Aluerakentamisen hyvät käytännöt ja ongelmakohdat Jätkäsaaren aluerakentamisprojekti Outi Säntti

7.6.2017 Outi Säntti 2

Projekteilla on tarkkaan määritelty alku, loppu ja aikataulu toteutusta varten. Projekteihin liittyy usein jotain monimutkaista, esimerkiksi vaikeasti ennakoitavia riskejä tai erityistä luovuutta ja erikoisosaamista vaativia tehtäviä. Wikipedia – projektin määrittely

Vuonna 2017 Jätkäsaareen valmistuu yli 1 000 kotia ja mm. peruskoulun 1-2lk ja päiväkoti

Tavoitteena vuonna 2017 noin 800 asunnon aloitus

20% koko Helsingin asuntotuotannosta

1 500 asuntoa rakenteilla

Nyt 5 000 asukasta

Vuonna 2016 lähti liikkeelle yli 1 000 asunnon rakentaminen

Valmistuneita asuntoja 3 262 (225 000 k-m2)

Jätkäsaari

Vuonna 2025 18 000 asukasta

Aluerakentamisprojektien tavoitteet

1. Kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kaupunki ja Suomen yritysmyönteisin kaupunki.

2. Kaupunginosat kehittyvät ja eheytyvät, monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja 6000 uutta asuntoa vuosittain.

3. Talous tasapainottuu ja tuottavuus paranee.

1. Hankkeet ja asukkaat keskiössä. 2. Alueille määritellyt

elinkeinotavoitteet toteutuvat esim. Länsisataman toimintaedellytykset turvataan.

3. Alueille määritellyt vuosittaiset alkavien asuntojen määrät toteutuvat esim. 850 asuntoa.

4. Investoinnit toteutuvat tarkoituksenmukaisella, taloussuunnitelmassa esitetyllä tasolla.

Kaupungin keskeiset tavoitteet Projektien tavoitteet

7.6.2017 Outi Säntti 4

Kotikaupunkina Helsinki toteutus

7.6.2017 Outi Säntti 5

25 %

30 %

45 %

ARA-vuokra-asunnot; pitkäkorkotuki (40 v), opiskelija-nuoriso- ja erityisryhmien asunnot

Välimuodon asunnot;asumisoikeus, hitas, lyhytkorkotuki (10 v), takauslaina, osa-omistus

Sekoittunut kaupunkirakenne onnistuneen kaupunginosan edellytys.

23 %

40 %

23 %

12 %

2 % 0 %

123456

Huoneistotyypit Jätkäsaaressa Hallintamuotojakauma

Hintataso Jätkäsaaressa: ara 11-14€/m2, vapaarahoitteinen 20-30€/m2, hitas ~4 700€/m2, vapaarahoitteinen omistus 6 500€m2->

Investoinnit

7.6.2017 Outi Säntti 6

• Kaupungin vuosittaiset investoinnit projektialueille noin 105 miljoonaa euroa

• Projektialueilla omat talousarviorivit ja 10 vuoden investointiohjelma

• Jätkäsaaren kaupungin investoinnit noin 700 miljoonaa euroa

• Yksityiset investoinnit yli 5 miljardia euroa Miljoonien eurojen kysymyksiä • Investointien oikea ajoitus • Vaiheittain toteutettavuus • Määrärahojen tehokas käyttö – eurot/as.k-m2 • Kalliit rakenteet, laatutaso, ylläpidettävyys,

mitoitusperusteet

Kokonaisuuden hallinta

7.6.2017 Outi Säntti 7

Kokonaisaikataulun ja osa-alueiden aikataulun laadinta

• Ruoholahti, Eiranranta, Salmisaari, Jätkäsaari, Telakkaranta, Hernesaari

• Jätkäsaaressa seitsemän toteutusaluetta • Jokaisella toteutusalueella 10-20 korttelia ja yli

40 tonttia Yksittäisen hankkeen aikataulullisten edellytysten varmistus osana kokonaisuutta

• Yksittäinen rakennushanke toteutuskelpoinen 1-2 vuodessa tontinvarauksesta

Sujuvuutta suunnitteluun ja toteutukseen

7.6.2017 Outi Säntti 8

Osayleiskaava • Vesi- ja ympäristöluvat vireille osayleiskaavan ollessa

ehdotusvaiheessa • Realistiset aikataulut ympäristö- ja vesilupien suhteen • Esirakentamisen käynnistäminen osayleiskaavan perusteella tai jo

aikaisemmin kaavoittajan lausunnolla lupatilanteen salliessa

Esirakentaminen ja purut • Massatalous mm. meritäyttöjä vaativilla alueilla louheen saatavuus

kriittinen tekijä • Massavaje 2-3 milj.m3 -> 50 milj. euron kysymys • Louheen ja muiden massojen välivarastointi ja käsittely • Purkujen oikea-aikainen ajoitus

7.6.2017 Outi Säntti 9

Sujuvuutta suunnitteluun ja toteutukseen Asemakaava • Katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy, kun

asemakaavaluonnos tehty • Katurakentaminen heti asemakaavan saatua lainvoiman

Kadut ennen vai yhtä aikaa talonrakennuksen kanssa? • Rakenteiden hajoamisen riski, kuka vastaa? • Ahtaat olot, kenen urakka-alue, yhteensovitus • Tarvittavat liitokset, vähän väliaikaisratkaisuita • Käyttöönotto, pelastustiet

7.6.2017 Outi Säntti 10

Tontinvaraukset • Tavoitteena Jätkäsaaressa vuosittain 800-1 000 asunnon

aloittaminen

• Rakenteilla 110 000 k-m2 • Varattuna 270 000 k-m2 • Vuosittain vähintään 40 000 k-m2 edestä tontinvarauksia • Käynnissä olevat tontinvarauskilpailut 40 000 k-m2 • Muut vuoden 2017 tulevat tontinvaraukset 33 900 k-m2 Yksi tontti 4 000 k-m2 vai koko kortteli 15 000 k-m2? • Toimijoiden määrä, kilpailu • Rakentamisen aikataulu 2-7 vuotta • Yhteisjärjestelyt mm. pysäköinti, pihat jne.

7.6.2017 Outi Säntti 11

• Alueryhmätyöskentely • Hallintokunnat samassa pöydässä (tontinluovutus, kaavoitus,

rakennusvalvonta ja aluerakentaminen) • Kaupungin viranomaisten yhtenäinen kannanotto suunnitelmiin

jo luonnosvaiheessa • Vähäisten poikkeamien hyväksyntä perusteluineen jo ennen

varsinaista lupaprosessia • 1-2 kokousta/hanke

• Keskeinen toimintatapa ja palvelu rakennuttajille • Ennakoitavuus - rakennuslupa etenee ilman yllätyksiä

Sujuvuutta vai turhaa byrokratiaa?

Yksittäinen rakennushanke

Palveluverkon rakentuminen

7.6.2017 Outi Säntti 12

• Jatkuva palveluverkkotarkastelu yhteistyössä toimialojen kanssa

• Lähtötilanne osayleiskaavassa 2004

• 5 kivijalkapäiväkotia • 3 omatonttista päiväkotia ja 2 korttelitaloa (pk+1-

2 luokka) • 2 peruskoulua 3-9 luokat • Ei kirjastoa • Kaikki kaupungin omana palveluna

Palveluverkon rakentuminen

7.6.2017 Outi Säntti 13

• Tilanne nyt

• 3 kivijalkapäiväkotia (kahden muun osalta rakennusoikeus käytetty vähäisenä poikkeamisena asumiseen)

• 1 omatonttinen päiväkoti, joka kaksi ensimmäistä toimintavuotta myös 1-2 lk koulu

• 2 peruskoulua 1-9 luokat • Ainakin 2 yksityistä päiväkotia (kivijalka + oma tontti) • Kirjasto

• Väestöennuste pysynyt pääosin samankaltaisena • 70-80 lapsen päiväkodeista yli 200 lapsen päiväkoteihin • Luokista soluihin, tilatehokkuus, ruotsinkielisen koulun

poistuminen

Muuttuva toimintaympäristö - projektin pitkä kesto

7.6.2017 Outi Säntti 14

Case Länsisatama

• Matkustajamäärät vähenivät jonkin verran vuodesta 2000 vuoteen 2007 • Vuodesta 2008 vuoteen 2014 matkustajamäärä kasvoi keskimäärin 20 % vuodessa

• Vuonna 2006 noin 3 miljoonaa matkaa • Vuonna 2016 noin 6,5 miljoonaa matkaa • Vuonna 2017 Euroopan vilkkain matkustajasatama? • Vuonna 2030 9 miljoonaa matkaa?

• Osayleiskaava laadittu vuonna 2004 • Tiukka kaupunkirakenne – reagointi ja muutokset jälkeenpäin hyvin haastavia

Strategiaohjelma 2013-2016 - Länsisatamaan rakennetaan uusi matkustajaterminaali vastaamaan Itämeren kasvavia matkustajamääriä. Selvitetään vaihtoehdot Länsiterminaalin liikenneyhteyksien sujuvuuden parantamiseksi.

7.6.2017 Outi Säntti 15

Muuttuva toimintaympäristö Case Länsisatama

Mitä on tehty? • Tyynenmerenkadun lisäkaista satamasta ulos 2014 • Länsisataman liikenneratkaisuvaihtoehtojen arviointi 2015 • Ratikkavuorojen tihentäminen linjat 9 ja 6T satamaan • Uusi Länsiterminaali 2 2017 Mitä on tulossa? • Välimerenkadun raitiotielinja 8/2017 • Länsisatamakadun liikennejärjestelyt ja lisäkaista

10/2017 • Jätkäsaarenlaiturin lisäkaista 2018? • Länsimetron käynnistyttyä Porkkalankadun

kaistajärjestelyt ja liikennevalomuutokset • Koko Jätkäsaaren kiertävän ratikkaverkoston aikaistus

v.2025 ->v.2020

16

Väliaikaisuuden hallinta 7.6.2017 Outi Säntti

7.6.2017 Outi Säntti 17

• Rakentamisen logistiikka – rakentamisen haittojen minimointi • Asukasillat 2 krt/v • Projektinjohtaja tavattavissa päivystys 4-5 krt/v • Teemaillat tarvittaessa

• Liikenne + liikenneturvallisuus • Hyväntoivonpuisto • Koirat • Päiväkodit ja koulut

• Facebook päivittäin ja some-päivystys 2 krt/v

• Asukkaiden foorumeissa esiin nousevien asioiden tunnistus • Väliaikaiset, liikenneturvallisuutta parantavat toimet • Roskaisuuden vähentäminen • Kukkaistutukset • Lasten koulureitti

Väliaikaisuuden hallinta - asukasyhteistyö

18

Saukonlaituri - mielikuva 7.6.2017 Outi Säntti

19

Saukonlaituri – todellisuus vielä nyt

Peab VVO

10/2018

HOAS

HUS

AYY

Jätkäsaaren Pysäköinti Oy

pysäköintilaitos 2018

ATT 11/2017

ATT 11/2017

Norreal 8/2017 ATT

2018

Hartela 10/2018

7.6.2017 Outi Säntti

7.6.2017 Outi Säntti 20

Asemakaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota kaupunginosien omaleimaisuuteen sekä toiminnalliseen monipuolisuuteen. Strategiaohjelma 2013-2016 Alueiden omaleimaisuus ja erottuvuus tärkeää paikallisesti ja kansainvälisesti

• Paikallisen identiteetin vahvistaminen keskeneräisillä projektialueilla

• Kansainvälisesti merkittävien aluerakentamisprojektien esille nostaminen ja erottuminen

Jätkäsaaren brändiä rakennettu järjestelmällisesti

• Hannu Mäkelä – Hyvä Jätkä 2009 • Suunnittelutoimisto BOTH – Jätkäsaaren visuaalinen ilme

2009 • Vuonna 2017 ilme on osa Jätkäsaarta

Alueidentiteetti

21

Hei haloo – Jätkä duunaa sulle taloo!

7.6.2017 Outi Säntti