AsukkAiden VAntAASYYSkuu 2012 SKP:n Vantaan KauPunKijärjeStön lehti H www.Skp-vantaa.fi

30 000 vantaalaista allekirjoitti terveysasemia puolustavan adressin kaksi vuotta sitten – nyt tarvitaan vielä kovempi vastaisku.

vantaan päättäjät panevat heikoimmat, nuoret ja vanhat maksamaan ylisuuret investoinnit.

Maksuton terveydenhoito– allekirjoita vetoomusadressi s. 8

vantaan uusin leikkauslista tässä lehdessä: s. 2, s. 3, s. 6, s. 7

2 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012

PääKirjoituS

AsukkAiden VAntAASYYSKuu 2012

H julkaisija: Suomen Kommunistisen Puolueen Vantaan kaupunkijärjestö H www.skp-vantaa.fi H Päätoimittaja: unto nikula, unto.nikula@gmail.com H taitto asmo Koste H Painatus ta-tieto oy

Skp:n vantaan kaupunkikomiteaunto nikulapuheenjohtaja, asola040 580 62 68 , (09) 872 51 42unto.nikula@gmail.com

pentti nurminenvarapuheenjohtajakorso040 542 52 32pentti.nurminen@pp3.inet.fi

Juha kovanensihteeri, tikkurila0400 609 073juha.t.kovanen@netti.fi

Erkki Matinlassitaloudenhoitaja, tikkurila044 335 51 47erkki.matinlassi@sange.fi

Lena HuldénSkp:n varapuheenjohtajavapaalalena.hulden@helsinki.fi

Larry Huldénvapaalalarry.hulden@helsinki.fi

Mauri perävantaankoski044 290 61 11mauri.pera@kolumbus.fi

Suomen kunnilla on velkaa keskimäärin 2000 euroa per asu-kas. Vantaalla velkaa on lähes 5000 euroa jokaista kaupunkilaista koh-ti. Kuntien varainhankinnasta vas-taavan Kuntien takauskeskuksen mukaan velka ei ole pahasta jos sillä ei rahoiteta kunnan käyttöta-loutta. Jos siis kunta pystyy rahoit-tamaan normaalit menonsa omal-la tulorahoituksella, ei tilanne ole hälytyttävä.

Vantaa investoi voimakkaas-ti koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Kaupunki maksaa tulora-hoituksellaan, eli vero- ym. tuloil-la lähes puolet runsaista investoin-neista. Vantaa ei siis tee ”syömä-velkaa”, vaan päinvastoin lyhentää nytkin koko ajan aikaisempina ai-koina kertynyttä velkaa – ajallaan, niin kuin hyvin todennäköisesti tullaan maksamaan nämäkin isot investoinnit.

Julkinen investointi

Vantaan päättäjät ovat tui-jottaneet silmänsä sokeiksi velan eurosummia ja hätääntyneet teke-mään paniikkiratkaisuja. Ei julkis-

Mitä on julkinen velka?talouden velka ole kuitenkaan ai-van sama asia, kuin yksityishenki-lön tai liiketaloudellisin periaattein toimivan yrityksen velka. Ei julki-nen velka mene ulosottoon eikä julkistalous mene konkurssiin. Jul-kinen investointi on hyvin pitkäai-kainen sijoitus tulevaisuuteen, tule-ville sukupolville.

Tämänlaatuiset investoinnit ovat voimakkaasti etupainotteisia; iso kertasatsaus rahoitetaan ylei-sesti lainaamalla, siis velalla ja jul-kinen investointi on useimmiten sijoitus inhimilliseen pääomaan, tulevien sukupolvien hyvinvoin-tiin, koulutukseen, terveydenhuol-toon, yms. Tällaiset investoinnit eivät tuota pikavoittoja. Valtion ja kuntien talouteen ei pidä soveltaa näitä kvartaalitalouden hektisiä tuotto-odotuksia.

Julkinen talous

Julkinen talous on useimmiten lakisääteistä toimintaa ja on usein myös vero-, ja muilla maksutuotoil-la rahoitettua palveluiden tuotan-toa. Hyvinvointivaltiolle ominai-nen vahva julkistalous takaa kan-salaisille sen tarvitsemat palvelut ja mahdollistaa ja tukee osaltaan myös muita talouden sektoreita.

Vantaalla nyt toteutettavat suu-ret rakennushankkeet vahvistavat tulevina aikoina edelleen Vantaal-le nyt jo ominaisia positiivisia ta-louden indikaattoreita, työpaik-kaomavaraisuutta ja positiivista huoltosuhdetta. Huoltosuhde – siis työssä olevien kuntalaisten määrä verrattuna työelämän ulkopuolel-la oleviin - on maan keskiarvoon nähden Vantaalla hyvin vahva ja vakaa.

Julkinen palvelu

Palvelun tuottajana julkinen talous toimii sekä työn tarjoajana, että työvoiman uusintajana. Kattaval-la palvelupaletilla julkistalous voi omalta osaltaan taata muun (kau-pallisen) toiminnan jatkuvuuden.

Tuon ”muun” toiminnan kannalta on eduksi, että on olemassa tarkoi-tuksenmukainen ja kattava julkista-lous. Palvelutalouden toimintame-todeihin olennaisesti kuuluva inhi-millisten toimintojen kokonaisuus on tässä uusliberalististen, kovien talouden arvojen korostuksessa jää-mässä pelkäksi viimekäteiseksi köy-hien ja kuolevien saattohoidoksi. Inhimillisen palvelun tuotos on vai-kea, usein mahdoton hinnoitella. Nykyajattelussa kaiken täytyy olla kaupan ja siten myös aina kilpai-lukykyisesti hinnoiteltu. Tällaiseen ajatteluun nämä leikkauslistojen laatijat pohjaavat kaikkien julkisten palveluiden rapauttamistoimensa.

Julkinen rahoitus

Hallituksen suunnittelemaan suureen kuntauudistukseen sisäl-tyy ajatus ns. vahvoista peruskun-nista jotka rahoittaisivat kaikki pal-velut vain omalla verotulorahoituk-sella. Kaiken väriset hallitukset ovat toteuttaneet tätä suuntausta viimei-set parikymmentä vuotta. Kunti-en valtionosuuksia on johdonmu-kaisesti leikattu ja samaan aikaan kuntien tehtäviä on lakisääteisesti lisätty. Näillä toimilla hallitukset ovat julkeasti rikkoneet kuntalain henkeä – ja jopa sen kirjainta!

Valtio ei voi jättää julkistalou-den rahoitusta pelkästään kuntien kontolle.

Vantaan kohdalla koko julkinen talous, siis myös valtio kerää hyötyä nyt jo olemassa olevien ja - lähin-nä Aviapoliksen edelleen kasvami-sen myötä - tulevien työpaikkojen tuoman verotulon muodossa. Mitä vantaalaispäättäjät tässä tilanteessa voisivat tehdä?

Nyt olisi suunnattava valtion taholle vaatimus väliaikaisesta, kohdennetusta tuesta velan kor-komenoihin. Onhan meillä sa-moja henkilöitä tekemässä pää-töksiä Arkadianmäellä ja Vantaan valtuustossa.

UNTO NIKUlAAsola

Valtakunnan päättäjät pelottelevat julkisissa puheenvuoroissaan huoltosuhteen heikkenemisellä. Tuolla he tarkoittavat, että lähi-tulevaisuuden Suomessa on liian paljon kansalaisia työelämän ulkopuolella verrattuna tuottavassa työssä oleviin.

On kuitenkin turhaa suunpieksäntää hokea mantroja huolto-suhteesta ja työurien pidentämisestä, kun kansalaisten jako kah-teen pohjustetaan jo lapsuudesta lähtien. Tuosta jaosta kertoo karusti äskettäin julkaistu selvitys nuorten aikuisten työkyvyttö-myydestä, sopeutumattomuudesta nykyiseen kireätahtiseen työ-elämään. Vuosittain meillä joutuu 1600 nuorta aikuista työkyvyt-tömyyseläkkeelle. Määrä on kasvanut rajusti aivan viime vuosi-na. Hätkähdyttävää tuossa selvityksessä on, että siinä on kysymys nuorista joiden sairauden diagnoosi on mielenterveysongelma! Vantaa panostaa psykiatrisiin hoitopalveluihin euroissa mitattuna jo nyt vain puolet Helsinkiin verrattuna.

vantaan velkaongelma

Vantaa on ollut näkyvästi esillä julkisuudessa rankan palveluiden leikkausohjelman vuoksi. Valtuustohan hyväksyi tuon kylmäävän uusliberalistisen palvelujen leikkausohjelman lähes yksimielisesti kesäkuussa. Tämän veret seisauttavan leikkausohjelman kovim-min koettelemia ovat juuri kaikkein puolustuskyvyttömimmät; lapset, nuoret, vanhukset.

On asioiden vääristelyä ja mittasuhteiden hämärtämistä pe-lotella kuntalaisia miljoonien ja miljardien velkataakalla. Näillä uhkakuvilla on tarkoitus saadaan kaupunkilaiset alistumaan julki-sen sektorin näivettämiseen. Uusliberalistisen, tuon koko läntistä maailmaa piinaavan ideologisen katsannon mukaan julkinen sek-tori ovat vain rasitteita taloudelle. Palveluihin investointi, hyvin-vointiin sijoitettu raha ei tuota riittävästi. Bruttokansantuote (bkt) ei kasva jos pidämme liiaksi huolta ikäihmisistä, vaikka juuri he ovat raadannallaan saaneet nostettua tuon bkt:n tälle nykyiselle tasolle. lapsiin, varhaisnuoriin, teineihin, nuoriin aikuisiin panos-tamisen tuotos tulee liian hitaasti, vaikka juuri he ovat tulevaisuu-den bkt:n takaajia, verojen ja eläkkeiden maksajia.

Poliittisen oikeiston sanelemana - eduskuntavasemmiston to-tellessa tuota käskytystä – suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu alas hyvin johdonmukaisesti jo parikymmentä vuotta. Vantaa on tässä köyhien kurjistamisliikkeessä edelläkävijä.

inhimillisen elämän puolesta

Tulevissa vaaleissa valta on taas hetken kansalla. On meistä jokai-sesta kiinni, luovutammeko me sen vallan kansalaisista vieraantu-neen, rahamaailman ohjauksessa olevan eliitin käsiin.

On kovien arvovalintojen aika. Kommunisteja eivät ohjaa ra-hamaailman arvot.

Kommunisteja ohjaa ainoastaan huo-li kansalaisten, kuntalaisten turvatusta tulevaisuudesta.

Kommunistit ovat sitoutuneet puolus-tamaan inhimillistä elämää sen kaikissa muodoissa.

Asukkaiden Vantaa-listan ehdokkaat ovat sitoutuneet tekoihin kunnallisten lä-hipalvelujen ja lähidemokratian puolesta.

UNTO NIKUlASKP:n Vantaan kaupunkijärjestön puheenjohtaja

Nuorten ahdinko

ASUKKAIDEN VANTAA 3syyskuu 2012

Kolumni

Kuntateurastajien ykkösketjun Tapani Mäkisen ja Kari Nenosen johtaman paikallisporukan hyökkäyk-sen kohteena ovat lapset, vammaiset, sairaat ja vanhuk-set. Kunnanisien johdolla käynnistetty koululaitoksen, las-ten, opettajien ja muiden koulutyöntekijöiden keppikuuri on jatkunut jo yli kymmenen vuotta, mutta tämä ei ku-ristajille riitä: nyt on karsittava kouluavustajat eniten tu-kea tarvitsevilta lapsilta. Opettajien ja lasten vanhempien jyrkistä vastalauseista ja mistään asukkaiden järkipuheis-ta välittämättä jyrää johtotroikka säästöjä läpi. Kuntalais-ten hyvinvoinnista huolehtivien ammattilaisten asema käy kestämättömäksi.

leikkaajat puhuvat ahneen suulla ja näkevät vain oman etunsa, mutta eivät ihmisten hätää eikä leikkausten kostau-tumista syvenevinä taloudellisina ja sosiaalisina ongelmina.

Johtotroikka on alistamassa Vantaan tulevaisuutta Jyrki Kataisen - Jutta Urpilaisen hallituksen, EU:n, Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansainvälisen valuut-tarahaston (IMF) pakkopaitaan. Suomalaisten - vantaa-laisten asia ei ole rahoittaa saksalaisia, ranskalaisia eikä espanjalaisia suurpankkeja.

Kreikka on tukahdutettu, työpaikat hävitetty ja elä-misen edellytykset menetetty. Äidit joutuvat jättämään lap-siaan hätäkeskuksiin ruoan puuttumisen vuoksi. Kriittisen ay-verkoston, KRAYn saamien tietojen mukaan nuorten työttömyysaste on yli 50 prosenttia ja rakennustyöläisten 60–65 prosenttia. Rakennustyöläisten liiton työntekijät ovat työskennelleet ilman palkkaa jo yli kolme kuukautta.

Ihmiset eri puolilla Eurooppaa kieltäytyvät alistu-masta kansainvälisen saalistuksen kohteeksi. Ranskan va-semmisto kieltäytyi antamasta tukeaan Francois Hol-landen hallituksen leikkauslinjalle. Saksan linkenin par-lamenttiryhmä on valittanut perustuslakituomioistuimeen EU- johtajien talousliittosopimuksesta. Tanskassa Enheds-liste torjui hallituksen leikkauslistat. Espanjassa kansa on kaduilla kaivostyöläisten taistelua tukemassa. Euroopan vasemmisto vaatii pankkien rahoittamisen sijasta julkisen pankkisektorin luomista, tulonjaon muuttamista työtäte-kevien hyväksi ja varojen ohjaamista keinottelusta reaali-talouteen, työllisyyteen ja julkisiin palveluihin.

Me suomalaiset emme suostu pujottamaan kau-laamme sitä Kataisen - Urpilaisen tarjoamaa hirttosilmuk-kaa, jota kreikkalaiset ja muu Eurooppa torjuvat kaduilla. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen on aika ryhtyä toi-miin. Seuraava tilaisuutemme on Occupy - Säätytalo mie-lenosoitus 29. - 30. elokuuta. Esitämme voimakkaan vasta-lauseen Säätytalossa budjettiriiheen kokoontuvalle Katai-sen - Urpilaisen hallitukselle. Törkeimpiä leikkausesityksiä on lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistaminen, mutta armeijan määrärahoissa indeksi sen si-jaan säilytetään. Vantaan leikkauslista on torjuttava!

Erikseen meidät on helppo ohit-taa – yhdessä saamme äänemme kuuluviin!

MAURI PERÄVantaankoski

Meidän tiemmeei ole Kreikan tie!

Vantaalainen Virva (19 v.) on pe-ruskoulun jälkeen työkyvytön. Vir-van tarina (HS 11.8.2012) kertoo Vantaan kouluista ilman tukiope-tusta ja nuorisopsykiatristen pal-velujen ala-arvoisuudesta. Terve-yskeskuslääkäri sai eduskunnan oi-keusasiamieheltä huomautuksen, koska ei ottanut Virvaa vastaan-otolleen. lääkärillä oli liian tiukat asiakaskriteerit.

Valtuuston suuren enemmistön hyväksymät koulutuksen ja terve-ydenhuollon leikkaukset tuotta-vat uusia Virvoja. Kouluavusta-

vantaan kokoomuspolitiikka päihittää Hippokrateen

jien määrää supistetaan 300:sta 200:aan. Terveydenhuollossa leik-kaukset merkitsevät jälleen asia-kaskriteereiden tiukentamista. Vas-taanotolle pääsy on entistä vaike-ampaa. leikkausohjelman mukaan asiakkaita ohjataan yksityisten ter-veyspalvelujen piiriin!

Asiakkaalla oltava tieto eri-koissairaanhoidon rahojen käyttötilanteesta.

Kun Vantaa on alibudjetoinut erikoissairaanhoidon menot, moni tarvitseva hakee lähetteen yksityi-sen terveysbisneksen puolelta, jos

on varaa. Kesäkuussa leikattiin li-sää. Terveyskeskuslääkärit tulevat olemaan tutun, mutta entistä kipe-rämmän ongelman edessä lähettei-den kanssa. Terveyskeskuksen asi-akkaan oikeusturvan kannalta olisi tarpeen julkinen budjettiseuranta. Siitä näkisi, mikä kulloinkin on eri-koissairaanhoitoon budjetoitujen varojen käyttötilanne.

JUHA KOVANENTikkurila

Vanhuspalvelulain pitkä valmiste-lu on keskittänyt huomion oikeaan kohteeseen, vanhustyöhön osal-listuvien laatuun ja määrään eli henkilökuntamitoitukseen. Vaikka riittävän ja ammattitaitoisen hoi-tohenkilöstön varmistaminen lain avulla on yksinkertaista, kokoomus ja ministeri Paula Risikko ovat alusta asti vastustaneet sitä. He ovat yrittäneet tehdä yksinkertai-sesta asiasta mahdottoman.

Pääosaa kokoomus on pan-nut esittämään Kuntaliiton, mut-ta puolueen laajasta vaikutuksesta sosiaalialan toimijoihin on tullut näyttöä. Henkilökuntamitoitusten vastustajat hämäävät yllättävän yh-densuuntaisesti mm. pitämällä mi-toitusta kaavamaisena, jopa yhtenä lukuna. Asiallisia perusteita mitoi-tuksia vastaan ei ole esitetty.

Henkilömitoituksia mah-dottomana pitäviä väitteitä:

– Kuntaliitto tiedote 17.11.2011: Kuntaliitto torjuu ajatukset hoi-tohenkilöstön vähimmäismäärän kirjaamisesta vanhuspalvelulakiin. Kaavamaiset määräykset lisäävät merkittävästi kustannuksia eivätkä automaattisesti takaa hyvää hoitoa.

– Harriet Finne-Soveri: ”ei ole yhtä henkilöstötarvetta ’van-hainkotihoidolle’ ja ’kotihoidolle’ ”. (Helsingin Sanomat 1.8.2012).

– Vanhustyön keskusliiton näke-

myksen mukaan yksityiskohtaisten lukumäärämitoitusten antamisen suurin ongelma on asiakaskunnan toimintakyvyn mahdollinen vaihte-lu. (lausunto 8.6.2012)

– Kokoomuksen Lasse Män-nistö: ”Henkilöstön määrän tar-ve kasvaa lineaarisesti vanhuksen kunnon heikentyessä, joten yläta-solla kiinni naulatut mitoitukset ei-vät vanhuspalveluissa kerta kaikki-aan toimi.”

– Osmo Soininvaara 11.8.2012: lakiin on hankala kir-

vanhuspalvelulaki oikeiston kourissa

joittaa riittävän tarkkaa vanhuksen kuntoluokitusta.

– Yleinen väite on, että minimi-määräksi tarkoitettu henkilömitoi-tus muodostuu maksimimääräksi.

– Helsingin Sanomien pääkir-joitus väitti kotipalvelun mitoitta-misen olevan mahdotonta, koska Kalliossa ja Sastamalassa välimat-kat ovat niin erilaiset.

Asiallisia perusteita mitoituksia vastaan ei ole esitetty. (JK)

Valtuuston enemmistön kesäkuussa hyväksymä Talouden tasapainotta-mis- ja velkaohjelma supistaa mo-nen vantaalaisille tärkeän palvelun saatavuutta. Yksi niistä on vam-maisten kuljetuspalvelut. Niistä leikattava 15 prosenttia merkitsisi ensi vuonna 1,3 miljoonan euron säästöä kaupungille.

Ohjelman toteuttaminen siir-täisi huomattavan määrän kulje-tuspalveluja käyttävistä vammai-sista käyttämään joukkoliikennet-tä. Kuinka monelle tämä on lain-kaan mahdollista, ainakaan ilman henkilökohtaista avustajaa? Vam-maiskuljetuksethan ovat niitä var-ten, jotka eivät voi käyttää julkista liikennettä.

Matkojen määrän huomattava vähentäminen vaarantaisi vam-maisten sosiaalisia suhteita ja itse-näistä elämää. Matkojen niukkuus vaikeuttaa jo nykyisellään harras-tuksia ja yhteiskunnallista osallis-tumista. Terveysongelmat, alkoho-lismi ja syrjäytyminen lisääntyvät. Saavutettavat säästöt eivät ole jär-kevässä suhteessa leikkausten ai-heuttamiin inhimillisiin kärsimy-siin ja pitkän aikavälin kuluihin yhteiskunnalle.

Olen vahvasti sitä mieltä, että lokakuussa valittavan uuden kau-punginvaltuuston on peruttava vammaiskuljetusten leikkaukset!

EEVA PITKÄNENVantaan Invalidit ry:n puheenjohtaja

vantaan vammaiskuljetuksista ei saa leikata

H Vanhuspalvelulakiin saatava henkilökuntamitoitukset ja budjettiin rahoitusH Kommunistit vaativat kattavaa mitoitusta lakiin, kun-tien vastuuta ja omaisten tukemistaH SKP vaatii hoidon laadun ja raskauden huomioon ot-tavia, sitovia henkilökuntamitoituksia niin laitos- ja ko-tihoidossa kuin palveluasumisessaH Lakiin perustuva henkilöstömitoitus turvaa par-haiten hyvän hoidon ja ehkäisee työntekijöiden työssä uupumistaH Vanhuspalveluja on kehitettävä kunnallisina palve-luina, mikä merkitsee työntekijöiden määrän lisäämis-tä kunnissa. Työvoiman saatavuuden turvaa järkevä palkkapolitiikkaH Palvelujen alibudjetointi on lopetettavaH Kotona asumista tukevat parhaiten kunnalliset koti-palvelut ja omaishoidon tuen lisääminen

vanhuspalvelun henkilökuntamitoitus

Skp vaatii:

Vanhuspalvelulain henkilömitoituksien puolesta on otettu laajasti kantaa.

4 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012

tekoja lähipalvelujen puolesta –

Suomen kommunistisen puolueen ja asukkaiden vantaa-listan

Erkki Matinlassitikkurila

Miksi ihmeessä joku, kuten minä, asettuu kunnallisvaaliehdokkaaksi 70-vuotiaana?

Valtuustoissa on hyvä olla eri-ikäisiä edustajia. Kunkin ikäryh-män edustajat tuntevat “omat asi-ansa” parhaiten. Näin päätöksen-teko pohjaa todellisuuteen.. Me ikääntyneemmät muodostamme kunnallisten palveluiden merkittä-vän käyttäjäryhmän.

Paljasjalkaisena vantaalaisena, ja ikäni Vantaalla asuneena, Van-taan asiat kiinnostavat ja ovat pit-kältä ajalta tuttuja.

Kommunistina toisin Vantaan valtuustoon jotain jota sieltä tällä hetkellä puuttuu.

Kommunistien vaikutus Van-taan kehitykseen on ollut hyvin vai-kuttava. Suuri osa SKDl:n edusta-jista oli kommunisteja, seikka joka helposti unohdetaan. Joskus kan-nattaa palata vanhaan.

Oikeiston vyörytykselle tarvi-taan este. On luotava demokraat-tinen rintama joka katkaisee palve-lujen alasajon ja kunnan yksityistä-misen. Sellaisessa rintamassa minä ja muut kommunistit olemme mie-lellämme mukana.

Juha kovanen tikkurilaOlen 65 v. tietoliikenneinsi-nööri, eläkkeellä TeliaSonera Finlandista.

Perheessäni on vaimo Pirjo ja autistinen nuori mies Sauli.

Kaksi vuotta sitten 30.000 vantaalaista allekirjoitti ter-veyspalveluja puolustavan ad-ressin, joka luovutettiin kau-punginvaltuustolle. Vantaalai-set arvostavat julkisia palvelu-ja, mutta kokoomusjohtoinen politiikka ei sitä tee. Valtuuston suuri enemmistö hyväksyi ke-säkuussa kattavan palvelujen leikkausohjelman. Se on Ka-taisen ja edeltävien hallituksen politiikan panemista käytän-töön. Kuntien talousahdinko on oikeistohallitusten synnyt-tämä. Ensin hallitusherrat vä-hentävä kuntien resursseja ja lisäävät tehtäviä. Sitten samo-jen puolueiden herrat kunnissa kohdentavat vähennykset kaik-kein heikoimpiin, koululaisiin, lastensuojeluun, vammaisiin.

Kunnallisvaaleissa ratkais-taan, saadaanko kansaa rikkai-siin ja köyhiin jakava politiik-ka katkaistua. Äänestämällä kommunisteja voit edistää tätä tavoitetta.

Larry HuldénvapaalaOlen 63-vuotias filosofian tohtori ja luonnontieteellisen keskusmu-seon intendentti. Muutin Vantaal-le Vapaalaan vanhempien kanssa jo vuonna 1962 ja palasin vuonna 2000.

Pitkän linjan biologina olen erit-täin huolestunut ympäristökysy-myksistä. Joukkoliikenne on oleel-linen osa kestävästä kehityksestä. liikenneruuhkien purkaminen edellyttää matkalippujen hinnan alentamista ja varsinkin poikittais-liikenteen tuntuvaa lisäämistä.

Lena Huldénvapaala

lena Huldén on monipuolinen tie-teentekijä ja poliitikko. Keskiajan historiasta filosofian tohtoriksi väi-tellyt lena on tutkinut muun mu-assa 1500-luvun Ruotsi-Suomen historiaa sekä metsästyksen histori-aa. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa lääketieteellinen entomologia, joka tutkii hyönteisten levittämiä tauteja. Tutkijanuralla on tullut menestys-tä: lena on palkittu mm. tiedonjul-kistamisen valtionpalkinnolla teok-sestaan Kuusijalkainen vihollinen. Myös lukijat ovat löytäneet kiitettä-västi teoksen, joka käsittelee taute-ja levittävien hyönteisten vaikutusta länsimaiseen sotahistoriaan.

Kaksikielinen lena toimii mo-nessa luottamustehtävässä. Hän on muun muassa Suomen kommunis-tisen puolueen varapuheenjohtaja ja SKP:n Uudenmaan piirijärjes-tön puheenjohtaja. Muun liikene-vän vapaa-ajan lena viettää mie-lellään puolisonsa kanssa luonnon helmassa.

Lasse nevalainenpähkinärinneOlen kuusikymppinen, pitkän lin-jan ay-henkilö. Olen toiminut am-mattiyhdistysliikkeen luottamus-tehtävissä melkein neljäkymmentä vuotta, viimeksi pääluottamusmie-henä Itella logistics Oy:ssa. Olen syntynyt Kanta-Hämeessä pienvil-jelijän poikana. lähdin 15-kesäi-senä maailmalle opiskelemaan ja yönhakuun. Postin (nykyään vali-tettavasti Itella) palveluksessa olen ollut lähes 40 vuotta. Ennen postin palvelukseen menoa työskentelin mm. rakennuksilla, teurastamossa, metsätöissä. Asun Vantaan Pähki-närinteessä vaimoni kanssa. Kaksi pokaamme elävät jo omillaan toi-saalla. Olen kova lukemaan ja ka-lastamaan. Ammattiyhdistysasiat ovat sydäntä lähellä, mutta mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta.

”Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat ovat sitoutuneet tekoihin kunnallistenlähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Sen mukaan myös toimimme kunnanvaltuutettuina ja asukasliikkeissä.”

”SKP vaatii julkisen terveydenhuollon laittamista kuntoon. Terveyserojen kaventamiseksi on kuntien perusterveydenhuolto tehtävä maksuttomaksi. Erikoissairaanhoitoa ei pidä hajauttaa nykyisiä sairaanhoitopiirejä laajemmin kuntiin ja valtion tulee kantaa päävastuu sen rahoituksesta.”

”Kohtuuhintaisia asuntoja, erityisesti vuokra-asuntoja on saatava lisää ja asunnottomuus on poistettava. On palattava vuokrasääntelyyn. Kuntien on ryhdyttävä itse rakentamaan ja peruskorjaamaan asuntoja perustamalla tähän oma yksikkö tai liikelaitos.”

”SKP vastustaa kuntien liikelaitosten, kuten energiatuotannon, yksityistämistä. Haluamme kehittää hiilivapaata ja ydinvoimavapaata kunnallista energiatuotantoa. Asukkaille ja kunnille tulee taata lailla päätösvalta luontoa merkittävästi muuttavissa hankkeissa.”

”SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja puolustaa asukkaiden oikeutta kunnalliseen itsehallintoon. Jättikuntien sijaan tarvitaan demokraattista maakunta -itsehallintoa.”

”Lapsiperheiden palvelujen ja varhaisen tuen puutteet näkyvät lisääntyneinä lasten huostaanottoina.Koko lapsiperheiden palveluketju on saatava toimimaan paremmin: päivähoito, kotipalvelut, oppilashuolto, nuorisotyö ja lastensuojelu. Lisää resursseja on suunnattava erityisesti ongelmien ennalta ehkäisemiseen.”

ASUKKAIDEN VANTAA 5syyskuu 2012

KuVa

: to

iVo

Ko

iViS

to

Äänestä vastalause leikkauspolitiikalle

kunnallisvaaliohjelma kokonaisuudessaan www.asukkaidenvantaa.fi

Leena peltomaa vantaanlaaksoOlen 53-vuotias koululaisten il ta päi vä toi min nan ohjaaja.

Perheeseeni kuuluvat näkövam-mainen mieheni, minulla on kolme lasta ja kaksi lapsenlasta sekä pal-velutalossa asuvat vanhemmat, eli henkilökohtaisestikin tiedän mitä on hyvinvoinnista taisteleminen. Tasa-arvoinen hyvinvointi kuuluu kaikille.

Olen sydämeltäni vantaalainen kouluajoistani lähtien. Minulle tär-keintä on olla kaikessa heikomman puolella, saavutettua hyvinvointia on kunnioitettava ja lisättävä, se on ennen kaikkea arvovalinta, tah-don asia! Sitä kaikki asukkaat puo-luekannasta riippumatta haluavat ja näkevät tasa-arvoisen yhteisön lisäävän kaikkien hyvinvointia ja turvallisuutta, mutta miksi ei sel-vää sanoma kuulu päättäjille? Sii-hen haluan muutosta.

Olen puolueisiin sitoutumaton, kristilliset, humaanit ja vasemmis-tolaiset arvot ovat minulle tärkeitä, siksi asukkaiden asialla, totta kai. SKP:n listalta.

Mauri perävantaankoski· Olen ollut mukana hyvinvointi-valtion luomisessa 1960-luvun tait-teesta alkaen. Koen järkyttyneenä kyynisyyden ja ahneuden, jolla nyt tuhotaan hyvinvointivaltion toi-minnan edellytykset.

· Olen elossa oleva esimerkki siitä, miten omalääkärin valppaus liitettynä sattumiin ja erikoissai-raanhoidon korkeaan osaamiseen antoivat mahdollisuuden kirjoittaa tämä teksti. Ilman hyvinvointival-tion resursseja ylistyspuheet hau-dallani olisi pidetty liki kymmenen vuotta sitten.

Säästöohjelmani

· Vantaan kaupungin pitkään jatkuneissa kriiseissä ongelman ydin on huonossa johtamisessa. Johtavat virkamiehet ja suurimpi-en puolueiden nokkamiehet käyvät kauppaa johtavien virkamiesten ja toimihenkilöiden nimityksistä. Sul-le-mulle - kaupassa tulee valituksi aina etukäteen sovitun puolueen suosikki, kansalaiskunto ja osaami-nen ovat toissijaista.

· Tästä ”maan tavasta” on pääs-tävä eroon! Kaupungin henkilös-tön valinnat on tehtävä kuntalai-sille läpinäkyviksi ja perustelluiksi.

· Työntekijöiden ja kuntalaisten kohtaamisesta on pikimmiten kar-sittava virkatyöhön uitettu ”tulos-vastuullisuus”, ihmisten pompotta-minen, ylimielisyys, virkavaltaisuus ja poliisimentaliteetti.

· lupaan uurastaa lopun elä-määni hyvinvointivaltion puolus-tajien riveissä, ja jäljellä olevia ter-veitä ruumiinosiani voi kuolemani jälkeen testamenttini määräämin ehdoin vapaasti käyttää kansalais-ten tarpeisiin

pentti nurminenkorso Olen vuonna 1947 syntynyt kir-vesmies. Asuin Martinlaaksossa 39 vuotta ja äskettäin muutin ta-kaisin lapsuuteni kotikulmille Kor-son Mikkolanmäkeen. Kouluni olen käynyt Rekolassa ja Korsos-sa sekä ammattikoulun Vallilassa. Olen ollut naimisissa yli 40 vuot-ta. Olen kolmen aikuisen lapsen isä sekä viiden lastenlapsen vaari. Helsingin Kirvesmiehet ry:n ta-loudenhoitajana toimin 16 vuotta ja hallituksessa on vierähtänyt jo yli 30 vuotta. Rakennusliiton Uuden-maan aluejärjestön tilintarkastaja-na toimin pitkään. Olen Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Valli-lan koulutusyksikön Rakennusalan neuvottelukunnassa jäsenenä. Teen samassa oppilaitoksessa tarkastaja-na työnäytearviointeja ammattitut-kintoa suorittaville tuleville raken-nusalan ammattilaisille.

Maankäyttö ja kaavoitusmono-poli ovat välineitä, joilla kaupunki voi kehittää sosiaalista asuntotuo-tantoa sekä edistää julkista liiken-nettä asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Siihen voi nojata edis-tyksellinen kaupunkisuunnittelu

unto nikulaasolaSynnyin lapin synkimmässä kor-vessa suurten ikäluokkien jälkiaal-lossa. lapsuuteni oli karu. Van-hempani sairastelivat kovin. Kaik-ki meistä eivät jaksaneet. Sisaruksia kuoli puutteeseen ja kurjuuteen …. ei tätä näin pitänyt… (vaikka näin se meni!)

Vaan näin:Muutin Vantaalle yli 30 vuotta

sitten. Työtä olen tehnyt media-alalla - kuten nykyään sanotaan - liki 40 vuotta. Ammattiyhdistys-toiminnassa olin vahvasti muka-na. Viimeaikoina olen tehnyt työtä asumiskysymysten parissa. Toimi-tan mm. Asukasliiton Asuminen & Yhteiskunta-lehteä. Köyhäina-putyötä olen tehnyt siitä asti, kun aloin itse pärjäämään ilman köy-häinapua. Martinuksen narikkaa olin hoitamassa talkootyönä liki 15 vuotta. Oltiin laittamassa pystyyn rampautuneiden orpolasten sairaa-laa Angolaan.

….jatkuisi, mutta eihän tällai-seen tekstinpätkään mitään saa mahtumaan!

”SKP vastustaa epädemokraattisten jättikuntien muodostamista. Kannatamme ihmisen kokoisia ja asukkaiden tarpeisiin vastaavia kuntia, joissa voidaan kehittää asukkaiden itsehallintoa.”

”SKP puolustaa lähipalveluja ja haluaa rakentaa kuntiin kattavat lähipalveluverkostot. Kannatamme kuntien oman toiminnan laajentamista, joka on kilpailuttamista ja yksityistämistä parempi vaihtoehto.”

”Kilpailuttamisen ja yksityistämisen sijasta on laajennettava kuntien omaa toimintaa – myös uusille aloille. Kunnissa ei esimerkiksi pidä suosia suurfirmoilta ostettavia suljettuja ohjelmistoja vaan avointa lähdekoodia.”

”SKP edellyttää kunnallisten vanhuspalvelujen kehittämistä ja siihen riittäviä valtionapuja. Myös omaishoitajien tukea on lisättävä. Tehostetun palveluasumisen nimissä ei saa rahastaa ja riistää vanhuksia.”

”Kuntien valtionosuuksia ja osuutta yhteisöveron tuotosta on lisättävä. Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi ja kunnallisveron perusvähennystä on korotettava.”

”SKP puolustaa lähikouluja ja vaatii peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä. Ammatilliseen koulutukseen on saatava lisää opettajia ja oppilaspaikkoja. Maahanmuuttajien kieliopintoihin on ohjattava lisää resursseja.”

”Nuorten omaehtoista toimintaa on tuettava ja harrastustoimintaan on tarjottava mahdollisuus riippumatta vanhempien tuloista.”

Väripohjilla olevat osiot ovat lainauksia SKP:n kunnallis vaali-ohjelmasta

6 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012

Vantaan kaupungin inves-toinnit ovat juuri nyt Marja-Vantaa-kokonaisuuden vuoksi hy-vin suuret.

Velkaa kaupungilla on runsaas-ti, mutta se on investointivelkaa. Il-man kovia investointeja (Kehä III, Marja-Vantaa) Vantaa tuotti viime vuonna ”voittoa” n. 77 miljoonaa euroa. Kaikki investoinnit veivät kuitenkin noin 185 miljoonaa. Vel-kaa on otettava vielä tulevina vuo-sina lisää. Velkaantuminen kuiten-kin taittuu, kun nuo isot investoin-nit tulevat suoritetuksi.

Vantaan investoinnit ovat hy-vin synkronissa yksityissektorin voimakkaaseen bisnesrakentami-seen panostamisen kanssa. Täällä sijaitsee maan keskeisin lentokent-tä ja sen ympärille on rakentunut maan keskeisin logistiikka-alue. Työpaikat - olivat ne sitten vaikka pelkkää logistiikkaa - tuottavat vain yhteisöveroa elleivät noiden yritys-ten työntekijät asu Vantaalla. Jos ei näitä investointeja nyt tehdä, nämä työntekijät ”pendelöivät” päiväksi Vantaalle ja sitten kotiin kehysalu-eelle. Ja maksavat veronsa sinne.

Vantaalla on vankka tulora-hoituspohja, eikä kaupungin vel-karasite ole mitenkään riistäytynyt hallitsemattomasti. Virkamiestyö-nä tehdyssä talouden tasapainot-tamisohjelmassa (TVO) on selkeitä vaihtoehtoisia skenaarioita, oletta-muksiin perustuvia näkymiä talou-den kehityksestä kaupungin talou-den kannalta. Uutisoinnin lähtö-kohdaksi on otettu se vantaalaisen asukkaan kannalta kaikkein vai-kein, ehkä pelottavin vaihtoehto. Näin on saatu ihmiset uskomaan johonkin epämääräiseen uhkaan,

vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma – rankka leikkausohjelma

jonka tuo lainan suhteellisen suuri määrä aiheuttaa. Tällä julkisuus-myllytyksellä luotiin pohjaa val-tuuston kesäkuiselle päätökselle, jonka mukaan Vantaa alkaa lyhen-tää ”normaalin” velanmaksusuun-nitelman lisäksi velkaa pois vielä keskeneräisistäkin investoinneis-ta. Kaupunkilainen tuntee turhaa syyllisyyttä jos on rohjennut vaatia palvelun muodossa vastinetta mak-samilleen veroeuroille.

vaihtoehtoja on

Vaihtoehtoisiakin laskelmia kaupungin ekonomistit olivat tehneet, mutta niitä ei valtuustolle edes esitetty, vaan kanta piti ottaa vain joko rankimman leikkausoh-jelman puolesta tai vastaan. Vaih-toehto olisi ollut esimerkiksi inves-tointien ajoittaminen pidemmälle ajanjaksolle jolloin Marja-Vantaan vaatima rahoitus olisi jakautunut vaikkapa pitkälle ensi vuosikym-menelle. lisäksi ekonomistit lähte-vät laskelmissaan tilastomatemaat-tisesti erikoisella laskentakaavalla ottamalla muuttujiksi vain toimin-tamenot ja investointien vuotuinen eurosumma. Huomioon ei esimer-kiksi oteta Kivistön ja leinelän uu-sien asukkaiden aiheuttamaa muu-tosta tulokehityksessä.

Selvityksen lopussa ote-taan kyllä esille muitakin mahdol-lisia muuttujia ja valmiita, koke-mukseen perustuvia (esim. Pakka-la) arvioita tämänlaatuisten uusien asunalueiden vaikutuksesta kau-pungin katteen kehitykseen. Ke-häradan kokonaisuuteen liittyvät maakaupat (n. 15 milj. euroa per vuosi seuraavien 10 vuoden ajan) tulevat tuottamaan kaupungille

Leikkauslistoja ei nyt tarvita

verotuloon suhteutettuna noin kol-mannesprosentin suuruista vaiku-tusta vastaavan tulon. lisäksi uu-sille alueille tulevien muiden kuin asuinrakennusten kiinteistöverovai-kutusta ei ole voitu ottaa mukaan laskelmiin. Samoin on jätetty pel-källe maininnalle asukasmäärän kasvun vaikutus valtionosuuksiin.

veron korotus?

Vantaan kunnallisvero on nyt

19 prosenttia. Tämä vero on kui-tenkin erilaisten vähennysten vai-kutuksesta siinä määrin progressii-vinen, siis tulojen mukaan laskeva tai nouseva, että veron niin sanot-tu efektiivinen tuotto on alle 16 %. Siis työ- ja ansiotulovähennysten jälkeen vantaalaisten keskimäärin maksama kunnallisvero- % on to-delliselta vaikutukseltaan (efektii-vinen) tuon yli kolme prosenttia alempi, kuin miksi se on aikanaan valtuuston päätöksellä asetettu.

Mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömäksi joutu-vien nuorten aikuisten (alle 30-v) määrä on noussut voimakkaas-ti viime vuosina. Masennuksen, tuon nykyajan kansantaudin vuoksi eläkkeelle ajautuneiden määrä on noussut rajuimmin, 42 prosenttia vuoden 2006 jälkeen.

Vantaalla koulunsa päättäneis-tä nuorista noin 400 jää yhteis-haussa vaille jatkokoulutuspaik-kaa. Vantaalaisnuorten mahdol-lisuudet opiskella pidemmälle, kuin oppivelvollisuus edellyttää ovat valtakunnan tasolla hätä-päätä. Tästä huolimatta Van-taan päättäjät muistavat aina muistuttaa, että Vantaa tarjoaa koulutus- ja muut palvelut pää-kaupunkiseudun kunnista edulli-simmin. Näinhän tapahtuu, mut-ta Vantaalla mennään aina aidan matalimmasta kohdasta ja lakien määräämiä minimejä hipoen.

Kun tutustuu opetusminis-teriön ja valtiontalouden tarkas-

tusviraston selvityksiin ja laskelmiin nuorten syrjäytymisen lopullisista kustannuksista, tulee selväksi, ettei tällä toimialalla säästämisessä to-dellakaan ole mitään järkeä.

Muutamia avainlukuja em. selvityksestä:

- yksi syrjäytynyt nuori maksaa yh-teiskunnalle elämänsä aikana yksi mil-joonaa euroa

- yhden nuoren syrjäytymisen kustan-nukset vuodessa 27 500 euroa

- yksi lapsen huostaanotto maksaa noin 70 000 euroa/vuosi

- yksi vankilavuosi maksaa noin 70 000 euroa/vuosi

- yhden nuorisotyöntekijän palkkakus-tannukset vuodessa on noin 32 000 euroa

- yhden työpajaohjaajan ryhmässä on noin 13-20 nuorta vuodessa, nämä nuo-ret ovat suuressa riskissä syrjäytyä.

(lähde: OKM, valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2007)

Selvitys on karua luettavaa kun taustatietona meillä kaikilla

on Vantaan Talouden tasapainot-tamis- ja velkaohjelmaan (TVO) sisältyvät rajut leikkaukset kaikil-la kunnallisen palvelun sektoreilla, myös lasten ja nuorten välttämättä tarvitsemien palveluiden osalta.

Leikkauslistan vaikutuksia

Vantaan päättäjien viimeisim-mässä innovaatiossa, etenkin lap-sia, nuoria ja vanhuksia kuristavas-sa kokoomustaustaisen virkamies-konsultin laatimassa leikkauslistas-sa ei säästetä varsinkaan kaikkein puolustuskyvyttömimpiä. Ei, vaik-ka juuri elämän alkuvaiheiden ja sen ehtoopuolen vaatimien palve-luiden leikkauksiin liittyviä riskejä onkin kirjauksen muodossa otettu ohjelmaan mukaan.

Vaarat varhaiskasvatuksen määrärahojen leikkausten vaikutuksista on tiedostettu:

- sosiaalityöntekijän vastuulla olevien lastensuojeluasiakkaiden määrä nousee

nuorison syrjäytyminen iso ongelmaentisestään

- ennaltaehkäisevän terveydenhuolto-asetuksen täytäntöönpano keskeytyy

- sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttyä kehittämissuunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan Vaarana on 200 lapsen syrjäytymisen riskin kasvu. Lasten kehitykselliset riskit kasvavat Vantaalla.

lähde: TVO Vantaalaisnuorilla on tunnetus-

ti vaikeuksia sijoittua peruskoulun ja lukion jälkeisiin jatko-opiskelu-paikkoihin. Tämäkään riski ei pe-lota näitä viikatemiehiä ja – naisia.

Lukioihin kohdistuvien leik-kauksien määrälliset vahin-got osataan myös laskea:

- koulutuspaikkoja ei vähennetä. Sääs-töt kohdistuvat kurssien vähentämiseen.

Tarkoittaa käytännössä kurssien vä-hentämistä syksyllä 2013 lähes 10 %.

- opiskelijoiden mahdollisuudet val-mistua kolmessa vuodessa heikkenevät

- vantaalaisten lukioiden tehokkuus heikkenee, jolloin säästöt eivät toteudu

- vetovoima ja kilpailukyky heik-kenevät, oppimistulokset heikkenevät

lähde: TVO

Varsin poukkoilevaa, tem-poilevaa, jopa paniikinomaista on kaupungin päättäjien ja vir-kamiesten työskentelykulttuuri. Virkamiestyöryhmät työskente-levät ja tuottavat ideoita ja sitten tulevat seuraavat virkamiehet ja kumoavat kaiken suunnitellun vetoamalla kaupungin heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Esi-merkiksi nuoriso- ja opetuspal-velut ja sosiaali- ja terveystoimi ideoivat yhdessä nuorten syrjäy-tymisen ehkäisyn keinoja (Etsivä nuorisotyö-projekti) vielä viime vuonna, mutta sitten tämä leik-kausohjelma vie kaikilta projektin tuottamilta hyviltä ideoilta poh-jan pois. (AsVa)

Näistä seikoista johtuen voitaisiin Vantaan kunnallisveroprosenttia korottaa - jos ei tämän leikkaus-listan (TVO) torjumiseksi muusta päästä yhteisymmärrykseen - esi-merkiksi puolen prosenttiyksikön verran. Tätä korotusta ei välttä-mättä tarvitsisi panna toimeen juu-ri nyt, ensi vuoden budjettia tehtä-essä. Riittäisi tässä vaiheessa, että tuohon korjaustoimeen on valmius, jos esim. korkotaso nousee yllättä-västi. (AsVa)

Terveysasemien sulkemisia vastustavan adressin luovutus oli näyttävä tapahtuma. Nyt olisi tilausta vieläkin näyttävämmälle kapinaliikkeelle.

ASUKKAIDEN VANTAA 7syyskuu 2012

Kunnallisvaaleissa ei ratko-ta pelkästään tärkeitä päiväkoh-taisia, kuntalaisten jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Kun-nallisvaaleissa ratkaistaan kunnal-listen peruspalvelujen kuten terve-ydenhuollon, vanhusten hoivan, koulutuksen, julkisen ja muun lii-kenteen, kaavoituksen ynnä satojen muiden kuntalaisten palveluihin ja jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä.

Kunnat eivät ole saarekkeita irti muusta maailmasta. Yleispolitiik-ka ratkaisee ne mahdollisuudet, joita kunnanvaltuustoilla on toi-mia asukkaiden hyvinvoinnin tur-vaamiseksi. Valtakunnallinen po-litiikka ratkaisee koko kunnallisen demokratian olemassaolon. Eikä ainoastaan valtakunnallinen, vaan myös EU-politiikka.

Nykyinen valtaeliitti on alistunut täydellisesti kurjistavaan ja isänmaan itsemääräämisoikeutta romuttavaan eu-komentoon. Työ-tätekevien verorahoja siirretään kansainvälisille suurpankeille, siitä on nyt kysymys. EU on rosvojen pesä joka kuristaa esim. kreikkalai-sia ay-tovereitamme viemällä heiltä sopimusoikeuden. Tämän on mei-dänkin maamme hallitus hyväksy-nyt, kokoomukselta sitä voi tietys-ti odottaakin, mutta mukana ovat myös sossut ja vassut jotka retosta-vat olevansa vasemmistopuolueita.

Hallituksen kuntauudis-tuksella tullaan rajoittamaan

irti Eu-komennostakunnallista demokratiaa. Valtavis-sa suurkunnissa ei voi mitään lähi-demokratiaa toteuttaa. Tuhansia kuntademokratiaan liittyviä edus-tuksellisia paikkoja menetetään.

Tähän komentoon pitää saa-da muutos. Herätkää hyvät ih-miset puolustamaan kunnallisia oikeuksianne.

Ne eu-tukiaiset tarvittaisiin muuten mm.kunnallisten palvelu-jen ja demokratian kehittämiseen.

lASSE NEVAlAINENPähkinänrinne

Lasse Nevalainen Myyrmäen mark kinoilla.

Elmon urheilupuiston raken-taminenkin meni sitten jäihin. Säästösyistä tietenkin. Kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallis-lahti on tietenkin virkansa puolesta pahoillaan asiasta. liikuntaa har-rastavan ei kuitenkaan tarvitse tätä nyt surra.

Vaikka Elmo-kokonaisuutta - jää-, uima-, liikunta- ja jalkapal-lohallia, tenniskenttää, skeittipuis-toa - ei juuri nyt aletakaan raken-tamaan, Pirunkorvessa kyllä voi liikkua ja nauttia luonnosta aivan ilmaiseksi.

Vai olemmeko me jo niin vie-raantuneita, ettemme osaa nauttia oikeassa luonnossa liikkumisesta?

H

Vantaalla 2015 järjestettävi-en asuntomessujen vaatimiin rakennussuunnitelmiin meinasi luontoarvojen suojelemisen nimis-sä tulla muutos. Alueelta löytyi lii-to-oravien pesiä. laji on lailla suo-

jeltu. Tämä seikka ei kuitenkaan välttämättä tärvää messusuunni-telmia. Ei ainakaan, jos asia oli-si tiedostettu ajoissa. liito-oravan vakiintunuttakin pesimäaluetta ni-mittäin voi siirtää, kun sen taitaen hoitaa. Asiasta kaupungille lausun-non antanut konsulttiyhtiö luovutti tuon lausunnon huhtikuussa ja val-tuusto vahvisti kaavan toukokuus-sa. Alueella ei ole esiintynyt pesiviä liito-oravia talvella. liito-oravat pe-sivät – ja lisääntyvät – kesällä.

”liito-oravat ovat hyvin paik-kauskollisia, mutta emolla on käytössään useita pesäkoloja. Emo siirtää poikaset herkästi toi-seen pesään, mikäli tuntee olonsa häirityksi”.

Konsul t t iyht iö o l i -si voinut pyytää konsulttiapua liito-oravayhdistykseltä.

H

Vantaa lainasi valtiolle korot-tomana lainana 50 miljoonaa eu-roa ns. finanssikriisin alettua 2009 Kehä lll:n remonttitöiden jatkami-seksi. Tuolloin(kin) valtion kassan-vartijat panikoivat, kun USA:ssa kaatui iso pankki sikäläisten asun-tolainapelureiden pudotuspelissä. Valtio on maksanut ottamansa lai-nan sovitusti takaisin - takaisinmak-suaikahan oli kolme vuotta. Nyt valtio on taas pyytämässä Vantaal-ta (!?) apua samaisen tienpätkän re-montin loppuunsaattamiseksi. Nyt-kin tarve olisi 50 miljoonaa - ko-rottomana! Miksi Vantaan pitää taas uhrautua? las-kennallinen korkotappio Vantaalle

noista lainoista tulee olemaan usei-ta miljoonia euroja.

leikkausohjelmassa on ”kam-mattu” kaikki mahdolliset säästö-kohteet. Esim. koulujen johtokun-nat 40 000, opettajien palkkakus-tannukset 150 000, koulukuljetuk-set 30 000, ehkäisevä vanhus- ja vammaispalvelutyö 50 000 euroa. Mikähän logiikka tässäkin on?

H

Vantaalla tehtiin kymmenen vuotta sitten kuntataloudellisia laskelmia tulevien suurien raken-nusinvestointien kustannusvaiku-tuksista. Marja-Vantaallekin ja ko-ko kehäradalle olisi ollut vaihtoeh-toja. Tätä kaupunkirakentamiseen liittyvää kustannusvertailua tehtiin pääradan, Vantaanportin ja nyt toteutusvaiheessa olevan Kehära-ta-vaihtoehdon kesken. Edullisin-ta olisi ollut valita uudelle asujai-mistolle sijoitusalueeksi radanvar-si. Siinä voitaisiin käyttää hyväksi olemassa olevaa palveluverkostoa. Vantaanportti-vaihtoehto olisi ollut toiseksi edullisin vaihtoehto. Siellä olisi nyt jo tarvittava palveluverkos-to (runkoverkostot, liikenneväylät, neuvolat, päivähoidot, peruskou-lut) ainakin johonkin mittaan asti valmiina.

Mutta näitä on tietenkin nyt myöhäistä enää kelata. Työllistä-misnäkökulmasta katsottuna tällä valitulla vaihtoehdolla on tietenkin puolensa. Maailmanhistoria tunte-nee vieläkin monumentaalisempia mokia.

Sipoon Myyrakseen hank-keilla olevan kivenmurskaus-, haketus-, ja maa-aines käsit-telyalueen suunnittelu jatkuu naapureiden valituksista huo-limatta. Vantaan kaupunki otti kielteisen kannan tähän rajal-lensa suunnitellusta hankkees-ta. lähimpien asuntoalueiden, Päiväkummun, Nikinmäen ja Myyras-Viirilän omakotiyh-distykset vastustavat hanketta, kuten lukuisat yksityiset asuk-kaat. Vastustajien joukossa on mm. 454:n allekirjoittaja vas-tustava adressi. Sipoon kun-nan ympäristölautakunta tote-aa hankkeen olevan voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Nykyinen kaava ei salli näin jä-reää ja ympäristölle haitallista toimintaa.

Hankkeen valmistelijan

Sipoo ei piittaa vantaanja asukkaiden valituksista

kivenmurskaus-laitoksensuunnittelu jatkuu

Suomen Kivisora Oy:n toi-mitusjohtaja Sami Seppälän mukaan valmisteluja jatke-taan. Sipoon kunnan kanssa ei ole keskusteltu muusta si-joituspaikasta vastustuksesta huolimatta.

Hankkeen ympäristövaiku-tusten arviointi, YVA on par-haillaan käynnissä. Hankkeen vastustajien mukaan pöly-, melu-, haju- ja liikennehai-tat ovat niin merkittävät, et-tei hankkeelle tulisi myöntää lupaa aloittaa. Suomen Kivi-sora Oy puolestaan pitää hait-toja vähäisinä ja olettaa aleen ympärille suunnitteilla olevi-en suojavallien pitävän haitat kurissa.

Monissa viimeaikaisissa luontoa rasittavissa hankkeis-sa, kuten kaivoshankkeissa, to-

Kivenmurskaus on pölyisää ja meluisaa touhua.

dellisuus on osoittautunut lu-pauksia paljon pahemmaksi.

Alueella on tarkoitus murs-kata kiveä, käsitellä betonia ja asfalttia uusiokäyttöön ja ha-kettaa puuainesta. Rakennus-jätteen uusiokäyttö on kanna-tettavaa, luonnonvaroja sääs-tävää toimintaa. Toimintojen

pöly-, haju- ja meluhaitat ovat niin suuret, että toiminnalle tu-lisi löytää soveliaampi paikka. lisäksi mittava maa-ainesten varastointi lisäisi raskasta lii-kennettä merkittävästi. Alueel-le on suunniteltu suoraa liitty-mää Vanhalle lahdentielle.

Kuntien välisen yhteistyön

kannalta hanke on hyvin mie-lenkiintoinen. Sipoon päätös mahdollistaa murskaustoimin-nan naapurikunnan Vantaan rajaan ulottuvalla alueella, jon-ka välittömässä läheisyydessä on vanhaa omakotiasutusta.

ERKKI MATINlASSITikkurila

8 ASUKKAIDEN VANTAA syyskuu 2012

uusi nettilehtiinternetissä on ilmestynyt viime keväästä alkaen uusi nettilehti - tämän paperilehden sähköinen versio - asukkaidenvantaa.fi

Vaikka se on tämän paperilehden sisarjulkaisu, ovat jutut silti siellä juuri siihen sähköiseen lehteen toimitettuja. lisäksi pääset kommentoimaan suoraan jokaista kirjoitusta.Palaute tulee suoraan nettilehden tekijöille. Käy katsomassa ja kommentoi!

www.asukkaidenvantaa.fi

kuntalaisen aloite:

vantaan kaupunginvaltuustolle

Maksuton perusterveydenhuolto vantaalle

terveydenhuollon perusperiaate on, että kaikkien pitäisi saada yhtä paljon, yhtä vaivattomasti ja yhtä laadukkaita terveyspalveluja. tämä ei ole toteutunut vantaalla, vaan kasvava epätasa-arvo heijastelee yhteiskunnan yleistä eriarvoistumista. Julkisen terveydenhuollon leikkaukset ovat johtaneet palvelujen heikentämiseen. ne ihmiset, joilla ei ole varaa kalliisiin yksityispalveluihin, eivät saa kunnollisia terveyspalveluja. tällä on oma vaikutuksensa tulotasosta riippuvien terveyserojen voimakkaaseen kasvuun.Maksuttomuuden lisäksi vantaan terveydenhuollon resursseja on lisättävä. valtuuston enemmistön velkaohjelmassa hyväksymät terveydenhuollon leikkaukset on peruttava. Ohjelmassa mainitut terveyskeskuksen asiakkaiden ohjaaminen yksityiseen terveydenhuoltoon ja asiakaskriteerien kiristäminen on peruttava. On luovuttava terveysasemien lakkauttamissuunnitelmista ja taattava perusterveyspalvelut lähipalveluina tarvittaessa uusia terveysasemia perustamalla.

ME aLLEkiRJOittaJat vaaDiMME kaikiLLE taSavERtaiSia OikEukSia MakSuttOMiin tERvEYSpaLvELuiHin!pERuStERvEYDEnHuOLLOn On OLtava MakSuttOnta!

Voit käydä allekirjoittamassa vaatimuksen nettiosoitteessa www.adressit.comjos haluat mukaan paperisen adressin allekirjoitusten kerääjäksi, ota yhteyttä tämän lehden toimitukseen. Voit allekirjoittaa adressin myös asukkaiden Vantaa-listan vaaliteltoilla ja muissa vaalitilaisuuksissa

Keskustelut klo 10 - 18

Miten ulos eurokriisistä?Yiannis Bournous (euroopan vasemmisto, kreikan syriza), prof. Heikki Patomäki, ex-meppi Esko Seppänen, occupy-aktivisti Marissa Varmavuori.

VaseMMiston Visiot ja strategiat?Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, kansanedustaja Markus Mustajärvi (Vasenryhmä), skP:n pj Yrjö Hakanen, tanskan enhedslistenin edustaja ja koMnl:n pj Heikki Ketoharju.

kuntauudistuksen Vaihtoehdotkaupunginvaltuutettu Jari Heinonen, Pro kuntapalvelut pj Anita Kelles-Viitanen, Vapaus valita toisin pj Kaarin Taipale. keskustelua vetää kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä.

Puolustetaanko sodalla ihMisoikeuksia?Agneta Norberg ruotsin rauhanneuvostosta, tuottaja Atte Blom, Pandin pj JP Väisänen, rauhanliiton Meksiko-koordinaattori Meri Mononen-Matias ja rauhanpuolustajien pj Markku Kangaspuro.

tee se itse -kulttuurikirjailija Katja Kettu, muusikko ja kulttuuripienyrittäjä Johannes Susitaival, kallio-liikkeen aktiivi Anniina Palm ja toimittaja Marko Korvela.

Marxin PääoMa ja nYkYinen kriisiopiskelija Antti Ronkainen, erikoistutkija Seppo Ruotsalainen ym. järj. dsl.

deMokratiaa tarjollakeskustelu helsingin alueellisen demokratian kehittämishankkeista. järj. helsingin Vapaat ja radikaalit demokraatit.

tYöeläMä Murroksessa, Mitä tekee aY-liike?Pääluottamusmies Jari Pellikka, varapääluottamusmies Emmi Tuomi, tuotepäällikkö Timo Sotikoff. järj. Pau:n osasto 151, kriittinen ay-verkosto ym.

terVeYs ei saa olla rahasta kiinnikeskustelu maksuttomasta terveydenhuollosta, sen esteistä ja mahdollisuuksista. Juha Kovanen, kansalaisaktiivi Vantaalta, Irma Tanskanen, sairaanhoitaja ja Päivi Elonen, lähihoitaja. järj. skP:n uudenmaan piiri.

Mitä taPahtuu naisten tYöPaikoille? hallitus tarjoaa PakkoloMia ja Pakkoliitoksia.superin pitkäaikainen pääluottamusmies Marja Nieminen turusta, jhl:n suur-salon hallituksen jäsen Jouni Rauäng ja tampereen varavaltuutettu Laila Räikkä. järj. demokraattinen naisverkosto

Mitä rio+20 jälkeen?Jouni Nissinen suomen luonnonsuojeluliitosta, ympäristötieteen opiskelija Minna Mentula komnl:stä, ympäristöpäällikkö Maija Hakanen kuntaliitosta ym

innoVaatioita ja YrittäjYYskasVatusta – Mitä koulussa todella tarVitaan? keskustelun järjestää kommunistinen nuorisoliitto.

konsertti & iltaklubi klo 19 - 01Muun muassa Oona Airola ja Minja Koski esittävät Kaj Chydeniuksen säestämänä Chydeniuksen uusia ja vanhoja lauluja. Aulikki Oksanen ja Ilpo Tiihonen esittävät runodueton ”kuu ja kaipaus” Merja Ikkelän haitarin ja Antti Halosen sahan säestämänä. Tumppi Varonen esittää työväen lauluja. Vaihtoehto-rockyhtye Minja Maarika & Madonluvut. ahkerasti eri puolilla suomea ja eurooppaa keikkaillut Jaakko Laitinen & Väärä raha –yhtye tuo Vanhalle kaikuja Balkanin mustalaisrytmeistä, romansseista ja vanhasta suomalaisesta iskelmästä... (liput 10 euroa)

Järjestäjät: SKP, Euroopan vasemmisto, DSL:n opintokeskus, Kommunistinen nuorisoliitto, Demokraattinen naisverkosto, Helsingin Vapaat ja Radikaalit Demokraatit, PAND, ammattiosastoja ym

Lisätietoja: vastavirtafestivaali.comkysy yhteiskuljetuksia ja iltatilaisuuden lippuja skP:n piirijärjestöistä.

Minja Maarika & MadonluVut

oona airola & kaj ChYdenius

aulikki oksanen & ilPo tiihonentuMPPi Varonen

vastavirtafestivaali la 22.9.2012 klo 10 - 01Vanhalla ylioppilastalolla radikaaleja vaihtoehtoja ja vastavirran kulttuuria. leikkauslistoihin ja rahaeliitin valtaan ei tarvitse alistua. avauksia vasemmistolaiseen ja punavihreään yhteistyöhön. Vastavirtaan-konsertti ja klubi.

jaakko laitinen & Väärä rahatiedonantajan

vaali-tarjous

Vasemmistolainen viikkolehti www.tiedonantaja.fi

10e/2kk

Kansainvälisen Tax Justice Net-work-verkoston (TJN) Henry Ja-mes, McKinsey:n entinen pääeko-nomisti johti tutkimusta, jossa selvi-tettiin veroparatiiseihin piilotettu-jen varojen merkitystä kansallisille talouksille.

Tutkimus paljastaa, että vero-paratiiseihin on piilotettu valtavia omaisuuksia, 17 000 – 25 500 mil-jardia euroa. Miljardöörien omai-suuden määrä kasvaa kiihtyvässä tahdissa. Se on nyt jo suurempi kuin USA:n ja Japanin yhteen las-kettu bruttokansantuote.

Tutkimus on tehty Maailman-pankin, Kansainvälisen valuutta-rahaston, YK:n ja keskuspankkien tilastoista. Sen ulkopuolella ovat miljardöörien henkilökohtaiset ai-neelliset ja aineettomat hyödyk-keet, kuten kiinteistöt, purjeveneet, suihkukoneet, taideaarteet jne..

Veroparatiisien avulla veron-kiertäjät anastavat kansallisvaltioil-

ta 225 miljardia euroa vuosittain. Henry James sanoo rikkauksien katoavan ”Maailmantalouden val-tavaksi mustaksi aukoksi” nimittä-mänsä nieluun.

Eric Bocquet, Ranskan veropa-ratiiseja tutkivan parlamentaarisen komitean esittelijän mukaan Rans-kan valtion menettää vuosittain ve-ronkierron seurauksena 40–50 mil-jardia euroa. Suomen valtio menet-tää vastaavasti 5-7 miljardia euroa.

Veronkierron seuraukset ovat kansoille raskas taakka: yksi pro-sentti maailman väestöstä estää ahneudellaan miljardeilta muilta ihmisarvoisen elämän.

Tax Justice Network-verkosto on kansainvälinen tutkijaorganisaatio, jolla on monissa maissa kansallisia ryhmiä. Ne kokoavat yhteen alan toimijoita ja asiantuntijoita sekä järjestävät kampanjoita ja tapah-tumia oikeudenmukaisempien ve-rojärjestelmien puolesta. (AsVa)

veroparatiisittalousrikollisten tukikohtia