksetaan alle 16-vuotiaan vammaistukea vain siltä osin kuin senmäärä kuukaudessa on suurempi kuin edellä mainittujen korvausten yhteismäärä.Vähennettävän etuuden vähentäminen tehdään kuukausitasolla eli myönnettävän tuenmäärästä vähennetään kyseisen kuukauden vähennettävän etuuden määrä. Jos alle16-vuotiaan vammaistuen määrä vuonna 2020 jäisi vähennyksen jälkeen pienemmäksikuin 6,75 euroa kuukaudessa (KE-indeksi 1633), tukea ei makseta lainkaan.

Myös 1.1.1994 tai sen jälkeen alkaneet yllä mainitun lainsäädännön mukaisetvapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvat haittalisät ja hoitotuet vähennetäänvammaistuesta. SOLITA-etuus vähennetään vammaistuesta, vaikka vakuutusyhtiö olisimaksanut SOLITA-etuuden suoraan kunnalle vammaisuuden perusteella järjestettävistäpalveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulain) 15 §:n nojalla.

SOLITA-etuus katsotaan jatkuvaksi, jos sitä maksetaan vähintään 6 kuukautta. Josyllä mainittujen lakien perusteella maksettava etuus tai ulkomainen vastaava SOLITA-etuus on maksettu yhdellä kertaa kertakorvauksena tai vaihdettu pääomaksi, sillä ei olevaikutusta vammaistuen myöntämiseen tai sen määrään.

Vammaistuki voidaan myöntää väliaikaisesti, jos lapsen SOLITA-lisää koskevan asiankäsittely kestää kohtuuttoman kauan. Vammaistuki voidaan myöntää väliaikaisesti myössilloin, kun SOLITA-lisää koskeva muutoksenhakuasia on vireillä. Lopullinen päätösannetaan, kun SOLITA-lisän lopullinen määrä on selvillä.

Voit katsoa SOLITA-korvauksia koskevia tietoja CICS-järjestelmän HEKY-kyselyllävalikon kohdasta Työeläkkeet ja korvaukset, josta etenet Kelan ulkopuolistenetuuksien tietojen kyselyyn. Tarkennusta korvaustietoihin voit tarvittaessatiedustella myös Kelan Yhteisten järjestelmien yksiköstä. Tee tällöin OiwassaToimeksianto-työ Yhteisten järjestelmien yksikköön. Valitse Toimeksianto-työnetuudeksi SOLITA-korvaus. Kirjaa työn kommenttiin kysymyksesi. Siirrä työmanuaalisesti haluamallesi Yhteisten järjestelmien yksikön työjonolle (Yhteistenjärjestelmien yksikkö /Liikennevahinkokorvaus -työjono 24400, Yhteisten järjestelmienyksikkö /Tapaturmakorvaus -työjono 24400, Yhteisten järjestelmien yksikkö /Sotilasvammakorvaus -työjono 24400).

25

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Voit olla yhteydessä suoraan vakuutuslaitokseen, jos tarvitset tarkempiasairauskohtaisia tietoja muualta myönnetystä etuudesta tai korvauksesta.

Ennen 1.1.2008 SOLITA avuttomuus- ja haittalisällä tai liikennevakuutuksen hoitotuellaei ollut vaikutusta oikeuteen saada Kelasta silloista lapsen hoitotukea. SOLITA-etuuttaei siten voida vähentää ajalla ennen 1.1.2008.

Ulkomaiset vammaisetuudetUlkomailta maksettava lapsen hoitotukea vastaava etuus voitiin myös ajalla ennen1.1.2008 vähentää lapsen hoitotuesta (laki lapsen hoitotuesta 444/1969 2 a §).

Lue vammaisetuusasian käsittelystä kv- tilanteissa.

Lue ulkomailta maksettavan vammaisetuuden vähentämisestä.

Muut vakuutuslaitosten, -yhtiöiden tai Valtiokonttorin maksamatetuudet

Vakuutuslaitosten tai Valtiokonttorin maksama opaskoiralisä, vaatelisää, sairausapulisä,moottoriajoneuvolisä, autonhankintatuki, korvaus kohonneista kodinhoidonkustannuksista, rikosvahinkokorvaus tai vapaaehtoiseen sairausvakuutukseenperustuva korvaus eivät estä vammaistuen saamista eikä niitä vähennetävammaistuesta. Vakuutuslaitoksen maksama korvaus kohonneista kodinhoidonkustannuksista voi kuitenkin vähentää kodinhoitoon liittyvien kustannustenhuomioimista erityiskustannuksina. Lue lisää huomioitavista kustannuksista.

1.4.1 Kv-säännöksetKun lapsi on Suomessa vakuutettu vakuuttamislain nojalla ja hän saa jatkuvaarahaetuutta tai muuta jatkuvaa vammaistukea vastaavaa etuutta tai ulkomaista SOLITA-korvausta toisesta valtiosta saman sairauden tai vamman perusteella, voidaan kyseinenetuus vähentää Suomesta myönnettävästä alle 16-vuotiaan vammaistuesta ja maksaamahdollinen erotus Suomesta.

Ulkomainen etuus voidaan vähentää vammaistuesta myös siinä tilanteessa, että lapsi eiasu Suomessa, mutta hän saa vammaistukea Suomesta EU:n sosiaaliturva-asetustenperusteella.

Lue lisää ohjeesta Asetus 883/2004 ja 1408/71.

1.5 HakeminenAlle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan lomakkeella EV 258 (Alle 16-vuotiaanvammaistukihakemus). Vammaistuki ei tule vireille pelkän lääkärinlausunnonperusteella. Jos hakija toimittaa Kelaan pelkän lääkärinlausunnon, sinun tulee pyytäähäntä toimittamaan Kelaan myös hakemuslomake. Voit pyytää hakemuslomakkeenkirjepohjalla 1000000041. Jos lääkärinlausunnossa suositellaan vammaistuenlisäksi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, voit pyytää asiakkaaltamolempien etuuksien hakemuslomakkeet samalla kertaa kirjepohjalla 1000000769.

26

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

JatkohakemusMääräajaksi myönnettyyn vammaistukeen haetaan jatkoa hakemuslomakkeellaEV 258. Hakemus on tehtävä puolen vuoden kuluessa määräajaksi myönnetyntuen päättymisestä. Jos hakemus tehdään myöhemmin, sitä käsitellään kuten uuttahakemusta.

1.5.1 LiitteetLääkärinlausunto

Alle 16-vuotiaan vammaistukihakemukseen on yleensä liitettävä lääkärinlausuntoC, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Myös B-lausunto tai muu vastaavalääketieteellinen selvitys, esimerkiksi epikriisi lapsen terveydentilasta on riittävä, jossiinä on vammaistuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Myös jatko- ja tarkistushakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto C tai muu riittävälääketieteellinen selvitys lapsen nykyisestä terveydentilasta. Lääkärinlausunto ei olevälttämätön, jos lapsen oikeutta vammaistukeen voidaan pitää ilmeisenä.

Pyydä hakemuksen liitteeksi tarvittavaa lääkärinlausuntoa hakijalta kirjepohjalla HTL05.

Lausunto voidaan toimittaa Kelaan alkuperäisenä tai kopiona. Tilanteissa, joissaon syytä epäillä todistuksen aitoutta, asiakkaalta pyydetään alkuperäinen lausunto.Muissa tilanteissa voidaan hyväksyä kopio lausunnosta. Omakannasta otetuttulosteet tai kuvat eivät korvaa lääkärinlausuntoa. Esim. Omakannasta tulostettujasairauskertomuskopioita tai kuvia lääkärinlausunnosta voidaan käyttää lisätietona,mutta varsinaista lääkärinlausuntoa ne eivät korvaa.

Lausunnon korvaaminenHakijan tulee maksaa vammaistukihakemuksen liitteeksi vaadittava lääkärinlausuntoitse.

Kela maksaa kuitenkin

• tarkistushakemukseen tarvittavan lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuvatkustannukset, kun Kela on katsonut aiheelliseksi tarkistaa, onko lapsi yhäoikeutettu aiemman suuruiseen tukeen (esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsentilanteen arvioidaan kuntoutuksen myötä parantuneen)

• lausuntopalkkion lausunnonantajalle, jos Kela on päättänyt hankkialääkärinlausunnon omalla kustannuksellaan.Tämä tulee kyseeseen, kun lapsi onhoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai kun lausunnon hankkimiseen Kelankustannuksella on jokin muu erityinen syy. Lue lisää keneltä tai mistä lisäselvityksiäpyydetään.

Lue myös lisätutkimuksiin lähettämisestä.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 20 §)

27

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.5.2 VireilletuloLue asian vireilletulosta.

Asian vireillepanotavatAsia pannaan vireille kirjallisesti (myös sähköisesti) tai Kelan suostumuksellasuullisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksienhakemisesta on erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä erikseenvahvistetuilla hakemuslomakkeilla.

Postitse tai henkilökohtaisesti toimitettunaKun etuutta haetaan hakemuksella, hakemuslomake on allekirjoitettava. Jos hakemustaei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetääntäyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksipostitse, siihen ei tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksenalkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaantahdon vastainen. Lue myös Asiakirjan täydentämisestä kohdat Hakemuslomakkeentäydentäminen ja Allekirjoitus.

Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemustaei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Pyydähakemuksen täydentämistä viestillä, puhelimitse tai kirjeellä. Lue myös Asiakirjantäydentäminen.

Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta (KuittiKelan toimistoon jätetyistä asiakirjoistaYHT02)

Sähköisen asiointipalvelun kauttaOsassa etuuksista asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksellakäyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja.

Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankin verkkotunnuksilla, mobiilivarmenteellatai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asiointipalvelun kautta jätetyistähakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.

Asia voi tulla vireille myös viestipalvelun kautta viestillä.

Tutustu verkkoasiointiin Kelassa.

Sähköpostitse tai faksillaAsia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmimitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.

Etuusasioita (etuuteen liittyvät tiedot, hakemus tai hakemuksen liitteet) ei kuitenkaantule Kelaan lähettää sähköpostilla tietoturvasyistä, koska sähköpostin lähettäjääkoskevaa tietoa voidaan muokata helposti teknisesti. Henkilön sähköinen tunnistaminenei ole käytössä Kelan sähköpostissa. Kela ei voi ohjata tai suositella asiakastalähettämään salassa pidettäviä tietoja suojaamattomassa sähköpostissa. Tämänvuoksi Kela ei ilmoita sähköpostiyhteystietoja, johon etuusasioita voidaan lähettää.Kela tarjoaa sähköisenä palveluna tietoturvallisen Asiointipalvelun. Jos etuutta koskeva

28

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

viesti lähetetään Kelaan sähköpostilla, Kelassa ei voida turvata sitä, että sähköpostisaapuu Kelaan ja etuusasia tulee vireille. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaisellelähettäjän omalla vastuulla, joten vastuu sähköpostin perille menosta jää sähköpostialähetettäessä lähettäjälle. Katso poikkeukset.

Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussahakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikäole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöinalkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin.

SuullisestiTietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen taiilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaaneduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava Oiwan yhteydenottoon. Luotarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.

Lue suullisesta hakemisesta.

1.5.2.1 Lähettäjän vastuuLähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa.Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviinasiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perilletoimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulunviivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Asiakkaan on varmistettava, että kirjeessäon tarpeeksi postimerkkejä. Lue myös asiakirjan siirrosta .

1.5.2.2 Asiakirjan siirtoJos Kelaan on erehdyksessä toimitettu hakemus tai muu asiakirja, sitä ei saajättää käsittelemättä vaan se on viipymättä siirrettävä toimivaltaiseksi katsottavalleviranomaiselle.

Lue asiakirjan siirrosta.

1.5.3 Kuka voi hakea etuutta?Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkintilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat jokopoiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohtaMaksaminen.

1.5.3.1 Henkilö itse18 vuotta täyttänyt henkilö

• hakee etuutta yleensä itse

29

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• voi valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen toimimaan puolestaan (esimerkiksihakemaan etuutta)

• voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja– ellei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan

• on täysivaltainen, ellei holhousviranomainen edunvalvojan määrätessään olejulistanut häntä vajaavaltaiseksi

– vajaavaltaiseksi julistetun puolesta etuutta hakee edunvalvoja

Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä, täysi-ikäiselle määrätystäedunvalvojasta, rinnakkaisesta puhevallasta, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta javajaavaltaisen puhevallasta

Alle 18-vuotias

• on vajaavaltainen ja hänen puolestaan etuuksia hakee yleensä hänenedunvalvojansa

– edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa• 15 vuotta täyttänyt on vajaavaltainen

– mutta hänellä on oikeus myös itse hakea etuutta• katso tarkemmin etuuskohtaiset menettelyt

Jos henkilöllä itsellään ei ole oikeutta hakea etuutta ja hän on jättänytetuushakemuksen, ota yhteyttä tämän edunvalvojaan tai huoltajaan.

Lue lisää alaikäisen puhevallan käyttämisestä

1.5.3.2 EdunvalvojaJos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen (edunvalvonnan alainen henkilö)taloudellisia asioita tai taloudellisia asioita ja varallisuutta/omaisuutta

• edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta päämiehen puolesta• eikä päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu taloudellisten asioiden

hoitamisen osalta, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa joko päämiesitse tai edunvalvoja. Jos etuutta hakee tai hakemuksen on allekirjoittanut päämiesitse, on edunvalvojaa kuultava asiassa.

• mutta päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voihoitaa taloudellisia asioitaan, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa vainedunvalvoja.

• ja päämies on julistettu vajaavaltaiseksi etuutta voi hakea vain edunvalvoja• etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot.

Tieto edunvalvonnasta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä. Tarkistaedunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä. Holhousasioidenrekisteristä näkyy

• edunvalvojan nimi ja tunniste tiedot• tieto edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta• tieto edunvalvojan tehtävästä ja henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta

(onko rajoitettu vai ei)• tieto siitä, mikä viranomainen on ratkaissut asian.

30

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuiltakohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamallaetuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet TahdinKäyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterinkyselijä.

Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jomuun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista.

Lue lisää edunvalvoja täysi-ikäiselle henkilölle, edunvalvojan rinnakkainen puhevalta,toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja edunvalvojan puhevalta, täysi-ikäisenvajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvonnan päättyminen.

1.5.3.3 EdunvalvontavaltuutettuEdunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta

• jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kunedunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoidon

– tuki maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalla tilille

Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvontavaltuutuksesta.

• Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin.• Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen

kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot.• Tieto edunvalvontavaltuutuksesta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot – näytöltä.• Holhousasioiden rekisteristä rekisterikyselyllä näkyy edunvalvontavaltuutetun

nimi ja tunniste.• Tarkempi tieto edunvalvontavaltuutetun tehtävästä selviää

edunvalvontavaltakirjasta.• Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö• Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan,

pyydä edunvalvontavaltuutetulta kopio edunvalvontavaltakirjasta.

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta ja miten menetellään kun edunvalvontavaltuutettuhoitaa taloudellisia asioita.

1.5.3.4 Asiamies eli valtuutettuAsiamies eli valtuutettu voi hakea etuutta päämiehen puolesta. Asiamiehen on

• esitettävä valtakirja tai• muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa

Jos asiamiehenä toimii julkinen oikeusavustaja, Suomen Asianajajaliittoon kuuluvaasianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, hänen ei tarvitse esittää valtakirjaaKelassa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista pidetään julkista luetteloa(oikeudenkäyntiavustajaluettelo). Tiedon siitä, onko lakimies saanut luvan toimiaoikeudenkäyntiavustajana, voi tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta (https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo). Asianajajan kuulumisenAsianajajaliittoon voi tarkistaa Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja –haulla (https://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja).

31

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asianselvittämiseksi.

Lue lisää asiamiehen valtuutukseen perustuvasta oikeudesta toimia päämiehenpuolesta ja asiamiehestä ilman valtakirjaa.

1.5.3.5 Lähiomainen tai muu henkilöLähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii henkilöstä voi hakea etuuttatoisen puolesta

• jos henkilö ei sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia itse pystyhakemaan etuutta (tai muutoin huolehtimaan eduistaan ja oikeuksistaan) eikähänellä ole edunvalvojaa. Tämä edellyttää myös sitä, että Kela hyväksyylähiomaisen tai muun henkilön toimimaan toisen puolesta ja että etuuslaissa ontästä asiasta säännös

• kansaneläkelain etuudet (KEL 568/2007 54 § 2 mom.)• vammaisetuudet (570/2007 15 § 2 mom.)• kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet (566/2005 5 luku 42 §)• eläkkeensaajan asumistuki (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)• sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.) ja• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevat asiat (133/2010 13 § 2 mom.)

Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuuKelan hyväksyntään.

Lue lisää miten lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttääpuhevaltaa ja miten hyväksyminen kirjataan.

1.5.3.6 KuntaJos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakealapselle kuuluvaa etuutta.

1.5.3.7 KuolinpesäKuolinpesä ei voi hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 15 §)

1.5.3.8 Hakemisen erityiskysymyksiäAlle 16-vuotiaan vammaistukea voi hakea

• lapsen edunvalvoja• huoltaja• kunnan sosiaalihuollon toimielin ja• henkilö, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla

sijoitettu (ns. yksityinen sijoitus)

32

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Huoltaja

Lapsen huoltajat ovat pääsääntöisesti hänen edunvalvojiaan. Henkilö on alaikäisenhuoltaja silloin, kun alaikäisen Oiwan Perhetiedoissa on Huoltajuus voimassa –merkintä. Huoltajalla on aina oikeus hoitaa huollettavansa taloudellisia asioita, joiksimyös vammaisetuusasiat tulkitaan. Siten voimassa olevalla huoltajalla on oikeusvammaisetuuden hakemiseen huollettavansa puolesta.

Silloin, kun tuomioistuin on antanut huoltajien välisen tehtävänjakomääräyksentai huoltajat ovat sosiaalitoimessa keskenään sopineet huollonjaosta, näkyy seOiwassa lapsen Perhetiedoissa Huolto jaettu -tietona. Huolto jaettu –tiedolla ei olevaikutusta huoltajan oikeuteen hoitaa huollettavansa vammaisetuusasioita. Tämänvuoksi Huolto jaettu –tiedon sisältöä ei ole vammaisetuuksissa tarpeen selvittääVäestötietojärjestelmästä (VTJ) silloin, kun huoltajuus on voimassa.

Lue alaikäisen edunvalvojasta ja huoltajasta Hallintolain soveltamisen ohjeesta. Luelapsen huollosta myös Asiakaspalvelunohjeesta.

Lue Asiakaspalvelunohjeesta myös Oiwan Perhetietojen tulkinnasta.

Henkilö, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain 81 §:ssä tarkoitetulla tavallasijoitettu

Yksityinen sijoitus edellyttää lapsen huoltajan tai henkilön, jonka hoitoon lapsi onsijoitettu, ilmoitusta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle ja kunnanpäätöstä sijoituksen hyväksymisestä (Lastensuojelulaki 417/2007 81 §).

Tahot, joilla ei ole oikeutta vammaisetuuden hakemiseen

Muu kuin edellä mainittu henkilö (esim. perhehoitaja) ei voi hakea lapselle alle 16-vuotiaan vammaistukea. Hän voi kuitenkin täyttää vammaistukihakemuksen ja toimittaasen Kelaan, jolloin vammaistukiasia tulee vireille. Tällaisessa tilanteessa sinun tuleeottaa yhteyttä lapsen lailliseen edustajaan ja selvittää, suostuuko hän tuen hakemiseen.Varmista lapsen laillisen edustajan suostumus viimeistään siinä vaiheessa, kun selvität,kenelle vammaistuki maksetaan. Lue myös maksamisesta.

Henkilölle, jolla ei ole huoltajuutta voimassa, voidaan tuomioistuimen päätöksellätai sosiaalitoimen vahvistamalla huollonjakosopimuksella antaa tiedonsaantioikeuslapsen tietoihin. Tällaisesta henkilöstä käytetään nimitystä tiedonsaantioikeutettu.Tiedonsaantioikeutetusta ei tule alaikäisen huoltajaa eikä edunvalvojaa, vaikkaOiwassa lapsen Perhetiedoissa tiedonsaantioikeutetun kohdalla viitataan huoltajuuteen.Tiedonsaantioikeutetulla ei ole oikeutta hakea vammaisetuutta alaikäisen puolesta. Luevammaisetuuspäätöksen tietojen lähettämisestä tiedonsaantioikeutetulle etuusohjeestaja 31.12.2019 annetusta ajankohtaisohjeesta.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 15 §).

1.5.4 HakuaikaAlle 16-vuotiaan vammaistukea ei ilman erityistä syytä voida myöntää pidemmältäkuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen vammaistuen hakemista. Lue lisäämyöntämisajasta.

Esimerkki

Kun vammaistukihakemus on saapunut Kelaan 3.9, tukea ei voida ilmanerityistä syytä myöntää takautuen pitemmältä ajalta kuin 1.3 lukien.

33

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Sovellettava lainkohta VTL 570/2007 16 §

Huomaa, että toimitettu hakemus on joskus lisäselvitystä asiakkaalle jo annettuunpäätökseen, jolloin kyseeseen voi tulla päätöksen oikaiseminen uuden selvityksenperusteella. Lue lisää eduksioikaisusta.

1.5.5 Lisäselvitysten pyytäminenLue asian selvittämisestä ja lisäselvitysten pyytämisestä.

Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, pyydä asiakasta täydentämäänhakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenätarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassaja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuudenhakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto onjo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikkiasian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla.

Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiäsuoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta.

Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä

– Viestipalvelu tai puhelin– Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu

asiakkaan tilanteeseen)• Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan,

kumpi näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen.• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään

asiakaskirje.• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty

lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikkahän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä.

• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitälisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaane.

• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta silletarvittaessa uusi odottamisaika.

• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi/asiointi Liitteetja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteetvoi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat -Postiosoitteet. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet.

Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynytviestipalvelun käytön verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa,joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeenkartoittamiseen.

Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviestitietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)

• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten.Etuuksien omat viestimallit löytyvät Etuuksien ohje –sivuilta Työvälineet otsikonalta.

34

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeronosalta.

• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon

Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaistaasiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissaetuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikinvuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä.

Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti taikirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeellailmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahonantamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettavaviestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaantulee aina toimittaa kirjallisesti.

Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakaskuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisäälisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisestamuistitikulla, CD:llä tai kännykällä.

Hakemuslomakkeen täydentäminen• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta

alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoinselvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelunavulla.

• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaathakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedotasiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi).

• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää allekirjoituksesta.

Lue lisää hakemuslomakkeen täydentämisestä ja asiakirjan täydentämisestä.

Määräaika lisäselvitysten toimittamiselleLue määräajasta lisäselvityksen toimittamiselle.

• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessäpyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle onyleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitäedellyttää. Ulkomaille lähetettävään lisäselvityspyyntöön on syytä antaa pidempimääräaika. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakaskertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin.

• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakason kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansalisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaannäitä lisäselvityksiä.

• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttuakäsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onkoyhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssasovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta.

35

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pystytoimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Josasiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwanyhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusiodottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaavoidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaastariippumattomista syistä.

• Vaikka selvitys olisi saapunut määräajan kuluttua umpeen, se otetaan huomioonpäätöksenteossa. Jos päätös on jo tehty, se voidaan tarvittaessa oikaista.

1.5.6 Hakemuksen peruuttaminenAlle 16-vuotiaan vammaistukihakemuksen tehnyt henkilö voi peruuttaa tekemänsähakemuksen, jos päätöstä ei ole vielä annettu.

Peruutus tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruutus voidaan tehdämyös suullisesti.

Lähetä hakemuksen tehneelle henkilölle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänenpyynnöstään peruutettu.

Lue lisää pyynnöstä lakkauttamisesta ja menettelystä kun vammaisetuuspäätös on joannettu.

1.5.7 Kv-säännöksetMyös silloin, kun alle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan ulkomailla asuvalle lapselle,tulee yleensä käyttää kansallista hakemuslomaketta EV 258. Lääketieteellisenäselvityksenä voidaan hyväksyä myös muu asiakirja kuin Kelan vahvistamalle C-lomakkeelle laadittu lausunto. Lausunnosta tulee kuitenkin käydä ilmi vastaavatseikat kuin C-lääkärinlausunnosta. Voit tarvittaessa käännättää ulkomaisenlääkärintodistuksen.

1.5.7.1 KäsittelypaikkaVammaistuki voidaan yleensä ratkaista vasta, kun perheen kuuluminen Suomenasumisperusteiseen sosiaaliturvaan on selvitetty. Päätöksen asumisperusteisestasosiaaliturvasta antaa kv-vastuuyksikkö tai Ulkomaan yksikkö yksiköiden työnjaonmukaisesti.

Kansainvälisiä liittymäkohtia sisältävien vammaisetuusasioiden käsittely on keskitettykv-keskukseen. Päätöksen alle 16-vuotiaan vammaistuesta kv-tilanteessa antaatoimisto tai kv-keskus sen mukaan, miten yksiköiden työnjako etuuksissa on määritelty.

Kv-keskitettyjen vammaisetuusasioiden ja yksiköiden välisen työnjaon määrittelytlöytyvät vammaisetuuksien ratkaisutyön sivuilta prosesseista.

1.6 MääräAlle 16-vuotiaan vammaistuki on kolmiportainen etuus. Vammaistuen määrät vuonna2020 ovat (KE-indeksi 1633):

36

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• Perusvammaistuki 93,05 euroa/kk• Korotettu vammaistuki 217,13 euroa/kk• Ylin vammaistuki 421,03 euroa/kk

Vammaistuen saamiseen ja määrään eivät vaikuta lapsen tai huoltajan tulot eikävarallisuus.

Vammaistukea ei makseta, jos maksettavaksi jäävä määrä on pienempi kuin 6,75 euroakuukaudessa.

Vammaistuen määrä voi jäädä pienintä maksettavaa määrää pienemmäksi silloin, kunsiitä vähennetään lapsen saama SOLITA-lisä tai ulkomainen etuus.

Lue lisää suhteesta muihin etuuksiin.

1.7 MääräytymisperusteetAlle 16-vuotiaan vammaistuen suuruus määräytyy sen mukaan, miten paljon sairaan taivammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Perustuki voidaan korottaa korotetuksi tueksierityiskustannusten perusteella.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 7 §)

1.7.1 PerusvammaistukiPerusvammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitustaja sidonnaisuutta. Perusvammaistuki voidaan myöntää myös silloin, kun rasitus jasidonnaisuus on päivittäistä, mutta se ei ole huomattavasti aikaa vievää.

Aivan vähäistä sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksestaaiheutuvaa rasitusta ja sidonnaisuutta ei katsota tavanomaista suuremmaksi.Esimerkiksi pelkästä lääketablettien antamisesta ei katsota aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 7 § 2 mom.)

1.7.2 Korotettu vammaistukiKorotetun vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuva tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus on vaativaatai päivittäin huomattavasti aikaa vievää. Korotettu tuki voidaan myöntää myös silloin,kun lapsella on oikeus perusvammaistukeen ja erityiskustannukset ovat vähintäänkorotetun tuen verran kuukausittain.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 7 § 2 mom.)

Rasitus ja sidonnaisuus on vaativaaLapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta katsotaan aiheutuvan vaativaarasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsen hoidon toteuttaminen edellyttää hoidostahuolehtivan erityistä perehtyneisyyttä lapsen hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin. Tällaisiatoimenpiteitä voivat olla muun muassa

37

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• injektioiden antaminen• piktogrammien käyttäminen viestinnässä• syöttöletkuruokinnasta huolehtiminen• vaativasta lääkehoidosta huolehtiminen

Lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta katsotaan aiheutuvan vaativaarasitusta ja sidonnaisuutta myös, jos lapsen hoito ja huolenpito voidaan kokonaisuutenaarvioida huomattavasti vaativammaksi kuin vastaavanikäisen terveen lapsen. Sairaantai vammaisen lapsen hoito ja huolenpito voi edellyttää, että lasta on valvottavaarkipäivän toiminnoissa huomattavasti enemmän kuin vastaavanikäistä tervettä lasta.Lapsen arjen sujuminen voi edellyttää lapsen hoidosta huolehtivan varuillaanoloa, tailapsi saattaa tarvita valvojaa karkailun ja impulsiivisuuden vuoksi.

Rasitus ja sidonnaisuus on päivittäin huomattavasti aikaavievää

Päivittäin huomattavasti aikaa vievää rasitusta ja sidonnaisuutta katsotaan aiheutuvan,jos lapsi tarvitsee sairautensa tai vammansa vuoksi päivittäin huomattavan paljonhoidosta huolehtivan huolenpitoa ja valvontaa. Lapsi voi tarvita sairauden tai vammanvuoksi apua, valvontaa ja ohjausta hoito- ja kuntoutustoimenpiteissä tai monissaarkipäivän toiminnoissa.

Päivittäin huomattavasti aikaa vievää rasitusta ja sidonnaisuutta voi syntyä esimerkiksi

• pyörätuolilla liikkuvan• aistivammaisen• käytöshäiriöisen • kehitysvammaisen lapsen hoidosta

Erityiskustannukset

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää erityiskustannusten perusteella, jos lapsenhoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa,vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta ja hyväksyttäviä erityiskustannuksiaarvioidaan olevan keskimäärin korotetun vammaistuen verran kuukaudessa.

1.7.3 Ylin vammaistukiYlimmän vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuva tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa jaympärivuorokautista.

Ylimmän vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsi on sairauden tai vammanvuoksi lähes ympäri vuorokauden riippuvainen hoitajastaan. Usein lapsen sairaustai vamma on niin vaikea, että lapsen hoidon ja valvonnan laiminlyönti voi aiheuttaavakavia seurauksia. Sairaus tai vamma saattaa myös edellyttää lapsen hoidostahuolehtivan jatkuvaa varuillaanoloa. Lapsi voi sairauden luonteen vuoksi esimerkiksivahingoittaa itseään tai muita.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 7 § 2 mom.)

38

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.7.4 KokonaisharkintaVammaistuen hakijan kokonaistilanteen arvion tekemisen jälkeen arvioidaan setuen taso, johon asiakkaan tilanne oikeuttaa. Vammaistuen taso määräytyy senperusteella, kuinka paljon lapsen sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta,huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu rasitusta ja sidonnaisuutta. Mahdollisuus tuenmyöntämiseen kokonaisharkinnan eli eri tekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella tuleeaina arvioida.

Jos mikään yksittäisistä tekijöistä ei täytä myöntöedellytyksiä, mutta vähintäänkaksi tekijää yltää lähelle tiettyä tuen tasoa, tuki voidaan myöntää eri tekijöidenyhteisvaikutuksen perusteella. Erityiskustannukset voivat kokonaisharkinnassavaikuttaa kuitenkin vain, kun harkitaan korotetun tuen myöntämistä yhteisvaikutuksenperusteella. Perustuen edellytysten tulee tällöin aina täyttyä.

Alle 16-vuotiaan vammaistuessa perustukea (rasitus ja sidonnaisuus on vähintäänviikoittaista) tai ylintä tukea (rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa ja ympärivuorokautista)ei voida myöntää kokonaisharkinnan perusteella, koska myöntöedellytyksiä on näissätasoissa vain yksi.

1.7.5 Esimerkkejä sairauden aiheuttamastarasituksesta ja sidonnaisuudesta

Arvioitaessa lapsen oikeutta vammaistukeen sairauden diagnoosi ei yksin oleratkaiseva. Käytännössä kuitenkin tietystä sairaudesta aiheutuu tietyntyyppistä hoidonja huolenpidon sekä erilaisten hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden tarvetta. Näistä voidaankatsoa aiheutuvan lapsen hoidosta huolehtivalle tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta.

Sairausryhmäkohtaisten ohjeiden tavoitteena on tuoda esille joissakin sairauksissaerityisesti huomioon otettavia seikkoja arvioitaessa lapsen hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta aiheutuvaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Lähtökohtaisestivammaistukioikeutta ratkaistaessa sinun on aina huomioitava tuen yleisetmyöntämisedellytykset ja lapsen yksilölliset olosuhteet.

Kunkin sairausryhmän alussa pyritään pääsääntöisesti kuvaamaan, millaisialääketieteellisiä erityispiirteitä kyseiseen sairausryhmään liittyy, ja sen jälkeentuomaan esille, mitä tekijöitä on hyvä ottaa huomioon arvioitaessa lapsen hoidosta,huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvaa tavanomaista suurempaa rasituksen jasidonnaisuuden määrää.

1.7.5.1 Aistivammat• Näkövamma• Kuulovamma

NäkövammaNäkövammainen lapsi voi olla heikkonäköinen tai sokea. Sokeana pidetään henkilöä,jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua

39

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0,04tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitävastaavissa tilanteissa.

Esimerkkejä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvasta rasituksesta jasidonnaisuudesta

• lapsen valvominen, ohjaaminen ja avustaminen arkipäivän toiminnoissa ja kotipiirinulkopuolella liikkumisessa

• liikkumistaidonohjaus• lapsen käytössä olevien apuvälineiden käytöstä ja toimivuudesta huolehtiminen• pistekirjoituksen opiskelu• sosiaalisen kehityksen tukeminen• harrastustoiminnan mahdollistaminen• erityisjärjestelyt päiväkodissa ja koulussa• koulunkäynnin tukeminen ja avustaminen koulutehtävissä

Ei vammaistukea

Tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta ei katsota aiheutuvan karsastavanlapsen hoidosta, jos lapsi tarvitsee vain peittohoitoa (okkluusiohoito).

Perusvammaistuki

Heikkonäköisen lapsen hoidosta ja huolenpidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi tarvitsee heikkonäköisyyden vuoksiapua koulutyössä tai muissa arkipäivän toiminnoissa. Lapsella voi olla käytössäänerilaisia näkemistä helpottavia apuvälineitä.

Korotettu vammaistuki

Vaikeasti heikkonäköisen tai sokean lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvanrasituksen ja sidonnaisuuden katsotaan olevan päivittäin huomattavasti aikaa vievää.Näkövamman vuoksi lapsi tarvitsee päivittäin runsaasti hoitoa ja huolenpitoa. Lapsenhoidosta huolehtivan katsotaan myös olevan poikkeavalla tavalla sidoksissa lapsenhoitoon ja huolenpitoon. Lapsen arjen sujuminen voi edellyttää erityisjärjestelyjä, esim.kuljetuksen tai saattajan järjestämistä koulumatkoille.

Ylin vammaistuki

Ylimpään vammaistukeen katsotaan olevan oikeus kaikilla vaikeastikuulonäkövammaisilla ja kuurosokeilla lapsilla sekä alle 4-vuotiailla sokeilla lapsilla.Lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen jasidonnaisuuden katsotaan tällöin olevan vaativaa ja ympärivuorokautista.

KuulovammaLapsen kuulovian suurin haittavaikutus on puheen- ja kielenkehityksen ongelmat.Tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen määrä vaihtelee kuulovian vaikeusasteen, tyypin jatoteamisiän mukaan. Tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen määrään vaikuttaa myös se,onko lapsen kuulovika synnynnäinen tai onko se kehittynyt ennen kielen oppimista vaivasta kielen oppimisen jälkeen. Jos kuulovika arvioidaan vaikea-asteiseksi, perheellesuositellaan usein tukiviittomien opetusta. Alle 5 vuoden iässä ilmenneestä kuuloviastaaiheutuu yleensä paljon enemmän haittaa kuin myöhemmin kehittyneestä.

Kuulovika voidaan usein todeta jo vastasyntyneellä ja kuntoutus aloittaa heti. Puheen-ja kielenkehityksen ongelmat ovat usein vaikeita, jos kielen kehitystä haittaavakuulovika todetaan vasta leikki- tai esikouluiässä. Ylivilkkaus ja keskittymättömyys ovat

40

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

tavallisia liitännäisoireita. Lähes puolella vaikeasti kuulovammaisista lapsista on lisäksikehitystä haittaavia lisävammoja (näkö-, kehitysvamma ym.).

Kuulokoje ja sisäkorvaistute

Kun kuulovamman vaikeusaste on selvitetty, suunnitellaan tarvittava kuntoutus.Yleensä kuntoutuksen perusteena on kahden korvantauskuulokojeen käyttö. Myössisäkorvaistute voidaan asentaa molempiin korviin tai käyttää toisessa korvassasisäkorvaistutetta ja toisessa korvassa tavanomaista kuulokojetta. Kuulokojeen käyttövoidaan aloittaa jo 3 kuukauden iässä.

Sisäkorvaistute on tarpeen, jos kuulovika on niin vaikea-asteinen, ettei tavallisistakuulokojeista saada riittävää hyötyä puhekielen oppimiseksi. Sisäkorvaistute asetetaanleikkauksessa yleensä n. 10-12 kuukauden ikäiselle lapselle. Kuukauden kuluttualeikkauksesta laite aktivoidaan käyttöön ja aloitetaan intensiivinen puheterapia 1-2kertaa viikossa. Kuntoutuksessa vanhempien rooli on keskeinen. Terapiaa jatketaanlähes kaikilla noin 3 vuoden ikään saakka. Osalla lapsista puheterapian tarve jatkuukouluikään asti. Seuranta sairaalan poliklinikalla tapahtuu alkuun muutaman kuukaudenvälein, sitten 6-12 kuukauden välein.

Mikäli kuulonmenetys tapahtuu vasta puheen oppimisen jälkeen, kuntoutuminen onusein nopeampaa. Puheen ymmärtämiseen vaikuttavat myös melu, akustiikka, puhujanääntäminen, puhenopeus, lausepituus, puheen kielellinen rakenne ja sisältö. Kielellistenvaikeuksien vuoksi monet tarvitsevat runsaasti yksilöllistä tukea sekä koulussa ettäkotona.

Kuulokojetta tai istutetta ei voi käyttää esimerkiksi

• nukkuessa• suihkussa• uidessa• kaikissa leikki- ja urheilutilanteissa

Suuntakuuloa ei voi myöskään saavuttaa yhdellä laitteella.

Esimerkkejä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvasta rasituksesta jasidonnaisuudesta

• keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammaisilla lapsilla päivittäinen kuulokojeidenkorviin laittaminen, puhdistus sekä kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen päivittäinentarkistus ja käytön valvonta yleensä siihen asti, kunnes lapsi täyttää 8 vuotta

• istutetta käyttävän lapsen auttaminen ja valvominen silloin, kun ulkoinen osa ei olekäytössä

• viittomien opiskelu ja viittomataidon ylläpitäminen• puhetta korvaavien tai tukevien menetelmien kuten viittomien ja/tai kuvien käyttö• puheterapiakäynnit• kuulonharjoitukset ja kielenkehityksen tukeminen kodin arjessa• erityisjärjestelyt päiväkodissa tai koulussa• koulunkäynnin tukeminen ja avustaminen koulutehtävissä• annettujen tehtävien ja ohjeiden kuulemisen ja ymmärtämisen varmistaminen

(puheen ymmärtämiseen vaikuttavat mm. melu, akustiikka, puhenopeus,lausepituus ja puhujan ääntäminen)

Ei vammaistukea

Kuulovammaisen lapsen hoidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaista suurempaarasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi toimii ikätasollaan kuulon puolesta ja selviytyykuuloapuvälineiden käytöstä, koulunkäynnistä ja kotitehtävistä ilman merkittäviä

41

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

tukitoimia. Toispuolinen kuulovika ei yksinään aiheuta vammaistukeen oikeuttavaarasitusta ja sidonnaisuutta.

Perusvammaistuki

Vammaistukeen oikeuttavaa rasitusta ja sidonnaisuutta katsotaan aiheutuvan, jos lapsitarvitsee keskivaikean tai vaikean kuulovian vuoksi erityistä hoitoa, huolenpitoa jakuntoutusta kielellisen tai muun kehityksen turvaamiseksi.

Jos keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammainen lapsi tarvitsee kuuloviasta johtuvienongelmien vuoksi tai kuuloapuvälineiden (kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen) käytönkanssa apua ja valvonataa päivittäisissä toiminnoissa tai koulutyössä, katsotaan tästäaiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta perusvammaistukeenoikeuttavasti siihen asti, kunnes lapsi täyttää 8 vuotta.

Korotettu vammaistuki

Lapsella on oikeus korotettuun vammaistukeen, jos lapsen kuulovika on todettuniin myöhään tai kuulovian vaikeusaste on niin vaikea, että siihen liittyy puheen- jakielenkehityksen viivästymä, jonka vuoksi lapsi tarvitsee huomattavasti aikaa vievääapua päivittäisissä toiminnoissa tai koulutyössä. Lapsella on useimmiten käytössäänpuhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomuotoja ja hän useimmiten tarvitseesäännöllistä puheterapiaa.

Jos sisäkorvaistute on asennettu lapselle alle 2 vuoden ikäisenä, lapsen hoidosta,huolenpidosta ja kuntoutuksesta katsotaan kokonaisuutena aiheutuvan vaativaarasitusta ja sidonnaisuutta leikkausta seuraavan kuukauden alusta siihen asti, kunneslapsi täyttää 3 vuotta. Sen jälkeen rasitus ja sidonnaisuus arvioidaan lapsen yksilöllinentilanne huomioiden.

Ylin vammaistuki

Vaikeasti kuulonäkövammaisten tai kuurosokeiden lasten hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta katsotaan aiheutuvan vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta jasidonnaisuutta.

1.7.5.2 DiabetesSuurin osa diabeteksesta kuuluu kahteen päätyyppiin: tyypin 1 (ICD-10 diagnoosiE10) ja tyypin 2 diabetes (E11). Lasten diabetes on valtaosin tyypin 1 diabetesta, jokajohtuu insuliinihormonia (verensokeria laskeva hormoni) tuottavien haiman solujentuhoutumisesta. Tyypin 1 diabetesta hoidetaan päivittäin annettavalla insuliinilla, jokaannostellaan pistoksina tai ihon alle menevänä infuusiona.

Tyypin 2 diabeteksessa elimistön oman insuliinin teho on heikentynyt tai sitä erittyyliian vähän, mutta insuliinin tuotanto ei ole vielä kokonaan loppunut. Hoidoksi saattaariittää ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja liikunta. Tyypin 2 diabetestavoidaan hoitaa tableteilla, usein myös insuliinilla tai esimerkiksi GLP1-analogeilla.Lisäksi joukossa on MODY-tyypin diabeetikoita (E13, E14), joilla hoitomuotona voi olladieettihoito, tablettilääkitys, GLP1-analogit tai insuliinihoito. Insuliinihoitoa käyttävänMODY-diabeetikon hoito on rinnastettavissa tyypin 1 diabeteksen hoitoon.

Lasten ja nuorten insuliinikorvaushoito toteutetaan yksilöllisesti suunnitellullamonipistos- tai pumppuhoidolla. Nykyisin kaksi- tai kolmipistoshoitoa käytetäänvain harvoin.Monipistoshoidossa insuliini annostellaan insuliinikynillä.

42

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Perusaineenvaihdunnantarpeita varten käytetään pitkä- tai ylipitkävaikutteista insuliiniayhtenä tai kahtena päivittäisenä pistoksena. Aterioiden hiilihydraattien aiheuttamaaverensokerin nousua varten tarvittava ateriainsuliini annostellaan pikavaikutteisenainsuliinina 4-6 pistoksena päivittäin. Joskus harvoin käytetään aterianinsuliinitarpeenkattamiseen lyhytvaikutteista insuliinia. Tarvittaessa myös korkeaa verensokeriakorjataan pikavaikutteisella insuliinilla.

Insuliinipumppuhoidossa perusinsuliinia menee jatkuvana infuusionaihonalaiskudokseen. Aterioilla lapsi tai hänestä huolehtiva henkilö annostelee pumpustalisäinsuliinia aterian hiilihydraateille kuten monipistoshoidossa. Pumpuissa onmahdollisuus tilapäiseen madallukseen tai korotukseen perusinsuliiniannostelussasekä myös erilaisiin aterialisäannoksiin. Pumpulla päästään lähemmäksi normaaliainsuliinieritystä kuin monipistoshoidolla. Toisaalta pumppuhoidossa olevalla lapsellatai nuorella on huomioitava kohonnut happomyrkytyksen (ketoasidoosi) vaarainsuliiniannostelun mahdollisesti keskeytyessä kanyylin irtoamisen, tukoksen tms.sattuessa.

Hoitomuodosta riippumatta pikainsuliini annostellaan aterioilla syötyjen hiilihydraattienmukaan. Tämän vuoksi lapsen hoidosta huolehtivan on tärkeää oppia arvioimaanaterioiden hiilihydraattimäärät sekä suhteuttamaan ateriainsuliiniannoksetniihin. Diabetesta sairastavan lapsen ruokavalio ei poikkea muun väestönruokavaliosuosituksista.

Kaikissa hoitomuodoissa insuliinin annostelua ohjataan useita kertoja päivässäsormenpäästä tehtävillä verensokerimittauksilla tai lisääntyvästi myöskudossokerimittauksiin perustuvalla sensoroinnilla.

Verensokerimittausten päivittäinen tarve on yksilöllinen, ja seurannan tarvetta onuseimmilla lapsilla ajoittain myös yöllä. Hoidosta huolehtivan on osattava reagoidamuutoksiin verensokerissa ja lapsen voinnissa. Esimerkiksi verensokerin lasku, jotaei korjata, voi johtaa liian alhaiseen verensokeripitoisuuteen (hypoglykemiaan). Sevoidaan korjata antamalla ylimääräistä hiilihydraattia. Korjaamaton hypoglykemiavoi aiheuttaa tajuttomuuden sekä kouristuksia (insuliinisokki), jolloin tarvitaanensiaputoimenpiteitä.

Kudossokeria jatkuvasti mittaavien sensorien avulla voidaan etäluentalaitteeseenlähettää jatkuvaa tietoa verensokeritasosta ja muutoksen suunnasta. Laite voidaanohjelmoida hälyttämään liian matalista tai korkeista verensokereista ja tarvittaessaautomaattisesti pysäyttämään insuliinipumppu, mikäli verensokeritaso on liian matala.Näin vältytään usein yöllisten verensokeriarvojen mittaamiselta ja perhettä rasittaviltayöaikaisilta heräämisiltä. Sensorien tallentaman datan avulla saadaan myös hyödyllistätietoa diabeteksen hoitotasapainosta.

Diabeetikon ja hoidosta huolehtivan on osattava ennakoida mihin suuntaan verensokerion kehittymässä. Tähän vaikuttaa se mitä diabeetikko on tehnyt (syönyt, juonut,liikkunut) ennen verensokerin mittausta ja mitä hän tulee tekemään sen jälkeen.Lähtökohtaisesti diabeteksen hoito edellyttää hoidosta huolehtivan päivittäistävalvontaa ja seurantaa. Infektiotaudit vaikuttavat verensokeriin, joko nostavasti (esim.nuhakuume) tai laskevasti (esim. mahasuolikanavan tulehdukset). Lisäksi stressinostaa verensokeria ja lisää insuliinin tarvetta, kun taas liikunta vähentää insuliinintarvetta. Eri ikäkausina on usein omat haasteensa. Leikki-ikäisillä verensokerin vaihtelutovat usein nopeita ja yllätyksellisiä. Murrosiässä tapahtuvien elimistön fysiologistenmuutosten ja psyykkisten haasteiden vuoksi hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen useinvaikeutuu. Insuliinihoidossa oleva lapsi tai nuori käy diabetespoliklinikalla yleensä noinkolmen kuukauden välein.

43

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Ei vammaistukea

Tyypin 2 diabetesta sairastavalla lapsella, jolla diabetes pysyy tablettihoidollatasapainossa, ei katsota olevan oikeutta vammaistukeen.

Korotettu vammaistuki

Diabetesta sairastavan lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvan rasituksen jasidonnaisuuden katsotaan olevan vaativaa, jos diabetesta hoidetaan päivittäiselläinsuliinihoidolla. Diabeteksen hoidon katsotaan edellyttävän hoidosta huolehtivanerityistä perehtyneisyyttä hoitotoimenpiteisiin. Insuliinihoitoista diabetesta sairastavallalapsella katsotaan olevan oikeus korotettuun vammaistukeen 16-vuotiaaksi asti.

Ylin vammaistuki

Diabetesta sairastavalla lapsella on oikeus ylimpään vammaistukeen, josdiabeteksen hoito on erityisen vaativaa ja edellyttää ympärivuorokautista hoitoaja valvontaa esimerkiksi silloin, kun diabetes on hoidon tehostamisesta huolimattapidempikestoisesti vaikea pitää tasapainossa. Hoidon erityinen vaativuus tulee käydäilmi lääkärinlausunnosta.

Lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuudenkatsotaan olevan vaativaa ja ympärivuorokautista, jos lapsi on alle 3-vuotias. Myösdiabetesta sairastavalla 3 vuotta täyttäneellä lapsella, joka ei ole vielä insuliinihoidonalkaessa täyttänyt 6 vuotta, on oikeus ylimpään vammaistukeen puolen vuoden ajaninsuliinihoidon alkuvaiheessa. Puolen vuoden jakso voi ylittää ajankohdan, jolloin lapsitäyttää 6 vuotta.

1.7.5.3 Harvinaiset sairaudet• Hemofilia• Kystinen fibroosi (CF)• Synnynnäinen luuston hauraus• Elinsiirrot

HemofiliaHemofilia on perinnöllinen verenvuototauti, jota esiintyy lähes yksinomaan pojilla.Valtaosalla taudin muoto on vaikea. Hemofiliadiagnoosi voidaan tehdä verinäytteestäjo vastasyntyneeltä, jos lapsi syntyy tiedossa olevaan hemofiliasukuun. Uudenhemofiliasuvun lapsen hemofilia voi löytyä vasta, kun lapsi on jo yli kuuden kuukaudenikäinen.

Hemofiliassa on kolme vaikeusastetta. Vaikea-asteisessa (hyytymistaso alle 1 %normaalista) mustelmia ja nivelvuotoja tulee itsestään. Keskivaikeassa (hyytymistaso1–5 % normaalista) vuotoja ei yleensä tule itsestään, mutta niitä ilmaantuu jo piententapaturmien yhteydessä. Lievässä tautimuodossa (hyytymistaso yli 5 % normaalista)vuotoja tulee vain isommissa tapaturmissa ja toimenpiteissä, jolloin taudin toteaminensaattaa siirtyä jopa aikuisikään. Hyytymistekijäpuutoksen vaikeusaste pysyy kokoeliniän samana.

Hemofiliaa hoidetaan suonensisäisesti annettavalla hyytymistekijäkorvaushoidolla.Vaikeaa hemofiliaa sairastaville lapsille aloitetaan yleensä jo ennaltaehkäisevästinoin vuoden iässä hyytymistekijäkorvaushoito, jota annetaan joka toinen tai kolmaspäivä. Osa keskivaikeaa hemofiliaa sairastavista lapsista vuotaa niin helposti, että

44

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

he tarvitsevat ainakin tilapäisesti, toiset koko kasvukauden yli ennaltaehkäisevää2–3 kertaa viikossa annettavaa korvaushoitoa. Lievää hemofiliaa lääkitään vainvuototilanteiden yhteydessä.

Hyytymistekijäkorvaushoidossa lapsen rintakehän ihon alle asetetaan portti, jostayhdistetään katetri keskuslaskimoon tai sydämen oikeaan eteiseen. Katetrin kauttalääke annetaan injektioruiskulla, mikä vaatii huolellista valmistautumista ja erittäinhyvää hygieniaa. Laskimoporttihoidosta pyritään siirtymään suonen kautta annettavaankorvaushoitoon noin 5–7 vuoden iässä. Noin 10 vuoden iässä lapsen tulisi itse sekäsekoittaa hyytymistekijävalmiste että pistää se kädessä olevaan suoneen.

Pieni osa hemofilialapsista kehittää annettavalle hyytymistekijälle vasta-aineeneli tavanomainen hyytymistekijähoito ei tehoa. Näillä lapsilla vuodot vaativaterityisvalmisteita ja usein tiheästikin sairaalakäyntejä. Vasta-aine pyritään hävittämäänns. siedätyshoidolla, joka tarkoittaa 1–2 kertaa päivässä annettavaa suonensisäistäkorvaushoitoa, joka vaatii yleensä tiukkaa kotihoitoa. Siedätyshoito kestää yleensä6 kk–1,5 v. Vasta-ainepotilaille kehittyy laskimoporttiin infektio muita herkemmin, jatämän vuoksi hoito on erittäin vaativaa.

Perusvammaistuki

Hemofiliaa sairastavan lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaista suurempaavähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsella on lievä tai keskivaikeahemofilia ja hänellä on todettu valvonnantarvetta ja vain vuototilanteissa lääkityksentarve. Valvonnantarvetta huomioitaessa on huomioitava lapsen ikä ja kehitystaso.

Korotettu vammaistuki

Ennaltaehkäisevässä korvaushoidossa olevien tai vaikeaa hemofiliaa sairastavienlasten hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden katsotaanolevan vaativaa, koska lapsen hoidon toteuttaminen edellyttää lapsen hoidostahuolehtivan erityistä perehtyneisyyttä lapsen hoitotoimenpiteisiin.

Ylin vammaistuki

Hemofiliaa sairastavan lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan vaativaa jaympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi on siedätyshoidossa jahänellä on todettu vasta-aineita hyytymistekijälle. Näiden lasten hoidon tarve vastaasairaalahoitoa.

Kystinen fibroosi (CF)Kystinen fibroosi (CF) eli mukoviskidoosi (sitkeälimaiseritesairaus) on harvinainenja vaikea aineenvaihduntasairaus. Kystistä fibroosia sairastavalla lapsella esiintyyruoansulatuskanavan ja hengitysteiden vaikeita kroonisia infektioita, ja lapsi tarvitseejatkuvaa hengitysvoimistelua ja tyhjennyshoitoa. Lisäksi lapsen on noudatettavahankalaa ruokavaliota ja käytettävä kalliita erityisvalmisteita. Keuhkosairaudenetenemistä voidaan nykyään hidastaa lääkehoidolla. Sairauden edetessä myöskeuhkojensiirto on mahdollinen. Kystistä fibroosia sairastavalla lapsella onoikeus korotettuun vammaistukeen silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuu vaativaa rasitusta ja sidonnaisuutta.

Synnynnäinen luuston haurausSynnynnäinen luuston hauraus (osteogenesis imperfecta) on sidekudoksenperinnöllinen sairaus, jonka tärkein oire on vähäisistä vammoista syntyvät

45

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

luunmurtumat. Usein luuston poikkeava murtuma-alttius edellyttää lapsen ohjaustaja valvontaa murtumien ehkäisemiseksi sekä avuntarvetta ja kuntoutusta niidenparanemisvaiheessa.

Yleensä luuston poikkeavaa murtuma-alttiutta sairastavien lasten hoidosta,huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden katsotaanolevan päivittäin huomattavasti aikaa vievää. Jos tilanne on niin vaikea, että lastajoudutaan kantamaan erityispatjalla tai hän joutuu käyttämään ns. avaruuspukuatai murtumia esiintyy tiheästi tai kyseessä on jatkuvaa valvontaa vaativa pieni lapsi,katsotaan hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden olevanvaativaa ja ympärivuorokautista.

ElinsiirrotElinsiirto on muuhun hoitoon reagoimattoman parantumattoman sairauden viimeinenhoitokeino. Lapsille elinsiirtoja tehdään vuosittain n. 30–40. Lasten elinsiirroista runsaspuolet on munuaisensiirtoja ja noin neljännes maksansiirtoja. Seuraavaksi yleisimpiäovat sydämensiirrot.

Suomessa lasten elinsiirtotoiminta on keskitetty HUS:iin, jossa myös kaikki siirtoaodottavat ja siirron saaneet lapset ovat seurannassa aikuisikään saakka. Lapset käyvätseurannassa myös omassa keskussairaalassa. Onnistuneesta elinsiirrosta toipumisenjälkeen lapsi voi elää normaalia elämää ilman merkittäviä rajoituksia, mutta hylkimisenestävää lääkitystä tarvitaan koko elämän ajan.

Elinsiirron jälkeen lapsen hoito sairaalassa kestää yleensä neljästä kuuteenviikkoon. Lapset toipuvat yksilöllisesti ja hoitoajat vaihtelevat. Kotiutumisen jälkeenelinsiirron saaneet lapset käyvät säännöllisesti laboratorio- ja sairaalakontrolleissa.Ensimmäisten elinsiirron jälkeisten kuukausien aikana lapsi on herkkä tulehduksille jahylkimisreaktioille. Alkuun käytössä on hyljinnänestolääkityksen lisäksi mm. infektioitaestävä lääkitys. Toipuminen kestää noin 6 kuukautta. Kouluun tai päivähoitoon lapsivoi palata 6–12 viikon kuluttua elinsiirrosta. Myöhemmässä vaiheessa erityisestipienet elinsiirtolapset sairastavat normaaleja lapsuuden hengitystietulehduksia jasuolistoinfektioita, mutta niiden määrä tai vaikeusaste ei juuri eroa normaalista.

Munuaisensiirto

Lasten munuaisensiirron yleisin syy on suomalaiseen tautiperimään kuuluvasynnynnäinen nefroosi (CNF). Toiseksi suurin munuaisensiirtoa tarvitseva ryhmäon virtsateiden rakennevikoja ja kehityshäiriöitä sairastavat lapset, jotka tarvitsevatmunuaisensiirron yleensä kouluiässä.

Synnynnäisen nefroosin hoitona on munuaisten poisto ja munuaisensiirto. Munuaistenpoisto tehdään yleensä noin puolen vuoden iässä, ja munuaisensiirto voidaan toteuttaalapsen painaessa vähintään 9–10 kg. Dialyysihoitoa tarvitaan ennen munuaisensiirtoa.Se toteutetaan ensisijaisesti vatsakalvodialyysihoitona (peritoneaalidialyysi).

Vammaistuki elinsiirron yhteydessä

Elinsiirtoa odottavan lapsen hoitoon liittyy yleensä tavanomaista suurempaa rasitustaja sidonnaisuutta. Rasitus ja sidonnaisuus arvioidaan näissä tilanteissa yksilöllisesti.Esimerkiksi sydämensiirtoa odotettavan lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvanrasituksen ja sidonnaisuuden arvioinnin apuna voi käyttää etuusohjeen kohtaasydänviat.

Ylin vammaistuki

46

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Munuaisensiirtoa odottavan dialyysihoidossa olevan lapsen hoidosta jahuolenpidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden katsotaan olevan vaativaa jaympärivuorokautista.

Synnynnäistä nefroosia sairastavan lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvanrasituksen ja sidonnaisuuden arvioidaan olevan vaativaa ja ympärivuorokautistasairauden toteamisesta munuaisen siirtoon. Ylin vammaistuki myönnetään siihen asti,kun lapsi täyttää 1,5 vuotta, jolloin munuaisensiirto yleensä tehdään.

Perusvammaistuki

Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen hoidosta ja huolenpidosta katsotaan aiheutuvantavanomaista suurempaa, perustukeen oikeuttavaa rasitusta ja sidonnaisuutta vuodenajan elinsiirron jälkeen. Perustuki myönnetään 12 kuukaudeksi sairaalasta kotiutumistaseuraavan kuukauden alusta.

Ei vammaistukea

Jos elinsiirrosta toipuminen on sujunut normaalisti eikä lapsi tarvitse muuta lääkitystäkuin tavanomaisen hyljinnänestolääkityksen, hoidosta ja huolenpidosta ei katsotaaiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta kun 12 kuukauttasairaalasta kotiutumisesta on kulunut.

1.7.5.4 HengityselinsairaudetAllerginen nuha

Yleisin hengitystieallergian muoto on allerginen nuha, jota aiheuttavat mm. eläin-ja siitepölyt, pölypunkit ja ruoka. Allergista nuhaa sairastavan lapsen hoidostaja huolenpidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta, vaikka lapsi olisi siedätyshoidossakin.

Astma ja muut pitkäaikaiset keuhkosairaudetAstma on seurausta pitkäaikaisesta keuhkoputkien limakalvojen tulehduksesta.Astmalle on tyypillistä vaihteleva keuhkoputkien ahtautuminen. Astmaoireet voivat liittyävirustulehdukseen, allergiaan tai rasitukseen. Oireita aiheuttava tekijä voi myös ollatuntematon.

Astman oireita ovat toistuva uloshengitysvaikeus ja vinkuna, alentunut rasituksensieto, yöheräilyt yskään tai hengenahdistukseen, jatkuva limaisuus, toistuvatkeuhkoputkentulehduksen kaltaiset oireet tai pitkittynyt yskä. Astman taudinmääritystehdään Käypä hoito- suositusten mukaisesti.

Astman hoidon tavoitteet ovat oikean diagnoosin jälkeen oireettomuus ja normaalikeuhkojen toiminta. Säännöllinen hoitava tulehduksenvastainen lääkitys pitääyleensä lapsen oireettomana. Alkuhoidon (1–3 kk) jälkeen lääkeannostuksia pyritäänvähentämään ja löytämään pienin kortisoniannostus, jolla oireet pysyvät hallinnassa.Jos oireet jatkuvat, voidaan lääke vaihtaa tai lisätä toinen lääke. Oireiden ollessavähäisiä voidaan lääkärin määräyksestä myös kokeilla pärjäämistä ilman lääkkeitä,jolloin lapsen vointia seurataan.

Astma on erityisesti pienille lapsille ongelmallinen, koska pienten lasten hengitystietovat ahtaat ja alttiit limakalvoturvotukselle erityisesti infektioiden yhteydessä. Eniten

47

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

sairaalahoitoja vaativa ryhmä ovat 1–4-vuotiaat. Heillä myös lääkehoidon toteuttaminenon työläintä. Osa astmaa sairastavista lapsista sairastaa myös allergiaa tai atooppistaekseema.

Lapsella voi olla myös muu pitkäaikainen säännöllistä hoitoa vaativa keuhkosairaus(esim. interstitiellit keuhkosairaudet tai bronkopulmonaalinen dysplasia), jostavoi aiheutua lapsen hoidosta huolehtivalle tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta vähintään puolen vuoden ajan.

Perusvammaistuki

Astmaa sairastavan alle 5-vuotiaan lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta perusvammaistukeen oikeuttavasti, jos lapsenastma on todettu asianmukaisesti ja sitä hoidetaan Käypä hoito -suosituksen mukaisestijatkuvalla keuhkoihin hengitettävällä tulehduksenvastaisella lääkityksellä vähintäänpuolen vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että lapsi on lasten astmaan perehtyneenlääkärin säännöllisessä hoidossa. Lapsella voi jatkuvan lääkehoidon aikana olla myöslyhyitä (1–2 kk) lääkärin määräämiä lääketaukoja.

5-vuotiaan tai vanhemman astmaa sairastavan lapsen hoidosta ja huolenpidostakatsotaan aiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsellaon vaikea astma. Vaikeaa astmaa sairastavalle lapselle on tyypillistä, että hänellä onasianmukaisesta hoidosta (ks. Käypä hoito -suositus) huolimatta sairaalahoitoa vaativataudin pahenemisvaihe. Lääkärinlausunnossa tai hoitokertomuksessa tulee olla selvityspahenemisvaiheesta. Astmaa voidaan pitää vaikeana myös, jos lapsella on jatkuvastipoikkeava keuhkofunktio ja lyhytvaikutteisen avaavan lääkkeen tarve useita kertojaviikossa.

Astmaa sairastavan lapsen hoidosta aiheutuvaa rasitusta ja sidonnaisuutta arvioitaessatulee ottaa huomioon myös lapsen muut sairaudet ja lapsen kokonaistilanne.

Korotettu vammaistuki

Lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan vaativaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsellaon vaikean astman lisäksi vaikea atooppinen ekseema tai muu vaikeahoitoinen sairaus.

1.7.5.5 Huuli- ja suulakihalkiotHuuli- ja suulakihalkiot ovat pään ja kaulan alueen synnynnäisiä epämuodostumia,joiden vaikeusaste vaihtelee. Huulihalkiossa lapsen huuli on vajaasti kehittynyt ja siitäpuuttuu osa. Suulakihalkiossa lapsen suulaen kehitys on jäänyt vajaaksi. Halkiolastenhoitovastuu on keskitetty erikoissairaanhoitoon.

Huulihalkiolapsi leikataan 2–3 kuukauden iässä, ja lapsi paranee yleensä alle puolessavuodessa. Lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuva tavanomaista suurempi rasitusja sidonnaisuus ei yleensä kestä vammaistukeen edellytettävää puolta vuotta.

Suulakihalkion korjausleikkaus tehdään yleensä 9–12 kuukauden iässä.Lähes aina suulakihalkiolapsen syöttämisessä on vaikeuksia, mistä aiheutuutavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta lapsen hoidosta huolehtivalle.Suulakihalkiolapsella ruoka pääsee suuontelosta vapaasti korvatorvien suulle, minkävuoksi lapsella saattaa ennen korjausleikkausta olla tiheästi ylempien hengitysteidenja korvien infektioita. Suulakihalkion sulkemisen jälkeen tilanne yleensä rauhoittuuvähitellen.

48

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Halkion vuoksi lapsen leuat ja hammaskaaret eivät myöskään kehity normaalisti.Halkiolapselle tulee usein purentavirheitä, joita joudutaan myöhemmin korjaamaanoikomishoidolla tai vaativalla leukakirurgialla. Suualueen epämuodostumista saattaalisäksi seurata puheongelmia, jolloin lapsi tarvittaessa ohjataan puheterapiaan noin 4–5vuoden iässä. Korjausleikkaus puheen parantamiseksi tehdään 3–6 vuoden iässä. Vielämyöhemmin kouluiässäkin saattavat lisäleikkaukset olla tarpeen.

Perusvammaistuki

Suulakihalkiolapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen jasidonnaisuuden katsotaan olevan tavanomaista suurempaa vähintään viikoittaista, joslapsella on vaikeuksia syömisessä ja lapsen syöttäminen vie tavanomaista enemmänaikaa. Lapsella saattaa lisäksi olla toistuvia ylempien hengitysteiden ja korvieninfektioita.

Korotettu vammaistuki

Suulakihalkiolapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksenja sidonnaisuuden katsotaan olevan vaativaa, jos lapsella on huomattavia vaikeuksiasyömisessä ja lapsella on jatkuvasti toistuvia ylempien hengitysteiden tai korvieninfektioita tai jos lapsi käy jatkuvasti annettavassa puheterapiassa, johon liittyy kotonatoteutettavia huomattavasti aikaa vieviä mekaanisia puheharjoitteita.

1.7.5.6 IhosairaudetAtooppinen ihottuma

Atooppinen ekseema (atooppinen ihottuma, atooppinen dermatiitti, atooppinentaiveihottuma, taiveihottuma, "maitorupi") on erittäin yleinen, pääsääntöisesti lieväkrooninen ihosairaus. Pienillä lapsilla esiintyvässä atooppisessa ekseemassaihottumaläiskät sijaitsevat etenkin poskissa, vatsalla ja alaraajojen ulkosyrjällä(ns. maitorupi). Vanhemmilla lapsilla ihottumaläiskät paikallistuvat taipeisiin,niskaan, nilkkoihin ja ranteisiin (ns. taiveihottuma). Atooppisen ekseeman hoito onoireenmukaista, ja lapsen ihoa on rasvattava runsaasti perus- ja/tai kortisonivoiteilla.

Ihottuman vaikeusaste vaihtelee luonnollisen taudinkulun mukaisesti runsaasti, jasiihen kuuluu erityisesti talvella kohtalaisen paljonkin hoitoa vaativia jaksoja. Lapsellakatsotaan olevan vaikea atooppinen ekseema, jos sen hoidoksi eivät riitä perusvoiteetja miedot kortisonivoiteet, vaan tarvitaan lisäksi seuraavia erikoishoitoja:

• vahvoja kortisonivoiteita tai• kalsineuriiniestäjiä (esim. takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoide) tai• valohoitoa tai• sairaalahoitojaksoja

Hoidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden määrä on arvioitava riittävän pitkälläaikavälillä, koska ekseeman vaikeusaste saattaa vaihdella.Rasitusta ja sidonnaisuuttaarvioitaessa on tarpeen huomioida, että alle 2-vuotiaalle atooppista ekseemaasairastavien lasten hoidossa käytetään pääsääntöisesti mietoja kortisonivoiteita. Käypähoito-suosituksen mukaan vasta yli 2-vuotiaiden hoidossa käytetään takrolimuusi- taipimekrilomuusiemulsiovoidetta, jos paikalliskortikosteroidivoiteilla ei saada riittäväähoitovastetta.

Ei vammaistukea

49

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Atooppista ekseemaa sairastavan lapsen hoidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsella on läiskäinen ja vain osissa vartaloa(mm. taipeet, kasvot) esiintyvä ekseema, jota hoidetaan perusvoiteilla ja I – II -ryhmänkortisonivoiteilla.

Tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta lapsen hoidosta ei myöskäänkatsota aiheutuvan, vaikka atooppista ekseemaa sairastavalle lapselle kehittyisisiitepölyherkistymän myötä ristiallergioita juureksille ja hedelmille.

Perusvammaistuki

Atooppista ekseemaa sairastavan lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsella on laaja-alainen ja vaikeahoitoinenatooppinen ekseema. Ekseema on laaja-alainen ja vaikeahoitoinen, kun sitä esiintyylaajasti kasvoissa, vartalolla ja raajoissa ja se oireilee asianmukaisesta hoidosta(perusvoiteiden ja mietojen kortisonivoiteiden lisäksi säännöllisesti käytetyt yllä mainituterikoishoidot) huolimatta.

Alle 2-vuotiaan lapsen laaja-alainen ekseema on vaikeahoitoinen, kun se ei pysyhallinnassa säännöllisellä ja päivittäisellä runsaalla perusvoiteen käytöllä ja ryhmänI-II kortisonivoiteen jaksottaisella käytöllä. Lapsi on vaikeiden iho-oireiden vuoksierikoislääkärin hoidossa ja seurannassa. Seuranta toteutuu yksilöllisen tarpeenmukaisesti. Myös sairaalahoitojaksot voivat olla ajoittain tarpeen.

Lääkärinlausunnossa ja hakemuksessa tulee käydä ilmi, millä tavalla ekseema on laaja-alainen ja vaikeahoitoinen.

Korotettu vammaistuki

Atooppista ekseemaa sairastavan lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan vaativaarasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsella on vaikeahoitoisen atooppisen ekseeman lisäksimuu vaikeahoitoinen sairaus. Tavallisesti nämä lapset tarvitsevat tehostettua lääkärinhoitoa tai osastohoitojaksoja.

1.7.5.7 KasteluLapsen kuivaksi oppiminen on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat lapsenaineenvaihdunnalliset, rakenteelliset ja hermostolliset edellytykset hallita virtsarakontoimintaa. Myös psykososiaalisilla tekijöillä voi olla osuutta lapsen kuivaksi oppimisessa.Ei-elimellinen kastelu (F98.0) on voinut jatkua lapsen syntymästä asti, tai se saattaaalkaa vasta lapsen opittua kuivaksi.

Vasta yli 5-vuotiaan lapsen diagnoosiksi asetetaan kastelu (yökastelu ja/taipäiväkastelu). Vammaistuki voidaan myöntää aikaisintaan 5 vuoden iästä lukien.

Vammaistuen myöntäminen kastelevalle lapselle edellyttää seuraavien edellytystentäyttymistä:

• lapselle on diagnoosiksi asetettu kastelu• kastelu on jatkunut tai jatkuu vähintään 6 kuukauden ajan• lapsi on lääkärin hoidossa• lasta hoidetaan aktiivisesti yökastelun takia lääkkeillä tai hälytinlaitehoidolla.

Aktiivisella hoitamisella tarkoitetaan, että desmopressiinilääkitystä käytetäänmaksimiannoksella (240 mikrogrammaa) vähintään 2 viikon ajan taihälytinlaitehoitoa vähintään 6 viikon ajan. Hoitoa tulee käyttää yhtäjaksoisesti.Hoidon toteutumista voi seurata muun muassa lääkeostoja seuraamalla.

50

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• lääkärinlausunnossa tulee olla tarkka selvitys toteutetusta hoidosta, sen tehosta jahoitosuunnitelma. Lausunnosta tulee käydä ilmi perusteet hoidon jatkamisesta taikeskeyttämisestä sekä suunnitelma seuraavasta hoitokokeilusta.

• kastelusta pidetään päivittäin kastelupäiväkirjaa. Kastelupäiväkirjaa tulee ollapidetty ainakin hoidon aikana. Siitä ilmenee, kuinka kauan hoitoa on jatkettu jamikä on ollut hoidon teho. Kopio siitä tulee olla hakemuksen liitteenä.

Perusvammaistuki

Lapsen hoidosta ja huolenpidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaista suurempaarasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi kastelee aktiivisesta hoidosta huolimatta vähintään3 yönä viikossa. Vammaistuki voidaan myöntää aktiivisen hoidon alkamista seuraavankuukauden alusta. Kun hoito keskeytetään tuloksettomana, hoitoa tulee kokeillauudelleen yleensä 4-6 kuukauden kuluessa. Vammaistuki myönnetään seuraavaanhoitokokeiluun saakka.

Vammaistuki voidaan myöntää myös silloin, kun hoitoa ei ole voitu aloittaa tai jatkaamuun lääketieteellisen syyn vuoksi. Syy tulee perustella lääkärinlausunnossa.

Päiväkastelijalla katsotaan olevan oikeus perusvammaistukeen, jos lapsen kasteluasian mukaisesta hoidosta huolimatta jatkuu. Lapsen hoidosta huolehtiville katsotaanaiheutuvan rasitusta ja sidonnaisuutta muun muassa siitä, että heidän tulee huolehtialapsen säännöllisistä (n. 2 h välein) WC:ssä käynneistä.

1.7.5.8 Mielenterveyden, kehityksen jakäyttäytymisen häiriöt

• Psykoottiset häiriöt (F20-29), mieliala- (F31-32) ja ahdistuneisuushäiriöt (F40-48,osin F90-98)

• Älyllinen kehitysvammaisuus (F70-79)Section 1.7.5.8.3• Psyykkisen kehityksen häiriöt (F80-89)• Tavallisesti lapsuus- ja nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt

(F90-91)Section 1.7.5.8.5• Vammaistuki mielenterveyden, kehityksen ja käyttäytymisen häiriöissä

Lapsilla ja nuorilla esiintyy samoja mielenterveydenhäiriöitä kuin aikuisilla, muttaniiden esiintyvyys vaihtelee iän mukaan. Myös oireiden ilmenemismuoto vaihteleediagnoosinimikkeen sisällä lapsen ja nuoren iästä ja kehitysvaiheesta riippuen.

Yleisimpiä mielenterveydenhäiriöitä lapsilla ovat tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt. Myösahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä lapsuus- ja nuoruusiässä, ja näistä tavallisimpiaovat pelko-oireiset häiriöt. Myös traumaperäisiä stressireaktioita tavataan lapsillamelko usein, kun taas pakko-oireiset ahdistushäiriöt yleistyvät vasta nuoruusiässä.Mielialahäiriöt yleistyvät lapsuudesta nuoruusikään siirryttäessä, ja ne ovatnuoruusikäisten tavallisin mielenterveydenhäiriö. Psykoosit ja syömishäiriöt ovatedellä mainittuja sairausryhmiä harvinaisempia. Tavallista on, että lapsella voi esiintyäsamanaikaisesti kaksi tai useampia mielenterveyden häiriötä.

51

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Psykoottiset häiriöt (F20-29), mieliala- (F31-32) jaahdistuneisuushäiriöt (F40-48, osin F90-98)

Skitsofreeniset psykoosit (F20) saattavat alkaa jo lapsuudessa tai nuoruudessa.Niiden oireet ovat suurelta osin samanlaisia kuin aikuisiässä ja ne sisältävät erilaisiahallusinaatioita, erityisesti kuuloharhoja ja ajatustoiminnan häiriöitä, kuten harhaluuloja,ajatussisällön poikkeavia assosiaatioita ja ajatusten katkeilua tai jumiutumista.Psykoottinen lapsi vaatii usein vanhemmilta enemmän huolenpitoa ja valvontaa kuinterve lapsi. Perheterapeuttinen hoito on usein hyödyllistä lapsen hoidon kannalta,samoin perheelle osoitetut muut tukitoimenpiteet (tuki- tai hoitokeskustelut).

Lasten masennustilan tunnistaminen ja hoidon aloittaminen viivästyvät usein.Lasten masennus on usein pitkäkestoinen ja herkästi uusiutuva. Masennusjaksojentoistuessa uuden episodin riski kasvaa. Masennuksen aikana kiinnostus ympäristöäja ihmisiä kohtaan vähenee. Lapsen masennuksen oireet ovat kehitysvaiheenmukaan muotoutuvia. Vauva välttää katsetta ja on kontaktissa passiivinen.Kognitiivinen ja motorinen kehitys viivästyvät, ja uni- ja syömisvaikeudet ovat tavallisia.Vanhemman lapsen masennus ilmenee usein ärtyneisyytenä, tyytymättömyytenä jakeskittymiskyvyttömyytenä. Lapselta puuttuu kyky iloita ja leikkiä. Psykosomaattisetoireet ovat tavallisia, ja lapsi voi olla itsetuhoinen. Kouluikäisellä lapsella ikävystyminen,keskittymiskyvyttömyys ja väsymys ovat tavallisia oireita, ja nämä johtavat useinkouluvaikeuksiin. Masennuksen psykologiset oiresisällöt ilmenevät selvemminvanhemmalla lapsella: huonommuuden, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteet.

Lapsen masennuksen ilmeneminen nivoutuu usein hänen lähi-ihmissuhdeverkostoonsa. Sosiaalisten verkostojen tuki on masentuneelle ensiarvoisentärkeää, ja yhtenä hoitomuotona voi olla perheterapia. Masentunut ja itsetuhoinen lapsitarvitsee tiivistä valvontaa ja huolenpitoa sekä usein sairaalahoitoa, etenkin jos perheenvoimavarat tukea lasta ovat vähäiset. Masentunut lapsi tarvitsee kotona enemmäntukea ja huolenpitoa kuin terve lapsi. Myös syömiseen tai uneen liittyvät ongelmatvaativat usein vanhemmalta runsaasti huolenpitoa.

Lapsuuden ahdistuneisuushäiriöissä esiintyy pitkäkestoisia ja irrationaalisia pelkojatiettyjä kohteita, toimintoja tai tilanteita kohtaan. Ennen kouluikää erilaiset pelotkuuluvat lapsilla usein normaalikehityksen puitteisiin, kun taas isommilla lapsilla samojapelkoja voidaan pitää pelko-oireisina ahdistuneisuushäiriöinä (F40). Lapsilla oireetpainottuvat kohteisiin (esim. eläimet) ja nuoruusikäisillä taas enemmän tilanteisiin(sosiaaliset tilanteet, julkiset paikat). Muissa ahdistuneisuushäiriöissä (F41) lapsentai nuoren ahdistuneisuus ilmenee usein takertuvuutena vanhempiin, ja lapsenon usein vaikea sopeutua ikäistensä joukkoon. Somaattiset oireet ovat tavallisiaahdistuneisuushäiriöiden yhteydessä, kuten vatsakivut, oksentelu, päänsärky, huimausja hikoilu. Pakko-oireinen häiriö (F42) sisältää sekä pakkoajatuksia että pakkotoimintoja.Vaikeina esiintyessään ne haittaavat huomattavasti jokapäiväistä elämää. Jos lapsivastustaa pakkotoimintoja, ahdistus yleensä pahenee. Vaikeimmin oireilevilla lapsillaosastohoito on joskus tarpeen. Esimerkiksi koulupelkojen yhteydessä hoito vaatiivanhemmilta ja opettajilta sekä muulta lähiverkostolta runsaasti aktiivisuutta jasidonnaisuutta suhteessa lapseen.

Älyllinen kehitysvammaisuus (F70-79)Älyllinen kehitysvammaisuus ilmenee siten, että yleiseen älykkyystasoonvaikuttavien kognitiivisten, kielellisten, motoristen ja sosiaalisten kykyjen kehityspysähtyy tai on normaalia hitaampaa eikä saavuta iänmukaista tasoa. Älyllisen

52

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

kehityksen pysähtymisen tai taantumisen taustalla on usein elimellinen sairaus.Kehitysvammaisuuteen liittyy usein myös käytöshäiriöitä, jotka aiheuttavat runsaastilisähuolenpidon ja valvonnantarvetta.

Lievästi kehitysvammaiset (F70) lapset tarvitsevat usein enemmän taitojen ohjattuaharjoittelua, mutta oppivat selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan. Keskivaikeastikehitysvammaisten (F71) lasten kieli ja käsityskyky kehittyvät hitaasti. Motoriset taidotja kyky huolehtia itsestä jäävät vaillinaisiksi. Osa lapsista oppii lukemisen, kirjoittamisenja laskemisen yksinkertaiset perustaidot. Jotkut eivät opi koskaan puhumaan, vaikkahe ymmärtävät yksinkertaisia ohjeita ja oppivat käyttämään käsimerkkejä. Vaikeanälyllisen kehitysvamman (F72) kuva on samanlainen kuin edellisen ryhmän, muttavaikea-asteisempi. Syvästi älyllisesti kehitysvammainen (F73) ei kykene juuri lainkaanhuolehtimaan perustarpeistaan ja on jatkuvan avun ja ohjauksen tarpeessa.

Älylliseen kehitysvammaisuuteen voi liittyä myös elimellisiä oireita, rakenteellisia vikojaja vammoja tai mielenterveyden häiriöitä. Vaikeat neurologiset ja muut liikkumistavaikeuttavat fyysiset häiriöt, näkö- ja kuulohäiriöt, epilepsia sekä autismi ovat myöstavallisia.

Lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuusvoi olla alusta saakka vaativaa. Pienenkin lapsen hoito voi erota huomattavastivastaavanikäisen terveen lapsen hoidosta. Kehitysvammaisten erikoissairaanhoito onyleensä järjestetty erityishuoltopiirien poliklinikoilla ja laitoksissa.

Psyykkisen kehityksen häiriöt (F80-89)Psyykkisen kehityksen häiriöille on ominaista, että lapsen kielellinen kehitys,oppimiskyky, motoristen taitojen kehitys ja /tai sosiaalisen vuorovaikutuksenkehitys ovat häiriintyneet. Eri häiriöt voivat esiintyä samanaikaisesti. Häiriön muoto,vaikeusaste, yksilölliset ja ympäristötekijät aiheuttavat erilaisia toimintarajoitteita lapsenarjessa.

Kehityksellinen kielihäiriö (F80.0 - F80.9)

Käypä hoito -suosituksen mukaisesti kehityksellisellä kielihäiriöllä tarkoitetaan kielenkehityksen häiriötä, joka vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen javuorovaikutukseen. Häiriössä lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muunkognitiivisen kehityksen mukaisesti. Häiriön syynä ei ole neurologinen vamma taisairaus eikä aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuus, muttane voivat olla häiriöön myötävaikuttavia tekijöitä. Kielellisen kehityksen vaikeudetvoivat myös liittyä autismikirjon ongelmaan tai älylliseen kehitysvammaisuuteen, jolloindiagnoosi on älyllinen kehitysvammaisuus, tai kehitysvammaa lievempään laajaansuorituskyvyn heikkouteen. Näissä tilanteissa kyseessä ei myöskään ole kehityksellinenkielihäiriö.

Kehityksellisen kielihäiriön oirekuvassa lapsella on vaikeuksia kielellisten ilmaustentuottamisessa tai ymmärtämisessä tai molemmissa. Pitkään jatkuva puheen epäselvyyson tavallista, lapsella voi olla virheellisiä tai muuntuneita sanoja, virheellisiä tai puuttuviasanojen taivutuspäätteitä ja sananlöytämisvaikeuksia. Lapsen puheilmaisusta saattaapuuttua sisällön kannalta oleellisia sanoja tai sanoja voi olla puheen ymmärrettävyydenkannalta liikaa. Lapsella esiintyvää ymmärtämisvaikeutta voi olla vaikea tunnistaaarjessa. Lapsella esiintyvät vuorovaikutusongelmat, tunne-elämän häiriöt taikäytöshäiriöt, kuten keskittymisvaikeudet, levottomuus ja vetäytyminen, voivat ollamerkkejä mahdollisesta kielellisen toimintakyvyn häiriöstä.

53

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Puheen tuottamisen häiriöitä saattaa ennakoida yksittäisten sanojen puuttuminenkaksivuotiaalla ja yksinkertaisten kahden sanan lauseiden puuttuminen kolmivuotiaalla.Muutamien yksinkertaisten sanojen oppimisen jälkeen kielen kehitys voi pysähtyä.Puheen tuottamisen häiriöön liittyy viivästymiä tai poikkeavuuksia sanojen ja äänteidentuottamisessa. Sanasto voi olla rajoittunutta, sopivien sanojen löytäminen vaikeaa taikieliopilliset virheet haittaavia. Lapsen ei-kielellinen kyky viestiä ilman sanoja on melkohyvä.

Puheen ymmärtämisen häiriön merkkejä ovat yksivuotiaalla reagoimattomuus tuttuihinnimiin, puolitoistavuotiaalla lapsella kyvyttömyys tunnistaa muutamia yleisiä esineitäja yli kaksivuotiaalla kyvyttömyys seurata yksinkertaisia ohjeita. Myöhemmällä iällätällaisen lapsen on vaikeaa ymmärtää kieliopillisia rakenteita ja kielen vivahteita.Puheenymmärtämisen häiriöön liittyy aina myös puheentuoton häiriö.

Kehityksellisen kielihäiriön vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan. Lieväasteisessakinhäiriössä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot (augmentive and alternativecummunication, AAC) auttavat oppimista, iänmukaista toimintaa ja osallistumista.Tukitoimet aloitetaan yleensä heti kun herää epäily lapsen kielellisen kehityksenviiveestä tai poikkeavuudesta.

Lapsen kasvaessa kehityksellisen kielihäiriön oirekuva muuttuu. Lapsen puhe selkiytyyvähitellen ja arkisen kielen hallinta kehittyy. Pitkien, käsitteellisten ja monimutkaistenkuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen pysyy kuitenkin usein ikätasoonverrattuna puutteellisena tai vaikeana.

Ennen kouluikää todettu kehityksellinen kielihäiriö jatkuu usein puutteellisenakielellisenä toimintakykynä kouluiässä. Esimerkiksi uusien sanojen ja käsitteidenoppiminen voi olla lapselle edelleen vaikeaa ja sen vuoksi arkisen kielenulkopuolelle jäävän sanaston ja käsitteistön hallinnan puutteet korostuvat.Lapsella saattaa olla kehitykselliseen kielihäiriöön liittyen puutteita toiminnanohjauksessa ja vuorovaikutustaidoissa, vaikeuksia ja niukkuutta kaverisuhteissa sekäkeskittymisvaikeuksia ja tunne-elämän ongelmia.

Kaksi- tai monikielisen lapsen kehityksellinen kielihäiriö ilmenee aina myös äidinkielenkäyttämisessä, mikä voidaan yleensä todeta puheterapeutin tutkimuksessa tulkinvälityksellä.

Oppimiskyvyn häiriöissä (F81) normaalitaitojen omaksuminen on häiriintynytkehityksen varhaisvaiheista alkaen. Taustalla on todennäköisesti biologinentoimintahäiriö ja poikkeavuus kognitiivisessa prosessoinnissa. Häiriö haittaa jokoulunkäynnin alkuvuosina. Oppimiskyvyn häiriö voi ilmetä lukemis-, kirjoittamis- tailaskemiskyvyn häiriönä tai monimuotoisena oppimiskyvyn häiriönä. Oppimiskyvynhäiriöihin liittyy usein myös esimerkiksi tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muukehityshäiriö esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö.

Motoriikan kehityshäiriössä (F82) on lihasten yhteistoimintaan liittyviä vaikeuksiakehityksen varhaisvaiheista lähtien. Nämä vaikeudet vaihtelevat iän mukana. Liikkeidenhieno- ja karkeasäädöissä on puutteita, erityisesti aistinvaraisten liikesuoritusten ohjailuon vaikeaa. Osalla lapsista on oppimishäiriöitä, sosiaalisia häiriöitä sekä tunne- jakäytöshäiriöitä.

Monimuotoisten kehityshäiriöiden (F83) diagnoosiryhmää käytetään silloin,kun lapsella on puheen ja kielen kehityshäiriöitä, oppimiskyvyn ja motoriikankehityshäiriöitä sekä älyllisten toimintojen yleistä heikkoutta eikä mikään niistä korostutoisia enemmän. Lapsi, jolla diagnosoidaan monimuotoinen kehityshäiriö, saattaa

54

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

yläkouluiässä suoriutua lievästi kehitysvammaisen tasoisesti. Tuolloin kyse ei oletaitojen menetyksestä vaan ero ikätovereihin lisääntyy vaatimustason kasvaessa.

Autismikirjon häiriöt (F84) tunnistetaan vaikeimmissa muodoissaan jovarhaislapsuudessa, mutta lievemmän häiriön diagnoosi voi varmistua vastamyöhemmin. Autismikirjon häiriöön voi liittyä kielellisen ja/ tai kognitiivisen kehityksenviivettä tai poikkeavuutta, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, muita neuropsykiatrisiahäiriöitä sekä käytösoireita, joilla voi olla huomattavia vaikutuksia toimintakykyyn.Joskus autismikirjon häiriöön liittyy myös motorisen kehityksen viivettä. Autismikirjonhäiriö on elinikäinen, mutta sen vaikeusaste voi muuttua iän ja kuntoutuksen myötä.

Lapsuusiän autismi (F84.0) ilmenee yleensä jo alle kolmivuotiaana. Vaikeassaautismissa ensioireet näkyvät jo yhden vuoden iässä puutteellisena eleiden ja ilmeidenkäyttönä, kuten etusormella osoittamista ei kehity, katsekontaktin luominen onpuutteellista ja tavaroiden esittelyä ei ilmene, sekä omaan nimeen reagoiminenon puutteellista. Näitä oireita seuraa viivästynyt tai poikkeava puheen ja kielenkehitys. Osalle autismi ilmenee saavutettujen taitojen menetyksinä yhden ja kahdenikävuoden välillä. Autismissa huomattavalla osalla on ongelmia aistitiedon käsittelyssä.Lapsi voi olla herkkä ja reagoida poikkeavasti esim. äänille, kosketukselle tai muilleympäristön aistiärsykkeille. Siirtymätilanteet ja muutokset aiheuttavat usein voimakastavastustusta. Yksittäiset pelot sekä uni- ja syömishäiriöt ovat tavallisia. Osalla on älyllistäkehitysvammaisuutta. Motorisessa kehityksessä voi olla poikkeavuutta, mutta esim.kävelytaito saavutetaan yleensä normaalisti.

Varhain alkava autismi on yleensä niin vaikea-asteinen, että tarvitaan intensiivistä jamonimuotoista kuntoutusta varhaisista vaiheista lähtien sekä yksilöllisiä tukijärjestelyjämm. varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Aspergerin oireyhtymällä (F84.5) tarkoitetaan lievää-keskivaikeaa autismikirjonhäiriötä. Lievemmän oirekuvan vuoksi se tunnistetaan ja diagnosoidaan yleensämyöhemmin kuin lapsuusiän autismi, tyypillisesti kuitenkin leikki- tai alakouluiässä.Keskeisiä oireita ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja sosiaalisten taitojenongelmat, ei-kielellisen kommunikaation poikkeavuudet (niukat eleet ja ilmeet) sekäkapea-alaiset toiminnot, kuten intensiiviset kiinnostuksen kohteet, pikkutarkka jamuodollinen puhe, jäykät joustamattomat rutiinit. Usein esiintyy motorista kömpelyyttäja poikkeavuutta aistiärsykkeisiin reagoimisessa. Näiden lasten yleinen kognitiivinenkehitys on normaalin puitteissa. He saattavat myös olla lahjakkaita jollain erityisalueella.

Tavallisesti lapsuus- ja nuoruusiässä alkavat käytös- jatunnehäiriöt (F90-91)

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (F90, sisältää ADHD:n ja ADD:n)(ADHD:n Käypä hoito -suositus) keskeisiä oireita ovat vaikeus säätää aktiivisuuttaja tarkkaavuutta tilanteeseen sopivaksi. Tämä ilmenee tyypillisesti ylivilkkautena,tarkkaamattomuutena ja impulsiivisena käytöksenä. Tarkkaamattomuudelle onominaista pitkäjännitteisyyden puute älyllistä osaamista vaativissa toiminnoissa,taipumus siirtyä toiminnasta toiseen saamatta mitään valmiiksi sekä erilaisethuolimattomuusvirheet ja unohtelu. Tyypillistä on häiriöherkkyys sekä vaikeus suunnatatarkkaavuutta olennaiseen asiaan. Myös tärkeiden tekemisten lykkäämistä voi esiintyä.Aktiivisuuden säätelyn vaikeus voi ilmetä jatkuvana liikkumisena ja vaikeutenapaneutua hiljaa tekemisiin, mutta myös toiminnan hitautena joissakin tilanteissa.Impulsiivisuus näkyy usein lyhytjänteisenä toimintatapana sekä kärsimättömyytenä,toimimisena ennen seurausten miettimistä. Ylivilkkaus ja impulsiivisuus altistavattapaturmille sekä sosiaalisissa tilanteissa ilmeneville vaikeuksille. Nämä lapset

55

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

rikkovat sääntöjä pikemminkin ajattelemattomuuttaan kuin tahallaan. Lapsilla on useinmyös toiminnanohjauksen ongelmia, jotka ilmenevät muun muassa päivittäistaitojenoppimisen sekä arjesta huolehtimisen vaikeutena. Lukemis- ja oppimisvaikeudetsekä motorinen kömpelyys sekä motoriikan ja puheen kehityshäiriöt ovat tavallisialisäongelmia. Asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella oireita voidaan lievittäämerkittävästi.

Käytöshäiriöiselle (F91) (Käypä hoito -suositus) lapselle on ominaista toistuva taialituinen epäsosiaalinen, aggressiivinen tai uhmakas käytös. Lyhytaikaiset käytösoireetliittyvät usein kuormittavaan elämäntilanteeseen tai muuhun häiriöön, esimerkiksioppimisvaikeuksiin tai neuropsykiatrisiin häiriöihin. Pitkäkestoisempi käytöshäiriö onkehittynyt usein vähitellen. Käytöshäiriö aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissaja suoriutumisessa. Käytöshäiriöt ovat yleinen syy lasten ja nuoren ohjautumisessamielenterveyspalveluiden piiriin. Käytöshäiriölle tyypillisiä piirteitä ovat ylenmääräinentappeleminen tai kiusaaminen, julmuus, omaisuuden tuhoaminen, tulipalojensytyttäminen, varastaminen, toistuva valehtelu, luvaton koulusta poissaolo, kotoakarkaaminen, tiuhat raivokohtaukset ja /tai tottelemattomuus. Käytöshäiriöihin liittyyusein kehityksellisiä ongelmia kielellisten ja oppimishäiriöiden muodossa sekäoheissairauksia kuten ADHD ja mieliala- ja päihdehäiriöt. Myös psykososiaalinenkuormittuneisuus on yleistä.

Lapsuus- ja nuoruusiässä alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden hoidossa keskeisiä ovatpsykososiaaliset hoitomuodot kuten vanhemmuustaitojen ohjaus, jossa tuetaan lapsenja vanhemman myönteistä suhdetta ja vahvistetaan lapsen positiivista käytöstä sekämuu tarpeelliseksi arvioitu kuntoutus. Hoito edellyttää luottamuksellista perheen januoren toimijuutta vahvistavaa yhteistyösuhdetta ja jatkuvuutta.

Vammaistuki mielenterveyden, kehityksen ja käyttäytymisenhäiriöissä

Tässä sairausryhmässä vammaistuen myöntämisperusteiden arviointi on useinhaastavaa, koska diagnoosista riippumatta rasitusta ja sidonnaisuutta voi lapsenarjessa aiheutua useista toimintakykyrajoitteista johtuen. Mielenterveyden, kehityksenja käyttäytymisen häiriöihin liittyen kaiken ikäisillä lapsilla voi olla esimerkiksi vaikeuksiavuorovaikutuksessa ja kaverisuhteissa, ja lisäksi voi esiintyä tunne-elämän häiriöitä,käytöshäiriöitä, yliaktiivisuutta, passiivisuutta ja/tai tarkkaamattomuutta. Häiriöidenvaikutus rasitukseen ja sidonnaisuuteen arvioidaan kokonaisvaltaisesti yksilölliset seikat(esimerkiksi ikä ja kehitystaso) ja ympäristötekijät (esimerkiksi sairaudesta aiheutuviinhoitoihin ja matkoihin käytettävä aika ja/tai työjärjestelyt) huomioiden.

Ei vammaistukea

Aivan vähäisestä, tavanomaisesta poikkeavasta lapsen hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta ei katsota aiheutuvan erityistä rasitusta ja sidonnaisuuttaverrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen. Esimerkiksi harvemmin kuinviikoittain tapahtuvista hoito- ja kuntoutustoimenpiteistä aiheutuvan rasituksen jasidonnaisuuden katsotaan olevan vähäisempää kuin vammaistukeen edellytetään,jos muuta rasitusta ja sidonnaisuutta ei lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheudu.Vammaistuen myöntämisedellytykset eivät myöskään täyty, vaikka lapsella on todettuerityispiirteitä, jotka voivat huolestuttaa vanhempia ja /tai aiheuttaa seurannan tarvettaterveydenhuollossa.

Jos lapsen hoidosta ei aiheudu muuta tavanomaisesta poikkeavaa rasitusta jasidonnaisuutta, ei ainoastaan lääkehoidon toteuttaminen tai koulutaksin käyttäminen

56

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

oikeuta vammaistukeen. Lisäksi lapsi, jolla on ainoastaan S- ja R-vika, ei ole oikeutettuvammaistukeen.

Perusvammaistuki

Perusvammaistukeen on oikeus lapsella, jonka hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vähintään viikoittaista jatavanomaista suurempaa verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen.Perusvammaistuen myöntämiseksi lapsi tarvitsee arjessa toimimisessa ikäisiäänenemmän säännöllistä suunnitelmallista tukea, ohjaamista ja/tai valvontaa tailapsen kanssa tehdään ohjattuja harjoitteita. Lisäksi lapsella voi olla hoito- jakuntoutustoimenpiteitä. Lapsen hoito, kuntoutus ja seuranta ovat terveydenhuollossatehtyjen suunnitelmien mukaisia.

Perusvammaistukeen katsotaan olevan oikeus esimerkiksi

• lapsella, joka tarvitsee säännöllistä ohjausta puheterapeutin ohjaamienharjoitteiden toteuttamisessa ja ikätasoistaan enemmän tukea sosiaalisessakanssakäymisessä ymmärretyksi tulemisen vaikeuksien vuoksi.

• lapsella, joka tarvitsee arjessa impulsiivisuuden, tarkkaavuuden ylläpidonvaikeuksien tai oman toiminnanohjauksen vaikeuksien vuoksi säännöllistäsuunnitelmallista ohjausta tai tukea, kuten ohjausta sosiaalisessavuorovaikutuksessa, erityisiä tukitoimia päiväkodissa /koulussa taipsykososiaalisten hoitomuotojen toteuttamista arjessa.

• lapsella, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, on usein käytössä lääkitys,mutta perusvammaistuen myöntämiseksi lääkehoito ei ole välttämätön. Rasitustaja sidonnaisuutta voi aiheutua esimerkiksi psykososiaalisten hoitomuotojentoteuttamisesta arjessa.

Korotettu vammaistuki

Korotettuun vammaistukeen on oikeus lapsella, jonka hoidosta, huolenpidostaja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai päivittäinhuomattavasti aikaa vievää.

Rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa, jos lapsen hoito ja huolenpito voidaankokonaisuutena arvioida huomattavasti vaativammaksi kuin vastaavan ikäisen terveenlapsen.

Lapsella voi olla vaikeuksia useilla toimintakykyalueilla, kuten kielellisissä, silmien jakäsien yhteistyötä vaativissa, vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa tai motorisissatoiminnoissa. Lapsi tarvitsee sairautensa vuoksi runsaasti suunnitelmallista ikäkauteenkuulumatonta tukea, opastusta ja/tai valvontaa arjen toiminnoissa, kuten koulussa,kotona, harrastuksissa ja/tai kaverisuhteissa. Lapsi voi tarvita myös erilaisiakuntoutustoimia, kuten perheneuvolakäyntejä, terapioita ja perhetyötä.

Korotettuun vammaistukeen katsotaan olevan oikeus esimerkiksi

• kehitysviiveen tai masennuksen takia passiivisella lapsella, jonka sairaus on niinvaikea, että hän tarvitsee ylimääräisiä virikkeitä ja päivittäin aikaa vievää ohjaustaja opetusta arkipäivän toiminnoissa.Vuorovaikutus lapsen kanssa voi olla vaativaa.Lisäksi lapsi yleensä tarvitsee suunnitelmallisia kuntoutustoimenpiteitä.

• usein kehitysvammaisella lapsella, jonka vamma on niin vaikea, että hän tarvitseeaikaa vievää apua ja ohjausta arkipäivän toiminnoissa tai huomattavaa valvontaasekä mahdollisesti kuntoutustoimenpiteitä. Lisäksi kommunikointi ja vuorovaikutuslapsen kanssa voi olla vaativaa.

57

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• jos lapsen pakko-oireiseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy huomattavia vaikeuksiaja näiden johdosta päivittäin vuorovaikutuksellisesti vaativaa ja /tai huomattavastiaikaa vievää tuen tarvetta esiintyy esimerkiksi pukeutumiseen, kotoa lähtemiseenja /tai syömiseen liittyvissä tilanteissa.

• jos lapsen kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvistä eri kommunikaatiota tukevienmenetelmien käytöstä aiheutuu vaativaa ja/tai päivittäin huomattavasti aikaavievää rasitusta ja sidonnaisuutta. Tällaista rasitus ja sidonnaisuus on esimerkiksi,kun lapsen vuorovaikutustilanteita joudutaan päivittäin toistuvasti rauhoittamaansekä käyttämään runsaasti yksilöllisesti pilkottuja ohjeita tai puheella tapahtuvankommunikaation tukena erilaisia AAC-menetelmiä. Vaikka kommunikointi lapsenkanssa onnistuu puhetta käyttäen, toimiva vuorovaikutus edellyttää lasta hoitavaltahenkilöltä erityistä perehtyneisyyttä ja on usein aikaa vievää ja keskittymistävaativaa. Sen vuoksi vuorovaikutus lapsen kanssa eroaa merkittävästi terveenlapsen kanssa vuorovaikuttamisesta.

• lapsella, joka oireilee voimakkaasti ADHD:n vuoksi eikä hänellä perustellustasyystä ole lääkehoito käytössä, mutta esimerkiksi psykososiaalisten tukitoimienjohdosta rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai päivittäin huomattavasti aikaavievää.

• lapsella, jonka huolenpito on psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi vaativaaedellyttäen päivittäistä varuillaanoloa, valvontaa arkipäivän toiminnoissa tai lapsisaattaa tarvita valvojaa karkailun ja impulsiivisuuden vuoksi.

Ylin vammaistuki

Ylimmän vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta ja huolenpidostaaiheutuva tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa ja lähesympärivuorokautista. Rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa esimerkiksi, kunlapsen hoidosta huolehtiminen edellyttää lasta hoitavalta henkilöltä erityistäperehtyneisyyttä sairauden hoitoon tai lapsen hoitoa voidaan kokonaisuutena arvioidahuomattavasti vaativammaksi kuin vastaavan ikäisen terveen lapsen hoito. Lähesympärivuorokautisella rasituksella ja sidonnaisuudella tarkoitetaan tilanteita, joissasairauden vuoksi lasta ei voi jättää ilman valvontaa kuin lyhyeksi aikaa, koska lapsensairauden hoito vaatii erityisjärjestelyjä ja lähes ympärivuorokautista varuillaan oloa.

Ylimpään vammaistukeen katsotaan olevan oikeus esimerkiksi

• vaikeaa autismia tai psykoosia sairastavalla lapsella silloin, kun sairaus on niinvaikea, että lapsi tarvitsee lähes ympärivuorokautista valvontaa ja ohjausta.

• lapsella, jota ei voi jättää kuin lyhyeksi aikaa ilman valvontaa huomattavanlevottomuuden, aggressiivisuuden, karkailevuuden, tuhoavan käyttäytymisen taiitsetuhoisuuden takia.

• lapsella, jonka kehitys on vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen verrattunaerittäin paljon viiveisempi ja joka on niin vaikeasti kehitysvammainen, että hän eipysty liikkumaan (esim. kääntymään sängyssä tai pysymään istuallaan). Tulevankehityksen ennuste on usein huono.

1.7.5.9 MonivammaisetMonivammaisten lasten hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitusja sidonnaisuus on eriasteista sairauksien tai vammojen laadusta ja vaikeusasteestariippuen. Vaikeasti monivammaisilla lapsilla saattaa olla yhtä aikaa useita vaikeitasairauksia tai monen elinsysteemin kehityshäiriöitä. Lapsella voi olla esimerkiksi

58

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

motoristen häiriöiden lisäksi aisti- tai kehitysvamma, epilepsia, puheen, hahmotuksentai psyykkisen kehityksen häiriöitä. Vaikeasti monivammaisilla lapsilla on oikeusylimpään vammaistukeen silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksestaaiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa ja ympärivuorokautista.

1.7.5.10 Neurologiset sairaudet• CP-vamma• Epilepsia

CP-vammaCP-vamma on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, jossatavallisimmin liikkeiden hallinta ja lihasvoima ovat heikentyneet. CP-vammaistentoimintakyky vaihtelee vähäisistä toiminnanhäiriöistä monivammaisuuteen.

Yleisin CP-vamman seuraus on lihasten spastisuus eli jäykkyys. Tällöin liikkeet ovatjäykät ja lihasvoima on heikko, minkä vuoksi liikkeitä on vaikea suorittaa nopeastija täsmällisesti. Spastisessa hemiplegiassa oireita on vain toisen puolen ylä- jaalaraajoissa. Usein yläraajan toiminnalliset vaikeudet ovat haittaavampia kuin alaraajan.Hemiplegiaa sairastavat oppivat useimmiten kävelemään itsenäisesti. Diplegiassaalaraajojen liikkeet ovat häiriintyneet, ja sen vaikeusaste vaihtelee itsenäisestikävelevistä pyörätuolilla liikkuviin. Tetraplegiassa myös yläraajojen tahdonalainentoiminta on häiriintynyt vähintään yhtä vaikeasti kuin alaraajojen.

CP-vamma voi ilmetä myös pakkoliikkeinä tai vaikeuksina koordinoida lihastoimintaa(ataksia). Tällöin itsenäinen selviytyminen vaikeutuu usein paljon merkittävämmin kuinlihasten jäykkyyden vuoksi.

Liikkumisvaikeuden lisäksi CP-vammaan liittyy usein myös jokin liitännäisvamma.Yleisin näistä on puhevamma, joka vaikeuttaa lapsen kielellistä kehitystä. Tämävoi johtaa lapsen älyllisten kykyjen aliarvioimiseen tai käyttäytymisongelmiin.Vaikeassa puhevammassa lapsella saattaa olla käytössään erilaisia puhetta korvaaviaviestintämenetelmiä. CP-vammaan saattaa lisäksi joskus liittyä aistivamma, epilepsia,hahmotushäiriöitä tai kehitysvammaisuus. Esimerkiksi jos lapsella on ongelmiavuorovaikutuksen luomisessa ja nähdyn hahmottamisessa, lapsen voi olla vaikeakiinnostua ihmisistä, leluista ja leikeistä, jolloin lapsi tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta.Oppimisen erityisvaikeuksia voi esiintyä, jos lapsella on esimerkiksi ongelmia käden jasilmän yhteistyössä tai hahmottamisessa.

Lievästi CP-vammainen lapsi oppii yleensä kävelemään ilman apuvälineitä jaselviää itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa. Keskivaikeasti CP-vammainen lapsivoi oppia kävelemään apuvälineitä käyttäen, mutta puhe on usein epäselvää jakognitiiviset erityisvaikeudet ovat yleisiä. Lisäksi lapsi tarvitsee yleensä jonkin verranapua päivittäisissä toiminnoissa. Vaikeasti CP-vammainen lapsi liikkuu yleensäsähköpyörätuolilla, jota hän kykenee itse ohjaamaan, jos hänen kognitiivinen tasonsaon hyvä. Muutoin vaikeasti CP-vammainen lapsi on useimmiten täysin autettava.

Ei vammaistukea

59

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

CP-vammaisen lapsen hoidosta ja huolenpidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi selviää arkipäivän toiminnoissaanikätasonsa mukaisesti.

Perusvammaistuki

CP-vammaisella lapsella on oikeus perusvammaistukeen, jos lapsi tarvitsee apuaarkipäivän toiminnoissaan. Lapsi saattaa lisäksi tarvita fysioterapeuttisia tai sitävastaavia harjoitteita vähintään viikoittain.

Korotettu vammaistuki

CP-vammaisella lapsella on oikeus korotettuun vammaistukeen, jos lapsi tarvitseepäivittäin huomattavasti aikaa vievää apua arkipäivän toiminnoissaan ja/tai erilaisiakuntoutustoimenpiteitä.

Ylin vammaistuki

Ylimpään vammaistukeen katsotaan olevan oikeus CP-vammaisella lapsella, jolla onylä- ja alaraajoissa huomattavassa määrin jäykkyyttä, lihasheikkoutta tai tahdottomialiikkeitä, minkä vuoksi lapsi tarvitsee toisen henkilön jatkuvaa apua ja valvontaa.Lapsella voi CP-vamman lisäksi olla esimerkiksi kehitys- tai aistivamma.

EpilepsiaEpilepsiaa sairastavalla on taipumus saada toistuvasti ohimenevistäaivotoiminnanhäiriöistä aiheutuvia kohtauksia ilman erityisiä altistavia syitä. Epilepsiavoi olla itsellään syntyvä, tai se voi olla oireena jostain muusta sairaudesta (esim.keskushermoston kertymäsairaus).

Epileptinen aivotoiminnan häiriö voi olla yleistyvä tai paikallisalkuinen, minkämukaan kohtauksen oireet määräytyvät. Tavallisimpia oireita ovat tajunnan osittainentai täydellinen häiriintyminen. Muita oireita ovat esimerkiksi aistitoimintojen taikäyttäytymisen häiriöt tai raajojen tai vartalon kouristelu. Kohtausten kesto vaihteleeyleensä sekunneista minuutteihin. Epilepsiaa esiintyy useammin lapsilla, joilla on myösmuita neurologisia oireita, kuten kehitys- tai liikuntavammaisuutta.

Epilepsian tärkein hoitomuoto on säännöllisesti, yleensä päivittäin käytettävä lääkitys.Myös kirurginen hoito voi tulla kyseeseen. Tavoitteena on kohtauksettomuus jaepilepsian aiheuttamien kognitiivisten ongelmien estäminen ilman merkittäviähaittavaikutuksia. Myös kohtaukselle altistavien tekijöiden, kuten unen puutteenvälttämisellä on keskeinen merkitys epilepsian hoidossa.

Valtaosa lapsuusiässä epilepsiaan sairastuvista saadaan nykyisillä hoitomenetelmilläkohtauksettomiksi, ja suurin osa epilepsiaa sairastavista tulee toimeen yhdellälääkkeellä. Kohtauksettomuuden saavuttamiseksi voidaan joskus joutua pitkäänhakemaan sopivaa lääkehoitoa ja vaihtamaan lääkitystä. Lääkehoitoa yleensä jatketaanvähintään niin kauan, että lapsi on ollut kaksi vuotta kohtaukseton. Usein hoitoakuitenkin jatketaan pitkäaikaisesti.

Lapsuusiän vaikeassa epilepsiassa lapsella esiintyy merkittäviä arkielämää haittaaviaepilepsiaan liittyviä oireita, kuten toistuvia tai tapaturmavaaraa aiheuttavia kohtauksiatai kehityksen hidastumista tai taantumista. Hoito voi edellyttää useita lääkkeitä jalapsen valvontaa kohtausten aiheuttaman tapaturmavaaran välttämiseksi. Lastavoidaan joutua lääkitsemään myös kohtausten aikana. Vaikein kohtausmuoto, jatkuvaepileptinen kohtaus vaatii sairaalahoitoa. Pitkään jatkuva epileptinen kohtaus voiaiheuttaa pysyviä aivotoiminnan häiriöitä ja vaikeuttaa epilepsiaa.

60

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Ei vammaistukea

Epilepsiaa sairastavan lapsen hoidosta ja huolenpidosta ei katsota aiheutuvantavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsen kohtaukset pysyvätlääkehoidolla poissa, tai lapsella on vain pieniä, hetkessä ohimeneviä nykimisenätai tuijottamisena ilmeneviä kohtauksia, joihin ei liity merkittävää toimintakyvynheikentymistä.

Lapsi, jolla on ainoastaan kuumekouristuksia, ei ole oikeutettu vammaistukeen.

Perusvammaistuki

Epilepsiaa sairastavan lapsen hoidosta ja valvonnan tarpeesta katsotaan aiheutuvantavanomaista suurempaa vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsellaon asianmukaisesta hoidosta huolimatta epilepsiakohtauksia, joihin liittyy merkittäväätoimintakyvyn heikentymistä.

Korotettu vammaistuki

Epilepsiaa sairastavan lapsen hoidosta ja valvonnan tarpeesta aiheutuvan rasituksenja sidonnaisuuden katsotaan olevan vaativaa, jos lapsella on vaikea epilepsia (esim.toistuvia lääkemuutoksia).

Korotettuun vammaistukeen katsotaan olevan oikeus epilepsiaa sairastavalla lapsellamyös silloin, kun kohtauksia esiintyy harvemmin, mutta ne tulevat ilman ennakko-oireita siten, että niistä aiheutuu vaaratilanteita, tai silloin, jos lapsella on epilepsianlisäksi muita arkipäivän toimintakykyä merkittävästi haittaavia neurologisia oireita, esim.liikunta- tai puhevaikeuksia tai toistuvia lihasnykäyksiä valveilla (myoklonia). Useinlapsen arjen sujuminen edellyttää erityisjärjestelyjä, esim. kuljetuksen tai saattajanjärjestämistä.

Ylin vammaistuki

Epilepsiaa sairastavan lapsen hoidosta ja huolenpidosta katsotaan aiheutuvan vaativaaja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsen vaikeaan epilepsiaanliittyy jatkuvasta asianmukaisesta hoidosta huolimatta tiheästi (päivittäin tai lähespäivittäin) toistuvia epilepsiakohtauksia ja lasta on tämän vuoksi jatkuvasti valvottava ja/tai lääkittävä kohtausten aikana.

Ylimpään vammaistukeen katsotaan olevan oikeus myös lapsella, jonka epilepsia liittyymonivammaisuuteen (kehitys- tai aistivamma tai etenevä neurologinen sairaus) jatämän vuoksi lapsen hoito ja huolenpito edellyttää valvontaa edelliseen verrattavissamäärin.

1.7.5.11 Pahanlaatuiset veritaudit ja kasvaimetPahanlaatuisten veritautien ja kasvaimien alkuhoidon ja siihen verrattavan raskaanylläpitohoidon aikana lapsen hoidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuudenkatsotaan olevan vaativaa ja ympärivuorokautista. Vaativaa ja ympärivuorokautistarasitusta ja sidonnaisuutta lapsen hoidosta huolehtivalle katsotaan aiheutuvan myösterminaalivaiheessa.

Korotettuun vammaistukeen katsotaan olevan oikeus lapsella, jokasaa solusalpaajahoitoa ylläpitohoitona (immunosuppressiivinen hoito).Perusvammaistukeen oikeuttavaa tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta

61

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

katsotaan aiheutuvan lapsen hoidosta ja huolenpidosta vielä vuoden ajansolusalpaajahoidon jälkeenkin, koska lasta joudutaan käyttämään tiheästi kontrolleissaja seuraamaan sairauden kehitystä. Lisäksi lapsi on infektioherkkä.

Vammaistukeen ei katsota olevan oikeutta lapsella, joka on parantunut sairaudestaja jonka solusalpaajahoidosta on kulunut jo vähintään vuosi. Lapsi tarvitsee tällöinenää harvoja jälkitarkastuksia, eikä sairaudesta ole jäänyt erityistä hoitoa vaativaatilaa. Esimerkiksi lievä kasvuhäiriö tai puberteetin viivästyminen ovat verraten tavallisialuuytimensiirron jälkeen ja joskus myös leukemian hoidon lopettamisen jälkeen.

1.7.5.12 Ruokavaliot ja ruoka-aineallergiatRuoka-allergiaa epäillään noin kolmasosalla pikkulapsista, mutta tutkimuksissa ruoka-allergian esiintyvyys on vain 3 – 8 % iän mukaan vaihdellen. Maitoallergiaa esiintyy noin2-3 %:lla alle 3-vuotiaista ja vehnäallergiaa 1 %:lla alle 2 -vuotiaista. Tyypillisiä ruoka-allergian oireita ovat erilaiset iho-oireet, suolen toiminnanhäiriöt ja hengitystieoireet.Ruoka-allergian aiheuttamat vaikeat reaktiot kuten anafylaktiset tai FPIES-reaktiotovat lapsilla harvinaisia. Valtaosalla oireet lievittyvät tai häviävät 3 – 4 vuoden ikäänmennessä.

Anfylaktiselle reaktiolle on tyypillistä, että useasta elinryhmästä ilmenevätoireet ilmaantuvat nopeasti ja ovat voimakkaita. Anafylaksia voi johtaa vakaviinhengitysvaikeuksiin, verenpaineen laskuun ja pahimmassa tapauksessa sydämenpysähdykseen. Anafylaksian varalle lapselle on määrätty adrenaliiniruisku. Yleensäensimmäinen altistus on vaatinut sairaalahoitoa.

FPIES -reaktio on vakavuudeltaan anafylaksiaan verrattavissa oleva, suolisto-oireiseen ruoka-allergiaan liittyä allerginen reaktio. Raju oksentelu alkaa muutamatunti allergisoivalle ruoka-aineelle altistumisen jälkeen ja voi johtaa vakavaannestevajeeseen ja shokkiin. Vaikea FPIES –reaktio hoidetaan sairaalassa. Adrenaliini eiyleensä tehoa.

Lapsen ravitsemuksen kannalta on tärkeää, ettei hänen ruokavaliotaan allergiaepäilynvuoksi tarpeettomasti rajoiteta kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeidenperuselintarvikkeiden osalta (ks. Allergiaohjelma 2008-2018).

Lapsen ruoka-allergian taudinmääritys tulee tehdä Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.Taudinmääritys perustuu oireiden häviämiseen epäillyn ruoka-aineen välttämisenaikana ja palaamiseen ruoka-ainetta uudelleen nautittaessa. Välttämisen jälkeensuoritetaan valvottu altistus, jos allergiaepäily kohdistuu ravitsemuksellisesti keskeisiinruoka-aineisiin (vilja, maito).

• Vilja-allergian taudinmääritys on tehty luotettavasti silloin, kun vilja (yleensävehnä) on altistettu lääkärin valvonnassa esim. sairaalan poliklinikalla. Todetunvehnäallergian yhteydessä ruokavaliosta kielletään usein myös ruis ja ohra ilmannäiden altistuskoetta.

• Maitoallergian toteaminen edellyttää tyypillistä oireistoa, suotuisaaeliminaatiovastetta ja lehmänmaitoaltistuksessa todettuja haitallisia oireita.

Ei vammaistukea

62

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Lapsen ruoka-allergiasta ei katsota aiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta, jos altistuksessa ei ole aiheutunut vaikeaa allergista reaktiota, joka olisivaatinut välitöntä hoitoa. Viiveellä tulevat allergiset oireet eivät yleensä ole vaikeitaeivätkä oikeuta vammaistukeen.

Alle yksivuotiaan vilja-allergiasta ei katsota aiheutuvan tavanomaista suurempaarasitusta ja sidonnaisuutta, koska viljatuotteet eivät ole näin pienen lapsen ravinnossavälttämättömiä. Myöskään alle yksivuotiaalla maitoallergiaa sairastavalla lapsella ei oleoikeutta vammaistukeen.

Laktoosi-intoleranssia eli maitosokerin imeytymishäiriötä sairastavan lapsen hoidostaja huolenpidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta vammaistukeen oikeuttavasti.

Perusvammaistuki

Lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta, jos 1-vuotiaalla tai vanhemmalla lapsella on anafylaktisia reaktioitaaiheuttava vilja- tai maitoallergia. Vammaistuki voidaan myöntää myös 1-vuotiaalle taivanhemmalle lapselle, jolle maito tai viljat aiheuttaa vaikean, sairaalahoitoa vaativanFPIES- reaktion. Lääkärinlausunnossa tulee olla kuvattu, millä perusteella vilja- taimaitoallergiaa pidetään vaikeana.

Vammaistuki voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi vaikean allergian toteamisesta. Josallergia jatkuu vaikeana tämänkin jälkeen, tukea voidaan jatkaa. Tuen myöntäminenperustuu luotettavaan taudinmääritykseen. Luotettavana taudinmäärityksenä pidetäänterveydenhuollossa toteutettua avointa altistusta tai lääkärin hoitoa vaatinuttavahinkoaltistusta, jossa pienikin vilja- tai maitomäärä on aiheuttanut vaikean allergisenreaktion. Altistusta vaaditaan sekä ensimmäisten että jatkomyöntöjen kohdalla.

KeliakiaKeliakia on ohutsuolen sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeniaiheuttaa ohutsuolen limakalvon kroonisen tulehduksen. Taudin edetessä suolinukkatuhoutuu, minkä seurauksena ravinto- ja hivenaineiden sekä vitamiinien imeytyminenhäiriintyy. Gluteenittoman ruokavalion aikana suolinukka paranee, mutta ruokavaliossaei saa myöhemminkään olla lainkaan gluteenia, joten dieetti on elinikäinen. Keliaakikotvoivat yleensä käyttää jonkin verran kauraa ravinnossaan. Ennen kuin taudinmäärityson luotettavasti tehty, ruokavaliohoitoa ei voi aloittaa.

Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis) on gluteenin vaikutuksesta syntyvä ihotauti.Ihokeliakiaa sairastavista noin 75 prosentilla on samanlainen suolistovaurio kuinmuussakin keliakiassa. Myös ruokavalio on sama. Ihokeliakia on lapsilla harvinainen.

Keliakia diagnoosi voidaan tehdä joko veren vasta-aineiden tai ohutsuolenkoepalalöydöksen perusteella. Ohutsuolen limakalvon koepala ei ole välttämätön,mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueenrajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia (Käypä hoito- suositus18.12.2018). Mikäli keliakia diagnoosia ei vasta-ainelöydösten perusteella pystytävahvistamaan, perustuu diagnoosi ohutsuolen koepala-löydökseen. Koepalassa onoltava todettavissa keliakialle ominainen suolinukan vaurioituminen. Ihokeliakiassadiagnoosi perustuu ihosta otettuun koepalaan.

Perusvammaistuki

Jos lapsella on asianmukaisesti diagnosoitu keliakia tai ihokeliakia, katsotaan lapsellaolevan oikeus perusvammaistukeen 16-vuotiaaksi asti.

63

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.7.5.13 SydänviatLasten sydänsairauksia esiintyy noin 1 %:lla vastasyntyneistä. Ne ovat pääsääntöisestisydämen rakennevikoja, joiden vaikeusaste vaihtelee paljon. Suurimmalla osallalapsista sydänvika voidaan parantaa leikkauksella tai katetritoimenpiteellä. Osallalapsista rakennevika on niin vaikea (kuten yksikammioinen sydän), että oireitalievitetään ensiksi avustavalla toimenpiteellä, kunnes lapsi on riittävän suurimahdolliseen totaalikorjaukseen tai sydämen siirtoon.

Lääkehoito on tarpeen suurimmalla osalla vaikeaa sydänvikaa sairastavista lapsista.Lievemmissäkin tapauksissa sydämen vajaatoiminnan lääkehoito on useimmitentarpeen ennen leikkausta.

Pienillä lapsilla sydänvika voi aiheuttaa esim. syömisvaikeuksia ja riittämätöntäpainonnousua, vanhemmilla lapsilla suorituskyvyn heikkenemistä. Sydänvikaiset lapsetsairastavat normaalia useammin infektioita, jolloin sairaalahoito ja sydänlääkityksentehostaminen voi olla tarpeen.

Esimerkkejä sydänvikaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksestaaiheutuvasta rasituksesta ja sidonnaisuudesta:

• lääkehoidosta huolehtiminen (esim. verenohennuslääke)– lääkkeiden anto– laboratoriotutkimukset lääkeannosseurantoineen

• poliklinikkakontrollit ja sairaalahoitojaksot• ravitsemuksesta huolehtiminen (esim. energiantarve, natrium- ja kaliumtasapaino)

– ruokailun valvonta tai syöttäminen– syöttöletkuruokinta

• lisähapen käyttö• valvonta tajuttomuuskohtaus-, sinisyyskohtaus- tai rytmihäiriöriskin takia• terapiakäynnit• arjen kuntouttavat toimet kotona, päiväkodissa tai koulussa• huonokuntoisen lapsen avustaminen

Ei vammaistukea

Sydänvikaisen lapsen hoidosta ja huolenpidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi pysyy oireettomana pelkällälääkityksellä, tai lapsi on ollut oireeton jo ennen esim. rytmihäiriöitä ehkäisevänlääkityksen aloittamista. Vammaistukeen oikeuttavaa rasitusta ja sidonnaisuutta eiaiheudu myöskään silloin, kun lapsella on sydämentahdistin, joka ei rajoita hänenelämäänsä, eikä siitä aiheudu valvonnantarvetta. Tahdistinkontrollit eivät yksinään riitävammaistuen myöntöön.

Perusvammaistuki

Sydänvikaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta katsotaan aiheutuvantavanomaista suurempaa vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta silloin, kunlapsella on lääkityksestä huolimatta valvontaa edellyttäviä oireita, kuten lieväasteinensydämen vajaatoiminta tai rytmihäiriöt. Tavanomaista suurempaa rasitusta jasidonnaisuutta aiheuttaa kouluikäisellä lapsella myös verenohennushoito sekäsiihen liittyvät laboratorio- ja lääkeannosseuranta ja verenvuotoriskin aiheuttamavalvonnantarve tapaturmissa. Verenohennushoidon tehoa voidaan mitata myöskotilaitteella (INR-testi).

Korotettu vammaistuki

64

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Sydänvikaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta katsotaan aiheutuvanpäivittäin huomattavasti aikaa vievää rasitusta ja sidonnaisuutta esim. silloin,kun lapsella on huomattavaa valvontaa edellyttäviä oireita päiväsaikaan, kutensinisyyskohtauksia (syanoosikohtauksia) tai oireilua levossa. Päivittäin huomattavastiaikaa vievää rasitusta ja sidonnaisuutta aiheutuu myös silloin, kun lapsi tarvitseehuonon fyysisen kunnon ja väsymisen vuoksi apua päivittäisissä toiminnoissaan, kutensyömisessä tai liikkuessaan.

Rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa silloin, kun lapsen hoito edellyttää erityistäperehtyneisyyttä hoitotoimenpiteisiin. Lapsella voi olla käytössään esim. nenämahaletkutai suoraan mahalaukkuun asetettu letku (gastrostoma) ravinnon saamisenturvaamiseksi. Myös sydänleikkauksesta toipuminen voi aiheuttaa vaativaa tai päivittäinhuomattavasti aikaan vievää rasitusta ja sidonnaisuutta.

Jos alle kouluikäisellä lapsella on käytössään säännöllinen laboratorio- jalääkeannosseurantoja edellyttävä verenohennushoito, katsotaan lapsella olevan myöställöin oikeus korotettuun vammaistukeen. Valvonnantarve on huomattava lääkityksenaiheuttaman verenvuotoriskin vuoksi.

Ylin vammaistuki

Sydänvikaisen lapsen hoidosta ja huolenpidosta katsotaan aiheutuvan vaativaa jaympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsella on vaikea sydänvika,jonka vuoksi lasta on hoidettava ja valvottava lähes ympärivuorokautisesti.Ympärivuorokautista valvonnan tarvetta voivat aiheuttaa lapsella esiintyvät sinisyys-ja /tai tajuttomuuskohtaukset, vaikeasti oireileva sydämen vajaatoiminta, säännöllinenympärivuorokautinen lisähapen käyttö tai sairaanhoidollinen tarve yölliseensaturaatioseurantaan tai yölliseen letkuruokintaan.

1.7.5.14 Toistuvat infektiotToistuvia hengitystie- ja korvainfektioita sairastavalle lapselle voidaan myöntäävammaistuki, jos lapsen katsotaan olevan infektiokierteessä, joka kestää vähintäänpuoli vuotta ja vaatii toistuvia hoitotoimenpiteitä. Lapsi on infektiokierteessä, joshänellä on kuukausittain lääkärin toteamia infektioita. Oireettomia jaksoja voi olla 1–2 kuukautta vuodessa. Erilaisten hoitotoimenpiteiden lisäksi tavanomaista suurempaarasitusta ja sidonnaisuutta infektiokierteessä olevan lapsen hoidosta ja huolenpidostaaiheutuu esimerkiksi lapsen lääkäriin kuljettamisista ja lääkärissäkäynneistä tai lapsenhoitamiseksi kotona tehtävistä erityisjärjestelyistä. Iän mukana infektiotaipumus yleensävähenee.

Ei vammaistukea

Infektioita sairastavan lapsen hoidosta ja huolenpidosta ei katsota aiheutuvantavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsella on nuhia tai sellaisiaylempien hengitysteiden infektioita, jotka eivät vaadi erityishoitoja.

Perusvammaistuki

Infektioita sairastavan lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaista suurempaarasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi on infektiokierteessä ja lapsen hoito edellyttäätoistuvia lääkärissäkäyntejä ja hoitotoimenpiteitä. Usein lapsen korviin on laitettu putket,mutta infektiotaipumus jatkuu.

Korotettu vammaistuki

65

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Jos lapsi on vaikeassa infektiokierteessä, katsotaan lapsen hoidosta aiheutuvanvaativaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Vaikeassa infektiokierteessä olevalla lapsellaon jatkuvasti toistuvia infektioita, jotka vaativat tiheästi lääkärissä, laboratoriossaja poliklinikalla käyntejä sekä hoitotoimenpiteitä. Lapsella saattaa olla myös moniasairaalahoitojaksoja.

1.7.5.15 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet• Kampurajalka• Lastenreuma• Synnynnäinen lonkkaluksaatio

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä eräät sidekudossairaudet aiheuttavat useinkuntoutuksen ja päivittäisen hoidon tarvetta kotona. Yleensä lapset tarvitsevatsäännöllistä fysioterapiaa sekä apua kotona, koulussa ja harrastusten parissa.Avuntarvetta saattaa olla useissa päivittäisissä arjen toiminnoissa. Lisäksipäivähoidossa voidaan joutua tekemään erityisjärjestelyjä. Myös kodinmuutostyötsaattavat olla tarpeen, samoin erilaiset apuvälineet. Sellaiset lapset, jotka ovatmurtuma-alttiita, tarvitsevat valvontaa. Epäsuhtaisten kasvuhäiriöiden vuoksi tarvitaantoistuvasti erityisvalmisteisia vaatteita ja jalkineita. Usein tarvitaan myös toistuvia kipsi-ja lastahoitoja. Jos hoito jostakin syystä viivästyy tai esiintyy komplikaatioita, hoidontarve pitkittyy ja lisääntyy.

KampurajalkaKampurajalka on synnynnäinen jalkaterän virheasento, jossa jalkaterä on vääntynytsisään ja taaksepäin. Hoito aloitetaan tavallisesti toistokipsauksilla, kun lapsi on noinviikon ikäinen. Kipsauksen tarkoituksena on korjata vaiheittain jalkaterän asentooikeaan asentoon. Kipsauskerrat määräytyvät sen mukaan, miten jalkaterä alkaasaavuttaa haluttua asentoa. Kampurajalan hoito edellyttää alkuvaiheessa säännöllisiäkäyntejä hoitavassa yksikössä. Toisinaan tarvitaan myös leikkaushoitoa.

Kipsaushoidon jälkeen jatkohoitona on tankokenkähoito, jolla ylläpidetään saavutettuaasentoa. Tankokenkähoitoa käytetään aluksi 23 tuntia vuorokaudessa. Myöhemmässävaiheessa lapsen opittua seisomaan tukea vasten tai aloittaessa kävelyharjoitteluntankokenkähoitoa käytetään 16 tuntia vuorokaudessa hyödyntäen lapsen yö- japäiväuniaikaa. Tankokenkähoidon pituus määräytyy kampuran vaikeusasteenmukaan (yleensä noin 4-5 ikävuoteen saakka). Lapsi tottuu nopeasti tankokenkienkäyttöön. Lapsen kasvaessa kenkien kokoa ja asentoa tangossa sekä tangon leveyttätarkistetaan poliklinikkakäyntien yhteydessä.

Perusvammaistuki

Lapsella on oikeus perusvammaistukeen kampurajalan hoidon alkuvaiheessa. Tukivoidaan myöntää kipsaus- ja tankokenkähoitoa käytettäessä siihen saakka, kun lapsitäyttää 1 vuoden. Tuossa iässä lapsi yleensä oppii kävelemään ja tankokenkähoitoakäytetään enää lapsen yö- ja päiväunien aikana. Tuen myöntäminen edellyttää, ettähoito kokonaisuudessaan kestää vähintään puolen vuoden ajan.

66

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

LastenreumaLastenreuma ei ole yksi yhtenäinen tauti, vaan sen oireet, vaikeus ja ennustevaihtelevat suuresti eri lasten välillä. Lastenreuman yleisin tautimuoto on harvojennivelten lastenreuma (oligoartriitti).

Hoidon tavoitteena on tulehduksen rauhoittaminen, normaalin kasvun ja kehityksenturvaaminen sekä pysyvien vaurioiden estäminen. Lapsilla reumaattinen tulehdussaattaa rauhoittua ennen aikuisikää pitkäksi aikaa tai kokonaan. Noin viidesosalle voikehittyä ensimmäisen parin vuoden aikana oireeton silmän värikalvontulehdus (iriitti).Siksi lapset käyvät alkuun melko tiiviisti silmälääkärin seurannassa.

Lastenreumaa hoidetaan pääosin samoilla lääkkeillä kuin aikuisten reumaa. Pysyvienmuutosten estämiseksi reuman tehokas lääkehoito varhaisvaiheessa on tärkeää.Tavallisimmin lääkkeenä käytetään metotreksaattia ja sen rinnalle yhdistetääntarvittaessa muuta reumalääkehoitoa (yhdistelmähoito). Uudet ns. biologisetreumalääkkeet ovat olleet tehokkaita ja niitä käytetään silloin kun muu hoito ei tehoariittävästi. Osa biologisista lääkkeistä annetaan suonensisäisesti esimerkiksi 4-8viikon välein ja lapset käyvät päiväsairaalassa säännöllisesti saamassa lääkettä.Reumalääkkeet tehoavat myös iriitin hoitoon.

Systeemilääkehoidon (suun kautta tai suonensisäisesti) lisäksi tulehtuneita niveliähoidetaan niveliin annettavilla kortisonipistoksilla. Lapsille ne annetaan yleensäleikkaussalissa lyhyttä nukutusta käyttäen. Reuman tukihoitona (aamujäykkyydenhelpottaminen, kivunlievitys) käytetään myös tulehduskipulääkkeitä, kylmäpakkauksia japienillä lapsilla kylmäkääreitä. Reumalääkitykseen liittyvät turvaverikokeet toteutetaanalkuvaiheessa 2–4 viikon välein ja pitkäaikaislääkityksessä 2–3 kuukauden välein.Lääkeannosten muutokset ja lääkkeenvaihdot aiheuttavat tavallisesti tihentyneitälaboratoriokäyntejä.

Fysioterapian tai toimintaterapian tavoitteena on pyrkiä säilyttämään ja palauttamaanlapsen ikää vastaava omatoimisuus, liikkuminen ja toimintakyky, helpottaa lapsen kipua,ylläpitää ja parantaa liikeratoja ja lihaskuntoa sekä yleiskuntoa sairauden eri vaiheissa.

Nilkkojen virheasentojen estämiseksi lapsi voi käyttää tukevia kenkiä ja tukipohjallisia.Ranteiden virheasentoihin käytetään rannelastoja ja kaularangan tulehdukseenkäytetään yksilöllisesti valmistettua tukikaulusta. Reumasairaus ja sen hoito voivatvaikuttaa lapsen ravitsemustilaan ja häiritä lapsen kasvua. Tällöin joudutaankiinnittämään tavallista enemmän huomiota ravitsemukseen.

Lastenreuman hoito on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä. Aiemmin tauti olivaikeimmissa tapauksissa invalidisoiva, lapset olivat hyvin sairaita ja tulehdus aiheuttipysyviä muutoksia elimistöön. Nykyisen tehokkaan hoidon ansiosta lastenreumasaadaan usein hyvin hallintaan ja rauhoittumaan muutaman kuukauden sisällädiagnoosista, jolloin suuremman hoidollisen rasituksen vaihe jää lyhyeksi. Pysyväinvaliditeetti on harvinaista. Pyrkimyksenä on, että lapset pystyvät elämään tavallistaelämää taudin heitä erityisemmin rajoittamatta.

Ei vammaistukea

Reumaa sairastavan lapsen hoidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaistasuurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos reuma pysyy lähes oireettomanapelkällä lääkityksellä (tabletti-, injektio- tai silmätippalääkitys) eikä lapsi tarvitsesäännöllisiä hoitotoimenpiteitä tai kuntoutusta. Lisäksi lapsella voi olla laboratorio- jaseurantakäyntejä.

Perusvammaistuki

67

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Reumaa sairastavan lapsen hoidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaista suurempaavähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta, jos reumasairaus on aktiivinen (esim.lapsella on toistuvia niveltulehduksia) ja lapsi tarvitsee lääkehoidon lisäksi säännöllistäkuntoutusta (sisältäen kotiharjoitteet). Lisäksi lapsella voi olla silmän värikalvotulehdus(iriitti).

Perusvammaistuki voidaan myöntää myös silloin, jos lapsi tarvitsee ikätasoaanenemmän apua arkipäivän toiminnoissaan reuman vuoksi.

Korotettu vammaistuki

Reumaa sairastavalla lapsella katsotaan olevan oikeus korotettuun tukeen silloin, kunlääkehoito ei tehoa ja niveltulehdus pitkittyy vaikeuttaen lapsen liikkumista. Tällöinlasta täytyy esimerkiksi kantaa tai hän tarvitsee apuvälineitä liikkumiseen. Lisäksi lapsitarvitsee säännöllistä kuntoutusta (sisältäen kotiharjoitteet) ja paljon apua päivittäisissätoiminnoissaan.

Synnynnäinen lonkkaluksaatioSynnynnäinen lonkkaluksaatio on vastasyntyneellä ilmenevä lonkkanivelenkehityshäiriö, jossa reisiluunpää sijaitsee lonkkamaljakon ulkopuolella. Synnynnäistälonkkaluksaatiota hoidetaan lonkkalastahoidolla, jonka tarkoituksena on estääreisiluunpään poispääsy lonkkamaljakosta. Lastahoito kestää yleensä 6–8 viikkoa.Lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva tavanomaista suurempirasitus ja sidonnaisuus ei yleensä kestä vammaistuen edellyttämää puolta vuotta.

1.7.5.16 Virtsaelinten ja munuaisten sairaudet• Krooniset virtsatietulehdukset• Rakkoalueen ja peräsuolen epämuodostumat

Lasten virtsaelinten ja munuaisten sairaudet jakautuvat vaikeisiin perinnöllisiin jalyhytaikaisiin, ohimeneviin sairauksiin. Lue lisää munuaisten sairauksista.

Krooniset virtsatietulehduksetEi vammaistukea

Virtsatietulehduksia sairastavan lapsen hoidosta ja huolenpidosta ei katsota aiheutuvantavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsi pysyy oireettomanakerran tai kahdesti päivässä otettavalla lääkityksellä ja laboratoriokontrollit ovat tarpeenharvoin.

Perusvammaistuki

Perusvammaistukeen katsotaan oleva oikeus lapsella, jonka tulehdus onuusiutuva ja jonka tilanne jatkuu pitkäaikaisena. Tuen edellytyksenä lisäksi on, ettävirtsatietulehdusten hoito vaatii jatkuvaa lääkitystä laboratoriokontrolleineen. Tilaansaattaa liittyä myös ajoittaista kastelua.

Jos lapsella on todettu virtsan takaisinvirtaus virtsarakosta virtsajohtimiin ja munuaisiin(reflux-tila), joka vaatii määrättyjä virtsaamis- ja ulostamistapoja, joista lapsen hoidostahuolehtivan on huolehdittava, katsotaan lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvantavanomaista suurempaa vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta. Lasta

68

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

on kehotettava useita kertoja päivässä WC:hen ja huolehdittava, että lapsi virtsaa jaulostaa säännöllisesti. Joissakin tapauksissa on tarpeen ns. kaksoisvirtsaus, jolloin lapsivirtsaamisen jälkeen kävelee 10 minuuttia ja käy sen jälkeen uudelleen WC:ssä. Lisäksilapsella on käytössään estolääkitys. Lapsen tilanne paranee yleensä vähitellen hoidonja iän mukana.

Rakkoalueen ja peräsuolen epämuodostumatLapset, joilla on rakkoalueen tai peräsuolen epämuodostumia, leikataan jopieninä. Leikkauksen jälkeen kestää vuosia, ennen kuin lapsi on pidätyskykyinen.Jonkinasteinen pidätyskyvyttömyys voi jäädä myös pysyväksi.

Yleensä lapset, joilla on peräsuolen tai rakkoalueen epämuodostumia, ovat oikeutettujakorotettuun vammaistukeen 2–3-vuotiaaksi asti, sillä lapsen hoidosta ja huolenpidostakatsotaan aiheutuvan vaativaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Lapsen hoidosta aiheutuvarasitus ja sidonnaisuus saattaa vähentyä leikkauksen jälkeen, mutta isommallakinlapsella katsotaan olevan oikeus perusvammaistukeen, jos leikkauksen jälkeen esiintyyesim. vähäistä tuhrimista.

Ylimpään vammaistukeen katsotaan olevan oikeus rakon ja peräsuolen täydellistäpidätyskyvyttömyyttä sairastavalla lapsella. Tällöin lapsi tuhrii ja kastelee jatkuvasti.Usein tilaan saattaa liittyä myös muita ongelmia.

1.7.6 Kv-säännökset

• EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksettava vammaisetuus• Menettely kun henkilö saa ulkomaista vammaisetuutta• Menettely kun henkilö on hakenut vammiasetuutta toisesta valtiosta

Lapsen ulkomailta saama vammaisetuus voidaan tietyin edellytyksin vähentää alle 16-vuotiaan vammaistuesta (VTL 570/2007 12 §).

Ulkomainen vammaisetuus tai SOLITA-lisä voidaan vähentää vammaistuesta vain, josse on

• jatkuva• vammaistukeen rinnastettava ja• myönnetty saman sairauden tai vamman perusteella kuin vammaistuki.

Etuus katsotaan jatkuvaksi, jos sitä maksetaan vähintään kuusi kuukautta. Lue lisääjatkuvuudesta kohdasta Suhde muihin etuuksiin.

Jos ulkomainen etuus on myönnetty lapsen sairauden perusteella ja muutvähentämisen edellytykset täyttyvät, voidaan se vähentää vammaistuesta riippumattasiitä, onko se myönnetty lapselle vai hänen huoltajalleen.

EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksettava vammaisetuusEU:n jäsenvaltioiden vammaisetuudet ovat erilaisia ja jäsenvaltiot ovat luokitelleetniitä eri tavoin (sairausetuus, perhe-etuus, maksuihin perustumaton erityisetuus,sosiaaliavustus tms.).

69

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Vammaistuesta voidaan vähentää myös jatkuva, saman sairauden tai vammanperusteella myönnetty

• asetuksen 883/04 mukainen sairauden perusteella maksettava rahaetuus• asetuksen 1408/71 10 a artiklassa tarkoitettu maksuihin perustumaton erityisetuus• asetuksen 883/04 ulkopuolinen sosiaaliavustus ja• ulkomainen SOLITA-lisä.

Vähentäminen edellyttää, että ulkomainen etuus voidaan rinnastaa Suomen alle 16-vuotiaan vammaistukeen tai SOLITA-lisään.

Menettely kun henkilö saa ulkomaista vammaisetuuttaJos vammaistukihakemuksessa on ilmoitettu lapsen saavan ulkomaistavammaisetuutta, sinun tulee selvittää, onko kyseessä alle 16-vuotiaanvammaistuesta vähennettävä etuus. Tietoja etuudesta ja sen määrästä pyydetäänensisijaisesti etuuden hakijalta. Tarvittaessa voit lähettää tiedustelun ulkomaiseensairausvakuutuslaitokseen (lomake E001) tai ottaa yhteyttä Etuuspalvelujenlakiyksikköön.

Menettely kun henkilö on hakenut vammaisetuutta toisestavaltiosta

Jos lapselle on haettu vammaisetuutta ulkomailta, ratkaistaan vireillä olevavammaistukihakemus yleensä vasta kun tieto ulkomaisesta vammaisetuudesta jasen määrästä on saatu. Viivästysaika alkaa kulua vasta kun yksi kalenterikuukausi onkulunut sen kuukauden päättymisestä, jona ilmoitus on tullut Kelaan (VTL 570/2007 50§).

Vammaistuki voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa myöntää väliaikaisesti. Luetarkemmin väliaikaisesta myöntämisestä kv-tilanteessa.

1.8 RatkaiseminenAlle 16-vuotiaan vammaistukihakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystäja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus ratkaistaan pääsääntöisesti siinävakuutuspiirissä, jossa lapsen kotikunta sijaitsee.

Lue myös vammaisetuuksien prosessikuvaus.

1.8.1 Käsittelypaikka• Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat• Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiat• Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat

Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.

Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuvat pääsääntöisesti asiakkaankotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Hakemus voidaan valmistellaja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissäsiten, kun siitä on erikseen sovittu. Esimerkiksi tiettyjen etuuksien tai asiakasryhmien

70

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

valmistelu- ja ratkaisutoiminta on keskitetty Kelassa. Lue tarkemmin poikkeavistakäsittelypaikoista kyseisen etuuden ohjeista.

Kotikunnan mukaan määräytyvä vakutuuspiiri

Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimistomääräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan japostinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myösvakuutuspiiri voi muuttua.

Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilöntietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).

Vakuutuspiirin vaihtuminen

Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvatetuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdähenkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojenmuutoksista.

Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriinkäsiteltäviksi.

Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelanetuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksilähettää tarkistushakemus.

Vakuutuspiirit voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimipaikassatai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaankäsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta kohdasta Kunta- ja toimistotiedot.

Turvakieltoasiakkaiden etuusasiatTurvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisääturvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä kohdasta Turvakielto.

Vankilassa olevien henkilöiden etuusasiatVankilassa olevien henkilöiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Luelisää vankila-asioiden ratkaisutyön keskittämisestä ohjeesta Vankilassaolo ja Kelanetuudet sekä prosessikuvauksesta Vankilailmoitusten käsittely.

Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiatMuutoksenhakuasia

Muutoksenhakuasian käsittelee se yksikkö, johon Oiwa työn ohjaa. Lue myöserityismenettelyistä muutoksenhakuasian käsittelyssä.

Takaisinperintä

Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai muu erikseen sovittu vakuutuspiiri ratkaiseeliikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestäsen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta.

Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistäPerintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka.

71

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti.Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullutlainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskushoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataanohjelmallisesti YHTE- takaisinperintäjärjestelmässä.

Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.

Perintäkeskus

Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän jatakausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muitatäytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä jasen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevatpäätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa ettäulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.

Lue lisää saatavien perinnästä.

Väärinkäytösepäily

Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä.Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaanKelan vakuutuspiirissä. Myös työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessaesiin tulleen väärinkäytösepäilyn, kuten myös Perintäkeskus myöntämässäänmaksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillynväärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan asianomaisten vakuutuspiirien kesken.Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnöntekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei kyseessä olevassa tapauksessatehdä.

Lue lisää:

Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen

Väärinkäytökset

Etuuksien väärinkäytösten tunnusmerkkejä

1.8.2 EsteellisyydestäHallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelantoimihenkilöihin.Lue lisää esteellisyydestä sekä käsittely- ja läsnäolokiellosta.

1.8.2.1 Käsittely- ja ratkaisukieltoJos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaakäsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.

Lue lisää esteellisyydestä.

1.8.2.2 Esteellisyyden toteaminenSinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi.

72

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä,väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava.

Lue lisää esteellisyyden ratkaisemisesta.

1.8.3 Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminenLue asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä.

1.8.4 Lisätutkimuksiin lähettäminenVammaistukea hakeva tai saava lapsi voidaan perustellusta syystä etuusoikeudenselvittämistä varten velvoittaa käymään tutkittavana toimiston määräämänlääkärin luona tai toimiston määräämässä terveydenhuollon toimintayksikössä taitutkimuslaitoksessa.

Ratkaisukeskus sopii tutkivan lääkärin tai laitoksen kanssa tutkimuksesta ja varaavastaanottoajan. Lähetä tieto tutkimusmääräyksestä tutkimuksen suorittavalle lääkärilletai laitokselle kirjepohjalla YHV01 ja pyydä tarvittavat tutkimustulokset. Lähetä kirjeenliitteenä lääkäriä varten lääkärinlausuntolomake C (EV 256L) ja hakijaa koskevataikaisemmat lääkärinlausunnot.

Lähetä lapsen lailliselle edustajalle kirje (YHI01), jossa selvität muun muassa perusteet,joiden mukaantutkimuksesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan. Lähetä kirjeenmukana myös matkalaskulomake (Y 221).

Kustannusten korvaaminenKun Kela määrää vammaistukea saavan tai hakevan lapsen lisätutkimuksiin, semaksaa

• tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai tutkimuslaitokselle korvauksen pyydetyistätutkimuksista

• lapselle korvausta tutkimuksissa käynneistä aiheutuneista kustannuksista• saattajalle korvausta vastaavasti kuin lapselle, kun lapsi on tarvinnut saattajan

Lapsella on oikeus saada

• korvausta matkakustannuksista• yömatkarahaa• majoittumiskorvausta

Myös saattajan matkasta aiheutuneet kustannukset korvataan samojen periaatteidenmukaan kuin lapselle.

Matkakustannukset korvataan hakijalle täysimääräisinä. Matka korvataan halvimmanmatkustustavan mukaan (SVL 1224/2004 4 luku 5 §).Päiväraha, yömatkarahaja majoittumiskorvaus maksetaan sen mukaan kuin Verohallituksen päätökselläverovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty.

Lue lisää

• Tutkimuksiin määrätyn henkilön matkakustannusten korvaamisesta kohdastaTutkimuksiin määrätyn asiakkaan matka).

73

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• Verohallinnon päätöksestä verovapaista matkakustannusten korvauksista kohdastaEnnakkoperintä).

Ratkaisukeskus hyväksyy ja maksaa kustannukset silloin, kun se on määrännyt lapsenlisätutkimuksiin. Lapsi ja saattaja hakevat korvausta matkalaskulomakkeella Y 221.Lääkärin tai tutkimuslaitoksen tulee lähettää suorittamistaan tutkimuksista lasku.Tarkista ennen kustannusten korvaamista, että lasku on annetun tutkimusmääräyksentai lisäselvityspyynnön mukainen.

Kustannusten korvaamista koskevaa asiaa ei rekisteröidä vireille etuusjärjestelmääneikä asiakkaalle tai lääkärille yleensä anneta erillistä päätöstä lääkärinpalkkion taimatkakulujen korvaamisesta. Korvaus maksetaan toimintamenoista LM- systeemineli toimistojen maksut -systeemin kautta asiakkaan tai lääkärin ilmoittamalletilille. Maksettaessa korvausta lausuntopalkkiosta tai tutkimuksiin lähettämisestäaiheutuneista kustannuksista kustannuslajiksi merkitään alle 16-vuotiaanvammaistuessa V6. Tutkittaviksi lähetettyjen vakuutettujen matkakustannuksissa janiiden ennakoissa sekä päivärahoissa, yömatkarahoissa ja majoittumiskorvauksissakustannuslaji on kaikissa vammaisetuuksissa V3.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 20 §, SVL 1224/2004 15 luku 13 §)

1.8.5 Lisäselvitysten pyytäminenEnnen kuin ratkaiset vammaistukihakemuksen, sinun tulee tarkistaa, onko Kelaantoimitettu kaikki hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Pyydä lisäselvitystä aina,jos hakemuksessa ilmoitetut tiedot ovat epäselvät ja arvioit tiedoilla olevan merkitystäasian ratkaisemiselle. Voit pyytää selvitystä myös, jos siihen on muu erityinen syy.

Jos asiakkaalta on jo pyydetty lisäselvitystä, sinun ei tarvitse pyytää häneltä samaalisäselvitystä uudelleen.

Anna lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, johon mennessä pyydetytlisäselvitykset tulee toimittaa. Määräajan umpeuduttua hakemus voidaan ratkaistakäytettävissä olevien tietojen perusteella, jos asiakas ei ole antanut hakemuksenratkaisemiseksi tarvittavia tietoja tai esittänyt sellaista selvitystä, jota häneltä voidaankohtuudella vaatia. Asiakkaalle voidaan kuitenkin erityisestä syystä antaa lisäaikaatarvittavien selvitysten toimittamiseen. (VTL 570/2007 21 §).

Pyydä lisäselvitykset ensisijaisesti lapsen lailliselta edustajalta.

Lue lisää lisäselvitysten pyytämisestä.

Tarvittavat lisäselvityksetHakemukseen tulee yleensä liittää C-lääkärinlausunto. Lue lisää lääkärinlausunnostahakemuksen liitteenä.

Tarvittaessa hakijan tulee toimittaa myös seuraavat selvitykset:

• Selvitys kustannuksista (erityiskustannukset)

Kaikista kustannuksista ei vaadita esitettävän erillistä selvitystä tai kuitteja.Lisäselvitysten tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Kustannusten määrä arvioidaanluotettavan selvityksen perusteella. Voit pyytää lapsen lailliselta edustajaltalisäselvitystä myös silloin, jos on syytä olettaa, että lapsen hoidosta ja kuntoutuksestaaiheutuu kustannuksia, mutta kustannuksia ei ole ilmoitettu hakemuksessa.

74

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.8.5.1 Keneltä tai mistäVammaistuessa lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti lapsen lailliselta edustajalta. Joslisäselvityksiä pyydetään muulta taholta, sinun tulee tarvittaessa kuulla lapsen laillistaedustajaa (Hallintolain soveltamisohje).

Lääketieteelliset ja asiakasmaksuja koskevat selvityksetJos lapsen laillisen edustajan toimittamat selvitykset ovat puutteellisia, sinun tuleepyytää häneltä tarvittavat lääketieteelliset ja asiakasmaksuja koskevat lisäselvitykset(lääkärinlausunto, välttämättömät tiedot potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta,terveydentilasta, hoidosta tai hoidosta perittävistä maksuista).

Mikäli et saa edellä mainittuja lisäselvityksiä lapsen lailliselta edustajalta, voit pyytäävälttämättömät tiedot (VTL 570/2007 43 §).

• lääkäriltä• muulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä• terveydenhuollon toimintayksiköltä• sosiaalipalvelun tuottajalta tai• hoitolaitokselta

Kelalla on pääsääntöisesti oikeus saada tiedot maksutta.Tarvittavat tiedot saadaanusein sairauskertomus- ja hoitoselostejäljennöksinä, jolloin ei kirjoiteta uutta lausuntoa.Jos kuitenkin terveydenhuollon ammattihenkilöltä tai sosiaalipalvelujen tuottajaltapyydetään uutta lausuntoa, on lausunnon antajalla oikeus saada antamastaanlausunnosta kohtuullinen palkkio. Lue lisää lääketieteellisten lausuntojen kirjoittamisestamaksettavista palkkioista.

Lääkärinlausunto voidaan hankkia Kelan kustannuksella vain, jos lapsi on hoidettavanasairaalassa tai laitoksessa tai siihen on jokin muu erityinen syy (VTL 570/2007 20 §).

Uutta lausuntoa pyydetään yleensä vain silloin, kun asiantuntijalääkäri katsoo senaiheelliseksi.

Lääkärinlausunnon korvaamista koskevaa asiaa ei rekisteröidä vireilleetuusjärjestelmään eikä lausunnonantajalle yleensä anneta erillistä päätöstä. Korvausmaksetaan toimintamenoista LM- systeemin eli toimistojen maksut -systeemin kauttakorvauksen hakijan ilmoittamalle tilille. Kustannuslajiksi merkitään V6.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattinimikkeet löytyvät sosiaali- ja terveysalanlupa- ja valvontaviraston (Valvira) internetsivuilta Ammattioikeudet. Lue lisääterveydenhuollon ammattihenkilöistä myös:

• laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)• asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994)

Sosiaalipalvelujen tuottajia ovat

• sosiaalihuollon laitokset• avohuollon toimintayksiköt• perhekodit• sosiaalihuollon palveluita antavat yksityiset ammatinharjoittajat

75

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Lisäselvitysten pyytäminen valtion ja kunnan viranomaiseltaValtion ja kunnan viranomaisilta voit pyytää tietoja lapsen hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuvasta rasituksesta ja sidonnaisuudesta ym. seikoista. Tietoja voitpyytää vain siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä tuen ratkaisemista varten.

Jos asian ratkaiseminen sitä edellyttää, Kelan on hankittava kunnansosiaaliviranomaisen lausunto lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeesta jamäärästä.

Sovellettavat lainkohdat (VTL 570/2007 20 §, VTL 570/2007 43 §, Hallintolaki 434/200334 §).

1.8.6 KuuleminenKuuleminen merkitsee tilaisuuden varaamista asiakkaalle esittää oma käsityksensäasiasta ennen ratkaisua.

Lue lisää kuulemisesta.

1.8.6.1 Milloin asiakasta on kuultava?Lue lisää milloin asiakasta on kuultava ja milloin asiakasta ei tarvitse kuulla.

1.8.6.2 Miten kuullaan?Lue miten asiakasta kuullaan ja päämiehen ja edunvalvojan tai huoltajan kuulemisestasekä suullisesta vaatimuksesta ja selvityksestä.

1.8.7 MyöntämisaikaAlle 16-vuotiaan vammaistuki myönnetään yleensä vammaistukioikeuden syntymistäseuraavan kuukauden alusta ja sitä maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jonkaaikana lapsi täyttää 16 vuotta. Jos lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksestaaiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on alkanut heti kuukauden ensimmäisenä päivänä,voidaan tuki myöntää jo kyseisen kuukauden alusta.

Älä myönnä tukea automaattisesti esimerkiksi hakemiskuukauden alusta tai puolenvuoden ajalta takautuvasti. Alkamisaika on pyrittävä liittämään johonkin asiakirjoistatodennettavissa olevaan ajankohtaan.

Vammaistukea ei voida ilman erityistä syytä myöntää takautuen pidemmältä kuin6 kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista. Erityinen syy myöntää etuuspidemmältä kuin 6 kuukauden ajalta esimerkiksi on, jos etuutta ei ole haettuKelan virheellisen neuvonnan vuoksi. Virheellisen neuvonnan vaikutus etuudenhakematta jättämiselle tulee voida osoittaa ja Kelan virheestä tulee olla selkeääja objektiivista näyttöä. Erityisenä syynä ei pidetä tietämättömyyttä etuudesta, senmyöntöedellytyksistä tai takautuvasta hakuajasta eikä hakemisen unohtamista.

Sovellettava lainkohta laki vammaisetuuksista 16 §

76

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Määräajaksi tai toistaiseksiAlle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi. Myönnönpituus riippuu siitä, miten pitkään lapsen sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästähoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan tavanomaista suuremmanrasituksen ja sidonnaisuuden voidaan arvioida kestävän. Monet sairaudet ovatelinikäisiä, mutta niiden aiheuttama rasitus ja sidonnaisuus voi muuttua, kun lapsikasvaa ja kehittyy.

Jos rasituksen ja sidonnaisuuden määrä todennäköisesti vähenee, vammaistukimyönnetään määräaikaisena. Tilanteissa, joissa on odotettavissa, että rasitus jasidonnaisuus kasvaa, vammaistuki myönnetään toistaiseksi ja tuen taso on myöhemminmahdollista tarkistaa. Tietyissä tilanteissa vammaistuki voidaan myöntää tiettyyn ikäänasti (esim. kouluikä).

Jos lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuusvaihtelee, tulee aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden määrä arvioida pidemmälläaikavälillä.

Pääsääntöisesti vammaistukea ei myönnetä kuutta kuukautta lyhyemmälle ajalle.Tuki voidaan kuitenkin myöntää lyhyemmällekin ajalle, jos lapsi on vähintään kuudenkuukauden ajan sellaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa, jostaaiheutuu tavanomaista suurempaa vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta,mutta tukea ei voi myöntää hakemuksen saapumisajankohdasta johtuen takautuenkoko kuuden kuukauden ajalta. Tuki myönnetään takautuva hakuaika huomioiden niiltäkuukausilta, joilta lapselle syntyy oikeus tukeen.

Myös määräaikaisen korotetun tai ylimmän vammaistuen myöntö voi olla kuuttakuukautta lyhyempi, jos lapsi kuitenkin on vähintään kuuden kuukauden ajan sellaisenhoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa, josta aiheutuu tavanomaistasuurempaa vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

1.8.8 Päätöksen antaminenEtuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisenhallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus.

Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, hylkäämisestä,lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun päätös onkirjallinen, asiakas saa tietoonsa päätöksen perustelut ja hän voi harkintansa mukaanvalittaa päätöksestä.

Lue etuuskohtaisista ohjeista, kuinka päätöksen antamisessa menetelläänetuudensaajan, lapsen tai edunvalvojan kuolemantapauksessa. Lue myös hallintolainsoveltamisen ohjeista edunvalvonnan päättymisestä etuudensaajan tai edunvalvojankuoleman johdosta. Silloin, kun annat päätöstä etuudensaajan tai lapsen kuolemanvuoksi, lisää päätökseen sopivaan kohtaan pahoittelu, esim. Osanottommemenetyksenne johdosta. Mikäli asiaa on jo aiemmin pahoiteltu Kelan taholta kirjallisesti,ei osanottoa ole enää syytä uudelleen ilmaista päätöksessä tai kirjeessä.

Silloin, kun on kyse indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta, päätösannetaan vain pyynnöstä.

77

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksestajohtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolestalainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuinetuudensaajan pyynnöstä.

Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten,kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkinantaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissaohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.

Etuuspäätökset annetaan maksutta.

Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi väestötietojärjestelmästä saatavanasiakkaan kielitiedon perusteella. Huomaa myös tilanteet, joissa päätös annetaanasiakkaan käyttämällä saamen kielellä.

Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.

Lue lisää myös asiaratkaisu vai tutkimatta jättäminen, päätöksen muoto ja sisältö japäätöksen perusteleminen.

1.8.8.1 Vammaisetuuspäätöksen antaminenetuudensaajan kuollessa

Kun etuudensaaja kuolee, vammaisetuus lakkautuu ohjelmallisesti VTJ-tietojenperusteella. Lakkauttamisesta ei anneta päätöstä. Joissakin tilanteissa etuus eikuitenkaan ohjelmallisesti lakkaa, jolloin lakkautus tulee tehdä manuaalisesti. Lue lisääVelmu-verkkokoulusta: Kuolinlakkautus automaattiprosessina sekä Etuudensaajankuolemasta johtuvan liikamaksun käsittely.

1.8.8.2 Päätöksen perusteleminenAlle 16-vuotiaan vammaistukea koskevat hylkäyspäätökset on aina perusteltavayksilöllisesti (Hallintolain soveltamisohje). Päätöksestä on käytävä ilmi, millä perusteellahakemus on hylätty. Myöntöpäätöksissä tulee kertoa, millä perusteella tuki onmyönnetty perustukena, korotettuna tukena tai ylimpänä tukena.

Huomaathan, että etuuspäätejärjestelmä tuottaa aina vain päätösehdotuksen. Sinunvastuullasi on muokata päätös ymmärrettäväksi ja hakijan tilanteeseen sopivaksi.Tarkista myös, että päätöksessä on sovellettavat lainkohdat. Lue päätös lisäksi ainahuolellisesti läpi ja tarkista onko

• päätös riittävän perusteltu• asiat esitetty loogisessa järjestyksessä• päätös hakijan kannalta ymmärrettävä• kieli moitteetonta ja virheetöntä• päätös ulkoasultaan selkeä

1.8.8.3 Väliaikainen päätösVammaistukipäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutostasiten kuin vammaisetuuksista annetussa laissa on säädetty.

78

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Tietyissä tilanteissa vammaistuki myönnetään väliaikaisesti. Väliaikaiseen päätökseenei voi hakea muutosta. Lopullinen valituskelpoinen päätös tulisi antaa mahdollisimmanpian sen jälkeen kun asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys on saatu.

Lue väliaikaisen päätöksen antamisesta muutoksenhakutilanteessa. Lue myösväliaikaisen päätöksen antamisesta Kelan Päätöksen oikaisu- ja poistamistilanteissa.

Myöntäminen väliaikaisestiVammaistuki voidaan myöntää väliaikaisesti, kun siitä vähennettävää etuutta taikorvausta koskevan asian käsittely kestää kohtuuttoman kauan tai sitä koskevamuutoksenhakuasia on vireillä.

Voit myöntää vammaistuen väliaikaisesti esimerkiksi silloin, kun liikennevakuutuslainmukainen hoitotuki myönnetään todennäköisesti alennettuna tai evätään kokonaanhenkilön myötävaikutuksen vuoksi. Edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuslaitoksenratkaisun saaminen kestää kohtuuttoman kauan.

Voit myöntää vammaisetuuden väliaikaisesti myös silloin, kun vammaistuen määrässähuomioon otettavasta etuudesta tai korvauksesta on muutoksenhaku vireillä.

Väliaikaisesta myöntämisestä kv-tilanteessa kerrotaan kohdassa Kv-säännökset.

Vahvista väliaikainen päätös, kun vakuutuslaitos on tehnyt vähennettävästä etuudestatai korvauksesta päätöksen. Kela voi periä SOLITA-korvauksen maksajalta tämäntakautuvasti suorittaman korvauksen siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta liikaamaksettua vammaisetuutta. Regressimenettelyä ei kuitenkaan voida soveltaa ajallaennen 1.1.2008.

Lue lisää suhteesta muihin etuuksiin ja regressimenettelystä.

Sovellettavat lainkohdat

• VTL 570/2007 29 §• VTL 570/2007 30 §

Väliaikainen keskeytysVammaistuen maksaminen voidaan keskeyttää väliaikaisesti joko kokonaan tai osittain(VTL 570/2007 31 §), kun

• lapsella ei ilmeisesti enää ole oikeutta etuuteen tai sen määrää tulisi vähentää,• lapsen laillinen edustaja ei pyynnöstä huolimatta toimita maksuosoitetta tai• lapsen laillinen edustaja ei ole vastannut hänelle lähetettyyn olosuhteiden

selvityspyyntöön määräajassa.

Vammaistuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää myös, kun lapsenvanhemmat ovat eronneet ja maksunsaaja-asian selvittely on kesken. Lue lisääkohdasta Edunvalvoja.

Maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä kerrotaan lisää kohdassa Väliaikainenkeskeyttäminen.

Lue väliaikaisesta keskeyttämisestä myös kohdasta Päätöksen antaminen.

79

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.8.8.4 Päätöksensaajat

Alle 16-vuotiaan vammaistukipäätös lähetetään seuraaville tahoille tämän ohjeenmukaisesti

• huoltajille ja edunvalvojalle• muulle lailliselle edustajalle• 15 vuotta täyttäneelle etuudensaajalle• kunnalle• kuolinpesälle• muulle henkilölle• tiedonsaantioikeutetulle (katso tarkemmin ohje alla)

Huomaa kuitenkin, että vammaistukipäätös lähtee ohjelmallisesti aina maksunsaajalle(hyväksytty, hylätty tai lakkautettu maksunsaaja).

Kaikkiin lopullisena annettaviin päätöksiin liitetään valitusosoitus. Lue allavammaistukipäätöksen tietojen lähettämisestä tiedonsaantioikeutetulle.

Huoltaja ja edunvalvoja

Lapsen huoltajat ovat pääsääntöisesti hänen edunvalvojiaan. Henkilö on alaikäisenhuoltaja silloin, kun alaikäisen Oiwan Perhetiedoissa on Huoltajuus voimassa –merkintä. Huoltajalla on aina oikeus hoitaa huollettavansa taloudellisia asioita,joiksi myös vammaisetuusasiat tulkitaan. Siten alle 16-vuotiaan vammaistukipäätöslähetetään aina lapsen huoltajalle, kun huoltajuus on voimassa. Kun huoltajat asuvatsamassa osoitteessa, lähetetään päätös etuutta hakeneelle huoltajalle. Jos huoltajatasuvat eri osoitteissa, päätös lähetetään molemmille huoltajille.

Tuomioistuin voi määrätä lapselle oheishuoltajan tai sijaishuoltajan. Myössosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella voidaan sopia lapsen oheishuollosta.Oheis- tai sijaishuoltajat ovat lakimääräisen huoltajan kanssa samassa asemassa.Vammaistukipäätös tulee siten lähettää myös oheis- tai sijaishuoltajalle. Lue lisäälapsen oheis- ja sijaishuollosta Hallintolain soveltamisen ohjeesta.

Silloin, kun tuomioistuin on antanut huoltajien välisen tehtävänjakomääräyksen taihuoltajat ovat sosiaalitoimessa keskenään sopineet huollonjaosta, näkyy se Oiwassalapsen Perhetiedoissa Huolto jaettu -tietona. Huolto jaettu –tiedolla ei ole vaikutustahuoltajan oikeuteen saada tiedoksi huollettavansa vammaisetuusasioita. Tämänvuoksi Huolto jaettu –tiedon sisältöä ei ole vammaisetuuksissa tarpeen selvittääVäestötietojärjestelmästä (VTJ) silloin, kun huoltajuus on voimassa.

Päätös lähetetään edunvalvojalle, jos lapselle on määrätty edunvalvoja, jonka tehtäviinkuuluu lapsen taloudellisten asioiden hoitaminen. Edunvalvojan tehtävistä määrätääntarkemmin edunvalvontamääräyksessä. Tarkista edunvalvontamääräyksen sisältöholhousasioiden rekisteristä.

Lue alaikäisen edunvalvojasta ja huoltajasta Hallintolain soveltamisen ohjeesta. Luelapsen huollosta myös Asiakaspalvelunohjeesta.

Muu laillinen edustaja

Lapselle voi olla määrätty muu laillinen edustaja esim. niissä tilanteissa, joissa lapsi onmuuttanut Suomeen pakolaisena ilman huoltajaa. Jos lapselle on määrätty muu laillinenedustaja, lähetetään päätös hänelle. Lue lisää muusta laillisesta edustajasta Hallintolainsoveltamisen ohjeesta.

80

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

15 vuotta täyttänyt etuudensaaja

Pääsääntöisesti 15 vuotta täyttänyt henkilö voi itse käyttää puhevaltaa huoltajansatai edunvalvojansa ohella. Siten päätös lähetetään myös 15 vuotta täyttäneelleetuudensaajalle.

Kunta

Päätös lähetetään aina kunnalle, kun

• kunta on hakenut alle 16-vuotiaan vammaistukea– esimerkiksi silloin, kun kunta on antanut suostumuksen vammaistuen

maksamisesta perhehoitajalle (laki vammaisetuuksista 27.2§)• vammaistuki maksetaan kunnalle (asiakasmaksulaki 14§, laki vammaisetuuksista

27.2§)

Kuolinpesä

Kuolinpesälle päätökset lähetetään sen pesän osakkaan nimellä, jonka hallussapesä on tai pesänhoitajan nimellä. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessähallinnossa, päätös voidaan toimittaa yhdelle heistä. Tällöin päätöksessä kerrotaanvastaanottajan velvollisuudesta ilmoittaa tiedoksisaannista muille pesän osakkaille sekälaiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta.

Sovellettava lainkohta Hallintolaki (434/2003) 9 luku.

Muu henkilö

Vammaistuki voidaan vammaisetuuslain 27.2§:n mukaan maksaa myös muullesopivalle henkilölle kuten perhehoitajalle. Päätös lähetetään tällaiselle muulle henkilölleainoastaan silloin, kun tuki maksetaan hänelle.

Jos henkilö, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain 81§:n tarkoittamalla tavallayksityisesti sijoitettu, hakee alle 16-vuotiaan vammaistukea, lähetetään päätös hänelle.Tällöin päätöstä ei tarvitse lähettää kunnalle.

Tiedonsaantioikeutettu

Henkilölle, jolla ei ole huoltajuutta voimassa, voidaan tuomioistuimen päätöksellätai sosiaalitoimen vahvistamalla huollonjakosopimuksella antaa tiedonsaantioikeuslapsen tietoihin. Tällaisesta henkilöstä käytetään nimitystä tiedonsaantioikeutettu.Tiedonsaantioikeutettu näkyy Oiwassa lapsen Perhetiedoissa Huolto jaettu-ja Tiedonsaantioikeus voimassa –tietoina. Tiedonsaantioikeutetusta ei tulealaikäisen huoltajaa eikä edunvalvojaa, vaikka Oiwassa lapsen Perhetiedoissatiedonsaantioikeutetun kohdalla viitataan huoltajuuteen.

Vammaistukipäätöksen tietoja ei lähetetä automaattisesti tiedonsaantioikeutetulle.Päätöksen tiedot voidaan lähettää tiedonsaantioikeutetulle hänen niitäpyytäessään, mikäli tuomioistuimen päätös tai sosiaalitoimen sopimus tämän sallii.Tiedonsaantioikeuden tarkempi sisältö tulee selvittää Väestötietojärjestelmästä(VTJ). Huomaa, että tiedonsaantioikeutetulla ei ole valitusoikeutta alaikäisenvammaistukiasiassa ja että vammaistukipäätöksen tiedot lähetetääntiedonsaantioikeutetulle valitusosoituksettomalla kirjeellä. Lue tarkemmin asiaanliittyvästä menettelystä 31.12.2019 annetusta ajankohtaisohjeesta.

Lue lisää tiedonsaantioikeutetusta Tietojen luovuttamisen ohjeesta.

Lue myös Oiwan Perhetietojen tulkinnasta Asiakaspalvelun ohjeesta.

81

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.8.9 Kv-säännöksetEnnen vammaistukipäätöksen antamista, sinun tulee tarkistaa seuraavat asiat

• Asuuko lapsi Suomessa.• Saako lapsi vammaisetuutta ulkomailta.• Vastaako Suomi lapsen vammaisetuuksista (EU/ETA-tilanteet)• Voiko lapsi olla oikeutettu vammaisetuuteen muusta EU-/ETA-maasta tai Sveitsistä.

Väliaikainen myöntäminen kv-tilanteessaAlle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää väliaikaisesti, jos

• rahaetuuksista vastuussa olevan valtion selvittäminen on kesken (EU/ETA-tilanteet)

• ulkomaista vammaisetuutta tai SOLITA-lisää koskevan asian käsittely kestääpitkään tai

• ulkomaista vammaisetuutta tai SOLITA-lisää koskeva muutoksenhakuasia onvireillä

Jos perhe on hakenut vammaisetuutta ulkomailta, voidaan alle 16-vuotiaanvammaistuki yleensä myöntää väliaikaisesti. Voit myöntää vammaistuen väliaikaisestimyös, vaikka olisi todennäköistä, että lapselle tullaan myöntämään vammaistukeenrinnastettava etuus ulkomailta. Kun harkitset, myönnätkö vammaistuen väliaikaisestivai odotatko tietoa ulkomaan etuudesta, tulee sinun ottaa huomioon perheenkokonaistilanne ja toimeentulomahdollisuudet. Lopullinen päätös vammaistuestaannetaan sen jälkeen, kun ulkomailta maksettavan etuuden tai lisän määrä on selvillä.

Huomaa kuitenkin, että vammaistuki tulee myöntää väliaikaisesti vain, jos päätöksenantamiselle väliaikaisena on perusteltu syy. Kun lapsi asuu Suomessa eikähakemuksessa ole ilmoitettu ulkomaisen etuuden hakemisesta, voit myöntäävammaistuen lopullisella päätöksellä. Jos lapsen edustaja myöhemmin ilmoittaa,että toisesta maasta on myönnetty vammaistukea vastaava etuus lapsen sairaudenperusteella, tulee annettu vammaistukipäätös tarkistaa tai oikaista.

Ulkomailta maksettavan vammaisetuuden vähentämisestä kerrotaan kohdassa Kv-säännökset.

Lue myös asetuksesta 883/2004 ja 1408/71.

1.9 MaksaminenAlle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan kuukausittain kuukauden 7.päivä. Jos pankitovat kiinni maksupäivänä, etuus maksetaan edeltävänä pankkien aukiolopäivänä.

Vammaistuki maksetaan pääsääntöisesti lapsen edunvalvojan eli huoltajan ilmoittamalletilille. Vammaistuen maksaminen muulle kuin lapsen edunvalvojalle tulee kysymykseenvain laissa määrätyin perustein.

Kun alle 16-vuotiaan vammaistuki myönnetään takautuvasti, se voidaan maksaaPotilasvakuutuskeskukselle sen tekemän vaatimuksen perusteella.

Jos vammaistukihakemuksen käsittely viivästyy, tukeen voidaan tietyissä tilanteissamaksaa viivästyskorotusta.

82

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.9.1 MaksuosoiteAlle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan edunvalvojan ilmoittamalle EuroopanUnionissa sijaitsevalle tilille. Vammaistuki voidaan maksaa muullakin tavalla(esimerkiksi käteismaksuna tai maksuosoituksena), jos tilille maksaminen ei olemahdollista tai muulle maksutavalle esitetään erityinen syy (VTL 570/2007 23 §). Luemenettelystä, kuinka edunvalvojalta selvitetään tilinumeroa.

Kunnalle maksettava vammaistuki maksetaan kunnan ilmoittamalle tilille.

Kun henkilö asuu ulkomailla (EU- /ETA -maat ja Sveitsi), vammaistuki voidaan maksaamyös hänen asuinmaassaan toimivan pankin tilille. Tuki maksetaan tällöin suomalaisenvälittäjäpankin kautta. Tätä varten tarvitaan kansainväliset pankkiyhteystiedot (pankinBIC- tai SWIFT-koodi ja IBAN-tilinumero). Välittäjäpankkina toimii Danske Bank, joltaUlkomaan yksikkö varaa jokaiselle henkilökohtaisen teknisen tilinumeron.

Voit pyytää hakijaa ilmoittamaan tilinumeron käyttämällä kirjepohjaa YHL01.Tilinumeron muutosilmoituksen hakija voi tehdä lomakkeella Y121.

Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa Kelaan suullisesti, ota tilinumerotieto vastaantunnistettuasi asiakas. Tee tilinumeromuutos niihin etuusjärjestelmiin, joihin osaat.Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee OiwaanPerustietojen muutos -työ tarkenteella tilinumeromuutos. Voit myös pyytää hakijaailmoittamaan tilinumeron käyttämällä kirjepohjaa YHL01. Tilinumeron muutosilmoituksenhakija voi tehdä lomakkeella Y121.

Prepaid-kortti

Kun asiakkaalla ei ole pankkitiliä eikä henkilöllisyystodistusta, maksaminen hoidetaanprepaid-maksukortille. Prepaid-kortille voidaan maksaa Kelan etuudet siihen saakka,kun asiakas on saanut avattua pankkitilin. Lisätietoa prepaid-kortin käyttämisestä.

1.9.2 MaksunsaajatAlle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksaa

• edunvalvojalle• huoltajalle• henkilölle, jonka luokse lapsi on yksityisesti sijoitettu• muulle sopivalle henkilölle• kunnalle• kuolinpesälle

Vammaistuki maksetaan pääsääntöisesti lapsen edunvalvojan ilmoittamalle tilille.

Alle 16-vuotiaan vammaistukea ei saa siirtää maksettavaksi toiselle (ns. siirtokielto).Tällainen sopimus on mitätön (VTL 570/2007 52 §).

1.9.2.1 EdunvalvojaAlle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan pääsääntöisesti lapsen edunvalvojalle taiedunvalvojan ilmoittamalle lapsen tilille. Yleensä alaikäisen edunvalvojia ovat hänenhuoltajansa eli vanhemmat tai henkilö, jolle lapsen huolto on uskottu.

83

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Tarkista kuka tai ketkä ovat lapsen edunvalvojia. Jos henkilö on lapsen huoltaja, hänenvoidaan katsoa olevan samalla myös lapsen edunvalvoja, ellei tiedoista käy ilmi, ettälapselle on määrätty muu henkilö edunvalvojaksi. Jos lapselle on määrätty muu henkilöedunvalvojaksi, selvitä edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä.

Lue lisää alaikäisen edunvalvojasta ja huoltajasta Hallintolain soveltamisen ohjeesta.Lue lapsen huollosta myös Asikaspalvelunohjeesta.

Lue henkilömaksunsaajan kuoleman tai viranomaismaksunsaajan lakkaamisenvaikutuksista vammaistuen maksamiseen.

Lapsen vanhemmatJos molemmat vanhemmat ovat lapsen edunvalvojia (huoltajuus voimassa),vammaistuki voidaan lain mukaan maksaa kummalle tahansa vanhemmista.

Kun lapsen molemmat vanhemmat ovat lapsen edunvalvojia, vammaistuki maksetaanhakemuksen allekirjoittaneen vanhemman tilille. Jos vanhemmat asuvat erillään, lähetäpäätös tiedoksi sille vanhemmalle, jolle tukea ei makseta. Sinun ei tarvitse kuulla toistavanhempaa ennen ratkaisun tekemistä.

Jos vammaistuki halutaan muuttaa maksettavasi toiselle vanhemmalle, sinun on ainaennen maksunsaajan muutosratkaisun tekemistä kuultava vanhempaa, jolle tuki onaiemmin maksettu. Keskeytä tuen maksaminen väliaikaisesti ja ratkaise vammaistuenmaksaminen kuulemisajan päätyttyä. Jos vanhempi, jolle vammaistuki on maksussa,suostuu muutokseen tai hän ei vastaa kuulemiseen, voit muuttaa vammaistuenmaksettavaksi toiselle vanhemmalle. Voit muuttaa vammaistuen maksettavaksitoiselle vanhemmalle myös silloin, jos siihen on muu perusteltu syy, esimerkiksituomioistuimen päätös. Vammaistuki maksetaan uudelle maksunsaajalle siitä alkaen,josta maksaminen on väliaikaisesti keskeytetty. Tukea ei makseta samalta kuukaudeltakahteen kertaan, ellei kyseessä ole Kelan virhe.

Lue lisää liikamaksusta ja takaisinperinnästä.

Muu huoltajaNäet tiedon lapsen muusta huoltajasta lapsen perhetiedoista. Jos henkilö on lapsenmuu huoltaja, voidaan hänen katsoa olevan samalla myös lapsen edunvalvoja, ellei käyilmi, että lapselle on määrätty muu henkilö edunvalvojaksi.

Voit maksaa vammaistuen lapsen muulle huoltajalle, jos lapselle ei ole määrättyedunvalvojaa. Maksaminen ei edellytä kunnan tai lapsen vanhemman suostumusta.Lähetä tarvittaessa päätös tiedoksi lapsen vanhemmalle ja kuule sitä, jolle tuki onaiemmin maksettu, eli toimi vastaavasti kuten edellä kohdassa Lapsen vanhemmat onkerrottu.

Sovellettavat lainkohdat:

• Laki vammaisetuuksista 23 § ja 27 §• Laki holhoustoimesta 4 §, 30 § ja 31 §

1.9.2.2 EtuudensaajaAlle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Edunvalvojavoi ilmoittaa maksuosoitteeksi myös lapsen tilin.

84

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Vammaistukea ei voida koskaan maksaa lapsen itsensä ilmoittamalle tilille.

Sovellettava lainkohta (HolhTL 442/1999)

1.9.2.3 KuntaAlle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksaa kunnalle

• lapsen laitos- tai perhehoidon korvaamiseksi (Asiakasmaksulaki 14 §) tai• kun tuen maksamista lapsen huoltajalle /edunvalvojalle tai henkilölle, jonka hoitoon

lapsi on lastensuojelulain 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksityisesti sijoitettu, ei voidapitää tarkoituksenmukaisena (Vammaisetuuslaki 27.2 §)

Lisäksi alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksaa henkilölle, jonka hoitoon lapsion lastensuojelulain 81 §:n perusteella yksityisesti sijoitettu (Vammaisetuuslaki 27.1§). Yksityisen sijoituksen tulee olla kunnan päätöksellä hyväksytty. Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksaa kunnan suostumuksella myös muullesopivalle henkilölle, jos etuuden maksamista lapsen huoltajalle /edunvalvojalle taihenkilölle, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain 81 §:n mukaisesti yksityisestisijoitettu, ei voida pitää tarkoituksenmukaisena (Vammaisetuuslaki 27.2 §).

Etuuden maksaminen kunnalle asiakasmaksulain 14 §:nperusteella

Kunta tai kuntayhtymä voi tekemänsä ilmoituksen perusteella periä vammaistuenkorvaukseksi siltä ajalta, jonka lapsen laitos- tai perhehoito kestää. Vammaistukimaksetaan kunnalle sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana laitos- tai perhehoitopäättyy. Lapsen huoltajaa /edunvalvojaa ei kuulla ennen etuuden maksamisenratkaisemista.

Voit maksaa etuuden kunnalle ilman sen selvittämistä, onko kyse julkista laitoshoitoaantavasta toimintayksiköstä vai ei. Myöskään perhehoidon toteutumista ei tarvitseselvittää. Kunta vastaa ilmoituksensa oikeellisuudesta. Kunnalle maksaminen laitos- taiperhehoidon perusteella ei edellytä lapsen huostaanottoa.

Jos kunnan ilmoituksesta ilmenee, että lasta hoidetaan muussa kuin laitos- taiperhehoidossa, voidaan etuus maksaa kunnalle asiakasmaksulain 14 §:n perusteellavain silloin, kun lapsi on huostaanotettu tai jälkihuollon piirissä (jälkihuollon tilanneselvitettävä erikseen kunnasta). Jos lapsen huostaanotto-tieto ei näy kunnanilmoituksesta tai ole todettavissa Kelan asiakas-tiedoista, asia tulee selvittää kunnasta.

Lue lisää lastensuojelusta ja lastensuojelullisista tukitoimista.

PerimisilmoitusKunnan on toimitettava Kelaan kirjallinen ilmoitus etuuden perimisestä kunnallevähintään kaksi viikkoa ennen vammaistuen maksupäivää (Asiakasmaksulaki 14 §)

• Y 241L (Esitys alle 16-vuotiaan vammaistuen maksamisesta)• lomakkeella EV 255 (Ilmoitus etuuden maksamisesta kunnalle)• muulla tavoin kirjallisesti

Kunnalla on velvollisuus ilmoittaa Kelaan vammaistuen perimisen alkamisesta japäättymisestä laitos- ja perhehoidon perusteella. Lisäksi kunnan tulee olla etuudenperimisessä oma-aloitteinen, vaikka tieto lapsen laitos- tai perhehoidosta tulisi muullatavoin Kelan tietoon kuin kunnan ilmoituksena (esim. hakemuksessa).

85

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Jatko- ja tarkistushakemusten yhteydessä selvitä kunnan sosiaalitoimesta kirjeellä1000000531, millä perusteella vammaistuen maksamista kunnalle esitetään, sillämaksamisen peruste on voinut muuttua. Tieto maksamisen perusteesta tulee saadakirjallisesti. Selvitä kunnasta kirjallisesti vammaistuen maksamisen peruste myös silloin,kun Kelaan saapuu perhehoitajan tai muun henkilön laatima hakemus ja vammaistukion maksussa kunnalle tai vammaistuen maksamiseen esitetään muutosta.

Kunta vastaa ilmoituksensa oikeellisuudesta. Mikäli kunnan tekemä ilmoitusetuuden maksamisesta on epäselvä, ota yhteyttä kuntaan maksamisen perusteenselvittämiseksi.

Tutustu esimerkkeihin vammaistuen kunnalle maksamisesta asiakasmaksulain 14 §:nperusteella.

Lue menettelystä, kun vammaistukeen toimitetaan valitus asiakasmaksulain 14 §:nmukaisesta kunnalle maksamisesta.

Etuuden maksaminen kunnalle vammaisetuuslain 27.2 §:n perusteella

Kela voi päättää, että alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan vammaisetuuslain 27.2§:n mukaisesti

• kunnalle• kunnan suostumuksella muulle sopivalle henkilölle, kuten perhehoitajalle

jos vammaistuen maksamista lapsen huoltajalle /edunvalvojalle tai henkilölle, jonkahoitoon lapsi on lastensuojelulain 81 §:n mukaisesti yksityisesti sijoitettu, ei erityisestäsyystä voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Vammaisetuuslain 27.2 §: n mukainen kunnalle tai kunnan suostumuksella muullesopivalle henkilölle maksaminen ei edellytä lapsen huostaanottoa.

Kunnan esitys etuuden maksamisesta

Esitys vammaistuen maksamisesta kunnalle tai kunnan suostumuksella muullesopivalle henkilölle tehdään lomakkeella Y 241L (Esitys alle 16-vuotiaan vammaistuenmaksamisesta) tai muulla tavalla kirjallisesti.

Silloin, kun tuki maksetaan vammaisetuuslain 27.2 §:n perusteella kunnalle tai kunnansuostumuksella muulle sopivalle henkilölle, ei lapsen huoltajaa /edunvalvojaa kuulla.

Suostumuksen muulle sopivalle henkilölle maksamiseen antaa se kunta, jossa lapsellaon ollut kotikunta sijoittamisen tarpeen syntymishetkellä (sijoittajakunta). Näet lapsensijoittajakunnan (kotikunnan) Oiwan Asiakkaan tiedot –välilehdeltä.

Mikäli kunnan tekemä esitys etuuden maksamisesta on epäselvä, ota yhteyttä kuntaanmaksamisen perusteen selvittämiseksi.

1.9.2.4 KuolinpesäKuolinpesä ei voi hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea. Tuki voidaan kuitenkin maksaakuolinpesälle, jos vammaistukihakemus on saapunut Kelaan lapsen kuolinpäivänä taisitä ennen. Tuki maksetaan tällöin

• lapsen edunvalvojalle• tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle• kuolinpesän osakkaiden valtuutuksella muulle kuolinpesän edustajalle

86

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Hakemus etuuden maksamisesta kuolinpesän edustajalle tehdään lomakkeella EV 224(Eläkkeen tai muun etuuden maksaminen kuolinpesälle).

Tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän on liitettävä hakemukseen oikeaksitodistettu jäljennös oikeuden antamasta määräyskirjasta. Valtakirjoja kuolinpesänosakkailta, perukirjaa tai sukuselvitystä ei tarvita.

Päätöksessä on aina ilmoitettava kuolinpesän edustajan ilmoitusvelvollisuudestamuille pesän osakkaille. Maksuosoite on kuolinpesän edustajan ilmoittama tili.Poikkeuksellisesti tuki voidaan maksaa postitse maksuosoituksena.

1.9.2.5 Muu henkilöYksityinen sijoitus

Vammaisetuuslain 27.1 §:n mukaisesti, jos lapsi ei asu edunvalvojansa kanssasamassa taloudessa, vammaistuki voidaan maksaa henkilölle, jonka hoitoon lapsion lastensuojelulain 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla sijoitettu (ns. yksityinen sijoitus).Yksityinen sijoitus edellyttää lapsen huoltajan tai henkilön, jonka hoitoon lapsi onsijoitettu, ilmoitusta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle ja kunnanpäätöstä sijoituksen hyväksymisestä (ks. Lastensuojelulaki 81 §).

Maksamista haetaan lomakkeella Y 241L (Esitys alle 16-vuotiaan vammaistuenmaksamisesta).Yksityisestä sijoituksesta ei tule automaattisesti tietoa Kelaan.Vammaistuen maksaminen lasta hoitavalle henkilölle edellyttää, että kunnansosiaalihuollon toimielin on hyväksynyt yksityisen sijoituksen. Kelaan tulee toimittaakopio kunnan päätöksestä, jolla yksityinen sijoitus on hyväksytty. Voit pyytää hakijaltakopion kunnan päätöksestä käyttämällä kirjepohjaa 1000000269.

Ennen maksamisen ratkaisemista sinun tulee kuulla

• lasta hoitavan henkilön asuinkunnan sosiaalihuollon toimielintä• lapsen edunvalvojaa

Käytä kuulemisessa kirjepohjia 1000000241 (kunta) ja 1000000264 (edunvalvoja).Maksaminen ei edellytä kunnan tai lapsen edunvalvojan suostumusta.

Perhehoitaja tai muu sopiva henkilöKela voi päättää, että alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan vammaisetuuslain 27.2§:n mukaisesti

• kunnalle• kunnan suostumuksella muulle sopivalle henkilölle, kuten perhehoitajalle

jos vammaistuen maksamista lapsen huoltajalle /edunvalvojalle tai henkilölle, jonkahoitoon lapsi on lastensuojelulain 81 §:n mukaisesti yksityisesti sijoitettu, ei erityisestäsyystä voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Vammaisetuuslain 27.2 §: n mukainen kunnalle tai kunnan suostumuksella muullesopivalle henkilölle maksaminen ei edellytä lapsen huostaanottoa.

Kunnan esitys etuuden maksamisesta

87

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Esitys vammaistuen maksamisesta kunnalle tai kunnan suostumuksella muullesopivalle henkilölle tehdään lomakkeella Y 241L (Esitys alle 16-vuotiaan vammaistuenmaksamisesta) tai muulla tavalla kirjallisesti.

Silloin, kun tuki maksetaan vammaisetuuslain 27.2 §:n perusteella kunnalle tai kunnansuostumuksella muulle sopivalle henkilölle, ei lapsen huoltajaa /edunvalvojaa kuulla.

Suostumuksen muulle sopivalle henkilölle maksamiseen antaa se kunta, jossa lapsellaon ollut kotikunta sijoittamisen tarpeen syntymishetkellä (sijoittajakunta). Näet lapsensijoittajakunnan (kotikunnan) Oiwan Asiakkaan tiedot –välilehdeltä.

Mikäli kunnan tekemä esitys etuuden maksamisesta on epäselvä, ota yhteyttä kuntaanmaksamisen perusteen selvittämiseksi.

Lue lisää menettelystä, kun muu sopiva henkilö (perhehoitaja) toimittaa lasta koskevanvammaistukihakemuksen Kelaan.

1.9.3 UlosottoVammaisetuutta ei saa ulosmitata eikä sitä lueta ulosottokaaren mukaiseentulopohjaan.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 52 §)

1.9.4 Maksaminen regressinäAlle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksaa regressinä eli takautumisvaatimuksenperusteella Potilasvakuutuskeskukselle potilasvahinkolain mukaisen hoitotuenliikamaksun korvaukseksi. Regressitilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kunvammaistuki myönnetään takautuen samalle ajalle, jolta lapselle on jo maksettuhoitotukea potilasvahinkolain nojalla.

Regressiperintä ei edellytä lapsen laillisen edustajan suostumusta.

Maksaminen regressinä Potilasvakuutuskeskukselle edellyttää, että se on toimittanutKelaan kirjallisen maksuvaatimuksen. Maksuvaatimus tulee kuvata OIWAan jarekisteröidä vireille etuusjärjestelmään Kelan toimistossa välittömästi sen saapumisenjälkeen.

Päätös vammaistuen maksamisesta maksunvaatijalle annetaan sille, jolle vammaistukion maksussa. Potilasvakuutuskeskukselle ei yleensä anneta päätöstä erikseen. Tiedotmaksusta välitetään pankin tiliotteella

1.9.4.1 Maksaminen potilasvakuutuskeskuksellePotilasvahinkokorvaus on toissijainen muihin lakisääteisiin korvauksiin nähden. Tästäjohtuen Potilasvakuutuskeskus vastaa potilasvahingon korvauksesta vain siltä osin kuinvahingon kärsinyt ei saa siitä korvausta muun lain perusteella.

Jos Potilasvakuutuskeskus on jo maksanut korvausta ja vahingon kärsineellä on oikeusKelan maksamaan etuuteen, syntyy Potilasvakuutuskeskukselle regressioikeus samaltaajalta maksettuun Kelan etuuteen (Potilasvahinkolaki 585/1986 8 § ja Potilasvahinkolaki585/1986 9 § 1 mom).

88

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Alle 16-vuotiaan vammaistuki yhteen sovitetaan potilasvahinkolain mukaisenhoitotuen kanssa. Regressioikeuden syntyminen edellyttää, että Kelan maksamavammaistukiperustuu samaan vahinkotapahtumaan. Lisäksi edellytetään, ettäPotilasvakuutuskeskuksen ilmoitus on saapunut Kelaan viimeistään kaksi viikkoa ennentuen maksupäivää.

1.9.4.1.1 Toimenpiteet toimistossaKun potilasvahinkoasia tulee vireille Potilasvakuutuskeskuksessa, se voi lähettääKelaan ennakkoilmoituksen. Kun ilmoitus saapuu Kelaan, tulee se välittömästi kuvataOIWAan ja rekisteröidä etuusjärjestelmään maksuvaatimuksena.

Kun käsittelet alle 16-vuotiaan vammaistukea koskevaa hakemusta japotilasvahinkolain mukainen vaatimus on vireillä, sinun tulee ennen etuuspäätöksenantamista ilmoittaa myönnettävän etuuden määrä Potilasvakuutuskeskukselle. Voittehdä sen palauttamalla saamasi ilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle etuuttakoskevin tiedoin varustettuna.

Kun Potilasvakuutuskeskus on saanut tiedon vammaistuen määrästä, se laskeetakautumisvaatimuksensa määrän ja esittää sen jälkeen vaatimuksensa Kelalle.

Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta tulee käydä ilmi

• Potilasvakuutuskeskukselle maksettava etuus ja sen määrä• aika, jolta etuus on maksettava Potilasvakuutuskeskukselle• aika, mistä lukien Kelan myöntämä etuus voidaan maksaa etuudensaajalle

itselleen

Kun vaatimus on saapunut, voit ratkaista vammaistukiasian. Ennen päätöksenantamista sinun tulee aina varmistua siitä, että Kelan maksama vammaistuki perustuusamaan vahinkotapahtumaan kuin potilasvahinko.

Kun Potilasvakuutuskeskukselle maksamisen edellytykset täyttyvät, maksetaantakautuvat etuuserät Potilasvakuutuskeskukselle. Etuus maksetaan henkilölle itselleenPotilasvakuutuskeskuksen ilmoittamasta ajankohdasta lukien.

Potilasvakuutuskeskus voi esittää vaatimuksensa myös ilman ennakkoilmoitusta.Takautuvat etuuserät maksetaan tässäkin tilanteessa Potilasvakuutuskeskukselle, jossille maksamisen edellytykset täyttyvät ja ilmoitus on saapunut Kelaan viimeistään kaksiviikkoa ennen etuuden maksupäivää.

ErityiskysymyksiäJos potilasvakuutuslain mukainen vaatimus on vireillä, mutta takautumisvaatimustaei saavu kohtuullisessa ajassa, voit tiedustella Potilasvakuutuskeskukselta, aikookose esittää vaatimuksen Kelalle. Jos Potilasvakuutuskeskus peruuttaa esittämänsäennakkoilmoituksen, voit myöntää vammaistuen ja maksaa sen edunvalvojalletai muulle hyväksytylle maksunsaajalle. Lue lisää alle 16-vuotiaan vammaistuenmaksamisesta kohdasta Maksaminen.

Jos vammaistukihakemuksessa on ilmoitettu lapselle haettavan tai lapsensaavan korvausta myös potilasvakuutuksesta, sinun tulee tiedustellaPotilasvakuutuskeskuksesta, haluaako se tehdä takautumisvaatimuksen. Sinun eikuitenkaan tarvitse tehdä tiedustelua, jos on ilmeistä, että vammaistukea haetaan erivahinkotapahtuman perusteella.

89

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Potilasvakuutuskeskukselle maksettavaan vammaistukeen ei maksetaviivästyskorotusta.

Menettely, kun Kelan maksamaa korvausta on suoritettuJos vahingon kärsineelle on suoritettu korvausta muun lain perusteella,Potilasvakuutuskeskus vähentää korvauksestaan muun lain perusteella suoritetunkorvauksen ja maksaa vahingon kärsineelle näiden erotuksen.

Kun Kela on jo myöntänyt lapselle potilasvahinkokorvauksen kanssa yhteensovitettavan etuuden, Potilasvakuutuskeskus tiedustelee Kelalta sen myöntämienetuuksien määrät. Keskus lähettää tiedustelunsa Kelan toimistolle, joka vastaatiedusteluun. Sinun tulee tutkia ennen määrän ilmoittamista, perustuuko etuuspotilasvahinkotapahtumaan.

1.9.5 ViivästyskorotusEtuudensaajalla on oikeus viivästyskorotukseen, jos hakemuksen tai muunvaatimuksen käsittely viivästyy. Viivästyskorotus määräytyy viivästysajan ja korkolainmukaisen viivästyskoron mukaan.

Viivästyskorotusta ei tarvitse hakea erikseen.

Viivästyskorotusta laskettaessa pääoma muodostuu kaikista viivästyneistä etuuseristä.Korotus lasketaan etuuskohtaisesti ja pääsääntöisesti ohjelmallisesti.

Viivästyskorotuksesta ei anneta yleensä erillistä päätöstä, vaan viivästysaika javiivästyskorotuksen määrä ilmoitetaan etuuspäätöksessä.

Viivästyskorotuksesta on valitusoikeus samalla tavalla kuin etuudesta.

Viran puolesta myönnettävään tai tarkistettavaan etuuteen ei maksetaviivästyskorotusta.

Viivästyskorotuksen veronalaisuus määräytyy etuuden mukaan. Siten vainkansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen maksettavaviivästyskorotus on veronalaista.

Säädökset• Kansaneläkelaki (568/2007) 106–107 §• Laki takuueläkkeestä (703/2010) 32 § / kansaneläkelaki (568/2007) 106–107 §• Laki vammaisetuuksista (570/2007) 49–50 §• Laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) 51–52 §• Rintamasotilaseläkelaki (119/1977) 17 § / kansaneläkelaki (568/2007) 106-107 §• Korkolaki (633/1982) 4 ja 12 §

1.9.5.1 ViivästysaikaViivästysaika alkaa pääsääntöisesti

• hakemuksen jättämistä seuraavan neljännen kuukauden alusta (kolmenkuukauden sääntö)

• yhden kuukauden kuluttua eläke- tai korvaustiedon saapumisesta(yhdenkuukauden sääntö)

90

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Viivästysaika voi alkaa erityistilanteissa etuudensaajasta johtuvan esteen poistuttua taieräpäivästä.

1.9.5.1.1 Kolmen kuukauden sääntöViivästyskorotuksen maksaminen edellyttää, että hakija on jättänyt Kelalleetuushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen sekä antanut etuudenratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Hakemus tai vaatimus katsotaan saapuneeksisilloin, kun se on saapunut Kelaan. Kuitenkin jos hakemus on jätetty työeläkelaitokseen,työeläkelaitoksen saapumispäivä katsotaan myös Kelaan saapumispäiväksi. Näinmenetellään myös, jos ulkomaan laitos on lähettänyt eläkehakemuksen Ulkomaanyksikön asemesta työeläkelaitokseen.

Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti, kun hakemuksen jättämiskuukautta seuraavatkolme kalenterikuukautta ovat kuluneet eikä etuus vielä ole maksussa. Etuuserä taietuuden korotuserä ei kuitenkaan ole viivästynyt, jos se maksetaan saman kuukaudenaikana, jolloin oikeus siihen on syntynyt.

Esimerkki

Esimerkki 1. Hakemus on tullut vireille 3.7. Oikeus etuuteen alkaa 1.9., muttaetuus maksetaan 14.12. Koska käsittelyaika on pitempi kuin hakemuksenjättökuukausi ja kolme sitä seuraavaa kuukautta, viivästysaika alkaa1.11. ja päättyy 14.12. Siten syys- ja lokakuun etuuseriin maksetaanviivästyskorotusta ajalta 1.11. -14.12. ja marraskuun etuuserään ajalta1.-14.12. Joulukuun etuuserä ei ole viivästynyt, koska se on maksettujoulukuussa.

Jos hakija ei ole toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä,viivästysaika alkaa kulua vasta, kun kolme kuukautta on kulunut selvityksenesittämiskuukauden päättymisestä.

Esimerkki

Esimerkki 2. Hakemus ja lääkärinlausunto ovat saapuneet Kelaan 3.2.Hakija toimittaa toisen lääkärinlausunnon 8.3. Etuus myönnetään uudenlääkärinlausunnon perusteella, jolloin kolmen kuukauden määräaikalasketaan lisäselvityksen saapumispäivästä eli 8.3 saapuneestalääkärinlausunnosta. Viivästysaika alkaa 1.7. lukien.

Ulkomaan laitokselta hakemuksen saapumisen jälkeen saadut selvitykset, esimerkiksitiedot vakuutusajoista, ovat lisäselvityksiä, jotka myöhentävät viivästysaikaa.

Jos hakemuksen käsittely on viivästynyt lisäselvityksen puuttumisen vuoksi, rekisteröiratkaisua tehdessäsi viivästyskorotusnäytölle (EJVK) lisäselvityksen saapumispäivä.Ohjelma laskee viivästysajan tästä päivästä. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE >Viivästyskorotuksen laskenta.

Viivästysaika lasketaan etuuden todelliseen maksupäivään saakka. Ulkomaillemaksettavan etuuden maksupäiväksi katsotaan se päivä, jolloin se on maksettuSuomessa toimivaan rahalaitokseen.

91

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

SelvitysvelvollisuusHakijalta edellytetään, että hän on antanut Kelalle sellaiset etuuden perusteeseenja määrään vaikuttavat selvitykset, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Hän ontäyttänyt velvollisuutensa, kun hän on vastannut riittävän tarkasti hakemuksessaesitettyihin kysymyksiin ja toimittanut Kelaan hakemuksessa mainitut liitteet ja muuthakemuksen ratkaisemiseksi vaadittavat selvitykset.

Kun Kelalla on oikeus saada tarvittava tieto lain perusteella esimerkiksi työeläketiedotkansaneläkelain 85 §:n perusteella, hakija on täyttänyt selvitysvelvollisuutensa, kunhän on ilmoittanut hakemuksessa,mistä tieto on saatavissa. Tällöin kolmen kuukaudenmääräaika lasketaan hakemuksen jättämiskuukauden päättymisestä. Lue lisää Yhdenkuukauden säännöstä (Etuusohje > Viivästyskorotus > Yhden kuukauden sääntö).

Jos hakija määrätään kansaneläkelain tai vammaisetuuksista annetun lain perusteellalisätutkimuksiin ja hakemuksen käsittely tämän vuoksi viivästyy, lasketaan viivästysaikakolmen kuukauden säännön perusteella hakemuksen saapumisesta. Lue lisääViivästyskorotus > Lääketieteellisten lisäselvitysten kustannukset.

Kun Kela hankkii muita etuuden ratkaisemiseksi välttämättömiä lisäselvityksiä viranpuolesta, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella lisäselvitystensaapumisesta.

Ulkomailta Kela ei hanki selvityksiä viran puolesta, vaan hakijan on itse hankittavaselvitykset. Jos sopimusmaan vakuutuslaitos ei ole vahvistanut hakijan henkilötietoja,hakija on itse velvollinen hankkimaan asuinmaansa viranomaiselta Suomenvirkatodistusta vastaavan todistuksen.

1.9.5.1.2 Yhden kuukauden sääntöJos hakemuksen ratkaisua varten on jouduttu odottamaan tietoa tulona huomioonotettavasta tai etuusoikeuteen vaikuttavasta eläkkeestä tai korvauksesta, viivästysaikaalkaa, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jonatieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan ja edellä mainittu etuus on tällöinlopullisesti ratkaistu. Myös ulkomailta maksettaviin tulona huomioon otettaviin etuuksiinsovelletaan yhden kuukauden sääntöä.

Työeläke tai korvaus katsotaan lopullisesti ratkaistuksi päätöksen antopäivänä,jos asiasta ei ole valitettu. Jos päätöksestä on valitettu, se on lopullinen silloin,kun viimeisin valitusaste on ratkaissut asian ja päätöksestä saadaan tuloksihuomioonottamisessa tarvittava tieto. Vastaavaa sovelletaan työeläkkeenitseoikaisupäätöksiin. Hylkäyspäätös katsotaan lopulliseksi, kun valitusaika on kulunutumpeen eikä valitusta ole tullut vireille. Jos valitus koskee sellaista seikkaa, jolla ei olevaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, viivästysaika alkaa, kun yksikalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä taikorvauksesta on tullut Kelaan.

Sovella yhden kuukauden sääntöä vain silloin, jos sen mukaan laskettuviivästyskorotuksen alkamisaika on myöhäisempi kuin kolmen kuukauden säännönmukaan laskettu aika.

Ohjelma laskee yhden kuukauden käsittelyajan sen kuukauden päättymisestä, jolloinilmoitus eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Jos työeläkepäivä eli päivä,jona ilmoitus työeläkkeen tai muun korvauksen myöntämisestä on saapunut Kelaan,on myöhäisempi kuin hakemuksen saapumispäivä, rekisteröi etuusratkaisussa

92

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

viivästyskorotusnäytölle myös Työeläkepäivä. Jos ilmoituksia on useita, merkitseTyöeläkepäiväksi viimeisimmän ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Jos myöhempiilmoitus koskee kuitenkin vain sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilönoikeuteen saada vammaisetuutta, tulee Työeläkepäiväksi merkitä vammaisetuuteenvaikuttavan ilmoituksen Kelaan saapumispäivä.

Eläkettä tai korvausta koskevan ilmoituksen Kelaan saapumispäivän saat HEKY/Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä kyseisen eläkkeen tai korvauksen näytöllä,kohdasta ′Saapumispäivä.'

1.9.5.1.3 Etuus ei maksussa eräpäivänä(eräpäiväkorotus)

Etuuden maksupäivä ilmoitetaan päätöksessä. Jos etuus ei ole maksussa luvattunasäännöllisenä maksupäivänä, viivästysaika on eräpäivän ja todellisen maksupäivänvälinen aika.

Esimerkki

Eläke-etuus on keskeytetty tai lakkautettu virheellisesti, joten sitä ei maksetasäännöllisenä maksupäivänä 4.7. Eläke-etuuserät maksetaan 22.8,viivästysaika alkaa 4.7 ja lasketaan 22.8. saakka.

Viivästyskorotusta ei lasketa ohjelmallisesti RAKE-, AE- , QE- eikä GE-järjestelmässä.Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA).

Anna maksumääräys maksujenhallintaryhmälle ja etuudensaajalle päätösviivästyskorotuksesta RAKE-järjestelmässä Päätöksenanto-tapahtumalla.

Maksa viivästyskorotus AE-, QE- ja GE-järjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla(Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös Asiakaskirjejärjestelmästä.

Lue lisää Viivästyskorotuksen laskenta.

1.9.5.1.4 Etuudensaajasta johtuva maksueste(estekorotus)

Jos etuutta ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa etuudensaajasta johtuvasta syystä,viivästysaika alkaa siitä lukien, kun Kela on saanut tiedon esteen poistumisesta.

Jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut senmaksamista varten välttämätöntä tietoa, viivästyskorotuksen maksaminen alkaaaikaisintaan siitä, kun tieto on saatu. Tällöin kuitenkin edellytetään, että viivästysaikakolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella on alkanut. Tällainen tilannesyntyy, jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanutmaksuosoitetta.

Maksuunpantaessa etuusoikeuden epäselvyyden vuoksi keskeytettyä etuuttaviivästysaika alkaa, kun etuudensaaja on antanut vaaditun selvityksen tai semuutoin on saatu. Jos eläke sen sijaan oli keskeytetty sen määrään vaikuttavanseikan selvittämiseksi, viivästyskorotus määräytyy lopullista päätöstä annettaessatarkistushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen perusteella kolmen tai yhdenkuukauden säännön mukaisesti.

93

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Viivästyskorotuksen määrä lasketaan ohjelmallisesti RAKE-järjestelmässä. Lue lisääTekniset-ohjeet > RAKE > Viivästyskorotus-EJVK.

Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Maksa viivästyskorotus AE- jaGE-järjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Annapäätös YHTE-kirjejärjestelmästä.

1.9.5.2 ErityistilanteetMuutoksenhaku

Jos etuus myönnetään tai sitä korotetaan muutoksenhaun tai oikaisun takia,viivästysaika lasketaan alkuperäisestä hakemuksesta. Myös väliaikaiseen päätökseenviivästyskorotus lasketaan yleensä alkuperäisestä hakemuksesta. Rekisteröi asiavireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti.

Muutoksenhakuaste voi kuitenkin määrätä viivästysajan alkamaan myöhemmästäajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta.Edellytyksenä on, että Kela on esittänyt oleellisen muutoksen tapahtuneen hakijanolosuhteissa muutoksenhaun aikana.

Jos katsot, että viivästysaika tulisi laskea myöhemmästä ajankohdasta kuinalkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta, ilmoita tästämuutoksenhakuelimelle antamassasi lausunnossa.

OikaisuOikaistaessa hakemuksen käsittelyn yhteydessä tapahtunutta Kelan virhettä,viivästysaika lasketaan virheellisesti ratkaistun hakemuksen jättämisestä. Rekisteröiasia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti.

Jos on kysymys Kelan viran puolesta tekemän ratkaisun oikaisusta,viivästyskorotusoikeus syntyy vain etuudensaajan esittämän oikaisupyynnönperusteella. Viivästysaika lasketaan oikaisupyynnön esittämisestä. Kun päätösoikaistaan uuden selvityksen perusteella, viivästysaika alkaa selvityksen saapumisesta.

Kun oikaistaan päätöstä, jolla etuutta on virheellisesti pienennetty tai etuudenmaksaminen on virheellisesti keskeytetty, viivästysaika lasketaan etuuden taietuuserän oikeasta eräpäivästä todelliseen maksupäivään. Etuudensaajan esittämälläoikaisuvaatimuksella ei ole merkitystä viivästysajan laskemisessa.

Jos etuudensaaja vaatii esittämänsä uuden selvityksen perusteella aikaisemmin tehdynpäätöksen oikaisua, eikä kyseessä ole Kelan virhe, viivästyskorotusoikeus määräytyykolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella vaatimuksen esittämisestä. Josoikaisu tehdään Kelan aloitteesta, esimerkiksi työeläkelaitoksen oikaisupäätöksenperusteella, ei viivästyskorotusta makseta.

KuntaJos etuus maksetaan kunnalle toimeentulotuen korvaukseksi taikka perhehoidon tailaitoshoidon kustannusten korvaukseksi, kunnalle maksettaviin etuuseriin voidaanmaksaa viivästyskorotus.

94

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

MaksunjakoJos eläke maksetaan regressivaatimuksen perusteella esimerkiksi samalta ajaltamaksetun työttömyyspäivärahan korvaukseksi ja osa siitä jää maksettavaksieläkkeensaajalle, viivästyskorotus maksetaan vain eläkkeensaajalle maksettavaanosuuteen.

Viivästyskorotus lasketaan normaaliin tapaan, kun etuuteen kohdistuuulosmittausvaatimus. Tällöin viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myösulosottoviranomaisellemaksettavaan osuuteen.

1.9.5.3 KorkoprosenttiKorkoprosentti määräytyy etuuden maksupäivää edeltävälle puolivuotiskaudellevahvistetun korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. (Korkolaki 633/1982 4 § 1mom.)

Esimerkki

Jos etuuden maksupäivä on 4.5., korkoprosentti on edellisen vuodenpuolivuotiskauden eli 1.7.–31.12. vahvistettu korko. Jos etuuden maksupäivä14.10., korkoprosentti on 1.1.-30.6 ajalle vahvistettu korko.

Selvitä tarvittaessa viivästyskorkoprosentit www.suomenpankki.fi > Ajankohtaista >Lehdistötiedotteet > Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorko.

1.9.5.4 Ei viivästyskorotustaEtuuteen ei makseta viivästyskorotusta, kun se maksetaan

• toiselle Suomessa tai ulkomailla lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- taieläkelaitokselle

• Kelalle• työttömyyskassalle.

Lue lisää Viivästyskorotus > Erityistilanteet > Maksunjako.

Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta myöskään, kun

• etuus tai sen korotus myönnetään viran puolesta• etuuden maksaminen on viivästynyt lain säännöksen johdosta tai yleisen liikenteen

taikka maksuliikenteen keskeytymisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi• korotuksen määrä etuudelta jäisi pienemmäksi kuin 1,85 euroa vuonna 2020.

1.9.6 EnnakonpidätysAlle 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on veroton etuus, joten siitä ei tehdäennakonpidätystä.

95

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.9.7 Etuusmaksujen peruutukset pankistaMaksuja ei voi enää peruuttaa pankista.

1.10 IlmoitusvelvollisuusAlle 16-vuotiaan vammaistukea saavan lapsen edustajan on ilmoitettava Kelaan

• lapsen terveydentilan olennaisesta muuttumisesta sekä hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen määrän merkittävästä vähentymisestä

• lapsen tai hänen huoltajansaosoitteen muutoksesta, ulkomaille muutosta jaSuomeen paluusta

• lapsen huoltajan vaihtumisesta• vammaistuesta vähennettävän SOLITA-lisän tai vammaistukeen rinnastettavan

ulkomaisen etuuden myöntämisestä tai niiden määrän muutoksesta.

Yleensä ilmoitusvelvollinen on lapsen edunvalvoja (huoltaja) tai muu henkilö, jolletuki on maksussa. Jos lapsi on huostaan otettu, ilmoitusvelvollisuus on myös kunnansosiaalihuollon toimielimellä.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 17 §)

Lue myös ilmoitusvelvollisuudesta kv-tilanteissa.

1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminenLue Päätöksen oikaisusta ja poistamisesta kaikille etuuksille yhteisistä ohjeista.

Vammaistukipäätöksen oikaisu eduksiJos Kelaan toimitetaan uutta selvitystä, joka ulottuu takautuvalle ajalle, tulee ainatutkia, voidaanko aiemmin annettu vammaistukipäätös oikaista lapsen eduksi. Myöslainvoimainen etuuspäätös voidaan oikaista lapsen eduksi.

Oikaiseminen tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun vammaistukihakemus onhylätty sen vuoksi, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvaarasitusta ja sidonnaisuutta ei ole vielä voitu luotettavasti arvioida. Jos myöhemmintoimitetaan uusi hakemus tai muuta selvitystä, joiden perusteella tuki voidaan myöntää,tulee aiempi päätös tarvittaessa oikaista. Vammaistuen alkamisajankohta määräytyytällöin oikaistavan päätöksen perusteena olleen hakemuksen saapumisajankohdan jasiitä laskettavan takautuvan hakuajan mukaan.

1.12 TarkistaminenAlle 16-vuotiaan vammaistuki tarkistetaan, kun

96

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• lapsen olosuhteissa on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteensaada vammaistukea

• lapselle myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteellavammaistuesta vähennettävä SOLITA-etuus tai vammaistukeen rinnastettavaulkomainen etuus taikka tällainen etuus tarkistetaan

Vammaistuki tarkistetaan kuukauden alusta, jos tuen määrään vaikuttava muutoson tapahtunut kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. Kun lapsen hoidosta,huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on lisääntynyt hetikuukauden alusta tai jos korotettuun tukeen oikeuttavien kustannusten voidaan katsoakohdistuvan koko kuukaudelle, voidaan korotus myöntää jo tämän kuukauden alusta.

Jos tuen määrään vaikuttava muutos ei ole tapahtunut kuukauden ensimmäinen päivä,tuki tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Vammaistuki voidaan tarkistaa joko ylös- tai alaspäin. Tarkistaminen edellyttää yleensäaina tarkistushakemusta.

Tarkistaminen epäeduksiVaikka lapsen terveydentilassa ja muissa olosuhteissa ei olisi tapahtunut muutosta,voidaan vammaistuki tarkistaa alaspäin, jos lääketiede on kehittynyt ja hoitokäytännötmuuttuneet niin paljon, että lapsella ei voida enää katsoa olevan oikeutta entisensuuruiseen vammaistukeen. Tällaisessa tilanteessa on lapsen edustajalle lähetettävätarkistushakemus ja kirje, jossa kerrotaan syy tarkistushakemuksen lähettämiseen.

Tarkistuksen johdosta vammaistuki voi myös lakata esimerkiksi silloin, kun vammaistukitarkistetaan SOLITA-etuuden tarkistamisen vuoksi ja vähennyksen vuoksi maksettavaaei jää lainkaan tai maksettava määrä jää laissa säädettyä pienintä maksettavaa määrääpienemmäksi.

Korotus ilman hakemustaJos vammaistuen korottamisen edellytykset ovat Kelan tiedossa, voidaan korotusmyöntää myös ilman hakemusta. Menettely soveltuu vain poikkeustilanteisiin (esim.lapselle maksettavan SOLITA-etuuden määrä on pienentynyt, mutta ei katsota olevansyytä arvioida uudelleen oikeutta Kelan maksamaan vammaistukeen).

Tarkistaminen suojatun tuen ollessa maksussaJos asiakas hakee tarkistusta ja hänellä on maksussa suojattu tuki, asiakkaalle tuleeennen ratkaisun tekemistä kertoa, että tarkistuksen myötä suoja lakkaa. Asiakkaalla onnäin mahdollisuus näissä tilanteissa peruuttaa hakemuksensa, jolloin tuen maksaminensäilyy entisellään eikä suoja lakkaa.

1.13 KeskeyttäminenAlle 16-vuotiaan vammaistuen maksaminen voidaan keskeyttää, kun

• lapsi ei ilmeisesti enää ole oikeutettu etuuteen tai etuuden määrää tulisi vähentää(VTL 570/2007 31 §)

• maksuosoitetta ei pyynnöstä huolimatta toimiteta (VTL 570/2007 31 §)

97

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• ulkomailla asuva etuudensaaja tai alaikäisen etuudensaajan huoltaja ei olevastannut hänelle VTL 18 §:n 4 momentin perusteella lähetettyyn olosuhteidenselvityspyyntöön määräajassa (VTL 570/2007 31 §)

• lapsi suorittaa vankeusrangaistusta (VTL 570/2007 25 §)

Vammaisetuuksista annetun lain 31 §:n mukainen väliaikainen keskeytys tehdään ainaseuraavasta maksuerästä lukien.

Keskeyttämisestä annetaan aina päätös. Päätökseen, jolla maksaminen on keskeytettyvankilassaolon vuoksi, voi hakea muutosta. Myös päätökseen, jolla maksaminen onkeskeytetty sen vuoksi, ettei 18 §:n 4 momentin perusteella lähetettyyn olosuhteidenselvityspyyntöön ole vastattu määräajassa, voi hakea muutosta. Väliaikaistakeskeytystä koskevasta päätöksestä ei sen sijaan ole muutoksenhakuoikeutta.Väliaikaiseen keskeyttämiseen ei voi hakea muutosta. Asiakasta tiedotetaanväliaikaisesta keskeyttämisestä kirjeellä.

1.13.1 LaitoshoitoAlle 16-vuotiaan vammaistukea voidaan 1.1.2010 alkaen maksaa myös pitkäaikaisessajulkisessa laitoshoidossa olevalle henkilölle.

Avo- ja laitoshoidon välisestä rajanvedosta ja laitoshoidon julkisuudesta voit lukea lisäälaitoshoitoa koskevasta ohjeesta Avo- ja laitoshoito.

1.13.1.1 Laitoshoidon vaikutus vammaistukeenennen 1.1.2010 lainmuutosta

• Laitoshoidon jatkuvuus• Keskeytysajankohta• Maksamisen uudelleen aloittaminen laitoshoidon päätyttyä

Vammaistuen maksaminen keskeytetään, jos laitoshoito on julkista ja jatkuvaa.Keskeytä tuki sitä seuraavan kuukauden alusta, jota edeltäneen kuukauden aikanalaitoshoito on kestänyt kolme kuukautta.

Kun toimistoon saadaan tieto henkilön laitoshoitoon joutumisesta tai laitoshoidonpäättymisestä, rekisteröi laitoshoitojakso YTLH-tapahtumalla. Ohjelma laskeerekisteröityjen tietojen perusteella, onko laitoshoito ollut jatkuvaa.

Laitoshoidon jatkuvuusYhdenjaksoinen laitoshoito katsotaan jatkuvaksi, jos se kestää yli kolme kuukautta.Asiaan ei vaikuta se, peritäänkö hoidosta pitkäaikaisen vai lyhytaikaisen hoidon maksu.

Jos laitoshoito ei ole yhdenjaksoista, se katsotaan kuitenkin jatkuvaksi, jos

• laitoshoitopäiviä on vähintään 90• kotonaoloajat kestävät 15 päivää tai vähemmän• laitoshoitojaksot ovat keskimäärin pitempiä kuin kotonaolojaksot

Laitoshoitoon tulopäivä lasketaan hoitopäiväksi ja laitoksesta lähtöpäiväkotonaolopäiväksi.

98

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Laitoshoidon jatkuvuus keskeytyy, kun tuensaaja on kotona yhdenjaksoisesti vähintään16 päivää. Tuensaajan lähtiessä vähintään 16 päivää kestävälle lomalle hoidonkatsotaan päättyvän, vaikka hänet pidettäisiinkin edelleen laitoksen kirjoissa ja häneltäperittäisiin hoitomaksu.

Hoito ei ole jatkuvaa eikä etuuksien maksamista keskeytetä, jos

• kysymyksessä on pelkkä päivä- tai yöhoito• etuudensaaja on toistuvasti yhtä pitkät ajat kotona kuin laitoksessa

KeskeytysajankohtaVammaistuen keskeytysajankohta määräytyy jatkuvan julkisen laitoshoidon alkamisajanmukaan riippumatta siitä, onko tuensaaja saanut keskeytettävää etuutta laitoshoidonalkaessa vai ei. Näin ollen vammaistuen maksaminen keskeytetään heti tuenmyöntämisestä lukien, jos hoito on jo ennen sitä kestänyt kolme kuukautta ja jatkuuedelleen.

Jos laitoshoito ei ole yhdenjaksoista, keskeytysajankohta määräytyy jatkuvaksi hoidoksikatsottavan hoidon alkamisajankohdan mukaan. Laitoshoitopäivien laskennassatarkastelujakso on aina kahden vähintään 16-päiväisen kotonaolojakson välinen jakso.

Kun omalla kustannuksellaan laitoshoidossa olevan tuensaajan omat varat eivät enääriitä hoitokustannusten korvaamiseen, julkisen laitoshoidon alkamisajankohdaksikatsotaan sen kuukauden ensimmäinen päivä, jonka aikana hänen tulonsa eivätenää riitä puoleen hoitokustannuksista. Keskeytymisajankohta määräytyy vastaavallatavalla silloin, kun julkinen tuki yksikölle tai sen ylläpitäjälle erikseen tai hoidettavallehenkilölle annetun toimeentulotuen kanssa yhteenlaskettuna ylittää puolet hoidonkokonaiskustannuksista.

Maksamisen uudelleen aloittaminen laitoshoidon päätyttyäLaitoshoidon vuoksi keskeytetyn vammaistuen maksamista aloitettaessa ei sovelletakuuden kalenterikuukauden takautuvaa hakuaikaa. Tuki voidaan maksaa pitemmältäkinajalta, jos tuensaajan ei voida katsoa olleen etuuden maksamisen keskeyttävässälaitoshoidossa.

Jos hoito oli jatkuvaa, keskeytetyn vammaisetuuden maksaminen aloitetaanlaitoshoidon päättymistä seuraavan kuukauden alusta, jos laitoshoidon päättymispäiväon kuukauden 16.–31. päivä. Jos laitoshoito päättyy kuukauden 1.–15. päivä, etuudenmaksaminen aloitetaan jo saman kuukauden alusta, ei kuitenkaan kuolinkuukaudenalusta.

Jos laitoshoidon päätyttyä todetaan, että laitoshoito ei ollut jatkuvaa, vammaisetuudenmaksaminen aloitetaan keskeytysajankohdasta. Näin menetellään myös silloin, kuntuensaaja on kuollut laitoshoidossa ollessaan.

1.13.2 Väliaikainen keskeyttäminenAlle 16-vuotiaan vammaistuen maksaminen voidaan keskeyttää, jos lapsella eiilmeisesti enää ole oikeutta tukeen tai sen määrää tulisi vähentää.

Maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää esimerkiksi silloin, kun

99

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

• Kela on muun asian käsittelyn yhteydessä tai muutoin saanut tietää, että lapsenterveydentila on parantunut ja on ilmeistä, että hänellä ei ole enää oikeutta entisensuuruiseen vammaistukeen

• Päätöstä Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta ei ole vielä annettu, mutta Kelaanon tullut ilmoitus lapsen muuttamisesta ulkomaille yli vuodeksi ja on ilmeistä, etteihänellä ole enää oikeutta vammaistukeen

• Kelan tietoon on tullut, että lapselle on myönnetty saman sairauden perusteellaKelan maksamaa vammaistukea suurempi SOLITA-etuus tai sitä vastaavaulkomailta maksettava korvaus

• Kelaan saapuu epävirallinen kuolintieto lapsen kuolemasta huoltajan /edunvalvojantoimesta. Lue lisää vammaisetuuksien kuolintietoprosessista.

Voit keskeyttää maksamisen väliaikaisesti myös, jos maksuosoitetta ei pyynnöstähuolimatta saada. Vammaistuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää myös,kun lapsen vanhemmat ovat eronneet ja maksunsaaja-asian selvittely on kesken. Luelisää edunvalvojalle maksamisesta.

Väliaikaisen keskeytyksen saa tehdä muulta henkilöltä tai taholta kuin lapsenedustajalta saadun tiedon perusteella silloin, jos on ilmeistä, että tuen määrää olisialennettava tai tuki olisi kokonaan lakkautettava.

MenettelyJos ei ole ilmeistä, että vammaistuki olisi alennettava tai tuki olisi kokonaanlakkautettava, lähetä lapsen edustajalle lisäselvityspyyntö ja tarkistushakemus.Keskeytä vammaistuen maksaminen väliaikaisesti vasta, jos pyydettyjä lisäselvityksiätai tarkistushakemusta ei toimiteta annetussa määräajassa tai lapsen edustajaa eitavoiteta.

Vammaistuen väliaikaisesta keskeyttämisestä tulee ilmoittaa asiakkaalle kirjeellä.Maksamisen väliaikaisesta keskeytyksestä ei ole valitusoikeutta. Pyydä vielä samallalapsen edustajalta kirjeitse tarkistushakemus ja/tai muuta selvitystä keskeytyksenperusteena olevista seikoista.

Asia ratkaistaan ja asiasta annetaan päätös, kun on saatu tarkistushakemus ja/taitarvittavat lisäselvitykset. Jos tarkistushakemusta tai pyydettyjä lisäselvityksiä eipyynnöstä huolimatta saada, asia ratkaistaan käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Asia tulisi pyrkiä ratkaisemaan neljän viikon kuluessa etuuden maksamisenväliaikaisesta keskeytyksestä.

Maksamisen uudelleen aloittaminenJos väliaikaisesti keskeytettyä vammaistukea aletaan maksaa uudelleen, ei sitä voidailman erityistä syytä maksaa pidemmältä kuin puolen vuoden ajalta takautuvasti.

Väliaikainen keskeyttäminen kv-tilanteessaJos on ilmeistä, ettei lapsella ole oikeutta alle 16-vuotiaan vammaistukeen tai osaansitä (vähentävä etuus) ulkomailla oleskelun aikana, keskeytä etuuden maksaminenväliaikaisesti asian selvittämisen ajaksi. Toimisto tai kv-keskus ratkaisee asian ja antaaasiasta päätöksen sovitun työnjaon mukaisesti sen jälkeen, kun vakuuttamispäätös onannettu ja oikeus etuuteen on selvitetty.

100

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Jos maksaminen on keskeytetty väliaikaisesti, mutta ilmenee, että ulkomaillaoleskelevalla lapsella on edelleen oikeus vammaistukeen, ulkomaan yksikkö antaapäätöksen, jolla se laittaa keskeytetyn vammaistuen takaisin maksuun.

Vammaisetuuden maksaminen voidaan keskeyttää myös silloin, kun ulkomailla asuvanlapsen huoltaja ei ole määräajassa vastannut hänelle lähetettyyn olosuhdetiedusteluun.

Sovellettava lainkohta (VTL 570/2007 31 §)

1.14 LakkauttaminenAlle 16-vuotiaan vammaistuki lakkautetaan, kun perusteita sen maksamiselle ei enääole.

Vammaistuki lakkautetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun

• lapsen terveydentila on parantunut tai lapsen hoidosta, huolenpidosta jakuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vähentynyt siinä määrin, ettäoikeutta vammaistukeen ei enää ole

• lapsi täyttää 16 vuotta• lapsi muuttaa ulkomaille, eikä häneen sovelleta Suomen

sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomaille muuton jälkeen• lapsi on kuollut

Lisäksi vammaistuki lakkautetaan sen kuukauden alusta, kun lapselle myönnetäänvammaistukeen vaikuttava SOLITA-etuus tai vammaistuesta vähennettävä ulkomainenetuus eikä vammaistukea sen johdosta jää enää maksettavaksi.

1.14.1 Pyynnöstä lakkauttaminenAlle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksunsaajan pyynnöstä lakkauttaamyöntämisajankohdasta, kun

• päätös ei ole vielä lainvoimainen tai• vammaistukea ei ole vielä maksettu, vaikka päätös on lainvoimainen

Lakkautuspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Jos vammaistukea ei ole vielämaksettu, voit selvissä tapauksissa lakkauttaa sen myös suullisen pyynnön perusteella.Liitä OIWAssa asiakkaan yhteydenotto työhön ja kirjaa tarvittavat tiedot työnkommenttiin.

Jos lapsella on edunvalvoja, et voi tehdä lakkautusta ilman lapsen laillisen edustajansuostumusta.

Toimenpiteet, kun vammaistukea ei ole vielä maksettuJos päätös on jo annettu, mutta vammaistukea ei ole vielä maksettu, keskeytä tuenmaksaminen väliaikaisesti. Pyydä asiakasta palauttamaan etuuspäätös. Kun asiakason palauttanut etuuspäätökseen Kelaan, anna asiakkaalle päätös, jossa kerrotaan, ettäannettu päätös on hänen pyynnöstään poistettu.

Toimenpiteet, kun vammaistukea on jo maksettuVoit lakkauttaa vammaistuen takautuen sen myöntöajankohdasta lukien. Keskeytätällöin tuen maksaminen väliaikaisesti seuraavan säännöllisen maksun ajasta. Pyydä

101

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

maksunsaajaa palauttamaan vammaistukipäätös Kelaan ja maksamaan hänelle jomaksetut etuuserät Kelan tilille FI69 5000 0110 0248 24 (OKO). Voit tehdä pyynnönkirjeellä HTS15. Ilmoita pyynnöstä maksupalveluun sähköpostilla. Maksupalveluilmoittaa sähköpostilla, kun pyydetyt maksut ovat palautuneet.

Kun etuuspäätös ja maksetut etuuserät on palautettu, anna asiakkaalle päätös, jossakerrotaan, että annettu päätös on hänen pyynnöstään poistettu.

Lue lisää hakemuksen peruuttamisesta, kun hakemusta ei vielä ole ratkaistu.

Maksussa olevan vammaistuen lakkauttaminenJos päätös on jo lainvoimainen ja vammaistukea on jo maksettu, ei vammaistukeayleensä voida lakkauttaa tuen maksunsaajan pyynnöstä.

Maksussa olevavammaistuki voidaan kuitenkin erityisestä syystä lakkauttaa joko senmyöntämisajankohdasta tai seuraavasta maksuerästä lukien. Erityisenä syynä voidaanpitää esimerkiksi sitä, että vammaistuen vuoksi lapsi menettäisi suuremman muualtamaksettavan etuuden. Verotuksen vaikutusta ei pidetä hyväksyttävänä erityisenä syynä.

Kun vammaistukilakkautetaan sen myöntämisajankohdasta lukien, menetellään, kutenedellä on kerrottu toimenpiteistä kun vammaistukeaon jo maksettu.

1.14.2 Kv-säännöksetUlkomailla asuvalle lapselle voidaan yleensä myöntää ja maksaa alle 16-vuotiaanvammaistukea Suomesta, jos häneen sovelletaan asumiseen perustuvansosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia. Lue soveltamisalalainmuutoksesta 1.1.2014 ja menettelystä ennen lainmuutosta kohdasta Kv-säännökset.

Lue lisää vakuuttamisesta kohdasta Suomesta muutto.

Huomaa kuitenkin, että EY:n sosiaaliturva-asetusten 883/04 ja 1408/71 säännöksistäjohtuen alle 16-vuotiaan vammaistukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää jamaksaa myös ulkomailla vakinaisesti asuvalle lapselle toisessa EU/ETA-maassa taiSveitsissä vakinaisesti asuvalle lapselle, vaikka hän ei olisikaan Suomessa vakuutettusoveltamisalalain perusteella. Lue lisää vammaistuen myöntämisestä ja maksamisestaKv-tilanteissa kohdista Asetus 883/04 ja 1408/71 sekä Muutto EU/ETA-maahan taiSveitsiin.

Kun Kela saa tiedon ulkomaille lähdöstä, KV-keskus antaa päätöksen oikeudestaasumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Jos vammaistuen maksamista ei voida jatkaaulkomaille muuton jälkeen, KV-keskus lakkauttaa vammaistuen.

Jos ulkomaille muuttava lapsi saa vammaistukea, vammaistukeen asetetaan seurantaja tarkistetaan tuen jatkumisen edellytykset vakuuttamispäätöksen voimassaolonumpeutuessa.

Sovellettavat lainkohdat (VTL 570/2007 1 § ja VTL 570/2007 4 §)

102

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.14.2.1 Muutto EU/ETA-maahan tai SveitsiinKun vammaistukea saava lapsi tai hänen huoltajansa muuttaa toiseen pohjoismaahan,EU/ETA-maahan tai Sveitsiin, toimiston tulee tarvittaessa tutkia, onko Suomi edelleenvastuussa vammaistuen maksamisesta.

Kun sovelletaan asetusta 883/04 määräytyy lapsen sairauden perusteellamyönnettävistä etuuksista vastaava valtio sen mukaan, mikä maa vastaa hänenhuoltajiensa sairausetuuksista ja missä lapsi asuu. Jos lapsesta maksetaanvammaisetuutta myös toisesta maasta, Suomesta maksettavasta vammaisetuudestavoidaan vähentää muun maan maksama etuus.

Lue lisää asetuksen 883/04 määräyksistä kohdasta Asetus 883/04 ja 1408/71.

EU/ETA-maassa tai Sveitsissä asuvalle lapselle voidaan asetuksen 883/04säännöksistä johtuen maksaa alle 16-vuotiaan vammaistukea myös silloin, kun lapseenei sovelleta Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä (alla kohta 3), jos lapsi on

1. Suomesta EU/ETA-maahan tai Sveitsiin lähetetyn työntekijän, yrittäjän tai Suomenvaltion virkamiehenä ko. maassa työskentelevän henkilön lapsi.

1. Lapsi, jonka huoltaja opiskelee EU- ja ETA-maassa tai Sveitsissä ja on vakuutettuSuomessa vakuuttamislain 12 §:n nojalla.

2. EU/ETA-maassa tai Sveitsissä asuvan eläkkeensaajan lapsi ja jos Suomi onvastuussa rahaetuuksista asetuksen 883/2004 29 artiklan (1408/71 28 artiklan)nojalla eikä kumpikaan huoltajista ole lapsen asuinmaassa vakuutettu työskentelynperusteella.

Huomaa kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvaan kuuluvan lähetetyn työntekijän,yrittäjän, Suomen valtion virkamiehen tai opiskelijan lapsella on oikeus alle 16-vuotiaanvammaistukeen 1.1.2014 alkaen myös kansallisen lainsäädännön perusteella ko.henkilön perheenjäsenenä (kohdat 1 ja 2).

Jos lapsen toinen vanhempi on työskentelyn tai yritystoiminnan perusteella vakuutettulapsen asuinmaassa, saattaa asuinmaa maksaa lapsesta sairauden perusteellamyönnettävää rahaetuutta. Jos lapsella on oikeus alle 16-vuotiaan vammaistukeenSuomesta, toisen maan maksama rahaetuus tai muu vammaisetuutta vastaavaetuus vähennetään alle 16-vuotiaan vammaistuesta. Ks. Määräytymisperusteet > Kv-säännökset.

Mikäli on ilmeistä, ettei lapsella ole oikeutta vammaistukeen ulkomaille muutettuaan,voidaan tuen maksaminen keskeyttää väliaikaisesti (VTL 570/2007 31 §). Josmaksamisen jatkamisen edellytykset eivät täyty (esimerkiksi kun muutto on vakinainenja kumpikaan lapsen huoltajista ei ole Suomessa työskentelyn perusteella vakuutettu),lakkautetaan vammaistuki seuraavan kuukauden alusta siitä, kun oikeutta tukeen eienää ole.

Kun on ilmeistä, että Suomi on vastuussa sairauden perusteella maksettavistarahaetuuksista ulkomaille muutosta huolimatta (esim. EU-maahan lähetetyn työntekijänlapsi), ei maksamista keskeytetä väliaikaisesti, vaikka päätöstä sosiaaliturvansoveltamisesta ei vielä olisi annettukaan.

1.14.2.1.1 Työntekijän tai yrittäjän lapsiSuomesta lähetetyn työntekijän, yrittäjän tai valtion virkamiehenä työskentelevänlapselle voidaan yleensä myöntää ja maksaa alle 16-vuotiaan vammaistukea EU-

103

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

ja ETA-maassa tai Sveitsissä oleskelun aikana edellyttäen, että lähetetty työntekijä,yrittäjä tai valtion virkamies on Suomessa vakuutettu ulkomailla työskentelynsä ajan.Lue lisää ulkomailla työskentelevän henkilön vakuuttamisesta kohdasta Suomestamuutto.

Jos lähetetty työntekijä siirtyy paikallisen työnantajan palvelukseen, hänen ja hänenasemamaassa asuvien perheenjäsentensä rahaetuuksien osalta toimivaltaiseksivaltioksi muuttuu työskentelyvaltio. Tällöin oikeus alle 16-vuotiaan vammaistukeenSuomesta päättyy muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat pois Suomesta ja huoltaja aloittaatyöskentelyn paikallisen työnantajan palveluksessa, vastaa työskentelyvaltiotyöntekijän ja hänen perheenjäsentensä rahaetuuksista. Tällöin oikeus alle 16-vuotiaan vammaistukeen Suomesta päättyy muutosta seuraavan kuukauden alusta.Jos lapsen ulkomailla oleskelun on tarkoitus kestää enintään kuusi kuukautta, onlapsella kuitenkin oikeus saada alle 16-vuotiaan vammaistukea Suomesta tilapäisenulkomailla oleskelun ajalta. Alle 16-vuotiaan vammaistuesta vähennetään tällöin lapsenasuinmaan mahdollisesti maksama rahaetuus tai muu vammaistukea vastaava etuus.

Kun lapsen huoltaja muuttaa pois Suomesta ja aloittaa työskentelyn paikallisentyönantajan palveluksessa, voi asetuksen 883/04 mukainen vastuu lapsen sairaudenperusteella myönnettävistä rahaetuuksista siirtyä työskentelyvaltiolle myös, vaikkalapsi jäisi asumaan Suomeen. Tällainen tilanne voi syntyä, kun lapsi asuu Suomessatoisen huoltajansa kanssa eikä Suomessa asuva huoltaja täytä työntekijän tai yrittäjänmääritelmää. Alle 16-vuotiaan vammaistuen maksamista Suomessa asuvalle lapsellevoidaan jatkaa riippumatta siitä, missä huoltajat työskentelevät. Perheelle saattaakuitenkin syntyä oikeus rahaetuuteen vanhemman työskentelymaasta. Tämän vuoksiperhettä tulee tarvittaessa informoida mahdollisuudesta hakea sairauden perusteellamaksettavaa rahaetuutta työntekijän rahaetuuksista vastuussa olevasta valtiosta. Luelisää työntekijän tai yrittäjän lapsen oikeudesta rahaetuuksiin kohdasta Työntekijän taiyrittäjän lapsi.

Esimerkki

Alle 16-vuotiaan vammaistukea saava lapsi muuttaa perheensä mukanaSaksaan. Toinen perheen vanhemmista työskentelee Saksassa suomalaisentyönantajan lähettämänä työntekijänä. Työntekijän puoliso ei työskenteleulkomailla ollessaan. Perheen oleskelun Saksassa on ilmoitettu kestävänkolme vuotta.

Lapsi kuuluu Suomen sosiaaliturvaan perheenjäsenyyden perusteella, jahänellä on oikeus vammaistukeen Suomesta. Jos perheelle syntyy oikeusvammaisetuutta vastaavaan etuuteen myös ulkomailta, ulkomaan etuusvoidaan vähentää alle 16-vuotiaan vammaistuesta.

EU-lainsäädännön näkökulmasta Suomi on vastuussa perheenjäsentenrahaetuuksista niin kauan, kun perheelle ei työskentelyn kautta synny oikeuttarahaetuuksiin Saksasta tai muusta EU/ETA-maasta eli kumpikaan perheenvanhemmista ei tule asuinmaassaan Saksassa tai muussa EU/ETA-maassavakuutetuksi työskentelyn tai yritystoiminnan perusteella.

Alle 16-vuotiaan vammaistuen maksamista ei keskeytetä, vaan senmaksaminen voi jatkua myös ulkomaille muuton jälkeen. Vammaistukeenviedään ESSE-seurantatieto ajankohtaan kaksi kuukautta ennen lapselle

104

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

annetun vakuuttamispäätöksen päättymistä. Seuranta voidaan viedä myösaiempaan ajankohtaan, jos välitarkistus katsotaan tarpeelliseksi.

Esimerkki

Alle 16-vuotiaan vammaistukea saava lapsi muuttaa perheensä mukanaNorjaan. Toinen perheen vanhemmista työskentelee Norjassa suomalaisentyönantajan lähettämänä työntekijänä. Toinen vanhemmista palkkautuunorjalaisen työnantajan palvelukseen. Perheen oleskelun Norjassa onilmoitettu kestävän kolme vuotta.

Norjalaisen työnantajan palveluksessa työskentelevän vanhemman kauttasyntyy oikeus perheenjäsenen rahaetuuksiin myös Norjasta. Koska lapsi asuuNorjassa, vastaa Norja lapsen rahaetuuksista.

Suomesta voidaan edelleen maksaa alle 16-vuotiaan vammaistukea,mutta vammaistuesta vähennetään lapsen asuinmaan mahdollisestimaksama rahaetuus tai muu vammaistukea vastaava etuus. Etuudennostajalle lähetetään kirje, jossa häntä kehotetaan hakemaan vammaisetuuttaasuinmaasta Norjasta ja ilmoittamaan välittömästi Kelaan, mikäli lapsestaaletaan maksaa vammaisetuutta Norjasta.

1.14.2.1.2 Opiskelijan lapsiAsetusta 883/04 sovelletaan myös opiskelijoihin. Alle 16-vuotiaan vammaistuenmaksamista voidaan siten jatkaa myös, kun lapsen huoltaja opiskelee EU- ja ETA-maassa tai Sveitsissä yli kuusi kuukautta ja on vakuutettu asumisperusteisestasosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (ns. vakuuttamislaki)12 §:n nojalla. Maksamisen jatkaminen sellaisenaan edellyttää, että muu valtioei ole esimerkiksi toisen huoltajan työskentelyn perusteella vastuussa lapsensairausetuuksista.

1.14.2.1.3 Eläkkeensaajan lapsiAlle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksaa eläkkeensaajan lapselle EU/ETA-maahan tai Sveitsiin, mikäli Suomi vastaa eläkkeensaajan sairaanhoidonkustannuksista (eli vain Suomi maksaa eläkettä ko. maassa asuvalle eläkkeensaajalle)ja siten vastaa myös eläkkeensaajan ja hänen perheenjäsentensä rahaetuuksista.

Jos jompikumpi huoltajista on työskentelyn tai yritystoiminnan perusteella vakuutettulapsen asuinmaassa, vastaa asuinmaa kuitenkin lapsen rahaetuuksista eikävammaistuen maksamista Suomesta voida jatkaa. EU/ETA-maassa tai Sveitsissäasuvalle lapselle ei makseta Suomesta alle 16-vuotiaan vammaistukea myöskään, josmolemmat lapsen vanhemmat ovat eläkkeellä, mutta kumpikaan heistä ei saa eläkettäSuomesta. Jos ulkomailla oleskelu on tilapäistä, tukea voidaan kuitenkin maksaa.

Jos oikeutta alle 16-vuotiaan vammaistukeen ei ole ulkomaille muutosta lukien,vammaistuki lakkautetaan ulkomaille muuttoa seuraavan kuukauden alusta.

Voit lukea lisää eläkkeensaajan ja hänen perheenjäsenensä rahaetuuksista vastaavastavaltiosta kohdasta Eläkkeensaajan lapsi.

105

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

1.14.2.2 Muutto PohjoismaahanSuomen ja toisen Pohjoismaan välillä liikkuneen EU/ETA-maan kansalaisenoikeus vammaistukeen ratkaistaan yleensä soveltamalla asetusta 883/04 javammaisetuuksista annettua lakia. Esimerkiksi jos lapsen toinen vanhempi työskenteleetai harjoittaa yritystoimintaa lapsen asuinmaassa, vastaa lapsen asuinmaa ensisijaisestilapsen vammaisetuuksista. Myös silloin, kun lapsen huoltaja on eläkkeensaajatai opiskelija, ratkaistaan lapsen oikeus vammaistukeen asetuksen 883/04 javammaisetuuksista annetun lain säännösten nojalla. Lue lisää lapsen oikeudestavammaistukeen kv-tilanteissa kohdasta Muutto EU/ETA-maahan tai Sveitsiin.

Käytännössä pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen määräyksillä voi olla merkitystä,jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole asetuksen 883/04 soveltamisalan piirissä(esimerkiksi vanhemmat ovat muun kuin EU/ETA-maan kansalaisia eivätkä he oletyöskennelleet EU/ETA-maassa tai Sveitsissä). Tällaisessa tilanteessa lapsellemyönnetty vammaistuki lakkautetaan, kun lapsen väestökirjan mukainen asuinpaikkamuuttuu toiseksi Pohjoismaaksi. Vammaistuki lakkautetaan muuttoa seuraavankuukauden alusta.

Lue lisää Pohjoismaisesta sopimuksesta kohdasta Sopimusten lainvalintamääräykset.

Esimerkki

Alle 16-vuotiaan vammaistukea saava lapsi on muuttanut perheensä mukanaRuotsiin kahdeksi vuodeksi. Toinen vanhemmista opiskelee ja toinen hoitaalasta kotona hoitovapaalla. Kumpikaan vanhemmista ei ole hakenut KelastaSuomen sosiaaliturvaan kuulumista eikä ole Suomessa vakuutettu.

Ruotsi vastaa perheen rahaetuuksista. Perheen tulee hakea vammaisetuudetRuotsista.

1.14.2.3 Muutto muuhun kuin EU/ETA-maahan taiSveitsiin

Ulkomailla asuvalle lapselle voidaan myöntää ja maksaa alle 16-vuotiaanvammaistukea Suomesta, jos häneen sovelletaan vakuuttamislakia. Kun Kelasaa tiedon ulkomaille muutosta, KV-keskus tutkii oikeuden asumisperusteiseensosiaaliturvaan.

Mikäli lapsen vakuuttamista ei ole vielä tutkittu, mutta on ilmeistä, ettei hänellä oleoikeutta vammaistukeen, voidaan tuen maksaminen keskeyttää väliaikaisesti (VTL570/2007 31 §). Väliaikaisen etuuspäätöksen antamisen yhteydessä tutkitaan oikeussosiaaliturvaan kuulumisesta. Lue lisää väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Esimerkki

Alle 16-vuotiaan vammaistukea saava lapsi muuttaa lähetystyöntekijöinätyöskentelevien vanhempiensa mukana kolmeksi vuodeksi Pakistaniin.Perheellä on oikeus asumisperusteisiin etuuksiin ulkomailla oleskelun aikana.

Lapsella on ulkomaille muuton jälkeen edelleen oikeus alle 16-vuotiaanvammaistukeen perheenjäsenyyden perusteella (vakuuttamislaki 13 §).

106

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

Suomessa asumisesta ja vakuuttamisesta voit lukea lisää kohdasta Suomesta muutto.

Keskeytetyn vammaisetuuden lakkaaminenVammaisetuus voidaan lakkauttaa ilman eri päätöstä, jos ulkomailla asuvan lapsenhuoltaja ei ole vastannut määräajassa hänelle lähetettyyn olosuhdetiedusteluuneikä kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä ole vaatinut etuutta maksettavaksi(vammaisetuuksista annetun lain 31 §: 3 momentin perusteella keskeytetty etuus).

1.15 LiikamaksuVammaistuen liikamaksu syntyy takautuvan etuutta pienentävän tarkistuksen taietuuden lakkautuksen yhteydessä. Liikamaksun eli aiheettomasti maksetun etuudensyynä voi olla esimerkiksi se, että lapsen laillinen edustaja ei ole ilmoittanut lapsenvammaistukioikeuteen vaikuttavista muutoksista Kelaan.

Lähtökohtana on, että aiheettomasti maksettu vammaistuki peritään takaisin.Aiheettomasti maksettu tuki peritään lapsen edunvalvojalta tai siltä, jolle vammaistukion maksettu (VTL 570/2007 34§).

Periminen voidaan tapauksesta riippuen suorittaa

• normaalia takaisinperintämenettelyä noudattaen (VTL 570/2007 34 §)• kokonaan tai osittain regressiperintänä takautuvasti myönnettävästä SOLITA-

lisästä (VTL 570/2007 30 §). Lue lisää vammaisetuuksien regressimenettelystä.

Takaisinperinnästä voidaan tietyissä tilanteissa luopua tai takaisinperittävää määräävoidaan alentaa. Lue lisää kohtuullistamisharkinnasta.

Lue myös takaisinperinnästä, takaisinperintäasian valvmistelusta ja ratkaisustatakaisinperintäjärjestelmässä sekä yhteyshenkilöstä (edunvalvoja tai huoltaja).

1.15.1 Kuoleman jälkeinen liikamaksuvammaisetuuksissa

Kuoleman jälkeisestä liikamaksusta ja sen takaisinperinnästä voit lukea Velmunverkkokoulusta: Etuudensaajan kuolemasta johtuvan liikamaksun käsittely sekämenettelyohjeista: Kuolinpesältä periminen.

1.15.2 TakaisinperintäKaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.

1.15.3 RegressimenettelyVammaisetuuksien regressimenettelyn tavoitteena on mahdollistaa vammaisetuudenmyöntäminen väliaikaisesti silloin, kun vammaisetuudesta vähennettävää etuuttakoskevan asian käsittely kestää vakuutuslaitoksessa kohtuuttoman kauan ja toisaaltamahdollistaa liikaa maksetun etuuden regressoiminen vakuutuslaitokselta sen jälkeen,kun vakuutuslaitos tai muutoksenhakuaste on antanut lopullisen päätöksensä ja Kela on

107

KELA Alle 16-vuotiaan vammaistuki 01.07.2020

vahvistanut väliaikaisen päätöksensä. Lue lisää Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen> Väliaikainen päätös.

Kelalla on regressioikeus SOLITA-etuuksiin, jotka on käyty tarkemmin kohdassa Suhdemuihin etuuksiin.

RatkaiseminenKäsittelijä päättää väliaikaisen päätöksen antamisesta ja regressimenettelyynsiirtymisestä. Käsittelijä myös ilmoittaa asianomaiselle vakuutuslaitokselle Kelanregressioikeudesta.

Työnkulku

1. Väliaikaisen päätöksen antaminen. Käsittelijä antaa väliaikaisen päätöksenvammaisetuudesta.

2. Väliaikaisesta päätöksestä ilmoittaminen. Kela ilmoittaa myöntämästään etuudestavälittömästi sille vakuutuslaitokselle, jonka korvauspäätöksestä on valitettu tai jokakäsittelee hakijan SOLITA-etuusasiaa. Tee ilmoitus kirjeellä EHV03 / HTV03 /VTV03.Kelan on ilmoitettava vakuutuslaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen etuuden taikorvauksen maksamista, että korvaus tai osa siitä on maksettava Kelalle.

3. Työn siirtäminen Eteläiseen vakuutuspiiriin. 1 ja 2 kohtien mukaistentoimenpiteiden jälkeen luo Seurantatyö OIWAan ja valitse työn tarkenteeksi Regressi.Kirjaa työn kommenttiin tarvittavat tiedot. Liitä vakuutuslaitokselle lähettämäsi kirjeSeurantatyöhön. Siirrä työ manuaalisesti Eteläisen vakuutuspiirin Regressit-työjonoon.

4. Väliaikaisen päätöksen vahvistaminen. Eteläinen vakuutuspiiri vahvistaaväliaikaisen päätöksen, kun he ovat saaneet vakuutuslaitokselta tiedot tämänmyöntämästä etuudesta tai korvauksesta tai, kun valituksen johdosta annettu päätös onlainvoimainen.

5. Regressiperintä. Eteläinen vakuutuspiiri lähettää vakuutuslaitokselleperimisvaatimuksen kirjeellä EHG03 / HTG03 / VTG03 tai ilmoittaa kirjeellä EHV04 /HTV04 / VTV04 perinnän raukeamisesta.

1.16 MuutoksenhakuKaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.

108