V e d e n k i e r t o k u l k u k a u p u n g i s s a

Astu Wet Cityn

maailmaan!O L L I R U T H | S A N N A V A A L G A M A A

2 3

Wet City – veden kiertokulku kaupungissa

Kirjoittajat:

Olli RuthHelsingin yliopisto, Maantieteen laitose-mail: olli.ruth@helsinki.fi

Sanna VaalgamaaHelsingin yliopisto, Maantieteen laitose-mail: sanna.vaalgamaa@helsinki.fi

Piirrokset:

Anniina Mikama

Kartat:

Kirsti Lehto & Pirkko Numminen

Taitto:

Laine & Sandqvist Creative Network OyLay-out: Sami HoppaniaPaste-up: Varpu Puolakka

Olli Ruth, Sanna Vaalgamaa, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin Vesi, 2003.

2 3

Sisältö sivu

Vesi on tärkeää 5 Mikä on valuma-alue? 6 Luonnontilainen valuma-alue 6 Kaupunkivaluma-alue 7 Weci-työ – ”Tee se itse” -valuma-alue 8 Tosi kuin Weci! 9

Sadevesi ja lumi 10 Kun Suomessa satoi värillistä lunta! 10 Kuuma kesä kaupungissa 11 Sataa ja ropisee – Wet City? 11 Lunta kaupungissa! 12 Pyörteitä ja tuulitunneleita 13 Weci-työ – Lumenvalkoista? 13 Tosi kuin Weci! 13

Katuvedet 14 Vaahtoava puro 14 Pelto vai parkkipaikka? 14 Mihin kaduille satava vesi joutuu? 15 Miksi katuvedet ovat likaisia? 16 Weci-työ – Graffi teja katuun?! 16 Tosi kuin Weci! 16

Pohjavedet 17 Kärkölän onnettomuus 17 Mitä pohjavesi on? 17 Pohjaveden suojelu 19 Weci-työ – Vedenmaistajaiset 19 Tosi kuin Weci! 19

Kaupunkijärvet ja -lammet 20 Pikku-Vesijärvi kunnostettiin Lahdessa 20 Seisooko lammen vesi? Mikä on veden laatu? 20 Vettä kerroksina 21 “Substralia“ kaupunkivesissä 22 Weci-työ – Limaskaa laseissa Pikkulimaskan (Lemna minor) kasvattaminen ravinneliuoksessa 23 Tosi kuin Weci! 23

Putki tuo, putki vie – vesijohtovesi 24 Kun Päijänne-tunneli sortui 24 Mistä vesi hanoihin? 24 Pois, pois viemäriin, mutta minne sieltä? 25 Pitääkö vettä säästää? 26 Weci-työ – Veden puhdistaminen 27 Tosi kuin Weci! 27 Kaupunkipurot ja -joet 28 Mätäjoki on nimeään parempi 28 Katuvedet kaupunkipuroihin 28 Puro on vanhempi kuin kaupunki 29 Oletko huomannut kaupunkipuroa naapurissasi?! 29

sivu

Helsingin purot 30 Joki vai puro? Virtaavien vesien luokittelua 31 Vantaanjoki – kaupunkijoki? 31 Weci-työ – Appelsiinin uitto, virtaaman mittaus purouomasta 32 Tosi kuin Weci! 32

Merenlahdet ja pohjamudat 33 Töölönlahti kertoo Helsingin ympäristöhistoriaa 33 Weci päätyy mereen 34 Kaupunkimeret? 34 Mitä pohjamudat kertovat? 35 Weci-työ – Raitoja mudassa? 36 Tosi kuin Weci! 36

Onnettomuusriskit 37 Viemärivettä puroon 37 Uhka pyörien päällä? 37 Mihin teollisuusalueen sadevedet johdetaan? 38 Vanhat synnit? Onko maaperä likaista? 39 Rakentaminen hyvässä ja pahassa 39 Mitä pitäisi tehdä? 40 Weci-työ – Öljyä laineilla 40 Tosi kuin Weci! 40

Kaupunkivesien virkistyskäyttö 41 Espoossa ”purosota” 41 Sininen elementti kaupungin keskellä 41 Kaupunkivedenkin on oltava hyvälaatuista 42 Purovarsi – eläinten katu keskellä kaupunkia 42 Vanhoja asuinpaikkoja 43 Miten purot paremmiksi? 43 Weci-työ – Kaupunkivesi parhaimmillaan 44 Tosi kuin Weci! 44

Adoptoi kaupunkivesi 45 Sinä voit vaikuttaa 45 Toimintaa: Weci-työt 46 Iso Weci-duuni 46 Radikaaliproggis 47 Foto ja video -projekti 47 Weci-Webbi 47 Tosi kuin Weci! 47

4 5

Oletko koskaan miettinyt mihin kaupungin kaduille satanut vesi oikein joutuu? Jos vesi jäisi kaduille, ei kaupungissa pian pääsisi kulkemaan kuin kahluu-saappailla. Sama sadevesi huuhtelee mukanaan kaiken mitä kaduille on jäänyt, puiden lehdistä ja karkkipapereista koirien läjiin. Minne ne kulkeutuvat?

Kaupungissa vesi on koko ajan lähellä meitä, vaikka sitä on vain usein vaikea huomata. Lähes kaikkialla ympärillämme on vesihanoja, suihkuja ja wc-pönttöjä. Katujen alla risteilee vesijohtojen ja viemärien verkosto. Helsingin puistoissa ja myös asutuksenkeskellä virtaa yli 20 kaupunkipuroa. Helsingin niemeä ympäröi meri lähes joka puolelta. Vettä siis riittää, miksei siihen kiinnitä huomiota?

Kaupungeissa ihminen määrää veden kulusta ja on valjastanut sen omaan käyttöönsä.Hanasta tulee sopivan lämpöistä vettä aina kun haluamme ja lisäksi kaupasta voi ostaavaikkapa pullotettua vettä. Ihminen onmuokannut kaupungin purot mieleisekseenrakennetun alueen keskelle. Vesi kulkeenopeasti putkissa paikasta toiseen.Wet Cityn avulla voit selvittääminne kotitalosi katolle satanutvesi päätyy tai mistä hanastaottamasi vesi oikein tulee.

Wet Cityssä käsitellään eriaihepiirejä kuten sadevettä,kaupunkipuroja tai kaupunki-lampia. Jokaisesta jaksostalöytyy erilaisia tutkimusideoita.Voitte myös valita luokan kanssajonkin koulun lähellä sijaitsevankaupunkiveden ja ryhtyä tutkimaansitä tarkemmin. Löydä kaupunkivesija astu Wet Cityn maailmaan!

4

4 55

Vesi on tärkeää Kaksi kolmasosaa ihmisruumiista koostuu vedestä. Päivän aikana ihminen juo keski-määrin 1,5 litraa vettä tai muita nesteitä. Myös kasvit ja eläimet ovat suurimmaksiosaksi vettä. Tämän lisäksi vettä tarvitaan puhtaanapitoon, kasteluun, ruoan valmis-tukseen, energian tuottamiseen ja moneen muuhun. Yritäpä keksiä jokin asia, johon vesi ei jollain tavalla liity.

Vesi on jatkuvassa kiertokulussa eli jokainen vesitippa käytetään yhä uudelleen ja uudelleen. Vesi on luonnonvara, jonka me jaamme yhdessä muiden elävien olentojenkanssa nyt ja tulevaisuudessa. Vastuu siitä, että kaikilla on jatkossakin käytettävissä puhdasta vettä, on ihmisellä. Suomessa olemme onnellisessa asemassa, sillä hyvä-laatuista vettä riittää kaikille. Valitettavasti ihmiset eivät ole aina osanneet käyttää vettä oikein: vesistöt ovat toimineet halpoina kaatopaikkoina. Piittaamattomalla toiminnalla ihminen on saastuttanut maaperää, josta vaaralliset aineet ovat kulkeu-tuneet pohjavesiin. Usein myös käytämme enemmän vettä kuin on tarpeen.

6 7

Mikä on valuma-alue?

Valuma-alue on maaston korkeimpien kohtien rajaama alue, josta sadevedet valuvat samaan puroon, jokeen, järveen tai mereen. Rankkasateen jälkeen hiekka-pihalle muodostuvalla pikku purolla on oma valuma-alueensa. Nämä pienemmät valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Esimerkiksi järven valuma-alueella voi olla useita pienten purojen valuma-alueita.

Valuma-alueen voi rajata kartalta etsimällämaaston korkeimmat kohdat. Valuma-alueenrajausta tehdessä voi miettiä, minnetiettyyn paikkaan pudonnut sadepisaralähtisi liikkumaan. Korkeaa maastonkohtaa,jonka päältä vedet valuvat eri järviin taipuroihin, kutsutaan vedenjakajaksi.

Luonnontilainen valuma-alue

Luonnontilaisella valuma-alueella ihmistoiminnan vaikutusta on vähän ja kasvipeite on melko yhtenäinen. Kasvillisuuden peittämälle valuma-alueelle sataneesta vedestä keskimäärin 40 % palautuu takaisin ilmakehään haihtumalla. Noin 50 % sataneestavedestä imeytyy maaperään. Jäljelle jäänyt 10 % vedestä valuu maanpinnalla päätyen puroihin ja järviin. Maahan imeytynyt vesi saattaa purkautua lähteenä esim. puroon. Tämä hitaasti maan sisässä etenevä vesi muodostaa suurimman osan purojen valun-nasta sateitten välisenä aikana.

6

Maaston korkeimmat kohdat rajaavat valuma-alueen.

Vesi on jatkuvassa kiertokulussa.Kiertokulun saaaikaan kaksi voimaa:auringon lämpöenergia ja maan vetovoima.

6 7

Kaupunkivaluma-alue

Rakennetuilla alueilla ihminen on muuttanut luontoa voimakkaasti. Pinnanmuotojen ja kasvillisuuden lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus kohdistuu kaupungeissa myös vesistöihin. Kaupungeissa veden kiertokulku on nopeutunut katujen sadevesiviemä-röinnin ja ihmisen vesihuollon takia. Tämän takia on alettu puhua kaupunkivesistä ja -vesistöistä. Kaupunkivedet ovat siis pieniä vesistöjä, jotka sijaitsevat asutuksen keskellä ja joiden veden laatuun ihmisellä on suuri vaikutus.

Talojen, teiden ja pysäköintialueiden rakentaminen muuttaa veden kiertokulkua, koska maanpinta tulee monin paikoin vettä läpäisemättömäksi ja veden imeytyminen maahan vähenee. Vesi valuu nopeasti asvaltoidulla tai kivetyllä pinnalla kunnes päätyy sadevesiviemäriin. Keskustan kivettyjen, puistottomien alueiden katsotaan olevan täysin vettä läpäisemättömiä. Omakotialueet suurine pihoineen taas läpäisevät vettä 80–90 prosenttisesti. Myös kaupunkialueelta ilmakehään haihtuvan veden määrä on pieni, koska kadut tyhjenevät sadevedestä nopeasti, eikä aikaa haihtu-miselle jää. Kun luet tätä vihkosta eteenpäin, saat tietää mitä vaikutuksia näillä muutoksilla on.

7

Kaupungissa ihminen lainaa vettä luonnon kiertokulusta ja palauttaa sen käytön jälkeen takaisin kiertoon.

8 9

Weci-työ – ”Tee se itse” -valuma-alue

Rakenna pienoismalli kolmesta erityyppisestä valuma-alueesta ja tutki kuinka nopeasti vesi virtaa ”sadevesiviemäriin” miltäkin alueelta.

Tarvikkeet: kolme laatikkoa, kolme 5 cm pituista ja 5 mm paksua letkua, terva-pahvia tai hiekkapaperia, kuusi puukiilaa, sinitarraa tai silikonia saumojen tiivis-tämiseksi, muutama lapiollinen multamaata, nurmikkoa, muutama pisara öljyä, paperisilppua ja hienoa hiekkaa.

1. Vuoraa laatikot jätesäkeillä niin, että ne ovat vesitiiviitä. Täytä ensimmäinen laatikko varovasti 1/3 täyteen mullalla. Älä tiivistä maata, vaan anna sen jäädä löyhästi laatikon pohjalle. Laita laatikon pinnalle nurmikkokerros niin, että laatikko tulee 2/3 täyteen. Paina nurmikko kiinni alla olevaan maahan ja tasoita reunoilta. Laatikko kuvaa luonnontilaista valuma-aluetta.

2. Laita toiseen laatikkoon multamaata kerroksittain. Painele jokainen maa- kerros tiiviiksi, kuten kaupunkialueella rakentamisen yhteydessä tapahtuu. Jatka kunnes laatikko on 2/3 täysi. Paina myös päällimmäisin kerros käsin aivan tiiviiksi. Voit lisätä pinnalle pieniä määriä hienoa hiekkaa. Laatikko kuvaa rakennustyömaata.

3. Kolmanteen laatikkoon maa tulee tiiviisti kuten edelliseenkin. Kun maata on laatikossa 2/3 sen korkeudesta, lisää laatikon yläpäähän tervapahvi tai hiekkapaperi, joka peittää puolet laatikon pinta-alasta. Pahvi kuvaa vettä läpäisemätöntä kadun asvalttipintaa ja laatikon kuvaama malli on kaupunki- valuma-alue, jossa 50 % alueesta on vettä läpäisemätöntä.

4. Laita kaikkien laatikoiden toiseen päähän puunpalaset ohjaamaan vettä. Tee laatikon päätyseinään reikä ja pujota siitä letku läpi (katso kuva). Letkun tulee olla laatikkoon painellun maan eli ”maanpinnan” tasalla. Tiivistä letkun ja puukiilojen väli sinitarralla tai silikonilla.

5. Kallista laatikoita letkujen suuntaan laittamalla jokaisen laatikon alle saman paksuinen kirja (esimerkiksi puhelinluettelo). Laita laatikon alapäästä tulevan letkun alle jokin pieni pullo tai astia, mielellään sellainen, jossa on mitta- asteikko kyljessä. Mittaa jokaista laatikkoa varten saman verran vettä, esi- merkiksi kolme desiä. Kaada vesi rauhallisesti ja tasaisesti laatikon yläreunaan. Käynnistä kellon ajanotto kun aloitat kaatamisen ja kirjoita kaatamiseen kulunut aika ylös. Yritä kaataa vesi samalla nopeudella joka laatikkoon.

6. Pyydä työpariasi tarkkailemaan laatikon alapuolen letkua. Kirjoita ylös aika, jolloin letkusta alkaa tulla vettä. Katsokaa pullon asteikosta kuinka paljon vettä putken läpi tuli 10, 20 ja 30 sekunnin sekä minuutin ja kahden minuutin kuluessa siitä, kun vettä alettiin kaataa.

7. Laske lopuksi pulloon valuneen veden prosenttiosuus laatikkoon kaadetusta vedestä eri ajankohtina. Paljonko vettä imeytyi maaperään eri alueilla? Vertaa putkesta valuneen veden laatua eri pulloissa. Miltä alueelta valunut vesi on sameinta? Miltä alueelta valui eniten vettä pulloon? Miksi?

8 9

8. Lisätkää kaupunkivaluma-alueen vettä läpäisemätöntä pinta-alaa eli peittäkää koko laatikon maa-ala tervapahvilla tai hiekkapaperilla ja toistakaa koe. Nyt laatikko kuvaa kokonaan asvaltoitua kaupungin parkkialuetta. Miten tulos erosi ensimmäisestä kokeesta? Lisätkää kaupunkivaluma-alueelle (tervapahvin päälle) pieniä määriä öljytippoja, paperisilppua, hienoa hiekkaa tai vastaavaa ainesta ja toistakaa koe. Tämä kuvaa hajakuormitusta kaduille. Muuttuiko veden laatu?

Tosi kuin Weci!

- Jokainen vesitippa käytetään yhä uudestaan ja uudestaan, sillä vesi on jatkuvassa kiertokulussa.

- Valuma-alue on maaston korkeimpien kohtien rajaama alue, josta sadevedet valuvat samaan puroon, järveen tai mereen.

- Kaupungeissa teiden, talojen ja pysäköintialueiden rakentaminen muuttaa veden kiertokulkua.

10 11

Sadevesi ja lumiKun Suomessa satoi värillistä lunta!

Eräänä talvisena maanantaina Suomessa satoi punertavanruskeaa lunta. Outo lumi herätti heti arvailuja sen laadusta ja alkuperästä. Lumen epäiltiin olevan radioaktiivisen saasteen tai tuulen kuljettaman mullan värjäämää. Jotkut uskoivat, että se voisi olla peräisin Venäjällä sijaitsevasta kaivoksesta.

Alkuperän ja koostumuksen selvittämiseksi mystisestä lumesta otettiin näytteitä eri puolilta Suomea. Kun näytteitä tutkittiin mikroskoopilla, havaittiin niiden sisältävän ruoho- ja heinäkasvien solukkoa sekä runsaasti ruohojen, heinien ja viljakasvien siite-pölyä. Röntgenanalyysin mukaan aines oli koostumukseltaan hiekkaakin hienompaa lössiä. Kun vielä tarkistettiin tuulen suunnat ja nopeudet sekä muu meteorologinen tieto, salaperäisen lumen arvoitus alkoi ratketa. Kyseinen talvi oli ollut erittäin ankara ja tuhoisa Mustanmeren ja Kaspianmeren alueella 4000 kilometrin päässä Suomesta.Tammi-helmikuun myrskyjen aikana tuuli vei mukanaan kaiken mullan jäätyneen maanpinnasta. Syntyi tomumyrskyjä, joiden seurauksena osa pölystä päätyi yläilmakehään ja kulkeutui sieltä aina kauas Pohjois-Eurooppaan.

Tuulet ja ilmamassat siis kuljettavat huomattavia määriä ainesta yli valtio- ja maan-osarajojen. Sekä tuulen maaperästä irrottama aines että kaikki se, mitä ilmakehään tehtaiden piipuista ja liikenteestä pääsee, saattaa tulla alas jossain muualla, joskus hyvinkin kaukana lähtöpaikasta. Näin paikallinen päästö voi yllättäen muuttua jopa maapallonlaajuiseksi ongelmaksi.

10 11

Kuuma kesä kaupungissa

Kaupungeissa on kaikkinavuodenaikoina lämpimämpääkuin ympäröivällä maaseudulla.Kesäpäivinä rakennukset jatumma asvaltti imevät itseensälämpöä. Öisin taas kadut jarakennukset säteilevät päivällävarastoimaansa lämpöä. Myösteollisuuden ja liikenteen käyt-tämät fossiiliset polttoaineetsekä asuntojen lämmitys nostavatkaupunkien lämpötilaa. Öljyn jakivihiilen poltosta sekä liikenteestäsyntyy sivutuotteina pienhiukkasiaja pölyä, jotka kertyvät kaupunginylle lämmön haihtumista jarruttavaksikerrokseksi. Jo 50 000 asukkaan kaupunkivoi olla selvästi ympäristöään lämpimämpi.Puhutaankin kaupunkeja ympäröivistälämpösaarekkeista.

Energiantuotanto ei lämmitä pelkästään ilmaa,vaan myös kaupunkivesien lämpötilat ovat useinkorkeampia kuin maaseudulla sijaitsevien jokienja järvien. Tämä johtuu siitä, että lämpövoimaloidenja tehtaiden lämpimiä jäähdytysvesiä johdetaan niihin.

Sataa ja ropisee – Wet City?

Kaupungeissa sataa 5–10 prosenttia enemmän kuin muualla. Tämä johtuu kohoavasta lämpimästä ilmasta. Kohotessaan ilma viilenee ja sen sisältämä kosteus tiivistyy pilviksi. Sateen määrään vaikuttavat myös kaupunki-ilman sisältämät epäpuhtaudet. Sadepisarat ja jääkiteet muodostuvat pienten hiukkasten ympärille, joita kaupunki-ilmassa on paljon. Näitä hiukkasia nimitetään tiivistymiskeskuksiksi.

Suuresta sademäärästä voisi päätellä, että kaupunki-ilma olisi tavallista kosteampaa: näin ei kuitenkaan ole, vaan keskustan ilma on huomattavasti kuivempaa kuin laita-alueiden tai maaseudun. Sadevesiviemäröinnin takia haihtumista tapahtuu kaupungissa vähemmän kuin maaseudulla.

Kaupunki-ilmassa leijuvat pölyhiukkaset aiheuttavat kaupunkeihin muita alueita enemmän sumua. Usvan syntymiseen vaikuttaa saasteiden ohella myös kaupunkien maantieteellinen sijainti. Laaksoissa ja merenrannoilla sijaitsevissa kaupungeissa esiintyy muita alueita enemmän sumua kuin sisämaakaupungeissa. Sumu heikentää näkyvyyttä ja aiheuttaa liikenneonnettomuuksia. Isoimmissa kaupungeissa ongelmaksi voi muodostua sumun ja saasteiden yhdistelmä, savusumu eli smog.

13

Lunta kaupungissa!

Kaksi senttiä vastasatanutta lunta maassa vastaa neliökilometrin alueella noin mil-joonaa litraa vettä! Keskikokoiselle (100 m x 200 m) koulunpihalle sama lumimäärä tuo vettä noin 20 000 litraa eli reilun säiliöautollisen. Lumen sulamisen aikaansaama kevättulva täyttää talven aikana tyhjentyneet vesivarastot. Kevättulvien suuruutta voidaan ennustaa selvittämällä lumen vesiarvo, joka kertoo lumen sisältämän veden määrän. Kaupunki-alueilla kevättulvat ovat yleensä pienempiä kuin maaseudulla. Tähän on useita syitä: Avoimilta pinnoilta, kuten katoilta ja puiston nurmikoilta, pääsee talvella haihtumaan lumesta enemmän kosteutta kuin metsästä. Katujen suolaus sulattaa pieniä määriä lunta ja jäätä jo talvella. Lisäksi kaupunkien kadut ja jalka-käytävät pidetään puhtaana lumesta auraamalla ja auratut lumet kuljetetaan kaupungin ulkopuolelle tai kaadetaan mereen. Mereen kaataminen on ympäristön kannalta huono vaihtoehto, koska aurauslumet saattavat sisältää epäpuhtauksia kuten öljyä.

Kaupunkien ilmasto-olot verrattuna maaseutuun Kaupungeissa…Vuoden keskilämpötila 0,5–3,0 °C korkeampiAuringon kokonaissäteily 0–20 % vähemmänPilvisyys 5–10 % enemmänTiivistymiskeskusten määrä 10 kertaa enemmänVuoden sademäärä 5–10 % enemmänSuhteellinen ilmankosteus 6 % matalampiUkkosmyrskyjä 10–15 % enemmänSumuisuus (talvi) 100 % enemmänSumuisuus (kesä) 30 % enemmänTuulen nopeus 20–30 % pienempiKaasumaiset ilmansaasteet 5–25 kertaa enemmän 12

12 13

Miksi purjelentäjät hakeutuvat korkeutta menettäessään kaupunkien yläpuolelle?

Kaupungista kohoavalämmin ilma antaa

paremman nosteen kuinmaaseudun viileät ilmamassat.

Pyörteitä ja tuulitunneleita

Kaupunki vaikuttaa myös tuulioloihin. Lämpimän ilman kohotessa kaupunkiin muo-dostuu matalapaine, joka alkaa täyttyä ilman virratessa ympäröiviltä alueilta. Tämän taajamatuulen nopeus voi olla noin 10 km/h, mutta sen vaikutusta voi olla vaikea huomata, mikäli sää on muuten tuulinen. Kaupungin rakennukset ja puistot tyyn-nyttävät tuulta, joten tuulennopeus on kaupungeissa keskimäärin 20–30 prosenttia matalampi kuin maaseudulla. Täysin tyyni ilma on kaupungissa yleisempi kuin maa-seudulla. Toisaalta kaupungeissa talot muodostavat pyörteitä ja pitkät kadut voivat muodostaa tuulitunneleita, joissa ilmavirtaus tiivistyy ja kiihtyy. Pidä siis pipostasi kiinni, kun liikut keskustan kaduilla.

Weci-työ – Lumenvalkoista?

Kaupunkien lumi sisältää runsaasti epäpuhtauksia. Tutki lumen epäpuhtauksia itse.

1. Hae luminäyte vilkkaasti liikennöidyn tien varrelta.

2. Hae vertailunäyte samankokoiseen astiaan kaupunkialueen ulkopuolelta tai puistosta mahdollisimman koskemattomasta lumihangesta.

3. Sulata näyte ja tarkastele sitä kirkkaassa lasiastiassa valkoista paperiarkkia vasten.

4. Kumpi näyte on puhtaampi? Mistä mahdolliset erot johtuvat?

Tosi kuin Weci!

- Kaupungeissa on sateisempaa ja lämpimämpää kuin maaseudulla.

- Sadevesi ja lumi sisältävät kaupungissa paljon epäpuhtauksia.

- Kaupunki-ilmassa leijuvat epäpuhtaudet ovat terveydelle haitallisia ja siksi ilman suojelu ja päästöjen rajoittaminen on tärkeää.13

14 15

KatuvedetVaahtoava puro

Mätäjoen putous Helsingissä on alkanut vaahdota voimakkaasti. Useat ihmiset soittavat asiasta Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Vaahto kerääntyy Pitäjänmäellä sijaitsevan putouksen alapuoliseen laaksoon ja peittää monimetrisinä kasoina puron ylittävän kävelysillan.

Vaahtoamisen aiheutti pieni tulipalo läheisen teollisuusalueen pihalla. Palokuntasammutti itse palon muutamassa minuutissa, mutta sammutusvaahto kulkeutui sade-vesiviemärin kautta suoraan Mätäjokeen. Suurempaa tuhoa vaahto ei ehtinyt luonnolle aiheuttaa, mutta osoitti kuinka helposti ja nopeasti erilaiset aineet leviävät pihoilta ja kaduilta kaupunkivesiin.

Hulevedeksi kutsutaan kaduille satanutta vettä, joka huuhtoutuu sadevesikaivoon. Puhekielessä hulevettä kutsutaan usein katuvedeksi. Kun vesi ei pääse imeytymään maahan se kuluttaa maan pinnalla valuessaan itselleen uomia ja aiheuttaa eroosiota. Asvalttipinnoilla vesi huuhtoo mukaansa roskat ja epäpuhtaudet.

Pelto vai parkkipaikka?

Maankäyttö vaikuttaa suuresti siihen kuinka paljon sadevedestä valuu puroihin ja jokiin. Katujen asvalttipinnat ja talojen katot estävät sadeveden imeytymisen maahan. Sateella vesi valuu nopeasti kaduilta sadevesiviemäreihin ja kaupunkipuroihin tai muihin kaupunkivesiin. Esimerkiksi asvaltoidulta ja viemäröidyltä kerrostaloalueelta voi lähipuroihin valua 40–50 prosenttia sateesta, kun metsäalueella vastaavasti puroihin kulkeutuu vain 5–10 prosenttia sateesta.

14 15

Mihin kaduille satava vesi joutuu?

Vesi päätyy kaupungin kaduille sekä suoraan satamalla asvaltille että talojen katoilta syöksyrännien kautta. Kun keväisin teiden pientareilla olevat lumikinokset sulavat, kaduille valuu vettä. Sulavan lumen mukana huuhtoutuu suuri määrä talven aikana kaduille kylvettyä tiesuolaa ja lumeen laskeutuneita erilaisia epäpuhtauksia.

Helsingin keskusta-alueilla käytetään ns. yhteisviemäröintiä. Se tarkoittaa sitä, että samassa viemärissä kulkevat sekä taloista tulevat jätevedet että kaduilta sadevesiviemäreihin valuvat sadevedet. Vedet ohjataan jätevedenpuhdistamoille puhdistettavaksi. Sateella viemärissä kulkeva vesimäärä kasvaa huomattavasti ja voi aiheuttaa ongelmia. Kaduilta voi myös kulkeutua hiekkaa tai muuta ainesta viemäreihin ja aiheuttaa tukoksia. Jos kaikki vesi ei mahdu viemäriin, joudutaan osa päästämään puhdistamattomana suoraan ympäristöön. Tämä on kuitenkin nykyään varsin harvinaista paremman viemäristön ansiosta.

Keskusta-alueen ulkopuolella on käytössä erillisviemäröinti, jossa sadevedet jataloista tulevat jätevedet (vessavedet) kulkevat eri putkissa. Vain jätevedet ohjataanpuhdistamoihin. Katujen sadevesiviemärit laskevat lähiojiin, puroihin tai suoraan mereen. Suurin osa Helsingin sadevesistä kuuluu erillisviemäröinnin piiriin. Erillis-viemäröinti helpottaa jätevedenpuhdistamoiden toimintaa, mutta heikentää paikoin kaupunkivesien laatua. Toisaalta katuviemäreiden kautta kaupunkipuroihin saadaan vettä ja purot säilyvät elävöittämässä ympäristöämme.

Kaikki kaduille jäävät roskat ja koirien jätökset huuhtoutuvat sadevesiviemärien kautta kaupunkipuroihin. Esimerkiksi autoja ei saisi pestä asvaltoiduilla piha-alueilla, koska pesuainetta sisältävät vedet valuvat sadevesiviemäriin ja luontoon. Kaikki mitä kaduille tiputat tai kaadat kuormittaa kaupunkipuroja ja merenlahtia – omaa lähiympäristöäsi.

16 17

Miksi katuvedet ovat likaisia?

Kaduilta sateella huuhtoutuvat vedet sisältävät paljon erilaisia epäpuhtauksia. Ilmasta laskeutuva kuormitus on merkittävä katujen likaaja. Tämä aiheutuu fossii-listen polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä sekä teollisuuden päästöistä. Liikenne aiheuttaa myös suoraan erilaisia päästöjä kaduille – esimerkiksi öljyä, jarrupaloista ja muista kuluvista osista irronnutta pölyä ja metallin ruostu-

misesta irronneita aineita. Yhdestä autosta aiheutuvat päästöt ovat määrältään pieniä, mutta kaikista kaupungin autoista kertyy yhdessä suuria määriä haitallisia aineita. Talvella katujen liukkaudenestoon käytetty suola ja nastarenkaiden tiestä irrottama pöly likaavat katuja. Merkittäviä katuvesien likaajia ovat myös kotieläimet, koska kaupunki-vesien bakteereista on suuri osa peräisin eläinten jätöksistä. Kiinteät kadulle tiputetut roskat, kotieläinten jätökset ja kasvien jäänteet (leikattu ruoho, puiden lehdet) kulkeutuvat sadevesiviemärien kautta puroihin.

Weci-työ – Graffiteja katuun?!

Toteuttakaa koulun lähialueella kampanja puhtaampien hulevesien (katuvesien) puolesta. Pyytäkää lupa kaupungin rakennusvirastolta maalata katuun sade-vesiviemärien kohdalle tekstiä. Tehkää maalaamista varten sapluuna esimerkiksi tekstillä: “Nämä vedet laskevat Mustapuroon.”, ”En ole roskis!” tai “LaskeeMustapuroon” ja “Älä roskaa” vuorotellen eri sadevesiviemäreille. Maalatkaa(luvan saatuanne!) teksti sadevesiviemäreiden kannen viereen. Jos pysyvä maalaus ei tule kyseeseen, voitte käyttää taululiituja. Varokaa liikennettä maala-tessanne! Valitkaa erityisesti sellaisia sadevesikaivoja, joiden lähellä ihmiset liikkuvat ja saattavat roskata katuja. Liittäkää projektiin tiedotuskampanjaalueen asukkaille esimerkiksi jakamalla tietoa monisteina kerrostalojen ilmoitus-tauluille tai pitämällä asiasta koulussa tiedotustilaisuus ja kutsumalla paikallis-lehti tiedotustilaisuuteen.

Tosi kuin Weci!

- Asvaltti ei läpäise vettä. Kaduille ja katoille satava vesi virtaa nopeasti katu- viemäreihin ja kaupunkipuroihin. Katuviemärien vesiä kutsutaan hulevesiksi.

- Kaduille satanut vesi huuhtoo kaiken kaduille jääneen lian mukanaan. Liikenne, ihmisten heittämät roskat ja koirien jätökset kuormittavat puroja.

- Eri alueilta tulevat katuvedet ovat eri laatuisia. Kadulta tai teollisuusalueelta voi kaupunkivesiin kulkeutua öljyä, kerrostaloalueelta koirien jätöksistä bakteereita ja ravinteita.

16 17

PohjavedetKärkölän onnettomuus

Järvelän kylän pohjavedenottamo Kärkölässä suljettiin joulukuussa 1987, koska sen vedestä löydettiin yllättäen huomattavia pitoisuuksia vaarallisiksi myrkyiksi luokitel-tuja kloorifenoleita. Asiaa tutkittaessa paljastui, että kloorifenolit olivat peräisin yli puolen kilometrin päässä sijaitsevalta sahalta. Sahalla oli käytetty vuoteen 1984asti KY-5 nimistä lahonestoainetta ehkäisemään puutavaran sinistymistä. Saha lauta-tarhoineen sijaitsee harjulla, joka on alueen tärkeimpiä pohjavesialueita. Harjussa muodostunut pohjavesi purkautuu ja kulkeutuu Järvelän vedenottamon suuntaan.

Järvelän vedenottamo jakoi vettä 3500 kärköläläiselle. Väestön altistumisajankohta saatiin selvitettyä tutkimalla läheisen Valkjärven pohjakerrostumia. Nämä tutkimukset paljastivat, että pohjaveden saastuminen oli alkanut jo 1960-luvulla. Saastuneen pohja-veden on osoitettu lisänneen syöpään sairastuneisuutta alueen väestössä.

Pohjavedet ovat yleensä hyvin suojassa saastumiselta. Mikäli ne kuitenkin pääsevät likaantumaan, on niiden puhdistaminen erittäin vaikeaa. Pohjaveden suojelemisessa on erityisen tärkeää suojella niitä alueita, joilla pohjavettä muodostuu. Pohjavesienlikaantuminen voi näkyä kilometrien päässä päästölähteestä, koska pohjavedet vir-taavat kuten muutkin vedet.

Mitä pohjavesi on?

Pohjavedellä tarkoitetaan maa- ja kallioperässä esiintyvää vettä, joka täyttää maa-perän huokoset ja kallionraot. Lähes kaikkialla maa- ja kallioperässä on erisuuruisia rakoja, osa isompia, osa ihmissilmälle liian pieniä nähtäväksi. Osa maahan sataneesta vedestä valuu maan pintaa myöten kohti vesistöjä. Osa vedestä taas painuu maansisään. Maanpinnan läpi imeytyneet sade- ja sulamisvedet muodostavat aluksi maavettä pohjaveden yläpuolisiin kerroksiin. Maahiukkasten läpi suotautuvaa vettä kutsutaan vajovedeksi. Kun vajovesi kohtaa vettä läpäisemättömän pinnan, syntyy pohjavettä.Paikkaa, jossa pohjavesi purkautuu maan pinnalle, kutsutaan lähteeksi.

18 19

Salpausselät ja harjualueet ovat merkittäviä pohjavedenmuodostumis- ja varastoitumispaikkoja. Pohjavettä syntyy Suomessa eniten keväisin ja syksyisin. Kesällä pohjavettä syntyy vähän, koska kasvillisuus tarvitsee paljon vettä ja haihtuminen on runsasta. Talvella taas maa on usein roudassa, jolloin pohjavettä ei muodostu lainkaan jäisen maan pintakerroksen läpi.

Soran- ja hiekanotto ovat pohjaveden suurimpia uhkia.Soranotossa pohjavettä suojaava kasvillisuus- ja maa-kerros poistetaan ja pohjavesi joutuu alttiiksi ihmisentoimille. Soranoton seurauksena pohjaveteen voi joutuaesimerkiksi polttoaineita tai suoloja. Usein vanhoihin sorakuoppiin myös kertyy soranoton jälkeen kaiken-laista epämääräistä tavaraa. Oletkos itse nähnyt sora-kuopissa vanhoja autonromuja tai sinne kuormattuja jätesäkkejä? Pohjaveden laatua uhkaavat lisäksi teolli-suuden ja liikenteen päästöistä syntyneet happamat sateet sekä maatalous ja asutus.

Kaupunkialueilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Tämä johtuu asvaltoitujen pintojen suuresta määrästä. Sadevedet johdetaan sadevesiviemäreihin, jotka laskevat vesistöihin. Myös kaupunkien teollisuusalueet, vanhat kaatopaikat ja huoltoasemat uhkaavat kaupunkien pohjavesiä. Helsingin alueella on viisi pohjavesiesiintymää, mutta niiden vesimäärä ei riitä tyydyttämään kaupungin vedentarvetta.

Helsingin pohjavesialueet.

18 19

Luonnontilainen pohjavesi on sellaisenaan juomakelpoista. Sitä ei yleensä tarvitse puhdistaa kemikaaleilla kuten pintavettä. Pohjaveden laatu ja lämpötila säilyy eri vuodenaikoina samanlaisena, joten lähdevesi on kesälläkin raikkaan viileää.

Pohjaveden suojelu

Pohjavedet ovat saastuneet Suomessa vain muutamissa paikoissa, mutta puhtaillakin alueilla niissä näkyvät ihmisen toiminnan jäljet. Kun metsää hakataan, pohjavesiin ilmestyy nitraattityppeä (kasvien käyttämä rakennusaine), joka ei enää palaudu puiden käyttöön.

Tiesuolauksella on myös merkittäviä vaikutuksia pohjavesien laatuun. Teiltä huuh-toutuu suolaista vettä pientareille. Pientareilla vesi alkaa painua alaspäin ja veden sisältämät suolat päätyvät pohjaveteen. Tiesuolauksen vaikutukset ilmestyvät pienellä viiveellä pohjavesiin. Pohjaveden saastumisen kannalta tärkeimmät tiesuolauksessa käytetyt suolat ovat klorideja.

Weci-työ – Vedenmaistajaiset

Järjestäkää luokassa vedenmaistajaiset. Osa oppilaista toimii kokeen järjes-telijöinä ja osa asiantuntijoina.

Tarvikkeet: Erimerkkisiä kivennäis- ja lähdevesiä kaupasta, hanavettä, mukeja.

1. Asiantuntijat maistavat sokkotestinä erimerkkisiä lähdevesiä ja tavallista vesijohtovettä. Huolehtikaa siitä, että kaikki vedet ovat samanlämpöisiä. Vesijohtovesikin on syytä ottaa erilliseen hajuttomaan pulloon ja säilöä jääkaappiin muiden vesien kanssa.

2. Arvioikaa erillisille lomakkeille (tai taululle) veden väri, haju sekä maku. Antakaa pisteitä vesille ja asettakaa ne paremmuusjärjestykseen. Syntyikö luokassa erilaisia ”makukoulukuntia”? Mistä makuerot voivat johtua? 3. Lopuksi paljastetaan, mitä mikäkin vesinäyte oli. Keskustelkaa tulosten pohjalta, kannattaako ostaa erillispakattua lähdevettä kaupasta. Mitä mieltä olette veden tuonnista ulkomailta? Mitä ympäristövaikutuksia erilaisilla juomaveden tuotantotavoilla on?

Tosi kuin Weci!

- Pohjavedellä tarkoitetaan maa- ja kallioperässä esiintyvää vettä, joka täyttää maaperän huokoset ja kallionraot.

- Soran- ja hiekanotto on suuri uhka pohjaveden laadulle.

- Pohjavesi on luonnostaan puhdasta ja tasalaatuista ympäri vuoden.

20 21

Kaupunkijärvet ja -lammetPikku-Vesijärvi kunnostettiin Lahdessa

Lahden kaupungissa sijaitseva Pikku-Vesijärvi kärsi 1900-luvun aikana suuresti ihmisen toiminnasta. Lampeen on laskettu puhdistettuja ja puhdistamattomia jätevesiä sekä katuvesiä Lahden keskustasta. Tämän takia lammen pohja oli saastunut ja sinne oli kerrostunut suuri määrä ravinteita ja muita epäpuhtauksia. Lampi kunnostettiin ruop-paamalla mataloituneen altaan pohjasta pois 1,5 metrin paksuinen likaantunut muta-liejukerros. Ruoppauksen jälkeen lammen veden laatu on selvästi entistä parempi. Lampeen pumpataan myös lisävettä viereisestä Vesijärvestä. Nykyisin alueella toimii suosittu kalastuspuisto ja ihmiset viihtyvät lammen rannoilla.

Kaupunkilammet eroavat yleensä selvästi maaseudun lammista, vaikka veden laadun eroista ei olekaan mahdollista tehdä kattavia yleistyksiä. Usein kaupunkilammet ovat reheviä ja rantojen kasvisto monipuolista. Ihminen myös säätelee kasvillisuuden kehitystä kiveämällä rantoja, niittämällä kasvillisuutta ja tekemällä rannoille erilaisia istutuksia. Sateella rantanurmikoilta huuhtoutuu lampiin roskia ja epäpuhtauksia. Kaloja on vain harvoissa kaupunkilammissa, koska pienemmät lammet voivat kylminä talvina jäätyä lähes pohjaan saakka.

Seisooko lammen vesi? Mikä on veden laatu?

Kaupunkilammet ovat usein matalia. Lammet täyttyvät nopeasti valuma-alueelta kulkeutuvan kiintoaineksen (pölyn, hiekan yms.) seurauksena. Samalla lampeen kulkeutuu eloperäistä ainesta, joka voi kuluttaa hapen vedestä vähiin. Kalat ja muutvesien asukit kärsivät vähähappisesta vedestä.

20

20 21

Monien kaupunkilampien veden vaihtuvuus on heikko, eikä niistä lähde varsinaisia laskuojia. Sateen jälkeen lampeen virtaa lisää vettä, mutta se ei happipitoisuudeltaan tai muulta veden laadultaan useinkaan riitä parantamaan lammen veden tilaa. Moniin kaupunkilampiin lasketaan puhdasta lisävettä. Lisävesi parantaa lampien veden laatua.

Luonnontilaisissa vesissä ei yleensä ole ulosteperäisiä bakteereita. Kaupunkilampien vedessä bakteereita on mm. sorsien ja koirien jätöksistä sekä sadevesien tuomina, eikä niiden vesi yleensä sovellu uimiseen.

Vettä kerroksina

Useimmat aineet, kuten metallit, ovat sitä tiheämpiä mitä matalampi ympäristön lämpötila on. Metalleista poiketen veden tiheys on suurimmillaan +4 ºC lämpötilassa. Tämän ainutlaatuisen ominaisuutensa vuoksi järvet eivät talvella jäädy pohjiaan myöten ja elämä järvissä säilyy. Järvissä vesi on kesällä ja talvella lämpötilan mukaan kerrostunutta. Kesällä pääl-limmäisenä on lämmin kerros, jonka erottaa raskaasta kylmästä alusvedestä kerros, jossa lämpötila muuttuu jyrkästi. Tätä kutsutaan harppauskerrokseksi. Syksyllä päällysveden jäähtyessä tuulet sekoittavat vettä yhä syvemmältä ja lopulta vesi saattaa kiertää pohjaa myöten. Talvella päällysvesi jäähtyy lähes nolla-asteiseksi, mutta alusvesi pysyy noin +4 asteisena. Lämpökerrostuneisuus on siis talvella päin-vastainen kuin kesällä.

Kaupunkilammet ja -järvet ovat usein niin matalia, että kerrostuneisuutta ei synny samalla tavalla kuin syvempiin järviin. Matalissa altaissa tuuli sekoittaa veden. Talvisin nämä altaat voivat jäätyä pohjaa myöten. Kaupunkivesistöihin saatetaan laskea myös lämpimiä lauhdevesiä (rakennusten ja tehtaiden jäähdytysvesiä).21

Pienen järvenveden lämpötilaeri syvyyksillätalvella ja kesällä.Talvisin vesi onlämpimintä pohjalla,kesäisin lämpiminvesi on pinnalla.Kohtaa, jossalämpötila muuttuujyrkästi, kutsutaanharppauskerrokseksi.

22 23

“Substralia“ kaupunkivesissä

Substral on ravinneliuos, jota lisätään huonekasvien kasteluveteen. Myös vesikasvit tar-vitsevat ravinteita kasvaakseen, mutta liian suuri määrä ravinteita aiheuttaa ongelmia.

Kaikissa luonnonvesissä on ravinteita. Ravinteet ovat elinehto erilaisille vedessäeläville pienille leville. Levät puolestaan ovat pienten vesieläinten ja kalojen ruokaa.Vesi, jossa ei olisi yhtään ravinteita, olisi käytännössä eloton. Tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori.

Jos vedessä on liikaa ravinteita, levien kasvu kiihtyy. Kuolleet levät painuvat pohjaan ja voivat kuluttaa vedestä hapen loppuun. Levälautat eivät ole mukavan näköisiä eivätkä usein miellyttävän hajuisiakaan. Sinilevä (joka nimestään huolimatta on vihreää) voi olla myrkyllistä. Lämpiminä kesinä sinilevä voi peittää laajoja vesialueita. Puuromaisen vihreän massan näköisen sinilevän sekaan ei pidä mennä uimaan, koska se on usein myrkyllistä.

Kaupunkivesissä on keskimäärin neljä kertaa enemmän typpeä ja kaksikymmentä kertaa enemmän fosforia kuin luonnontilaisen alueen vedessä. Ravinteita vesiin tulee monesta eri lähteestä. Myös luonnontilaisilta alueilta huuhtoutuu pieniä määriä ravinteita vesiin ilman ihmisen vaikutusta. Tätä kutsutaan luonnonkuormaksi. Kaupunkialueellakin tapahtuu luonnollista ravinteiden huuhtoutumista, joka on voimakkainta keväällä lumen sulaessa.

Ilmasta laskeutuu maahan ravinteita sadeveden ja pienten pölyhiukkasten mukana.Kaupunkivesien typestä 2/3 on peräisin ilman epäpuhtauksista. Ilmaperäisen laskeuman lisäksi typen määrää vesissä lisäävät koirien ja lintujen jätökset, roskat ja jätteet sekä nurmialueiden lannoittaminen. Fosforista suurin osa on peräisin kasvillisuudesta. Ilmaperäinen kuormitus on hajakuormitusta. Se ei tule vesiin vain yhdestä tietystä kohdasta kuten tehtaan viemäriputkesta, vaan on peräisin useammasta eri lähteestä. Tehtaiden jätevedet ja puhdistetut asumajätevedet ovat puolestaan pistekuormitusta, koska suuri kuormitus tulee yhdestä tietystä kuormituslähteestä.

Kaduille jäävät koirien jätökset ovat merkittävä kuormituksen lähde. Paikoin keskusta-alueilla koirien on osoitettu aiheuttavan yli 50 % kaikesta fosforikuormituksesta. Ei ole yhdentekevää jääkö koiran läjä kadulle, vai kerätäänkö se pussiin ja roskiin!

Kaupunkilampien pohjassa on kerros-tuneena usein paljon ravinteita. Pohjasta vapautuu ravinteita, vaikka lampeen tulevan veden laatu paranisikin. Lampien kunnostuksessa pelkkä tulevan veden laadun parantaminen ei aina riitä. Myös lammen pohja täytyy puhdistaa ja kunnostaa.

22Pikkulimaskaa lammen pinnalla.

22 23

Weci-työ – Limaskaa laseissaPikkulimaskan (Lemna minor) kasvattaminen ravinneliuoksessa

Limaskat ovat pieniä (halkaisija alle 5 mm), vedenpinnalla kelluvia kasveja.Ne lisääntyvät jakautumalla. Pikkulimaska esiintyy Suomessa yleisenä ojissa ja pienissä lammissa. Seuraavan kokeen avulla on tarkoitus tarkastella, kuinka veden ravinnepitoisuus vaikuttaa pikkulimaskan lisääntymiseen.

1. Kerätkää pikkulimaskaa lähilammesta tai ojasta. Akvaariokaupoista saa talvisaikaan akvaariossa viihtyviä limaskalajeja. Limaska viihtyy parhaiten valoisalla ikkunalaudalla tai kasvilampun alla. Ilmastus parantaa elinolo- suhteita, mutta ei ole välttämätöntä.

2. Ottakaa 4 puolen litran dekantterilasia. Täyttäkää 3 niistä reilusti puolilleen vesijohtovedellä ja yksi sen altaan vedellä, josta keräsitte limaskat. Lisätkää yhteen laseista Substralia tai vastaavaa kasviravinnetta annostusohjeen mukaisesti ja toiseen puolet annostusohjeen mukaisesta määrästä. Kolmas laseista sisältää pelkkää vesijohtovettä.

3. Lisätkää kuhunkin lasiin kuusi limaskayksilöä. Sijoittakaa lasit aurinkoiselle ikkunalaudalle tai kasvilampun alle.

4. Laskekaa kunkin dekantterilasin sisältämät limaskayksilöt ensimmäisen viikon ajan kolmen päivän välein ja myöhemmin kerran viikossa. Kasvatusta voitte jatkaa useita viikkoja. Korvatkaa haihtunut vesi uudella. Uusi vesi voi joko sisältää saman määrän ravinteita kuin alkuperäinenkin tai vaihtoehtoisesti voitte tarkastella ravinteiden ehtymisen aiheuttamaa limaskan lisääntymis- nopeuden hidastumista.

5. Kootkaa lopuksi tulokset kaavioksi. Miten ravinnepitoisuuden kasvu vaikutti limaskan lisääntymiseen?

Tosi kuin Weci!

- Kaupunkilammet ovat usein reheviä ja kasvillisuudeltaan monipuolisia.

- Monen kaupunkilammen veden vaihtuvuus on heikko ja vedessä vähän happea. Lisäveden juoksutukset parantavat veden laatua.

- Kaupunkilammet täyttyvät nopeasti valuma-alueelta kulkeutuvan maa- aineksen ja rehevän kasvustonsa takia.23

24 25

Putki tuo, putki vie – vesijohtovesiKun Päijänne-tunneli sortui

Helsinkiläiset saavat vetensä Päijänteestä 120 km pitkän kalliotunnelin kautta. Syksyllä 1997 havaittiin Päijänne-tunnelissa sortuma, joka vähensi veden virtausta. Oli myös olemassa riski, että tunneli tukkeutuisi niin paljon, ettei pääkaupunkiseudulle enää saataisi riittävästi vettä. Asian korjaamiseksi päätettiin tehdä Suomen mittavin ohitus-leikkaus ja louhia sortumapaikan viereen 200 metrin mittainen toinen tunneli. Kun uusi tunneliosuus yhdistettiin vanhaan, oli veden virtaus tunnelissa katkaistava pariksi viikoksi. Tunnelin varsinaisen korjauksen takia syksyllä 2001 tunneli piti sulkea kolmen kuukauden ajaksi. Kuinka kävi pääkaupunkiseudun asukkaiden, kun vettä ei enää virrannutkaan Päijänteestä entiseen malliin?

Onneksi Helsingin Vedellä on varajärjestelmä tällaisten tapausten varalle. Raakavesi otettiin Silvolan tekoaltaasta, jonne johdettiin korvaavaa vettä Vantaanjoesta. Vaikka Vantaanjoen vesi on huomattavasti huonolaatuisempaa kuin Päijänne-tunnelin vesi, harvat kuluttajat huomasivat muutoksia vedessä. Tehokas vedenpuhdistusprosessi poistaa huonommankin raakaveden epäpuhtaudet. Kuluttajille hanoista virtaava vesi pysyi hajuttomana, mauttomana ja terveydelle turvallisena. Kaupunkien vesihuoltoon kuuluu sekä puhtaan juomaveden tuottaminen että jäteveden puhdistaminen ja palauttaminen luonnon kiertokulkuun. Parasta juoma-vettä on hyvä pohjavesi. Haja-asutusalueilla kiinteistöillä on omat pohjavesikaivot. Kaupunkialueilla ihmiset asuvat niin tiiviisti, että kaupunkien pohjavesivarat eivät yleensä riitä kaikille. Lisäksi suuri osa kaupunkien pohjavesistä on likaantunutta. Tämän takia kaupunkien vesihuollossa käytetäänkin usein pintavettä.

Mistä vesi hanoihin?

Vesi otetaan Päijänne-tunneliineteläisen Päijänteen Asikkalan-selältä 26 metrin syvyydestäja 350 metrin päästä ranta-viivasta. Se on tasalaatuistaympäri vuoden ja jo sellai-senaan juomakelpoista.Päijänteen luontaisestavirtaamasta mereentunneli verottaa runsaansadasosan, joten pää-kaupunkiseudun veden-otto ei juurikaan muutaolosuhteita Päijänteellä.

24 25

Selkeytys

Hiekkasuodatus Otsonointi

Hiilidioksidi Puhdas-vesi-altaat

Aktiivihiili-suodatus

UV-desinfiointi

Sakka jätevedenpuhdistamolle

Hiilidioksidi Kalkki Kalkkivesi Otsoni Natrium-hypokloriitti Ammoniakki

Pumppaus

Ferri-sulfaatti

Jälkikalkki,hypokloriitti,ammoniakki

VälikalkkiSaostus

Hiutalointi

Ennen kuin Päijänteen vesi päätyy kuluttajille, se käy läpi useita puhdistusvaiheita. Jo Asikkalan vedenottamolla vesi siivilöidään eli siitä poistetaan kiinteät roskat. Helsingin vedenpuhdistuslaitoksissa raakaveden sisältämä humus sakkautetaan ferri-sulfaatin avulla ja siihen sopiva pH-taso säädetään kalkilla. Syntyvä sakka erotetaan laskeuttamalla selkeytysaltaissa ja suodattamalla hiekkasuodattimissa.

Vesi desinfi oidaan otsonikaasulla, joka tuhoaa bakteerit, virukset ja muut pieneliöt. Sitten vesi johdetaan suurten aktiivihiilisuodattimien läpi. Ne poistavat edelleen humusjäämiä. Suodattimista irtoavat bakteerit tuhotaan ultraviolettisäteilyllä.

Vesijohtoverkon syöpymisen ehkäisemiseksi veteen lisätään hiilidioksidia, jonka jälkeen veden pH säädetään kalkilla tasolle 8,5. Puhdistettu vesi suojataan bakteeri-kasvua vastaan lisäämällä siihen klooriamiinia, joka on lähes hajutonta ja mautonta. Näin vesi on valmista vesijohtoverkkoon syötettäväksi.

Pois, pois viemäriin, mutta minne sieltä?

Jätevedet kulkevat Helsingissä viemäreitä pitkin Viikinmäenjätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolla jätevesi käy ensinläpi mekaanisen puhdistuksen. Mekaanisessa puhdistus-vaiheessa vedestä erotetaan välppäämällä karkeita kiinto-aineita ja laskeutetaan hiekka sekä lietemäiset aineosat.Tässä vaiheessa jäteveden sisältämistä kiinteistä aineista poistuu puolet. Biologisessa puhdistusvaiheessa bakteerit syövät jäteveden sisältämiä ravinteita. Bakteerimassan on oltava tasapainossa ravinteisiin nähden. Tasapaino säädetään poistamalla bakteerien liikakasvu ylijäämälietteenä lietteenkäsittelyyn. Bakteerimassaa kutsutaan biolietteeksi ja sitä kierrätetään jälkiselkeyttämöstä takaisin ilmastukseen, jossa nämä aerobiset bakteerit saavat riittävästi happea käyttäessään ravinteita kasvuunsa. Biologisen käsittelyn yhteydessä jätevedestä poistetaan vesien rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia kemiallisesti saostamalla sitä ferrosulfaatilla. Näillä menetelmillä jäteveden fosforista saadaan poistettua 95 %. Typestä poistetaan biologisin menetelmin n. 50 %.

Puhdistettu jätevesi johdetaan poistotunnelia pitkin ulkosaaristoon seitsemän kilo-metrin päähän rannikosta. Kaikki käyttämäsi vesi palaa siis puhdistettuna takaisin luontoon. Biologisessa puhdistusprosessissa syntyvä raaka- ja ylijäämäliete mädätetään. Mädätyksessä syntyvä kaasu käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon. Mädätetty liete kuivataan lingoilla ja kuljetetaan Sipooseen kompostoitavaksi. Kompostointikentällä lietteeseen sekoitetaan hiekkaa, haketta ja turvetta ennen kompostointia. Kompostoinnissa syntynyttä multaa voidaan käyttää puistoissa, pihoilla ja muussa viherrakentamisessa.

Helsingin raakavesi puhdistetaan Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla.Koska Päijänteen vesi on hyvä-laatuista, tarvittavat kemikaali-määrät ovat vähäisiä.

26 2726

Esiselkeytettyjätevesi

Sekoitus-vyöhyke

Denitrifikaatio-vyöhykkeet

Kierrätysliete

Palautusliete

Nitrifikaatio-vyöhykkeet

TyppiIlma

Jälki-selkeytys

Ilmastusallas

Välppäys

Tulopumppaus

Esi-ilmastus

Hiekan-erotus

Esiselkeytys

Ilmastus

Kompressorit

FerrosulfaattiKalkkiFerrosulfaatti

Raaka-liete

Jälkiselkeytys

Biologinensuodatin

Ylijäämäliete

Ylijäämäliete

Metanoli

Pitääkö vettä säästää?

Nykyään puhutaan paljon veden säästä-misestä. Lehdissä näkee silloin tällöinmainoksia uusista vettä säästävistähanoista ja wc-istuimista. Monissamaissa veden riittämättömyys ja heikkolaatu ovatkin suuria ongelmia. Tilanneon kuitenkin erilainen Suomessa, sillä meillä on runsaat vesivarat.

Veden kulutusta ja etenkin syntyvän jäteveden määrää kannattaa vähentää haja-asutusalueilla, missä jätevedet johdetaan likakaivoihin, joita on aika ajoin tyhjen-nettävä. Mutta entäpä kaupunkialueilla, missä jätevedet menevät viemäriverkkoa myöten jätevedenpuhdistamoille? Helsingissä veden kulutus oli runsaimmillaan vuonna 1973, jolloin vettä kului 440 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Vuonna 2002 vettä kului enää 220 litraa vuorokaudessa. Veden kulutuksen väheneminen onkin aiheuttanut veden laadun heikkenemistä, koska veden viipymä vesijohdoissaennen hanoihin päätymistä on kasvanut. Jäteveden virtauksen väheneminen on myös aiheuttanut viemäritukoksia. Ongelmien vähentämiseksi viemäriverkkoa joudutaankin huuhtelemaan vedellä, varsinkin kaupungin laita-alueilla sijaitsevilla omakotialueilla.

Ongelman syynä on se, että vesijohto- ja viemäriverkostoon rakennettu olettaen, että veden kulutus kasvaa jatkuvasti.Uusia alueita rakennettaessa tulisikin ottaa huomioon ihmisten halukkuus säästää vettä ja mitoittaa putkistot sen mukaan. Mitä vähemmän ihminen lainaa vettä luonnon kiertokulusta,sitä parempi. Kaupunkialueilla ongelmia saattaa syntyä kuitenkin enemmän veden heikosta virtauksesta putkistoissa, joten kylmän veden säästämisestä saattaa koitua suurempia ongelmia kuin sen runsaasta käytöstä.

Lisäksi jokaisen tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä viemäriin huuhtoo. Kiinteiden jätteiden, kuten käsipyyhkeiden,vanupuikkojen, terveyssiteiden ja pakkausmuovien paikka ei oleviemärissä, vaan roskiksessa. Roskikset siis jokaiseen vessaan!

Jäteveden puhdistus Helsingissä.Puhdistettu jätevesi johdetaanpoistotunnelia pitkin ulkosaaristoon.

26 2727

Weci-työ – Veden puhdistaminen

Testatkaa itse käytännössä, miten raakavettä ja jätevettä puhdistetaan. Veden-puhdistuksessa käytetään kemikaaleja, joten työturvallisuudesta on huolehdittava.Aineita ei saa niellä ja roiskeet iholta on huuhdeltava välittömästi.

Raakaveden puhdistus:Tarvikkeet: 2 dekantterilasia, sameaa vettä esim. kaupunkipurosta, kalkkia,alumiinioksidia (kemian luokasta).

1. Helsingin Vesi käyttää epäpuhtauksien saostamiseen raakavedestä kalkkia ja alumiinisulfaattia. Vedenpuhdistuskokeeseen sopivaa on esim. kaupunki- purosta haettu samea vesinäyte. Jaa vesinäyte kahteen dekantterilasiin. Toisessa teet kokeen ja toista käytät vertailunäytteenä.

2. Sekoita hieman kalkkia vesijohtoveteen. Tiputa muutama pisara kalkkivettä puhdistettavaan vesinäytteeseen ja sekoita.

3. Lisää tämän jälkeen lusikankärjellinen alumiini- sulfaattia veteen ja sekoita. Anna laskeutua.

4. Vertaa näytettä alkuperäiseen veteen. Kirkastuiko vesi?

Jäteveden puhdistus:Tarvikkeet: 2 dekantterilasia, likavettä, ferrosulfaattia

1. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla käytetään ferrosulfaattia fosforin saos- tamiseen jätevedestä. Tähän kokeeseen tarvitset keinotekoista jätevettä. Keinotekoinen jätevesi tehdään hieromalla multaa käsiin ja huuhtomalla tämän jälkeen kädet vadissa, jossa on puhdasta vettä. Saippuaa ei saa käyttää. Jaa likavesi kahteen dekantterilasiin.

2. Sekoita toiseen näytteeseen muutama pisara ferrosulfaattia ja sekoita. Anna laskeutua.

3. Vertaa näytettä alkuperäiseen veteen. Kirkastuiko vesi?

Tosi kuin Weci!

- Ihmisen vesihuolto on veden lainaamista luonnon kiertokulusta.

- Jätevedet tulisi puhdistaa mahdollisimman hyvin ennen niiden palaut- tamista luontoon, sillä ne sisältävät suuria määriä bakteereita sekä vesiä rehevöittäviä ravinteita.

- Kuuman veden käyttöä tulisi vähentää, sillä veden lämmitys kuluttaa runsaasti energiaa.

- WC-pönttö ei ole roskis! Laita roskat kylpyhuoneen roskakoriin.

28 29

Kaupunkipurot ja -joetMätäjoki on nimeään parempi

Mätäjoki on Helsingin suurin puro. Siihen laskee kahdeksan suurempaa sivuojaa jalukuisa määrä sadevesiviemäreitä, joiden veden laatu vaihtelee sen mukaan minkä-laiselta alueelta ne tulevat. Erään teollisuusalueelta tulevan sivuojan mukana puroon tulee öljyistä vettä. Tiiviisti rakennetulta kerrostaloalueelta tulevan sivuojan vedessä on bakteereja ja runsaasti ravinteita. Kaatopaikan läheltä veteen kulkeutuu paljon typpeä ja päätien viereisestä ojasta jään sulatukseen käytettyä suolaa. Kokonaisuutena puron veden laatu on kuitenkin kohtuullisen hyvä, joten Mätäjoen voidaan sanoaolevan paljon nimeään parempi. Purossa viihtyvät monenlaiset kalat kuten puro-taimenet ja purovarsien kasvillisuus ja eläimistö ovat monipuolisia. Erityisesti linnut viihtyvät Mätäjoen rantapensaikoissa. Kaupunkipurot ja kaupunkivedet ovat arvokkaita kohteita asutuksen keskellä.

Katuvedet kaupunkipuroihin

Kun kaupunkialueella sataa, vain pieni osa sataneesta vedestä pääsee imeytymään maahan. Katujen asvaltti ja talojen katot muodostavat tiiviin pinnan maan päälle ja estävät veden imeytymisen maahan. Vesi virtaa nopeasti kaduilla ja etsii tiensä sadevesiviemäreihin. Sadevesiviemärit taas päättyvät läheisiin kaupunkipuroihin tai muihin lähivesiin kuten lampiin tai suoraan mereen. Helsingissä vain ydinkeskustan sadevedet johdetaan puhdistamolle. Kaupunkipuroihin laskevia katuvesiä “hulevesiä” ei puhdisteta. Ne kuljettavat mukanaan kaikki kaduille jääneet liat ja roskat. 28

28 29

Vesi ei pääse asvaltin läpi imeytymään maahan pohjavedeksi. Pohjavesi pitää yllä purojen virtaamaa kuivana kautena. Sateettomana aikana esimerkiksi kesän helteillä kaupunkipuroissa virtaa vain vähän vettä. Pienemmät purot voivat kesällä kuivua kokonaan. Joidenkin purojen veden määrää on kesäisin pyritty lisäämään pump-paamalla puroon puhdasta vettä vesijohtoverkosta tai jostain lähijoesta, järvestä tai tekoaltaasta. Kesällä ukkossade voi hetkessä moninkertaistaa kaupunkipuron virtaaman. Jos pienessä kaupunkipurossa kulkee vettä normaalisti 20 litraa (kaksi ämpärillistä) sekunnissa, voi ukkossateen jälkeen veden virtaus olla jopa 1000 litraa (sata ämpärillistä) sekunnissa.

Puro on vanhempi kuin kaupunki

Nykyiset kaupunkipurot löytyvät suurin piirtein samoilta paikoilta, missä on virrannut puro jo ennen kaupungin rakentamista. Aikaisemmin metsien ja peltojen läpi virranneet purot löytyvät nykyisin kaupungin kerrostalojen keskeltä. Kun kaupunki laajentui ja uusia alueita rakennettiin, katuvedet ohjattiin yleensä vanhoihin purouomiin. Usein alkuperäinen purouoma jouduttiin siirtämään toiseen kohtaan tai ohjaamaan putkeen maan alle. Maanalaisessa putkessa puron vesi virtaa nopeasti, eikä eläin- tai kasvilajeille löydy juurikaan elinmahdollisuuksia. Siksi kaupunkipurojen putkitus huonontaa vesiluonnon tilaa.

Oletko huomannut kaupunkipuroa naapurissasi?!

Kaupunkipuroja on varsin vaikea huomata tiheään rakennettujen talojen ja teiden lomasta. Suuremmat kaupunkipurot kulkevat usein viheralueiden keskellä, häviävät välillä putkeen ja palaavat toisaalla maan pinnalle. Pienemmät kaupunkipurot kulkevat usein teiden ja katujen vierillä tai viheralueilla pensaikon keskellä, joten niitä on joskus vaikea huomata. Myös tienvarsien ojat laskevat kaupunkipuroihin ja sitä kautta mereen. Näin puroihin päätyy paljon roskia, kaduille tippunutta öljyä ja koirankakkaa. Vältä roskaamista, niin autat kaupunkipurojen tilaa!

Lähialueesi kaupunkipuron löydät hel-poimmin valmiista purokohtaisista valuma-aluekartoista tai sadevesiviemärikartoista, sillä kaikista tavallisista kartoista ei pie-nimpiä kaupunkipuroja löydy. Voit myös lähteä kävelemään purovartta pitkin ja yrittää löytää sen alkulähteen.

29

30 31

Helsingin purot

Helsingissä on yhteensä 24 kaupunkipuroa, joista kahdeksan on kooltaan melko suuria ja loput hieman ojaa suurempia. Kaupunkipuroja on kaikkialla Helsingin alueella aivan ydinkeskustaa lukuun ottamatta. Purot laskevat joko suoraan merenlahtiin tai ensin Vantaanjokeen ja sieltä mereen. Helsingin suurimmat kaupunkipurot ovat Mätäjoki ja Mätäpuro Länsi-Helsingissä; Näsinoja-Tuomarinkylänoja, Longinoja ja Viikinoja keskisessä Helsingissä sekä Mustapuro ja Mellunkylänpuro Itä-Helsingissä. Onko joku puroista sinulle entuudestaan tuttu?

Helsingin purot ja niiden valuma-alueet.

30 31

Kaupunkipurot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Kaupungissa rakennetaan koko ajan uutta ja korjataan vanhaa, kaivetaan katuja auki, ruopataan puroja ja suoris-tetaan purouomia. Esimerkiksi Viikinojan puron ympäristö oli koko 1900-luvun ajan viljeltyä peltoa. Alueesta rakennetaan parhaillaan asuinaluetta, jolloin maaseutupuro muuttuu kaupunkipuroksi. Samalla puro siirretään toiseen kohtaan rakentamisen tieltä. Viikissä kokeillaan myös uudenlaisia keinoja rakentaa kaupunkipuro. Puroon tehdään altaita, jotka hidastavat veden virtausta purossa. Purouoma suunnitellaanmyös vesikasvien ja -eläinten viihtyvyyttä ajatellen. Rakennettaville alueille tehdääntavallista vähemmän tiiviitä asvaltoituja pintoja, jotta vesi pääsee imeytymään maahan. Näin pienempi osa vedestä valuu sateella suoraan puroon ja veden laatu pysyy parempana.

Joki vai puro? Virtaavien vesien luokittelua

Oletko koskaan miettinyt missä menee joen ja puron raja? Kuuluisan maantieteilijän Granön mukaan puron leveys on alle 5 metriä, luoman 5–20 m, joen 20–200 metriä ja kymin yli 200 m. Vesilain mukaan joki on vesistö, jossa voidaan kulkea vähävetistä kautta lukuun ottamatta soutamalla. Jos keskivirtaama on yli 2000 l/s (200 kappa-letta 10 litran ämpärillistä vettä sekunnissa) on vesistö aina joki. Puroja ovat jokea pienemmät vesistöt. Ojat ovat ihmisen kaivamia rännejä.

Vantaanjoki – kaupunkijoki?

Helsingissä virtaa vain yksi joki, Vantaanjoki, joka laskee Vanhankaupunginlahteen.Vantaanjoki saa alkunsa Riihimäen läheltä Hausjärven kunnasta ja pienempi Keravan-joen haara Mäntsälästä. Vantaanjoessa virtaava vesimäärä vaihtelee suuresti. Kesällä vettä virtaa 1000 litraa sekunnissa ja kevättulvan aikana lumien sulaessa jopa 300 000 litraa sekunnissa. Tämä vastaa lukuisia säiliöautollisia vettä joka sekunti. Vantaan-joen valuma-alueella asuu noin miljoona ihmistä eli 20 % Suomen väestöstä, mikä näkyy veden laadussa. Useat kunnat ja teollisuuslaitokset laskevat puhdistetut jäte-vetensä Vantaanjokeen. Suurin joen kuormittaja on kuitenkin maanviljelys. Pelto-viljely lisää tärkeimpien ravinteiden (typen ja fosforin) määrää jokivedessä. Mereen laskiessaan Vantaanjoen veden laatu on välttävä.

Vantaanjoki on arvokas virkistyskohde Uudellamaalla. Vantaanjoen veden laatu on viime aikoina parantunut ja yhä useampi kalalaji on palannut jokeen. Vaikka Vantaan-joki kulkeekin tiheästi asutun alueen läpi ja laskee Vantaan ja Helsingin kaupunkien läpi mereen, ei sitä kuitenkaan voida pitää varsinaisena kaupunkivesistönä, “kaupunki-jokena”. Suurimmat joen kuormittajat ovat peltoviljely ja normaali luonnosta tuleva huuhtouma. Vain pieni osa koko valuma-alueesta on vettä läpäisemätöntä asval-toitua aluetta. Vantaanjokeen laskee kuitenkin monin paikoin sivupuroja tiheästi rakennetuilta kaupunki- tai taajama-alueilta. Helsingin kaupungin alueella Vantaan-jokeen laskee kuusi kaupunkipuroa ja useita sadevesiviemäreitä.

32 33

Weci-työ – Appelsiinin uitto, virtaaman mittaus purouomasta

Tarvikkeet: appelsiini, sekuntikello, narua ja maahan painettavia tukikeppejä, mitta-keppi veden syvyyden mittaamiseksi ja pitkä mittanauha (mielellään 5 metriä).

1. Valitse suora uomankohta, jossa vedensyvyys on koko ajan vähintään 15 cm ja virtaama melko tasainen. Vedä narusta kaksi linjaa suoraan purouoman poikki viiden metrin välein ja kiinnitä narut tukevasti tukikeppeihin maahan. Toinen linja on mittauksen yläraja ja toinen 5 metriä alempana alaraja.

2. Mittaa puron poikkileikkauksen pinta-ala. Mittaa puron syvyys useista eri mittauspisteistä. Laske näiden keskiarvo. Mittaa sitten puron leveys veden- pinnan tasosta. Kerro syvyyksien keskiarvo puron leveydellä. 3. Tämän jälkeen mitataan virtausnopeus appelsiinin avulla. Appelsiinia käytetään, koska se kelluu vedessä sopivasti juuri vedenpinnan alapuolella, jossa virtausnopeus on suurin. Päästä appelsiini veteen ylemmän narun kohdalla voimakkaimpaan virtaan. Samalla hetkellä ala ottaa aikaa. Kello pysäytetään kun appelsiini on kulkenut kokonaan alemman narun alitse. 4. Laske virtausnopeus jakamalla appelsiinin kulkema matka sen käyttämällä ajalla. (Esim. 5 m/32 s = 0,16 m/s)

5. Virtaama saadaan kertomalla uoman vesipinta-ala virtausnopeudella: virtaama (m3/s)= uoman poikkileikkaus (m2) * virtausnopeus (m/s) * rosoisuus- kerroin 0,8 (vakio). (Esim. 1,5 m2 * 0,16 m/s * 0,8 = 0,192 m3/s). Arvo on ilmaistu kuutioina sekunnissa eli tuhansina litroina sekunnissa. Kertomalla tuhannella saadaan 192 l/s.

6. Mieti miksi on tärkeää tietää puron virtaama. Laske kuinka paljon vettä purossa virtaa vuorokauden aikana (kertomalla litraa sekunnissa luku vuoro- kauden sekuntien määrällä 86 400).

7. Mieti minkälaisissa uoman kohdissa virtaama on suurin. Miten ihminen vaikuttaa purouomien virtausnopeuksiin?

Tosi kuin Weci!

- Kaupunkipurot saavat vetensä pääasiassa katujen sadevesiviemäreistä. Osa vedestä on peräisin pohjavedestä.

- Helsingissä on 24 kaupunkipuroa, joista 8 merkittävän kokoista. Kaupunki- puroja on koko kaupungin alueella ydinkeskustaa lukuun ottamatta.

- Osa kaupunkipuroista laskee Vantaanjokeen. Vantaanjoki ei kuitenkaan ole varsinainen “kaupunkijoki”, koska suurin osa joen kuljettamista epäpuhtauk- sista on peräisin maanviljelyksestä ja metsäalueilta.

- Ihminen on siirtänyt monen puron paikkaa tai suoristanut purouomaa. Muutokset huonontavat eläinten ja kasvien viihtyvyyttä puroissa ja puronvarsilla.

32

32 33

Merenlahdet ja pohjamudatTöölönlahti kertoo Helsingin ympäristöhistoriaa

Töölönlahti on pieni (20 ha) ja matala merenlahti aivan Helsingin keskustassa. Kun lahden pohjalle kertynyttä lietettä eli pohjasedimenttiä tutkittiin, havaittiin sen sisäl-tävän monenlaisia jälkiä ihmistoiminnasta ja alueen ympäristöhistoriasta.

Töölönlahden alueella on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien. Aluksi lahden rannat raivattiin pelloiksi. Varsinainen kaupunkivaikutus alueella alkoi 1800-luvun loppupuo-lella. Helsingin kaupungin asukasmäärän kasvun myötä lahtea alkoivat kuormittaa aluksi avo-ojia ja myöhemmin viemäreitä pitkin valuneet asumajätevedet sekä lahden rannalla sijainneen sokeritehtaan jätevedet. Tuolloin jätevesiä ei yleensä puhdistettu laisinkaan. Tämä aiheutti lahden veden voimakkaan saastumisen.

Vaikka jätevesiä ei enää johdeta Töölönlahteen, lahti on edelleen rehevöitynyt. Tämä johtuu eläinten ulosteista, veden huonosta vaihtuvuudesta sekä lahden “sisäisestä kuormituksesta”. Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan lahden pohjaan painuneiden ravinteiden vapautumista uudelleen veteen. Vaikka nykyiset päästöt on saatu kuriin, lahden vesi heijastaa edelleen Töölönlahden surkeaa tilaa tämän vuosisadan alkupuolella. Menneisyys vaikuttaa suuresti nykyisyyteen. Se mitä teemme nyt ympäristön hyväksi tai vastaan, vaikuttaa siihen, minkälainen ympäristö tulevaisuuden sukupolvilla on.

33

34 35

Weci päätyy mereen

Vesistöjen, ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välillä tapahtuu jatkuvaa veden-vaihtoa. Tämän kiertokulun perustana on merestä tapahtuva suurten vesimassojen haihtuminen. Kaikki vedet valuvat pikkuhiljaa kohti meriä. Samalla ne huuhtovat mukaansa maaperän aineksia, suoloja ja epäpuhtauksia.

Itämeri on maapallon suurin murtovesiallas. Murtovettä syntyy kun meriveteen se-koittuu jokien kuljettamaa makeaa vettä. Murtovedeksi lasketaan kaikki vesi, jonka suolapitoisuus on 0,5–30 promillea eli tuhannesosaa, mikä vastaa noin 3 grammaa suolaa ämpärillisessä vettä. Veden suolapitoisuus Itämeressä vaihtelee veden pinta-kerroksien lähes makeasta vedestä pohjan syvänteiden valtameriveteen.

Kaupunkimeret?

Merien pinta-alasta vain pieni murto-osa sijaitsee niin kaupungistuneilla alueilla, että voidaan puhua kaupunkimeristä. Kaupunkivaikutus on merkittävintä aivan rannikonläheisillä ranta-alueilla sekä suojaisissa osittain kaupunkialueen sisälle tunkeutuvissa merenlahdissa. Ihmiset hyödyntävät rannikkovesiä paljon enemmän kuin ulappa-alueita, joten rannikkovesien laadulla on merkitystä. Ketäpä huvittaisi uintiretki haisevassa ja jopa terveyttä uhkaavassa vedessä!

Helsingin jätevedet johdettiin aikanaan suoraan merenlahtiin ja rannikkovesiin. Ny-kyisin puhdistetut jätevedet johdetaan seitsemän kilometrin päähän ulapalle, jossa ne aiheuttavat paikallisen likaantumisongelman. Kaupunkien merialueiden tilaan vaikuttavat myös maalta huuhtoutuneet saasteet ja roskat sekä sadevesiviemäreiden kuljettamat katuvedet. Satama-altaissa ja pienvenesatamissa veden tilaan vaikutta-vat ajoittaiset öljypäästöt.

Kaupunkien ranta-alueetovat usein niin täyteenrakennettuja, ettei ranta-kasveille ja rannallaviihtyville eläimille jääriittävästi elintilaa.Eliöiden viihtyvyyttä ranta-vedessä saattaa vähentäämyös runsas valuma-alueelta huuhtoutunutaines. Suuri kiintoaineksenmäärä pienentää vedennäkösyvyyttä ja valonläpäisysyvyyttä, jollointietyt vesikasvit eivät enäämenesty. Myös vesijetithäiritsevät aiheuttamallaanmelulla ja aallokolla niinrannikon asukkaita kuineläimistöäkin. 34

34 35

Mitä pohjamudat kertovat?

Virtaavat vedet, kuten purot ja joet kuljettavat meriin runsaasti liettynyttä ainesta. Kun nämä pienet hiukkaset päätyvät seisovaan veteen, ne alkavat vajota hitaasti pohjaan. Pohjalle kertynyttä lietettä kutsutaan sedimentiksi. Sedimentti sisältää sekä eloperäistä ainesta että elotonta hienojakoista kiviainesta. Eloperäinen aines voi olla valuma-alueelta kulkeutuneita kasvinjäänteitä tai vedessä eläneitä pieniäleviä ja bakteereita, jotka kuollessaan painuvat pohjaan. Eloton aines taas on esi-merkiksi rapautunutta maa-ainesta. Myös kaikki ihmisen toiminnan seurauksena vesistöihin päässeet aineet päätyvät lopulta sedimentteihin. Toisaalta sedimenteistä voi myös vapautua sinne jo kerrostuneita aineita esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä.

Sedimentit ovat siis eräänlaisialuonnon omia historiankirjoja.Niihin kertyy vuosittain vesistöihinpäätyneet aineet. Vanhimmatsedimentit ovat pohjalla ja päällim-mäisenä on tuorein sedimentoitunut aines. Parhaimmillaan voidaan jopa erottaa talven ja kesän aikanakertyneet sedimentit. Sedimenttien kerrosrakennetta ja koostumustatutkimalla voidaan tutkia vesistönja sen ympäristön historiaa.

Ihmisen toiminnan seurauksenavesistöihin päätyy esim. asumajäte-vesiä. Näin ollen jätevesikuormituksen aikana syntyneiden sedimenttienorgaanisen aineksen ja ravinteidenpitoisuudet ovat normaalia korkeammat. Merenlahden rannan pengerrystyöttai sinne laskevan puron valuma-alueella tapahtuneet rakennustyöt,peltojen raivaamiset ja mittavatmetsien hakkaamiset jättävät myössilminhavaittavat jäljet sedimenttiin.

HELSINKI

ESPOO

Tilanne 20 v. sitten

ESPOO

HELSINKI

Tilanne nyt

Laatuluokka II

Laatuluokka I Erinomainen

Hyvä

Laatuluokka III Tyydyttävä

Laatuluokka IV Välttävä

Laatuluokka V Heikko

Jätevesien purkupaikka

35Ihmistoiminta voi jättää jopa silmin- havaittavia jälkiä pohjasedimentin kerrosrakenteeseen. Kuvassa Haminan Hillonlahden sedimenttiä.

Helsingin sisälahtien veden laatu 20 vuotta sitten ja nyt.

36 37

Weci-työ – Raitoja mudassa?Sedimentin kerrosrakenne

1. Sedimenttitutkimuksia varten tarvitset erityisen näytteenottimen. Yksin- kertaisimmillaan saat sellaisen läpinäkyvästä akryyliputkesta. Tällainen näytteenotin toimii matalissa vesissä. Teroita putken toinen pää, jotta saat sen uppoamaan sedimenttiin helpommin. Tarvitset myös kaksi tiivistä tulppaa.

2. Ota näyte joko veneestä, laiturin päästä tai rannasta. Työnnä putki sedi- menttiin. Kun putki on pohjassa, laita ylätulppa kiinni. Nosta putkea varovasti ja pyydä toveriasi laittamaan alatulppa paikoilleen, kun sedimentti- näytteenotin on vielä osittain vedenpinnan alapuolella. Näin saat näytteen, jossa sedimenttikerrokset ovat aikajärjestyksessä.

3. Näkyykö sedimenttinäytteessä eri värisiä kerrostumia? Onko jonkun kerrostuman aines karkeampaa? Onko siinä nähtävissä hapetto- muudesta kertovia mustia rautasulfi di-raitoja?

Tosi kuin Weci!

- Kaupunkialueella sijaitsevien merenlahtien ja rannikkovesien tilaa huonon- tavat maalta kulkeutuvat saasteet ja roskat, ravinnepäästöt ja meriliikenne.

- Meriin päätyneet saasteet tallentuvat pohjaan kerrostuvaan sedimenttiin, josta ne voivat vapautua uudelleen esim. ruoppauksen yhteydessä.

36 37

OnnettomuusriskitViemärivettä puroon

Syyskuisena aamuna koiraansa ulkoiluttanut mies havaitsi Itä-Helsingissä virtaavan Mellunkylänpuron vaihtaneen väriä. Puron vesi oli yllättäen lähes mustaa. Hän soitti asiasta viranomaisille ja syytä pahalta haisevaan mustaan veteen alettiin etsiä. Puronvarressa oli edellisinä päivinä tehty suuren jätevesiviemärin kunnostustöitä. Yöllinen sade oli katkaissut väliaikaisen viemäriputken ja viemärivesi valui lähiojaa pitkin Mellunkylänpuroon. Vesi sisälsi runsaasti bakteereita ja ravinteita. Vuoto saatiin aamupäivällä lakkaamaan ja hiljalleen puron veden väri palasi luonnolliseksi. Kaupunki-alueella sattuu ja tapahtuu koko ajan. Onnettomuudet voivat pilata pienen kaupunki-puron pitkäksi aikaa.

Uhka pyörien päällä?

Suurimman riskin kaupunkien vesiluonnolle aiheuttavat vaarallisten aineiden kulje-tukset. Vaarallisia aineita, kuten öljyjä, kemikaaleja, liuottimia ja torjunta-aineita kulkee jatkuvasti muun liikenteen mukana. Helsingissä kuljetetaan satamien kautta noin 200 000 tonnia kemikaaleja ja 800 000 tonnia öljytuotteita vuodessa. Teillä ja rautateillä aineita liikkuu vuodessa vielä tätäkin suurempia määriä. Ydinkeskustassa vaarallisten aineiden kuljetus on rajoitettua ja osin kiellettyä turvallisuussyistä. Pahin uhka kaupunkivesille ovat nestemäiset ja helposti juoksevat aineet, jotka pääsevät nopeasti valumaan maahan ja vesistöihin.

38 39

Liikenneonnettomuuden sattuessa sadevesiviemärit johtavat vaaralliset aineet kaduilta hetkessä kaupunkipuroihin ja sitä kautta myöhemmin mereen. Suurimmat riskit ovat kaupunkia ympäröivillä kehäteillä ja kaupunkiin suuntautuvilla pääteillä keskustan ulkopuolella. Onneksi kaupungeissa apu on lähellä. Kadulle valuvat nesteet saadaan usein imeytettyä pois ennen niiden joutumista luontoon.

Mihin teollisuusalueen sadevedet johdetaan?

Useimmat teollisuuslaitokset miettivät nykyään myös ympäristöasioita suunnitellessaan toimintaansa. Silti teollisuusalueiden vaarallisten aineiden säilytys tai työvaiheet, joissa aineita käytetään, voivat aiheuttaa uhan kaupunkivesille. Helsingissä on noin100 vaarallisia aineita käsittelevää laitosta ja lisäksi 100 huoltoasemaa. Useimpienteollisuusalueiden pihoilta sadevesiviemärit on johdettu suoraan lähipuroihin. Paikoin vaarallisia aineita säilytetään myös varastoissa teollisuusalueiden pihoilla. Jos piha-alueella sattuu onnettomuus, päätyvät haitalliset aineet lähivesiin. Säiliön vuotoa tai muuta päästöä ei välttämättä edes huomata ennen aineiden kulkeutumista ympäristöön.

Monta kertaa on vaikea löytää kaupunkiveden saastuttaja. Jos puroon pääsee teolli-suusalueelta tulevasta sadevesiviemäristä öljyisiä likavesiä, on likaajan osoittaminen vaikeaa. Likavanaa on vaikea seurata viemärissä maan alla saastuttajan luo. Tulipalon sattuessa sammutusvedet voivat kuljettaa haitalliset aineet puroihin. Sammutusvesi tosin laimentaa haitallisten aineiden pitoisuutta.

38 39

Vanhat synnit? Onko maaperä likaista?

Maaperän saastuminen likaa hitaasti ja usein huomaamatta pohjavesiä sekä lähimpiä pintavesiä. Helsingissä on yli sata aluetta, joilla maaperä on likaantunut tai likaan-tumista epäillään. Pohjavesi on myös muutamin paikoin likaantunut.

Suljetut kaatopaikat ovat ongelmallisia. On arvioitu, että Suomessa vuosina 1945–1990 puolet ongelmajätteistä sijoitettiin tavallisille kaatopaikoille. Ison-Huopalahden kaatopaikka Länsi-Helsingissä ja Pasilan ratapihan alue (entinen kaatopaikka) ovat mahdollisia uhkia ympäristölle. Molemmilta alueilta huuhtoutuu epäpuhtauksiakaupunkipuroihin ja mereen. Myllypuron vanhan kaatopaikan alueelta Helsingistälöydettiin asuinalueen maaperästä ympäristömyrkkyjä. Saastuneen maan takia Mylly-puron asuinalueella jouduttiin purkamaan kokonaisia kerrostaloja.

Eniten maaperän saastumista Suomessa ovat aiheuttaneet korjaamot ja romuttamot, jätteenkäsittelylaitokset ja puutuoteteollisuus (esimerkiksi kyllästämöt). Kaikki likaantuneen maaperän aiheuttamat riskit eivät kuitenkaan ole teollisuuden aiheut-tamia. Riskin vesistöille muodostavat esimerkiksi hautausmaat ja golfkentät.

Rakentaminen hyvässä ja pahassa

On selvää, että kaupungit kehittyvät ja uusia alueita rakennetaan koko ajan lisää. Usein on järkevää rakentaa uusia alueita jo olemassa olevien läheisyyteen tai täy-dentää aiemmin rakennettuja alueita. Rakentaminen voi kuitenkin muodostaa uhan kaupunkivesille. Uusia alueita rakennettaessa maanpintaa suojaava kasvillisuuskerros poistetaan ja maanpinta rikotaan. Eroosio ja vesien kuljettama ainesmäärä onkin suurin parhaillaan rakennettavilla alueilla. Suuri ainesmäärä purovedessä heikentää purojen tilaa ja täyttää nopeasti merenlahtia, joihin purot laskevat. Rakennusaikana myös ravinteita pääsee huuhtoutumaan vesistöihin. Rakentamisen aiheuttamaa eroosiota voidaan välttää hyvällä suunnittelulla ja huolellisella rakennustyömaan toteutuksella.

Kemikaaleja teollisuus-alueen pihallaLänsi-Helsingissä.

40 4140

Mitä pitäisi tehdä?

Vilkkaimpien teiden ja teollisuusalueiden sadevesiviemärit tulisi johtaa puhdista-moille kaupunkipurojen sijaan. Suurimman riskin alueille voitaisiin rakentaa erillinen allas/kosteikkojärjestelmä hidastamaan veden kulkeutumista purouomiin ja mereen. Tämä antaisi onnettomuustapauksissa pelastuslaitokselle lisää aikaa estää ympäristö-haittoja. Lisäksi tulisi tehostaa kemikaalien varastoinnin valvontaa kaupunkialueella. Mahdollisista kaupunkivesiin kohdistuvista uhkista tulisi tiedottaa ihmisille ja yrityk-sille. Kaikki yritykset eivät edes tiedä, mihin heidän pihavetensä kulkeutuvat.

Weci-työ – Öljyä laineilla

Eräs kaupunkivesiä uhkaava tekijä on mahdollinen öljyonnettomuus. Kaupunki- puroissa, -lammissa tai Töölönlahdella näkee usein veden pinnalla öljyisen kalvon.Mistä öljy on peräisin? Suuremman öljyvahingon sattuessa öljyä voidaan imeyttääerilaisiin materiaaleihin ja kerätä pois luonnosta. Kokeile öljyn imeyttämistä.

1. Laita astioihin vettä ja kaada pieni määrä ruokaöljyä veden pinnalle esi- merkiksi lusikan avulla.

2. Lisää turvetta, sahanpurua tai vastaavaa ainesta lusikallinen eri astioihin öljyisen veden pinnalle.

3. Anna aineen vaikuttaa hetken ja kerää se pois veden pinnalta.

4. Miten öljyn kävi? Olivatko kokeilemasi eri materiaalit yhtä tehokkaita öljyn keräämisessä?

Tosi kuin Weci!

- Kaupunkivesiä vaanivat monet vaarat. Onnettomuuksia sattuu harvoin, mutta niihin on syytä varautua jo etukäteen.

- Vaarallisten aineiden kuljetukset, teollisuusalueilla säilytettävät kemikaalit, rakentaminen ja esimerkiksi vanhat kaatopaikat voivat aiheuttaa uhan kaupunkivesiluonnolle.

40 4141

Kaupunkivesien virkistyskäyttöEspoossa “purosota”

Kaupunkipurot ovat usein jääneet vähälle huomiolle kaupunkia suunniteltaessa jarakennettaessa. Monikonpuro Espoossa oli jäädä uuden liikekeskuksen alle. Suunnitelman mukaan puro olisi laitettu pitkältä matkalta putkeen maan alle. Paikalliset asukkaat nousivat kuitenkin vastustamaan lähipuronsa putkittamista. Espoon päättäjät japaikalliset asukkaat joutuivat “purosotaan” keskenään. Lopulta Uudenmaan ympäristö-keskus päätti, että Monikonpuron kokoista vesistöä ei saa ilman oikeuden lupaa muuttaa. Suunnitelmaa muokattiin siten, että purotaimenille tehtiin suvantoja putkien välille ja asukkaille lisää levähdyspaikkoja purovarteen. Näin osoitettiin, että tavallisen asukkaan mielipidettä on kuunneltava ja omalla mielipiteellään voi todellakin vaikuttaa!

Sininen elementti kaupungin keskellä

Kaupunkivedet ovat usein unohdettu kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkipuroja on pitkään pidetty vain osana sadevesiviemäriverkkoa. Usein on noudatettu periaatetta: ”purouomat suoriksi ränneiksi ja putkiin maan alle piiloon”, eikä kaupunkivesienvirkistyskäyttöarvoa ole osattu hyödyntää. Vasta aivan viime vuosina on kaupunki-puistojen suunnittelussa alettu ottamaan huomioon periaate ”sininen elementti vihreän keskellä”. Suoraksi kaivettu kaupunkipuro tai oja ei yleensä näytä miellyttävältä ja saa helposti pelkän “likaojan“ maineen. Myöskään kasvit tai eläimet eivät viihdy betoniränneissä, joissa vesi virtaa nopeasti.

42 43

Kaupunkivedenkin on oltava hyvälaatuista

Edellytys kaupunkivesien kuten purojen virkistysaluekäytölle on riittävän hyvä veden laatu. Veden tulisi olla kohtuullisen kirkkaan ja puhtaan näköistä, eikä siinä saisi olla havaittavissa huomattavaa leväkasvustoa. Vesi ei myöskään saisi haista epämiellyttävälle ja sen hygieenisen laadun tulisi olla niin hyvä, ettei se aiheuta riskiä esimerkiksi purovarressa leikkiville lapsille. Veden määrän tulisi lisäksi olla riittävä myös kuivalla kaudella ilman, että veden laatu vaihtelisi suuresti.

Veden hyvä laatu on erityisen tärkeää alueilla, joilla ihmiset käyvät uimassa. Uima-rantojen vettä valvotaan säännöllisesti ja sen laadusta on olemassa Euroopan Unioninmäärittelemät vähimmäisvaatimukset. Vedessä ei muun muassa saa olla liikaa baktee-reita tai myrkyllisiä leviä. Lähes kaikki Helsingin uimarannat sijaitsevat meren rannalla.Helsingissä uimaveden laatu arvioidaan yleensä hyväksi ja vain hyvin harvoin huonoksitai uimakelvottomaksi. Sinileväkukintojen yleistyminen on tosin viime kesinä kiusannut uimareita Helsingin sisälahdilla. Myös Helsingin keskellä sijaitsevalle Töölönlahdelle on toivottu uimapaikkaa. Vielä vuonna 2000 veden laatu ei riittänyt uimiseen, mutta lahden kunnostamista suunnitellaan parhaillaan.

Purovarsi – eläinten katu keskellä kaupunkia

Ainakin osin luonnontilaiseksi jätetyt purovarret toimivat luonnollisina viherväylinä, joita pitkin eläin- ja kasvilajit pääsevät leviämään kaupungin keskellä. Etenkin linnut ja vedessä elävät eläimet hyödyntävät puroja ja purovartta liikkumiseen ja lisääntymiseen. Myös suuremmat eläimet viihtyvät kaupunkipurojen tai kaupunki-lampien rantojen hoitamattomissa pensaikoissa ja metsäsaarekkeissa. Viherväylien tulisikin seurata yhtenäisenä nauhana suurimpia purovarsia.

Useimpien purojen veden laatu on riittävä purotaimenen istutuksille. Puron imago paikallisten asukkaiden mielessä paranee, kun kyseessä on “lohijoki“. Tällöin myös purojen roskaaminen todennäköisesti vähenee ja veden tila alkaa hiljalleen parantua. 42

Eläimillerakennettutien alikulkukaupunkipuronvarressa.Viherväylä-ajatteluatämäkin!

42 43

Vanhoja asuinpaikkoja

Ihmiset ovat aina viihtyneet purojen ja merenlahtien rannoilla. Monien Helsingin purojen läheltä on löydetty esihistoriallisia kohteita. Suurimpien purojen varsia on jo muinoin käytetty asuinpaikkoina. Merenlahdet sekä joet ja purot olivat entisaikojen valtateitä. Paikasta toiseen siirryttiin veneillä ja niillä kuljetettiin myös kauppa-tavaraa. Joet ja meri olivat myös tärkeitä ravinnonlähteitä. Kalaa ja hylkeenlihaa pyydettiin paljon ja siksi ne muodostivatkin tärkeän osan ruokavaliota. Esihistorialliset kohteet kertovat menneisyydestämme, jonka takia ne tulisi ottaa huomioon virkistys-alueita kehitettäessä.

Miten purot paremmiksi?

Suurin kaupunkivesien ongelma on niiden roskaantuminen. Roskaista kaupunkipuroa ei osata arvostaa, vaan sen veden laatu arvioidaan usein todellista huonommaksi. Kaupunki ei pysty siivoamaan kaikkia rantoja riittävän usein. Asukkaiden siivous-talkoilla voidaankin esimerkiksi purovarren viihtyisyyttä huomattavasti parantaa.

Paikallisaktivismi on tärkeää kaupunkivesien kehittämisessä. Asukkaiden järjes-tämät tapahtumat ja tempaukset luovat positiivista mielikuvaa kaupunkivesistä. Ongelmana on kehittää kaupunkivesien virkistyskäyttöä sekä ihmisten että kaupunki-luonnon ehdoilla, sillä asukkaiden toiveet virkistysalueista eivät aina anna mahdol-lisuutta monimuotoisen luonnon säilyttämiseen. Toisaalta pelkkä linnuille sopiva pusikko puronvarressa ei sekään usein ole kaupungissa paras ratkaisu.

43

44 45

Weci-työ – Kaupunkivesi parhaimmillaan Suunnittele sellainen virkistysalue kuin sinä haluat

Suunnittele pienessä ryhmässä tai koko luokan kanssa ihannevirkistysalue,jonka tärkeänä elementtinä on kaupunkipuro, kaupunkilampi tai joku muukaupunkivesi. Lähtekää liikkeelle kahdesta eri näkökulmasta.

1. Miettikää millainen alueen tulisi olla, jotta eläimet ja kasvit viihtyisivät siellä mahdollisimman hyvin. Useat linnut kaipaavat pensaikon suojaa tai vanhoja puita pesäpaikoikseen. Puut ja pensaat antavat suojaa myös monille muille eläimille. 2. Toinen näkökulma on miettiä, mitä ihmiset toivovat lähiympäristöltään. Kuinka puistosta saadaan sellainen, että siellä viihtyvät lapset ja vanhukset, koiranulkoiluttajat ja satunnaiset kävijät? Onko parempi, että alueella on runsaasti puita vai että se on avoin? Kuinka vesi saadaan merkittäväksi osaksi virkistysaluetta? Kannattaako rakentaa puroon uusi lampi vai pitää vanha vesialue alkuperäisenä? Miettikää myös, voiko lisääntyvästä virkistys- käytöstä olla purolle haittaa esimerkiksi roskaantumisen suhteen. Miten haittoja voidaan minimoida?

3. Kun saatte kaksi suunnitelmaa mietittyä valmiiksi – toisen luonnon ja toisen ihmisen näkökulmasta – kokoontukaa yhteen ja ruvetkaa miettimään miten suunnitelmat voitaisiin yhdistää. Miettikää ja neuvotelkaa, kuinka parhaat ideat molemmista suunnitelmista voidaan toteuttaa samanaikaisesti niin, että sekä ihmiset että luonto viihtyisivät samalla alueella entistä paremmin.

4. Kun suunnitelmanne on valmis, voitte halutessanne toimittaa sen myös kaupunkisuunnitteluvirastoon alueesta vastaavalle arkkitehdille.

Tosi kuin Weci!

- Kaupunkipurot ovat arvokkaita luontokohteita kaupunkien keskellä. Purovarressa viihtyvät parhaimmillaan sekä ihmiset, eläimet että kasvit.

- Luonnontilaiseksi jätetyt purovarret toimivat eläinten ja kasvien katuina kaupungeissa. Niitä pitkin lajit voivat siirtyä paikasta toiseen kaupunki- alueen läpi.

44 45

Adoptoi kaupunkivesiEdellisissä kappaleissa olet tutustunut erityyppisiin kaupunkivesiin. Vettä löytyy yhtä lailla kaupungeista kuin maaseudultakin. Kaupungissa ihminen muuttaa veden luonnollista kiertokulkua ohjaamalla vettä omiin tarpeisiinsa. Ihminen käyttää toki vettä myös maaseudulla, mutta siellä käyttäjiä asuu harvemmassa. Siksi vesiin kohdis-tuvat muutokset ovat kaupungeissa voimakkaampia.

Ihminen muuttaa elinympäristöään enemmän kuin mikään eläinlaji. Usein ihmisen toiminta on luontoa vahingoittavaa. Onneksi ihminen voi kuitenkin halutessaan muuttaa toimintatapojaan ja jopa korjata aiheuttamiaan vahinkoja. Kyse onkin siitä, miten ympäristöön ja luontoon suhtaudutaan. Luonto ei kestä loputtomasti kuormitusta, joten siihen ei voi suhtautua pelkästään luonnonvarana. Luonto tarvitsee myös huolenpitoa.

Veden kiertokulku ja sen pysyminen tasapainossa on oleellinen osa luonnon hyvin-vointia. Ihminen lainaa vettä luonnon kiertokulusta, mutta pyrkii ylläpitämään tasa-painoa palauttamalla veden puhdistettuna takaisin. Mitä puhtaampana vesi palautuu luontoon, sitä vähäisempi on ihmisen aiheuttama kuormitus luonnolle.

Sinä voit vaikuttaa

Oletko koskaan ajatellut, että myös sinä voit vaikuttaa ympäristösi veden laatuun? Vaikuttaakseen ei tarvitse olla vesihuoltotekniikan insinööri tai kaupunginvaltuuston jäsen. Jos osaa käyttää oikeita keinoja ja kanavia, myös koululainen voi olla tehokas yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yhteistyökumppaneita kannattaa hakea koulun ulko-puolelta. Ottakaa yhteys alueen yrityksiin, kaupunginosayhdistykseen tai paikallislehtiin.

46 47

Varmasti voit omalta osaltasi luvata olla roskaamatta kaupunkivesiä tai kaatamattavaarallisia kemikaaleja luontoon. Tämän lisäksi olisi tärkeää saada myös muut ihmisettoimimaan samoin. Vastuunkantaja ja organisoija voit olla sinä. Tehokkainta vaikut-taminen on omassa lähiympäristössäsi. Voit itse tutkia ja kartoittaa ongelman laadunja miettiä, mitä ongelman ratkaisemiseksi tulisi tehdä. Omalla alueellasi myös asioista tiedottaminen, toimiminen sekä organisointi on helpompaa. Kukapa muu kantaisi sen suurempaa vastuuta alueen tilasta kuin asukas. Lähellä oleva ja itseä koskeva kiinnostaa, koska juuri se vaikuttaa eniten oman elämän laatuun.

Toimintaa: Weci-työt

Onko oman koulusi läheisyydessä puro tai lampi? Millaisessa kunnossa se on? Viihtyvätkö eläimet ja ihmiset sen läheisyydessä? Kelluuko vedessä roskia? Entäpä sitten sadevesikaivot – onko koulunne pihalla tai sen läheisyydessä sadevesikaivoja? Minne sadevedet koulunne pihalta joutuvat ja mitä ne kuljettavat mukanaan? Jos lähivesistöt ovat vielä kunnossa, kannattaisiko tehdä jotain sen varmistamiseksi, että ne myös pysyvät sellaisina.

Keinoja ja tapoja on monia. Seuraavassa esittelemme joitakin ideoita, miten voit vaikuttaa lähiympäristösi veden laatuun.

Toiminta pohjautuu tutkimukseen. Ensimmäisenä on siis syytä selvittää valitun kohteen kunto. Ohjeita tutkimukseen löydät mm. tästä vihkosesta.

Iso Weci-duuni

Tämä projekti soveltuu koko luokan yhteisvoimin suoritettavaksi. Kohteena on jokin yksittäinen kaupunkivesi, kuten puro tai lampi, joka sijaitsee koulun lähettyvillä.

Projektin kulku:

1. Tutkimuskohteen valinta

2. Tutkimusmenetelmien valinta (maastotyöt, karttatyöt, haastattelut, tiedon hankinta)

3. Tutkimusten valmistelu ja suorittaminen

4. Tulosten analysointi ja raportointi (raportointi voi tapahtua esim. tutkimus- selostuksen, posterin tai videon muodossa)

5. Luokan yhteinen raportointikokous – mitä on syytä tehdä (kunnostustarpeen arviointi, jatkotoimenpiteiden suunnittelu). Mahdollisia jatkotoimenpiteitä: - veden laadun tarkkailuohjelman kehittäminen ja toteuttaminen - kunnostusprojektin suunnittelu ja toteutus

6. Kokouksen lopputuloksesta tiedottaminen: - kunnan päättäjät (raportit, aloitteet) - alueen asukkaat (lentolehtiset, posterit) 46

46 4747

7. Kunnostus- tai tarkkailuprojektin toteuttaminen: kunnostuspäivään voidaan aktivoida esim. lähi- seudun asukkaat mukaan lentolehtisten avulla

8. Weci-juhlat. Hyvin onnistunutta projektia kannattaa juhlia. Bileet pystyyn!

Radikaaliproggis

Joskus räväkkä toiminta on tehokkainta yllättävyytensä ja näkyvyytensä vuoksi.Perustakaa siis oma Wet City -iskuryhmä. Oletteko esimerkiksi havainneet, että puroon laskevan sadevesiviemärin viereen ilmaantuu silloin tällöin koirankakkojatai muuta roskaa? Graffi tit katuun (sivu 16) on hätkähdyttävä keino herättää ohikulkijoiden ja piittaamattomien koiranulkoiluttajien huomio. Yhtä tehokkaasti toimivat varmasti myös ”kaatopaikkana” käytetyn kaupunkilammen rannalle yöllä ilmestyneet iskevät kyltit. Käyttäkää hyväksi lentolehtisiä ja paikallislehtiä!Järjestäkää tiedotustilaisuus ja ottakaa yhteyttä suunnittelijoihin sekä päättäjiin!Muistakaa kuitenkin pyytää lupa ennen graffi tien maalaamista.

Foto ja video -projekti

Kuvatkaa veden kiertokulun vaiheet ja siihen vaikuttavat tekijät kaupungissa.Pystyttäkää valokuvista näyttely esimerkiksi paikalliseen kirjastoon.

Kuvatkaa jotain kaupunkivesistöä eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina, erilaisia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä, rannan kasveja ja eläimiä tai ihmisiä veden äärellä.

Tehkää video sadeveden matkasta kaupungin läpi. Esittäkää sitä esim. muille luokille ja ala-asteilla.

Weci-Webbi

Tuottakaa keräämänne materiaali www-sivuiksi: Perustakaa omat kotisivut valitsemallenne kaupunkivedelle! Sivut voivat sisältää tutkimustuloksia, ajan-kohtaista tietoa ja valokuvia. Linkittäkää sivuillenne tietoa muista vastaavista projekteista ja esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen veden laatua käsittele-viltä sivuilta. Jos käytössänne on digikamera, ottakaa sillä kuvia elävöittämään sivuja. Huolehtikaa myös omien sivujen ylläpidosta.

Tosi kuin Weci!

Juu. Kyllä sitä virtaa, kaupungissakin. Laatu on joskus mitä on, mutta toisaaltaasiat voisivat olla paljon hassumminkin. Ennen kaikkea voit itsekin vaikuttaa. Puhtaassa vedessä on kiva uida tai kulkea kesällä siistillä rannalla. Siksi kannattaamiettiä mitä kadulle tai rannalle dumppaa. Sen minkä taakseen jättää, edestään löytää. Myös vedestä. Nauttikaa vedestä ja pitäkää se puhtaana!

48 49

48 49

Kuvalähteet:

s. 12, 15Helsingin kaupunkiRakennusvirasto

s. 16, 29, 38, 42Olli Ruth

s. 22Sanna Kare

s. 35Sanna Vaalgamaa

loput kuvatHelsingin Vesi

Tekstilähteet:

s. 10Aartolahti,Toive & Antti Kulmala (1969).Talven 1968–69värillinen lumi Suomessa.Terra 81:3, s. 98–104.

s. 33Matti Tikkanen,Atte Korhola, Heikki Seppä& Juhani Virkanen (1996).Töölönlahden ympäristöhistoriaja veden laadun muutoksetpohjasedimenttien kuvastamana.Helsingin kaupungintietokeskuksen tutkimuksia1996:4. 96 s.