AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH 4/2010

AVH maailmalla

Kansainväl iset AVH-järjestöt

Afasiakuntoutus

2 AVH 4/2010

TEEMANAAVH:n hoito muualla/kansainvälisyys

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 1 Sydän ja aivot 31.1. 2011 1.2.2011 4.3.2011

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.9. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JuLKAISIJAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

YhTEYSTIEdOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@stroke.fietunimi.sukunimi@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

TOImITuSPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@stroke.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@stroke.fiToimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@stroke.fi

TOImITuSNEuVOSTOLKT, professori, yksikön johtaja Risto O. RoineTYKS, Neurologian klinikka (pj.)LKT, apulaisylilääkäri Terttu Erilä, Tampereen yliopistollinen sairaalaPirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajaLKT, professori, AVh-tutkimusryhmän johtaja Markku KastehUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikkaYhdistyksen edustaja Sisko VäisänenYlä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ryPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Salla PallariFysioterapeutti Päivi LiippolaViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA uLKOASuPainotalo Miktor OyTaitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor OyKuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita

LmOITuSmyyNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELuT, OSOITTEENmuuTOKSET,TILAuKSET JA JAKELuHÄIRIÖTPäivi Nikkanen, p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@stroke.fi

TILAuSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumeroYhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Maailman aivohalvausjärjestö, World Stroke Organization (WSO) kokoontui Soulissa, Etelä-Koreassa lokakuussa 2010.

s. 6–8

Wor

d St

roke

Org

aniz

atio

nW

ord

Stro

ke O

rgan

izat

ion

Kannessa: Aivoverenkiertohäiriö tappaa vuosittain enemmän ihmisiä kuin tuberkuloosi, AIDS ja malaria yhteensä ja on tavallisin vaikean vammautumisen syy kaikkialla maailmassa. AVH ei katso maata, etnistä alkuperää, sukupuolta tai ikää. ScandinavianStockPhoto/Lucian Coman.

3AVH 4/2010

s isältö

Brittiläinen AVH-järjestö viestii: toimi nopeasti (FAST), jos epäilet aivoverenkier-tohäiriötä.

s. 13–15

ARTIKKELIT6 Globaalia työtä AVh:n ehkäisemiseksi

9 Eurooppalaista yhteistyötä

AVh-potilaiden parhaaksi

13 SAFE – eurooppalaisten

potilasjärjestöjen verkosto

14 Rakkaus syttyi sairaalassa

16 Pohjoismaista yhteistyötä afasian hyväksi

18 Afasiakuntoutus maailmalla ja meillä

20 Fysioterapian merkitys

AVh-kuntoutuksessa

22 Eduskunnan AVh-aktiivit

26 Tavoitteena Ei ikinä enää -listan

lyhentäminen

30 Lomatoiminta 2011

32 Tervetuloa Juttu-tupa-ryhmiin

42 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle

44 Järjestöyhteistyötä

Aivot Narikasta -projektissa

46 Ryhmävoimaa -hanke

47 Perheliikunnan vinkkikortit

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

33 Liitto tiedottaa

38 Tapahtumakalenteri

41 Svenska sida

45 Korvaamaton kovalevy liikkeellä

49 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

52 Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain

55 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

4/2

01

0

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat 2011

s. 30–31

Eduskunnan Stroke-ryhmä esit-täytyy. Ryhmän puheenjohtajana toimii Sirpa Asko-Seljavaara.

s. 22–25Ilp

o Va

inio

npää

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila

Rist

o La

pp

alai

nen

4 AVH 4/2010

LED

AR

Em

ar

kk

u k

as

te

European Stroke Initiativen (EUSI) – numera European Stroke Organisation (ESO) – satte på 1990-talet igång ett projekt som hade som

mål en årlig internationell strokedag den 10 maj. På grund av bristande resurser blev det inte så, utan EUSI måste begränsa projektet till Europa. Världens strokedag blev i praktiken Europas strokedag.

I Finland har Stroke- och dysfasiförbundet och dess systerorganisationer i de övriga nordiska län-derna och i Tyskland årligen arrangerat tillställningar och kampanjer i maj för att minska de problem som stroke kan leda till. de mest kreativa idéerna föds dock sällan på en enda plats och på en gång.

I Kanada föddes samma tanke redan före den in-ternationella strokekongressen i Vancouver år 2004. En arbetsgrupp framförde tanken om World Stroke day (WSd) d.v.s. Världens strokedag. Strokedagens valspråk lästes upp år 2006 på den internationella strokekongressen i Kapstaden i Sydafrikanska repub-liken. den 29 oktober valdes då till världens stroke-dag.

den internationella strokeorganisationen, World Stroke Organisation (WSO) tog strokedagen som sin egen och skapade en arbetsgrupp för att driva pro-jektet framåt. WSO:s ekonomiska resurser är betyd-ligt större än EUSI/ESO:s och sålunda blev det möjligt att kunna göra WSd till en internationell dag.

de tio viktigaste riskfaktorerna för stroke är de-samma i utvecklingsländerna som i länder med högre levnadsstandard. För de flesta av dem finns det effektiv vård som kan minska strokerisken. Öve-rallt är dock problemet att vad vi vet inte påverkar vårt beteende.

det räcker inte med att vi har två strokedagar i världen, den ena på våren i Europa och den andra på

hösten i hela världen, när vårt mål ju är att minska fö-rekomsten av stroke och vad det kan leda till. Arbetet måste göras 365 dagar om året!

därför proklamerades i Soul en två-årig stroke-kampanj i hela världen, World Stroke Campaign. den uppmuntrar oss alla att fungera som budskapsbära-re och spridare av information i vår egen miljö såväl till lands som i stadsmiljö. Kampanjens målsättning är att det vi vet påverkar hur vi beter oss. Risken för stroke kan minskas med hälsosamma levnadsvanor och med undvikande av kända riskfaktorer.

det är också viktigt att känna till de akuta symto-men vid stroke och veta hur man bör göra ifall man konstaterar sådana symtom hos sig själv, hos någon av ens närmaste eller vilken människa som helst som står i butikens kassakö. I Finland bör vi då ringa 112. det bör göras även om symtomen går över inom några minuter. det kan ju hända att det här är sista chansen att förhindra en utveckling av en svår stroke.

I Finland sjunker förekomsten av stroke och död-ligheten på grund av stroke fortsättningsvis – på grund av information och på grund av att finländare kan ta till sig den. Men vi kan bli bättre!

Mera information kan man få på adresserna www.worldstrokecampaign och www.world-stroke.org samt på förbundets sidor www.stroke.fi.

Markku Kaste är emeritus professor i neurologi vid Helsingfors universitet och är ledare för världens strokedag och -kampanj.

Översättning: Susanne Aminoff

Varje dag är egentligen världens strokedag

arbetet måste göras 365 dagar om året!

5AVH 4/2010

PÄÄ

KIR

JOITu

Sm

ar

kk

u k

as

te

Jokainen päivä on maailman AVH-päivä

työtä tavoitteen saavuttamiseksi täytyy tehdä 365 päivää vuodessa.

European Stroke Initiative (EUSI) – nykyään Eu-ropean Stroke Organisation (ESO) – käynnisti 1990-luvulla projektin, jonka tarkoitus oli luo-

da vuosittainen aivoverenkiertohäiriöpäivä (AVh-päivä), jota vietettäisiin kaikkialla maailmassa tou-kokuun 10. päivänä. Varojen niukkuuden vuoksi EUSI joutui rajaamaan projektin Eurooppaan. Käytännös-sä siten maailman AVh-päiväksi tarkoitetusta päiväs-tä tuli Euroopan AVh-päivä.

Suomessa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, ja muissa Pohjoismaissa sekä Saksassa sen sisarjärjestöt, ovat järjestäneet vuosittain toukokuussa erilaisia tapah-tumia ja kampanjoineet aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttaman taakan vähentämiseksi. hyvät ajatukset syntyvät kuitenkin harvoin yhdessä paikassa ja vain kerran.

Kanadassa syntyi sama ajatus ennen Vancou-verissa vuonna 2004 järjestettyä Maailman aivo-halvauskongressia, jossa työryhmä esitti ajatuksen World Stroke Day:stä (WSD) eli Maailman AVH-päiväs-tä. Päivää koskeva julkilausuma esiteltiin virallisesti vuonna 2006 Maailman aivohalvauskongressissa Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa. Maailman AVh-päiväksi valittiin 29. lokakuuta.

Maailman aivohalvausjärjestö, World Stroke Or-ganization (WSO), otti WSd:n omakseen ja perusti työryhmän viemään projektia voimalla eteenpäin. WSO:n taloudelliset voimavarat ovat tuntuvasti suu-remmat kuin olivat EUSIn/ESOn, joten sen mahdol-lisuudet tehdä WSd:stä todella maailmanlaajuinen ovat toista luokkaa.

Kymmenen tärkeintä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijää ovat samat sekä kehitysmaissa että varak-kaissa maissa. Useimpiin niistä on olemassa tehok-kaat hoidot, joilla riskiä voidaan vähentää. Ongelma kaikkialla on kuitenkin siinä, että se, mitä tiedämme, ei vaikuta voimallisesti siihen, miten toimimme.

Ei riitä, että meillä on kaksi Maailman AVh-päivää, toinen keväällä Euroopassa ja toinen syksyllä maa-ilmanlaajuisesti, kun tavoitteemme on tehokkaasti keventää aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamaa taakkaa. Työtä tavoitteen saavuttamiseksi täytyy tehdä 365 päivää vuodessa.

Siksi Soulissa julistettiin kaksivuotinen Maailman AVh-kampanja, World Stroke Campaign. Se kannus-taa meitä jokaista toimimaan omassa ympäristös-sämme, asuimmepa sitten maalla tai kaupungissa, viestinviejinä ja tiedon levittäjinä. Kampanjan tavoite on, että se, minkä tiedämme, vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme. Aivoverenkiertohäiriöitä voidaan vähentää terveellisillä elintavoilla ja tunnettujen ris-kitekijöiden hoidolla.

Tärkeää on myös tuntea aivoverenkiertohäiriöi-den ensioireet ja tietää, kuinka toimia, jos toteaa niitä itsellään, läheisellään tai kenellä hyvänsä lähellä ole-valla ihmisellä vaikkapa kaupan kassajonossa. Meillä Suomessa silloin täytyy soittaa 112:een. Se tulee teh-dä, vaikka oireet menisivät ohi muutamassa minuu-tissa, sillä silloin saattaa olla viimeinen mahdollisuus estää vaikean aivoverenkiertohäiriön kehittyminen.

Suomessa aivoverenkiertohäiriöiden esiintymi-nen ja sen aiheuttama kuolleisuus laskevat edelleen – kiitos valistuksen ja sen, että suomalaiset osaavat ottaa siitä vaarin – mutta meilläkin on vielä paljon parannettavaa.

Lisää tietoa aiheesta saa osoitteista www.worldstrokecampaign.org ja www.world-stroke.org sekä liiton sivuilta www.stroke.fi.

Markku Kaste on Helsingin yliopiston neurologian emeritusprofessori ja

WSO:n AVH-päivän ja -kampanjan vetäjä.

Ilpo

Vain

ionp

ää

6 AVH 4/2010

Juh

an

i siv

en

ius

Vuonna 2006 kaksi maailman-laajuista AVh:n ympärille muodostunutta järjestöä yh-

tyi yhdeksi ns. katto-organisaatioksi, maailman aivohalvausjärjestöksi World Stroke Organization (WSO). Sen tehtävänä on kehittää maailmanlaa-juisesti aivoverenkiertohäiriöiden (AVh) koulutusta, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.

VAlTuuskuNNAssA kAksi suoMAlAisTA

Järjestöä johtaa hallitus (5 jäsentä) ja valtuuskunta (Board of Members),

johon valitaan 40 jäsentä neljäksi vuodeksi kerrallaan. WSO:n jäsenet ympäri maailman valitsevat kaksi-kymmentä valtuuskunnan jäsentä. Yhtenä näistä on helsinkiläinen pro-fessori Markku Kaste. Kymmenen jäsentä valitaan tieteellisistä AVh-jär-jestöistä ja toiset kymmenen jäsen-tä potilasjärjestöjen jäsenistä (SSO, Stroke Support Organizations).

Ensimmäisen kerran viimemai-nitun SSO:n jäsenet valittiin vuonna 2008 vaalissa, johon saivat osallistua kaikki maailmanliiton jäseneksi il-moittautuneet ja hyväksytyt potilas-järjestöt. Näiden joukossa oli myös

meidän oma Aivohalvaus- ja dysfa-sialiittomme.

Tämän artikkelin tekijä valittiin valtuuskuntaan, jossa on jäseniä Eng-lannista, Israelista, Japanista, Intiasta, Etelä-Afrikasta, Uudesta Seelannista ja SAFEsta (Stroke Alliance For Euro-pe). Kokouksessa Wienissä syksyllä 2008 valittiin WSO:n toiseksi varapu-heenjohtajaksi israelilainen potilas-järjestön edustaja Natan Bornstein.

3 000 osAllisTujAN koNgrEssi

Seitsemäs aivohalvauksen maail-

Globaalia työtä AVH:n ehkäisemiseksi

Maailman aivohalvausjärjestö, World Stroke Organization (WSO), pyrkii pienentämään aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) ihmiskunnalle aiheuttamaa

taakkaa. Tiedonvälitys AVH:n ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta on avainasemassa.

AVH:n maailmankongressi järjestettiin lokakuussa Soulissa. Näkymiä kongressikeskuksesta kaupungille.

Juha

ni S

iven

ius

7AVH 4/2010

mankongressi 2010 (7th World Stroke Congress) järjestettiin 13.–16.10.2010 Soulissa, Etelä-Koreassa. Kongressiin osallistui noin 3 000 AVh:sta kiinnos-tunutta lääkäriä, tutkijaa, hoitajaa ja kuntoutusasiantuntijaa. Suomalaisia osanottajia oli vain noin kymmenen.

Käytettävissä oli erittäin upeat tilat COEX-centeristä (kongressi- ja näyttelykeskus). Sen alla risteilivät hienot käytävät lähes lukemattomine merkkiliikkeineen ja ravintoloineen. Kongressikeskus, kuten myös Sou-lin keskustan alue, oli erittäin tyy-likkäästi rakennettu ja äärimmäisen siisti ilman juuri yhtäkään roskaa tai tupakan tumppia. Missään keskusta-alueella tai metrossa ei ollut ensim-mäistäkään graffititaiteilijoiden tuo-tosta. Ihmiset olivat iloisia, ystävällisiä ja kohteliaita.

PoTilAsjärjEsTöjä Ei olE kAikkiAllA

Ennen nyt pidettyä kongressia poti-lasjärjestöjen (SSO:n) valtuuskunta-jäsenet kävivät keskenään vilkasta kirjeenvaihtoa, jolla haluttiin saada potilasjärjestöille selkeämpi ja vah-vempi asema sekä näkyvyyttä kon-gressin ohjelmistoon. WSO:n ruot-salainen puheenjohtaja professori Bo Norrving sekä rahastonhoitaja

perustettu Facebook-sivusto AVh-asioiden ympärille. huolenaiheeksi saattaa tosin muodostua vääränlai-nen informaatio, jota asiantuntijoi-den pitäisi yrittää kuitenkin kontrol-loida. Osallistuakseen sivustoon ei tarvitse kuulua liittoon, mutta ennen pitkää sosiaalisen median kauttakin voidaan jäseniä saada. Muita sivus-toja lienevät nykyään myös Twitter ja YouTube.

ToiPuMisTA uusiN lääkkEiN

Samana päivänä oli luento-ohjelma, jossa käsiteltiin vammaisuutta AVh:n jälkeen sekä sen toipumisen meka-nismeja ja mahdollisuuksia. Todettiin, että maailmassa on noin 13 miljoo-naa ihmistä, joilla on kohtalainen tai vaikea jälkitilaoireisto.

Edelleenkin uskotaan siihen, että tulevaisuudessa voidaan edesauttaa toipumista käyttämällä hermokasvu-tekijöitä sekä hermotuppia tuhoavan myeliinin hajottajan vasta-ainetta, sa-moin eräitä jo nyt kokeilussa olevia lääkeaineita. Muun muassa eräällä masennuslääkkeellä on jo nyt todet-tu paranemista nopeuttavaa vaiku-tusta AVh-potilailla.

Kolmannessa tilaisuudessa otsi-kolla AVH:n jälkeinen paraneminen on

Osa keskusteluryhmästä potilasjärjestöjen ’pyöreän pöydän’ tapahtumassa. Mukana vasemmalta WSO:n puheenjohtaja Bo Norrving, Natan Bornstein Israelista, Mohan Mehndiratta Intiasta, Sandra Levy SAFEsta ja Jon Barrick Englannista.

Juha

ni S

iven

ius

Michael Brainin suhtautuivat SSO:n esityksiin hyvin myönteisesti, samoin koko kongressin ohjelmatoimikunta.

Niinpä kongressissa oli ensim-mäisenä päivänä potilasjärjestöjen Round Table -keskustelu, jolla pyrit-tiin selvittämään järjestöjen kansain-välistä verkostoitumista ja toiminnan kehitystä jo olemassa olevissa järjes-töissä. Todettiin, että on suuri joukko maita Euroopan ulkopuolella, joissa ei tällaista potilasjärjestötoimintaa vielä ole.

haasteena on löytää kansainvälis-ten kontaktien avulla henkilöitä, jot-ka lähtisivät luomaan tätä toimintaa omaan maahansa. Paikalla olleiden Ukrainan edustajien mukaan koko Venäjän ja itäisen Euroopan alueel-la ei tällaista organisoitua toimintaa juurikaan ole. Tämä johtuu siitä, että yhdistystoiminta oli aikanaan kom-munismin aikana kiellettyä, eikä toi-mintaan vieläkään osata suhtautua.

sosiAAliNEN MEdiA yhTEydENPiTooN

Joitakin vinkkejä tuotiin esille toi-minnan kehittämiseksi kansallisis-sa järjestöissä. Keskeisenä pidettiin yhteydenpitoa poliitikkoihin kaikilla tasoilla.

Australiassa ja Englannissa on

8 AVH 4/2010

Oikean tiedon levittäminen on yksi maailman aivohalvausjär-jestön (World Stroke Organiza-tion) suurista haasteista.

Joka toinen sekunti joku jos-sain päin maailmaa sairastuu aivoverenkiertohäiriöön ja joka kuudes sekunti joku kuolee siihen. Tämä tarkoittaa kuutta miljoonaa ihmistä vuodessa. Aivoverenkier-tohäiriöt ovat maailmanlaajui-sesti toiseksi yleisin kuolinsyy yli 60-vuotiailla ja viidenneksi yleisin kuolinsyy 15–59-vuotiailla.

yksi kuudEsTA Yksi kuudesta saa AVh:n elinaika-naan. Se voit olla sinä tai joku per-heenjäsenistäsi.

AVh tappaa vuosittain enem-män ihmisiä kuin tuberkuloosi, AIdS ja malaria yhteensä ja on ta-vallisin vaikean vammautumisen syy kaikkialla maailmassa. AVh ei katso maata, etnistä alkuperää, su-kupuolta tai ikää.

Ongelman vakavuus korostuu, kun tietää, että 85 % aivoverenkier-tohäiriöistä sattuu kehitysmaissa. Niiden rajalliset taloudelliset voi-mavarat eivät riitä potilaiden hy-vään hoitoon ja kuntoutukseen.

World Stroke Organization kut-suukin kaikkia ryhtymään toimiin aivoverenkiertohäiriöiden eh-käisemiseksi. WSO:n Yksi kuudes-ta -kampanja (1 in 6) lanseerattiin kansainvälisenä AVh-päivänä 29.10.2010. Kampanjan tavoittee-na on nostaa aivoverenkiertohäi-riöiden ennaltaehkäisy keskeiseen asemaan maailman terveysohjel-massa.

TiEdoNVäliTysTä jA TuNNuksiA

Vuonna 2009 World Stroke Orga-nization -järjestön Maailman AVh-päivän (World Stroke day, WSd) kampanjaorganisaatio käynnisti

kilpailun, jonka avulla pyrittiin löytämään keinoja levittää tietoa tehokkaasti kaikkialla maailmassa, ja erityisesti siellä, missä tarve on suurin. 57 maata/aluetta osallistui kilpailuun, joka oli erittäin tiukka ja erot voittajien välillä pienet.

Voittajat julistettiin ja palkin-not jaettiin Soulin Maailman aivo-halvauskongressissa Etelä-Koreas-sa lokakuussa 2010. Voittaja oli Sir Lanka, toinen Brasilia ja kolmas Ita-lia. Kunniakirjat menivät Gunturiin, Intiaan ja Mumbaihin, samoin Inti-aan. Viiden kärki todisti, että mais-sa, joissa AVh:n taakka on suurin, Italia poisluettuna, on ihmisiä, jot-ka ovat valmiita työskentelemään taakan pienentämiseksi.

Palkintojen jaon yhteydessä julistettiin uusi kilpailu: AVh-päi-välle etsitään symbolia, kuten on esimerkiksi rintasyövällä. Symbolia on tarkoitus käyttää erilaisissa pro-jekteissa. Sen avulla kuka tahansa voi osoittaa, että on mukana, kun aivoverenkiertohäiriöiden ihmis-kunnalle aiheuttamaa taakkaa py-ritään pienentämään. Unelma on, että joskus taistelu tullaan voitta-maan. Se päivä ei ole vielä lähellä, mutta nyt on aika toimia unelman puolesta.

Bollywood-TähTi lähETTilääksi

Kolmannessa WSd-projektissa sil-le ja maailmanjärjestölle etsitään hyväntahdon lähettiläitä. Tällai-nen on intialainen filmitähti Rani Mukerjee Bollywoodista eli Intian hollywoodista.

Markku Kaste

Markku Kaste on Helsingin yliopis-ton neurologian emeritusprofessori ja Maailman AVH-päivän ja -kam-

panjan vetäjä.

Maailmanjärjestö levittää AVH-tietoa kampanjoin

turvattava käsiteltiin sitä, miten huo-nosti suurimmassa osassa maailmaa on hoidettu krooniseksi jäneen AVh-potilaan asemaa.

Runsaan osanottajajoukon nä-kemys oli, että jokaiselle potilaalle tulisi järjestää kontrollikäynnit neu-rologian yksikköön sairastumisensa jälkeen. Tämä olisi tärkeää potilaan etuuksien järjestämisen kannalta, mutta myös esimerkiksi spastisitee-tin havaitsemiseksi. Siihen on osalla potilaista saatu hyviä tuloksia botulii-nitoksiinilla, minkä käyttöä Suomes-sakin pitäisi lisätä.

kuNTouTusTA sAirAsTuMisEN jälkEEN

Seuraavana päivänä oli luentoja ot-sikoilla Elämää AVH:n jälkeen ja Kroo-nisesti sairastuneen AVH-potilaan hoidon ja tuen vahvistaminen. Tässä tilanteessa todettiin myös, kuinka tär-keää on saada riittävä kuntoutus heti sairastumisen jälkeen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Australian aivohalvaussäätiön (National Stroke Foundation) johtaja Erin Lalor.

Parhaiten jäi mieleen englantilai-sen kuntoutuksen asiantuntijan Ma-rion Walkerin toive siitä, jos hän tai hänen lähiomaisensa sairastuisi: Kun-toutusta on saatava riittävästi. Sen on oltava osaavaa, kyseiseen vammaan kohdistuvaa ja tarvittaessa moniam-matillista. Mitä enemmän laadukasta terapiaa voi saada, sen parempi on lopputulos.

Seuraava kongressi pidetään lo-kakuussa 2012 Brasilian pääkaupun-gissa Brazilissa.

Juhani Sivenius on professori (emeritus) Itä-Suomen yliopistosta

Kuopiosta. Hän toimi liiton puheen-johtajana vuosina 2006–2009.

9AVH 4/2010

Euroopan aivohalvauskongressi pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 ja sen järjestäjä-

nä toimi tätä varten perustettu Euro-pean Stroke Working Group. Kongressi pidettiin aluksi joka toinen vuosi, ny-kyisin se järjestetään vuosittain. Alan eurooppalaiseen ykköstapahtumaan on viime vuosina osallistunut 3 000- 5 000 kliinikkoa ja tutkijaa.

Tapahtumasta on muodostunut mantereemme tärkein alan tieteen ja uusimpien hoitokäytäntöjen esit-telyareena. Seuraava kokous, joka järjestetään toukokuussa 2011 ham-purissa, on 20. juhlakongressi. Kong-ressia ei ole toistaiseksi vielä koskaan pidetty Suomessa.

lEhTi jA koNgrEssi ToiMiNTAMuoToiNA

Eurooppalainen aivoverenkiertohäi-riöihin erikoistunut lehti Cerebrovas-cular Diseases perustettiin vuonna 1991 vastapainoksi alan ykkösleh-

delle, joka on vuodesta 1970 alkaen julkaistu Amerikan aivohalvausyhdis-tyksen Stroke.

Cerebrovascular Diseases -lehti on nykyään ESOn virallinen lehti ja sen merkittävyyttä kuvaava impaktifak-tori eli lehden vaikuttavuuskerroin on korkea: 3,5.

European Stroke Council (ESC) pe-rustettiin jatkamaan European Stroke Working Groupin työtä ja koordinoi-maan kongressin lisäksi Cerebrovas-cular diseases -lehteä. Käytännössä ESCn toimintaa hallitsivat hyvä kong-ressi ja hyvä lehti, eikä sillä ollut muita toimintoja.

Eusi EdisTäMääN TAVoiTTEidEN

ToTEuTTAMisTA

European Stroke Initiative (EUSI) pe-rustettiin Markku Kasteen aloittees-ta vuonna 1997. Taustalla oli Maail-man terveysjärjestön WHO:n vuonna 1995 Ruotsissa järjestämän kokouk-

sen julkilausuma. Siinä esitettiin, että kaikkien AVh-potilaiden tulisi päästä hoitoon AVh-yksikköön ja saada hyvä kuntoutus ja sekundaaripreventio es-tämään uusi sairastuminen.

Markku Kaste epäili konsensuk-sen jäävän vain lausumaksi, jonka vuoksi hän perusti yhdessä professo-ri Werner Hacken kanssa EUSIn. Sen toiminta tähtäsi konsensuslausuman tavoitteiden toteuttamiseen.

EUSIn perustajatahoina olivat Eu-ropean Stroke Council (ESC), European Neurological Society (ENS) ja Europe-an Federation of Neurological Societies (EFNS). Markku Kaste toimi järjestön puheenjohtajana toiminnan alusta vuoteen 2004 asti.

European Stroke Organisation ESO perustettiin vuonna 2007 yhdistä-mällä EUSI ja ESC. ESO on jatkanut kaikkia EUSIn aloittamia toimintoja, joista seuraavaksi on mainittu muu-tama.

atte

me

re

toJa

Ja m

ar

kk

u k

as

te

Eurooppalaista yhteistyötä AVH-potilaiden parhaaksiEurooppalainen AVH-kenttä on järjestäytynyt 1990- ja 2000-luvuilla kongressin,

lehden sekä koulutuksia, verkostoja ja suosituksia antavien organisaatioiden kautta. Vähitellen nämä ovat liittyneet yhden yhteisen organisaation,

European Stroke Organisation (ESO), alle.

EUSI Stroke Summer School 2002 Helsingissä.Eu

rop

ean

Stro

ke in

itiat

ive

10 AVH 4/2010

kEsäkoulu jA VirTuAAliylioPisTo

ESO (aiemmin EUSI) on järjestänyt aivoverenkiertohäiriöitä käsittelevän kesäkoulun (Stroke Summer School) vuodesta 1997 alkaen. Kesäkoulun tarkoituksena on koota nuoria alan kliinikoita ja tutkijoita yhteen viikon ajaksi kuulemaan alan johtavilta asiantuntijoilta tuoretta tietoa uu-simmista kliinisistä ja tieteellisistä tutkimuksista. Kesäkoulu antaa op-pilailleen mahdollisuuden luoda ver-kostoja läpi Euroopan.

Osallistujia on ollut 20-30 per kurssi. Majoitus ja ruoka tarjotaan järjestävän tahon keräämän rahoi-tuksen turvin, osallistujat maksavat itse vain matkat. Järjestävä yliopisto suunnittelee kesäkoulun ohjelman, joka on joka vuosi erilainen. Euroo-pan parhaat asiantuntijat takaavat kurssien korkean tason, ja kurssille hyväksytty suhteellisen pieni osanot-tajamäärä takaa vilkkaat keskustelut.

Verkkosivuilta www.eso-stroke.org löytyy AVh-virtuaaliyliopiston (Vir-tual Stroke University) oppimisalus-ta. Sivustolla on aihepiireittäin jao-teltuna toistasataa alan keskeisten asiantuntijoiden pitämää luentoa. Näin nekin, jotka eivät voi osallistua Euroopan aivohalvauskongressiin tai kesäkouluun, voivat poimia niistä parhaat palat. Virtuaaliluennot ovat maksuttomia. Niitä voi halutessaan myös tenttiä ja siten saada ECME-jatkokoulutussuorituksia.

kouluTusTA MAisTEriN TuTkiNTooN sAAkkA

EUSIn aloitteesta syksyllä 2006 aloi-tettiin eurooppalainen tutkintoon johtava koulutus aivoverenkierto-häiriöiden alalla, European Master in Stroke Medicine. Koulutuksen vetäjä-nä toimii professori Michael Brainin Kremsin yliopistosta Itävallasta.

120 opintopisteen maisterintut-kintoon johtava koulutus (MSc) kes-

kEsäkoulu (stroke summer

school) oN PidETTy

sEurAAVissA kAuPuNgEissA:

1997 Umeå, Ruotsi1998 heidelberg, Saksa1999 Edinburgh, Skotlanti2000 Rooma, Italia2001 debrecen, Unkari2002 helsinki, Suomi2003 Pariisi, Ranska2004 Krems, Itävalta2005 Tukholma, Ruotsi2006 Cambridge, Englanti2007 Barcelona, Espanja2008 Lausanne, Sveitsi2009 Lille, Ranska2010 Varsova, Puola2011 heidelberg, Saksa (tulossa)2012 debrecen, Unkari (tulossa)

Ensimmäinen European Master in Stroke Medicine -kurssi valmistui keväällä 2009. Eturivissä professorit Michael Brainin ja Wolf-Dieter Heiss. Takarivin oikeassa reunassa seisova Atte Meretoja piti valmistuvien puheen.

Euro

pea

n St

roke

Org

anis

atio

n

11AVH 4/2010

tää kaksi ja puoli vuotta. Se sisältää neljä viikon kestoista luentomoduu-lia Kremsissä, neljä viikkoa harjoitte-lua eurooppalaisissa AVh-yksiköissä, sähköistä opiskelua, kongresseja, useita kirjallisia ja suullisia tenttejä sekä laajan kirjallisen lopputyön.

Yhdellä vuosikurssilla on 20-30 opiskelijaa, ja heitä on lähes kaikista Euroopan maista. Koulutusohjelmas-ta on jo valmistunut Atte Meretoja (hYKS). Satu Mustanoja (hYKS), Anna-Kaisa Parkkila (TAYS), Kirsi Rantanen (hYKS) ja Tiina Sairanen (hYKS) ovat koulutuksessa tällä het-kellä ja moni suomalainen neurologi on aloittamassa seuraavilla kursseilla.

EurooPPAlAisET hoiTosuosiTuksET

EUSI, myöhemmin ESO, on laatinut hoitosuosituksia AVh:n hoidosta vuo-desta 2000 alkaen. Suosituksilla AVh-potilaiden hoito pyritään saattamaan kaikkialla Euroopassa tieteelliseen näyttöön perustuvaksi. Ensimmäinen päivitys tehtiin vuonna 2003. Vuonna 2006 annettiin erillinen suositus aivo-verenvuodon (ICh) hoidosta. Tuorein Aivoinfarktin ja TIA:n suositus on vuodelta 2008. Internetissä olevaa versiota päivitetään jatkuvasti sitä mukaa, kun tutkimus tuottaa uutta tietoa.

Suositukset ovat saaneet hyvän vastaanoton. Ne ovat käytössä kaikil-la mantereilla, minkä on tehnyt mah-dolliseksi se, että ne on käännetty yli 10 kielelle, mm. saksaksi, espanjaksi, portugaliksi, venäjäksi, kiinaksi ja myös suomeksi. Atte Meretojan, Tii-na Sairasen, Turgut Tatlisumakin ja Markku Kasteen ESO-suositustyöryh-män puolesta tekemä suomenkieli-nen Aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuo-situs löytyy Suomen Lääkärilehdestä 2008;63 (23 Liite).

MAAilMAN AVh-PäiVä 29.10.

Yksi EUSIn alulle panemista pro-jekteista on 1990-luvulla aloitettu Maailman AVh-päivä. Sitä vietetään Euroopassa toukokuun 10. päivänä. Suomessa Aivohalvaus- ja dysfasia-

liitto on aktiivisesti järjestänyt vuo-sittain päivän tapahtumia.

Maailman aivohalvauskongressin yhteydessä vuonna 2004 AVh-päivä käynnistettiin Pohjois-Amerikan mantereella. Kun Maailman aivo-halvausjärjestö (World Stroke Orga-nization, WSO) perustettiin, se otti Maailman AVh-päivän projektikseen. WSO:n Maailman AVh-päivää viete-tään lokakuun 29. päivä. Projektia ja siihen liittyvää 2-vuotista kampanjaa vetää professori Markku Kaste. Lisää tietoa aiheesta saa osoitteesta www.worldstrokecampaign.org ja www.world-stroke.org.

uusiA ToiMiNTojA

Uusina toimintoina ESO on aloitta-nut vaihto-ohjelman edistämään alan kansainvälistä verkostoitumis-ta (department-to-department), AVh-yksiköiden sertifiointiohjelman parantamaan hoidon laatua ja AVh-tutkijoiden verkoston tehostamaan tieteellistä tutkimusta.

Nykyisin vain yksi seitsemästä AVh-potilaasta Euroopassa pääsee hoitoon AVh-yksikköön. Vain Suo-messa, Ruotsissa, hollannissa ja Lu-xemburgissa valtaosa potilaista hoi-detaan AVh-yksiköissä.

ESOn sertifiointiohjelma tähtää siihen, että AVh-yksiköt täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset. Sak-sassa AVh-yksiköt on jo sertifioitu ja ESOn sertifiointi työryhmä selvittää parhaillaan, miten se olisi toteutetta-vissa muualla Euroopassa.

AVh-tutkijoiden verkostolla, the European Stroke Trials Network (EST-net), on parhaillaan työn alla toipu-mista mittaavat asteikot. Tarkoitus on löytää kansainvälisesti hyväksytyt yhteiset mittarit mittaamaan, miten potilas on toipunut aivoverenkierto-häiriöistään. Näitä mittareita tullaan käyttämään tulevissa tutkimuksissa.

European Stroke Conference siir-tyy vähitellen ESOn järjestettäväksi. Markku Kaste toimi ESOn johtokun-nassa ja varapresidenttinä 2007-2010. hän on nyt sekä sertifiointiohjelman että AVh-tutkijoiden verkoston työ-ryhmän jäsen. Turgut Tatlisumak on

ESOn johtokunnan (Board of direc-tors) jäsen ja Atte Meretoja nuorten AVh-lääkäreiden -komitean (Young Stroke Physicians) jäsen.

uusiN TiETo PoTilAidEN PArhAAksi

Amerikan Stroke Association (ASA) on pitkään ollut vahva vaikuttaja oman mantereensa aivohalvauksen hoi-don kehittäjänä. ASAlla on oma lehti (Stroke) ja oma tieteellinen kongres-si (International Stroke Conference). Nyt eurooppalainen järjestäytymi-nen on päässyt samalle tasolle.

Luomalla puitteet kansainvälisel-le yhteistyölle, järjestämällä syste-maattista eurooppalaista koulutusta ja antamalla hoitosuosituksia ESO kykenee kehittämään eurooppalai-sia käytäntöjä AVh-potilaiden par-haaksi. Verkostoituneiden, AVh-tut-kimukseen ja hoitoon koulutettujen kliinikoiden ja tutkijoiden avulla uu-sin tieto ja osaaminen voidaan ottaa nopeasti käyttöön myös Suomessa. Kuten AVh-tutkimuksessa muuten-kin, suomalaiset ovat olleet tärkeässä roolissa tässä kehityksessä.

Erikoislääkäri Atte Meretoja ja Helsingin yliopiston neurologian emeritusprofessori Markku Kaste

työskentelevät HYKS Neurologian klinikassa.

12 AVH 4/2010

13AVH 4/2010

Aloite eurooppalaisen SAFE-or-ganisaation (the Stroke Allian-ce For Europe) perustamiseksi

tuli vuonna 2003 Euroopan parla-mentilta eräässä sen seminaarissa, jo-hon osallistui tutkijoita, viranomaisia ja potilasjärjestöjen edustajia. Parla-mentti halusi edistää AVh:n ennalta-ehkäisyä Euroopan unionin alueella ja se velvoitti Euroopan maiden halli-tuksia ryhtymään kiireesti toimenpi-teisiin AVh:n ehkäisemiseksi.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto oli vuonna 2004 mukana SAFEa perus-

SAFE – eurooppalaisten potilasjärjestöjen

yhteistyötä

Eurooppalaiset AVH-potilasjärjestöt ovat järjestäytyneet SAFE-organisaatioksi edistääkseen yhteistyötä AVH:n ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen

liittyvissä tehtävissään.

SAFE-organisaation vuosittainen yleiskokous pidettiin vuonna 2009 Hitchinissä, Englannissa.

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila

tamassa 15 järjestön kanssa. SAFEssa on mukana eurooppalaisia AVh-po-tilasjärjestöjä Itävallasta, Belgiasta, Cataloniasta, Tsekistä, Tanskasta, Ranskasta, Saksasta, Unkarista, Irlan-nista, Israelista, italiasta, hollannista, Norjasta, Sloveniasta, Ruotsista ja Isosta-Britanniasta ja Suomesta. Toi-minta on laajentumassa Itä-Euroo-pan suuntaan.

SAFEn keskeinen tehtävä on aivo-verenkiertohäiriöiden ennaltaehkäi-syyn, hoitoon ja kuntoutukseen liitty-vän tiedon ja materiaalin jakaminen

sekä yhteydenpito EU-parlamenttiin.SAFEn toiminnasta vastaa halli-

tus, jonka puheenjohtajana toimii saksalainen Markus Wagner. Järjes-tön edustajat kokoontuvat kerran vuodessa yleiskokoukseen. Järjestön sihteerinä toimii englantilaisessa UK Stroke Associationinissa työskentele-vä Jon Barrick.

Lisätietoja: www.safestroke.org

Pä

ivi s

eP

Pä

-la

ss

ila

14 AVH 4/2010

Englantilaiset Suzanne ja Duncan Wall tutustuivat toisiinsa noin 7–8 vuotta sitten netissä. Vuonna 2005 duncanin poika otti Suzanneen yhteyttä ja

kertoi isänsä olevan jonkin aikaa pois tietokoneen ääres-tä. duncan oli saanut aivoverenkiertohäiriön ja joutunut sairaalaan.

– Päätin lähteä tapaamaan duncania. Olin itse ollut pitkiä aikoja sairaalassa, joten tiesin, kuinka mukavalta tuntui saada sinne joku vieraaksi ja juttuseuraksi, kertaa Suzanne yhteisen taipaleensa alkuvaiheita.

Suzanne asui harlowissa ja duncan Wolverhampto-nissa. Ajomatkaa sairaalavierailulle kertyi noin 150 mailia eli noin 240 kilometriä.

– Ajattelin, että siinäpä pöhkö nainen. Lähteä nyt tapaamaan vierasta miestä sairaalaan. Kuka nyt minua tulisi katsomaan, kertoo duncan ihmetelleensä Suzan-nen aikeita.

Suzannea ja duncania yhdistävät samanlaiset kiin-nostuksen kohteet, kuten elokuvat. Myös huumorintaju menee yksiin.

– Suzanne oli kertonut elämästään nettikeskuste-luissamme. Pidin häntä urheana naisena ja ihailin häntä. Olimme kuitenkin vain ystäviä.

Suzanne ja duncan tapasivat sairaalassa ensimmäistä kertaa kasvokkain. he myöntävät, että heidän tarinas-saan on klassista Rakkautta ensi silmäyksellä -luonnet-ta. Tosin duncan rakastui ensin Suzanneen ja Suzannen tunteet syttyivät vasta myöhemmin, sillä hän oli vierailun aikana vielä parisuhteessa.

rAkAsTuNuT oNNENPEkkA

Suzanne alkoi vierailla sairaalassa joka viikko. Matka sairaalaan kesti kolme ja puoli tuntia suuntaansa. hän saattoi olla toisinaan väsynyt ja nukahti duncanin sairaa-lasängylle. Paluumatka oli vielä edessä samana päivänä.

Suzannen sairaalavierailut pitenivät ja kotiuduttu-aan duncan kävi puolestaan Suzannen luona tämän kotikaupungissa. Matka taittui junalla, sillä duncan ei pystynyt enää ajamaan autoa. Sairaus vei ensin käve-lynkin, mutta hän oppi taidon myöhemmin uudestaan. – Kyselin tuolloin itseltäni, olenko valmis rakastumaan. Olen vieläkin ihmeissäni siitä, että suhteemme kukois-

Pä

ivi s

eP

Pä

-las

sila

Rakkaus syttyi sairaalassaToisinaan sairaus voi tuoda jotain

hyvääkin elämään. Näin kävi englantilaisille Suzanne ja Duncan Wallille, joiden yhteinen tarina alkoi

sairaalasta. Nyt he molemmat toimivat aktiivisesti West Midlandin

AVH-kerhossa.

Tekstiä on toimituksen käytössäoikeanpuoleinen sivu myös tekstisivuei muiden ilmoitussivujen joukkoon

15AVH 4/2010

taa edelleen. Nuorempana rakkaus oli dynaamisempaa, mutta tämä on erilaista. Aina silloin tällöin katselen Suzannea ja kerron itselleni, mikä on-nenpekka olenkaan, kertoo duncan tunteistaan.

Suzanne ja duncan avioituivat tä-män vuoden kesäkuussa.

rAhAsToNhoiTAjA jA PuhEENjohTAjA

Suzanne ja duncan ovat molemmat aktiivisia West Midlandin AVh-ker-hossa.

– Liityin AVh-kerhoon noin kym-menen vuotta sitten erään ystävä-ni vuoksi. Suzannekin tuli mukaan toimintaan muutettuaan asumaan kanssani Wolverhamptoniin, duncan kertoo.

Suzanne on ollut kolme vuotta rahastonhoitajana. Paikka vapautui, kun tehtävää hoitanut AVh-kuntou-tuja halusi luopua siitä. duncan on toiminut puheenjohtajana tämän vuoden alusta.

– En ollut kovin innokas tarttu-maan tähän tehtävään. Se ei tunnu omalta rooliltani. Suostuin kuitenkin, kun ei ollut muitakaan halukkaita, kertoo duncan päätöksestään.

West Midlandin AVh-kerhossa on 75 jäsentä. Nuorin jäsenistä on 25-vuotias ja vanhin 85-vuotias. Jou-kossa on niin sairastaneita, heidän läheisiään kuin lapsiaankin.

Kerho kokoontuu joka lauantai Albert Roadin päiväkeskuksessa klo 11–13. Ensimmäinen tunti on varattu ammattilaisen ohjaamalle harjoitte-lutunnille. Tämän jälkeen on vuoros-sa teetä, kahvia ja vapaata keskus-telua. Toisinaan tapaamiseen tulee AVh-alan ammattilaisia pitämään alustuksia. Viikoittaisiin tapaamisiin saapuu noin 25–60 kävijää.

Tapaamiset ovat kuitenkin vah-vistavia. Jokaisella on omat pul-mansa. Kerhossa löytyy kuunte-lijoita, juttuseuraa ja ymmärtäjiä. – Kerholaisten suuri ikäerokaan ei

tuota pulmia heistä tulee ystäviä tai peräti kuin perheenjäseniä kes-kenään. Se lisää ihmisten turvalli-suudentunnetta. Jos joku on poissa tapaamisista, hänelle soitetaan tai lä-hetetään tekstiviesti ja kysellään kuu-lumisia. Autamme toinen toisiamme ja pärjäämme siten paremmin, dun-can kertoo.

Kerran kuukaudessa kerholaiset järjestävät retkiä: käyvät teatterissa, keilaamassa, yhdessä syömässä, ka-navaristeilyillä, organisoivat urheilu-tapahtuman tai mitä nyt kulloinkin keksivätkin. Ovatpa he järjestäneet purjelentoakin jäsenilleen.

MoNiMuoToisTA VArAiNhANkiNTAA

Englannissa on perinteitä monen-laisille varainhankintatempauksille. Siellä järjestetään muun muassa kä-velytapahtumia, joissa vapaaehtoiset osallistujat hankkivat sponsoreita lahjoittamaan hyvään tarkoituk-seen summan kävelysuorituksesta. – hankin tässä taannoin 500 puntaa lasinsirpaleiden päällä kävelemisestä. Ystäväni ja perheenjäseneni maksoi-vat tuosta urotyöstäni ja raha meni AVh-kerholle. Tein sen, koska se oli uusi kokemus ja samalla autoin ker-hoamme, kertoo Suzanne ylpeästi.

Englannissa rahoja hyväntekeväi-syyteen voi kartuttaa myös kävele-mällä kuumien hiilien päällä, pyöräi-

lemällä, juoksemalla tai kiipeilemällä rakennusten seiniä pitkin. Konstit on monet!

– Olen minä hiilienkin päällä kävellyt, kehaisee Suzanne, jonka monipuoliset taidot ulottuvat myös kakkujen koristeluun lähes kondiit-toritasolla.

ToiVo NuorissA jäsENissä

Suzanne ja duncan kertovat vaikeuk- sista saada ihmisiä mukaan toimin-taan. Ammattilaisia ei ole apuna har-joittelutunteja lukuun ottamatta.

– Omaishoitajilla ei ole aikaa eikä voimia ja monet ovat vastahankaisia tulemaan mukaan aktiivisesti. Ja jos tulee mukaan, huomaa saavansa yhä enemmän tehtäviä, Suzanne kertoo.

– Nyt tosin AVh-kerhomme tilan-ne näyttää nyt hieman valoisammal-ta, sillä olemme saaneet nuorempia jäseniä, joilla on halukkuutta vapaa-ehtoistoimintaan, sanoo duncan.

West Midlandin AVh-kerho on saanut tunnustusta liitoltaan (UK St-roke Association), sillä se on valittu vuoden 2009 kerhoksi.

Kirjoittaja on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton viestintäpäällikkö. Hän

tapasi Suzanne ja Duncan Wallin vieraillessaan syyskuussa kutsuttuna

puhujana kertomassa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnasta UK Stroke

Associationin valtakunnallisessa AVH-kerhotapaamisessa.

Rakkaus syttyi sairaalassa

Duncan Wallin (vas.) AVH-sairaus toi hänen elämäänsä Suzannen.

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila

16 AVH 4/2010

ma

rik

a r

ail

ila

Pohjoismainen afasianeuvosto (Nordiska Afasirådet) on poh-joismaisten valtakunnallisten

afasiajärjestöjen yhteistyöverkosto, joka on perustettu vuonna 1986. Pohjoismaissa ensimmäinen afa-siajärjestö perustettiin Suomeen vuonna 1977. Liitto oli nimeltään Afasialiitto, nykyinen Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Tämän innoittamana muihinkin Pohjoismaihin syntyi omat potilasjärjestönsä Islantia lukuun ot-tamatta.

Pohjoismainen afasianeuvosto saa tukea toimintaansa Pohjoismai-den ministerineuvostolta hakemuk-sen perusteella. Afasianeuvoston ta-voitteena on ollut vuosien saatossa edistää afaattisten henkilöiden arkea, vaikuttaa asenteisiin ja välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä maiden välillä.

suurisTA sEMiNAArEisTA PiENEMPiiN hANkkEisiiN

Vuosien aikana toiminta on muut-tunut. Alkuaikoina neuvosto järjesti suuria seminaareja, joissa esiteltiin hyviä käytäntöjä ja joihin osallistui kymmeniä jäseniä jokaisesta jäsen-maasta. Nykyisin etusijalla ovat pie-nempimuotoiset hankkeet kuten yh-teiset esitteet ja projektit.

Kokemusten vaihdosta voisi esi-merkkinä mainita Juttu-tupa-projek-

tin, afaattisten henkilöiden sosiaa-lisen osallistumisen hankkeen, joka on osittain mallinnettu Ruotsin afa-siajärjestön Prova-på-rum-toimin-nasta. Maiden yhteiset hankkeet ovat rakentuneet yhteisiin tarpeisiin ja rajapintoihin. Tavoitteena on, että jokainen saa jotain konkreettista toi-mintaansa.

Vuosien varrella toteutuneista hankkeista voisi mainita ARNIT-säh-köpostisivuston, joka oli sovellettu erityisesti kommunikointivaikeuksia omaaville henkilöille. Viimeisin tuo-tos on esite afasiasta maahanmuutta-jille eri kielillä, muun muassa saamek-si, urduksi ja somaliksi. Esitteisiin voi tutustua liiton sivuilla www.stroke.fi.

VETooMus AfAsiAkuNTouTuksEN

PuolEsTA

Yhteistyön tavoitteena on myös vaa-lia pohjoismaista yhteistä näkemys-tä hyvinvoinnista ja sosiaaliturvasta. Neuvosto onkin tehnyt työtä vaikut-tamisen saralla. Yhteinen vetoomus hyvästä afasiakuntoutuksesta on val-mistunut. Tarkoituksena on, että jo-kainen maa luovuttaa vetoomuksen päättäjille ja hyödyntää dokumenttia omassa toiminnassaan. Vetoomus on myös luovutettu kansainväliselle afa-siajärjestölle AIA:lle (Afasia Internatio-

nale Assosiation), joka edustaa puhe-vammaisia Euroopan vammaisfoo-rumissa (European Disability Forum, EDF). Vetoomus löytyy liiton sivuilta www.stroke.fi.

Pohjoismainen yhteistyö on osal-taan myös haastavaa. Yhteinen kieli yhdistää edelleen kuten alkuaikoina, mutta kulttuurierot ja järjestöjen toi-mintakäytännöt eroavat maitten vä-lillä ja tuovat mausteita toimintaan. Yhteistyö on antamista ja saamista. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on ollut veturina pohjoismaisen afasiajärjes-tötoiminnan alkutaipaleilla, mutta nyt toiminta on enemmän vastavuo-roista.

suoMi PuhEENjohTAjAMAANA

2011–2012

Pohjoismaisen afasianeuvoston hal-lintotehtävät kiertävät maiden välillä ja kukin vuorollaan hoitaa puheen-johtajuutta. Tulevana vuotena Ruotsi siirtää puheenjohtajan tehtävät Suo-melle. Näin liittomme toimii puheen-johtajana kaksi seuraavaa vuotta 2011–2012 ja luotsaa pohjoismaista afasiayhteistyötä.

Marika Railila toimii järjestöpäällikkönä

Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

Pohjoismaista yhteistyötä afasian hyväksiPohjoismainen afasianeuvosto on yhteistyöverkosto, joka edistää afaattisten henkilöiden arkea, vaikuttaa asenteisiin ja välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä

Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen välillä.

17AVH 4/2010

AVOTERAPIAT ALKAVAT MASKUSSA!

Vuoden 2011 alussa aloitamme Kelan kustantamat yksilölliset ja ryhmämuotoiset avoterapiat alle 65-vuotiaille Kelan Turun, Raision ja Salon vakuutuspiirien alueella asuville. Terapialajeja ovat mm.

• fysioterapia ja allasterapia• puheterapia• toimintaterapia• neuropsykologinen kuntoutus• päiväkuntoutus ja monimuototerapiat

Lisätiedot ja hakuohjeet: kuntoutussihteeri puh. (02) 439 2327 tai www.kuntoutuskeskus.fi

18 AVH 4/2010

Afasiaterapian tutkimus lähti maailmalla voimakkaaseen kasvuun 1980-luvun loppu-

puolella. Alkusysäyksenä tälle kas-vulle voidaan pitää laajalevikkisessä lääketieteellisessä lehdessä julkais-tua, mutta heikosti toteutettua tutki-musta, jossa esitettiin, että puhetera-peuttien antama afasiaterapia ei ollut tehokasta.

Uudemmat tutkimukset osoittivat sekä yksinään että useista tutkimuk-sista tehtyinä koosteina, että afasia-kuntoutuksesta todellakin oli hyötyä.

kuNTouTusMENETElMäT jA AiVoTuTkiMus TäsMENTyNEET

Tutkimusten myötä myös kuntou-tusmenetelmät alkoivat täsmentyä.

Terapiassa siirryttiin kielellisten on-gelmien ydinalueisiin kohdistuviin kuntoutusmalleihin, vahvistettiin säilyneiden toimintojen käyttöä ar-kipäivän kommunikaatiossa sekä korostettiin kansainvälisen ICF-luo-kituksen käytön lisääntymisen myötä erityisesti afaattisen henkilön toimin-nan ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä.

Kuntoutukseen ja kuntoutumi-seen liittyvä aivotutkimus on kehitty-nyt merkittävästi viime vuosina. Ny-kyään onkin tarjolla vahvaa näyttöä siitä, millaisiin aivojen hermostollisiin mekanismeihin kuntoutusvaikutus perustuu ja millaisia myönteisiä vai-kutuksia tehokkailla ja oikein suun-natuilla kuntoutusmenetelmillä on afaattisen henkilön keskushermos-toon. Toivoisinkin jokaisen afasiate-

rapian parissa työskentelevän tervey- denhuollon ammattilaisen tutustu-van Pulvermüllerin ja Berthierin (2008) erinomaiseen katsaukseen näistä aiheista.

TiEToA AfAsiATErAPiAN kEhiTTäMisEEN

Kuntoutuskäytänteet muuttuvat hi-taasti. Jatkuvasta täydennyskoulu-tuksesta huolimatta uuden tiedon siirtyminen tutkimuksesta käytännön afasiaterapiaan vie kuitenkin vuosia, jopa yli kymmenen vuotta.

Maailmalla tehtävän tutkimuksen ero suomalaiseen tutkimukseen ei näy niinkään tutkimusten laadussa, vaan määrällisissä sisällöissä. Suo-messa on tehty useita kansainvälistä huomiota saavuttaneita ja korkeata-

ma

tti l

eh

tih

alm

es

Afasiakuntoutus maailmalla ja meillä

Kotimainen ja kansainvälinen tutkimus luo pohjaa afasiakuntoutuksen kehittymiselle. Tarvitaan oikein suunnattua ja riittävän usein annettua

puheterapiaa. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa henkilön selviytymistä normaalissa arjessa. ICF-luokitus on vaikuttanut merkittävästi

kuntoutusajatteluun ja kuntoutuksen suunnitteluun.

Kanadalainen Afasiainstituutti kouluttaa puheterapeutteja käyttämään kehittämäänsä tuetun keskustelun menetel-mää. Puheterapeutti Victoria Mankki Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta kävi opintomatkalla viime keväänä.

Ann

eli S

chw

artz

19AVH 4/2010

soisia tutkimuksia afasian ja afasia-kuntoutuksen alalla.

Kansainvälisessä mittakaavas-sa laajan afasiakuntoutusaineiston kokoaminen yhdessä sairaalassa tai kuntoutuslaitoksessa on kuitenkin erittäin hidasta. Meillä ei ole toistai-seksi tehty laajoja usean yliopisto-sairaalan alueella toteutettuja afasian kuntoutustutkimuksia, jotka mahdol-listaisivat vahvimman kuntoutusnäy-tön kannalta riittävän laajan aineisto-pohjan.

Valitettavasti myös terapiapalve-lujen saatavuus vaihtelee Suomessa alueellisesti hyvin paljon. Tuorees-sa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden alkuvaiheen kuntoutusta käsittele-vässä Teemu Takalan selvityksessä ilmeni, että vain 18 % maamme ter-veyskeskuksista katsoi pystyvänsä tarjoamaan riittävät puheterapiapal-velut asiakkaille, joilla oli neurologis-peräinen kommunikointihäiriö.

Tilanne ei ole juuri tätä parempi muuallakaan maailmassa. Kehitys-maissa afasiaterapiaa on tarjolla vain satunnaisesti, jos lainkaan. Teollisuus-maissakin terapiatarjonta rajoittuu pääosin vain sairastumisen jälkeisen vuoden ajalle ja yleisimmin kertaviik-koisena toimintana. Tämä on karkeas-sa ristiriidassa uuden tutkimustiedon kanssa, joka vahvasti tukee sitä, että erittäin intensiivinen kuntoutus on huomattavasti tehokkaampaa kuin sama määrä terapiaa toteutettuna harvajaksoisesti pitkällä aikavälillä.

Samoin on näyttöä siitä, että te-rapiavaikutus ei rajoitu ainoastaan sairastumisen jälkeiseen aikaan, vaan jopa vuosien kuluttua sairastumises-ta voidaan oikein suunnatulla terapi-alla saada hyviä tuloksia.

Tällaiset intensiivijaksot eivät kui-tenkaan ole vielä kovin yleisesti käy-tössä rikkaissakaan maissa. Näyttää siis siltä, että pelkästään seuraamalla kansainvälisiä puheterapiakäytäntöjä emme riittävästi kehitä toimintaam-me. Tarvitsemme tähän nimenomaan uuden tutkimuksen antamaa tietoa, joka meidän pitäisi pystyä siirtämään terapiapalvelujemme sisällöksi.

Pystymme siis afasiakuntoutuk-sen kehittämisessä tukeutumaan osin omaan kansalliseen tutkimuk-

seen, mutta on erittäin tärkeää seu-rata jatkuvasti kansainvälisen tut-kimuksen ja kuntoutuksen hyvien käytänteiden edistymistä, jotta pys-tyisimme tarjoamaan asiakkaillemme parhaan mahdollisen avun.

iCf-luokiTus korosTAA ToiMiNTAkykyä

Afasiaterapian yksilöllisessä suunnit-telussa on ensimmäiseksi asetetta-va tavoitteet; mihin pyritään ja mitä pidetään paranemisen mittarina? Maailman terveysjärjestön laatima ICF-luokitus (ks. AVh-lehti 3/2010) on vaikuttanut merkittävästi 2000-luvul-la kuntoutusajatteluun ja kuntoutuk-sen suunnitteluun.

Perinteisestä vaurion korjaa-misesta on siirrytty huomattavasti monipuolisempaan kuntoutuksen tavoitteenasetteluun, jossa painopis-teenä on asiakkaan toimintakyky ja mahdollisuus osallistua roolinsa mu-kaisesti ympäristönsä tapahtumiin ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Kuntoutuksen pitäisi siis parantaa henkilön selviytymistä normaalissa arjessa, ei pelkästään terapiahuo-neessa.

Erityisesti Aura Kaganin ja Nina Simmons-Mackien työryhmät ovat kehittäneet ICF-luokitusta edelleen paremmin afasiaterapian suunnit-telun ja tuloksellisuuden seurannan tarpeisiin. Tällainen lähestymistapa korostaa afaattisen henkilön lähi-ih-misten aktiivista mukaanottoa tera-piaprosessiin. Lisäksi ryhmäterapian merkitys korostuu. Tästä on valitetta-van vähän esimerkkejä suomalaises-sa afasiaterapiassa, vaikka tutkimus-tieto ja kustannustehokkuus selvästi kannustaisivat ryhmäkuntoutusmuo-tojen lisäämiseen ja kehittämiseen.

iNTENsiiVisTä TErAPiAA

Terapian intensiivisyyden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Tätä voi hyvin tehostaa tietokoneavusteisen kun-toutuksen avulla. Maailmalla on vii-meisten 35 vuoden aikana kehitetty lukemattomia tietokoneohjelmia afa-siakuntoutuksen tarpeisiin.

Suomessakin tietokoneavustei-

sesta afasiaterapiasta on kokemuksia, mutta valitettavasti näiden keinojen laajamittainen käyttö on vielä melko vähäistä. Tässä tarvittaisiin kuntout-tajien ja teknologiayritysten kanssa yhdessä kehitettyjä tehokkaita oh-jelmistoja, kuntoutustutkimusta ja koulutusta.

kouluTus, iNforMAATio jA VErTAisTuki

Sosiaali- ja terveydenhuollon am-mattihenkilöiden sekä erilaisissa palveluammateissa työskentelevien henkilöiden kouluttaminen afasiasta ja sen aiheuttaman kommunikointi-ongelman helpottamiskeinoista on tärkeä osa ICF-ajattelun mukaista kuntoutusta ja ongelmien ennaltaeh-käisyä. Afasia on edelleen melko tun-tematon ilmiö terveiden kansalaisten parissa. Siksi jatkuva tiedottaminen ja koulutus ovat tärkeä osa hyvinvointi-yhteiskuntaa.

Kanadassa kehitetty Supported communication -malli sekä brittiläi-nen tukiverkosto Connect – the Com-munication Disability Network ovat erinomaisia esimerkkejä toimivista verkostoista, joissa työn laadun ja kehittämisen tueksi myös tehdään jatkuvasti alan tutkimustyötä. Suo-messa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Juttutupa-projektissa sekä erilaisten kuntoutuskurssien toiminnassa on hyvin omaksuttu edellä kuvattujen hankkeiden keskeisiä sisältöjä.

Vertaistuen merkitys on hyvin tär-keä. Tässä on kokemuskouluttajien käytöstä hyviä esimerkkejä. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon koulu-tuksen ja kokemuskouluttajien välil-lä on tärkeää ja siihen tulisi jatkossa kiinnittää vielä nykyistä enemmän huomiota.

Lisätietoja:Connect – the Communication Disability

Network: http://www.ukconnect.org/Supported

communication – Aphasia Institutehttp://www.aphasia.ca/

Lähdeluettelo saatavissa toimituksesta.

Matti Lehtihalmes toimii logopedian professorina Oulun yliopistossa.

20 AVH 4/2010

Viime vuosina näyttöön perus-tuva lääketiede ja näyttöön perustuva käytäntö ovat tul-

leet myös käytännön fysioterapiaan. Näyttöön perustuvan fysioterapian taustalla on hyvä tutkimus, joka pyr-kii vastaamaan käytännöstä syntynei-siin kysymyksiin. Näin voidaan kehit-tää kliiniseen työhön ohjenuoria niin, että käytäntö on kaikkina aikoina kor-kealaatuista ja tutkimustiedolla päivi-tettyä. Käytännön tutkimustyön ’kul-taiset standardit’ ovat satunnaistetut tutkimusasetelmat, systemaattinen tarkastelu sekä meta-analyysit.

TuTkiMusTiEToA CoChrANE-kATsAuksisTA

Cochranen tietokanta on esimerkki tällaisista systemaattisista tieteel-lisesti tarkastelluista aineistoista. Cochrane-yhteistyö (Cochrane Colla-boration) on kansainvälinen verkosto, joka tuottaa tiivistelmiä lääketieteel-lisestä tutkimustiedosta, Cochrane-katsauksia.

Jotkin AVh-kuntoutuksessa käy-tössä olevat tekniikat ovat yhteen-vetoja Cochrane-aineistojen pe-rusteella vaikuttaviksi arvioiduista menetelmistä. Tällaisia ovat esimer-kiksi tehtäväkeskeinen harjoittelu toiminnallisuuden parantamiseksi, kävelymattoharjoittelu valjailla tai ilman, pystyasennon kontrollin ja/ tai alaraajan toiminnan parantami-nen ja sähköstimulaation käyttämi-nen lihasten aktivoimiseksi. Muita tieteellisiin aineistoihin perustuvia tekniikoita ovat olkapäätukien käyt-täminen ja olkanivelen subluxaation hoito, biopalaute (EMG-palaute) mo-torisen toiminnan palauttamiseksi,

pakotettu käden käyttö, bilateraali-nen harjoittelu yläraajan toiminnan parantamiseksi sekä kotona asuville suunnatut terapeuttiset kuntoutus-palvelut.

Monissa näissä aineistoissa on yleisenä johtopäätöksenä, että kor-kealaatuisia tutkimuksia ja syste-maattisesti tieteellisesti tarkasteltuja aineistoja tarvitaan, jotta voidaan määrittää tarkkaan kuvattujen yk-silöllisten tekniikoiden ja hoitojen teho AVh-kuntoutuksessa. Siis lisä-tutkimusta tarvitaan ja sitä on tuo-tettukin. Viime vuosina on julkaistu

useita laadukkaita satunnaistettuja ja kontrolloituja fysioterapian käy-täntöä koskevia tutkimuksia. Näillä tutkimuksilla on ollut vaikutusta fy-sioterapian kliiniseen käytäntöön ja ne ovat myös johtaneet kansallisiin Käypä hoito -ohjeisiin.

fysioTErAPiA EdisTää ToiPuMisTA

Fysioterapia parantaa motorista toimintaa ja lisää liikkumiskykyä. Li-sääntynyt liikkumiskyky edistää toi-pumista ja voidaan siksi olettaa, että AVh:n jälkeinen fysioterapia edistää toipumista.

Erilaisia fysioterapian lähestymis-tapoja on esitelty vuosien aikana. Vaikka kaikki fysioterapian lähesty-mistavat parantavat motorista toi-mintaa jollakin tavalla, on todisteita siitä, että systeeminen lähestymista-pa eli tehtäväkeskeinen toiminnalli-nen harjoittelu on suositeltavampaa kuin refleksi-hierarkinen metodi akuutin vaiheen AVh-kuntoutukses-sa.

Ensimmäisten viikkojen kuntou-tustoimenpiteet tuottavat parem-man toipumisen kuin myöhemmin toteutetut. On todisteita ‘terapeut-tisesta ikkunasta’, akuutin vaiheen ajanjaksosta, jolloin plastisuus on lisääntynyt aivovaurion jälkeen. AVh:sta toipumisen on uskottu joh-tuvan sekä spontaanista toipumi-sesta että neuraalisten mekanismien uudelleen järjestäytymisestä.

Spontaania toipumista tapahtuu korjaavien prosessien ansiosta, esi-merkiksi paikallisten tekijöiden kuten turvotuksen vähenemisen seurauk-sena, kuolioon joutuneen kudoksen

Bir

git

ta l

an

gh

am

me

r/P

äiv

i liiP

Po

la Fysioterapian merkitys AVH-kuntoutuksessa

Tutkimustieto luo pohjaa fysioterapiakäytäntöjen muotoutumiselle. Mahdollisimman varhain aloitettu fysioterapeuttinen hoito ja kuntoutus edistää AVH-potilaan toipumista. Akuutin vaiheen kuntoutuksessa tehtäväkeskeinen

toiminnallinen harjoittelu on tehokasta.Pä

ivi L

iipp

ola

Kevyt jakkara siirtyy näppärästi kaksin käsin.

21AVH 4/2010

imeytymisestä ja kollateraalisuonten avautumisesta vaurioalueella. Tämä prosessi on ajallisesti kohtalaisen ly-hyt, 3-4 viikkoa.

Neuraalisten mekanismien uudel-leen järjestäytymiseen, aivojen plas-tisuuteen, sisältyy toisaalta aiemmin käyttämättömien ratojen käyttöön-ottoa, selviytyneiden hermosäikei-den versomista, uusien synapsien muodostumista, hermostollisten kyt-kentöjen irtaantumista ja uudelleen järjestäytymistä.

Ajatellaan, että kortikaalinen plas-tisuus syntyy kokemusten, liikkumi-sen, toiminnan, toimenpiteiden ja ympäristön fyysisten ominaisuuksien ja vaatimusten avulla. Fysioterapia on yksi vitaalinen toiminnan käynnistäjä.

hArjoiTTEluA TäyTyy jATkAA

AVh:n alkuvaiheessa tapahtuva toi-minnan paraneminen ei etene it-sestään, vaan rappeutuu, jos sitä ei pidetä yllä. Useissa tutkimuksissa on osoitettu motoristen ja päivittäistoi-mintojen heikkenevän, kun terapia on lopetettu.

Toisaalta tutkimukset ovat osoit-taneet, että jos fysioterapiaa ja har-joittelua jatketaan sairastumisen

jälkeisinä vuosina, kun-toutujat säilyttävät saa-vuttamansa toiminta-kyvyn. Kotona asuville AV h - k u n t o u t u j i l l e suunnattujen terapia-pohjaisten kuntoutus-palvelujen on osoitettu lisäävän itsenäisyyttä päivittäisissä toimissa.

Lisäksi tutkimukset osoittavat, että se toi-minto opitaan ja halli-taan paremmin, mitä harjoitellaan. Esimer-kiksi voimaharjoittelu painoilla ja aerobinen harjoittelu parantavat voimaa ja kestävyyttä, mutta eivät automaat-tisesti kohenna käve-lykykyä tai tuota pa-rempaa itsenäisyyttä

päivittäisissä toimissa tai liiemmin kasvata vastinalueita motorisella aivokuorella.

Tehtävään liittyvien toimintojen harjoittelu, kuten kävely, istumasta seisomaan nousu, portaiden nousu sekä päivittäisiin toimiin liittyvät as-kareet voivat sekä edistää alaraajo-jen lihasvoimaa ja kestävyyttä että laajentaa vastinalueita aivokuorella.

Näitä harjoituksia on kuitenkin tehtävä tietyllä in-tensiteetillä, riit-tävästi toistaen ja harjoituksia vaih-dellen yleisten har-joitteluperiaattei-den mukaan, jos tarkoituksena on saavuttaa mitatta-via tuloksia. Tämä tukee sitä yleistä vaikutelmaa, että systeemiteoreetti-nen lähestymista-pa, johon kytketään soveltuvat harjoit-teluperiaatteet, on suositeltavaa sekä akuutin vaiheen et-tä pidemmän ajan kuntoutuksessa.

fysioTErAPiAA jo ToiPuMisEN AlussA

Yleisesti tiedetään, että fysioterapia edistää AVh:sta toipumista ja että kuten mainittu, systeeminen lähes-tymistapa, jolla tarkoitetaan yksilön, tehtävän ja ympäristön keskinäistä vuorovaikutusta, on hyödyllistä. Täs-sä vuorovaikutuksessa liike on seu-rausta havaintojen, kognition ja toi-minnan välisestä aktiviteetista.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että hoito ja kuntoutus tulee aloittaa niin varhain kuin mahdol-lista, mieluummin jo AVh-yksiköissä moniammatillisesti. Käsitys AVh-kun-toutuksessa toteutetusta fysioterapi-asta tulee olla rajattu eri hoitoja arvi-oitaessa, jotta toiminnot ovat yksise-litteisiä. Fysioterapia ja liikunta ovat tärkeässä roolissa myös myöhemmin AVh-kuntoutuksessa.

Käännös: Päivi Liippola, fysiotera-peutti. Lähdeluettelo saatavana AVH-

lehden toimituksesta.

Kirjoittaja, tohtori (RPT, PhD) Birgitta Langhammer työskentelee

apulaisprofessorina Oslon yliopistossa ja Sunnaasin kuntoutussairaalassa.

Hänen väitöskirjansa Physiotherapy after stroke: a lifetime endeavour

valmistui vuonna 2007.

Halvauskäsi osallistuu kahvimukin nostamiseen.

Päiv

i Liip

pol

a

Tiskaaminen on hyvää harjoitusta.

Päivi Liipp

ola

22 AVH 4/2010

Stroke-ryhmä on liitollemme suora kanava päättäjiin, jotka ovatkin lähteneet mukaan yli

puoluerajojen toimivaan ryhmään. Ryhmän puheenjohtajana toimi lii-ton silloinen varapuheenjohtaja Mai-ja Perho.

Puheenjohtajuus siirtyi vuonna 2007 ryhmään alusta asti kuuluneelle Sirpa Asko-Seljavaaralle.

Ryhmän jäseninä ovat kansan-edustajat Esko Ahonen, Antti Kal-liomäki, Arja Karhuvaara, Anneli Kiljunen, Kimmo Kiljunen, Lauri Kähkönen, Merja Kyllönen, Sanna Lauslahti, Jouko Laxell, Tuija Nur-mi, Klaus Pentti, Pirkko Ruohonen-Lerner, Päivi Räsänen, Kimmo Sasi, Arto Satonen, Tarja Tallqvist, Marja Tiura, Pentti Tiusanen, Tuulikki Uk-kola ja Anne-Mari Virolainen.

Moni aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä asia on niin hoidon, kuntou-tuksen kuin palvelujen osalta jatka-nut tämän ryhmän kautta matkaansa esimerkiksi kysymyksenä ministerille tai asiana Kela-valtuutetuille. Myös liiton isoja, akuuttihoitoon ja kuntou-tukseen liittyviä projekteja on mää-räajoin esitelty ja käsitelty ryhmässä.

AVh-lehti esittelee Stroke-ryh-mään kuuluvat kansanedustajat. Kai-kille ryhmään kuuluville lähetettiin vastattavaksi kolme kysymystä. Tässä kysymykset ja niihin saadut vastauk-set. Vastaamatta jätti kahdeksan ryh-män edustajaa. Vastaajan tiedoissa mainitaan nimi, puolue, aloitusvuosi kansanedustajana sekä kotipaikka.

sirPA Asko-sEljAVAArAStroke-ryhmän puheenjohtaja

Kokoomus, 2007, helsinki

1. Aivoverenkiertohäiriö, eli AVh, on kolmanneksi suurin kansansairaus Suomessa ja tautiin sairastuu 14 000 henkeä vuodessa. Ihailen suuresti liu-otushoidon ja sen jälkeisen kuntou-tuksen tuloksia. Ne ovat Euroopan parhaat.

2. Olen eduskunnan Stroke-ryh-män kokoonkutsuja ja kirjoittanut artikkeleita aivoverenkiertohäiriön ennaltaehkäisystä, hoidosta ja akuut-tidiagnostiikasta.

3. AVh:n liuotushoito tulisi olla nopeasti saatavilla kaikkialla maas-

samme. Kuntoutus tulee aloittaa vä-littömästi ja siihen on panostettava. Toivottavasti tieteellinen tutkimus pystyy kehittämään yhä parempia tapoja ja lääkkeitä ennaltaehkäistä ja hoitaa aivohalvausta.

Esko AhoNENKeskustapuolue, 2003, Alajärvi

1. Olen toiminut eduskunnan Stroke-ryhmässä heti sen perustami-sesta lähtien eli vuodesta 2004. Koen työn tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Saan paljon hyvää ja tärkeää tietoa ryhmän kautta, joka edesauttaa kansanedus-tajan työssä hoitaa asioita, jotka koe-taan tärkeiksi.

2. Osallistun Järviseudun Aivohal-vausyhdistys ry:n toimintaa olemalla mm. ko. yhdistyksen jäsen. Korostan puheissani liikunnan merkitystä, le-von tarvetta, verenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisevää toimintaa sekä kuntoutuksen tarpeellisuutta.

3. Aivoverenkiertohäiriöiden en-naltaehkäisevää valistusta on selväs-ti lisättävä ja toisaalta kuntoutukseen on jatkossa lisättävä resursseja. On lisättävä määrärahoja, jotta pysty-tään tarjoamaan riittävä määrä kun-toutukseen liittyviä toimintoja sekä palveluja.

Eduskunnan AVH-aktiiviset eli Stroke-ryhmä esittäytyy

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n aloitteesta perustettiin keväällä 2004 eduskuntaan Stroke-ryhmä. Ryhmä muodostuu kansanedustajista, jotka ovat

kiinnostuneet edistämään AVH-asioita.

kysyMyksET:1. Miksi haluat toimia Stroke-ryhmässä? 2. Millä tavoin olet vaikutta-nut aivoverenkiertohäiriöi-den ennaltaehkäisyyn, hoi-toon ja kuntoutukseen liitty-viin asioihin? 3. Mikä aivoverenkiertohäiri-öihin liittyvä asia on vielä hoi-tamatta ja kuinka aiot siihen vaikuttaa?

Ilpo

Vain

ionp

ää

Aki

Paa

vola

23AVH 4/2010

ArjA kArhuVAArA Kokoomus, 2007, helsinki

1. Olen siviiliammatiltani neuro-logiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti. haluan olla vaikutta-massa asiantuntemuksellani siihen, että AVh-sairauksien ehkäisy, hoito ja varsinkin kuntoutus saadaan toimi-maan asianmukaisesti koko maassa.

2. 27 vuoden ajan päätyönäni, nyt nostamalla kuntoutusasioita lainsää-däntötasolle sekä työterveydenhuol-lossa, osatyökykyisten työllistämises-sä että terveydenhuoltolaissa.

3. 1) Sujuva ja oikea-aikainen hoi-toonpääsy, riittävä ja ammattitaitoi-nen lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitotulosten seuranta ja inhimilli-sesti laadukkaan elämän mahdollis-taminen.

2) Perusterveydenhuollon hen-kilöstön ymmärryksen ja osaamisen lisääminen koulutuksella koko maas-sa.

3) Kuntoutuksen mahdollistami-nen myös iäkkäiden sairastuneiden kohdalla.

haluan vaikuttaa ammattilaisten koulutusrakenteisiin sekä hoitoket-jujen ja terapiapolkujen sujuvuuteen valiokuntien ja KELA:n kautta.

ANNEli kiljuNEN SdP, 2003, Lappeenranta

1. Alun perin siksi, koska tämä oli perheessä läheinen asia. Aivoveren-kiertohäiriöt ovat merkittävä sairaus-ryhmä, josta koituu paljon inhimillis-tä hätää ja yhteiskunnallista haittaa. Kuitenkin näihin sairauksiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja toi-saalta parantaa niitä, jos hoitoon pää-sy on nopea, hoito tehokasta ja kun-toutus toimivaa. Kaiken kaikkiaan on tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta aivoverenkiertohäiriöistä.

2. Toimimalla ryhmässä, tuomalla AVh-sairauksiin liittyviä mielipiteitäni ja tietojani esiin sosiaali- ja terveysva-liokunnan työssä, Kelassa, paikallises-sa päätöksenteossa ja keskusteluissa kansalaisten kanssa. Olen ollut järjes-tämässä maakunnallista AVh-päivää, jonka tavoitteena oli parantaa sairau-den hoitoa ja kuntoutusta Etelä-Kar-jalassa. Monissa AVh-seminaareissa ym. tilaisuuksissa olen ollut puhujana tai osallistujana.

3. Terveyden edistämisessä on paljonkin vielä tehtävää, samoin va-jaatyökykyisten työllistämisessä. Ja hyvään hoitoon pitää aina satsata, AVh-potilaiden hoito ja kuntoutus eivät ole vielä riittävän hyvällä tasolla. Valiokuntatyössäni vaikutan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Siinä riittää työsarkaa.

kiMMo kiljuNEN SdP, 1995, Vantaa

1. Kyse on vakavasta ”kansantau-dista”. Isäni kuolema aivohalvaukseen havahdutti minut toimimaan.

2. Mm. toimiminen Stroke-ryh-mässä.

3. Liuotushoitovalmiuksien entis-tä suurempi tarjoaminen.

MErjA kyllöNEN Vasemmistoliitto, 2007, Suomussalmi

1. Olen aiemmassa työssä tör-männyt usein aivohalvauspotilaiden kuntoutuskysymyksiin ja sitä kautta asia on aina tuntunut tärkeältä.

2. Erityisesti kuntoutuspuolelle liittyvien asioiden eteenpäin vientiin valtiopäivätoimin.

3. Yleisen keskustelun laajenta-minen ja kansalaistietoisuuden lisää-minen kaipaa aina työtä, sitä ei voida tehdä koskaan liikaa. Kokonaisym-märrys kuntoutuksen merkitykses-tä ja sen erityistarpeesta myös yli 65-vuotiaille vaatii toimia.

Pirkko ruohoNEN-lErNErPerussuomalaiset, 2007, Porvoo

1. Lähipiirissäni olen tutustunut afasiapotilaan hoidon ja kuntoutuk-sen lukuisiin ongelmiin.

2. Korostan usein terveellisen ravinnon, liikunnan, raittiuden ja tu-pakoimattomuuden roolia hyvän elä-män tärkeinä osatekijöinä. Valtion ja kotikunnan talousarviokäsittelyissä olen vaatinut hoitotyön rahoituksen turvaamista, lisäksi hoitohenkilökun-nan koulutusta ja työtä on kehitettä-vä.

3. Jotta kansalaiset saisivat asuin-paikastaan riippumatta nopeasti oi-

Mat

ti M

atik

aine

nA

yla

Shak

ir

Urs

ula

Pöri

Sap

po

JJ S

irkka

/ Ea

stp

ress

Oy

24 AVH 4/2010

keanlaista hoitoa, on hätäkeskuksille turvattava riittävät resurssit.

PäiVi räsäNEN Kd (puolueen puheenjohtaja), 1995,

Riihimäki

1. haluan edistää hyvää tervey-denhuoltoa ja ennaltaehkäisyä, erit-täin tärkeää se on aivohalvaus- ja dysfasiapotilaiden kannalta.

2. Olen puhunut niiden puolesta eduskunnassa ja tehnyt aloitteita, mm. ehdottanut teleneurologia-päivystyksen valtakunnallista koordi-nointia (Kirjallinen kysymys 491/2010 vp).

3. Aivohalvauspotilaiden akuut-tihoidon järjestäminen valtakunnal-lisesti kattavasti on kesken, samoin riittävän ja tehokkaan kuntoutuksen järjestäminen.

ArTo sAToNEN Kokoomus, 2003, Sastamala

1. haluan olla edistämässä AVh-kuntoutujien hoitoa.

2. Toimin Pirkanmaan sairaanhoi-topiirin valtuuston puheenjohtajana ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri lisää huomattavasti panostuksiaan AVh-kuntoutukseen vuodesta 2011 alka-en.

3. On erittäin tärkeää, että voi-

daan tarjota laadukasta kuntoutusta niille AVh-potilaille, joille erikoissai-raanhoitotasoinen kuntoutus edistää merkittävästi terveyttä. Kunnille on saatava läpi viesti, että näihin palve-luihin kannattaa panostaa.

TArjA TAllqVisTKd, 2007, Espoo

1. haluan olla vaikuttamassa sii-hen, että mahdollisimman moni sel-viää mahdollisimman vähin vaurioin, jos hän saa aivoinfarktin.

2. Olen tehnyt aiheesta doku-mentin televisioon ja Liitolle esitte-lyfilmin. Kansanedustajana olen mm. lainlaadinnallisin keinoin tukemassa.

3. Uskon, että esimerkiksi ennalta-ehkäisy ja tiedottaminen ovat asioita, joihin täytyy satsata. Olen mukana Stroke-ryhmässä ja käytössä Stroke-tilaisuuksissa, jos tarvitaan.

MArjA TiurAKokoomus, 1999, Tampere

1. Minulla on lähipiiristäni koke-muksia AVh-tilanteesta ja olen käy-tännössä nähnyt sen, kuinka tärkeää esim. hyvä kuntoutus on. Meillä Suo-messa myös kaikilla pitää asuinkun-nasta tai kaupungista riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet hä-dän tullen riittävään kuntoutukseen

ja korkeatasoiseen hoitoon. 2. Olen puhunut ja toiminut edus-

kunnassa asian puolesta. Olen lisäksi vastustanut hätäkeskuksen siirtoa pois kotikaupungistani Tampereel-ta, koska juuri liuotushoidon osalta meillä Tampereella ollaan alan asian-tuntijoita. Näissä tilanteissa nopeus on valttia ja kyse on ihmisten turval-lisuudesta.

3. Kuntoutuspuoli ja sen rahoitus on saatava kuntoon.

PENTTi TiusANEN Vasemmistoliitto, 1995, Kotka

1. Lääkärinä olen operoinut lu-kuisia kallonsisäisiä verenvuotoja. Olen ollut mukana oman Elina-äitini taistelussa kahden aivoembolian ai-heuttaman hemiplegian ja dysfasian kanssa. Aivoverenkiertohäiriöiden nopea hoito ja kuntoutus tarvitsevat eduskunnan erityistä tukea.

2. Edistämällä liuotushoidon to-teuttamista Kuusankoskella, Kotkas-sa ja Lappeenrannassa, samoin esit-tämällä määrärahaa tähän valtion talousarvioon useampaan kertaan.

3. Tärkein puute on riittävä kun-toutus, joka pitää aloittaa välittömäs-ti jo osastolla, myös jatkokuntoutus toistuvana on puutteellista. Samoin liuotushoidon varmistaminen, riit-tävien neurologivoimavarojen var-mistaminen yliopistollisissa keskus-sairaaloissa on tärkeää myös tulevai-suudessa.

Stud

io E

lite

25AVH 4/2010

ANNE-MAri VirolAiNEN Kokoomus, 2007, Lieto

1. Olen Aivohalvaus- ja dysfasia-liiton hallituksen jäsen, joten Stroke-ryhmässä toimiminen tuntuu luonte-valta.

2. Ylläpitämällä sujuvaa keskus-teluyhteyttä alan ammattilaisten, edunvalvojien ja lainsäätäjien kes-ken. Olen myös tehnyt kirjallisen kysymyksen aivohalvauspotilaiden nopean hoitoon pääsyn ja oikea-aikaisen kuntoutuksen tärkeydestä.

3. Meillä on vielä paljon tehtävää valtimosairauksien tietoisuuden li-säämisessä, valistuksessa, oireiden tunnistamisessa ja koko hoitoketjun kuntoon saamisessa. Erityisesti kan-nan huolta AVh-potilaiden mahdol-lisuudesta palata työelämään. Kan-sanedustajalla on mahdollisuus vai-kuttaa kuuntelemalla ja puhumalla oikeilla foorumeilla.

Tekstiä on toimituksen käytössä

26 AVH 4/2010

Syksy, jonka piti tuoda tullessaan muutaman vuoden tiukan työ-putken jälkeen jo varatun ete-

länmatkan ja paljon muutakin muka-vaa, pudotti harmaan sumun elämän päälle. Ilman mitään erityistä syytä al-kanut äkillinen, raju aivoverenvuoto aiheutti muutamassa sekunnissa va-hingot, joiden korjaaminen on vienyt ja tulee viemään vuosia, muistelee muutaman vuoden takaisia tapahtu-mia Merja Kolehmainen.

Tuolloin 31-vuotiaalta Kolehmai-selta katosi hetkessä kaikki liike var-talon vasemmalta puolelta, lukuun ottamatta reiden yläosassa tuskin havaittavissa ollutta pientä lihassu-pistusta.

Epätietoisuus tulevasta ruokki

epätoivoa ja päällimmäisinä ajatuk-sina Kuopion yliopistollisessa sairaa-lassa (KYS) maatessaan Merja kelaili kaikkia niitä asioita, joita ”ei enää kos-kaan pystyisi tekemään”.

– Niitä asioita oli paljon – listaksi asti, kertoo Merja.

– Onneksi aivoverenvuoto säästi kognitiivisen puolen ja kiukun, jolla olin puskenut monesta harmaasta kivestä läpi aiemminkin, Merja jatkaa.

kiukkuA jA AkuuTTikuNTouTusTA

– Kiukun ja KYS:n akuuttikuntoutuk-sen avulla Merja pääsi kuukaudessa jaloilleen – tuettuna – mutta jaloil-leen kuitenkin. Samalla hän sai viiva-

ta yli ensimmäiset asiat Ei ikinä enää -listasta. Merjan kuntoutus jatkui in-tensiivijaksolla Neuronissa ja kuntou-tus on jatkunut kolmen vuoden ajan saumattomasti eri kuntoutusjärjes-telmien yhteistyönä. Kuntoutus on si-sältänyt avofysioterapiaa ja säännölli-siä yksilöllisiä laitoskuntoutusjaksoja.

– Vaikeinta sairastumisen jälkeen on ollut tilanteeseen sopeutuminen, mutta toisaalta tyytymättömyys ti-lanteeseen ajaa yrittämään kohti yhä parempaa toimintakykyä, pohtii Mer-ja omaa kuntoutusmotivaatiotaan.

– Nyt reilu kolme vuotta sairas-tumisesta olen käynyt jo puolitoista vuotta töissä entisessä työssäni tili-toimistossa. Työhön paluu tapahtui työkokeilun kautta ja toistaiseksi työ

an

ne

ru

ok

on

en

(to

im) /

me

rJa

Ja

ar

i ko

leh

ma

ine

n

Tavoitteena Ei ikinä enää -listan lyhentäminen

Eivät arvanneet siilinjärveläiset Merja ja Ari Kolehmainen eräänä syyskuisena maanantaiaamuna vuonna 2007, mitä tavallinen arkipäivä toisikaan tullessaan.

Seuraavassa heidän tarinansa.

Mer

ja ja

Ari

Kole

hmai

nen

Merja ja Ari Ukko-Kolin huipulla elokuussa 2010.

27AVH 4/2010

on puolipäivätyötä osa-aikaeläkeläi-senä, kertoo Merja.

– Tulevaisuudessa on tavoite siir-tyä tekemään kokoaikatyötä, kunhan päivittäiseen fyysiseen jaksamiseen saa riittävän varmuuden, hän lisää.

Samalla Ei ikinä enää -lista on ko-ko ajan lyhentynyt. Kolehmaiset ovat matkustelleet, harrastaneet ja elä-neet elämää.

– Tärkeintä on ollut omaksua se, että vaikka entiseen ei ole paluuta, niin elämä ei todellakaan ole loppu-nut ja asioita voi tehdä monella eri tavalla, tähdentää Merja.

Tuki jA kANNusTus TärkEää

Oman puolisonsa, Arin, tuen Merja kokee merkittäväksi.

– Elämänkumppani on kuntou-tusprosessissa tärkeä ja hänellä on monta roolia kannustajana, patista-jana ja rohkaisijana omien rajojen ko-keilussa, sen sijaan että hyssytellään tai rajoitetaan asioita. Toki maalaisjär-ki on oltava mukana, painottaa Merja.

Myös muiden ympäröivien ihmis-ten, kuten kuntoutukseen osallistu-van henkilökunnan, työkavereiden ja vertaishenkilöiden tuen Merja kokee edelleen korvaamattoman arvokkaa-na.

– heidän avullaan on löytänyt paljon asioita, jotka kannustavat kun-toutukseen ja yleensäkin elämässä eteenpäin. Tärkeintä ei ole heti tavoi-tella kuuta taivaalta, vaan edetä kohti tavoitetta pienin, mutta määrätietoi-sin askelin, miettii Merja.

Kuluneen kolmen vuoden aika-na saadulla kuntoutuksella on ollut olennainen osa siinä, että sairauden aiheuttamasta liikuntarajoitteisuu-desta huolimatta Merja on päässyt jälleen kiinni elämään.

– Kuntoutuksessa olen voinut ko-keilla paljon asioita, joita ei muuten välttämättä tulisi kokeiltua, kuten vesijuoksua ja kuntosaliharjoittelu. Onnistumiset lisäävät motivaatiota tehdä asioita myös omatoimisesti, Merja kertoo.

Laitoskuntoutusjaksoilla hän ko-

kee saaneensa niin henkisiä kuin fyy-sisiäkin voimavaroja, jotta jaksaa taas eteenpäin muuttuneessa arjessa.

– Kuntoutusjaksot ovat myös ol-leet mieleinen katko arjen pyörityk-sestä. Joka jaksolta olen aina saanut myös uusia ajatuksia ja motivaatiota kuntoutukseen. Niillä on aikaa ja ti-laisuus paneutua täysin itseensä, tar-kentaa Merja.

TEhohArjoiTTEluA PiENryhMässä

Lokakuussa 2010 Merja kokeili NEKTI -kuntoutusta. Kehitteillä oleva uusi neurologisen kuntoutuksen malli ja tehoharjoittelu pienryhmässä oli Merjan mielestä hyvä kokemus. Eri-tyisesti kuntoutusjakson monipuo-lisuus ja mahdollisuus kokonaisval-taiseen harjoitteluun sopi Merjalle loistavasti.

– Kuntoutus pystytään räätälöi-mään yksilöllisesti ja kohdentamaan juuri niihin osa-alueisiin, joita halu-taan ja on tarpeen kehittää, erittelee Merja NEKTI-kuntoutusmallin hyviä puolia.

– Pienryhmässä vertaistuesta saa lisää motivaatiota ja voimaa kuntou-tukseen. NEKTIsta on mahdollista saada irti todella paljon oman aktii-visuuden myötä, hän jatkaa.

Uusi NEKTI -kuntoutusjakso on suunnitelmissa tammikuulle 2011.

ToiVo PArEMMAsTA Elää

Oman tilanteensa Merja kokee vielä ”isona työmaana”, koska liikkuminen vaatii kovasti ponnisteluja, vaikka hän on päässytkin eroon liikkumisen apuvälineistä.

– Vasemman käden toiminta on edelleen hyvin puutteellista ja koko vasen puoli kehosta on hyvin jäykkä ja spastinen, tiivistää Merja oman kuntoutuksensa haasteet.

– Toivoa paremmasta ei ole vielä kuitenkaan menetetty, hän kiteyttää koko kuntoutusprosessin ytimen.

Tuo kommentti tulee Merjalta niin potevasti, että se on helppo uskoa. hän on hyvä esimerkki siitä

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitel-laan pienryhmässä yhteensä kolme tuntia päivässä.

kuinka kuntoutus kannattaa, mutta oma aktiivisuus on erityisen tärkeää harjoittelussa, jotta edistymistä voi tapahtua.

Anne Ruokonen on fysioterapeutti, joka työskentelee Suomen aivotutki-mus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa

projektipäällikkönä Euroopan alueke-hitysrahaston ja Tekesin rahoittamissa

projekteissa.

28 AVH 4/2010

29AVH 4/2010

Puh. (03) 2350 700Fax (03) 2350 777info@fysioline.fi

Maahantuonti • Myynti • Huolto • Kokonaisratkaisut www.fysioline.fi

®

Tasapainon ja lihasvoiman ylläpitoon sekä dynaamiseen harjoitteluun Balance Trainer• Mahdollistaa turvallisen tasapainoharjoittelun sekä aktiivisen seisomisen• Balance Soft -ohjelma tuo mielekkyyttä harjoitteluun

www.folkhalsan.fi

Rehabilitering i Södra Finland

Mjölbolsta rehab i Karis har ett mångsidigt utbud av rehabiliteringstjänster både på avdelning och polikliniskt.Vi är inriktade på rehabilitering av neurologiska skador i det tidiga skedet, men kan också erbjuda intervall-rehabilitering för olika patientgrupper.

Vi erbjuder också rehabilitering efter olika ortopediska operationer, t.ex. rehabiliterings paket efter höft-operationer.

Man kan också få rehabilitering polikliniskt av neuropsykologen, ergoterapeuterna och fysioterapeuterna.

För mera information kontakta Kristina Björklund tfn 019 278 6814kristina.bjorklund@folkhalsan.fi

30 AVH 4/2010

ylEisTä TiEToA TuETuisTA loMisTA

Tuetut lomat ja Soluku-lomat osana niitä ovat sosi-aalista lomatoimintaa, RAY rahoittaa lomajärjestöjä, jotka järjestävät yhteistyössä esimerkiksi Aivohal-

vaus- ja dysfasialiiton kanssa tuettuja lomia.Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivove-

renkiertohäiriön sairastaneille ja perheille, joiden lapsel-la on erityinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset jär-jestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta AVh- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lomajärjestöt järjestävät RAY:n tuella myös muuta valtakunnallista lomatoimintaa, johon jokainen suoma-lainen voi hakea. Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajär-jestöjen nettisivuilla.

hAkEMiNEN loMillELomille haetaan Lomayhtymän tuettujen lomien haku-kaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä osoitteesta www.lomayhtyma.fi. Netissä voi myös täyttää lomayhtymän sähköisen hakukaavakkeen.

lisäTiETojALisätietoja lomista antaa aluesihteeri Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai sähköposti: risto.lappalainen@stroke.fi

VAliNTAPErusTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikut-tavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Esivalinnan lomalle tekevät Aivohalvaus- ja dysfasia-liiton aluesihteerit Risto Lappalainen ja Virpi Lumimäki. Lopullisesti valinnasta päättää järjestävä lomajärjestö. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kuu-kautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

Palauta hakukaavake seuraavaan osoitteeseen:

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ryRisto Lappalainen

Kauppakatu 34 A 987100 KAJAANI

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat 2011AVH-yhdistysten jäsenille

loMAT AVh-sAirAsTuNEillE jA oMAisillE1. Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, Etelä-Pohjanmaa 10.4.–15.4.2011Paikkoja: 30 hengelle. Mukana lomalla on lomaohjaajana liiton aluesihteeri.Sisältö: Loman teemana ovat ikäihmiset. Puolihoidon lisäksi lomaan kuuluu osahie- ronta ja verenpaineen mittaus, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveysluen- toja liikunnasta, ravinnosta ja unen merki- tyksestä sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaas- sa käytössä.Hinta: 115€/hlö/5vrk eli 23€/vrk, lapset 6 - 15v/hlö 6 €/hlö/vrk.Hakuaika: 10.1.2011 asti.Järjestää: Lomayhtymä ry.

2. Luontovalokuvausloma Runnin terveyskylpylässä Iisalmessa 31.7.–5.8.2011Paikkoja: 15 kappaletta.Sisältö: Teemme kylpylästä käsin kuvausreissuja lähialueille erilaisiin luonto- ja perinnekoh- teisiin. Yhden päivän käytämme myös tee- maan luonto ja kaupunki. Välineeksi mu- kaan digikamera. Lomalla keskitytään lähin- nä kuvaustilanteisiin ja kuvaamiseen. Lisä- tietoja Risto Lappalaiselta.Hinta: 123€/hlö/5vrk.Hakuaika: 30.4.2011 mennessä.Järjestää: Lomayhtymä.

3. Nuorten työikäisten AVH-sairastuneiden lomaviik-ko Kylpylähotelli Päiväkummussa 12.–17.9.2011 KarjalohjallaPaikkoja: 30 kappaletta.Sisältö: Loma teemana on hyvän olon aktiiviloma. Majoitus kahden hengen huoneissa, täys- hoito (aamiainen, lounas ja päivällinen), puolihieronta, yrttihoito, vapaa-ajan ohjel- ma ja lomaohjaajan palvelut. Liiton aluesih- teeri on lomaryhmän mukana kolme ensim- mäistä päivää. Päiväkummun altaat ja lii kuntatilat ovat käytettävissä.Hinta: 120€/5 vrk/hlö.Hakuaika: 30.5.2011 mennessä.Järjestää: Solaris-lomat ry.

30 AVH 4/2010

31AVH 4/2010

4. Runnin terveyskylpylä, Iisalmi, Pohjois-Savo 18.9.–23.9.2011Paikkoja: 30 hengelle. Teemana on eläkeläisten virkis- tysloma. Mukana lomalla on lomaohjaajana liiton aluesihteeri.Sisältö: Puolihoito, yksi puolihieronta Runnin hoito- osastolla, verenpaineen mittaus, allas- ja salijumpat, stressinhallinta ja rentoutushar- joituksia sekä retkiä. Kylpylän sauna- ja al- lasosasto sekä kuntosali ovat maksutta käy- tössä.Hinta: 115€/hlö/5vrk eli 23€/vrk, lapset 6 - 15v 6€/hlö/vrk.Hakuaika: 19.6.2010 asti.Järjestää: Lomayhtymä ry.

soluku-luoNToloMAT 201127.2.–4.3.2011 Koko perheen talvilomaviikko Syötekeskuksessa Pudasjärvellä

Tule rohkeasti mukaan viettämään lapsiperheille tar-koitettua hiihtolomaa Suomen eteläisimmälle tunturille! Ohjelmassa on laskettelua, hiihtoa, pulkkamäkeä ja muu-ta mukavaa koko perheen yhteistä ohjelmaa. Vanhempia ohjataan toimimaan lasten kanssa rinteessä ja laduilla. Lomalla kokeillaan erilaisia lasketteluun liittyviä apuväli-neitä, mm. kelkkalaskettelua ja muita tukiohjaimia. Loma sopii pyörätuolin käyttäjille. Syötteen upea kansallispuis-to latuverkkoineen ja laskettelurinteet odottavat. Loma-ohjaajat tulevat Epilepsialiitosta ja Suomen CP-liitosta.Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2010.

3.–8.4.2011 Talviliikuntaleiri Vuokatin urheiluopistol-la Sotkamossa aikuisille ja nuorille (yli 17v)

Tule talviliikuntaleirille Vuokattiin! Ohjelma sopii niin vanhemmille kuin nuorillekin osallistujille. Nuoret innos-tuvat laskettelusta ja vanhempi väki viihtyy hiihtäen Vuo-katin keväthangilla. Ohjelmassa myös pilkkikalastusta, joka sopii kaiken ikäisille. Vetäjät ohjaavat ensikertalaisia, joten aloittelijat voivat tulla hyvin mukaan myös. Vuoka-tissa on mahdollisuus kokeilla apuvälineitä niin hiihdossa kuin laskettelussakin. Myös lumikenkäilyä voi kokeilla.

Ohjelmassa on päivittäin laskettelua ja maastohiihtoa, kahtena päivänä myös ohjattuja pilkkiretkiä kevätjäillä. Sisäliikuntaa on ohjatusti ohjelman mukaan. Tarkemman ohjelman saat kutsukirjeen mukana.

Kurssille voi tulla myös pyörätuolilla liikkuva henkilö. Paikanpäällä avustusta ja ohjausta toimintapisteissä, mut-ta mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-vittäisissä toiminnoissa, tulee hänen itse huolehtia oma avustaja paikan päälle. Lomaohjaajat tulevat Aivohalva-us- ja dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta. Lomalaisia otetaan n. 26–30 henkilöä. huom! hissiliput lasketteluun joutuu kukin lomalainen ostamaan päivittäin itse.Hakuaika leirille päättyy 31.1.2011.

5.–11.6.2011 Lapsiperheiden liikuntaloma Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa

Loma toteutetaan yhteistyössä Pajulahden urheilu-opiston kanssa. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua sisä- ja ulkoliikun-taa. Opistolla perheet majoitetaan perheille soveltuviin soluhuoneisiin.

Pajulahti on lähtenyt aktiivisesti kehittämään sovelta-vaa liikuntaa myös aisti- ja liikuntavammaisille henkilöille. Tule tutustumaan liikunnan tarjontaan. Lisätietoja Paju-lahdesta saat osoitteesta www.pajulahti.com.

Lomaohjaajat tulevat Suomen CP-liitosta ja Epilepsia-liitosta.Hakuaika lomalle päättyy 7.3.2011.

4. 21.–26.8.2011 Hossan perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille (yli 17 v.)

Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itselle-si parhaiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä hakemuksessa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on henkilökohtainen avustaja hyvä olla mu-kana. Luontolomaviikon ohjaajat tulevat Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienim-piin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonom-pikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien li-säksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös pyörätuolia käyttäville. Ryhmä yöpyy omissa Met-sähallituksen kämpissä, joissa perinteiset saunat ilman suihkua. Ryhmän koko noin 6–7 henkilöä.

Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla. Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 ki-lometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa huosijärvellä, josta käsin retkeilemme. Ryhmässä on mah-dollista yöpyä myös maastossa. Lomalle otetaan yhteensä noin 26–30 henkilöä.

Hakuaika Hossan luontolomaviikolle päättyy 15.6.2011.

31AVH 4/2010

32 AVH 4/2010

Ryhmässä sinulla on mahdolli-suus kommunikoida ja saada siihen tarvittava tuki tutussa ja

turvallisessa ryhmässä osaavan vetä-jän avulla.

Juttu-tupa-ryhmä on paikallisen kansalais- tai työväenopiston kurs-sitoimintaa, joka toteutetaan yhteis-työssä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n kanssa. Tällä hetkellä ryhmiä on helsingissä, Mustasaaressa, Rova-niemellä ja Turussa.

juTTu-TuPA-ToiMiNTA sTArTTAA TurussA

Turussa aloittaa oma Juttu-tupa-ryh-mä. Ryhmässä tarjotaan mielekästä tekemistä, yhdessäoloa, retkiä sekä ennen kaikkea tuki kommunikointiin. Ryhmään osallistuvien tulee selviytyä omatoimisesti päivittäisissä toimin-noissa. Tulkin tai avustajan turvin osallistuminen on mahdollista.

Kokoonnumme keskiviikkoisin klo 10–13 Suvituulen kommunikaa-tiokeskuksessa, Suvilinnantie 2. Ryh-män jälkeen on mahdollisuus jäädä

omakustanteisesti ruokailemaan Suvituulen ravintolaan. Suvituulen kommunikaatioryhmiin aikaisemmin osallistuneet ovat myös tervetulleita. Ryhmään osallistuminen on maksu-tonta.

Ryhmän vetäjänä on toimintate-rapeutti Pirjo Laine, p. 050 5977 663, pirjo.laine@stroke.fi.

Lämpimästi tervetuloa!

juTTu-TuPA ryhMiEN kokooNTuMisAjAT

jA -PAikAT

Helsinki helsingin suomenkielinen työväen-opisto, helsinginkatu 26, Opistota-lon opetuskeittiö, 1.krs, perjantaisin 14.1.2011 alkaen klo 10–12.15.

Tervetuloa Juttu-tupa-ryhmiin

Ovet auki afaattisille -projektin Juttu-tupa-ryhmä on tarkoitettu sinulle, jolla on afasia.

Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1, kieliluokka, maanantaisin 24.1.2011 alkaen klo 9–12.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rova-la 1, torstaisin 20.1.2011 alkaen klo 9–12.

Turku Turku, Suvituuli, Suvilinnantie 2, keskiviikkoisin 25.1.2011alkaen klo 10–13.

sVENskA PrATkVArNEN gruPPEr

Helsingfors helsingfors Svenska Arbis, dagmars-gatan 1, Pratkvarnen lagar mat i kö-ket torsdagar 13.1, 10.2, 10.3 och 7.4 kl 10–13.45. Pratkvarnen träffas övri-ga veckor på onsdagar i rum 21, från och med den 19.1.2011 kl 10–13.

Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Smedsby, grupprummet, månda-gar från och med den 24.1.2011 kl 10–13.

LisätietojaLisätietoa Ovet auki afaattisille -pro-jektista ja Juttu-tupa-toiminnasta www.stroke.fi, projektikoordinaattori Victoria Mankki, p. 0400 909 904 tai projektityöntekijä Pirjo Laine, p. 050 597 7663.

vic

tor

ia m

an

kk

i

Helsingin kommunikaatioryhmässä harjoitellaan puheterapeuttiopiskelijoiden johdolla.

Jutt

u-tu

van

arki

sto

33AVH 4/2010

LIITTO TIEDOTTAA

33AVH 4/2010

AiVohAlVAus- jA dysfAsiAliiTosTA AiVoliiTTo

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu. Lii-ton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti 4.11.2010 Oulussa kokoontunut liittovaltuusto.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsit-ty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. Puhe-vammaisia edustava järjestö tarvitsee yksinkertaisen ja selkeän nimen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVh). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäi-riöille.

20.5.2010 julkaistu Käypä hoito -suositus puoles-taan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Las-tenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä.

Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnal-le ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdol-listavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuiten-kaan ole yksiselitteisiä. Liiton toiminta sivuaakin mo-nia muita neurologisia sairauksia ja vammoja. Myös valtimoterveyden edistäminen yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa on noussut liiton keskeiseksi ta-voitteeksi.

Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto ry (1977–1983), Afasia- ja aivohal-vausyhdistysten liitto ry (1983–1993), Aivohalvaus- ja afasialiitto ry (1993–1999) ja Aivohalvaus- ja dysfasia-liitto ry (1999–2010).

Liiton nimi ja säännöt ovat vahvistettavina Pa-tentti- ja rekisterihallituksessa. Tarkoituksena on saada uusi nimi käyttöön vuoden 2011 alusta. Liiton tunnus ja visuaalinen ilme uudistuvat samassa yh-teydessä.

liiTTokokous kEsäkuussAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n sääntöjen 10§:n mukaan liittokokous kokoontuu joka neljäs vuosi ajalla 15.5.–15.6. Seuraava liittokokous kokoontuu Turussa 11.6.2011.

Liittokokous valitsee liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi eli tällä kertaa siis vuosille 2012–2015. Liittokokous valitsee liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä sa-

maksi ajaksi liittovaltuuston puheenjohtajan ja va-rapuheenjohtajan.

Liiton sääntöihin on tulossa muutos. Säännöis-tä poistuvat vanhat läänit ja niiden tilalle tulevat ERVA-alueet eli sairaanhoidon erityisvastuualueet. Säännöt ovat käsiteltävinä Patentti- ja rekisterihal-lituksessa. Sääntöjen vahvistamisen jälkeen asiasta tiedotetaan yhdistyksen puheenjohtajille ja heille lähetetään myös liittokokoukseen liittyvää aineistoa.

jäsENMAksuTLiittovaltuuston 4.11. päätöksen mukaisesti yhdis-tyksen liitolle maksamat jäsenmaksut säilyvät ennal-laan eli perusjäsenmaksu on 7,5 €/yhdistyksen jäsen. Samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen maksu on 4,5 €, kun talouteen postitetaan vain yksi AVh-lehti. Kannatus–jäsenmaksu on 50 € ja yhteisön/sää-tiön osalta 80 €.

liiTTo sEurAA 112-kEskusTEluAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry seuraa Lääkärilehden uutisoimaa hätäkeskuskeskustelua, jossa tarkastelun kohteena on hätäkeskusohjeistus. Eduskunnan Stro-ke-ryhmän jäsen Pentti Tiusanen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja Valvira (Sosi-aali- ja terveysalan lupa- ja valvontaosasto) selvittää tapausta.

Lisäksi liitto on jäsenenä Vammaisfoorumissa, jo-ka on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministe-riön luonnoksesta ensihoitopalvelusta annettavaksi asetukseksi. Asetus selventäisi tulevaisuudessa ensi-hoitopalveluja.

Liitto korostaa, että akuuttihoito tulee olla kaikki-en kansalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

34 AVH 4/2010

LIITTO TIEDOTTAA

34 AVH 4/2010

VAAliVAikuTTAMisTA sydäN- jA diABETEsliiTTojEN kANssA

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Suomen Sydänliitto ja Suomen diabetesliitto vaikuttavat yhdessä eduskun-tavaaleissa 2011. Tavoitteena on saada niin ehdok-kaat kuin kansalaiset pohtimaan asioita, jotka vaikut-tavat kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Liitot nostavat esille keskeisiä asioita ja vaativat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta aktiivisia toimenpiteitä kansanterveyden puolesta. Seuraavassa AVh-lehdes-sä (1/2011) esitellään tarkemmin järjestöjen yhteistä vaalivaikuttamista.

TulkkikEskus PAlVElEELaki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta astui voimaan 1.9.2010. Laissa säädetään Suomessa asuvan vammaisen henkilön oikeudesta Kansanelä-kelaitoksen järjestämään tulkkauspalveluun.

Keväällä 2010 Kela järjesti tarjouskilpailun puhe-vammaisten henkilöiden tulkkauksesta Kelan vakuu-tusalueittain. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry osallis-tui tarjouskilpailuun Lounais-Suomen vakuutusalu-eella ja tuli valituksi yhdeksi palveluntuottajaksi.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n Tulkkikeskuksen tarkoituksena on puhevammaisten tulkkauspalvelu-jen tuottaminen ja kehittäminen sekä tiedotus, kou-lutus ja asiantuntijapalvelut.

Tulkkikeskuksessa työskentelee kuusi osa-aikais-ta puhevammaisten tulkkia. Tulkit toimivat puhe-vammaisten tulkkauspalveluasiakkaiden tulkkeina erilaisissa elämäntilanteissa, joissa ihmiset kohtaa-vat ilman yhteistä kieltä tai kommunikointikeinoa. Tulkkien toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja alaan liittyvät eettiset säännöt. Tulkkauspalvelun tavoit-teena on, että asiakkaat tulevat kuulluksi ja heidän aloitteenteko- ja itsemääräämisoikeutensa säilyy.

Tulkkikeskuksen toiminnasta vastaa puhevam-maisten tulkki Sinikka Vuorinen (osa-aikainen, maanantai-tiistai), p. 050 3292 905, 02 2138 278, s-posti sinikka.vuorinen@stroke.fi.

Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelan Vam-maisten tulkkauspalvelukeskuksesta.

Lisätietoja Kelan toimistoista sekä Kelan internet-sivuilta www.kela.fi/vatu.

yTy, sTkl jA TEkry PErusTAMAssA yhTEisTä järjEsTöä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ja Ter-veyden edistämisen keskus ry (Tekry) ovat antaneet valtuutuksen hallituksilleen varsinaisiin yhdistymis-

sopimuksien laadintaan ja uuden järjestön perusta-miseen.

AVh-PäiVäT 13.–14.10.2010 hElsiNgissä

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjesti yhdessä OK-Opintokeskus ry:n kanssa vuosittaisen seminaarin-sa, AVh-päivät 13.–14.10.2010 helsingissä. Tilaisuus oli tänä vuonna suunnattu perusterveydenhuollon lääkäreille ja terapeuteille, muille kuntouttajille ja asiasta kiinnostuneille. Päiville osallistui noin 250 terveydenhuollon ammattilaista.

Päivien aikana perehdyttiin muun muassa valti-motautien riskitekijöihin ja riskiyksilöiden tunnista-miseen, turvalliseen liuotushoitoon, AVh-potilaan sekä omaisen masennukseen, nielemishäiriöihin, AVh-potilaan kuntoutukseen, botuliinin ja terapioi-den mahdollisuuksiin spastisuuden hoidossa sekä aivoverenkiertohäiriöiden ja epilepsian yhteyksiin.

AVh-päivien puheenjohtajina toimivat neurolo-gian ylilääkäri Hannele Merivuori Laakson sairaalan kuntoutusyksiköstä ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Terttu Erilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Peruspalve-luministeri Paula Risikko (kuvassa) kertoi hoidon laadun varmistamisesta.

Ensi vuonna AVh-päivät järjestetään Tampereella 26.–27.10.2011 ja kohderyhmänä on työterveyshuol-lon henkilöstö.

Ilpo Vainionp

ää / Studio Avanteca O

y

35AVH 4/2010

LIITTO TIEDOTTAA

35AVH 4/2010

Eliisa Laine

BoCCiAMEsTAruus 2010 PirkANMAAllE

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton bocciamestaruudesta oteltiin Tampereella 13.11.2010. Mukana oli yhdek-sän joukkuetta.

Pirkanmaan AVh-yhdistyksen II-joukkue vei ta-saväkisessä kisassa voiton kahden pisteen erolla Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen I-joukkueeseen ja kuittasi samalla kiertopalkinnon yh-distykselleen. Satakunnan kanssa samalla pistemää-rällä pronssille sijoittui Pirkanmaan AVh-yhdistyksen I-joukkue.

Tulokset: 1. Pirkanmaan AVh -yhdistys II (14 pistettä)2. Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistys II (12 pistettä)3. Pirkanmaan AVh -yhdistys I (12 pistettä)4. Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys II (11 pistettä)5. Pirkanmaan AVh -yhdistys III (9 pistettä)6. Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistys I (6 pistettä)7. Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys I (4 pistettä)8. Afasia- ja aivohalvausyhdistys II (helsinki) (3 pistettä)9. Afasia- ja aivohalvausyhdistys I (1 piste)

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto kiittää Pirkanmaan AVh-yhdistystä, yhdistyksen yhteistyökumppaneita ja ylituomari Ensio Leppäsen ”miehistöä” erinomai-sesti sujuneista kisajärjestelyistä ja hyvästä tunnel-masta kisojen aikana.

Ensi vuonna kilpaillaan jälleen ja jaossa on myös ensimmäinen kiinnitys uuteen kiertopalkintoon. Vuoden 2011 kisat isännöidään todennäköisesti Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistyksen voimin.

Virpi Lumimäki

hyVäNTEkEVäisyyTTä MAriA luNdiN TAhdissA

Laulaja Maria Lund esiintyi Aivohalvaus- ja dysfasia-liiton ensimmäisessä hyväntekeväisyyskonsertissa torstaina 25.11.2010 Turun Messu- ja kongressikes-kuksessa. Maria Lundin svengaavia iskelmiä tahditti The Aristocrats -orkesteri.

Konsertin tuotto käytetään Aivohalvaus- ja dysfa-sialiiton kohderyhmien arjen tukemiseen. Kohderyh-minä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet sekä lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 14 000 suomalaista, joista jopa kolmannes on työikäisiä. Lapsia ja nuoria, joilla on kielellinen erityisvaikeus, on noin 70 000.

Kiitokset konserttiyleisölle sekä konserttia tuke-neille yrityksille: Lahtinen & Mantere Saatchi & Saat-chi, Lions Club Mynämäki, Lions Club Turku/Archipela-go, Mietoisten Säästöpankki, Painotalo Miktor, Nordea, Painola, Viestintätoimisto OSG Viestintä ja Tapiola.

Car

ita S

inkk

onen

36 AVH 4/2010

Lähetä Papunetin joulukortti!

www.papunet.net/pelit/postikortti/

Papunetin pelisivuilla on helppokäyttöinen postikorttisovellus. Postikortteihin voi valita valmiin tervehdyksen ja kuvan. Kortteihin voi kirjoittaa myös oman viestin. Kortti- sovellus toimii sekä hiirellä että painikkeilla.

Hyvää Joulua!

LIITTO TIEDOTTAA

Tekstiä on toimituksen käytössä

PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759 www.ptkeskus.fi

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ

Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaaJay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin.

JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia.

Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen.

Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltä-vyys ja kestävät materiaalit sekä silmiä-hivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi.

UUTUUS

lAkiPAlVElussA TAuko

Jäsenistölle tarjolla olleessa lakipalvelussa on tauko vähintään 15.12.2010 saakka sairastumi-sen vuoksi.

suViTuuli kiiNNi jouluNAjAN

Liiton keskustoimisto Suvituulessa sulkeutuu keskiviikkona 22.12.2010 ja aukeaa jälleen maa-nantaina 3.1.2011.

37AVH 4/2010

SuomenLiikunta-apteekki

Orimattilapuh. 050 4611 131

Vaasan KeskusapteekkiHovioikeudenpuistikko 20, Vaasa

puh. 06-319 1100

Helapala Oy07900 Loviisa

RiihimäenPaperinkeräys Oy

Teollisuuskatu 26, Riihimäkipuh. 050 555 5871

MARTTILAN HÄRKÄ APTEEKKI

TARVASJOENSIVUAPTEEKKI

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTAlaitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 3, 13600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100, fax 03-5706 119

www.ilveskoti.com

www.pkssk.fi

TURUNKAUPPATORIN APTEEKKI

puh. 02-510 2200

Woodshell OyRautatienkatu 42, Äänekoski

puh. 0400 547 321

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

Porvoon Herkku OySorvaajantie 15 A, Porvoo

puh. 0400 495 699

FORSSANLVI-VALMISTE OY

30300 Forssa

www.ipty.fi

LIEKSAN PIELIS-APTEEKKIPielisentie 29, Lieksa puh. 013-229 927

Ruokolahden ApteekkiLiisanpolku 2, 56100 Ruokolahti

puh. 05-434 1019

SOTKAMON FYSIOTERAPIATorikatu 8, 88600 Sotkamo

puh. 040 556 5305

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

www.terveydenhoitajaliitto.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

HAKA-APTEEKKIPrisma-Keskus

Sammonkatu 75, Tamperepuh. (03) 225 9000

PARK HOTELLämmintä tunnelmaa jugend-talon

kodikkaassa miljöössä.Rauhankatu 1, 20100 Turku

puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

Karjalan OsuuspankkiKarjalantie 943, Mynämäki

puh. 02- 430 9049

Espoon Taksikuljetus0500 800 922

www.toimintaterapeuttiliitto.fi

SALLANOSUUSPANKKI

puh. 016-831 322

Lielahden ApteekkiTampere, puh. 03-347 3800

Kuopion ToriapteekkiHaapaniemenkatu 24-26, Kuopio

puh. 017-287 6601

Maanrakennus Lindqvist Oy

Uusi Porvoontie 1623, 01190 Box puh. 0400 481 024

www.saatolaitehuolto.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY

38 AVH 4/2010

13.1.Tiedotustilaisuus vammaisten tulkkauspalvelusta, Helsinki

Torstaina 13.1. klo 17–19 Kehitysvam-maliitossa, Viljatie 4 A (4 krs.), helsinki.Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä vammaisten tulkkauspalvelun asiak-kaat että muut asiasta kiinnostuneet. Vierailijoina Kelan asiantuntijat vam-maisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Kahvitarjoilu klo 16.45 alkaen. Ilmoit-tautumiset 5.1.2011 mennessä mar-jo.timonen@kvl.fi tai tekstiviestillä p. 044 9063 715. Järjestäjät: Suomen CP-liitto ja kehitysvammaliiton Tiko-teekki.

20.1. Pohjois-Suomen AVH-yhdistysten

aluetapaaminen, Oulu Oulun Kumppanuuskeskuksessa klo 10.00–15.00, Isokatu 47. Asioina mm. liittokokous ja puheenjohtajapäivät sekä potilasohjauksen palveluketju (Kytke-hanke), jossa pohditaan, mi-ten asiakas ja koti voitaisiin kytkeä terveydenhuollon palveluketjuun. Lisätietoja: Risto Lappalainen, risto.lappalainen@stroke.fi, p. 040 543 7290 tai Virpi Lumimäki, virpi.lumi-maki@stroke.fi, p. 040 737 5879.

31.1.–1.2.Dehko-päivät, Helsinki

Kansallisen diabetesohjelman pää-töstilaisuus 31.1.–1.2, Finlandia-talo, helsinki. Liitolla esittelypöytä tapah-tumassa.

8.2.Erilainen oppija -tietotori, Lohja

Erilainen oppija vauvasta ikäihmi-seen -tietotori 8.2. klo 13–19.00 Loh-

TAPAHTUMAKALENTERI

TAMMikuu jalla Puu-Anttilan tiloissa os. Suurloh-jankatu 2, Lohja.Esillä NV -järjestöt ja Lohjan seudulla toimivat koulut ja oppilaitokset.• Matalakynnyshakeatietoa erityisestä tuesta• Mahdollisuus löytää tarpeellista tietoa teemaan liittyen• Samassapaikassakaikki lähialueen tarjonta koulutuksesta ja koulujen mahdollisuudet tarjota erityistä tukea.

10.2.Pidä aivosi kunnossa tapahtuma,

KuhmoYleisöluentotilaisuus Kalevala-kun-toutuskodilla 10.2. klo 13–15. Jär-jestäjinä Kainuun afasia- ja aivohal-vausyhdistys ry ja Kuhmon kerho.

12.2 Yhdistystoiminnan jatkokoulutus,

Rovaniemi Yhteistyössä NV-järjestöjen kans-sa toteutettava käytännönläheinen koulutus, jossa harjoitellaan mm. asiakirjojen tekemistä. Paikka ja oh-jelma vahvistuvat 10.1 mennessä. Lisätietoja: Virpi Lumimäki,virpi.lumi-maki@stroke.fi, p. 040 737 5879.

26.2.Boccian Lumilinna-turnaus, Kemi

Turnaus lauantaina 26.2.2011 klo 10.00Kemissä Tervahallilla, Kauppa-keskus Corona. Kaikki pelaavat sa-massa avoimessa sarjassa. Mukaan otetaan 30 joukkuetta ilmoittautu-misjärjestyksessä. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Osallistumismaksu 20 €/joukkue maksetaan paikan päällä. Mahdollisuus ruokailuun ja kahviin. Ilmoittautumiset/tieduste-lut 18.2.2011 mennessä Esko Jakku, p. 040 733 0448, s-posti esko.jakku@netti.fi. Järjestäjänä Länsi-Pohjan Afa-

sia- ja aivohalvausyhdistys ry.

14.–20.3.Aivoviikko

Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3. Neurologiset vammaisjärjestöt -ver-kosta järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea.

Tarkemmat tiedot alla mainituista Aivoviikon tapahtumista seuraavassa lehdessä.

Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lahti

Klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa.

15.3.Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi

16.3.Aivoviikon tilaisuus, Kokkola

17.3. Aivoviikon tilaisuus, Kuusamo

17.–18.3.Sairaanhoitajapäivät, Helsinki

Sairaanhoitajapäivät 17.–18.3., hel-sinki. Neurologiset vammaisjärjestöt mukana omalla osastollaan.

19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi

31.3.–1.4.Ensiapu- ja ensihoitosymposium,

HelsinkiSuomen Punaisen Ristin ensiapu- ja ensihoitosymposium Congress Paasi-tornissa. Liitolla esittelypöytä, teema-na on Tunnista AVh ja toimi.

hElMikuu

MAAliskuu

39AVH 4/2010

huhtikuu

12.4. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,

KotkaKlo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot seuraavassa leh-dessä.

10.5.Kansainvälinen AVH-päivä

Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälis-tä AVh-päivää erilaisin tapahtumin.

10.5.Luento- ja tiedotustilaisuus,

KajaaniKlo 10–12.00 Kajaanin keskusseura-kuntakodilla luento- ja tiedotustilai-suus aiheesta Aivot, elämän pääoma.

11.–12.5.AVH-yhdyshenkilöiden

koulutus- ja neuvottelupäivät, Tampere

Paikka on hotelli Scandic Tampere City. Lisätietoa seuraavassa lehdessä ja liiton nettisivuilla.

18.–19.5.TerveSOS-messut, Espoo

Neurologisilla vammaisjärjestöillä on messuilla osasto.

21.5.Soveltavan liikunnan päivä, Salo

Soveltavan liikunnan päivä on Salo-hallissa 21.5., klo 10–14. Tapahtuman järjestäjänä Neurologiset vammais-järjestöt.

10.–12.6.Puheenjohtajapäivät, Turku

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton pu-heenjohtajapäivät yhdistysten pu-heenjohtajille perjantaista sunnun-taihin 10.–12.6. Suvituulessa.

11.6.Liittokokous, Turku

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton liitto-kokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

16.–18.6.3rd Nordic Aphasia Conference,

HelsinkiPohjoismainen afasiakonferenssi 16.–18.6., hotel Kalastajatorppa. Kon-ferenssin teemana on afasian kun-touttaminen nyt ja tulevaisuudessa. Järjestäjänä Afasian kuntoutustutki-mus ry.

22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,

LappeenrantaKlo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot seuraavassa leh-dessä.

4.10.2011Valtakunnallinen

SLI-/dysfasiapäivä

10.10.Pohjoismainen afasiapäivä

21.–23.10.Terveys-messut, Helsinki

26.–27.10.AVH-päivät, Tampere

Tampere-talo, kohderyhmänä erityi-sesti työterveyshuollon henkilöstö.

29.10.Maailman AVH-päivä,

World Stroke Day

10.–12.11.Apuväline, Hyvinvointi ja

Koti-messut, TamperePaikka: Tampereen Messu- ja Urhei-lukeskus

Lisätietoja tapahtumista ja koulutuk-sista hintoineen ja sisältöineen sivuil-tamme www.stroke.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksis-ta tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

huhTikuu

TAPAHTUMAKALENTERI

Toukokuu

kEsäkuu

syyskuu

lokAkuu

MArrAskuu

lisäTiETojA

40 AVH 4/2010

Kuntoutukseen

Oulaisiin

PalvelutalotKÄPYLÄN MATTIPuh. (05) 311 0065Hoitaja 040 778 2020

KÄPYLÄN HEIKKIHoitaja 040 518 8989

EHTOOKARTANO ASUMIS- JAPALVELUKESKUSRyhmäkoti puh. (05) 544 4811

(05) 544 4812Palvelutalo puh. (05) 544 4816

RAVINTOLA KASTANJAPUISTOPuh. (05) 544 4814

Kodinomaista asumista ikäihmisille

Hoivapalveluja KouvolassaHyvää Joulua!

Vanhusten dementiaryhmäkoti

KÄPYLÄN HELMIPuh. (05) 360 3033, fax (05) 360 3022

41AVH 4/2010

SVEN

SKA

SID

A

Stroke- och dysfasiförbundet rf inbjuder sina med-lemmar att delta i en gemensam nordisk tävling i att producera en plansch med temat ”Livsglädje”.

Nordiska afasirådet, som är ett samarbetsorgan för de nordiska afasiförbunden, har bestämt sig för att utlysa en medlemstävling för att producera en plansch med temat ” LIVSGLÄdJE”. de utvalda lands-bidragen presenteras i alla nordiska länder på den nordiska afasidagen den 10 oktober 2011 på förbun-dens hemsidor, där man kan gå in och rösta på sitt favorit bidrag.

Ämnet ”livsglädje”- är ett tema som kan tolkas på många sätt- bara fantasin sätter gränser. Varje land väljer tre stycken planscher ur dem som inkommit som sedan går vidare till den gemensamma nordiska tävlingen. de gemensamma nordiska bidragen kom-mer att finnas på respektive förbundens hemsidor och hos oss då på www.stroke.fi - sidorna efter den 10.10.2011 där man kan gå in och rösta på det täv-lingsbidrag man tycker bäst om. Bidragen presen-teras anonymt, man får inte veta var eller vem som gjort tävlingsbidraget.

Tävlingen pågår några månader varefter det bi-drag som fått de flesta rösterna utses som vinnare.

den vinnande planschen kommer att tryckas upp för att användas för afasiarbete inom de nord-iska ländernas förbund det vill säga Afasiförbundet i Sverige, hjernesagen i danmark , Afasiförbundet i Norge och Stroke- och dysfasiförbundet i Finland.

En förutsättning för att deltaga i tävlingen är att de insända bidragen fritt kan användas av Stroke- och dysfasiförbundet i dess arbete för afasi, samt av de Nordiska afasirådets medlemsförbund.

Blev du intresserad att delta? Tag då kontakt med Stroke- och dysfasiförbundet rf, kontaktper-soner är Marika Railila (marika.railila@stroke.fi tfn 040 5437287) och Victoria Mankki (victoria.mankki@stroke.fi, tfn 0400 909904)

Nordisk tävling –vill du deltaga?

Nordiska afasirådet är ett samarbetsorgan för nordiska afsiförbund som arbetar för att stöda personer med afasi i vardagen.

krAV På dElTAgANdE MATEriAl:Teema: LivsglädjeFormat: Planschen trycks i storleken 50x 70 cm, men tävlingsbidragen skall sändas som A3-format(297x420mTävlande bidraget kan vara grafiskt format el-ler akvarell, olja eller akryl, kolteckning, col-lage, fotografi eller liknande.Tävlingsbidragen skall vara Stroke- och dysfa-siförbundet rf tillhanda senast 15 juni 2011.

42 AVH 4/2010

Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitus-

johtaja Sinikka Mönkäre painottaa.Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjon-

neet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on synty-nyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerhei-min lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävä-toiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät hankkeet.

Sinikka Mönkäre kannustaa jär-jestöjä puolustamaan toimivaa RAY-rahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää.

– Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöi-nä ne tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjes-telmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuu-desta ja läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa so-siaali- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista ra-hapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin nykyluvat umpeutuvat.

jAETuT MArkkiNAT TukEVAT kEhiTysTyöTä

Monipuolisella ja laadukkaalla kol-men yhtiön pelitarjonnalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jot-ta pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa.

Viime aikoina puhuttanut netti-pokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Kos-ka kotimaista vaihtoehtoa nettipo-keriin ei ole ollut, tarpeen ovat täyt-täneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne

on muuttunut, kun RAY on avannut nettipelinsä.– Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuo-

tealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti, pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehi-tystyöhön, Mönkäre uskoo.

Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään en-tisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe täh-tää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahape-lien harjoittamisessa.

AVusTusPoTTi oN järjEsTöjEN yhTEiNEN VoiTTo

RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituk-sen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyistä jakelu-

he

nn

a n

or

Be

rg Suomalaiset pelaavat

kansanterveydelleRAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja

Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön,

osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan.

suomalaisista yli 70 % tukee tuoreiden mielipidemittausten

mukaan raY:n yksinoikeutta.

RAY

43AVH 4/2010

suoMAlAisET PEliyhTiöTRAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuim-mat Pajatso, hedelmäpelit, Pokeri, RulettiVeikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tun-netuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpaFintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkauksel-ta Fintotolle.

AiVohAlVAus- jA dysfAsiAliiToN rAhoiTus

– Liittoamme ei olisi ilman jäsenyhdistyksiä, mut-ta ei myöskään ilman RAY:n tukea. Jäsenmaksujen osuus liiton toimintatuotoista on pari prosenttia ja RAY:n osuus liiton rahoituksesta on vajaa puolet. Osa RAY-rahoituksesta kohdentuu sopeutumisval-mennustoimintaan ja kommunikaatiokeskukseen sekä projektityöhön, osa taas alueilla tehtävään työhön, kertoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Tekstiä on toimituksen käytössä

mallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asiakkaiden pe-likokemusta. Avustuksina jaettava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan maltillisesti.

– Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uu-dentyyppisistä peleistä – ne vaativat meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajais-veron korotus leikkaavat pottia, Mönkäre sanoo.

Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista loh-kaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin varattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi. Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonaisuudessaan kasvaisi.

– Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta näkökul-masta kuin vain oman järjestön avustuksista käsin. Var-mistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilymi-nen.

44 AVH 4/2010

hankkeessa on yhdistetty usean toimijan voimat, jotta kolmannen sektorin aivo-

työ tavoittaisi alueen kohderyhmän edustajat mahdollisimman laajasti. Vuoden 2010 keväällä liikkeelle lähte-nyttä hanketta hallinnoi Pohjois-Sa-von Muisti, jonka lisäksi mukana ovat Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistys, Kuopion Parkinson -yhdistys sekä Ai-vovammaliiton aluetyö. Yhteistyössä ovat mukana myös Suomen aivotut-kimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Pohjois-Savon poliisilaitos sekä KYS. Kolmivuotista hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

VoiMME iTsE VAikuTTAA

Aivoperäiset sairaudet – etenevät muistisairaudet, Parkinsonin tauti, ai-voverenkiertohäiriöt – sekä aivovam-mat ovat ikääntyneiden ihmisten li-säksi myös merkittäviä keski-ikäisten suomalaisten terveyttä uhkaavia se-kä työ- ja toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Ne aiheuttavat kasvavassa määrin sairauspoissaoloja, työkyvyt-tömyyttä sekä ennenaikaista eläköi-tymistä.

Voimme vaikuttaa näiden sairauk-sien esiintyvyyteen ja vammojen syn-tyyn paljon omilla elintavoillamme. Aivoterveistä elintavoista tiedottami-nen sekä kansalaisten motivoiminen elämään aivojaan ajatellen jo nuores-ta iästä alkaen on järkevä keino pie-nentää aivosairauksien puhkeamisen ja aivovammojen syntymisen riskiä myöhemmällä iällä.

Nuorten motivoiminen aivoter-veisiin elintapoihin on erityisen tär-keää, sillä heidän lisääntyvä alkoholin ja muiden päihteiden käyttönsä kas-vattaa pahimmillaan tulevaisuudessa

maahamme uuden keski-ikäisten ai-vosairaiden sukupolven. Kansalaisten työ- ja toimintakyvyn säilymisen hy-väksi tehtävä työ tuottaa terveempiä keski-ikäisiä ja säästää luonnollisesti myös yhteiskunnan kustannuksia. Aivoterveystiedotusta suunnataan erityisesti Pohjois-Savon alueen kou-luihin ja oppilaitoksiin.

sääNNöllisTä TukEA PErhEillE

Ennaltaehkäisyn lisäksi Aivot Narikas-ta -hanke pyrkii tukemaan jo sairas-tuneita ja vammautuneita työikäisiä sekä heidän perheitään. Tukea koh-dennetaan myös perheiden lapsille ja nuorille. Tämän uskotaan vähentävän vanhemman sairastumisen tai vam-mautumisen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia lasten terveydentilaan ja toimintakykyyn.

hankkeessa kehitetään neljälle järjestölle yhteinen alueellinen ver-taistuen ja sopeutumisen malli edis-tämään kuntoutumista sekä ehkäi-semään syrjäytymistä. hankkeessa yhdistetään neljän toimijan parhaat sopeutumisen ja tuen käytännöt sekä luodaan niistä yhteisesti sovel-lettavissa oleva toimintamuoto, joka painottaa erityisesti perheiden psy-kososiaalista tukea, vertaistukea se-kä sairastuneiden omaa osallisuutta ja omia tarpeita. Toiminnan oleelli-sena osana ovat omat vertaisryhmät sairastuneille ja vammautuneille, hei-dän puolisoilleen sekä lapsille.

Aivot Narikasta -hankkeella on tarkoitus edistää saman alan järjestö-jen alueellista yhteistyötä ja saada ai-kaan konkreettisia toimintamuotoja, jotka hyödyttävät kaikkien mukana olevien järjestöjen jäseniä. Ennalta-

ehkäisevä aivoterveystyö tarvitsee samoin mahdollisimman laajan yh-teistyöverkoston, jotta tieto leviää tehokkaasti.

Tarja Tapaninen työskentelee projektipäällikkönä

Aivot Narikasta -hankkeessa.

tar

Ja t

aPa

nin

en

Järjestöyhteistyötä Aivot Narikasta -projektissa

Neljä neurologista järjestöä on yhteisvoimin lähtenyt edistämään Pohjois-Savossa alueen nuorten ja keski-ikäisten aivoterveyttä sekä auttamaan jo

sairastuneiden ja vammautuneiden perheitä Aivot Narikasta -hankkeen avulla.

lisäTiETojA hANkkEEsTA:

Aivot Narikasta -hanke 2010–2012Projektipäällikkö Tarja Tapaninen Pohjois-Savon Muisti ry Lapinlinnankatu 2, 70100 Kuopiop. 040 838 8032, tarja.tapaninen@psmuisti.fi www.psmuisti.fi

Oili holopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ryp. 044 5376021www.psav-avhy.yhdistysavain.fi

45AVH 4/2010

Tervehdys kaikille Korvaamaton kovalevy liik-keellä -palstan lukijoille!

Toivottavasti olet uteliaana seurannut pals-tallamme esiteltyjä liikuntalajeja vuoden mittaan. Innostuitko kokeilemaan niistä jotain? Vai tuntuuko siltä, että ne ovat mahdottomia toteuttaa? Ei hätää, ajattelimme me palstan kirjoittajat. Aktiivinen elä-mäntapa innostaa lisäämään muuta liikuntaa. Nyt annamme muutamia helppoja arkiliikuntavinkkejä, joita jokainen voi tehdä.

Arkiliikunnan pitäisi olla päivittäisistä arkitoimis-ta poikkeavaa, sellaista jossa selkeästi hengästyy ja joka on kuormittavuudeltaan vähintään kohtalais-ta. Lähtötaso eli se, mikä on pohjakunto, vaikuttaa paljon. Liikuntaa harrastamattomalle riittävät siis eri asiat kuin aktiiviselle liikkujalle. Tämähän on helppoa, riittävää 30 minuutin arkiliikuntamäärää voi kerätä vaikka 10 minuutin jaksoissa. Aloimme siis pohtia lajivinkkejä, mutta se ei ollutkaan helppoa.

Sienestys ja marjastus ovat antoisia luontoliikun-taharrastuksia. halvauskädellä tai -jalalla tai yleensä apuvälineiden kanssa, maastoliikkuminen on ehkä hankalaa, vaikka erittäin hyvä liikuntamuoto se on-kin. Tutkimusten mukaan (Sievänen 2001) suomalai-selle kertyy marjastuskertoja vuodessa keskimäärin vain 7,6 ja sienestyskertoja 6,7. Nämä harrastukset ovat siis kausiluontoisia, eivätkä riitä pelkästään.

Koiranulkoiluttajille kerääntyy liikuntapätkiä yleensä riittävästi päivässä. Mutta pissatusreissulla kävelyn kuormittavuuden pitäisi olla myös riittävää. Kävellessä pitäisi pystyä puhumaan (PPP-sääntö) ja reippaasti pitäisi mennä. Toteutuukohan tämä van-han, pienen, lyhytjalkaisen tai uroskoiran kanssa?

Kävely ja portaiden nousu ovat erittäin hyviä ja suositeltavia arkiliikuntamuotoja, joita voi harrastaa lähes läpi vuoden. Raskaimmat ulkona suoritettavat työt, kuten auton pesu käsin, lumen luonti tai pihan kunnostustyöt täyttävät kuormittavuuden osalta terveysliikuntakriteerit varsinkin iäkkäillä henkilöillä.

Ulkokelit huononevat eikä ulkotöiden tekemi-

seen ole kaikilla mahdollisuutta. Kulkuväylien tal-vinen kunnossapito vaikuttaa ulos lähtemiseen. Onneksi meillä on nykyään suuria ostoskeskuksia ja joihinkin on jopa hankittu seniorikärryjä. hakemalla reippaalla vauhdilla peruselintarvikkeet saattaa yltää ratakierroksen mittoihin ilman kaatumisen pelkoa.

Seuraava lajivinkki ilahduttaa varmasti aviopuoli-soita näin ennen joulua. Kodin piirissä tehtävät työt ovat tyypillistä arkiliikuntaa. Niiden teho ei ole välttä-mättä yhtä hyvä kuin kävelyn tai portaiden nousun, mutta ne tuottavat näkyvää jälkeä ja hyvää mieltä. Raskaimmat työt ja erityisesti ilman koneita tehdyt työt kuluttavat hyvin energiaa.

Tällä varjolla voi nyt laittaa puolison vaivaamaan joulupullataikinaa hiki hatussa, pesemään joululiinat nyrkkipyykkinä tai moppaamaan lattioita joulupol-kan tahtiin. Tämän lajivinkin osalta kirjoittaja ei ota palautetta vastaan.

Aktiivista joulun odotusta ja hyvää mieltä liikuntatoimikunnan puolesta

toivottaa Helena Pietilä.

KO

RVA

Am

ATO

N K

OVA

LEVy

LIIKK

EELLÄh

ele

na

Pie

tilä

Arjen askareet voi ottaa liikunnan kannalta

Lähestyvä juhlakausi tarjoaa monia tilaisuuksia arkiliikuntaan. Leipomisessa, siivouksessa ja

lumenluonnissa kertyy askeleita kuin huomaamatta ja kaloreitakin kuluu.

46 AVH 4/2010

SIVUMALLIideaaivan kuten 2009...” bleed” JOS 1/4 sivA4:n vas alakulma- ei ylimääräisiä linjojakiitos+Siv3 1/1-versio josA4

Textisivu... taiIlmoitus 1 Ilmoitus 2

Ilmoitus 4

SIBELIUS-AKATEMIASU 9.1.2011 klo16:00

CONCERT FOR THE LEFT HAND ONLYVASEMMAN KÄDEN KONSERTTI

KONSERT FÖR VÄNSTER HAND

Oletko aivoverenkiertohäiriön sairastanut tai Parkinsonin tautia sairastava henkilö Porista tai Vaasasta ja haluaisit aloittaa liikuntaharrastuksen? Jos tuntuu, että liikunnan

aloittaminen yksin ei jostain syystä onnistu, niin tule mukaan ensi vuoden alusta alkavaan ryhmäliikuntatoimintaan.

Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa ja siinä on mahdollisuus saada tietoa liikunnan merkityksestä itsehoidon kannalta ja kokeil-la eri liikuntalajeja yhdessä muiden kanssa.

Ryhmävoimaa!-hanke on Suomen Parkinson-liiton ja Aivohal-vaus- ja dysfasialiiton yhteinen terveysliikuntahanke, jonka päära-hoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset ryhmiin 15.1.2011 mennessä sähköpostitse raija.pohjavirta@parkinson.fi tai p. 0400 924 031.

Raija Pohjavirta

Ryhmävoimaa -hankkeesta lisäpotkua omaan liikuntaan

Ease

rfot

o

47AVH 4/2010

Jumppa on koko perheen juttu: Suomen Voimisteluliitto

SVOLI, (helmikuu)

Taitt

o: M

aino

stoi

mist

o Vi

suvi

estin

tä O

y • P

iirro

skuv

a Tu

omas

Gus

tafss

on •

Pain

o S

P-Pa

ino

Oy,

2010

ww

w.p

erhe

liiku

nta.

f i

Jumpatkaa koko perhe yhdessä. Rakentakaa perhe-

pyramideja, kisailkaa kottikärryviestissä ja venytelkää

vanuen. Jumppaaminen ei vaadi erityisiä tiloja tai

välineitä; jumpata voi vaikka omassa olohuoneessa.

OsutkO? Muodostakaa parit tai kolmen hengen

ryhmiä. Yrittäkää koskettaa toisianne sovittuun

kehonosaan, esimerkiksi polveen, peppuun tai

olkapäähän, ja samalla väistellä parin kosketusta.

tunneLit Muodostakaa yksin tai ryhmänä erilaisia

tunneleita, joista mahtuu läpi. Mahtuuko aikuinen

menemään lapsen tekemästä tunnelista?

kOttikärryviesti Muodostakaa perheestä parit

ja sopikaa viestimatka. Edetkää matka kottikärry-

kävelyllä. Kokeilkaa kaikki molempia rooleja.

PerhePyramidi Rakentakaa perheestänne

”pyramideja”. Saatteko aikaan esimerkiksi pyramidin,

jossa maahan osuu vain neljä jalkaa ja kaksi kättä tai

kaksi jalkaa ja kuusi kättä?

PaLLO kiertää Asettukaa piiriin koukkuistuntaan,

jalat piirin keskustaan. Yhdellä on kädessään pallo.

Kallistakaa yhtä aikaa vartaloita taakse kohti lattiaa

ja nouskaa takaisin istumaan. Pallo kiertää piirissä,

niin että istumassa oleva ojentaa pallon vierus-

kaverille. Vaihtakaa välillä pallon kiertosuuntaa.

venyen ja vanuen Keksikää vuorotellen erilaisia

venyttelyliikkeitä, jotka kaikki sitten suorittavat.

Jumppa on koko perheen juttu

Voimistelu on monipuolinen

harrastus, joka sopii kaikille!

www.svoli.fi

Jumppa on koko perheen juttu

Yhdessä talviretkeillen - Suomen Latu, (tammikuu)

Taitt

o: M

aino

stoi

mist

o Vi

suvi

estin

tä O

y • P

iirro

skuv

a Tu

omas

Gus

tafs

son

• Pai

no S

P-Pa

ino

Oy,

2010

ww

w.p

erhe

liiku

nta.

f i

Pienelle lapselle oma pihakin on seikkailu. Retkeilyn voi aloittaa

omasta lähiympäristöstä, joka muuntuu vuodenaikojen mukaan.

Leikkikää, tarkkailkaa ja tutkikaa yhdessä lapsen kanssa.

Yhteisten kokemusten kautta syntyy yhteisöllisyys ja opimme

välittämään myös meitä ympäröivästä luonnosta. Lähtekää retkelle hiihtäen, lumikenkäillen,

retkiluistellen tai kävellen. Ottakaa pienet lapset mukaan kantorinkassa

tai ahkiossa. Lapselle jo matka on osa seikkailua.

Kiireettömyys antaa tilaa vuorovaikutukselle

ja havainnoille. Eväät ovat tärkeät. Perillä nautitaan retkieväät

ja keksitään kivaa puuhaa tai nautitaan vaan

yhdessäolosta ja ympäröivästä luonnosta.

Oikea varustus takaa viihtymisen.

Vinkkejä pihalle tai retkelle: • Etsikää eläinten jälkiä ja yrittäkää tunnistaa ne.

• Maalatkaa vesiväreillä lunta tai jäätä.

• Leikkikää hippaa yksi suksi jalassa.

• Tehkää lumikukkia sukset jalassa. Tampatkaa suksilla

ympyrä itsenne ympäri. • Tehkää kaikista lumienkeli. Kuka on pisin ja kuka lyhin?

Yhdessä talviretkeillen

Luonnossa liikumme säällä kuin säällä,

virikkeitä on meille siellä täällä!

www.suomenlatu.fi

Yhdessä talviretkeillen

Kortit on tarkoitettu kaikille perheiden yhdessä-olosta ja yhdessä liikkumisesta kiinnostuneille. Ne on suunniteltu niin perheiden, isovanhempien, kummien kuin lasten ja perheiden kanssa työsken-televien käyttöön.

Liikkukaa, harrastakaa, hassutelkaa ja hullutelkaa yhdessä! Liikunta tarjoaa vauhdikasta yhdessä-oloa, iloa ja riemua, naurua ja läheisyyttä, elämyk-siä, oivalluksia ja oppimista koko perheelle.

Korttisarja on ladattavissa netistä pdf-muodossa osoitteesta: www.mielenterveysseura.fi/materiaalit Korttisarjan on tuottanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke yhdessä valtakunnalli-sen perheliikuntaverkoston kanssa.

Korttisarja sisältää tietoa sekä vinkkejä perheiden yhdessäoloon ja liikkumiseen.

erheliikunnan

vinkkikortit

www.mielenterveysseura.fi

www.minedu.fi

www.perheliikunta.fi

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Stroke- och dysfasiförbundet rfTunnus: 5006009Info: 120020003 VA

STAU

SLÄH

ETY

S

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

✂

Uudet Perheliikunnan vinkkikor-tit ovat ilmestyneet. Mukana on 11 korttia, jotka sisältävät

tietoa sekä vinkkejä perheiden yh-dessäoloon ja liikkumiseen. Kortit on tarkoitettu kaikille liikkumisesta kiin-nostuneille. Kortteja voivat käyttää niin perheet, isovanhemmat, kummit kuin lasten ja perheiden kanssa työs-kentelevät.

Korttisarjan on tuottanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke yhdessä val-takunnallisen Perheliikuntaverkos-ton kanssa.

Korttisarja on ladattavissa netistä pdf- muodossa osoitteesta: www.mielenterveysseura.fi/materiaalit sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sivuilta osoitteessa www.stroke.fi.

Perheliikunnan vinkkikorteista vauhdikasta yhdessäoloa

Perheliikunnan vinkkikortit

48 AVH 4/2010

Haluan liittyä:

AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

minulla on afasiaoireita

haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________

Allekirjoitus

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 eu-roa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityk-siltä.

✂

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

ja

AVH-lehden toimitus toivottavat

lukijoille tunnelmallista ja leppoisaa

joulunaikaa ja kaikin tavoin

onnekasta vuotta 2011.

49AVH 4/2010

Yhdessä

PosTiA yhdisTyksilTä Ruska-aika oli parhaillaan täällä itärajan tuntumassa, täydessä loistossaan. Etenkin vaahterat ja pihlajat ovat punakeltaisessa syysasussaan värikkäitä.

Aamu oli harmaa, sadepilviäkin oli taivaalla. Liikuntata-pahtumaan täytyi nyt lähteä. Automatkaa olisi noin sata-kymmenen kilometriä Joensuun suuntaan. Päivä näytti kir-kastuvan. Matkan aikana asettelin nimikylttiä rintapieleeni. Olin näet pestautunut ”reportteriksi” tuohon syysliikuntata-pahtumaan. Oikeat toimittajat älkää säikähtäkö, olen vain harjoittelija!

Tapahtuman järjesti Joensuun Parkinson-yhdistys yhdes-sä Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen kans-sa. Apuvoimia oli Lieksan Varvuista myös. Liikuntapaikka-na Lykynlampi on hyvä. Kuntopolut risteilevät maastossa, mäntymetsän keskellä. Aarno ja Matti olivat jo kuntopol-kua tekemässä. Anja ja Sirkka huolehtivat kahvituksesta ym. Kaarina myi arpoja ansiokkaasti. Tervetulotoivotuksen lausui Sirkka ja kehotti asettamaan tavoitteita liikkumiselle. Kaikkia niveliä olisi muistettava liikutella. hän kehotti myös hengittämään oikein suorituksen aikana.

Osanottajia oli kaikkiaan noin 40 ja melkein kaikki läh-tivät luontopolulle. Varsinainen kilpailu paremmuudesta alkoi saappaan heitossa, hevosenkengän heitossa ja möl-kyssä. Saappaat lensivät välillä puuhun, hevosenkengät – ei ainakaan tappiin. Mölkkypalikat pysyivät sitkeästi pystyssä ja heittokalikka lensi usein ohi. Minäkin osallistuin pitkästä aikaa tähän lajiin. Olin unohtanut aikoinaan Suvituulessa saamani opit, joten kertausta olisin kaivannut!

Iloinen asenne suorituksiin oli aivan ilmeinen. Parhaim-mat saivat palkinnoksi banaanin. Tulostenluvun loputtua alkoikin yleinen banaaneiden jako. Se banaanikassi taisi hä-vitäkin välillä, mutta löytyi penkin perimmäisestä nurkasta.

Järjestäjät tarjosivat mehut ja kahvit, mutta muut eväät jokainen sai tuoda itse. Ahkera touhuaja Aarno kerkesi pais-tamaan makkaransa. Aarno on Lieksan Varpujen ahkera avustaja, muiden muassa. Lieksalaisten laulukööri lauloi ja liikutti osanottajia Rullaati-laulun sävelten tahdissa. Sana oli vapaa ja Veikko sen taidon osaa, joten juttua tuli. Loppuve-nyttelyn veti Matti.

Jaakko kiitti vielä kaikkia päivän onnistumisesta lämpi-min sanoin. Lopuksi kaikki lauloivat seisten Karjalaisten lau-lun. Oli kotimatkalle lähtö edessä. Iloisia ilmeitä, vilkutuksia ja halauksia näkyi joka puolella. Aurinko paistoi ja kyllä se vähän nauroikin!

Jk. Arpajaiset olivat myös ja tuotto oli melkein tonni. Jär-jestyskuluihin se raha oli tarpeen.

Toini Ihalainen

Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen

Syysliikuntaa Onttolan Lykynlammella

Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry vietti pikkujoulua hilman päivänä 21.11. hotelli Me-sikämmenessä Ähtärissä. Juhlan järjestelyissä

auttoivat Ähtärin seudun kerhon jäseniä AVh-yhdys-henkilöt. Pääterveysaseman hoitajat Raija Leikkari ja Raija Uusi-Hakimo esittivät joulunajan ihanimpia lauluja kitaran säestyksellä, fysioterapeutti ja neuro-jumpanvetäjä, Tarja Sipilä, myi tehokkaasti arpoja.

Juhlapuheen piti Virkun-päivätoiminnan vetä-jä, Aila-Anneli Mattinen. Virkun-päivätoiminta on virkistystä ja kuntoutusta meille huonomuistisille kolmen kunnan alueella. Juhlapuheessa kuulimme katsauksen politiikkaan näin eduskuntavaalien alla. Pirkko Sipilä, joka kuuluu runoryhmä Sanaisiin, saa-pui juhlaan keskussairaalan osasto 2A:lta karanneena potilaana ja tivasi meiltä, että ”ketäs te oikein olette?”

Yhdistyksemme puheenjohtaja, Ville Ruismä-ki, toi terveiset Länsirannikolta, Vaasasta. Vietimme hiljaisen hetken kerhomme perustajajäsenen, Risto Kuoppamäen, muistoksi.

Tontut ja joulupukki kuuluvat aina pikkujouluun ja tuovat lähestyvän joulun tunnelman. Ähtärin se-nioritanssijat Laura Hakojärven johdolla esittivät tonttuasuissaan ja -lakeissaan suloisimmat tonttu-tanssinsa. Joulupukki lahjoineen saapui Alavudelta. Oli varmaan käynyt siellä lahjoja jakamassa.

Tämä kirjoitus on kiitos kaikille mukana olleille vieraille kautta Etelä-Pohjanmaan ja myös muistelma esiintyjistä. Tämä on kiitos esiintyjille. Ja tämä on kii-tos hotelli Mesikämmenelle, hotellin hoito-osastolle ja Fiskarsin Inhan Tehtaille arpajaispalkinnoista!

Merja Alku Ähtärin seudun aivohalvauskerho

Hilmanpäivillä Ähtärissä

50 AVH 4/2010

Otsikkoni taustalla on ajatus siitä, kuinka valtavasti edistystä on tapahtunut sitten vuoden 1971, jolloin sain kohta-lokkaan aivoverenvuodon. Se oli jo toi-nen, ensimmäinen oli ollut kolme vuotta aikaisemmin, mutta olin toipunut siitä lähes oireettomaksi. Sitten vain jonakin päivänä havahduin tilaan, jolla ei ollut yhteyttä mihinkään, ei paikkaan eikä aikaan, ei edes omaan identiteettiini.

Tuolloin vuonna 1971 Suomen maassa ei ollut kuin jokunen neurologi, joten alkuvuosina minua hoitivat sisä-tautilääkärit, jotka suhtautuivat hyvin epäluuloisesti krooniseen päänsärkyyni ja huimaukseeni, siinä määrin, että ne selitettiin itsetuottamukseksi Henkiset haavat ja kärsimykset jäävät aina yksi-näiseksi tiedoksi.

Mitään terapiaa tai kuntoutusta, muu-ta kuin vaatimatonta fysikaalista hoitoa ei ollut saatavilla. Olin onneksi nuori ja minulla säilyi puhekyky, pystyin luke-maan ja kirjoittamaan. Epämääräisiä lappuja syntyikin silloin tällöin. Yritin huojuvalla käsialallani kirjata niihin erikoisia kokemuksiani.

Neuvoni kohtalotovereille onkin, että jos pystyy kirjoittamaan, merkitsisi johonkin vihkoon tms. ajatuksiaan ja

Terveiseni

TOIVOA JA VALOA ONkokemuksiaan, jotka voivat sitä kautta jäsentyä itselle.

Aivan viime päivinä on puhuttu paljon musiikin hyväätekevästä vaikutuksesta. Olin ennen sairastumistani harrastanut aktiivisesti klassista musiikkia, toisin sanoen kuunnellut ahkerasti. Siten oli luonnollista että kaivoin esiin levyni ja ryhdyin taas kuuntelemaan. Usein ajatellaan, että musiikilla on rentouttava vaikutus, mutta kyse voi olla paljon laa-jemmasta ja syvällisemmästä asiasta.

Tieteellisesti on voitu todentaa, että klassinen musiikki luo järjestystä aivoi-hin, aivan solutasollakin. En usko, että olisin selvinnyt sisäisestä kaaoksestani ilman musiikkia. Jokainen löytää tieten-kin omalla tavallaan. Musiikki parantaa myös muistia ja keskittymiskykyä. Ja ennen kaikkea sen kautta saa arvokkai-ta henkisiä kokemuksia, jotka kantavat eteenpäin.

Valtava asia on, ettei aivovammaise-na tarvitse jäädä yksin, että on yhteisö, jonne voi tulla omana itsenään.

Eija Kiviniemi Turun seudun aivohalvaus-

ja afasiayhdistys ry

50 AVH 4/2010

51AVH 4/2010

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä sivulle yhdistykset voivat lähettää teks-tejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostin liitteenä lehden toimituspäälli-kölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVh-lehteen 1/2011 aineistot 31.1.2011 mennessä. Lehti ilmestyy maaliskuun alussa teemanaan Sydän ja aivot.

Yhdistys antoi alku potkun suunnatkaapa Kuopioon, oppimaan ja virkistymään. Voimavaroja hakemaan, sekä jaksamista työhön vaativaan, tuohon ryhmän vetämiseen.

Iloisesti kohdattiin, halattiin niin tutut sekä uudet innokkaat. Ruokailulla alettiin että jaksetaan. Esittelyssä heti tutustuttiin. Pyykkipojat rintaan napattiin.

Ok:n Christiina hyvää tietoa meille kertoi, testin luonnetyypeistä – tämä ehkä minua vallitsee.

Työtupa työskentelyä ryhmissä, siinä riitti meille pohdintaa. Kaikki yhdessä esteettömyyttä, sekä ainaisia kyytihuolia jahkailtiin. Eikä meinattu muistaa lopettaa.

Lenkillä, saunaa, rupattelua ja hiukan iltapalaa. Koko joukolla vielä ” mualimoo” parannettiin. Sekös meitä helpottaa. Näin ilot sekä surut jaettiin.

Sirkan mietteitä

Hyvät oli vuoteet, hyvin nukuttiin. Selkeään aurinkoiseen päivään virkeänä herättiin. Yhdeksältä aamuvoimisteltiin. Monenlaista oppia Heliltä mieleen painoimme. Kerhon vetäjän oma jaksaminen asia erityisen tärkeä, ettei tule uupuminen.

Työn jakoa ja vastuualueita jakakaa. On lupa joskus levähtää.

Työtupa-asiat purettiin- ratkaisuja ehkä jotain saatiinkin. Kortein, sanoin päivät kuvailtiin, saimme omiin reppuihimme, kotiin-kerhoon viemisiä ihan savon murteellakin.

Suuri kiitos päivistä.

Sirkka Räty Enosta puki runon muotoon kokemuksia

Vertaisvirta -kerhon- ja ryhmänohjaajien koulutuksesta Kuopiossa 25.–26.9.2010.

Sirk

ka R

äty

Yhteistä illanviettoa Vertaisvirta-koulutuksen jälkeen.

52 AVH 4/2010

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Veijo KivistöMalmin kauppatie 26, 00700 hELSINKIveijo.kivisto@stroke.fip. 040 5430 009

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 helsinki p. 0440 813 029

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRE-NING RF.

Vipusentie 3, 00610 helsinki Johanna Antila (siht) p. 044 777 7600, f. 09 774 1031, toimisto@aivohalvaus.net www.aivohalvaus.net

Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb

Matti hallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi

Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464

Svenska afasiklubben håkan Serén

Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077

Uudenmaan nuoret Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/AVh.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fihanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho harri hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. harri hämäläisen tiedot yllä

Keravan kerho hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFA-SIAYHDISTYS RY

hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi

Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Christel Lehto p. 09 29681 christel.lehto@kirkkonummi.fi Leena Lewis dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj) Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaa p. 09 454 7858, 040 730 4973

LÄNSI-SUOMEN ALUEaluesihteeri Carita Sinkkonenhämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095carita.sinkkonen@stroke.fi

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho lieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuulikki Poser-hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYMatti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 14.30) Pellervonkatu 9, 33540 Tampere toimisto@piravh.fi www.pirkanmaanavh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatArto OjalaSimpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoski

p. 0400 737 998arto.ojala@luukku.com

KalakeisaritJorma Valkamo p. 040 720 9849Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Pajakatu 16 A 3, 37140 Nokia p. 03 340 3047

Nuotta-kerhoRaija hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoLeo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892

Valkeakosken seudun kerhoTimo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392

Vammalan seudun kerhoEila Alanen Kolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsä p. 0400 724 762

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo p. 044 320 7878 tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat)

Laitilan kerhoSari Väätäjä Karpalokuja 6, 23800 Laitila p. 040 592 4624 sari.vaataja@suomi24.fi

Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben

harold henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081

Mynämäen aluekerhoReino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 02 431 1450

Nuora Leena Suma p. 040 581 2474

Salon aluekerhoLiisa hammarberg (pj.) Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 liisa.hammarberg@netti.fi Riitta Lamminen (siht.) Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com

SiimasimputEero Ojaranta p. 0400 875 890

Someron aluekerhoMinna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia

Alavuden kerho Riitta Penttilä Talvitie 1, 63300 Alavus p. 06 511 3431

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia

53AVH 4/2010

p. 040 591 8066Lapuan AVH-kerho

Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhohelena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin seudun kerhoJuhani huhtikangasLatojoentie 520, 63500 Lehtimäkip. 0400 661859

Tukihenkilö vastuuhenkilöhelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYMauri Koivisto

Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi

SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran aivohalvaus- ja afasiakerhoSirkku Tuumi Eurantie 27, 27510 Eura p. 02 865 0353

Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerhoheikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 huittinen

Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 02 572 2093

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 02 637 9049

Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhoEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@pp.inet.fi Veli-Pekka Raula p. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerhoMaija-Liisa Metsäranta Puolukkatie 6, 27150 Euraijoki p. 02 868 2862 (ilt.)

ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF

Ulla-Maj häggblom Finnevägen 107, 68530 Lepplax tel. 06 766 9732

Närpes klubbenEfer Blomberg Vestersvägen 3, 64230 Närpes tel. 06 224 1973

Vasa klubbenLars Jansson Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax tel. 06 365 4477

ITÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri heli TaskinenTulliportinkatu 25B, 70100 Kuopiop. 040 5437289heli.taskinen@stroke.fiVastuualue: vertaistukitoiminta

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546

Parikkalan kerhoLea Anttonen Koskitie 56, 59410 Kirjavala p. 044 548 1198

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 68 98

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhohilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho helena Koponen Syrjäntie 511, 77460 Maavesi p. 040 721 1185

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Inkeri Riikonen (pj.) Lampelantie 7, 81720 Lieksa p. 050 357 1763 inkeri.riikonen@netti.fi hannu härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705

Nurmeksen aluekerho

Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 040 596 6163

Perjantaikerhoks. Inkeri Riikonen

SOLMU-kerhoEeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Sirkka Reko Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOENSUU 050 300 2060 sirkka.reko@luukku.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Piennartie 3 C 11, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhoTaina huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 heinävesi p. 040 5224 261 taina.huurinatar@luukku.com

Joensuun tiistaikerho Matti Räty Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fiMatti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

Nuotta-kerho Annikki hämäläinen p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.kivimaki@luukku.comSirkka Räty Piennartie 3 C 11 81200 ENO

p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Kosken aivoparkkiKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 markkukoponen@hotmail.com

Siilinjärven aluekerhoTyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297

Sisä-Savon AivoParkkiAino Savolainen Rautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjoki p. 017 510 410

Varkauden afasia- ja aivohalvauskerhoOsmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhohelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

54 AVH 4/2010

Forssan aluekerhoTuula Rantala p. (03) 4191 2760tuula_rantala@surffi.net

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Läyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinen p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Pirjo häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi

Haminan kerhoEsa Vitikainen Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti p. 040 547 4473, (05) 345 4061esa.vitikainen@pp.inet.fi

Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net

Kouvolan kerhoEija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647

Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli)Elma Mäkinen, ks. hierontakerho

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi

Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 2855satu.lukka@stroke.fiVastuualueet: dysfasia ja sosiaaliturva

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi

Imatran kerhohalvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799maija.myllymaki@pp.inet.fi

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 hämeenlinna p. 0400 975 521sisko.paivarinta@armas.fi

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto LappalainenKauppakatu 34 A 9, 87100 Kajaanip. 040 5437 290risto.lappalainen@stroke.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Terttu härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoSolmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMauno JunkkariSiikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376

Utajärven kerhoMirja haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi

Kalajoen kerhoAino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Boccia-kerhoJohan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jukka Rinne (pj) hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi

Oulun afasiakerho

Seppo Toivanen p. 040 556 2882

Tyrnävän kerhoSeija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi Parviainen Ukko-Pekantie 16 A 3, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com

Sievin kerhoTaimi Kangas p. 08 485 092

Pyhäjokialueen Neuro-klubAnne haagaKopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366

Toimarikerho, YlivieskaArmi Parviainen Ukko-Pekantie 16 as 3, 84100 Ylivieska p. 040 847 802

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi LumimäkiKorkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMIp. 040 737 5879virpi.lumimaki@stroke.fiVastuualue: liikunta

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Seija Jokela (siht) p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Simo Rahtu (pj.) Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemi p. 040 774 3567 simo.rahtu@gmail.com Riitta Paavalniemi (siht.)

Pohjolankatu 36-38 C 27, 96200 Rovaniemi p. 0400 695 915 riitta.paavalniemi@elisanet.fi

Inarin avh-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com

Inarin kala- ja luontoporukkaKari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com

Kemijärven kerhoJorma Koski Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi p. 040 722 3749 jorma.k.koski@hotmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoEero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi p. 040 500 7285 pirkko.mustaniemi@gmail.com

55AVH 4/2010

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@stroke.fi, etunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@stroke.fi, www.stroke.fi, www.sunnanvind.fiLIITTOVALTuuSTON PuHEENJOHTAJA

Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com

LIITON JA LIITTOHALLITuKSEN PuHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi

JÄSENPALVELuTJäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanenp. 02 2138 225, 040 8450 430

KuNTOuTuSyKSIKKÖ JA KOmmuNIKAATIOKESKuSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

TOImISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511hallintopäällikkö Kirsi haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

ALuEELLINEN TOImINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 hELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 52-54

AVH-yHDySHENKILÖTOImINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistohämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

DySFASIATOImINTAdysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistohämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

SuOmEN NuORTENTALO OyJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 hANKASALMI p. 040 526 2364, jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.fi

PROJEKTITOvet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

ERITyISOSAAmISKESKuS SuVITuuLITiloja ja majoitusta koskevat tiedustelutsekä varaukset:p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelutja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509tai toptreat@toptreat.fi.Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km jasinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELuA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiinsosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviinlakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773tai anu.aalto@ms-liitto.fi

PALAUTUSOSOITE

MP2 Itella Oyj